TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ. Hallituksen toimintakertomus vuodelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12"

Transkriptio

1 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Y-tunnus TILINPÄÄTÖS- TASEKIRJA

2 TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ Sivu Hallituksen toimintakertomus vuodelta TILINPÄÄTÖS Eteran ja konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Tuloslaskelma 16 Tase 17 Rahoituslaskelma 18 Tuloslaskelman liitetiedot Vakuutusmaksutulo ja maksetut korvaukset 19 Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely 20 Kokonaisliikekulut toiminnoittain 21 Henkilöstöä ja toimielimiä koskevat liitetiedot 22 Taseen liitetiedot Sijoitustusten käypä arvo ja arvostusero 23 Kiinteistösijoitusten muutokset 24 Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset eriteltyinä vakuuden mukaan ja muut saamiset 34 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset 35 Eteran oma pääoma 36 Vakuutustekninen vastuuvelka, velat ja siirtovelat 37 Toimintapääoma 38 Vastuut ja vastuusitoumukset Tunnusluvut ja analyysit Tiivistelmä tunnusluvuista 41 Tulosanalyysi ja hoitokustannustulos 42 Vakavaraisuus 43 Sijoitusjakauma käyvin arvoin 44 Sijoitustoiminnan nettotuottoerittely ja tulos 45 Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle 46 Keskeisempien tunnuslukujen sisältö Riskit ja riskien hallinta Laskelma toimintapääoman vähimmäismäärästä 56 Konsernin tilinpäätös Tuloslaskelma 57 Tase 58 Rahoituslaskelma 59 Tuloslaskelman liitetiedot Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely 60 Taseen liitetiedot Sijoitustusten käypä arvo ja arvostusero 61 Kiinteistösijoitusten muutokset 62 Konsernin saamiset ja siirtosaamiset 62 Konsernin oma pääoma 63 Velat ja siirtovelat 64 Vastuut ja vastuusitoumukset konsernissa 65 Hallituksen allekirjoitukset 66 Luettelo kirjanpitokirjoista 67 Tilintarkastuskertomus 68

3 ETERA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Taloudellinen kehitys Maailman talous elpyi syvästä taantumasta odotettua nopeammin. Kehittyvien maiden, erityisesti Kiinan, voimakas kasvu jatkui. Myös Euroopan talous elpyi. Osa EU-maista kamppailee suurten velkakriisien kanssa, mikä on syventänyt eroja Euroopan talouksien välillä. Ongelmiin haetaan ratkaisua Euroopan Unionissa. Suomen talous alkoi nousta taantumasta monia länsimaita nopeammin. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvaneen noin kolme prosenttia vuonna Vienti voimistui ja kulutuskysyntä on ollut voimakasta, mutta investoinnit ovat kuitenkin olleet vähäisiä ja tuotantoa on siirretty alhaisempien kustannusten maihin. Koko vuoden työttömyysaste oli 8,4 prosenttia, samaa tasoa kuin edellisvuonna, vaikka sen ennustettiin nousevan 10 prosenttiin. Työllisyyden odotetaan paranevan. Vuoden 2010 keskimääräinen inflaatio oli 1,2 prosenttia, mutta joulukuussa se nousi 2,9 prosenttiin. Rakentamisessa ja palvelualoilla suhdanneodotukset vahvistuivat. Uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin palvelualoille. Julkisen talouden alijäämä syveni, mikä vaatii tasapainottamista. Työeläkejärjestelmän kehitys Vakavaraisuussäännöt Joulukuussa 2008 tuli voimaan määräaikaislaki, jolla muutettiin finanssikriisin vuoksi vanhuuseläkkeiden rahastointia ja toimintapääomaa koskevia säännöksiä. Ensin laki säädettiin olemaan voimassa vuoden 2010 loppuun, mutta sen voimassaoloa jatkettiin keväällä 2010 vuoden 2012 loppuun asti. Työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyä arvioineet työryhmät luovuttivat raporttinsa sosiaali- ja terveysministerille Työryhmät ehdottavat lainsäädäntöön useita muutoksia. Muutokset toteutettaisiin kolmessa vaiheessa, joista ensimmäiseen sisältyy lähinnä yksittäisiin epäkohtiin kohdistuvia muutoksia. Ensimmäisen vaiheen muutoksista on annettu lakiesitys eduskunnalle ja niiden on tarkoitus tulla voimaan maaliskuussa Toisen vaiheen uudistuksilla on tarkoitus varautua väliaikaislain päättymiseen. Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan käynnistämässä vakavaraisuussäätelyn toisen ja kolmannen vaiheen muutoksia. Solvenssi II Vakavaraisuussääntöjen muutokset kytkeytyvät myös EU-säätelyyn perustuvaan Solvenssi IIhankkeeseen. Solvenssi II -direktiivillä on tarkoitus EU:n tasolla yhtenäistää vakavaraisuutta koskevia vaatimuksia ja vakuutusvalvonnan periaatteita, parantaa vakuutuksenottajien ja edunsaajien suojaa ja lisätä eurooppalaisen vakuutusalan kansainvälistä kilpailukykyä. Direktiivissä säädetään hallinnon ja johdon kelpoisuusvaatimuksista, sisäisestä valvonnasta, vakavaraisuudesta sekä riskien ja vakavaraisuuden sisäisestä arvioinnista. Säännöksiä on myös mm. aktuaaritoiminnosta, ulkoistamisesta ja informaation julkistamisesta. Direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan mennessä koskemaan vahinko- ja henkivakuutusyhtiöitä, mutta käytännössä se vaikuttaa laajasti myös työeläkevakuutusyhtiöitä koskevaan säätelyyn. Työeläkealan vakavaraisuussäätelyä selvittäneen asiantuntijaryhmän mukaan myös Solvenssi II mallin pohjalta on mahdollista kehittää työeläkejärjestelmän vakavaraisuusmekanismia sijoitustoiminnan riskejä paremmin huomioon ottavaksi. Vakavaraisuuskehikon uudistaminen vaatii lisäselvittämistä, minkä jälkeen on mahdollista määritellä työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnan ja riskiprofiilin sekä työeläkejärjestelmän tavoitteiden kannalta mahdollisimman toimiva vakavaraisuusmekanismi.

4 ETERA Työurien pidentäminen Työeläkejärjestelmän kestävyyden varmistamiseksi eläkkeiden rahoitusta pyritään turvaamaan ja eläkemenoja hillitsemään pitkällä aikavälillä eläkkeellesiirtymisikää nostamalla. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan johdolla toiminut eläkeneuvotteluryhmä ei päässyt yksimielisyyteen keinoista työurien pidentämiseksi. Sen sijaan Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jukka Ahtelan johdolla toiminut työelämäryhmä jätti yksimielisen raportin ja esitti keinoja työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi, työurien pidentämiseksi alkupäästä sekä työllistymistä parantavia keinoja. Tavoitteeksi oli asetettu nostaa eläkkeellesiirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Keväällä 2010 asetettiin useita uusia työryhmiä jatkamaan selvitystyötä. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt päättivät laajentaa eläkejärjestelmien kehittämistä koskevaa valmistelua. Lokakuussa 2010 valmistuikin kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma, jossa käsiteltiin talouden kasvua ja tuottavuutta, julkisen sektorin tuottavuutta, työllisyysasteen nostamista ja työttömyyden torjuntaa, ostovoimaa ja kilpailukykyä, työttömyysvakuutusrahaston taloutta ja työuria. Työeläkejärjestelmän kehittämiselle asetettiin kolme tavoitetta: 1) työeläke-etuuksien riittävän tason turvaaminen myös silloin, kun elinaikakerroin alentaa tulevia eläkkeitä odotettua enemmän. 2) työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden turvaaminen työeläkemaksujen kehityksellä, joka ei heikennä työllisyyttä ja talouskasvua, 3) keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava riittävästi, jotta kaksi edellä mainittua tavoitetta toteutuvat. Keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi etsitään. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on koko työeläkejärjestelmässä noussut vuonna 2010 nykyisten työeläkelainsäännösten turvin 60,4 vuoteen 59,4 vuodesta. Se osoittaa, että työeläkkeen joustavuus nostaa eläkkeellesiirtymisikää haluttuun suuntaan. Elinaikakerroin Elinaikakerroin otettiin käyttöön vuonna Kun elinajanodote kasvaa, eläke pienenee elinaikakertoimen verran. Elinaikakertoimen vaikutus otetaan eläkkeessä huomioon kertaluontoisesti, vain eläkkeellesiirtymisen yhteydessä. Finanssivalvonta Finanssivalvonta (Fiva) on vuoden aikana valvonut työeläkelaitosten toimintaa aktiivisesti ja ottanut stressitestauksen jatkuvaksi valvontakäytännöksi. Alkuvuodesta Fiva pyysi työeläkeyhtiöiltä selvitystä muun muassa uusiin asiakkaisiin kohdistuvista työhyvinvointihankkeista ja niiden kustannuksista. Fiva julkaisi loppuvuodesta selvityksen tuloksista ja ehdotuksista säädösten selkeyttämiseksi ja toiminnan läpinäkyvyyden edistämiseksi. Merkittävimmät asiakassiirrot, kuten eläkesäätiöiden ja -kassojen purut, sekä valtion liikelaitosten siirrot ovat päätyneet kahteen työeläkeyhtiöön. Työhyvinvointiin on kokonaisuutena käytetty varoja enemmän kuin työhyvinvointimaksua on kerätty työeläkemaksun yhteydessä. Fiva totesi, että sääntöjen tulisi olla sekä toimijoille että valvojalle selkeät ja toiminnan läpinäkyvää, koska toiminnalla on vaikutusta työeläkelaitosten väliseen kilpailuun ja tehokkuusvertailuun. Työeläkealan kilpailun edistäminen Työeläkealan kilpailun edistämisestä tammikuussa 2007 julkaistun selvityksen jälkeen on käyty eritasoisia keskusteluja kilpailun lisäämisestä lainsäädännön keinoin. Erityisesti laskuperusteiden mahdollinen muuttaminen tietyiltä osin yhtiökohtaiseksi on ollut esillä.

5 ETERA Kokonaistulos, vakavaraisuus, vastuuvelka ja asiakashyvitys Eteran vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun jo alkuvuodesta. Arvopaperisijoitukset tuottivat hyvin, mutta kiinteistösijoitusten tuotto jäi vähäiseksi. Vakavaraisuus vahvistui. Eteran kokonaistulos vuonna 2010 oli 171 miljoonaa euroa, kun se oli edellisenä vuonna 209 milj.. Kokonaistulos muodostuu sijoitustoiminnan tuloksesta (151 milj. ), varsinaisen vakuutusliikkeen tuloksesta (19 milj. ) sekä hoitokustannustuloksesta (1,8 milj. ). Vastuuvelka eli tulevien eläkkeiden maksamiseen varattu rahamäärä oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (5 016 milj. euroa v. 2009). Se nousi 3 prosenttia edellisvuodesta. Sijoitustoiminnan puskurina toimiva toimintapääoma kasvoi 18 prosenttia. Se oli vuoden 2010 lopussa 991 miljoonaa euroa (843 milj. v. 2009). Toimintapääoma on se osa varallisuutta, jota ei ole varattu varsinaisen eläkevastuun katteeksi. Vakavaraisuusaste eli toimintapääoman suhde vakavaraisuuden laskennassa käytettävään vastuuvelkaan oli 21,2 prosenttia (18,5 % v. 2009). Vakavaraisuusasemaa kuvaava suhdeluku oli 2,4 (2,3 v. 2009). Ilman vakavaraisuussäännösten väliaikaisia helpotuksia vakavaraisuusaste olisi 16,3 prosenttia ja vakavaraisuusasema 1,8. Etera siirtää vuoden 2010 asiakashyvityksiin 9 miljoonaa euroa. Se on keskimäärin 0,4 prosenttia vakuutetusta palkkasummasta. Vuonna 2010 Etera maksoi asiakashyvitystä 7,1 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia. Liikekulut Erityistä huomiota Eterassa on kiinnitetty edelleen kustannustehokkuuteen. Kokonaisliikekulut olivat 46 miljoonaa euroa (47 milj. v. 2009, 51 milj. v. 2008). Merkittävä osa liikekuluista koostuu henkilöstö- ja tietojärjestelmäkuluista. Henkilöstökulut olivat 19 miljoonaa euroa, eli samaa tasoa kuin edellisvuonna. Vakuutustoiminta Vakuutusmaksutulo ja palkkasummat Eteran vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun suhdanteiden parannuttua etenkin rakennus- ja palvelualoilla. Vakuutusmaksutuloa saatiin 570 miljoonaa euroa luottotappioilla vähennettynä (537 milj. v. 2009). Kasvua oli 6 prosenttia edellisvuodesta (-5,5 % v. 2009). Luottotappioita kirjattiin TyEL- ja YEL-vakuutusmaksusaatavista 5,5 miljoonaa euroa (10 milj. euroa v. 2009). Eteran markkinaosuus vakuutusmaksutulosta laskettuna pysyi samansuuruisena kuin edellisvuonna eli se oli 5,4 prosenttia vuonna Vakuutusmaksujen perusteena oleva TyEL-palkkasumma kohosi miljoonaan euroon vuonna 2010 (2 403 milj. v. 2009). Yrittäjäasiakkaiden työtulosumma kasvoi viidenneksen ja nousi 62 miljoonaan euroon (52 milj. v. 2009). Eteran ja Sampo Pankin yhteistyö Etera ja Sampo Pankki Oyj allekirjoittivat joulukuussa asiamiessopimuksen vakuutusmyynnistä Sampo Pankin konttoreissa. Yhteistyötä tehdään sekä finanssikeskusten kanssa että palveluverkostossa ja sähköisissä kanavissa. Toiminta käynnistetään vuoden 2011 aikana koko maassa. Vakuutusten myynti ja siirrot Uusien vakuutusten myynti jatkui vilkkaana. Vuonna 2010 Etera sai uutta TyELvakuutusta ja uutta YEL-vakuutusta. Koko työeläkealan uusista TyEL-vakuutuksista Eteran osuus oli 16,3 prosenttia (16 % v. 2009) ja uusista YEL-vakuutuksista 6 prosenttia (8 % v. 2009).

6 ETERA Vakuutusten siirto työeläkeyhtiöstä toiseen on mahdollista neljä kertaa vuodessa. Eterasta siirtyi 992 TyEL-vakuutusta ja 236 YEL-vakuutusta enemmän kuin saatiin uusia muilta eläkeyhtiöiltä. Eteran maksutulo väheni siirtojen takia vuodessa 16 miljoonaa euroa (5 milj. euroa v. 2009). Suurasiakkaiden segmentissä kaikki neljä siirtokierrosta olivat voitollisia, mutta pienissä ja keskisuurissa asiakasyrityksissä vakuutusten keskittäminen on vähentänyt Eteran osuutta. TyEL- ja YEL-vakuutusmaksut Keskimääräinen TyEL-vakuutusmaksu Eteran asiakkailla oli 21,44 prosenttia. TyEL-sopimustyönantajan vakuutusmaksu ilman asiakashyvityksiä ja korkoutuksia oli 21,4 prosenttia vuonna 2009, jos vuoden 2007 palkkasumma oli alle 1,7 miljoonaa euroa. Jos palkkasumma oli suurempi, maksuprosenttiin vaikuttivat asiakaskohtaiset tekijät. Tilapäisen työnantajan TyELmaksu oli 22,4 prosenttia palkoista. Alle 53-vuotiaan yrittäjän YEL-maksu oli 21,2 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneen 22,2 prosenttia. Aloittavan yrittäjän alennus oli 25 prosenttia ensimmäiseltä 48 kuukaudelta. Asiakasmäärä ja ilmoitustavat Eteralla oli vuoden lopussa TyEL-sopimusasiakkaita ( v. 2009). TyELvakuutusmaksuja maksoi vuonna 2010 tilapäisesti ( v. 2009) asiakasta. Vakuutettuja työntekijöitä oli vuoden lopussa ( v. 2009) ja yrittäjiä (3 809 v. 2009). Vakuutustenottajista yli 90 prosenttia käyttää jotain sähköistä ilmoitustapaa vakuutustietojen ilmoittamisessa. Valtaosa ilmoittaa tiedot kuukausittain. Etera.fi -palvelussa voivat vakuuttamisen hoitaa sekä sopimusasiakkaat että tilapäiset työnantajat. Tietojärjestelmien kehittäminen jatkuu laajoissa hankkeissa tavoitteena ylläpitää vakuuttaminen helppona ja vaivattomana myös tulevaisuudessa. Asiakasyhteydenpito Loppuvuonna järjestettiin perinteiset palkkahallintopäivät eri puolilla Suomea. Tilaisuuksissa jaettiin ajankohtaista tietoa työeläkevakuuttamisesta, pankkipalveluista ja viranomaispalveluista. Erilaisia pienempiä asiakastilaisuuksia ja kontakteja oli tasaisesti ympäri vuoden. Työnantajien ja yrittäjien neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. Alueellisten asiakasraatien toimintaa kehitettiin aiempaa aktiivisemmaksi. Asiakastyytyväisyys parani edellisvuodesta ja oli erinomaisella tasolla. Työhyvinvointi Työhyvinvointipalvelujen kysyntä jatkui vilkkaana. Erilaisten työhyvinvointitoimien kohteena oli vuonna 2010 noin henkilöä. Palveluja tuotetaan yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa. Asiakaskohtaiset työhyvinvointitutkimukset antavat tietoa työyhteisöstä, johtamisesta, henkilöstön työkyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Eteran tutkimustulosten mukaan työhyvinvointitoiminta vähentää työkyvyttömäksi tulemisen riskiä. Toukokuussa Etera aloitti Työkaverista työvoimaa kampanjan, jolla pyritään kehittämään hyvää työilmapiiriä ja vaikuttamaan ihmisten asenteisiin. Internetiin tehtiin kampanjasivusto ja laadittiin muun muassa hyvän työkaveruuden testi. Etera alkoi kerätä hyvästä työkaveruudesta tarinoita, jotka luovutetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistolle tutkimuskäyttöön. Kampanja vietiin myös sosiaaliseen mediaan, Facebookiin, jossa se on saanut osakseen henkilön kiinnostuksen. Hyvää työkaveruutta korostavaa toimintaa jatketaan eri muodoissa. Samoin Etera osallistuu vuonna 2011 uudelleen suomalaisten miesten terveitä elintapoja ja liikuntaa tukevaan Suomi- Mies seikkailee kiertueeseen yhteistyössä Kunnossa kaiken ikää ohjelman kanssa.

7 ETERA Etera panostaa sähköisten työhyvinvointipalvelujen ja työkalujen kehittämiseen erityisesti yritysasiakkaiden oman työhyvinvointitoiminnan tueksi. Uudistetut palvelut otetaan käyttöön vuonna Eläkkeet Eläkkeitä ja kuntoutuskuluja Etera maksoi 998 miljoonaa euroa (975 milj. v. 2009). Kasvua edellisvuodesta oli 2 prosenttia. Vastuunjakokorvauksia yhteisesti kustannettavia eläkkeitä varten Etera sai 344 miljoonaa euroa (327 milj. v. 2009). Vuoden lopussa Eteralla oli eläkkeensaajaa ( v. 2009). Eläkkeensaajien määrällä mitattuna Etera kuuluu kolmen suurimman työeläkeyhtiön joukkoon 15 prosentin osuudellaan. Eläkehakemukset Uusia eläkehakemuksia tuli Eteraan kappaletta ( v. 2009). Hakemusten määrä väheni 14 prosenttia edellisvuodesta. Hakemusten vähenemiseen on vaikuttanut osaltaan Eteran vakuutettujen määrän väheneminen. Niitä on vähentynyt myös ennaltaehkäisevä Eläkelaji Muutos % (lkm) (lkm) Vanhuuseläke % Työkyvyttömyyseläke % Työttömyyseläke % Osa-aikaeläke % Kuntoutusraha % Perhe-eläke % Kaikki hakemukset % Taulukko: Eläkehakemukset eläkelajeittain v työ terveyden ja työhyvinvoinnin parissa. Työkyvyttömyyseläkehakemukset vähenivät 16 prosenttia (-17 % v. 2009), vanhuuseläkehakemukset 3 prosenttia (13 % v. 2009) ja perheeläkehakemukset 6 prosenttia (-1 % v. 2009). Oikeus hakea työttömyyseläkettä poistuu vuoden 1950 jälkeen syntyneiltä pitkäaikaistyöttömiltä, joten työttömyyseläkehakemukset vähenivät edelleen voimakkaasti (-72 %). Osa-aikaeläkehakemuksia tehtiin 154 kappaletta (153 v. 2009). Uusia vanhuuseläkehakemuksia tuli eli 31 prosenttia kaikista hakemuksista. Perheeläkehakemuksia tuli (19 %) ja työttömyyseläkehakemuksia 416 kappaletta (4 %). Ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä haki vakuutettua työntekijää eli 33 prosenttia hakemuksista. Myönnetyt etuudet Uusia TyEL-eläkkeitä myönnettiin mukaan (9 435 v. 2009). YEL-eläkkeitä myönnettiin 59 kappaletta vuonna 2010 (31 v. 2009). Yhteensä myönnettiin uutta TyEL- ja YELeläkettä (9 466 v. 2009), mikä oli 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Jatkoeläkkeitä myönnettiin yhteensä 4 412, kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän (4 689 v. 2009). Kaikkiaan työkyvyttömyyseläkeratkaisuja tehtiin kappaletta, jolloin luvussa ovat mukana myös hylätyt hakemukset. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin 18,6 prosenttia (20,0 % v. 2009).

8 ETERA Eläkelaji Muutos % (lkm) (lkm) Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osa-aikaeläke Kuntoutus Perhe-eläke Kaikki ratkaisut Taulukko. Myönnetyt TyEL-etuudet v Uusia vanhuuseläkkeitä myönnettiin Työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin kappaletta. Perhe-eläkkeitä myönnettiin kappaletta ja työttömyyseläkkeitä 355 kappaletta. Osa-aikaeläke myönnettiin 125 henkilölle ja kuntoutusrahan sai 899 henkilöä. Ammatillisen kuntoutuksen päätöksiä tehtiin vuonna 2010 kaikkiaan (1 228 v. 2009). Näistä uusia hakemuksia oikeudesta kuntoutukseen tai kuntoutusrahaan oli (1 037 v. 2009). Ammatilliseen kuntoutukseen pääsy edellyttää muun muassa sitä, että hakijaa uhkaa työkyvyttömyys lähivuosina. Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista työntekijöistä 70 prosenttia palaa työelämään. Kaikkiaan käsiteltiin eläke- ja kuntoutusasiaa vuonna 2010 ( v. 2009). Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ja hakemusten käsittelyaika Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli Eterassa samaa tasoa kuin vuonna 2009 eli 58 vuotta. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä oli 63,9 vuotta (63,8 vuotta v. 2009) ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä 50,5 vuotta (50,7 vuotta v. 2009). Keskimääräiseen eläkkeellesiirtymisikään on vaikuttanut eläkelajeissa ja niiden määrissä tapahtunut huomattava rakennemuutos. Eniten keskimääräiseen eläkkeellesiirtymisikään on vaikuttanut työttömyyseläkkeiden osuuden voimakas lasku vuoden prosentista vuonna prosenttiin. Vastaavasti vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden osuudet ovat kasvaneet kumpikin noin 6 prosenttiyksiköllä, joten niiden vaikutus keskimääräiseen ikään kumoaa toisensa. Eläkehakemusten käsittelyaika oli keskimäärin 33 päivää vuonna 2010 (35 päivää v. 2009). Muutoksenhaku Muutoksenhakulautakuntaan valitettiin 516 päätöksestä (541 v. 2009). Vakuutusoikeuteen valitettiin 154 päätöksestä (236 v. 2009), mikä oli 34 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Muutoksenhakulautakunnassa Eteran päätöksistä muuttui 7 prosenttia (8 prosenttia v. 2009) ja vakuutusoikeudessa 9 prosenttia (10 % v. 2009). Lisäksi Etera teki muutoksenhakulautakuntaan 39 itseoikaisua (29 v. 2009) ja vakuutusoikeuteen 6 itseoikaisua (4 v. 2009). Työeläkeotteet Vuonna 2010 Etera lähetti työeläkeotetta ( v. 2009). Vakuutetut ovat voineet katsella työeläkeotettaan, valita sähköisen otteen paperisen sijaan ja laskea arvion eläkkeestään myös Eteran verkkopalvelussa. Sähköinen asianhallinta Vuoden 2010 alussa Etera otti käyttöön sähköisen asianhallinnan järjestelmän, jonka avulla eläke- ja kuntoutushakemusten käsittely tapahtuu entistä sujuvammin ilman papereita.

9 ETERA Eläkkeiden maksaminen Syyskaudella pankkien maksuliikenteessä ilmenneet häiriöt viivästyttivät eläkkeiden maksamista. Eläkkeiden maksupäivä on jokaisen kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Pankit saivat eläkkeet siirretyksi eläkkeensaajien tileille eläkkeiden maksupäivän aikana. Sijoitustoiminta Sijoitusmarkkinat toipuivat vahvasti vuonna 2009 ja kehittyivät myönteisesti myös 2010, kun myös reaalitaloudet alkoivat elpyä. Erityisen voimakasta kasvua nähtiin kehittyvillä markkinoilla, mikä piristi etenkin vientiteollisuutta myös länsimaissa. Alhainen korkotaso ja työllisyystilanteen paraneminen elvyttivät asteittain myös kotimarkkinakysyntää. Yrityslainojen ja kehittyvien talouksien lainojen riskimarginaalit kaventuivat, ja osakekurssit kohosivat yritysten poikkeuksellisen korkean kannattavuuden siivittämänä. Vuoden keskeiseksi riskitekijäksi kohosi valtioiden voimakas velkaantuminen, mikä kärjistyi niin, että Kreikka ja Irlanti ajautuivat tilanteeseen, jossa ne tarvitsivat muiden euromaiden tukea, ja muidenkin heikoimmassa kunnossa olevien valtiontalouksien rahoituskustannukset kohosivat merkittävästi. Euro heikkeni ja Euroopan osakemarkkinoiden tuottokehitys oli euromääräisesti selvästi muita päämarkkinoita heikompi. Vuoden 2008 finanssikriisin keskeinen opetus oli, että turvaava sijoitustoiminta tarkoittaa ennalta ehkäisevää riskienhallintaa sekä dynaamisempaa riskien allokointia. Vuoden 2010 aikana sijoitusstrategia uudistettiin vastaamaan näitä tarpeita. Keskeisin muutos on jatkuva eri riskikomponenttien määrän optimointi koko salkun tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päätöksenteossa arvioidaan aina muutoksen vaikutus koko salkun riskiasemaan eikä suhteessa johonkin yksittäiseen vertailuindeksiin. Eteran sijoitusomaisuus käyvin arvoin oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (5 228 milj. v. 2009). Sijoitusten tuotto oli vuonna ,0 prosenttia (10,3 % v. 2009). Sijoitusten keskituotto vuosina oli 4,2 prosenttia. Sijoitusstrategian muutos näkyi jo vuonna 2010 selvästi sijoitussalkun rakenteessa. Indeksisijoituksia vähennettiin merkittävästi ja sijoituksissa korostettiin niiden odotettua tuottojakaumaa. Osake-, korko-, credit- ja valuuttariskejä säädeltiin aiempaa voimakkaammin optimoiden tätä kautta koko salkun tuotto-/riskisuhdetta. Vuoden 2010 tuotto-/riskisuhdetta kuvaava Sharpen luku oli poikkeuksellisen korkea eli noin 1,2 (salkun tuotto oli 8,0 % ja hajonta 5,9 % kk-tasolla laskettuna), kun Sharpen luku liikkuu pitkällä aikavälillä keskimäärin 0,4-0,6:n tasolla. Sijoitusomaisuus jakaantui riskikorjatusti seuraavasti: - Korkosijoituksia oli milj. euroa (v milj. euroa). Se sisältää lainasaamisia 486 milj. euroa (519 milj. euroa v. 2009), joukkovelkakirjalainoja milj. euroa (2 750 milj. euroa v. 2009) sekä muita rahoitusmarkkinavälineitä ja talletuksia 343 milj. euroa. - Osakesijoituksia miljoonaa euroa (v milj. euroa). Niistä noteerattuja osakkeita oli milj. euroa, pääomasijoituksia 251 milj. euroa ja noteeraamattomia osakkeita 80 milj. euroa. - Kiinteistösijoituksia oli 769 miljoonaa euroa (v milj. euroa) ja niistä suoria kiinteistösijoituksia 599 milj. euroa (615 milj. euroa v. 2009) sekä kiinteistösijoitusrahastoja ja yhteisyrityksiä 170 milj. euroa (170 milj. euroa v. 2009). - Muita sijoituksia oli 175 miljoonaa euroa (v milj. euroa). Niistä oli Hedgerahastosijoituksia 169 milj. euroa ja muita sijoituksia 6 milj. euroa. Korkomarkkinat Vuonna 2010 korkomarkkinoilla jouduttiin uuteen tilanteeseen, kun valtioiden velkaantuminen hämärsi käsitystä siitä, mikä on riskitön korko. Euroalueen velkakriisin vuoksi vähennettiin strategisesti korkoriskiä, sijoituksia talouskunnoltaan heikompiin valtioihin sekä finanssisekto-

10 ETERA rin lainoihin. Sijoituksia lisättiin kehittyvien talouksien valtioihin, koska niillä ei ole velkaantumisongelmia, tuottotaso on selvästi korkeampi ja valuutoissa on pitkän aikavälin vahvistumispotentiaalia. Korkosijoitusten sisäiset tuottoerot korostuivat voimakkaasti vuonna Korkean luottoriskin yrityslainojen sekä kehittyvien korkomarkkinoiden tuotot ylittivät kymmenen prosentin tason, kun taas euroalueen valtionlainojen tuotot liikkuivat nollatasolla. Tämä selittyi sillä, että kehittyvien talouksien valuutat vahvistuivat, ja niiden sekä yrityslainojen riskilisät kaventuivat suhteessa euroalueen valtionlainoihin. Samaan aikaan ongelmatalouksien riskilisät kasvoivat ja euroalueen pitkät korot kääntyivät loppuvuonna selvään nousuun. Eteran korkosijoitusten tuotto oli 4,9 prosenttia (10,6 % v. 2009). Joukkovelkakirjalainojen tuotto oli 5,2 prosenttia (12,1 % v. 2009). Lainasaamisten tuotto oli 3,4 prosenttia. Parhaiten tuottivat yrityslainat ja kehittyvien talouksien lainat, 9,6 %. Osakesijoitukset Osakesijoitukset ovat selvästi koko sijoitussalkun suurin riskin lähde. Sijoitusstrategian muutos näkyi osakesijoituksissa muun muassa siinä, että viime vuoden jälkipuoliskolla rakennettiin suora Eurooppa-osakesalkku, jonka rakenteessa korostettiin mahdollisimman vakaata tuottokehitysodotusta. Samanaikaisesti indeksirahastoja vaihdettiin aktiivimanagereihin, jotka korostavat tuotto-/riskisuhteen optimointia. Tämäntyyppisillä sijoituksilla voidaan laskea koko salkun riskitasoa selvästi indeksisijoituksiin verrattuna. Osakesijoitukset olivat vuo nna 2010 selvästi parhaiten tuottanut omaisuusluokka, ja niiden osuus oli 2/3 vuoden 2010 kokonaistuotosta. Parhaiten tuottivat kotimaiset osakesijoitukset. Euron heikkeneminen paransi selvästi muiden osakesijoitusten tuottoa. Osakesijoitukset tuottivat 16,8 prosenttia (18,9 % v. 2009). Noteerattujen osakkeiden tuotto oli 17,9 prosenttia (28,0 prosenttia v. 2009). Noteeraamattomat osakkeet tuottivat 10,4 prosenttia (10,9 % v. 2009). Kotimaisten, kehittyvien markkinoiden ja USA:n osakesijoitusten tuotot kohosivat 23,7 prosenttiin (39,2 %). Osakesijoitukset Eurooppaan tuottivat 7,9 prosenttia (14,8 %). Yritysrahoitus Organisatorisesti merkittävin muutos sijoitustoiminnassa oli yritysrahoitusyksikön muodostaminen. Yritysrahoituksen sijoitukset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia eikä niille useinkaan ole jälkimarkkinoita, minkä vuoksi huolellisen sijoituspäätöksen merkitys korostuu. Yritysrahoituksen rooli on tukea Eteran tuottotavoitteiden saavuttamista ja hajauttaa sijoitussalkkua, mutta myös korostaa Eteran roolia suomalaisena sijoittajana ja aktiivisena omistajana, sekä tukea kotimaisen rahoitusjärjestelmän toimivuutta. Muutokset listaamattomien sijoitusten salkussa tapahtuvat hitaasti. Yrityslainojen painoa on viety aktiivisesti markkinatilanteen muuttuessa perinteisestä takaisinlainauksesta muihin lainainstrumentteihin. Pääomasijoituksissa pääomarahastojen rinnalle tulee jatkossa enemmän suoria sijoituksia yrityksiin. Pääomasijoitusten tuotto oli 11,2 prosenttia (-21,9 % v. 2009). Kiinteistösijoitukset Kiinteistösijoitusten tuotto oli 0,7 %. Suorissa kiinteistösijoituksissa tuottoa heikensivät muutamaan kohteeseen tehdyt arvonalennukset ja niiden tuotto oli 2,1 % (1,2 % v. 2009). Kiinteistörahastoissa Eteran salkun pääpaino on kotimaisissa rahastoissa ja niiden toipuminen on ollut hitaampaa kuin monissa ulkomaisissa rahastoissa (tuotto -3,7 % v. 2010, -7,1 % v. 2009). Etera voitti keväällä 2010 Senaatti-kiinteistöjen järjestämän tontinluovutuskilpailun Helsingin Töölönlahden kortteleista 2017 ja Rakennusoikeutta tonteilla on yhteensä lähes kerrosneliömetriä. Toiselle Töölönlahden tontille on suunnitteilla pääosin Alma Median käyttöön rakennettava 5-kerroksinen ekotehokas toimistotalo. Kiinteistösijoituksissa korostuu sijainnin

11 ETERA merkitys. Etera uskoo Helsingin ydinkeskustan tonttien ja rakennusten pitkän aikavälin hyvään tuottokehitykseen sekä arvojen vähäiseen syklisyyteen. Hoiva- ja senioritalojen osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosina Eteran kiinteistösijoitussalkussa. Etera myi loppuvuodesta Hämeenlinnassa, Oulussa ja Tyrnävällä sijainneet palvelutalot EPI Healthcare I Ky rahastolle. Suomen kiinteistömarkkinoilla kysyntä on lisääntynyt. Parhailla paikoilla vuokrat ovat kääntyneet jo nousuun ja sijoittajien tuottovaatimukset laskuun. Etera kehittää kiinteistösalkkuaan riski-tuotto-suhteeltaan paremmaksi sijoittamalla uusiin hyville paikoille rakennettaviin toimisto-, liike- ja asuntokohteisiin sekä kehittämällä olemassa olevaa kiinteistösalkkua. Muut sijoitukset Muiden sijoitusten tuotto oli 5,9 prosenttia (-2,0 % v. 2009). Näistä hedge fund -rahastojen tuotto oli 10,2 prosenttia (-4,6 % v. 2009). Ne nousivat loppuvuonna voimakkaimmin. Vastuullinen sijoittaminen Etera allekirjoitti joulukuussa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UNPRI) Etera sitoutuu kehittämään ja ottamaan huomioon entistä enemmän vastuullisuutta sijoituspäätöksissään. Samoin Etera liittyi vastuullista sijoitustoimintaa tukevan yhdistyksen, FINSIF:in jäseneksi. Lisäksi sijoitustoimintoon nimitettiin varainhoitaja, jonka tehtäviin kuuluu vastuullisen sijoittamisen kehittäminen. Etera korostaa kiinteistösijoituksissaan ekologisuutta niin rakennusvaiheessa, rakenneratkaisuissa kuin käytössä. Se liittyi joulukuussa 2010 Green Building Council Finlandiin, jonka tavoitteena on tuoda kestävän kehityksen näkökulma osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa. Vuonna 2010 allekirjoitettiin sopimus Helsingin Viikkiin toteutettavasta puurunkoisesta asuinkerrostalokorttelista, johon tulee 115 asuntoa. Kauppakeskus Sellolle myönnettiin ensimmäisenä kauppakeskuksena Euroopassa käytön aikainen kultaisen tason LEED-sertifikaatti. Tammikuussa 2011 valmistuneelle Kiinteistö Oy Seinäjoen Pehtoorille eli Maaseutuviraston uudelle toimitalolle on myös haettu LEED-sertifikaattia. Etera sai pääkonttorilleen Green Office-ympäristösertifikaatin tammikuussa Lassila & Tikanoja myönsi pääkonttorille tammikuussa 2011 myös Joutsenmerkityn Ekosiivoussertifikaatin ympäristöä säästävän siivouksen osoitukseksi. Konserni Konserniin kuului 37 (40 v. 2009) tytäryhtiötä, joista 28 oli kiinteistöosakeyhtiöitä ja kahdeksan asunto-osakeyhtiöitä sekä yksi osakeyhtiö. Lisäksi Etera on osakkaana 15 (17 v. 2009) omistusyhteysyrityksessä. Etera perusti tilikauden aikana yhden kiinteistöosakeyhtiön ja myi 4 tytäryhtiötä. Henkilöstö Toimitusjohtajan vaihdos ja organisaatiomuutos Hannu Tarkkonen aloitti toimitusjohtajana tammikuun alusta Kalevi Hemilän erottua tehtävästä joulukuussa Organisaatiorakenne uudistettiin ja samalla henkilöstöä vähennettiin. Muutoksen tavoitteena oli lisätä organisaation tehokkuutta ja joustavuutta sekä madaltaa organisaatiota. Henkilöstön vähentämisestä neuvoteltiin henkilöstön kanssa yt-menettelyssä kevään 2010 aikana. Tarvittavat henkilöstövähennykset toteutettiin vapaaehtoisilla eropaketeilla. Sellaisen otti vastaan 30 henkilöä.

12 ETERA Kokonaan uudistettu organisaatio otettiin käyttöön toukokuun alussa. Matriisinomaisesti toimivassa organisaatiossa liiketoiminta jaettiin asiakkuuksiin, vakuutus- ja eläkepalveluihin sekä sijoituksiin. Liiketoiminnan tukipalveluja tehostettiin keskittämällä ja yhtenäistämällä toimintaa. Tukipalvelut ovat: aktuaaripalvelut, ict- ja sähköinen liiketoiminta, laki, suunnittelu ja viestintä sekä talous ja henkilöstö. Myös johtamisjärjestelmä uudistettiin. Toukokuussa Eteran varatoimitusjohtajaksi valittiin KTM Timo Hietanen, jonka vastuualueena ovat asiakkuudet. Hallitus nimitti hänet lokakuusta lähtien toimitusjohtajan varamieheksi. Asiakkuudet toiminnossa organisaatiota uudistettiin myynnin ja asiakkuuksien hoidon tehostamiseksi. Suomi jaettiin Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen myyntialueisiin, joista kustakin vastaavat myyntijohtajat. Suurasiakasyksikön myyntialueena on koko Suomi. Lisäksi perustettiin kanavapalvelut yksikkö, jonka myyntijohtaja vastaa myyntikanavista. Markkinointi tukee myyntiyksiköitä. Eläke- ja vakuutuspalvelut yhdistettiin tuotantoprosessien tehostamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi. Toimintoon kuuluvat asiakaspalvelut, eläkepalvelut, eläkkeiden asiantuntijapalvelut ja vakuutuslääketiede yksiköt. Vakuutus- ja eläkepalvelut toimintoa johtaa FM Kari Härkönen. Sijoitusjohtajana aloitti huhtikuun alussa YTM Jari Puhakka. Sijoitustoiminnon organisaatio uudistettiin siten, että se jakautuu kiinteistösijoituksiin, arvopaperisijoituksiin ja sijoitushallintoon. Lisäksi perustettiin uusi yritysrahoitus-yksikkö. Aktuaaripalveluita johtaa FM, SHV Timo Mäkelä, ict:tä ja sähköistä liiketoimintaa MBA Helena Sorri, laki, suunnittelu ja viestintä toimintoa varatuomari Tuula Kallio sekä talous ja henkilöstö toimintoa OTK Anna Kilpi. Ylilääkäriksi valittiin joulukuussa LT Maija Haanpää alkaen. Hän on toiminut Eteran apulaisylilääkärinä huhtikuusta 2010 lähtien. Ylilääkärinä vuodesta 1990 toiminut LT, professori Juhani Juntunen siirtyy vanhuuseläkkeelle kesäkuun alussa Liiketoimintastrategia Liiketoimintastrategia ja sen alastrategiat uudistettiin ja liiketoiminnan tavoitteet asetettiin sekä viestittiin henkilöstölle. Organisaatiouudistuksen vuoksi työilmapiiriä selvitettiin kaksi kertaa sähköisellä kyselyllä. Loppuvuodesta toteutettiin 360 -esimiesarviointi. Henkilöstön työhyvinvointia edistettiin monipuolisella Hyvinvointi10-ohjelmalla. Työehtosopimuksen mukaiset palkkakeskustelut käytiin kevään 2010 aikana. Esimiehiä koulutettiin valmentavaan johtamiseen ja henkilöstöä valmennettiin vastuulliseen vaikuttamiseen. Vuonna 2011 aloitetaan Eteran sisäinen Hyvä työpaikka hanke, jossa panostetaan johtamiseen, osaamiseen ja yhdessä tekemiseen. Etera haluaa olla hyvä työnantaja myös tulevaisuudessa. Henkilöstön määrä Eterassa työskenteli vuonna 2010 keskimäärin 292 henkilöä (327 v. 2009). Vuoden 2010 lopussa henkilöstön määrä oli 269 henkilöä. Vakituisessa työsuhteessa oli henkilöstöstä 98 prosenttia (95 % v. 2009). Henkilöstöstä naisia oli 73 prosenttia (74 % v. 2009). Eterasta lähti 49 henkilöä (56 v. 2009). Eläkkeelle siirtyi 12 henkilöä (14 v. 2009). Uusia henkilöitä rekrytoitiin lähteneiden tilalle 14 (23 v. 2009), joista vakituiseen työsuhteeseen tuli 6 (20 v. 2009). Henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta (45 vuotta v. 2009). Palkat ja palkkiot Vuonna 2010 henkilöstön palkat ja palkkiot olivat 16 miljoonaa euroa (15 milj. v. 2009). Eterassa on käytössä koko henkilöstöä koskeva tulospalkkiojärjestelmä sekä erilliset tulospalkkiojärjestelmät myynnissä, sijoituksissa ja johdolla.

13 ETERA Hallinto Vuonna 2010 varsinainen yhtiökokous pidettiin 4.5. Hallintoneuvosto kokoontui kaksi kertaa ja hallitus 12 kertaa. Vaalivaliokunta kokoontui kaksi kertaa, ensin valmistelemaan yhtiökokoukselle hallintoneuvoston jäsenten valintaa ja sitten hallintoneuvostolle hallituksen jäsenten valintaa. Hallituksen puheenjohtajisto, joka toimii myös nimitys- ja palkitsemisvaliokuntana, kokoontui 11 kertaa ja hallituksen tarkastusvaliokunta kolme kertaa. Kevään yhtiökokouksessa puolet hallintoneuvoston jäsenistä oli erovuorossa, ja tässä yhteydessä vaihtui neljä jäsentä. Yhtiökokous valitsi tilintarkastajat edelleen Ernst & Young Oy:stä. Hallintoneuvosto valitsi hallituksen jäsenet ja varajäsenet alkaneelle kaksivuotiskaudelle. Hallitukseen valittiin uusiksi jäseniksi liiketoiminta-alueen toimitusjohtaja Iiris Karjula Fazer Food Services Oy:stä ja toimitusjohtaja Sixten Korkman Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksesta sekä uudeksi varajäseneksi toimitusjohtaja Petri Suuperko Peab Oy:stä. Hallintoneuvosto valitsi uudelleen puheenjohtajakseen YIT Oyj:n hallintojohtaja Antero Saarilahden ja varapuheenjohtajakseen Rakennusliitto ry:n työehtotoimitsija Markus Ainasojan. Eteran osakkaita ovat vakuutuksenottajat, vakuutetut työntekijät vakuutuskohtaisesti yhdessä ja takuupääoman omistajat. Eteran takuupääoma on euroa. Se jakaantuu sataankahteentoista euron nimellisarvoiseen takuuosuuteen. Takuupääomalle hyvitetään vuosittain kohtuullista tuottoa vastaava korko, joka on TyEL-vakuutuksessa käytettävä perustekorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Takuupääoman koron maksamisesta päättää vuosittain yhtiökokous. Eteran vuosikertomuksen osana on selvitys Eteran hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement). Riskienhallinta Eteran riskienhallinnan tavoitteena on hallita riskejä, jotka vaarantavat lakisääteisen tehtävän hoitamisen, strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja liiketoiminnan kehittämisen ja toteuttamisen asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hallitus hyväksyy vuosittain koko toiminnan kattavan riskienhallintasuunnitelman. Sijoitussuunnitelmassa hallitus hyväksyy vuosittain sijoitustoiminnan tavoitteet, sijoittamisen päätöksentekovaltuudet sekä riskilimiitit. Loppuvuodesta hallitus kiinnitti huomiota riskienhallintaan erityisesti sijoitustoiminnan osalta ja hyväksyi uudistetun sijoitussuunnitelman vuodelle Riskienhallinta on osa normaalia toimintaa ja johtamista. Riskienhallintaa ohjaa ja valvoo toimitusjohtaja. Kunkin toiminnon johtaja vastaa riskienhallinnasta oman toimintonsa osalta. Riskienhallinnan uudelleen organisoinnista sovittiin kevään organisaatiouudistuksen yhteydessä. Sisäisen tarkastuksen riippumattomuutta varmistettiin, kun vastuu riskienhallinnan koordinoinnista siirtyi 2011 alusta pois Eteran sisäiseltä tarkastajalta. Riskienhallintaa koordinoi, suunnittelee ja raportoi riskienhallinnasta vastaava johtaja. Merkittävä uudistus liittyi sijoitusriskien valvontaan, joka järjestettiin tammikuussa 2011 kokonaan erilleen sijoitustoiminnosta talous- ja henkilöstö-toiminnon controller tiimiin, jota vahvistettiin sen vetäjäksi palkatulla risk managerilla. Eterassa toimii myös juridinen compliance -toiminta, joka sisäisesti tukee ja ohjeistaa yhtiötä koskevien säännösten ja määräysten soveltamista. Riskienhallintaa selostetaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tulevaisuuden näkymät Suomen talous on voimakkaassa kasvussa. Kokonaistuotannon ennakoidaan vuonna 2011 kasvavan 3 4 prosentin vauhdilla. Kasvun moottorina toimivat vienti ja kotimainen kysyntä. Teollisuudessa ja rakentamisessa kasvu on voimakasta ja palveluissakin hyvää, minkä vaikutukset heijastunevat myös Eteran toimintaan.

14 ETERA Talouskasvu vaikuttaa viiveellä työllisyyteen, jonka odotetaan paranevan. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus saattaa heiketä pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, jolloin ulkomaisen työvoiman kysyntä kasvaa. Väestön vanheneminen ja eläkkeelle siirtyminen hillitsevät työvoiman tarjontaa. Työttömyysasteen odotetaan alenevan alle 8 prosenttiin vuonna 2011 ja alle 7 prosenttiin vuonna Inflaation arvioidaan nousevan 2 3 prosenttiin. Panostukset myyntiin ja markkinointiin sekä uudistettu asiakkuusorganisaatio ja toimintatapojen muutos tähtäävät entistä parempaan asiakaspalveluun ja markkinaosuuden kasvuun. Vakuutusmaksutulon oletetaan kasvavan myös parantuneiden suhdanneodotusten vuoksi. Eteran myyntiä vahvistaa lisäksi vuoden 2010 lopussa solmittu asiamiesyhteistyö Sampo Pankki Oyj:n kanssa. Sijoitusstrategian uusiminen ja organisaation vahvistaminen luovat pohjan tuleville sijoitustoiminnan tuloksille. Etera hakee sijoituksilleen vakaata ja kilpailukykyistä tuottoa tulevien eläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi ja vakuutusmaksupaineen hillitsemiseksi. Vastuullinen sijoittaminen korostuu tulevaisuudessa. Sitä edellyttävät myös sitoutuminen YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin sekä jäsenyys Finland Green Building Council`ssa. Etera jatkaa edelleen toimintaansa työurien pidentämiseksi. Se tukee sekä työnantajia että työntekijöitä työhyvinvoinnin ja kuntoutuksen avulla sekä vaikuttamalla asenteisiin viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Tärkeää on, että työura pitenee molemmista päistä. Erityisesti Etera tekee työtä työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi. Etera toimii hyvän työelämän puolesta. Se jatkaa hyvää työkaveruutta ja työilmapiiriä korostavaa Työkaverista työvoimaa kampanjaa sekä tukee suomalaisten miesten liikkumista edistävää SuomiMies seikkailee hanketta. Sähköisten palveluiden kehittämistä sekä vakuutuksenottajille että vakuutetuille työntekijöille jatketaan laajassa uudistushankkeessa. Samalla sisäisiä prosesseja edelleen automatisoidaan laadun ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on taata entistä vaivattomampi, reaaliaikainen vakuuttaminen ja monipuoliset palvelut verkossa. Eläketurvan hoito on keskittynyt vahvasti kahdelle suurelle työeläkeyhtiölle. Lainsäädännöllisten toimintaedellytysten tulee olla myös tulevaisuudessa sellaiset, että työeläkejärjestelmä pysyy hajautettuna ja toimijoita on useampia. Työeläkejärjestelmän kilpailua tulee edistää sosiaaliturvan lähtökohdista sekä ottaa huomioon toimijoiden vakuutuskantojen erot. Hajautettu malli hajauttaa myös sijoitusriskejä. Työeläke täyttää 50 vuotta vuonna LEL-eläketurvaa hoitavat neljä työeläkekassaa kokoontuivat perustavaan kokoukseensa 29. joulukuuta Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera on perustettu jatkamaan LEL Työeläkekassan työtä. Etera juhlistaa 50 toimintavuottaan loppuvuodesta Työeläkejärjestelmää on kehitetty kansantalouden ja yhteiskunnan kehityksen mukaan.

15 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tilinpäätös on laadittu noudattaen lakia työeläkevakuutusyhtiöistä, vakuutusyhtiö-, kirjanpito- ja osakeyhtiölakia, kirjanpitoasetusta, sosiaali- ja terveysministeriön asetusta vakuutusyhtiön tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä sekä Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Eteran oma pääoma käsittää pohjarahaston ja takuupääoman sekä voittovarat kuluvalta ja edellisiltä tilikausilta. Konsernitilinpäätös Konserniin kuuluvat 37 tytäryhtiötä ovat kotimaisia kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä. Lisäksi konserniin kuuluu 15 osakkuusyhtiöitä. Nämä osakkuusyhtiöt ovat kiinteistö- ja asuntoyhtiöitä, ja niiden yhdistely konsernitilinpäätökseen on jätetty tekemättä KPL 6 luvun 3 pykälän nojalla. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista on eliminoitu keskinäiset saamiset ja velat, tuotot ja kulut sekä osakeomistus. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty hankintahetkestä lähtien. Konsernin sisäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä lukuun ottamatta alle 100%:ia omistettuja keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä ja asunto-osakeyhtiöitä, jotka on yhdistelty suhteellisella menetelmällä. Kiinteistöjen osalta syntynyt konserniaktiiva on kohdistettu tytäryhtiöiden maa-alueisiin ja rakennuksiin hankintamenon suhteessa. Rakennuksiin kohdistetun konserniaktiivan poistosuunnitelma vastaa tytäryhtiöissä noudatettua rakennusten poistosuunnitelmaa. Tulos ja vakuutustekninen vastuuvelka Kirjanpidon vastuuvelka kertoo tulevia eläke- ja muita menoja varten varattujen varojen määrän. Varojen määrään ei lueta omaisuuden käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen välistä arvostuseroa. Varojen riittävyyttä Eteran vakuutus- ja sijoitustoimintaan sisältyvien riskien osalta seurataan vakavaraisuustarkastelussa erillään varsinaisesta kirjanpidosta. Tilikauden voitto tuloslaskelmalla määräytyy sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Sijoitusten kirjanpitoarvo Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet on taseessa kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä, kiinnelainasaamiset, muut lainasaamiset sekä talletukset on kirjattu nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen käypään arvoon. Sijoitusomaisuutena olevat osakkeet ja osuudet on kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Hankintameno on laskettu käyttäen keskihintaa. Aiemmin tehdyt arvonalennukset on käyvän arvon noustessa palautettu tulosvaikutteisesti korkeintaan alkuperäiseen hankintamenoon asti. Käyttöomaisuutena olevat osakkeet ja osuudet on taseessa kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen käypään arvoon. Pääomarahasto-osuudet on taseessa kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Rahoitusmarkkinavälineiden tasearvona käytetään hankintamenoa, jota on oikaistu hankintamenon ja nimellisarvon erotuksen jaksotuksella sekä oikaistuna arvonalentumisilla, arvonalentumisen johtuessa muista kuin yleisen korkotason vaihteluista. Aiemmin tehdyt arvonalennukset on käyvän arvon noustessa palautettu tulosvaikutteisesti korkeintaan jaksotettuun hankintamenoon asti. Nimellisarvon ja hankinta-arvon 13

16 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT erotus on jaksotettu korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineiden juoksuaikana. Hankintameno on laskettu keskihintaa käyttäen. Tiedot tilinpäätöshetkellä arvopapereiden lainaussopimuksilla lainaksi luovutetuista arvopapereista on kerrottu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Lainaksi annetut arvopaperit sisältyvät taseeseen. Tilinpäätöshetkellä avoinna olevien lainaussopimusten vastapuolena on selvitysyhteisö, jolle lainaksi ottaja on asettanut lainoista vakuuden. Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Aineettomien hyödykkeiden ja kaluston kirjanpitoarvo on hankintameno vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Vakuutusmaksusaamiset on kirjattu todennäköiseen arvoonsa. Sijoitusten käyvät arvot Kiinteistösijoitusten käypä arvo on määritetty kiinteistökohteittain käyttäen tuottoarvomenetelmää, alueellisia markkinahintatilastoja sekä kiinteistökohtaista arviointia. Arviointia tehtäessä on käytetty sekä omia että ulkopuolisia asiantuntijoita. Konserniyrityksiltä olevien lainasaamisten, kiinnelainasaamisten, muiden lainasaamisten sekä talletusten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. Noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on käytetty vuoden viimeisintä ostokurssia tai sen puuttuessa kaupankäyntikurssia. Muiden osakkeiden käypänä arvona on käytetty jäljellä olevaa hankintamenoa tai todennäköistä luovutushintaa tai substanssiin perustuvaa arvoa. Sijoitusrahasto-osuuksien käypänä arvona on käytetty vuoden viimeisintä saatavissa olevaa hallinnointiyhtiön ilmoittamaa rahasto-osuuden arvoa. Käyttöomaisuutena olevien osakkeiden ja osuuksien käypänä arvona pidetään kirjanpitoarvoa. Pääomarahasto-osuuksien käypänä arvona on käytetty hallinnointiyhtiön ilmoittamaa rahaston käypää arvoa tai sen puuttuessa hankintamenoa. Rahoitusmarkkinavälineiden käypinä arvoina käytetään tilikauden viimeisen kaupantekopäivän kaupantekokurssia tai sen puuttuessa todennäköistä luovutushintaa. Kiinnelainasaamisten, muiden lainasaamisten ja talletusten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. Ulkomaanrahanmääräisten sijoitusten käypiä arvoja määritettäessä on käytetty Euroopan keskuspankin tilinpäätöspäivän noteeraamia valuuttakursseja. Johdannaissopimukset Johdannaissopimuksia on käytetty operatiivisesti sijoitusriskiä pienentävinä sekä muissa tarkoituksessa tehtyinä sijoituksina, mutta niihin ei sovelleta kirjanpidon suojauslaskentaa. Avoimien johdannaisten realisoitumattomat negatiiviset arvonmuutokset on kirjattu tilikauden kuluksi, realisoitumattomia arvonnousuja ei kirjata tuotoksi. Tilikauden aikana johdannaissopimusten sulkemisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tilikauden tuotoksi ja kuluksi. Johdannaissopimusten käypänä arvona käytetään pääsääntöisesti markkinahintaa tai vastapuolen todennäköistä luovutushintaa. Tilikauden aikana on käytetty korko-, valuutta- ja osakejohdannaisia. Käyvän arvon määritysmenetelminä on käytetty listattujen korko- ja osakejohdannaisten osalta pörssissä noteerattua hintaa, OCT- 14

17 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT koronvaihtosopimuksissa nykyarvomenetelmää Euro-korkokäyrällä, OTC-valuuttatermiineissä interpoloitua käyvän arvon menetelmää ja muiden OCT-johdannaisten osalta ulkopuolisten tahojen antamia arvoja. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot käyttö- ja sijoitusomaisuudesta lasketaan ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoina seuraavien pitoaikojen mukaan: Rakennukset vuotta Rakennusten ainesosat ja tekniset laitteet 10 vuotta Kalusto, koneet ja laitteet 5 vuotta Atk-ohjelmat ja autot 4 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5-10 vuotta Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty TyEL - vakuutuksin. Lisäeläketurva on järjestetty joko TEL - lisäeläkevakuutuksella tai vapaaehtoisella lisäeläkevakuutuksella. Henkilöstö Henkilöstön määrä on laskettu työsuhteessa olevan henkilöstön kuukausittaisten henkilömäärien keskiarvona. Osa-aikaisten työntekijöiden työpanokset on laskennassa muutettu kokoaikaisiksi. Henkilöstömäärää on lisäksi oikaistu niillä työsuhteessa olevilla henkilöillä, jotka eivät ole palkanmaksun piirissä ja joilla ei ole työpanosta. Ulkomaanrahanmääräiset erät Ulkomaanvaluuttamääräiset saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan. Verot Tuloslaskelmaan on merkitty tilikauden ja aikaisempien tilikausien suoriteperusteiset verot. Poistoerot on konsernissa jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Kokonaisliikekulut toiminnoittain Liikekulut sekä kaluston ja aineettomien hyödykkeiden suunnitelmapoistot sisältyvät tuloslaskelman eri eriin toimintokohtaisesti. Maksettuihin korvauksiin sisältyvät korvaustoiminnan ja työkyvynylläpitotoiminnon hoitamisesta aiheutuvat liikekulut ja suunnitelmapoistot. Liikekuluihin sisältyvät vakuutusten hankintaan, vakuutusten hoitoon ja hallintoon liittyvät liikekulut ja suunnitelmapoistot sekä lakisääteiset maksut. Sijoitustoiminnan kuluihin sisältyvät kiinteistösijoitusten ja muiden sijoitusten hoitamiseen liittyvät liikekulut ja suunnitelmapoistot. 15

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2010

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2010 1 (13) Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2010 Taloudellinen kehitys Maailman talous elpyi syvästä taantumasta odotettua nopeammin. Kehittyvien maiden, erityisesti Kiinan, voimakas kasvu jatkui. Myös

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12

TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Y-tunnus 0117086-1 TILINPÄÄTÖS- TASEKIRJA 31.12.2010 TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ Sivu Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12 TILINPÄÄTÖS Eteran ja konsernin

Lisätiedot

Tunnusluvut ja analyysit

Tunnusluvut ja analyysit Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo 470,2 452,8 458,2 423,6 380,4 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset 1) 454,8 432,0 402,8 370,5 336,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin 159,4 169,2

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2015 Sijoitusympäristö muuttui hyvin haastavaksi osakekurssien

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Ajattelemme eteenpäin Kausi 1.1.-30.9.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi lähes 9 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon Sijoitusten tuotto oli

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014

Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Veritas Eläkevakuutus Tuloskatsaus 2014 Vakuutusliike Vakuutusliike - avainluvut 2014 2013 % Vakuutusmaksutulo, milj. 470,2 452,8 3,9 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 454,8 432,0 5,3 TyEL-palkkasumma,

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus v. 2013 Vakuutusliike Vakuutusliike avainluvut 2013 2012 % Vakuutusmaksutulo, milj. 452,8 458,2-1,2 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. 1) 432,0 402,8 7,3

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 6/2015 Veritas Eläkevakuutus VAHVA TULOS ENSIMMÄISELTÄ VUOSIPUOLISKOLTA Tuotto 5,8 % Parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet 13,3 % Vakavaraisuus 31,8 % TyEL-palkkasumma 1 618,6 milj.

Lisätiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot

TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005. Veritas-ryhmä. Ennakkotiedot TULOSKATSAUS 1.1.-31.12.2005 Veritas-ryhmä Ennakkotiedot Veritas-ryhmä AVAINLUVUT 2005 2004 % Vakuutusmaksutulo, milj. 427,8 397,2 7,7 Sijoitustoiminnan nettotuotot, käyvin arvoin, milj. 219,2 155,8 40,7

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton Eläke-Tapiola Tilintarkastamaton Tunnusluvut Tiivistelmä tunnusluvuista 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo Milj. euroa 758,5 717,5 1 425,7 Maksutulon muutos % 5,7 0,3 2,7 Vastuuvelka

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007

Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 Ilmarinen 1.1. - 30.6.2007 1 1.1. - 30.6.2007 1.1. - 30.6.2006 1.1. - 31.12.2006 Vakuutusmaksutulo, milj. euroa 1 365,0 1 360,0 2 652,6 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. euroa 1 245,1

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) 4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Tuloslaskelma POHJANTÄHTI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ KONSERNI KONSERNI

Tuloslaskelma POHJANTÄHTI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ KONSERNI KONSERNI Tuloslaskelma POHJANTÄHTI KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ KONSERNI KONSERNI Vakuutustekninen laskelma: 1.1-31.12 1.1-31.12 Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo 84 266 002,40 83 790 874,31 0,6 % Jälleenvakuuttajien

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma

Liite 1 TULOSLASKELMA. Vakuutustekninen laskelma 4038 N:o 1413 TULOSLASKELMA Liite 1 Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden jäsenmaksut Vastuun siirrot Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12

TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Y-tunnus 0117086-1 TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJA 31.12.2011 TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ Sivu Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2011 1-12 TILINPÄÄTÖS Eteran ja

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013 Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2013 Alkuvuosi sujui hyvin: sijoitustuotto 3,0 prosenttia Myös toinen vuosineljännes

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Hyvä tulos epävakailla sijoitusmarkkinoilla 4,3 Sijoitusten tuotto, % 41,9 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 11,0 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000 Suomalaisen työeläketurva

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike - avainluvut 1 6/2011 1 6/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 207,4 187,5 380,4 TyEL-palkkasumma, milj.

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Eteran toimintakertomus ja tilinpäätös 2012

Eteran toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 Eteran toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 Eteran toimintakertomus ja tilinpäätös 2012 Sisältö Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2012... 2 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet...12 Tuloslaskelma...15

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA

Liite 1 TULOSLASKELMA N:o 1268 3467 Liite 1 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Maksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Vakuutustoiminnan luovuttamiset Sijoitustoiminnan tuotot

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas Ilmarisen tilinpäätös 2007 Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas 1 2 Talouden kehitys 2007 Loppupuolella vuotta USA:n asuntoluottokriisin heijastusvaikutukset hidastivat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa.

Lisätiedot

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012

Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 1(6) Eläke-Fennian osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2012 Sijoitustoiminnan tuotto oli 3,6 % Vakavaraisuus turvaavalla tasolla; vakavaraisuusaste 18,6 % vastuuvelasta ja toimintapääoma 2,4-kertainen vakavaraisuusrajaan

Lisätiedot

Onko sijoittaminen puurakentamiseen jotenkin erilaista? Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen 27.10.

Onko sijoittaminen puurakentamiseen jotenkin erilaista? Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen 27.10. Onko sijoittaminen puurakentamiseen jotenkin erilaista? Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen 27.10.2011 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Omistajat: vakuutuksenottajat

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

Tuloslaskelma 1.1. - 30.6.2010 1 Tase 30.6.2010 2 Kokonaisliikekulut toiminnoittain 1.1. - 30.6.2010 3

Tuloslaskelma 1.1. - 30.6.2010 1 Tase 30.6.2010 2 Kokonaisliikekulut toiminnoittain 1.1. - 30.6.2010 3 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Y-tunnus 0117086-1 OSAVUOSIRAPORTTI 30.06.2010 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Y-TUNNUS 0117086-1 Sivu Tuloslaskelma 1.1. - 30.6.2010 1 Tase 30.6.2010 2 Kokonaisliikekulut

Lisätiedot

KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Tilinpäätös ja tasekirja 31.12.2014

KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Tilinpäätös ja tasekirja 31.12.2014 1 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Tilinpäätös ja tasekirja 31.12.2014 Keskinäinen Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Kotipaikka Y tunnus 0117086 1 Eläkevakuutusyhtiö Etera PL 20, 00241 Helsinki Palkkatilanportti

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS VAKUUTUSTUTKINTO 169. SUORITUSTILAISUUS VAKUUTUSTALOUS 13.1.2014 Kysymyksiin 2-4 edellytetään essee-tyyppisiä vastauksia. Tilinpäätöstehtävä 5 tehdään

Lisätiedot

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4

201X 201X-1 201X-2 201X-3 201X-4 Liite 1.1 Tiivistelmä tunnusluvuista Vakuutusmaksutulo, Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, 1) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle, % Liikevaihto,

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Tilinpäätös 2013

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Tilinpäätös 2013 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös- ja tasekirjan sisältö Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2013... 1 10 Tilinpäätös Eteran ja konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteet...

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan allekirjoitus

Toimitusjohtajan allekirjoitus LIITE 1 YHTEENVETO VASTUUVELAN KATTEESTA Vakuutuskassan nimi Vakuutuskassan VVV:n rekisterinumero Tilikausi 1. Vastuuvelka Vakuutuskassalain 83 :n mukaisesti vastuuvelan katteena oleva omaisuus Omaisuuslaji

Lisätiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot 2011 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, 00610 Helsinki /// Puh. 010 403 00, Fax 010 403 2721 /// www.componenta.com Kotipaikka Helsinki /// Y-tunnus

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

N:o 614 1933. Osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta

N:o 614 1933. Osuus sijoitustoiminnan nettotuotosta N:o 614 1933 TULOSLASKELMA Liite 1 I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus 2)

Lisätiedot

KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Tilinpäätös ja tasekirja 31.12.2015

KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Tilinpäätös ja tasekirja 31.12.2015 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Tilinpäätös ja tasekirja 31.12.2015 Keskinäinen Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Kotipaikka Y tunnus 0117086 1 Eläkevakuutusyhtiö Etera PL 20, 00241 Helsinki Palkkatilanportti

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS)

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) 24.06.2010 Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS:STÄ SUOMALAISIIN TILINPÄÄTÖSPERIAATTEISIIN

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin

Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin 11/2005 31.10.2005 Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.10.2005 JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN KANSAINVÄLISIIN

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA N:o 89 257 Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA I Luottolaitos- ja sijoituspalvelutoiminnan laskelma 1 Korkotuotot Korkokulut Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestian täydellinen osavuosikatsaus julkaistaan 9.8.2005 hallituksen kokouksen jälkeen.

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 2011. Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton

Puolivuosikatsaus 2011. Tapiola-ryhmä. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton Puolivuosikatsaus 2011 Tapiola-ryhmä Puolivuosikatsaus 2011 Tilintarkastamaton Vahinko-Tapiola Puolivuosikatsaus 2011 Liikevoitto nousi 22,5 milj. euroa 37,9 milj. euroon (15,4 milj. e) Kokonaistulos oli

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Ajantasaisimmat työeläkemaksut Vaivattomat sähköiset työkalut Asiantuntijat käytettävissäsi Liiketoimintaasi

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011 sijoitustoiminta 211 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.211 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSTALOUS VAKUUTUSTUTKINTO 171. SUORITUSTILAISUUS VAKUUTUSTALOUS 15.9.2015 Kunkin tehtävän maksimipistemäärä on 4 pistettä. Kokeen läpäisemiseksi vaaditaan vähintään

Lisätiedot

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Hoitavatko yksityiset eläkesäätiöt sijoituksiaan toisin Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry // 2.4.2014 Pasi Strömberg Eläkesäätiöt ja eläkekassat Eläkesäätiö on yhden työnantajan

Lisätiedot

TASEKIRJA <>

TASEKIRJA <<company_name>> 1 / 14 TASEKIRJA

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA 3402 N:o 1259 Liite 1 TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut RAHOITUSKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 2 Ilmarisen sijoitustoiminnan kehitys tammi- syyskuussa 2014

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2014-31.12.2014 Tuloslaskelma 1-2

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot 2012

Tilinpäätöskalvot 2012 Tilinpäätöskalvot 2012 Tuloslaskelma milj. euroa 2012 2011 Maksutulo 4 825 4 545 Eläkemeno -3 827-3 524 RAHOITUSKATE 999 1 021 Sijoitusten nettotuotto 3 897-466 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut

Lisätiedot