TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ. Hallituksen toimintakertomus vuodelta

Transkriptio

1 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA Y-tunnus TILINPÄÄTÖS- TASEKIRJA

2 TILINPÄÄTÖS- JA TASEKIRJAN SISÄLTÖ Sivu Hallituksen toimintakertomus vuodelta TILINPÄÄTÖS Eteran ja konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Tuloslaskelma 16 Tase 17 Rahoituslaskelma 18 Tuloslaskelman liitetiedot Vakuutusmaksutulo ja maksetut korvaukset 19 Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely 20 Kokonaisliikekulut toiminnoittain 21 Henkilöstöä ja toimielimiä koskevat liitetiedot 22 Taseen liitetiedot Sijoitustusten käypä arvo ja arvostusero 23 Kiinteistösijoitusten muutokset 24 Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset eriteltyinä vakuuden mukaan ja muut saamiset 34 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset 35 Eteran oma pääoma 36 Vakuutustekninen vastuuvelka, velat ja siirtovelat 37 Toimintapääoma 38 Vastuut ja vastuusitoumukset Tunnusluvut ja analyysit Tiivistelmä tunnusluvuista 41 Tulosanalyysi ja hoitokustannustulos 42 Vakavaraisuus 43 Sijoitusjakauma käyvin arvoin 44 Sijoitustoiminnan nettotuottoerittely ja tulos 45 Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle 46 Keskeisempien tunnuslukujen sisältö Riskit ja riskien hallinta Laskelma toimintapääoman vähimmäismäärästä 56 Konsernin tilinpäätös Tuloslaskelma 57 Tase 58 Rahoituslaskelma 59 Tuloslaskelman liitetiedot Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely 60 Taseen liitetiedot Sijoitustusten käypä arvo ja arvostusero 61 Kiinteistösijoitusten muutokset 62 Konsernin saamiset ja siirtosaamiset 62 Konsernin oma pääoma 63 Velat ja siirtovelat 64 Vastuut ja vastuusitoumukset konsernissa 65 Hallituksen allekirjoitukset 66 Luettelo kirjanpitokirjoista 67 Tilintarkastuskertomus 68

3 ETERA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Taloudellinen kehitys Maailman talous elpyi syvästä taantumasta odotettua nopeammin. Kehittyvien maiden, erityisesti Kiinan, voimakas kasvu jatkui. Myös Euroopan talous elpyi. Osa EU-maista kamppailee suurten velkakriisien kanssa, mikä on syventänyt eroja Euroopan talouksien välillä. Ongelmiin haetaan ratkaisua Euroopan Unionissa. Suomen talous alkoi nousta taantumasta monia länsimaita nopeammin. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvaneen noin kolme prosenttia vuonna Vienti voimistui ja kulutuskysyntä on ollut voimakasta, mutta investoinnit ovat kuitenkin olleet vähäisiä ja tuotantoa on siirretty alhaisempien kustannusten maihin. Koko vuoden työttömyysaste oli 8,4 prosenttia, samaa tasoa kuin edellisvuonna, vaikka sen ennustettiin nousevan 10 prosenttiin. Työllisyyden odotetaan paranevan. Vuoden 2010 keskimääräinen inflaatio oli 1,2 prosenttia, mutta joulukuussa se nousi 2,9 prosenttiin. Rakentamisessa ja palvelualoilla suhdanneodotukset vahvistuivat. Uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin palvelualoille. Julkisen talouden alijäämä syveni, mikä vaatii tasapainottamista. Työeläkejärjestelmän kehitys Vakavaraisuussäännöt Joulukuussa 2008 tuli voimaan määräaikaislaki, jolla muutettiin finanssikriisin vuoksi vanhuuseläkkeiden rahastointia ja toimintapääomaa koskevia säännöksiä. Ensin laki säädettiin olemaan voimassa vuoden 2010 loppuun, mutta sen voimassaoloa jatkettiin keväällä 2010 vuoden 2012 loppuun asti. Työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyä arvioineet työryhmät luovuttivat raporttinsa sosiaali- ja terveysministerille Työryhmät ehdottavat lainsäädäntöön useita muutoksia. Muutokset toteutettaisiin kolmessa vaiheessa, joista ensimmäiseen sisältyy lähinnä yksittäisiin epäkohtiin kohdistuvia muutoksia. Ensimmäisen vaiheen muutoksista on annettu lakiesitys eduskunnalle ja niiden on tarkoitus tulla voimaan maaliskuussa Toisen vaiheen uudistuksilla on tarkoitus varautua väliaikaislain päättymiseen. Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan käynnistämässä vakavaraisuussäätelyn toisen ja kolmannen vaiheen muutoksia. Solvenssi II Vakavaraisuussääntöjen muutokset kytkeytyvät myös EU-säätelyyn perustuvaan Solvenssi IIhankkeeseen. Solvenssi II -direktiivillä on tarkoitus EU:n tasolla yhtenäistää vakavaraisuutta koskevia vaatimuksia ja vakuutusvalvonnan periaatteita, parantaa vakuutuksenottajien ja edunsaajien suojaa ja lisätä eurooppalaisen vakuutusalan kansainvälistä kilpailukykyä. Direktiivissä säädetään hallinnon ja johdon kelpoisuusvaatimuksista, sisäisestä valvonnasta, vakavaraisuudesta sekä riskien ja vakavaraisuuden sisäisestä arvioinnista. Säännöksiä on myös mm. aktuaaritoiminnosta, ulkoistamisesta ja informaation julkistamisesta. Direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan mennessä koskemaan vahinko- ja henkivakuutusyhtiöitä, mutta käytännössä se vaikuttaa laajasti myös työeläkevakuutusyhtiöitä koskevaan säätelyyn. Työeläkealan vakavaraisuussäätelyä selvittäneen asiantuntijaryhmän mukaan myös Solvenssi II mallin pohjalta on mahdollista kehittää työeläkejärjestelmän vakavaraisuusmekanismia sijoitustoiminnan riskejä paremmin huomioon ottavaksi. Vakavaraisuuskehikon uudistaminen vaatii lisäselvittämistä, minkä jälkeen on mahdollista määritellä työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnan ja riskiprofiilin sekä työeläkejärjestelmän tavoitteiden kannalta mahdollisimman toimiva vakavaraisuusmekanismi.

4 ETERA Työurien pidentäminen Työeläkejärjestelmän kestävyyden varmistamiseksi eläkkeiden rahoitusta pyritään turvaamaan ja eläkemenoja hillitsemään pitkällä aikavälillä eläkkeellesiirtymisikää nostamalla. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan johdolla toiminut eläkeneuvotteluryhmä ei päässyt yksimielisyyteen keinoista työurien pidentämiseksi. Sen sijaan Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Jukka Ahtelan johdolla toiminut työelämäryhmä jätti yksimielisen raportin ja esitti keinoja työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi, työurien pidentämiseksi alkupäästä sekä työllistymistä parantavia keinoja. Tavoitteeksi oli asetettu nostaa eläkkeellesiirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Keväällä 2010 asetettiin useita uusia työryhmiä jatkamaan selvitystyötä. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt päättivät laajentaa eläkejärjestelmien kehittämistä koskevaa valmistelua. Lokakuussa 2010 valmistuikin kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma, jossa käsiteltiin talouden kasvua ja tuottavuutta, julkisen sektorin tuottavuutta, työllisyysasteen nostamista ja työttömyyden torjuntaa, ostovoimaa ja kilpailukykyä, työttömyysvakuutusrahaston taloutta ja työuria. Työeläkejärjestelmän kehittämiselle asetettiin kolme tavoitetta: 1) työeläke-etuuksien riittävän tason turvaaminen myös silloin, kun elinaikakerroin alentaa tulevia eläkkeitä odotettua enemmän. 2) työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden turvaaminen työeläkemaksujen kehityksellä, joka ei heikennä työllisyyttä ja talouskasvua, 3) keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava riittävästi, jotta kaksi edellä mainittua tavoitetta toteutuvat. Keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi etsitään. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on koko työeläkejärjestelmässä noussut vuonna 2010 nykyisten työeläkelainsäännösten turvin 60,4 vuoteen 59,4 vuodesta. Se osoittaa, että työeläkkeen joustavuus nostaa eläkkeellesiirtymisikää haluttuun suuntaan. Elinaikakerroin Elinaikakerroin otettiin käyttöön vuonna Kun elinajanodote kasvaa, eläke pienenee elinaikakertoimen verran. Elinaikakertoimen vaikutus otetaan eläkkeessä huomioon kertaluontoisesti, vain eläkkeellesiirtymisen yhteydessä. Finanssivalvonta Finanssivalvonta (Fiva) on vuoden aikana valvonut työeläkelaitosten toimintaa aktiivisesti ja ottanut stressitestauksen jatkuvaksi valvontakäytännöksi. Alkuvuodesta Fiva pyysi työeläkeyhtiöiltä selvitystä muun muassa uusiin asiakkaisiin kohdistuvista työhyvinvointihankkeista ja niiden kustannuksista. Fiva julkaisi loppuvuodesta selvityksen tuloksista ja ehdotuksista säädösten selkeyttämiseksi ja toiminnan läpinäkyvyyden edistämiseksi. Merkittävimmät asiakassiirrot, kuten eläkesäätiöiden ja -kassojen purut, sekä valtion liikelaitosten siirrot ovat päätyneet kahteen työeläkeyhtiöön. Työhyvinvointiin on kokonaisuutena käytetty varoja enemmän kuin työhyvinvointimaksua on kerätty työeläkemaksun yhteydessä. Fiva totesi, että sääntöjen tulisi olla sekä toimijoille että valvojalle selkeät ja toiminnan läpinäkyvää, koska toiminnalla on vaikutusta työeläkelaitosten väliseen kilpailuun ja tehokkuusvertailuun. Työeläkealan kilpailun edistäminen Työeläkealan kilpailun edistämisestä tammikuussa 2007 julkaistun selvityksen jälkeen on käyty eritasoisia keskusteluja kilpailun lisäämisestä lainsäädännön keinoin. Erityisesti laskuperusteiden mahdollinen muuttaminen tietyiltä osin yhtiökohtaiseksi on ollut esillä.

5 ETERA Kokonaistulos, vakavaraisuus, vastuuvelka ja asiakashyvitys Eteran vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun jo alkuvuodesta. Arvopaperisijoitukset tuottivat hyvin, mutta kiinteistösijoitusten tuotto jäi vähäiseksi. Vakavaraisuus vahvistui. Eteran kokonaistulos vuonna 2010 oli 171 miljoonaa euroa, kun se oli edellisenä vuonna 209 milj.. Kokonaistulos muodostuu sijoitustoiminnan tuloksesta (151 milj. ), varsinaisen vakuutusliikkeen tuloksesta (19 milj. ) sekä hoitokustannustuloksesta (1,8 milj. ). Vastuuvelka eli tulevien eläkkeiden maksamiseen varattu rahamäärä oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (5 016 milj. euroa v. 2009). Se nousi 3 prosenttia edellisvuodesta. Sijoitustoiminnan puskurina toimiva toimintapääoma kasvoi 18 prosenttia. Se oli vuoden 2010 lopussa 991 miljoonaa euroa (843 milj. v. 2009). Toimintapääoma on se osa varallisuutta, jota ei ole varattu varsinaisen eläkevastuun katteeksi. Vakavaraisuusaste eli toimintapääoman suhde vakavaraisuuden laskennassa käytettävään vastuuvelkaan oli 21,2 prosenttia (18,5 % v. 2009). Vakavaraisuusasemaa kuvaava suhdeluku oli 2,4 (2,3 v. 2009). Ilman vakavaraisuussäännösten väliaikaisia helpotuksia vakavaraisuusaste olisi 16,3 prosenttia ja vakavaraisuusasema 1,8. Etera siirtää vuoden 2010 asiakashyvityksiin 9 miljoonaa euroa. Se on keskimäärin 0,4 prosenttia vakuutetusta palkkasummasta. Vuonna 2010 Etera maksoi asiakashyvitystä 7,1 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia. Liikekulut Erityistä huomiota Eterassa on kiinnitetty edelleen kustannustehokkuuteen. Kokonaisliikekulut olivat 46 miljoonaa euroa (47 milj. v. 2009, 51 milj. v. 2008). Merkittävä osa liikekuluista koostuu henkilöstö- ja tietojärjestelmäkuluista. Henkilöstökulut olivat 19 miljoonaa euroa, eli samaa tasoa kuin edellisvuonna. Vakuutustoiminta Vakuutusmaksutulo ja palkkasummat Eteran vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun suhdanteiden parannuttua etenkin rakennus- ja palvelualoilla. Vakuutusmaksutuloa saatiin 570 miljoonaa euroa luottotappioilla vähennettynä (537 milj. v. 2009). Kasvua oli 6 prosenttia edellisvuodesta (-5,5 % v. 2009). Luottotappioita kirjattiin TyEL- ja YEL-vakuutusmaksusaatavista 5,5 miljoonaa euroa (10 milj. euroa v. 2009). Eteran markkinaosuus vakuutusmaksutulosta laskettuna pysyi samansuuruisena kuin edellisvuonna eli se oli 5,4 prosenttia vuonna Vakuutusmaksujen perusteena oleva TyEL-palkkasumma kohosi miljoonaan euroon vuonna 2010 (2 403 milj. v. 2009). Yrittäjäasiakkaiden työtulosumma kasvoi viidenneksen ja nousi 62 miljoonaan euroon (52 milj. v. 2009). Eteran ja Sampo Pankin yhteistyö Etera ja Sampo Pankki Oyj allekirjoittivat joulukuussa asiamiessopimuksen vakuutusmyynnistä Sampo Pankin konttoreissa. Yhteistyötä tehdään sekä finanssikeskusten kanssa että palveluverkostossa ja sähköisissä kanavissa. Toiminta käynnistetään vuoden 2011 aikana koko maassa. Vakuutusten myynti ja siirrot Uusien vakuutusten myynti jatkui vilkkaana. Vuonna 2010 Etera sai uutta TyELvakuutusta ja uutta YEL-vakuutusta. Koko työeläkealan uusista TyEL-vakuutuksista Eteran osuus oli 16,3 prosenttia (16 % v. 2009) ja uusista YEL-vakuutuksista 6 prosenttia (8 % v. 2009).

6 ETERA Vakuutusten siirto työeläkeyhtiöstä toiseen on mahdollista neljä kertaa vuodessa. Eterasta siirtyi 992 TyEL-vakuutusta ja 236 YEL-vakuutusta enemmän kuin saatiin uusia muilta eläkeyhtiöiltä. Eteran maksutulo väheni siirtojen takia vuodessa 16 miljoonaa euroa (5 milj. euroa v. 2009). Suurasiakkaiden segmentissä kaikki neljä siirtokierrosta olivat voitollisia, mutta pienissä ja keskisuurissa asiakasyrityksissä vakuutusten keskittäminen on vähentänyt Eteran osuutta. TyEL- ja YEL-vakuutusmaksut Keskimääräinen TyEL-vakuutusmaksu Eteran asiakkailla oli 21,44 prosenttia. TyEL-sopimustyönantajan vakuutusmaksu ilman asiakashyvityksiä ja korkoutuksia oli 21,4 prosenttia vuonna 2009, jos vuoden 2007 palkkasumma oli alle 1,7 miljoonaa euroa. Jos palkkasumma oli suurempi, maksuprosenttiin vaikuttivat asiakaskohtaiset tekijät. Tilapäisen työnantajan TyELmaksu oli 22,4 prosenttia palkoista. Alle 53-vuotiaan yrittäjän YEL-maksu oli 21,2 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneen 22,2 prosenttia. Aloittavan yrittäjän alennus oli 25 prosenttia ensimmäiseltä 48 kuukaudelta. Asiakasmäärä ja ilmoitustavat Eteralla oli vuoden lopussa TyEL-sopimusasiakkaita ( v. 2009). TyELvakuutusmaksuja maksoi vuonna 2010 tilapäisesti ( v. 2009) asiakasta. Vakuutettuja työntekijöitä oli vuoden lopussa ( v. 2009) ja yrittäjiä (3 809 v. 2009). Vakuutustenottajista yli 90 prosenttia käyttää jotain sähköistä ilmoitustapaa vakuutustietojen ilmoittamisessa. Valtaosa ilmoittaa tiedot kuukausittain. Etera.fi -palvelussa voivat vakuuttamisen hoitaa sekä sopimusasiakkaat että tilapäiset työnantajat. Tietojärjestelmien kehittäminen jatkuu laajoissa hankkeissa tavoitteena ylläpitää vakuuttaminen helppona ja vaivattomana myös tulevaisuudessa. Asiakasyhteydenpito Loppuvuonna järjestettiin perinteiset palkkahallintopäivät eri puolilla Suomea. Tilaisuuksissa jaettiin ajankohtaista tietoa työeläkevakuuttamisesta, pankkipalveluista ja viranomaispalveluista. Erilaisia pienempiä asiakastilaisuuksia ja kontakteja oli tasaisesti ympäri vuoden. Työnantajien ja yrittäjien neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa. Alueellisten asiakasraatien toimintaa kehitettiin aiempaa aktiivisemmaksi. Asiakastyytyväisyys parani edellisvuodesta ja oli erinomaisella tasolla. Työhyvinvointi Työhyvinvointipalvelujen kysyntä jatkui vilkkaana. Erilaisten työhyvinvointitoimien kohteena oli vuonna 2010 noin henkilöä. Palveluja tuotetaan yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa. Asiakaskohtaiset työhyvinvointitutkimukset antavat tietoa työyhteisöstä, johtamisesta, henkilöstön työkyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Eteran tutkimustulosten mukaan työhyvinvointitoiminta vähentää työkyvyttömäksi tulemisen riskiä. Toukokuussa Etera aloitti Työkaverista työvoimaa kampanjan, jolla pyritään kehittämään hyvää työilmapiiriä ja vaikuttamaan ihmisten asenteisiin. Internetiin tehtiin kampanjasivusto ja laadittiin muun muassa hyvän työkaveruuden testi. Etera alkoi kerätä hyvästä työkaveruudesta tarinoita, jotka luovutetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistolle tutkimuskäyttöön. Kampanja vietiin myös sosiaaliseen mediaan, Facebookiin, jossa se on saanut osakseen henkilön kiinnostuksen. Hyvää työkaveruutta korostavaa toimintaa jatketaan eri muodoissa. Samoin Etera osallistuu vuonna 2011 uudelleen suomalaisten miesten terveitä elintapoja ja liikuntaa tukevaan Suomi- Mies seikkailee kiertueeseen yhteistyössä Kunnossa kaiken ikää ohjelman kanssa.

7 ETERA Etera panostaa sähköisten työhyvinvointipalvelujen ja työkalujen kehittämiseen erityisesti yritysasiakkaiden oman työhyvinvointitoiminnan tueksi. Uudistetut palvelut otetaan käyttöön vuonna Eläkkeet Eläkkeitä ja kuntoutuskuluja Etera maksoi 998 miljoonaa euroa (975 milj. v. 2009). Kasvua edellisvuodesta oli 2 prosenttia. Vastuunjakokorvauksia yhteisesti kustannettavia eläkkeitä varten Etera sai 344 miljoonaa euroa (327 milj. v. 2009). Vuoden lopussa Eteralla oli eläkkeensaajaa ( v. 2009). Eläkkeensaajien määrällä mitattuna Etera kuuluu kolmen suurimman työeläkeyhtiön joukkoon 15 prosentin osuudellaan. Eläkehakemukset Uusia eläkehakemuksia tuli Eteraan kappaletta ( v. 2009). Hakemusten määrä väheni 14 prosenttia edellisvuodesta. Hakemusten vähenemiseen on vaikuttanut osaltaan Eteran vakuutettujen määrän väheneminen. Niitä on vähentynyt myös ennaltaehkäisevä Eläkelaji 2009 (lkm) 2010 (lkm) Muutos % Vanhuuseläke % Työkyvyttömyyseläke % Työttömyyseläke % Osa-aikaeläke % Kuntoutusraha % Perhe-eläke % Kaikki hakemukset % Taulukko: Eläkehakemukset eläkelajeittain v työ terveyden ja työhyvinvoinnin parissa. Työkyvyttömyyseläkehakemukset vähenivät 16 prosenttia (-17 % v. 2009), vanhuuseläkehakemukset 3 prosenttia (13 % v. 2009) ja perheeläkehakemukset 6 prosenttia (-1 % v. 2009). Oikeus hakea työttömyyseläkettä poistuu vuoden 1950 jälkeen syntyneiltä pitkäaikaistyöttömiltä, joten työttömyyseläkehakemukset vähenivät edelleen voimakkaasti (-72 %). Osa-aikaeläkehakemuksia tehtiin 154 kappaletta (153 v. 2009). Uusia vanhuuseläkehakemuksia tuli eli 31 prosenttia kaikista hakemuksista. Perheeläkehakemuksia tuli (19 %) ja työttömyyseläkehakemuksia 416 kappaletta (4 %). Ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkettä haki vakuutettua työntekijää eli 33 prosenttia hakemuksista. Myönnetyt etuudet Uusia TyEL-eläkkeitä myönnettiin mukaan (9 435 v. 2009). YEL-eläkkeitä myönnettiin 59 kappaletta vuonna 2010 (31 v. 2009). Yhteensä myönnettiin uutta TyEL- ja YELeläkettä (9 466 v. 2009), mikä oli 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Jatkoeläkkeitä myönnettiin yhteensä 4 412, kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän (4 689 v. 2009). Kaikkiaan työkyvyttömyyseläkeratkaisuja tehtiin kappaletta, jolloin luvussa ovat mukana myös hylätyt hakemukset. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin 18,6 prosenttia (20,0 % v. 2009).

8 ETERA Eläkelaji Muutos % (lkm) (lkm) Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Osa-aikaeläke Kuntoutus Perhe-eläke Kaikki ratkaisut Taulukko. Myönnetyt TyEL-etuudet v Uusia vanhuuseläkkeitä myönnettiin Työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin kappaletta. Perhe-eläkkeitä myönnettiin kappaletta ja työttömyyseläkkeitä 355 kappaletta. Osa-aikaeläke myönnettiin 125 henkilölle ja kuntoutusrahan sai 899 henkilöä. Ammatillisen kuntoutuksen päätöksiä tehtiin vuonna 2010 kaikkiaan (1 228 v. 2009). Näistä uusia hakemuksia oikeudesta kuntoutukseen tai kuntoutusrahaan oli (1 037 v. 2009). Ammatilliseen kuntoutukseen pääsy edellyttää muun muassa sitä, että hakijaa uhkaa työkyvyttömyys lähivuosina. Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista työntekijöistä 70 prosenttia palaa työelämään. Kaikkiaan käsiteltiin eläke- ja kuntoutusasiaa vuonna 2010 ( v. 2009). Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ja hakemusten käsittelyaika Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli Eterassa samaa tasoa kuin vuonna 2009 eli 58 vuotta. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle siirtymisikä oli 63,9 vuotta (63,8 vuotta v. 2009) ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisikä 50,5 vuotta (50,7 vuotta v. 2009). Keskimääräiseen eläkkeellesiirtymisikään on vaikuttanut eläkelajeissa ja niiden määrissä tapahtunut huomattava rakennemuutos. Eniten keskimääräiseen eläkkeellesiirtymisikään on vaikuttanut työttömyyseläkkeiden osuuden voimakas lasku vuoden prosentista vuonna prosenttiin. Vastaavasti vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden osuudet ovat kasvaneet kumpikin noin 6 prosenttiyksiköllä, joten niiden vaikutus keskimääräiseen ikään kumoaa toisensa. Eläkehakemusten käsittelyaika oli keskimäärin 33 päivää vuonna 2010 (35 päivää v. 2009). Muutoksenhaku Muutoksenhakulautakuntaan valitettiin 516 päätöksestä (541 v. 2009). Vakuutusoikeuteen valitettiin 154 päätöksestä (236 v. 2009), mikä oli 34 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Muutoksenhakulautakunnassa Eteran päätöksistä muuttui 7 prosenttia (8 prosenttia v. 2009) ja vakuutusoikeudessa 9 prosenttia (10 % v. 2009). Lisäksi Etera teki muutoksenhakulautakuntaan 39 itseoikaisua (29 v. 2009) ja vakuutusoikeuteen 6 itseoikaisua (4 v. 2009). Työeläkeotteet Vuonna 2010 Etera lähetti työeläkeotetta ( v. 2009). Vakuutetut ovat voineet katsella työeläkeotettaan, valita sähköisen otteen paperisen sijaan ja laskea arvion eläkkeestään myös Eteran verkkopalvelussa. Sähköinen asianhallinta Vuoden 2010 alussa Etera otti käyttöön sähköisen asianhallinnan järjestelmän, jonka avulla eläke- ja kuntoutushakemusten käsittely tapahtuu entistä sujuvammin ilman papereita.

9 ETERA Eläkkeiden maksaminen Syyskaudella pankkien maksuliikenteessä ilmenneet häiriöt viivästyttivät eläkkeiden maksamista. Eläkkeiden maksupäivä on jokaisen kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Pankit saivat eläkkeet siirretyksi eläkkeensaajien tileille eläkkeiden maksupäivän aikana. Sijoitustoiminta Sijoitusmarkkinat toipuivat vahvasti vuonna 2009 ja kehittyivät myönteisesti myös 2010, kun myös reaalitaloudet alkoivat elpyä. Erityisen voimakasta kasvua nähtiin kehittyvillä markkinoilla, mikä piristi etenkin vientiteollisuutta myös länsimaissa. Alhainen korkotaso ja työllisyystilanteen paraneminen elvyttivät asteittain myös kotimarkkinakysyntää. Yrityslainojen ja kehittyvien talouksien lainojen riskimarginaalit kaventuivat, ja osakekurssit kohosivat yritysten poikkeuksellisen korkean kannattavuuden siivittämänä. Vuoden keskeiseksi riskitekijäksi kohosi valtioiden voimakas velkaantuminen, mikä kärjistyi niin, että Kreikka ja Irlanti ajautuivat tilanteeseen, jossa ne tarvitsivat muiden euromaiden tukea, ja muidenkin heikoimmassa kunnossa olevien valtiontalouksien rahoituskustannukset kohosivat merkittävästi. Euro heikkeni ja Euroopan osakemarkkinoiden tuottokehitys oli euromääräisesti selvästi muita päämarkkinoita heikompi. Vuoden 2008 finanssikriisin keskeinen opetus oli, että turvaava sijoitustoiminta tarkoittaa ennalta ehkäisevää riskienhallintaa sekä dynaamisempaa riskien allokointia. Vuoden 2010 aikana sijoitusstrategia uudistettiin vastaamaan näitä tarpeita. Keskeisin muutos on jatkuva eri riskikomponenttien määrän optimointi koko salkun tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päätöksenteossa arvioidaan aina muutoksen vaikutus koko salkun riskiasemaan eikä suhteessa johonkin yksittäiseen vertailuindeksiin. Eteran sijoitusomaisuus käyvin arvoin oli vuoden lopussa miljoonaa euroa (5 228 milj. v. 2009). Sijoitusten tuotto oli vuonna ,0 prosenttia (10,3 % v. 2009). Sijoitusten keskituotto vuosina oli 4,2 prosenttia. Sijoitusstrategian muutos näkyi jo vuonna 2010 selvästi sijoitussalkun rakenteessa. Indeksisijoituksia vähennettiin merkittävästi ja sijoituksissa korostettiin niiden odotettua tuottojakaumaa. Osake-, korko-, credit- ja valuuttariskejä säädeltiin aiempaa voimakkaammin optimoiden tätä kautta koko salkun tuotto-/riskisuhdetta. Vuoden 2010 tuotto-/riskisuhdetta kuvaava Sharpen luku oli poikkeuksellisen korkea eli noin 1,2 (salkun tuotto oli 8,0 % ja hajonta 5,9 % kk-tasolla laskettuna), kun Sharpen luku liikkuu pitkällä aikavälillä keskimäärin 0,4-0,6:n tasolla. Sijoitusomaisuus jakaantui riskikorjatusti seuraavasti: - Korkosijoituksia oli milj. euroa (v milj. euroa). Se sisältää lainasaamisia 486 milj. euroa (519 milj. euroa v. 2009), joukkovelkakirjalainoja milj. euroa (2 750 milj. euroa v. 2009) sekä muita rahoitusmarkkinavälineitä ja talletuksia 343 milj. euroa. - Osakesijoituksia miljoonaa euroa (v milj. euroa). Niistä noteerattuja osakkeita oli milj. euroa, pääomasijoituksia 251 milj. euroa ja noteeraamattomia osakkeita 80 milj. euroa. - Kiinteistösijoituksia oli 769 miljoonaa euroa (v milj. euroa) ja niistä suoria kiinteistösijoituksia 599 milj. euroa (615 milj. euroa v. 2009) sekä kiinteistösijoitusrahastoja ja yhteisyrityksiä 170 milj. euroa (170 milj. euroa v. 2009). - Muita sijoituksia oli 175 miljoonaa euroa (v milj. euroa). Niistä oli Hedgerahastosijoituksia 169 milj. euroa ja muita sijoituksia 6 milj. euroa. Korkomarkkinat Vuonna 2010 korkomarkkinoilla jouduttiin uuteen tilanteeseen, kun valtioiden velkaantuminen hämärsi käsitystä siitä, mikä on riskitön korko. Euroalueen velkakriisin vuoksi vähennettiin strategisesti korkoriskiä, sijoituksia talouskunnoltaan heikompiin valtioihin sekä finanssisekto-

10 ETERA rin lainoihin. Sijoituksia lisättiin kehittyvien talouksien valtioihin, koska niillä ei ole velkaantumisongelmia, tuottotaso on selvästi korkeampi ja valuutoissa on pitkän aikavälin vahvistumispotentiaalia. Korkosijoitusten sisäiset tuottoerot korostuivat voimakkaasti vuonna Korkean luottoriskin yrityslainojen sekä kehittyvien korkomarkkinoiden tuotot ylittivät kymmenen prosentin tason, kun taas euroalueen valtionlainojen tuotot liikkuivat nollatasolla. Tämä selittyi sillä, että kehittyvien talouksien valuutat vahvistuivat, ja niiden sekä yrityslainojen riskilisät kaventuivat suhteessa euroalueen valtionlainoihin. Samaan aikaan ongelmatalouksien riskilisät kasvoivat ja euroalueen pitkät korot kääntyivät loppuvuonna selvään nousuun. Eteran korkosijoitusten tuotto oli 4,9 prosenttia (10,6 % v. 2009). Joukkovelkakirjalainojen tuotto oli 5,2 prosenttia (12,1 % v. 2009). Lainasaamisten tuotto oli 3,4 prosenttia. Parhaiten tuottivat yrityslainat ja kehittyvien talouksien lainat, 9,6 %. Osakesijoitukset Osakesijoitukset ovat selvästi koko sijoitussalkun suurin riskin lähde. Sijoitusstrategian muutos näkyi osakesijoituksissa muun muassa siinä, että viime vuoden jälkipuoliskolla rakennettiin suora Eurooppa-osakesalkku, jonka rakenteessa korostettiin mahdollisimman vakaata tuottokehitysodotusta. Samanaikaisesti indeksirahastoja vaihdettiin aktiivimanagereihin, jotka korostavat tuotto-/riskisuhteen optimointia. Tämäntyyppisillä sijoituksilla voidaan laskea koko salkun riskitasoa selvästi indeksisijoituksiin verrattuna. Osakesijoitukset olivat vuo nna 2010 selvästi parhaiten tuottanut omaisuusluokka, ja niiden osuus oli 2/3 vuoden 2010 kokonaistuotosta. Parhaiten tuottivat kotimaiset osakesijoitukset. Euron heikkeneminen paransi selvästi muiden osakesijoitusten tuottoa. Osakesijoitukset tuottivat 16,8 prosenttia (18,9 % v. 2009). Noteerattujen osakkeiden tuotto oli 17,9 prosenttia (28,0 prosenttia v. 2009). Noteeraamattomat osakkeet tuottivat 10,4 prosenttia (10,9 % v. 2009). Kotimaisten, kehittyvien markkinoiden ja USA:n osakesijoitusten tuotot kohosivat 23,7 prosenttiin (39,2 %). Osakesijoitukset Eurooppaan tuottivat 7,9 prosenttia (14,8 %). Yritysrahoitus Organisatorisesti merkittävin muutos sijoitustoiminnassa oli yritysrahoitusyksikön muodostaminen. Yritysrahoituksen sijoitukset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia eikä niille useinkaan ole jälkimarkkinoita, minkä vuoksi huolellisen sijoituspäätöksen merkitys korostuu. Yritysrahoituksen rooli on tukea Eteran tuottotavoitteiden saavuttamista ja hajauttaa sijoitussalkkua, mutta myös korostaa Eteran roolia suomalaisena sijoittajana ja aktiivisena omistajana, sekä tukea kotimaisen rahoitusjärjestelmän toimivuutta. Muutokset listaamattomien sijoitusten salkussa tapahtuvat hitaasti. Yrityslainojen painoa on viety aktiivisesti markkinatilanteen muuttuessa perinteisestä takaisinlainauksesta muihin lainainstrumentteihin. Pääomasijoituksissa pääomarahastojen rinnalle tulee jatkossa enemmän suoria sijoituksia yrityksiin. Pääomasijoitusten tuotto oli 11,2 prosenttia (-21,9 % v. 2009). Kiinteistösijoitukset Kiinteistösijoitusten tuotto oli 0,7 %. Suorissa kiinteistösijoituksissa tuottoa heikensivät muutamaan kohteeseen tehdyt arvonalennukset ja niiden tuotto oli 2,1 % (1,2 % v. 2009). Kiinteistörahastoissa Eteran salkun pääpaino on kotimaisissa rahastoissa ja niiden toipuminen on ollut hitaampaa kuin monissa ulkomaisissa rahastoissa (tuotto -3,7 % v. 2010, -7,1 % v. 2009). Etera voitti keväällä 2010 Senaatti-kiinteistöjen järjestämän tontinluovutuskilpailun Helsingin Töölönlahden kortteleista 2017 ja Rakennusoikeutta tonteilla on yhteensä lähes kerrosneliömetriä. Toiselle Töölönlahden tontille on suunnitteilla pääosin Alma Median käyttöön rakennettava 5-kerroksinen ekotehokas toimistotalo. Kiinteistösijoituksissa korostuu sijainnin

11 ETERA merkitys. Etera uskoo Helsingin ydinkeskustan tonttien ja rakennusten pitkän aikavälin hyvään tuottokehitykseen sekä arvojen vähäiseen syklisyyteen. Hoiva- ja senioritalojen osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosina Eteran kiinteistösijoitussalkussa. Etera myi loppuvuodesta Hämeenlinnassa, Oulussa ja Tyrnävällä sijainneet palvelutalot EPI Healthcare I Ky rahastolle. Suomen kiinteistömarkkinoilla kysyntä on lisääntynyt. Parhailla paikoilla vuokrat ovat kääntyneet jo nousuun ja sijoittajien tuottovaatimukset laskuun. Etera kehittää kiinteistösalkkuaan riski-tuotto-suhteeltaan paremmaksi sijoittamalla uusiin hyville paikoille rakennettaviin toimisto-, liike- ja asuntokohteisiin sekä kehittämällä olemassa olevaa kiinteistösalkkua. Muut sijoitukset Muiden sijoitusten tuotto oli 5,9 prosenttia (-2,0 % v. 2009). Näistä hedge fund -rahastojen tuotto oli 10,2 prosenttia (-4,6 % v. 2009). Ne nousivat loppuvuonna voimakkaimmin. Vastuullinen sijoittaminen Etera allekirjoitti joulukuussa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UNPRI) Etera sitoutuu kehittämään ja ottamaan huomioon entistä enemmän vastuullisuutta sijoituspäätöksissään. Samoin Etera liittyi vastuullista sijoitustoimintaa tukevan yhdistyksen, FINSIF:in jäseneksi. Lisäksi sijoitustoimintoon nimitettiin varainhoitaja, jonka tehtäviin kuuluu vastuullisen sijoittamisen kehittäminen. Etera korostaa kiinteistösijoituksissaan ekologisuutta niin rakennusvaiheessa, rakenneratkaisuissa kuin käytössä. Se liittyi joulukuussa 2010 Green Building Council Finlandiin, jonka tavoitteena on tuoda kestävän kehityksen näkökulma osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa. Vuonna 2010 allekirjoitettiin sopimus Helsingin Viikkiin toteutettavasta puurunkoisesta asuinkerrostalokorttelista, johon tulee 115 asuntoa. Kauppakeskus Sellolle myönnettiin ensimmäisenä kauppakeskuksena Euroopassa käytön aikainen kultaisen tason LEED-sertifikaatti. Tammikuussa 2011 valmistuneelle Kiinteistö Oy Seinäjoen Pehtoorille eli Maaseutuviraston uudelle toimitalolle on myös haettu LEED-sertifikaattia. Etera sai pääkonttorilleen Green Office-ympäristösertifikaatin tammikuussa Lassila & Tikanoja myönsi pääkonttorille tammikuussa 2011 myös Joutsenmerkityn Ekosiivoussertifikaatin ympäristöä säästävän siivouksen osoitukseksi. Konserni Konserniin kuului 37 (40 v. 2009) tytäryhtiötä, joista 28 oli kiinteistöosakeyhtiöitä ja kahdeksan asunto-osakeyhtiöitä sekä yksi osakeyhtiö. Lisäksi Etera on osakkaana 15 (17 v. 2009) omistusyhteysyrityksessä. Etera perusti tilikauden aikana yhden kiinteistöosakeyhtiön ja myi 4 tytäryhtiötä. Henkilöstö Toimitusjohtajan vaihdos ja organisaatiomuutos Hannu Tarkkonen aloitti toimitusjohtajana tammikuun alusta Kalevi Hemilän erottua tehtävästä joulukuussa Organisaatiorakenne uudistettiin ja samalla henkilöstöä vähennettiin. Muutoksen tavoitteena oli lisätä organisaation tehokkuutta ja joustavuutta sekä madaltaa organisaatiota. Henkilöstön vähentämisestä neuvoteltiin henkilöstön kanssa yt-menettelyssä kevään 2010 aikana. Tarvittavat henkilöstövähennykset toteutettiin vapaaehtoisilla eropaketeilla. Sellaisen otti vastaan 30 henkilöä.

12 ETERA Kokonaan uudistettu organisaatio otettiin käyttöön toukokuun alussa. Matriisinomaisesti toimivassa organisaatiossa liiketoiminta jaettiin asiakkuuksiin, vakuutus- ja eläkepalveluihin sekä sijoituksiin. Liiketoiminnan tukipalveluja tehostettiin keskittämällä ja yhtenäistämällä toimintaa. Tukipalvelut ovat: aktuaaripalvelut, ict- ja sähköinen liiketoiminta, laki, suunnittelu ja viestintä sekä talous ja henkilöstö. Myös johtamisjärjestelmä uudistettiin. Toukokuussa Eteran varatoimitusjohtajaksi valittiin KTM Timo Hietanen, jonka vastuualueena ovat asiakkuudet. Hallitus nimitti hänet lokakuusta lähtien toimitusjohtajan varamieheksi. Asiakkuudet toiminnossa organisaatiota uudistettiin myynnin ja asiakkuuksien hoidon tehostamiseksi. Suomi jaettiin Etelä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen myyntialueisiin, joista kustakin vastaavat myyntijohtajat. Suurasiakasyksikön myyntialueena on koko Suomi. Lisäksi perustettiin kanavapalvelut yksikkö, jonka myyntijohtaja vastaa myyntikanavista. Markkinointi tukee myyntiyksiköitä. Eläke- ja vakuutuspalvelut yhdistettiin tuotantoprosessien tehostamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi. Toimintoon kuuluvat asiakaspalvelut, eläkepalvelut, eläkkeiden asiantuntijapalvelut ja vakuutuslääketiede yksiköt. Vakuutus- ja eläkepalvelut toimintoa johtaa FM Kari Härkönen. Sijoitusjohtajana aloitti huhtikuun alussa YTM Jari Puhakka. Sijoitustoiminnon organisaatio uudistettiin siten, että se jakautuu kiinteistösijoituksiin, arvopaperisijoituksiin ja sijoitushallintoon. Lisäksi perustettiin uusi yritysrahoitus-yksikkö. Aktuaaripalveluita johtaa FM, SHV Timo Mäkelä, ict:tä ja sähköistä liiketoimintaa MBA Helena Sorri, laki, suunnittelu ja viestintä toimintoa varatuomari Tuula Kallio sekä talous ja henkilöstö toimintoa OTK Anna Kilpi. Ylilääkäriksi valittiin joulukuussa LT Maija Haanpää alkaen. Hän on toiminut Eteran apulaisylilääkärinä huhtikuusta 2010 lähtien. Ylilääkärinä vuodesta 1990 toiminut LT, professori Juhani Juntunen siirtyy vanhuuseläkkeelle kesäkuun alussa Liiketoimintastrategia Liiketoimintastrategia ja sen alastrategiat uudistettiin ja liiketoiminnan tavoitteet asetettiin sekä viestittiin henkilöstölle. Organisaatiouudistuksen vuoksi työilmapiiriä selvitettiin kaksi kertaa sähköisellä kyselyllä. Loppuvuodesta toteutettiin 360 -esimiesarviointi. Henkilöstön työhyvinvointia edistettiin monipuolisella Hyvinvointi10-ohjelmalla. Työehtosopimuksen mukaiset palkkakeskustelut käytiin kevään 2010 aikana. Esimiehiä koulutettiin valmentavaan johtamiseen ja henkilöstöä valmennettiin vastuulliseen vaikuttamiseen. Vuonna 2011 aloitetaan Eteran sisäinen Hyvä työpaikka hanke, jossa panostetaan johtamiseen, osaamiseen ja yhdessä tekemiseen. Etera haluaa olla hyvä työnantaja myös tulevaisuudessa. Henkilöstön määrä Eterassa työskenteli vuonna 2010 keskimäärin 292 henkilöä (327 v. 2009). Vuoden 2010 lopussa henkilöstön määrä oli 269 henkilöä. Vakituisessa työsuhteessa oli henkilöstöstä 98 prosenttia (95 % v. 2009). Henkilöstöstä naisia oli 73 prosenttia (74 % v. 2009). Eterasta lähti 49 henkilöä (56 v. 2009). Eläkkeelle siirtyi 12 henkilöä (14 v. 2009). Uusia henkilöitä rekrytoitiin lähteneiden tilalle 14 (23 v. 2009), joista vakituiseen työsuhteeseen tuli 6 (20 v. 2009). Henkilöstön keski-ikä oli 46 vuotta (45 vuotta v. 2009). Palkat ja palkkiot Vuonna 2010 henkilöstön palkat ja palkkiot olivat 16 miljoonaa euroa (15 milj. v. 2009). Eterassa on käytössä koko henkilöstöä koskeva tulospalkkiojärjestelmä sekä erilliset tulospalkkiojärjestelmät myynnissä, sijoituksissa ja johdolla.

13 ETERA Hallinto Vuonna 2010 varsinainen yhtiökokous pidettiin 4.5. Hallintoneuvosto kokoontui kaksi kertaa ja hallitus 12 kertaa. Vaalivaliokunta kokoontui kaksi kertaa, ensin valmistelemaan yhtiökokoukselle hallintoneuvoston jäsenten valintaa ja sitten hallintoneuvostolle hallituksen jäsenten valintaa. Hallituksen puheenjohtajisto, joka toimii myös nimitys- ja palkitsemisvaliokuntana, kokoontui 11 kertaa ja hallituksen tarkastusvaliokunta kolme kertaa. Kevään yhtiökokouksessa puolet hallintoneuvoston jäsenistä oli erovuorossa, ja tässä yhteydessä vaihtui neljä jäsentä. Yhtiökokous valitsi tilintarkastajat edelleen Ernst & Young Oy:stä. Hallintoneuvosto valitsi hallituksen jäsenet ja varajäsenet alkaneelle kaksivuotiskaudelle. Hallitukseen valittiin uusiksi jäseniksi liiketoiminta-alueen toimitusjohtaja Iiris Karjula Fazer Food Services Oy:stä ja toimitusjohtaja Sixten Korkman Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksesta sekä uudeksi varajäseneksi toimitusjohtaja Petri Suuperko Peab Oy:stä. Hallintoneuvosto valitsi uudelleen puheenjohtajakseen YIT Oyj:n hallintojohtaja Antero Saarilahden ja varapuheenjohtajakseen Rakennusliitto ry:n työehtotoimitsija Markus Ainasojan. Eteran osakkaita ovat vakuutuksenottajat, vakuutetut työntekijät vakuutuskohtaisesti yhdessä ja takuupääoman omistajat. Eteran takuupääoma on euroa. Se jakaantuu sataankahteentoista euron nimellisarvoiseen takuuosuuteen. Takuupääomalle hyvitetään vuosittain kohtuullista tuottoa vastaava korko, joka on TyEL-vakuutuksessa käytettävä perustekorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Takuupääoman koron maksamisesta päättää vuosittain yhtiökokous. Eteran vuosikertomuksen osana on selvitys Eteran hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement). Riskienhallinta Eteran riskienhallinnan tavoitteena on hallita riskejä, jotka vaarantavat lakisääteisen tehtävän hoitamisen, strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja liiketoiminnan kehittämisen ja toteuttamisen asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hallitus hyväksyy vuosittain koko toiminnan kattavan riskienhallintasuunnitelman. Sijoitussuunnitelmassa hallitus hyväksyy vuosittain sijoitustoiminnan tavoitteet, sijoittamisen päätöksentekovaltuudet sekä riskilimiitit. Loppuvuodesta hallitus kiinnitti huomiota riskienhallintaan erityisesti sijoitustoiminnan osalta ja hyväksyi uudistetun sijoitussuunnitelman vuodelle Riskienhallinta on osa normaalia toimintaa ja johtamista. Riskienhallintaa ohjaa ja valvoo toimitusjohtaja. Kunkin toiminnon johtaja vastaa riskienhallinnasta oman toimintonsa osalta. Riskienhallinnan uudelleen organisoinnista sovittiin kevään organisaatiouudistuksen yhteydessä. Sisäisen tarkastuksen riippumattomuutta varmistettiin, kun vastuu riskienhallinnan koordinoinnista siirtyi 2011 alusta pois Eteran sisäiseltä tarkastajalta. Riskienhallintaa koordinoi, suunnittelee ja raportoi riskienhallinnasta vastaava johtaja. Merkittävä uudistus liittyi sijoitusriskien valvontaan, joka järjestettiin tammikuussa 2011 kokonaan erilleen sijoitustoiminnosta talous- ja henkilöstö-toiminnon controller tiimiin, jota vahvistettiin sen vetäjäksi palkatulla risk managerilla. Eterassa toimii myös juridinen compliance -toiminta, joka sisäisesti tukee ja ohjeistaa yhtiötä koskevien säännösten ja määräysten soveltamista. Riskienhallintaa selostetaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tulevaisuuden näkymät Suomen talous on voimakkaassa kasvussa. Kokonaistuotannon ennakoidaan vuonna 2011 kasvavan 3 4 prosentin vauhdilla. Kasvun moottorina toimivat vienti ja kotimainen kysyntä. Teollisuudessa ja rakentamisessa kasvu on voimakasta ja palveluissakin hyvää, minkä vaikutukset heijastunevat myös Eteran toimintaan.

14 ETERA Talouskasvu vaikuttaa viiveellä työllisyyteen, jonka odotetaan paranevan. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus saattaa heiketä pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, jolloin ulkomaisen työvoiman kysyntä kasvaa. Väestön vanheneminen ja eläkkeelle siirtyminen hillitsevät työvoiman tarjontaa. Työttömyysasteen odotetaan alenevan alle 8 prosenttiin vuonna 2011 ja alle 7 prosenttiin vuonna Inflaation arvioidaan nousevan 2 3 prosenttiin. Panostukset myyntiin ja markkinointiin sekä uudistettu asiakkuusorganisaatio ja toimintatapojen muutos tähtäävät entistä parempaan asiakaspalveluun ja markkinaosuuden kasvuun. Vakuutusmaksutulon oletetaan kasvavan myös parantuneiden suhdanneodotusten vuoksi. Eteran myyntiä vahvistaa lisäksi vuoden 2010 lopussa solmittu asiamiesyhteistyö Sampo Pankki Oyj:n kanssa. Sijoitusstrategian uusiminen ja organisaation vahvistaminen luovat pohjan tuleville sijoitustoiminnan tuloksille. Etera hakee sijoituksilleen vakaata ja kilpailukykyistä tuottoa tulevien eläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi ja vakuutusmaksupaineen hillitsemiseksi. Vastuullinen sijoittaminen korostuu tulevaisuudessa. Sitä edellyttävät myös sitoutuminen YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin sekä jäsenyys Finland Green Building Council`ssa. Etera jatkaa edelleen toimintaansa työurien pidentämiseksi. Se tukee sekä työnantajia että työntekijöitä työhyvinvoinnin ja kuntoutuksen avulla sekä vaikuttamalla asenteisiin viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Tärkeää on, että työura pitenee molemmista päistä. Erityisesti Etera tekee työtä työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi. Etera toimii hyvän työelämän puolesta. Se jatkaa hyvää työkaveruutta ja työilmapiiriä korostavaa Työkaverista työvoimaa kampanjaa sekä tukee suomalaisten miesten liikkumista edistävää SuomiMies seikkailee hanketta. Sähköisten palveluiden kehittämistä sekä vakuutuksenottajille että vakuutetuille työntekijöille jatketaan laajassa uudistushankkeessa. Samalla sisäisiä prosesseja edelleen automatisoidaan laadun ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on taata entistä vaivattomampi, reaaliaikainen vakuuttaminen ja monipuoliset palvelut verkossa. Eläketurvan hoito on keskittynyt vahvasti kahdelle suurelle työeläkeyhtiölle. Lainsäädännöllisten toimintaedellytysten tulee olla myös tulevaisuudessa sellaiset, että työeläkejärjestelmä pysyy hajautettuna ja toimijoita on useampia. Työeläkejärjestelmän kilpailua tulee edistää sosiaaliturvan lähtökohdista sekä ottaa huomioon toimijoiden vakuutuskantojen erot. Hajautettu malli hajauttaa myös sijoitusriskejä. Työeläke täyttää 50 vuotta vuonna LEL-eläketurvaa hoitavat neljä työeläkekassaa kokoontuivat perustavaan kokoukseensa 29. joulukuuta Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera on perustettu jatkamaan LEL Työeläkekassan työtä. Etera juhlistaa 50 toimintavuottaan loppuvuodesta Työeläkejärjestelmää on kehitetty kansantalouden ja yhteiskunnan kehityksen mukaan.

15 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tilinpäätös on laadittu noudattaen lakia työeläkevakuutusyhtiöistä, vakuutusyhtiö-, kirjanpito- ja osakeyhtiölakia, kirjanpitoasetusta, sosiaali- ja terveysministeriön asetusta vakuutusyhtiön tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä sekä Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita. Eteran oma pääoma käsittää pohjarahaston ja takuupääoman sekä voittovarat kuluvalta ja edellisiltä tilikausilta. Konsernitilinpäätös Konserniin kuuluvat 37 tytäryhtiötä ovat kotimaisia kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä. Lisäksi konserniin kuuluu 15 osakkuusyhtiöitä. Nämä osakkuusyhtiöt ovat kiinteistö- ja asuntoyhtiöitä, ja niiden yhdistely konsernitilinpäätökseen on jätetty tekemättä KPL 6 luvun 3 pykälän nojalla. Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista on eliminoitu keskinäiset saamiset ja velat, tuotot ja kulut sekä osakeomistus. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty hankintahetkestä lähtien. Konsernin sisäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä lukuun ottamatta alle 100%:ia omistettuja keskinäisiä kiinteistöyhtiöitä ja asunto-osakeyhtiöitä, jotka on yhdistelty suhteellisella menetelmällä. Kiinteistöjen osalta syntynyt konserniaktiiva on kohdistettu tytäryhtiöiden maa-alueisiin ja rakennuksiin hankintamenon suhteessa. Rakennuksiin kohdistetun konserniaktiivan poistosuunnitelma vastaa tytäryhtiöissä noudatettua rakennusten poistosuunnitelmaa. Tulos ja vakuutustekninen vastuuvelka Kirjanpidon vastuuvelka kertoo tulevia eläke- ja muita menoja varten varattujen varojen määrän. Varojen määrään ei lueta omaisuuden käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen välistä arvostuseroa. Varojen riittävyyttä Eteran vakuutus- ja sijoitustoimintaan sisältyvien riskien osalta seurataan vakavaraisuustarkastelussa erillään varsinaisesta kirjanpidosta. Tilikauden voitto tuloslaskelmalla määräytyy sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. Sijoitusten kirjanpitoarvo Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet on taseessa kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä, kiinnelainasaamiset, muut lainasaamiset sekä talletukset on kirjattu nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen käypään arvoon. Sijoitusomaisuutena olevat osakkeet ja osuudet on kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Hankintameno on laskettu käyttäen keskihintaa. Aiemmin tehdyt arvonalennukset on käyvän arvon noustessa palautettu tulosvaikutteisesti korkeintaan alkuperäiseen hankintamenoon asti. Käyttöomaisuutena olevat osakkeet ja osuudet on taseessa kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen käypään arvoon. Pääomarahasto-osuudet on taseessa kirjattu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Rahoitusmarkkinavälineiden tasearvona käytetään hankintamenoa, jota on oikaistu hankintamenon ja nimellisarvon erotuksen jaksotuksella sekä oikaistuna arvonalentumisilla, arvonalentumisen johtuessa muista kuin yleisen korkotason vaihteluista. Aiemmin tehdyt arvonalennukset on käyvän arvon noustessa palautettu tulosvaikutteisesti korkeintaan jaksotettuun hankintamenoon asti. Nimellisarvon ja hankinta-arvon 13

16 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT erotus on jaksotettu korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineiden juoksuaikana. Hankintameno on laskettu keskihintaa käyttäen. Tiedot tilinpäätöshetkellä arvopapereiden lainaussopimuksilla lainaksi luovutetuista arvopapereista on kerrottu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Lainaksi annetut arvopaperit sisältyvät taseeseen. Tilinpäätöshetkellä avoinna olevien lainaussopimusten vastapuolena on selvitysyhteisö, jolle lainaksi ottaja on asettanut lainoista vakuuden. Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Aineettomien hyödykkeiden ja kaluston kirjanpitoarvo on hankintameno vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Vakuutusmaksusaamiset on kirjattu todennäköiseen arvoonsa. Sijoitusten käyvät arvot Kiinteistösijoitusten käypä arvo on määritetty kiinteistökohteittain käyttäen tuottoarvomenetelmää, alueellisia markkinahintatilastoja sekä kiinteistökohtaista arviointia. Arviointia tehtäessä on käytetty sekä omia että ulkopuolisia asiantuntijoita. Konserniyrityksiltä olevien lainasaamisten, kiinnelainasaamisten, muiden lainasaamisten sekä talletusten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. Noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on käytetty vuoden viimeisintä ostokurssia tai sen puuttuessa kaupankäyntikurssia. Muiden osakkeiden käypänä arvona on käytetty jäljellä olevaa hankintamenoa tai todennäköistä luovutushintaa tai substanssiin perustuvaa arvoa. Sijoitusrahasto-osuuksien käypänä arvona on käytetty vuoden viimeisintä saatavissa olevaa hallinnointiyhtiön ilmoittamaa rahasto-osuuden arvoa. Käyttöomaisuutena olevien osakkeiden ja osuuksien käypänä arvona pidetään kirjanpitoarvoa. Pääomarahasto-osuuksien käypänä arvona on käytetty hallinnointiyhtiön ilmoittamaa rahaston käypää arvoa tai sen puuttuessa hankintamenoa. Rahoitusmarkkinavälineiden käypinä arvoina käytetään tilikauden viimeisen kaupantekopäivän kaupantekokurssia tai sen puuttuessa todennäköistä luovutushintaa. Kiinnelainasaamisten, muiden lainasaamisten ja talletusten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. Ulkomaanrahanmääräisten sijoitusten käypiä arvoja määritettäessä on käytetty Euroopan keskuspankin tilinpäätöspäivän noteeraamia valuuttakursseja. Johdannaissopimukset Johdannaissopimuksia on käytetty operatiivisesti sijoitusriskiä pienentävinä sekä muissa tarkoituksessa tehtyinä sijoituksina, mutta niihin ei sovelleta kirjanpidon suojauslaskentaa. Avoimien johdannaisten realisoitumattomat negatiiviset arvonmuutokset on kirjattu tilikauden kuluksi, realisoitumattomia arvonnousuja ei kirjata tuotoksi. Tilikauden aikana johdannaissopimusten sulkemisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tilikauden tuotoksi ja kuluksi. Johdannaissopimusten käypänä arvona käytetään pääsääntöisesti markkinahintaa tai vastapuolen todennäköistä luovutushintaa. Tilikauden aikana on käytetty korko-, valuutta- ja osakejohdannaisia. Käyvän arvon määritysmenetelminä on käytetty listattujen korko- ja osakejohdannaisten osalta pörssissä noteerattua hintaa, OCT- 14

17 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT koronvaihtosopimuksissa nykyarvomenetelmää Euro-korkokäyrällä, OTC-valuuttatermiineissä interpoloitua käyvän arvon menetelmää ja muiden OCT-johdannaisten osalta ulkopuolisten tahojen antamia arvoja. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot käyttö- ja sijoitusomaisuudesta lasketaan ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoina seuraavien pitoaikojen mukaan: Rakennukset vuotta Rakennusten ainesosat ja tekniset laitteet 10 vuotta Kalusto, koneet ja laitteet 5 vuotta Atk-ohjelmat ja autot 4 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5-10 vuotta Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty TyEL - vakuutuksin. Lisäeläketurva on järjestetty joko TEL - lisäeläkevakuutuksella tai vapaaehtoisella lisäeläkevakuutuksella. Henkilöstö Henkilöstön määrä on laskettu työsuhteessa olevan henkilöstön kuukausittaisten henkilömäärien keskiarvona. Osa-aikaisten työntekijöiden työpanokset on laskennassa muutettu kokoaikaisiksi. Henkilöstömäärää on lisäksi oikaistu niillä työsuhteessa olevilla henkilöillä, jotka eivät ole palkanmaksun piirissä ja joilla ei ole työpanosta. Ulkomaanrahanmääräiset erät Ulkomaanvaluuttamääräiset saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan. Verot Tuloslaskelmaan on merkitty tilikauden ja aikaisempien tilikausien suoriteperusteiset verot. Poistoerot on konsernissa jaettu omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Kokonaisliikekulut toiminnoittain Liikekulut sekä kaluston ja aineettomien hyödykkeiden suunnitelmapoistot sisältyvät tuloslaskelman eri eriin toimintokohtaisesti. Maksettuihin korvauksiin sisältyvät korvaustoiminnan ja työkyvynylläpitotoiminnon hoitamisesta aiheutuvat liikekulut ja suunnitelmapoistot. Liikekuluihin sisältyvät vakuutusten hankintaan, vakuutusten hoitoon ja hallintoon liittyvät liikekulut ja suunnitelmapoistot sekä lakisääteiset maksut. Sijoitustoiminnan kuluihin sisältyvät kiinteistösijoitusten ja muiden sijoitusten hoitamiseen liittyvät liikekulut ja suunnitelmapoistot. 15

18 16 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA TULOSLASKELMA Liitetiedot 2009 Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo ,62 [ 1 ] ,52 Sijoitustoiminnan tuotot ,44 [ 3 ] ,17 Korvauskulut Maksetut korvaukset ,48 [ 2, 5 ] ,60 Korvausvastuun muutos Kokonaismuutos , ,47 Kannansiirto 0, , , ,27 Korvauskulut, netto , ,33 Vakuutusmaksuvastuun muutos Kokonaismuutos , ,44 Kannansiirto 0, , , ,50 Liikekulut ,91 [ 5 ] ,99 Sijoitustoiminnan kulut ,10 [ 4, 5 ] ,95 Vakuutustekninen tulos , ,92 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos , ,31 Tuloverot Tilikauden verot , ,81 Aikaisempien tilikausien verot , , , ,61 Tilikauden voitto/tappio , , Eteran virallinen tilinpäätös report

19 17 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA TASE Liitetiedot 2009 Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,23 Muut pitkävaikutteiset menot , , ,04 [ 12 ] ,40 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet ,81 [ 6, 7, 8 ] ,85 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä ,49 [ 6, 7 ] ,35 Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä ,36 [ 6, 7 ] , , ,97 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet ,69 [ 6, 9, ] ,47 Rahoitusmarkkinavälineet ,15 [ 6 ] ,97 Kiinnelainasaamiset ,70 [ 6 ] ,59 Muut lainasaamiset ,24 [ 6, 10 ] ,04 Talletukset ,00 [ 6 ] 0, , ,07 Sijoitukset yhteensä ,44 [ 6 ] ,04 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta , ,85 Muut saamiset Saman konsernin yrityksiltä , ,68 Omistusyhteysyrityksiltä 0, ,04 Muilta ,09 [ 11 ] , , ,92 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto ,19 [ 12 ] ,82 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,48 Siirtosaamiset Korot ja vuokrat , ,42 Saaminen vastuunjaosta , ,00 Muut siirtosaamiset , , , ,30 Vastattavaa , ,14 Oma pääoma Pohjarahasto , ,00 Takuupääoma , ,00 Edellisten tilikausien voitto/tappio , ,85 Tilikauden voitto/tappio , , ,85 [ 13 ] ,85 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero , ,31 Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu , ,99 Korvausvastuu , , ,18 [ 14 ] ,89 Velat Ensivakuutustoiminnasta , ,68 Muut velat Saman konsernin yrityksille , ,41 Omistusyhteysyrityksille , ,38 Muille ,65 [ 15 ] , , ,99 Siirtovelat Velka vastuunjakoon , ,00 Muut siirtovelat ,96 [ 16 ] , , , , ,14

20 18 KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERA RAHOITUSLASKELMA Liiketoiminnan rahavirta Voitto/tappio varsinaisesta toiminnasta , ,92 Oikaisut: Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos , ,97 Sijoitusten arvonalentumiset ja palautuneet arvonalentumiset , ,52 Suunnitelman mukaiset poistot , ,33 Muut oikaisut , ,92 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , ,22 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) , ,50 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-) , ,25 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , ,47 Maksetut välittömät verot , ,61 Liiketoiminnan rahavirta , ,08 Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin , ,14 Luovutustulot sijoituksista , ,57 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden investoinnit ja luovutustulot (netto) , ,58 Investointien rahavirta , ,85 Rahoituksen rahavirta Maksetut takuupääoman korot ja muu voitonjako , ,01 Rahavarojen muutos , ,76 Rahavarat tilikauden alussa , ,90 Rahavarat tilikauden lopussa , , , , Eteran virallinen tilinpäätös report