Elintarvike. Kehittyvä. Koneet, laitteet & tehdaspalvelu. Selkeät mittarit ohjaavat kunnossapitoa 1/06. Säiliöpesujen kustannusvertailu kannattaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvike. Kehittyvä. Koneet, laitteet & tehdaspalvelu. Selkeät mittarit ohjaavat kunnossapitoa 1/06. Säiliöpesujen kustannusvertailu kannattaa"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 1/06 Elintarvike Koneet, laitteet & tehdaspalvelu Selkeät mittarit ohjaavat kunnossapitoa Uuteen biodieseliin kelpaavat kaikki kasvi- ja eläinrasvat Jalasjärvelle maailman suurin leipäjuustotehdas Säiliöpesujen kustannusvertailu kannattaa

2 157

3 Kehittyvä Elintarvike 17. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Kuva Saija Ahvenainen n Julkaisija n Toimitus n Päätoimittaja n Toimituspäällikkö n Avustajat Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) Raija Ahvenainen-Rantala Puh Pirjo Huhtakangas Puh Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Mari Hakala/USA Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Irma Ryynänen Ari Virtanen/Kiina n Toimituskunta 1/2006 Risto Heinonkoski Tuija Helsky Pertti Karinen Heikki Manner Jyrki Savolainen Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas n Neuvottelukunta n Ilmoitusmyynti n Ulkoasu n Painopaikka n Kansikuva Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Markus Luhtala Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Jonna Junttila Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) , Faksi (09) , Kaisaniemenkatu 1 C 101, Helsinki Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8,50 /kpl + postituskulut HK Ruokatalo Oyj n Lehden tilaukset ja Elintarviketieteiden Seura osoitteenmuutokset sihteeri Pia Talvitie sekä ETS r.y:n PL 115, HELSINKI jäsenasiat Puhelin Faksi (09) Kaikki vaikuttaa kaikkeen n Tuotantoa ei ole ilman laitosta, koneita ja laitteita. Tämä on fakta. Tosin tutkijataustan omaavasta henkilöstä välillä on tuntunut siltä, että panostuksia ei nyt varsinkaan koneitten ja laitteiden kehitykseen laiteta. Sehän on vaan välttämätön paha, tuo teknologia ja tekniikka! Mutta kehitettävää olisi paljonkin. Koneitten ja laitteitten, koko linjaston liukuhihnoineen päivineen pitäisi olla vaikeasti likaantuvia, mutta helposti puhdistuvia, hygieenisiä, tehokkaita, automaattisia ja joustavia. Työskentely tehtaassa on oltava turvallista, ei vain pöpöjen kannalta, vaan myös työtapaturmia on vältettävä. Tilaakin pitäisi olla riittävästi, ja turha juoksentelu sinne tänne on ajanhukkaa ja lisää tehottomuutta. Sinänsä itsestään selviä asioita, mutta käytäntö on usein ihan muuta! Jos on tuotantoa, tarvitaan kunnossapitoa ja tehdaspalvelua, mutta mielellään mahdollisimman vähän, ja sekin ennakoivaa. Kaikki keinot näiden tehostamiseen ovat tarpeen. Mielellään nykyajan ja tulevaisuuden tehdas on suljettu, ts. kaikki ns. biojäteja sivuvirrat hyödynnetään oman tuotannon iloksi. Biojäte muuttuu sähköksi, höyryksi, biodieseliksi ja jopa uusiksi tuotteiksi! Miten tämä kaikki tehdään, siitä on kovaa faktaa käsillä olevassa lehdessä. Olemme jälleen kerran ilahtuneita saadessamme niin monta hyvää asiantuntijakirjoitusta teemastamme Koneet, laitteet ja tehdaspalvelu, huumoria unohtamatta. Pk-yrittäjät ovat pitkälti väliinputoajia laite- ja konehankinnoissa. Vaikka elintarviketeollisuus keskittyy ja tuotantoyksiköt kasvavat, myös pk-yrittäjille on saumaa. Pääkirjoitus Viime vuosina on puhuttu paljon lähiruoasta. Varsin usein lähiruoan tuottaja on pk-yrittäjä. Toiminnan aloittaminen on saattanut olla varsin takkuista. Tarjolla ei ole sopivan kokoisia laitteita ja koneita. Teollisuusmittakaavan laitteet ovat liian suuria, tehokkaita ja kalliita. Suurkeittiöihin tarkoitetut vehkeet taas ovat liian pieniä ja tehottomia. Moni on myös erehtynyt ostamaan käytetyn koneen, kun on saanut halvalla. Sitten on yrittäjä saanut pohtia päänsä puhki, kuinka räätälöidä oma tuotanto koneelle sopivaksi! Toisinpäinhän se pitäisi olla! Pk-yrittäjälläkin täytyisi olla mahdollisuus valmistaa tehokkaasti, hygieenisesti ja turvallisesti tuotteita, joita asiakkaat ja kuluttajat haluavat. Tässäpä on haastetta laite- ja konevalmistajille. Tuhannet ja tuhannet elintarvikealan pk-yrittäjät Suomessa ja muualla tarvitsevat heille räätälöityjä tuotanto- ja pakkauslaitteita. Ottaisiko joku innokas laitevalmistaja onkeensa, ehkä hänkin pk-yrittäjä? Tässä olisi yksi mahdollisuus erikoistua ja samalla lisätä vientiä. Uskallan väittää, että pk-yrittäjissä on suomalaisen elintarvikealan tulevaisuus. Kun he säilyvät ja menestyvät, myös supisuomalainen ruoantuotanto säilyy ja menestyy. Kun tähän liitetään tehokkaasti matkailu tarinoineen, maistuvat tuotteet myös turisteille lisäten euroja itse kunkin kassaan. Ei muuta kuin koneita ja laitteita suunnittelemaan ja valmistamaan! Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja

4 Sisältö n Teema: Koneet, laitteet & tehdaspalvelu Kokonaistehokkuuden mittaamisella kymmenesosa lisää tuottavuutta...6 n Kiinalaiset investoivat koneisiin ja laitteisiin Suomalaiset elintarviketeollisuuden laitevalmistajat eivät ole juurikaan lähteneet Kiinan valloitukseen, mutta se ei ole vielä myöhäistä: Kiinan elintarviketeollisuus on vasta murroksessa ja hygieniassa parantamisen varaa. n Räätälöityjä terästuotteita Virtasalmelta Virtasalmella syntyy yksilöllisiä terästuotteita elintarviketeollisuudelle: mm. formuja, vaunuja, pakkaustelineitä ja veitsien desinfiointilaitteita. Opettajasta yrittäjäksi luvulla siirtynyt Erkki Lappi suunnittelee, myy ja johtaa yrityksiään, jotka työllistävät noin 30 henkilöä. n Maailmankaupan toiseksi vaihdetuin raaka aine: kahvi Afrikkalaisperäinen kahvi syntyi juomana 1200-luvulla. Nyt se on maailmankaupan toiseksi vaihdetuin raakaaine. Paahdetusta kahvista on tunnistettu lähes tuhat haihtuvaa aromiainetta. Pääkirjoitus: Kaikki vaikuttaa kaikkeen... 3 Kolumni: Vau mikä linja!... 5 Puheenvuoro: Osaamisen kehittäminen kunnossapidon suurin pullonkaula...13 Pakina: Sisäistetty ulkoistus Gallup: Biojätteen hyödyntäminen pioneerien käsissä Suunnittelu elintarviketeollisuuden investoinneissa vaihtelee toimialoittain... 8 Kiinalaiset investoivat koneisiin ja laitteisiin Ehkäisevän kunnossapidon merkitys kasvaa Uusi benchmarking-järjestelmä auttaa kunnossapidon vertailussa...14 Selkeät mittarit ohjaavat kunnossapitoa...16 Asenne vaikuttaa ratkaisevasti työturvallisuuteen...18 Maailman suurin leipäjuustotehdas Jalasjärvelle...20 Säiliöpesujen kustannusvertailu kannattaa...22 Räätälöityjä terästuotteita valmistuu Virtasalmella...24 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailuasiakirja valmis...26 Energianhallinnan pilot-hanke käynnistyi lihanjalostusteollisuudessa Uusi jätevesiasetus pisti ajattelemaan ja toimimaan...30 Uuteen biodieseliin kelpaavat kaikki kasvi- ja eläinperäiset rasvat 31 n Ajankohtaista Pk-yrityksille ilmainen tietoturvakartoitus...34 Tekesiltä uusi palvelu pk-yrityksille...35 Elintarviketeollisuuden turvallisuuskilpailu meneillään...35 n Lainsäädäntö Valvonnan painopiste omavalvonnan ja toiminnan arviointiin...36 n Ruoka, Juoma & kulttuuri Kahvin alkuperän lähteillä...38 n Tapahtumia Vuoden Tähtituotteita juhlitaan Elintarvikepäivässä...40 Puhdastilasymposium Tampereella...40 Elintarvikepäivä ajan hermolla...41 n Palstat Todettua...5 Haarukassa...42 Hankintaopas...43 Nimityksiä...47 Tunnustuksia...47 Tapahtumia n ETS sivut Jäsenesittely: Tommi Kyllästinen Kannattajajäsenesittely: Norfoods Oy...50 Laadunvalvonta ja tuotekehitys aistinvaraisen arvioinnin pääkäyttökohteita...50 ETS-palsta Ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2006 Nro Ilmestyy Teema Koneet, laitteet ja tehdaspalvelu Ravitsemus Hygienia, laboratoriotekniikat & analytiikka Uudet teknologiat & valmistus- ja lisäaineet Pakkaukset & logistiikka Koulutus & tutkimus n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seu raavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. 4

5 Vau mikä linja! Kolumni n Haponkestävä teräs kiiltää, on vempainta ja ohjainta, on hihnaa sinne tänne. Mahtava juttu tehot moninkertaistuvat, tuotantokapasiteetti nousee, käsinnäpräys vähenee, päästään nykyaikaan! No, asennettaessa jouduttiin kyllä hieman fiilaamaan. Tila ei ihan sallinut linjaston sijoittamista siten, kuin valmistaja oli ajatellut. Tuota vähän siirrettiin tuonne, tuohon tehtiin mutka, ja jotta nuo hihnat saatiin kohtaamaan, lisättiin ohjuri ja hihnanpätkä tuonne Hieman blenderi falskaa, rataa pitää hieman säätää, tuonne pitää tehdä vähän lisävirityksiä Vau mikä linja! Siivouspalvelu vaan ei tykkää, eikä taida tykätä oma laadunvarmistuskaan. Uuden linjaston vesipesu on nimittäin kielletty näin sanoi laitevalmistaja. Tervetuloa lisäkapasiteetti, tervemenoa hygienia! Niin monta uutta konetta, niin monta uutta linjaa on asennettu suomalaisiin elintarvikeyrityksiin suurella ilolla ja innolla, mutta miettimättä lainkaan, miten uusi ihanuus saadaan puhtaaksi. Enää ei taida sentään olla markkinoilla sellaisia elintarviketeollisuuden koneita, joille valmistaja on määrännyt vesipesukiellon. Pidäpä siinä sitten hygieniaa yllä! Ymmärrettävää toki on, että kohtuutonta vesikylpyä ei laitteistoilta ja koneilta voida vaatia. Silti hygienian ja koneiden pestävyyden tulisi olla jokaisen kone- ja prosessisuunnittelijan päällimmäisenä suunnittelukriteerinä. Huonot kompromissit romukoppaan Tilan ahtaus on kenties merkittävin ongelma elintarviketehtaissa. Yrityksen tuotannon kasvaessa uusienkin rakennusten seinät tulevat hyvin äkkiä vastaan. Kun tilat, joihin koneet asennetaan, ovat liian Todettua Tämän hetken ympäristöystävällisin polttoaine on biokaasu. Orgaanisesta materiaalista valmistettava biokaasu kuuluu luonnon kiertokulkuun eikä lisää ilman hiilidioksidipitoisuutta. Pelkästään Tukholmassa biokaasua tankkaa päivittäin monta sataa autoa. Markkinointijohtaja Pauli Toiviainen, Oy AGA Ab AGAn Again-lehti 4/2005 ahtaat, joudutaan usein tekemään paljon huonoja kompromisseja. Koneet asennetaan liian lähelle seinää, liian lähelle lattiaa, liian korkealle tai liian lähelle vettä sietämättömiä sähkölaitteita eli pesun ja pesijöiden ulottumattomiin. Siivouksen kannalta ihanteellisimpia olisivat selkeät linjat ja reilu pesutila jokaisen laitteen ympärillä. Sähkömiehet voisivat joskus osallistua siivoukseen tervetuloa katsomaan vaikkapa teurastamon pesua! Ehkäpä se järkevöittäisi myös elintarviketeollisuuden koneiden sähkösuunnittelua. Erilaiset ohjaintaulut ja sähkökytkimet on usein yritetty koteloida. Monesti kotelosta on tehty vain sellainen, että se erityisesti kerää sisäänsä vesihöyryä, joka tiivistyessään kotelossa tekee koko ohjaintaulun hieman epäilyttävän näköiseksi. Erittäin metkoja insinööriratkaisuita näkee myös moottorien sijoittelussa. Pahimmissa tapauksissa moottori sotkee linjaa tai laitetta. Sijoitus on väärä, ja moottorin pesunaikainen suojaaminen ei onnistu. Säätöjä tehtäessä ja erilaisia logiikkoja rakennettaessa pitäisi muistaa myös pesukytkennät: Miten saadaan linja pyörimään turvallisesti pesun aikana, miten pyörähtää ruuvikuljetin tai kutterin malja kaikista pitäisi löytyä myös pesuaikainen ohjelmointi. Yksi materiaali riittää Koneet tulisi mahdollisimman pitkälle rakentaa yhdestä materiaalista. Alumiinia, terästä, kuparia ei kiitos, ei samaan masiinaan. Koneiden suunnittelussa pitäisi myös välttää erilaisia onttoja rakenteita ja teräviä kulmia. Rakenteisiin syntyy helposti kuolleita kulmia, joihin kertyy kosteutta ja sen myötä myös likaa. Lähiruoan käsite on lyönyt itsensä läpi miten olisi lähienergia? Alueella tuotetun energian käytön edistäminen vähentäisi maksuja ulospäin ja kanavoisi maaseudulle myös uutta tulovirtaa ja työllisyyttä. Puun, turpeen, jätteen, biokaasujen, maalämmön sekä tuuli- ja aurinkoenergian käyttöä on suosittava. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Luonnonvara 4/2005 Painepesurillakaan ei välttämättä joka nurkkaan ylety. Terävien kulmien sijaan kaivattaisiin pyöristyksiä. Pyöreät kulmat ehkäisevät lian kiinnittymistä pinnoille, ja ne kuivuvat helpommin, kun vesi valuu pois. Kone voidaan jo alun perin rakentaa purettavaksi. Erilaiset teräpakat on turvallisinta ja hygieenisintä pestä irrottamalla, vaikkapa pesukoneessa. Koneen suunnitteluun pitäisi sisällyttää myös laiteosien kuivausteline. Moni elintarvikeyritys on rakentanut telineitä pesijöitä varten, joten miksei laitesuunnittelija voisi suunnitella pesu/kuivaustelinettä ja myydä sitä osana konekauppaa? Katse hihnoihin päin! Tuotantotilojen erilaiset hihnat ovat hygienian kannalta erittäin ongelmallisia. Parhaimmassa tapauksessa hihnat pystytään irrottamaan kokonaan ja pesemään, esimerkiksi niitä varten rakennetuissa pesukoneissa. Pesua helpottaa myös erittäin paljon, jos hihnaa voidaan löysätä. Joskus hihna on myös osin koteloitu siten, että pesu on aivan mahdotonta ellei sitten makaa pitkällään hihnaston alla tai ujuta itseään johonkin rakoon hihnojen väliin. Valitettavasti tikku-ukkoja ei ole vielä hakenut meille töihin, samoin selkäranka löytyy meiltä Kauhukuvana on, että saamme samat tietotekniikan toimimattomuusongelmat joka puolella. Esimeriksi sairaaloilla on niistä kokemusta. Kun puhelut, pankkiautomaatit, ohjausjärjestelmät, kaikki toteutetaan kustannussäästöjen saamiseksi samoilla käyttöjärjestelmillä ja internet-protokollilla, niin yhteiskunta on todella haavoittuvainen. Professori Hannu H. Kari Teknillinen korkeakoulu Wanha satama 2/2005 kaikilta, eli ihan mihin tahansa kulmaan meidän mestaripesijämmekään ei taivu. Vanhoissa tehdaskiinteistöissä siivouspalvelun tarjoaja antaa osin anteeksi vanhat pinnat ja pintamateriaalit. Hygienia vain ei moisia anteeksiantoja tunne. Huokoiset, kuluneet tai muuten epätasaiset pinnat ovat puhtaanapidon kannalta vihonviimeisiä. Myös esimerkiksi hihnat ovat kulutustavaraa, ja ne pitäisi aika ajoin vaihtaa. Kehitys kehittyy. Olemme iloksemme saaneet olla mukana monessa asiakasyrityksemme uuslaitehankinnassa. Yhteistoiminta pelaa parhaimmillaan, kun puhtauspalvelun tarjoaja pääsee antamaan hygienia- ja pesuasiantuntemusta jo ennen hankinnoista päättämistä. Samalla varmistetaan, että puhdistustyö on tehtävissä ammattitaitoisesti, kun uusi linja tai kone on asennettu. Yhteistyö on tärkeää myös laitevalmistajien kanssa. Kun puhtaanapitonäkökulma otetaan huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa, on lopputulos paras mahdollinen sekä laitevalmistajan että laitteen käyttäjän kannalta! Tuija Helsky yksikönpäällikkö Elintarvikehygieniayksikkö Lassila & Tikanoja Oyj Juomapakkauksilla on panttiarvon lisäksi merkittävä arvo uudelleen täytettävinä tai materiaalina hyödynnettävinä pakkauksina. Jopa mäyräkoiran kuorella on arvoa paperiteollisuuden raaka-aineena. Sitä käytetään muun muassa paperirullien hylsyjen valmistamiseen. Toimitusjohtaja Pasi Nurminen Ekopulloyhdistys ry Oluen ystävät 4/2005

6 Kokonaistehokkuuden mittaamisella kymmenesosa lisää tuottavuutta Kokonaistehokkuuden seuraaminen ja automaattinen mittaus nostavat nopeasti laitoksen tuottavuutta. Projekteissa saavutetaan tyypillisesti noin kymmenen prosentin nousu kapasiteettiin. Takaisinmaksuaika on yleensä alle vuoden. n Nykyaikainen elintarviketeollisuuden tuotantoympäristö koostuu erityyppisistä valmistus- ja pakkauslinjastoista. Linjastoon saattaa kuulua monentyyppisiä tuotantolaitteita, ja niitä yhdistävät kuljetus-, punnitus- ja lajittelulinjat. Koska tuotannon eri vaiheet heijastuvat lähes koko ketjun läpi, häiriöitä on vaikea selvittää kokonaisuudessaan. Pullonkaulaksi muodostunut työvaihe saattaa jäädä piiloon, sillä ongelma ilmenee ennen tai jälkeen kyseistä konetta. Vasta kun tietokone analysoi kertynyttä tietomäärää, syy- ja seuraussuhteet tulevat selkeästi esille. Jatkuva kehitys Koska tuottavuuden parantaminen on jatkuva prosessi on se vaiheistettava suunnitelmallisesti. Käyttöaste Käytettävyys Seisokkien syyt Työvuorojen seuranta Työnumerot, nimikkeet Kokonaistehokkuuden mittaamiseen käytetään yleisesti OEE/ KNL-mittarointia (Overall Equipment Effectiveness, suomalaisittain käytettävyys, nopeus, laatu). Kyseisessä mittaroinnissa otetaan huomioon käytettävyys-, nopeusja laatutekijät siten, että niitä kuvaavat prosenttiluvut kerrotaan keskenään. Jos kukin mitattavista tekijöistä on 80 prosenttia maksimista, tilanne kuulostaa aika hyvältä. Kun kerrotaan 0.80 x 0.80 x 0.80, saadaankin vain 0.51, eli kokonaistehokkuus jääkin epätyydyttävään 51 prosenttiin. Tuotannon arvo on nipin napin puolet suurimmasta mahdollisesta. Automatiikka välttämätön Jotta kerättävä tieto kertoisi luotettavasti linjan tehokkuuden, pitää tietoa saada mahdollisimman Tuotantoresurssit, tuotantoparametrit OEE/KNL nopeus, laatu Käyttäjät Koko organisaation on sitouduttava tavoitteisiin jonka vuoksi portaittainen etenemistapa on usein tehokkain. Kuva Lauri Lehtinen paljon automaattisesti. Jos katkosaikoja ja käyntinopeuksia syötetään käsin, niiden tarkkuus on niin huono, ettei järjestelmä anna riittävän luotettavaa kuvaa syistä ja seurauksista. Jos tieto kerätään paperille tai syötetään käsin tietokoneelle, se on seuraavassa vaiheessa vielä kirjattava uudelleen tietokoneelle ja jalostettava selkokielisiksi raporteiksi. Suurin ongelma manuaalisessa kirjaamisessa on tiedon luotettavuus. Tieto on myös käytettävissä vasta pitkän ajan kuluttua kirjaamisesta. Jos manuaalisen tiedon syöttämistä on paljon, se alkaa lisäksi haitata varsinaisen tuotannon vaatimaa työpanosta. Kiireessä tietoja unohdetaan naputella järjestelmään, ja niiden määrittelyssä on helposti epätäsmällisyyttä omia virheitä kirjataan helposti koneen niskoille. Onneksi suuri osa tiedoista on helposti saatavilla koneiden ohjausjärjestelmien signaaleista. Koneseurannan rakentaminen on Teema Valmistuslinja koostuu koneiden lisäksi kuljettimista, vaaoista ja muista oheislaitteista. Koska niiden vaikutus ulottuu muihinkin laitteisiin, koneiden automaattinen seuranta antaa tietoa, jota ei muuten saataisi esiin. Kuva Valion Joensuun tehtaalta.

7 huomattavasti huokeampaa silloin, kun erillisen anturoinnin määrä jää vähäiseksi. Osa tiedoista yhä käsin Osa tiedoista on lähes poikkeuksetta syötettävä käsin. Yleensä tämä liittyy häiriön syyhyn, sillä sen päätteleminen on yleensä koneelle liian monimutkainen askare. Mitä helpompi henkilöstön on kuitata ongelmien syyt, sitä varmemmin seuranta löytää tuotannon ongelmat. Tuotantoaika voidaan saada automaattisesti, mutta häiriöt vain osittain. Niiden ajankohta ja kesto saadaan automaattisesti, mutta syyn määrittelyyn tarvitaan ihminen. Myös kulloinkin ajettava tuote määritellään manuaalisesti, samoin kuin pakkausmateriaalierä. Tuotantomäärän tuotantolaitteet ilmoittavat ilman ihmisen apua, ja hävikki on myös laskettavissa automaattisesti. Suoria ja välillisiä hyötyjä Tyypillisesti automaattisen koneseurannan avulla tuotantoa saadaan tehostettua 5 20 prosenttia. Osa hyödyistä tulee nopeasti, sillä piilevä pullonkaula saattaa paljastua jo muutamassa viikossa. Jotkin edut tulevat esiin vuosien saatossa, kun esimerkiksi työjärjestyksien muuttamisesta saadaan luotettavaa, mitattua tietoa. Yleisesti ottaen linjojen tekninen käytettävyys nousee, kun kunnossapitotoimet voidaan kohdistaa oikeisiin kohteisiin. Monesti myös se, että aletaan mitata tehokkuutta automaattisesti, tuo ryhtiä toimintaan. Järjestelmän takaisinmaksuaika on yleensä alle vuoden. Monesti on myös havaittu, että nopeutta laskemalla päästään parempaan käytettävyyteen. Tällöin oikealla tavalla etsimällä ja tasapainottamalla voidaan nopeus ja käyntiaika optimoida tuottavuuden kannalta parhaiten. Myös työaikojen ja vuorojärjestelyjen muokkaamisen avulla voidaan saada tuntuvia säästöjä. Toisinaan havaitaan, että tehdas voidaan hoitaa vähemmillä vuoroilla, ja vielä useammin riittävään tuotantoon päästään ilman ylitöitä. Automaattinen koneseuranta toimii parhaimmillaan niin, että kohonnut kysyntä voidaan tyydyttää ilman uuden valmistuslinjan hankkimista, vanhojen laitteiden kapasiteettia nostamalla. Silloin selvitään kenties yhden pullonkaulana olevan koneen uusimisella, kun liian vanhan koneen puutteet ja turmiollinen vaikutus muiden laitteistojen toimintaan näkyvät kiistattomina numeroina. Teollisuus pysyy Suomessa Tuotannon tehostaminen kaikin käytettävissä olevin keinoin on eräällä tavalla kansalaisvelvollisuutemme. Väestömme ikärakenne on muuttunut jo pitkän aikaa, mutta ns. suurten ikäluokkien siirtyminen pois työelämästä ravistaa monin tavoin kansantalouttamme. Sen selkärankana on ollut teollisuus, eikä tähän asiain tilaan ole nähtävissä muutosta kokonainen kansa saa harvoin suurta perintöä taikka lottovoittoa. Useimmissa tapauksissa koneet ja raaka-aineet ovat lähes samanhintaisia kautta maailman. Voimme tasapainottaa halvan työvoiman antamat edut, jos meillä kalliit koneet ahertavat muita uutterammin. Kokonaistehokkuuden kehittämisessä on oltava selkeät tavoitteet. Se on nähtävä jatkuvana prosessina, jossa toteutunutta parannusta analysoidaan tavoitteiden pohjalta. Tavoitteita on puolestaan verrattava jatkuvasti siihen, mitä kilpailijoilla ja toisaalta muilla teollisuusaloilla on kyetty saavuttamaan. Harri Jernberg toimitusjohtaja ARROW Engineering Oy TUOTANNOLLISET INVESTOINNIT Biokemian teollisuudelle Elintarviketeollisuudelle Lääketeollisuudelle Rehuteollisuudelle TEKNINEN SUUNNITTELU PROJEKTIN TOTEUTUS JÄRJESTELMÄTOIMITUKSET Esiselvitykset ja kustannusarviot Turvallisuus- ja hygienia-auditoinnit Hankkeen toteutus Ylläpitopalvelut R I N T E K N O Swing Life Science Center PL 146 (Keilaranta 16B) Espoo puh fax

8 Suunnittelu elintarviketeollisuuden investoinneissa vaihtelee toimialoittain Teema Elintarviketeollisuudesta löytyy lähes kaikkea prosessitekniikkaa liuottimien tislauksesta pastillien pinnoitukseen. Kullakin alalla on sille ominaiset piirteensä. Yhteistä eri tuotantoaloille ovat tiukkenevat laatu ja hygieniavaatimukset. n Bulkkituotteiden valmistus perustuu yleensä jatkuvatoimisiin prosesseihin, joilla ajetaan suuria tuote-eriä. Kuluttajatuotteet valmistetaan usein eräprosesseilla, joskus pieninäkin sarjoina. Valmistukseen liittyy paljon kappaletavaran käsittelyä, jossa sisäisen ja ulkoisen logistiikan suunnittelu on yksi avaintekijä. Tuotteesta riippumatta elintarvikeyritys haluaa valmistaa tuotteita, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja joiden laatu pysyy tasaisena. Hyvä suunnittelu kaiken perustana Suunnittelijalle on tärkeää turvata oman lopputuotteensa, tuotantolaitoksen tai -laitteiston laatu sellaiselle tasolle, että elintarvikkeiden valmistajan vaatimukset täyttyvät. Tuotteiden laatuun vaikuttavat kriittiset tekijät tulee tunnistaa ja ottaa huomioon niiden vaikutus suunnitteluun ja rakentamiseen. Suunnittelun laatu perustuu pitkälti oikeiden spesifikaatioiden valintaan. FDA:n (Food and Drug Administration) säädöskokoelmassa on Food-GMP-säädökset (Good Manufacturing Practice), joita EU:n direktiivit pitkälti noudattelevat. Nämä säädökset antavat suunnittelulle yleiset raamit. Detaljisuunnittelussa käytettävät tekniset spesifikaatiot ja suunnitteluohjeet on koottu standardeihin, ja niiden valinta riippuu laitoksen vaatimustasosta. Siksi on tärkeää projektin alkuvaiheessa määritellä ja kirjata tuotantoprosessin kriittiset tekijät suunnittelijan ja asiakkaan kanssa yhteistyössä. URS (URS = User s Requirements Specification) on käyttäjän lähtökohdista tehty peruskirja. Se antaa pohjan projektin teknisille spesifikaatioille ja laadunvarmistusjärjestelmälle. Vaatimustason valinta vaikuttaa suoraan investointikustannuksiin. GMP-normien mukaisen laitoksen validointi on järjestelmällistä, ennakolta suunniteltua ja dokumentoitua tarkastustoimintaa, joka kohdistuu prosessin toiminnan kannalta kriittisiin tekijöihin. Suunnittelun ja rakentamisen validointi on laadunvarmistusta, joka voidaan integroida osaksi kokonaisvaltaista laadunvarmistusjärjestelmää (TQM =Total Quality Management). GEP (Good Engineering Practice) on toimiva ketju Xyrofinn süssmittel -produktion, nykyään Danisco. Laitos tuottaa ksyloosia Itävallassa. Kuva Rintekno Oy kriittisten tekijöiden tunnistamisesta suunnitteluohjeisiin ja laadunvarmistusjärjestelmään. Toteutustapa ja suunnittelu vaihtelevat Projektien toteutustapa vaihtelee toimialoittain. Sokeri-, rehu-, öljyja tärkkelystehtaat toteutetaan räätälöimällä prosessi pääosin yksittäisistä laitteista toimivaksi kokonaisuudeksi. Projektin läpivienti muodostuu näin hyvin prosessikeskeiseksi. Sen sijaan esimerkiksi lihanjalostuslaitosten ja leipomoiden toteuttaminen on rakennuspainotteista. Näissä projekteissa tuotantolaitteisto hankitaan usein suurina kokonaisuuksina, ns. laitepaketteina. Prosessin suunnittelevat silloin suureksi osaksi laitetoimittajat. Rakennuttajan tehtäväksi jää laitteistojen asennuksen ja ohjausjärjestelmien koordinointi ja yhteensovittaminen sekä itse rakennusprojektista huolehtiminen. Tässä tapauksessa suunnittelun ja teknisen toteutuksen standardointi on yleensä vaikeampaa, ja saattaa johtaa kirjavuuteen teknisissä toteutuksissa. Automaatio huomioon suunnittelussa Elintarvikelainsäädäntö velvoittaa, että elintarvikkeiden tuottaja kykenee osoittamaan oikeat tuotantotoiminnot jälkikäteen sekä jäljittämään tuote-erät ja niihin käytetyt raaka-aineet. Tämä kaikki voidaan toki tehdä käsin; laki ei sinänsä edellytä automaatiota. Työmäärä on kuitenkin sen verran mittava ja vastuu Kuva Rintekno Oy Tiimi Mikko Jäntti (vas.), Timo Myllykoski, Antti Rantanen ja Marianne Kallio-Meriluoto tarkastaa kaaviota. raskas, että panosseuranta ja tuotantotapahtumien rekisteröinti kannattaa automatisoida jo melko pienissäkin tuotantoyksiköissä. Automaatioon voidaan sisällyttää prosessin- ja tuotannonohjaus sekä yhteydenpito muihin järjestelmiin, kuten laboratorioihin ja laadunvalvontaan sekä laajemmin jakelun ja myynnin järjestelmiin. Tämän yhteyden ei tarvitse rajoittua oman yhtiön sisälle, vaan se voidaan rakentaa myös toimittajien ja asiakkaiden järjestelmiin. Laitoksen automaatioasteen päättää viime kädessä omistaja: onko se käsikäyttöinen vai puolitai täysautomaattinen. Puoliautomaattinen on käsitteenä epämääräinen, ja pitää sisällään monentasoisia toteutusvaihtoehtoja. Usein toteutus onkin yhdistelmä, jossa täysautomaattista ydintä täydennetään puoliautomaattisilla lisätoiminnoilla. Toimintojen suunnittelu on automaatiosuunnittelun keskeinen tehtävä. Siinä määritellään, miten eri yksikköoperaatioiden toiminta automatisoidaan, ja miten laitokseen tulevien pakettitoimitusten automaatio toteutetaan ja liitetään kokonaisuuteen. Tiedonkeruu ja rekisteröinti määritellään myös osana toimintosuunnittelua. Samoin määritellään yhteydet muihin tietojärjestelmiin. Oleellista on, että kokonaisuus toteutuu päätetyn automaatioasteen mukaisena. Toimintosuunnittelun pohjalta valitaan automaatiolaitteiden tyypit ja määritellään niille asetettavat vaatimukset. Tyypillisiä määriteltäviä laitteita ovat yksikköohjaukset, pienlogiikat ja myös ko-

9 konaisautomaatiojärjestelmä (DCS = Distributed Control System). Tämän työn tuloksena selviää myös automaatioinvestoinnin kustannustaso. Laitteet kootaan järjestelmäksi ja testataan simuloidusti automaatiotoimittajan luona ennen asentamista ja käyttöönottoa (FAT-testaus = Factory Acceptance Test). Näin varmistetaan niiden toimivuus osana automaatiojärjestelmää. FAT-testauksen jälkeen automaatiolaitteisto tuodaan tehtaalle, asennetaan ja testataan siten, että automaatiojärjestelmän ohjaamat toiminnot toimivat prosessilaitteisiin asennettuina (OQ = Operation Qualification tai SAT = Site Acceptance Test). Samalla tarkistetaan, että järjestelmä on ennalta asetettujen vaatimusten mukainen sekä toiminnaltaan että dokumentoinniltaan. IT helpottaa suunnittelua Elintarvikkeiden valmistuslaitoksen suunnittelu ei ole enää paikkaan sidottua, vaan se voidaan tehdä siellä, missä se on tarkoituksenmukaisinta. Prosessisuunnittelu ja teknologian kehitys kannattaa pitää kiinteästi yhdessä ja tehdä siellä, missä teknologia on. Sen sijaan paikallisiin oloihin sidotut projektin osat, kuten rakennus- ja hyödykesuunnittelu voidaan tehdä paikallisin voimin. Tällaisen hajautetun projektin läpivienti edellyttää hyvin toimivaa ja tietosuojattua verkottumista. Suunnittelun osapuolilta edellytetään kykyä toimia samassa suunnitteluympäristössä samoilla standardoiduilla työmenetelmillä. Dokumenttipohjaisesta suunnittelusta on siirrytty mallipohjaiseen suunnitteluun, jossa luodaan enemmän tietoa kuin dokumentteja. Tiedot luodaan tietokantoihin, joista ne aikataulun mukaisesti haetaan tietoja tarvitsevien käyttöön. Eri suunnittelutehtäviä voidaan tehdä limittäin ja säästää näin aikaa. Laitoksen tiedot voidaan myöhemmin siirtää tietokannoista edelleen käyttäjän kunnossapidon tietokantaan. Projektin läpiviennin perushaasteet ovat kuitenkin samat: miten saada eri osapuolien kuten laitetoimittajien, urakoitsijoiden ja alihankkijoiden tiedot projektin käyttöön oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa. Pertti Karinen projektijohtaja Rintekno Oy Suunnittelua ohjaavat säännökset Elintarvikkeiden valmistuslaitoksen suunnittelua ohjaavat säädökset voidaan pelkistää seuraavasti: lait ja asetukset kertovat, mitä pitää tehdä ja standardit, miten se tehdään. Elintarvikkeiden valmistuslaitoksiin sovelletaan kaikkia yleisiä teollista rakentamista koskevia määräyksiä ja lupamenettelyitä. Näiden lisäksi valmistuslaitoksia koskevat elintarvikelaki, terveydensuojelulaki ja laki eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygieniasta. Elintarvikelainsäädäntöä ohjaavat seuraavat yleisperiaatteet (EU-asetus 178/2002): Elintarvikeketjun kokonaisvaltaisuuden vahvistaminen Riskianalyysi elintarvikepolitiikan tärkeänä perustana Elintarvikealan toimijoiden vastuu Tuotteiden jäljitettävyys elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa Kansalaisten oikeus saada selkeää ja tarkkaa tietoa Elintarvikelainsäädäntö velvoittaa tuottajan toteuttamaan riskien arvioinnin (HACCP = Hazard Analysis and Critical Control points) ja siihen perustuvan omavalvonnan sekä valmistuksen valvonnan ja raaka-aineiden jäljitettävyyden. HACCP on tätä tarkoitusta varten luotu systemaattinen selvitysrutiini. Se laaditaan uudelle tuotantolaitokselle tai -linjalle tai uudelle tuotteelle ja päivitetään muutosten yhteydessä. Elintarvikelainsäädännön toimeenpanoa valvoo Elintarvikevirasto. n

10 Kiinalaiset investoivat koneisiin ja laitteisiin Koneiden ja laitteiden myynti ei enää ole pelkkää teknisen ylivoimaisuuden osoittamista. Toimituksiin liittyvät palvelut, jälkimyynti, imago, brändi, mielikuva yrityksestä ja monet muut tekijät vaikuttavat ostopäätökseen siinä kuin tekninen ylivoimaisuus. Usein pitää tietenkin olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Onko nyt oikea aika olla Kiinan kasvussa mukana? n Suomi on tunnettu investointihyödykkeiden, kuten metalliteollisuuden koneiden ja laitteiden, viejänä. Rehelliset suomalaiset kulutustavarat, kuten langattomat puhelimet ja vessapaperi, ovat harvinaisia. Kulutustavarabrändien ja imagon rakentamisessa olemme olleet huonoja, teknisissä ominaisuuksissa usein hyviä, jopa parhaita. Suomalaista koneenrakennusta Kiinassa Kiina on nopeasti kasvamassa maailman suurimmaksi markkinaalueeksi. Kiinassa kohtaavat kehitysmaa ja modernit suurkaupungit. Suomalaisista koneenrakentajista ovat Kiinassa menestyneet hyvin esimerkiksi Metso, Wärtsilä, Kone ja Kone Cranes. Teknisesti hyvät tuotteet ovat suomalaisten etu, ja kaikilla edellä mainituilla on tuotantoa lähellä asiakasta. Myymme tuotetta, jota Kiinassa ei tarvittu. Nosturit on keksitty Kiinassa, valmistajia on paljon ja meidän tuotteemme on Kiinassa koottunakin puolet kalliimpi kuin paikalliset. Mutta se on teknisesti innovatiivinen, huomattavasti kevyempi ja pienempi, vie vähemmän sähköä ja kestää paljon pidempään kuin paikalliset, Kone Cranesin hallinto- ja kehitysjohtaja Arto Juosila kiteyttää Kiinan menestyksen. Kun läntisessä maailmassa puolet liikevaihdosta tulee nostureiden huollosta, Kiinassa se on vain muutama prosentti. Kunnossapitoon ja huoltoon panostaminen on kiinalaisissa tehtaissa vierasta. Lihatuotteiden jalostusaste on vielä alhainen. Lihaa myydään paljon ulkotoreilla. Elintarviketeollisuus on muuttumassa Elintarvikkeissa tarina on toisin. Oman itsensä kunnossapitoon panostetaan. Kiinalaiset uskovat vakaasti, että terveys on sitä, mitä syödään tai juodaan. Itse terveysvaikutteisten elintarvikkeiden myynti on vielä pientä, mutta vitamiinipillerit ja luontaistuotteet menevät hyvin kaupaksi. Lahja, joka tuo pitkää ikää, on arvostettu. Elintarviketurvallisuudessa on vielä myös parantamisen varaa. Torimyyjän elävät kanat ovat vasta pikku hiljaa etsiytymässä paloiteltuna pakkauksiin. Logistiikka ei toimi yhtä hyvin kuin länsimaissa tavara on väärään aikaan väärässä paikassa, eikä polkupyörätai mopokuljetus ole aina riittävä. Elintarviketeollisuuden laitevalmistajat eivät ole Kiinan valloitukseen juurikaan lähteneet. Vielä ei ole myöhäistä, sillä Kiinan elintarviketeollisuus on vasta murroksessa. Kiinan valloitus kannattaa pohjustaa strategisella pohdinnalla: aloituspaikan valinta, jakelijaverkoston luominen, alihankinta ja lokalisaatio. Sopimus- ja yrityksen perustamisasiat on syytä pohtia Kiina-tuntijan kanssa. Kiinan kaupungeilla on erityispiirteensä Kiinassa on 170 miljoonakaupunkia, joilla useilla on oma ominaispiirteensä. Shanghai on kansainvälinen metropoli, Guangzhoussa on Hongkong lähellä, Peking on historiallinen kuten Xian, mutta Xianissa enemmistö on muslimeja. Kaikilla on oma puhekielensä ja ruokasuosikkinsa. Kiina muodostuu erilaisista kulttuureista ja kielistä. Lakien tulkinta ja yrityksen saamat edutkin ovat erilaisia eri paikoissa. Kotiläksyt pitää tehdä hyvin Yleensä kysytään, millainen on Kiinan verotuslainsäädäntö tai Miksi suomalaiset yritykset ovat Kiinassa? Teema Näin hygieenistä on harvoissa tehtaissa. Tämä tehdas valmistaa muovisia letkuja ja varusteita lähinnä sairaalakäyttöön. 10 Potentiaalinen markkina 33 % Yrityksen globaalistrategia 27 % Määräävä asema markkinoilla 18 % Palvella monikansallisia asiakkaita 11 % Edulliset tuotantokustannukset 8 % n Lähde: Finpro Kiina

11 Kuvat Ari Virtanen millainen sopimuksen pitäisi olla. Molemmista aiheista voisi kirjoittaa kirjan tai kaksi, kertoo Max Jussila, suomalainen lakimies Shanghaissa. Yhden kirjan (Kiinan Investointiopas 2005, KTM julkaisuja 8/2005) Jussila on jo kirjoittanutkin. Vaikka lait ovat samat eri kaupungeissa, edut yritykselle voivat olla hyvin erilaiset, jopa yhden kaupungin eri teollisuusalueilla. Kotiläksyt on syytä tehdä tarkkaan. Finpro ja Teknia ovat yhteistuumin avustamassa elintarviketeollisuuden laitevalmistajien Kiinan valloitusta. Kun kiinnostuneita yrityksiä on, löytyy konkreettista apuakin. Ota huomioon Kiinan markkinoille tultaessa: Varmista yrityksen johdon sitoutuminen. Käytä aikaa Kiinastrategian luontiin. Keskustele Kiina-asiantuntijoiden kanssa. Kiinalaiset jakelijat tekevät bisneksen Kiinassa. Parhaat edut saa, kun tekee tuotantoa Kiinassa. Käytä asiantuntijapalveluita yrityksen perustamiseen. n Finpron Pekingin toimiston vetäjällä Ilpo Sarikalla on tehtaanjohtajana pitkä kokemus koneita valmistavasta yrityksestä Kiinassa. Teknian Shanghain toimiston vetäjänä elintarviketeknologi Ari Virtanen avustaa kolmatta vuotta suomalaisia yrityksiä Kiinaan. Finpron Maarit Ahola hoitaa elintarviketeollisuusasioita Hongkongista käsin. Ari Virtanen toimitusjohtaja Teknia Shanghai Ltd. Shanghai-faktaa miljoonaa ihmistä Vuonna 2010 noin 2 % väestöstä varakkaita Yli ulkomaista yritystä 100 suomalaista yritystä Elintarviketehtaita noin 500 (määrä vähenee, koko suurenee) BKT kasvaa Shanghaissa 20 %/vuosi n Käyttöohje: Valmistetta käytetään sellaisenaan. Sijoita palasyötit lukittaviin syöttilaatikoihin. Hyvin säilyvä ja maittava palasyötti Tehokas, tehoaa jo kertasyönnillä Valmistettu ISO 9002 standardin mukaan Käytä biosidejä turvallisesti. Lue aina etiketti ja valmistetiedot ennen käyttöä. Kotitekoinen kestomakkara on kuivumassa henkarissa. Neuvonta (09) Klerat_palasyötti_90x270mm.indd :18:49

12 Ehkäisevän kunnossapidon merkitys kasvaa Teema Elintarvikealan keskittyessä ja tuotantoyksikköjen kasvaessa ehkäisevän kunnossapidon merkitys korostuu; prosessin on käytävä häiriöttömästi. n Suurista yksiköistä otetaan tänä päivänä kaikki mahdollinen tehokkuus irti. Tuottavuuden nostamisen kannalta tärkeimpiä työkaluja on ehkäisevän kunnossapidon oikea osaaminen. Tämä on tunnistettu tosiasia teollisuuslaitoksissa, kunnossapitoon erikoistuneissa yrityksissä sekä prosessilaitteita toimittavien yritysten keskuudessa. Yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa pystytään tuottavuusvaatimukset täyttämään myös tulevaisuudessa. Vaikka kunnossapidon rooli onkin kasvanut, siihen käytettävissä oleva aika on samalla pienentynyt. Työt on suunniteltava entistä tarkemmin tiukentuneiden hygieniamääräyksien, korkean automaatioasteen ja vähentyneen työajan takia. Töiden on oltava oikein kohdistettuja, jotta saavutetaan haluttu tehokkuus. Monipuolinen osaaminen lähtökohtana Suomessa jo ennestään korkea automaatioaste jatkaa nousuaan. Nykyään sekä tuotannon henkilöstöltä että kunnossapitäjiltä vaaditaan monipuolisempaa osaamista ja sen jatkuvaa päivittämistä. Linjoille on tullut robotteja, jotka poistavat raskaita tehtäviä ja käsityötä. Mukaan on tullut myös Pakkausautomaatio hyötyy jatkuvan lämpökuvan käytöstä ongelmatilanteiden ratkomisessa. 12 enemmän konekohtaisia työkaluja ja ohjelmointilaitteita, ja joillakin valmistajilla saattaa olla jopa kokonaan omia työkaluja. Kustannukset kasvavat, kun ammattilaisia ja tietotaitoa täytyy olla entistä enemmän. Eläköitymisuhkasta huolimatta tulevaisuuden näkymät ovat valoisat, sillä nuoria kiinnostavat automaatio-opiskelu ja siihen liittyvät tehtävät. Hygieniamääräyksistä johtuen tehtaalla liikkuminen on rajoittuneempaa kuin ennen. Hygieniaalueiden välisissä sulkutiloissa vaihdetaan työvaatteet siirryttäessä puhtaammalle alueelle. Myös työntekijöiden henkilökohtaiset hygieniaohjeet ovat tiukentuneet. Samalla vaatimukset työkalujen, varaosien ja prosessilaitteiden puhtaudesta ja aluekohtaisuudesta sekä työympäristön siisteydestä ovat kiristyneet. Työt ja liikkuminen joudutaankin suunnittelemaan etukäteen, jottei työaikaa menisi hukkaan. Suunnitelmallisuus on valttia Ehkäisevä kunnossapito voidaan jakaa jaksotettuun kunnossapitoon ja kunnonvalvontaan. Jaksotetulla kunnossapidolla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka tehdään suunnitelluin jaksotuksin esimerkiksi käyttötuntien, kalenteriajan, tuotantomäärän tai energian käytön mukaisesti. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla vaikkapa huolto, joka tehdään kohteen, tuotannon tai organisaation tilan salliessa. Kun tuotanto tekee yhä pidempiä käyntijaksoja, on huoltoaika jouduttu usein rajoittamaan iltoihin ja viikonloppuihin. Tuotanto ja kuluttajien tarpeet määräävät, kuinka paljon aikaa jää jäljelle parhaassa mahdollisessa olosuhteessa suoritettavaan ennakkohuoltoon. Merkittävät ja tuotannon keskeytyksen vaativat huollot suunnitellaan jopa 10 vuoden jaksolle eteenpäin, ja ajat varataan tuotannolta etukäteen. Ennakkohuolto on näin ollen yhä suunnitelmallisempaa, ja sattumanvaraisuuksiin jätetään vähemmän sijaa. Suunnittelulla vaikutetaan myös siihen, että lyhytkestoisissa tai paljon työtä vaativissa työtehtävissä pystytään irrottamaan osaavia resursseja. Tässä korostuu elintarviketeollisuuden ja kunnossapitoyrityksen yhteistyö. Kuvat FLIR/Infradex Oy Lämpökuva kertoo heti mahdollisista ongelmista paistoprosessissa, mikäli valmistuvien sämpylöiden lämpötiloissa on poikkeavuuksia. Kunnonvalvonta ennustaa laitteiden elinkaaren Ehkäisevässä kunnossapidossa on tärkeintä tietää laitteiden kunto ja niiden elinkaari, ja tähän malliin on yhä enemmän tarvetta siirtyä. Tästä johtuen toimenpiteet painottuvat jaksotettujen huoltojen lisäksi yhä enemmän kunnonvalvontaan. Sen avulla yritetään hallita laitteen todellista huolto- ja korjaustarvetta. Siinä määritellään kohteen toimintakunnon nykytila ja arvioidaan sen kehittyminen mahdollisen vikaantumis-, huolto- ja korjausajankohdan määrittämiseksi, löydetään vian aiheuttaja tai pystytään ennakoimaan tulossa oleva vika. Tällä tavalla huolto saadaan suunnitellusti johonkin hallittuun ajankohtaan, eikä yllättäen ja kalliisti kesken tuotannon. Onnistuneeseen kunnonvalvontaan sijoittaminen on siis minimaalista verrattuna siitä saatavaan taloudelliseen hyötyyn. Kunnonvalvonnan toimenpiteitä ovat aistein sekä mittalaittein tapahtuvat tarkastukset ja valvonta sekä mittaustulosten analysointi. Kunnonvalvonta nähdään laajana asiana, joka lähtee periaatteessa jo käyttäjän kyvystä arvioida laitteen kunto. Esimerkkinä tästä voidaan mainita käyttäjä, joka seuraa systemaattisesti laitetta tai konetta ja sen toimintaa. Hän tekee havaintoja, joita huoltomies voi käyttää hyväksi häiriökorjauksessa. Rutiinityöt pois kunnossapitäjiltä Joissakin tehtaissa valvontatyön hoitaa videokamera, joten ihmistä ei kaikissa tapauksissa edes tarvita. Periaatteena on, että ne rutiinityöt, jotka ovat koneen- tai laitteen käyttäjienkin osattavissa, siirretään pois kunnossapitäjiltä. Tällä tavalla kunnossapitoresurssitkin voidaan käyttää optimaalisemmin hyödyksi. Kunnonvalvonnan toisessa ääripäässä ovat laajemmat mittausjärjestelmät, joihin tarvitaan erikoiskoulutettuja ihmisiä. Esimerkiksi lämpökuvausta käytetään hyödyksi nykyajan teollisuudessa. Lämpökameralla voidaan havaita tuotantoyksikön rakenteissa piilevät kosteusvauriot, prosessissa esiintyvät pesuhäiriöt, prosessikoneiden ja -laitteiden lämpökäsittelyyn liittyvät ongelmat tai vaikkapa levylämmönvaihtimissa tapahtuvat väärät virtaukset. Minna-Liisa Parviainen hallinnon assistentti Viestintä YIT Lähde: PSK Standardisointi 6201

13 P uheenvuoro Osaamisen kehittäminen kunnossapidon suurin pullonkaula n Kunnossapidon taloudellinen merkitys yritykselle arvioidaan usein tutkimalla, kuinka suuret kustannukset siitä aiheutuvat. Elintarviketeollisuudessa kunnossapidon osuus yritysten liikevaihdosta on kunnossapitoyhdistyksen tekemän tutkimuksen mukaan keskimäärin 5 %. Jotta yritys voisi oleellisesti parantaa kokonaistulostaan, tulisi kunnossapidon kustannuksia leikata kymmenillä prosenteilla, ennen kuin vaikutus näkyisi alarivillä. Kustannusten pitäminen kurissa on erittäin tärkeää. Mutta jos KUPI = kunnossapito Mitä KUPI ammatti on? Laatu+ympäristö EH+ KUPI järjestelmä KUPI menetelmät Työturvallisuus Kokonais Turvallisuus ja luotettavuus alan osaaminen koneen tai laitteen tuntemus halutaan kunnossapidon henkilöstön ja menetelmien avulla parantaa oleellisesti yrityksen tulosta, resurssit tulee keskittää kokonaistehokkuuden kehittämiseen. Kokonaistehokkuudella tarkoitetaan yleisesti käytettävyyden (K), nopeuden (N) ja laadun (L) yhteisvaikutusta (K*N*L). Yhteisvaikutus on tässä osatekijöidensä tulo. Jos jokin tekijöistä on huono, on koko tulos huono. Tuotantolinja, jonka käytettävyys on 85 %, jota ajetaan 85 % nopeudella ja joka tekee 85 % hyväksyttävää tuotetta, on kokonaistehokkuu- Mitä yritys tavoittelee Tuottavuus Vuorovaikutus Luotettavuus, KUPI perusta Pätevyys dessa mitattuna vain 61 prosentin tasoinen eikä varmastikaan mestaruussarjatasoinen. Kunnossapidon resurssit kuten aika, käytettävissä olevat varat ja osaaminen vaikuttavat ratkaisevasti kaikkiin edellä mainittuihin tekijöihin. Osaamisen kehittäminen on resursseista se tärkein ja samalla haastavin. Kunnossapitoammattilaisen roolin on muututtava koneiden korjaajasta monipuoliseksi tuotantoa ohjaavaksi ja sitä kriittisesti tarkastelevaksi henkilöksi. Yhteistyö kaikkien tuotantohenkilöiden kanssa vaatii vuorovaikutteista keskustelua ja yrityksen kokonaistavoitteiden hahmottamista. Haaste on vaativa. Siksi kunnossapidon suurin pullonkaula on osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittämisen perusteluksi esitän oheisen kuvan, jolla olen pyrkinyt kuvaamaan kunnossapidossa vaadittavia osaamisalueita. Osaaminen voi kehittyä työkokemuksen myötä vuosien kuluessa, mutta jos sitä halutaan nopeuttaa, on hyvä panostaa ohessa olevan kuvan esittämiin alueisiin. Usein kunnossapidon ammattilainen on jäänyt kuvassa alhaalla olevan katkoviivan alapuolelle hänelle asetettujen tavoitteiden ja roolin vuoksi. Mitään estettä ei ole edetä osaamisessaan yrityksen kokonaistehokkuuden vaatimalle tasolle. Ammatillisesti ja inhimillisesti se on kaiken lisäksi pelkästään positiivista. Risto Heinonkoski tekninen johtaja HK Ruokatalo Oyj hk-ruokatalo.fi Uudet kotisivumme: Pölynpoistaja DA EDULLINEN tapa poistaa pölyä Kattoon ripustettava DA 2500 poistaa kaiken ilmassa leijuvan pölyn! Karkeasuodatin luokkaa G3, hienosuodatin luokkaa F8. Laite sopii jopa 800 m3 tilaan. Laitteessa on portaaton tuulettimen nopeuden säädin sekä mittari, joka ilmoittaa suodattimien tukkoisuuden. Valmistaja: HQ Luftmiljö, Ruotsi Maahantuoja: Bamach Oy, Kraputie 2, Itäsalmi Puh. (09) , Järnström ja Aspfors. 1

14 Uusi benchmarking järjestelmä auttaa kunnossapidon vertailussa Teema Kunnossapitoyhdistys on kerännyt vuodesta 1989 lähtien tietoja teollisuuden kunnossapidon kustannuksista ja tunnusluvuista. Aineisto on antanut mahdollisuuden selvittää kunnossapidon tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Näiden tutkimusten perusteella on kehitetty uudentyyppinen, Internetissä toimiva benchmarking järjestelmä, joka on kiinnostanut myös kansainvälisesti. Järjestelmä valmistui kesällä n Vuosittaisen kyselyn perusteella on laadittu tunnuslukuraportti, joka on jaettu veloituksetta vastanneille yrityksille. Raporteissa on taulukkomuodossa esitetty 30 tunnusluvun liukuvat keskiarvot toimialoittain. Tärkeimpien tunnuslukujen tulokset on esitetty kommentteineen graafisesti. Raporteissa on eri toimialat käsitelty erikseen ja tunnusluvuissa esiintyviä muutoksia ja trendejä on myös kommentoitu. Toimialakohtaisten esitysten lisäksi on koko teollisuutta koskevat yhteenvedot. Raportti rakentuu 10 osasta: Yleistä Koko teollisuus Elintarviketeollisuuden erityispiirteet Kari Komonen 14 Puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen erityispiirteet Massa- ja paperiteollisuuden erityispiirteet Kemianteollisuuden erityispiirteet Perusmetallien valmistuksen erityispiirteet Kone-, metallituote- ja sähköteknillisen teollisuuden erityispiirteet Energian tuotanto Benchmarking Internetissä toimiva benchmarking-työkalu Uusi työkalu valmistui teollisuuden ja Tekesin rahoittaman projektin Kunnossapidon älykäs internetbenchmarking -järjestelmä tuloksena kesällä Järjestelmän soveltuminen myös kansainväliseen käyttöön varmistettiin osallistumalla CEN TC 319 -tunnuslukustandardin (Maintenance key performance indicators) valmistelutyöhön (lausuntokierros päättyi joulukuussa 2005). Työkalussa on neljä eri osiota: sähköinen tiedonkeruujärjestelmä, asemointityökalu, erojen paikallistamistyökalu sekä kehittämistyökalu, joka sisältää parhaiden käytäntöjen määrittelyn. Tiedon syöttö -osiossa on sähköinen lomake, jonka avulla voi syöttää tietonsa järjestelmään. Tämän benchmarking-ohjelman laajempi käyttö edellyttää oman kunnossapito-organisaation tunnuslukuarvojen luovuttamista tietokantaan. Sähköisen lomakkeen yhteydessä on tarkistusohjelma, joka ilmoittaa yleisimmin esiintyneistä virheistä. Asemointi-osiossa voi arvioida kunnossapidon tuloksellisuutta toimialoittain useiden tunnuslukujen avulla. Tällaisia tunnuslukuja ovat esimerkiksi käytettävyys, kunnossapidon takia menetetyn tuotannon arvo ja kunnossapidon kustannukset suhteessa tuotantolaitteiden jälleenhankinta-arvoon. Eroavaisuuksien tunnistaminen -osiossa voi vertailla toimialoittain oman kunnossapito-organisaation toimintatapoja parhaiden, vähemmän onnistuneiden ja keskimääräisten organisaatioiden kanssa. Vertailu on mahdollista tehdä useiden taloudellisten, teknisten ja organisatoristen tunnuslukujen avulla. Parhaat käytännöt ja suunnittelu -osiossa voi löytää vihjeitä siitä, minkälaiset toimintatavat johtavat hyvään tulokseen. Koska menestyksellinen tie parannuksiin riippuu organisaation nykyisistä tuloksista ja toimintatavoista, tämä osio sisältää myös suunnittelun aputyökalun. n Tunnuslukujen keskiarvot sopivat karkeaan vertailuun Vuosiraportissa esitetyt luvut soveltuvat karkeaan benchmarkingvertailuun, mutta oikeaan osuva tulkinta vaatii kunnossapidon tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen vaikuttavien olosuhdetekijöiden vaikutusten tuntemista. Täten esim. käytettävyys tai kunnossapidon kustannukset suhteessa koneiden jälleenhankinta-arvoon voidaan saada vertailukelpoisiksi seuraavien muuttujien avulla: Koneiden jälleenhankinta-arvo (JHA) Tuotannon integraatioaste (prosessin pääomavaltaisuus, keskeytymättömyys ja katkeamattomuus) Käyttöaste ja/tai vuorotyöaste Teknologia-muuttuja Tuotantoprosessin varmistukset (redundancy) Tuotantoprosessin raskaus Esimerkiksi käyntiasteen vaikutusta tuotantolaitoksen kokonaistehokkuuteen (OEE), käytettävyyteen sekä suunniteltuun ja ehkäisevään kunnossapitoon on havainnollistettu taulukossa 1. Taulukossa vuorotyöaste vastaa karkealla tasolla käyntiastetta. Luvut 1,5, 2,5 tai 3,5 viittaavat tilanteisiin, jossa osa tuotantojärjestelmästä toimii korkeammalla käyntiasteella kuin muut koneet. Mitä korkeampi on käyntiaste, sitä korkeampi on OEE, käytettävyys tai kunnossapidon suunnitellut toimenpiteet. Myös tuotantojärjestelmän rakenteella saattaa olla vaikutusta tehtaan käyttövarmuusvaatimuksiin. Eräs tärkeä kunnossapidon tuloksellisuuteen vaikuttava olosuhdemuuttuja on integraatioaste (tehtaan jälleenhankinta-arvo jaettuna päivävuoron työntekijämäärällä). Se mittaa mm. mekanisoinnin astetta, prosessin jatkuvuutta ja mittakaavavaikutusta. Esimerkiksi kemianteollisuudessa sekä massa- ja paperiteollisuudessa integraatioaste on korkea ja konepajateollisuudessa alhainen. Integraatioasteen vaikutusta em. tunnuslukuihin on havainnollistettu taulukossa 2. Mitä korkeampi on integraatioaste, sitä korkeampi on tuotantojärjestelmän toteutunut käytettävyys. Sama pätee myös mm. kunnossapidon suunnitteluasteeseen: integraatioaste kuvaa niitä vaatimuksia, mitä tehtaan liiketoimintaympäristö ja teknologia asettavat mm. käytettävyydelle. Olosuhdemuuttujien vaikutuksia on tutkittu mm. kaksi vuotta kestäneessä teollisuuden, kunnossapitoyhdistyksen ja Tekesin rahoittamassa tutkimusprojektissa. Sen tuloksena toimialakohtaiset benchmarking-mallit ovat tarkentuneet sille tasolle, että toiminnallisten ja organisatoristen tekijöiden vaikutuksen arviointi ja toiminnan tehokkuuden vertailu on tullut mahdolliseksi. Näiden mallien antama hyöty perustuu siihen, että pystytään luotettavasti määrittelemään tehtaan poikkeaminen puoleen tai toiseen odotusarvosta, joka lasketaan olosuhdetekijät huomioonottaen. Tällöin em. poikkeaminen ennustetusta arvosta johtuu muista kuin olosuhdetekijöistä, esimerkiksi toimintatapaeroista. Elintarviketeollisuus ja benchmarking järjestelmä Integraatioasteen, tehtaan koon ja teknisen pääomavaltaisuuden vaikutusta OEE-tasoon elintarviketeollisuudessa on havainnollistettu kuvassa 1. Ennustettu ja todellinen arvo ovat diagonaalilla yhtä suuret. Arvot diagonaalin yläpuolella edustavat odotettua parempaa tulosta. Elintarviketeollisuudessa olosuhdetekijöillä on ti-

15 Selitettävä tekijä: Tuotannon kokonaistehokkuus (OEE) Selitettävä tekijä: Tuotantolaitteiden kunnossapidon kustannukset / tuotantolaitteiden jälleenhankinta-arvo Toteutunut OEE Toteutunut kustannus.. Ennustettu OEE Kuva 1. Olosuhdetekijöiden yhdistetty vaikutus tuotannon kokonaistehokkuudessa (OEE) olevaan vaihteluun elintarviketeollisuudessa. lastollisesti merkittävin vaikutus tuotannon kokonaistehokkuuteen. Tehtaan koon, integraatioasteen, pääomavaltaisuuden ja käyntiasteen vaikutusta kunnossapidon suhteellisiin kustannuksiin on havainnollistettu kuvassa 2. Ennustetut ja todelliset havaitut arvot ovat diagonaalilla yhtä suuret. Tapaukset, jotka ovat diagonaalin yläpuolella, edustavat odotettua heikompaa suoritusta. Edellä esitetyissä otoksissa esitetyt tapaukset voidaan sijoittaa nelikenttään sen mukaan, ovatko ne odotuksiin verrattuna paremmat vai heikommat. Jos tuotannon kokonaistehokkuus (OEE) on odotettua parempi, ero diagonaaliin on positiivinen. Jos suhteelliset kustannukset ovat odotettua alemmat, ero diagonaaliin on negatiivinen. Kuvassa 3 on toisella akselilla osoitettu tehtaan tuloksellisuus tuotannon kokonaistehokkuuden avulla mitattuna ja toisella akselilla kustannustehokkuus. Otoksessa mukana olevat tehtaat voidaan jakaa neljään ryhmään. Oikealla ylhäällä ovat tuloksellisimmat ja kustannustehokkaimmat yksiköt, alhaalla vasemmalla huonoimmin kummankin kriteerin suhteen menestyneet. Muissa laatikoissa ovat tapaukset, jotka ovat olleet menestyksekkäitä vain jommankumman kriteerin suhteen. Tekijät, jotka näyttävät luovan korkean käytettävyyden, heikentävät usein kunnossapidon kustannustehokkuutta. Vastaavasti tekijät, jotka ovat yhteydessä hyvään kustannustehokkuuteen, heikentävät usein käytettävyyttä. Vaikka tulokset ovat osittain luonnollisia ja ymmärrettäviä, ne tuovat paljon arvokasta lisätietoa kunnossapidon kehittämiseen. Uusi internetissä toimiva kunnossapidon benchmarking-järjestelmä nojautuu edellä esitettyihin tutkimustuloksiin ja periaatteisiin. Kari Komonen Customer manager Senior research scientist, PhD VTT Taulukko 1. OEE:n, käytettävyyden sekä suunnitellun ja ehkäisevän kunnossapidon taso vuorotyöasteen funktiona vuosina (N=166). Vuorotyöaste (1 5) OEE % 67,5 72,7 68,4 80,7 Käytettävyys % 85,9 86,4 88,5 91,6 Suunniteltu kunnossapito % 50,6 58,6 67,7 74,8 Ehkäisevä kunnossapito % 27,5 34,3 35,1 43,3 n Taulukko 2. OEE, käytettävyys sekä suunnitellun ja ehkäisevän kunnossapidon taso integraatioasteen funktiona Suomessa vuosina (N =261; N= jokaisessa luokassa) Integraatioaste <0,65 0,65 4,5 <4,5 OEE % 69,5 72,7 80,3 Käytettävyys % 88,3 87,3 93,4 Suunniteltu kunnossapito % 55,0 68,6 72,2 Ehkäisevä kunnossapito % 31,8 36,3 41,3 n Ennustettu kustannus Kuva 2. Olosuhdetekijöiden yhdistetty vaikutus kunnossapidon suhteellisiin kustannuksiin elintarviketeollisuudessa. Tarkasteltavat tekijät: (1) Tuotantolaitteiden kokonaistehokkuus (OEE) (2) Tuotantolaitteiden kp:n kustannukset suhteessa tuotantolaitteiden jälleenhankinta-arvoon 14 ennustettu OEE Toteutunut OEE ,5 Tässä ruudussa molemmat tekijät ovat heikommat kuin ennustettu 2,0 Tässä ruudussa molemmat tekijät ovat paremmat kuin ennustettu 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 Toteutuneet kustannukset - ennustetut kustannukset Kuva 3. Elintarviketeollisuuden tuotantoyksiköitä tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden mukaan luokiteltuna. Mikä on Kunnossapitoyhdistys? Kunnossapitoyhdistyksen tarkoituksena on kehittää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja yhteiskunnan rakenteiden tehokkuutta maailman parhaiksi. Teollisuuden kilpailukyky ja yhteiskunnan kyky tuottaa palveluja ovat sitä vahvemmat, mitä paremmin toimintaan sidottu pääoma tuottaa. Käytettävyyden, luotettavuuden ja elinkaarituottojen parantaminen ovat kunnossapidon osaamisalueita, joiden varaan kannattavuus ja kilpailukyky rakentuvat. Kunnossapitoyhdistys pyrkii lisäämään kunnossapidon osaamista, merkityksen tuntemusta ja arvostusta niin yritysten kuin yhteisöjenkin kilpailutekijänä. Yhdistys tukee myös alan tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kunnossapitoyhdistyksen historia alkaa vuodesta 1958, jolloin insinöörijärjestöt perustivat Kunnossapitotoimikunnan. Vuonna 1972 toiminta muuttui yhdistyspohjalle. Samana vuonna vasta perustettu yhdistys liittyi myös alan eurooppalaiseen kattojärjestöön (EFNMS). Tällä hetkellä yhdistyksessä on noin henkilö jäsentä ja 130 yritysjäsentä. Yhdistys julkaisee Kunnossapito -lehteä, järjestää koulutustilaisuuksia sekä tukee alan yhteistoiminnan ja verkostojen kehittymistä mm. ylläpitämällä ja kehittämällä kunnossapidon sähköistä yhteistoimintaverkkoa n -2,5-3,0 1

16 Selkeät mittarit ohjaavat kunnossapitoa HK Ruokatalon Vantaan toimipaikan kunnossapitotyöt ulkoistettiin 10 vuotta sitten. Kunnossapidon toimivuutta on seurattu nyt kolme vuotta ns. tasapainotetuilla tuloskorteilla. Niihin on kirjattu kunnossapidon tavoitteet talouden, prosessin, asiakkaan ja kunnossapitoyrityksen henkilöstön näkökulmasta. Tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain mittareiden avulla. Tuloskorttien tavoitteet on asetettu ja mittarit rakennettu mahdollisimman realistisiksi ja konkreettisiksi ja niin, että tulosten vertaaminen etenkin elintarviketeollisuuden kunnossapitotilastoihin onnistuu. Näitä tuloksia kerää ja ylläpitää Kunnossapitoyhdistys. Paras hyöty on mittariston monitahoiset näkökulmat, joissa ei katsota vain taloutta. Mittarit ja niitä tukevat toimintasuunnitelmat ohjaavat toimintaa, mikä näkyy lopulta myös euroissa, Ikonen huomauttaa ja lisää: Pyrimme avoimeen yhteistyöhön kunnossapitotoimittajan kanssa. Kuva HK Ruokatalo Oyj Teema n HK Ruokatalon Vantaan tehtaan kunnossapitotyöt hoitaa ABB Oy Service, jolla on omat työtilat Vantaan tuotantolaitoksella. HK Ruokatalossa Vantaalla kunnossapitotehtävissä on kunnossapidon käyttöpäällikkö Harri Ikosen lisäksi kaksi teknistä ostajaa, jotka hoitavat varaosa- ja tarvikehankintoja. 1 Mittarit eivät saa estää luovuutta Harri Ikosen mukaan tuloskortin toimintasuunnitelmiin pitää kirjata mahdollisimman konkreettisia toimenpiteitä kaikille näkökulmille ja mittareille, mutta ottaa selkeitä painopistealueita eri vuosille. Mittarit kertovat, miten hyvin tavoitteet on saavutettu. Kunnossapidon mittareille pitää valita vuosittain painopistealueita, kunnossapidon käyttöpäällikkö Harri Ikonen tähdentää. Kuva Pirjo Huhtakangas Tuotannon kokonaistehokkuus on parhaimpia kunnossapidon ja tuotannon yhteisiä mittareita. Tasapainotettu tuloskortti on hyvä työkalu kunnossapidon johtamisessa, mutta mittareita ei saa olla liikaa. Kunnossapidon ohjausjärjestelmä (SAP/PM) mahdollistaa mittareiden käytön ja hallinnan. Käymme ABB:n kanssa kuukausittain tulokset läpi ja teemme suunnitelmia poikkeamien korjaaviksi toimenpiteiksi, Ikonen kertoo. Hän muistuttaa, ettei toiminnasta saa tulla kuitenkaan liian mittarikeskeistä, etteivät luovuus ja tilannetaju kärsisi. Se on kunnossapitomittariston sudenkuoppa. Jos mittarit ovat järkeviä ja tavoitteet realistisia, niihin suhtaudutaan myönteisesti, Ikonen muistuttaa. Yhteistyökumppani mukana arkityössä Harri Ikonen tähdentää, että ulkoistettu kunnossapitotoiminto ei onnistu, ellei kumppani tunne asiakkaansa prosesseja. Yhteistyö 10 vuoden aikana on ollut opettavaista, ja siihen on liittynyt niin myötä- kuin vastamäkeäkin, kuten kaikessa ihmisten välisissä kanssakäymisissä. Mitään pysyvää linjavetoa kunnossapidon ulkoistamisen suhteen emme ole tehneet, vaan tilanne katsotaan aina tapauskohtaisesti. Päällimmäinen kysymys lienee, mitä lisäarvoa kunnossapidon ulkoistaminen tai oma, mahdollisesti verkostoitunut kunnossapitomalli tuo liiketoimintaamme. Yhteistyö kunnossapidon, tehtaan tuotannon sekä tuotannonohjauksen kanssa on välttämätöntä. Myös kunnossapidon sekä puhdistuspalvelun näkökannat esimerkiksi uusissa laitehankinnoissa ovat merkittävät, ja niitä pyritään hyödyntämään investoinneissa järjestelmällisesti. Joka aamu Vantaan tehtaalla on palaveri, jossa ovat mukana puhdistuspalvelun (Lassila & Tikanoja) ja kunnossapidon (ABB) edustajat sekä HK Ruokatalon kunnossapidosta Harri Ikonen ja tekninen ostaja ja tuotannosta tehdaspäällikkö, esimiehet ja työsuojelupäällikkö. Noin 10 minuutissa käsitellään työsuojelun, puhdistuspalvelun ja kunnossapidon ongelmakohdat, kuten työsuojeluun liittyvät lähel-

17 tä piti -tapaukset, eli lyhyessä ajassa käydään läpi akuutit ongelmat, mitä niille on tehty ja mitä niille pitää tehdä! Palaverit toimivat myös ennakoivasti. Esimerkiksi jos seuraavalla viikolla tuotantolinjalla on seisokki huollon vuoksi, palaverin kautta kaikki saavat siitä tarkentavat tiedot ja voivat suunnitella työnsä sen mukaan. Toki huoltosuunnitelmat on aikaisemmin tehty yhdessä tuotannon ja tuotannon ohjauksen kanssa, mutta viestintä on kaiken A & O, Ikonen teroittaa. Tuotannon kokonaistehokkuus hyvä mittari Harri Ikosen mukaan tuotannon kokonaistehokkuus on parhaimpia kunnossapidon ja tuotannon yhteisiä mittareita. Tuotantotehokkuus kuvaa sitä, kuinka hyvin laite, tuotantolinja tai prosessi toimii. Siinä kerrotaan keskenään käytettävyys, suorituskyky ja laaduntuottokyky. Yhteisen mittarin avulla voidaan välttää osaoptimointeja. Mittari vaatii esimiehiltä ja päälliköiltä aktiivista seurantaa, koska muuten kehitystä ei synny. Tuotannon kokonaistehokkuuden avulla voidaan vertailla laitteita, linjoja ja kokonaisia tehtaita. Pirjo Huhtakangas FOOD SAFETY KOULUTUSTARJONTA Uudistunut elintarvikelainsäädäntö Koulutus perehdyttää vuonna 2006 uudistuvan elintarvikelainsäädännön uusiin vaatimuksiin turvallisuus- ja riskinarvioinnissa, omavalvonnassa, jäljitettävyydessä, ensisaapumispaikkojen valvonnassa, pakkausmerkinnöissä, kuluttajansuojassa ja tiedottamisessa. Jaksoilla käsitellään myös erityistilanteita ja laboratorioiden uusia toiminnan laatu- ja viestintävelvoitteita. Kokonaisuus sisältää 4 x 2 lähiopetuspäivää ja se toteutetaan välillä Biotekniikka Koulutus on tarkoitettu elintarvikealalla toimiville ruokaketjun asiantuntijoille sekä oppilaitosten opettajille. Luennoilla käsitellään bioteknisiä sovelluksia ja niiden hyödyntämistä kasvin- ja eläintuotannossa sekä elintarviketuotannossa. Koulutuskokonaisuus alkaa syksyllä Tiedustelut ja tarkemmat ohjelmat Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Länsi-Uusimaa Irma Isotalo, p tai Inspecta Mittauksen kalibrointi-, vakaus-, validointi- ja laadussapitopalvelut ovat oleellinen osa mittausten laadunhallintaa nykyaikaisessa elintarviketeollisuus-, ja laboratorioympäristössä. Mittaukset voivat liittyä itse tuotantoprosesseihin, laboratoriotoimintoihin tai hyödykkeiden ja tuotteiden kaupankäyntiin. Myös -merkintä Inspectalta. autoklaavit laboratorio- ja analyysivaa at teollisuusvaa at ja punnukset lämpö- ja kylmätilat lämpö- ja kosteusmittarit virtausmittarit painemittarit- ja anturit yleismittarit sähkö- ja energiamittarit oskilloskoopit ja kalibraattorit kierroslukumittarit teollisuuden säiliöt Ota yhteyttä palvelunumeroomme

18 Asenne vaikuttaa ratkaisevasti työturvallisuuteen Teema Valion turvallisuuspäällikkö Seppo Morander tiivistää työturvallisuuden oleellisimman asian yhteen sanaan: asenteeseen. Me suomalaiset uskomme, ettei meille koskaan satu mitään. Ei ajatella, että kun vaara on olemassa, se voi joskus toteutua. Tämä asenne johtaa turvattomaan tapaan tehdä töitä. n Seppo Moranderin mukaan tapaturmat ovat pääsääntöisesti toimintatavasta johtuvia. Koneita ja laitteita syynätään, mutta myös työskentelytapoja pitää skarpata. Ihmiset vaikuttavat usein siihen, miten tapaturmat lähtevät liikkeelle. Vaikka esimerkiksi suojaimien käyttöön on opastettu, on vaikeampi saada ihmiset käyttämään niitä, koska ne aina hankaloittavat vähän työntekoa. Ensin pitää saada työympäristö kuntoon, mutta lopulta asenne ratkaisee. Turvallisuuspäällikkö kiertää Valion toimipaikat kerran vuodessa ja tekee käynneistä raportin kunkin toimipaikan työsuojelupäällikölle, joka huolehtii korjaavista toimenpiteistä. 1 Turvallisuusauditointien suurin anti on työsuojelupäälliköiden ja esimiesten koulutus ja opastus. Niissä keskustellaan, miten asiat voidaan ratkaista. Tavoite on saada kaikki silmäparit havainnoimaan työympäristöä, Morander sanoo. Tapaturmien vakavuusaste vähentynyt puoleen Vuonna 2004 tapaturmien keskimääräinen poissaoloaika oli Valiolla noin 18 päivää ja syyskuun loppuun mennessä 2005 vajaa 11 päivää. Samanaikaisesti työtapaturmien määrä laski noin kolmasosan. Mikä on saanut muutokset aikaan? Vuodesta 2001 lähtien Valiolla on panostettu riskinarviointiin kaikilla työpaikoilla. On myös puhuttu enemmän työturvallisuudesta, kampanjoitu ilmoittamaan läheltä piti -tapauksista ja pidetty työturvallisuuskoulutuksia omalle väelle ja edellytetty sitä myös alihankkijoilta. Kaikilla toimipaikoilla yhden päivän koulutuksen ja lopputentin läpäisseet ovat saaneet työturvallisuuskortin, joka on voimassa viisi vuotta. Lähes jokaisella tuotannossa, varastoissa ja kunnossapidossa toimivalla henkilöllä on työturvallisuuskortti ja viimeisetkin koulutetaan vuoden 2006 aikana. Hätäseis-painikkeen vieressä on ilmoitettu selkeästi painikkeen vaikutusalue: tölkkikuljetin. Kuva Seppo Morander Kaatumiset ja liukastumiset olivat Valiolla yleisimpiä työtapaturmia vuonna Niitä syntyy, kun loikitaan, hypitään ja hosutaan. Ne kahmaisivat kolmasosan kaikista tapaturmista. Esineisiin satuttamisia (mm. viiltohaavoja ja ruhjeita) oli lähes yhtä paljon määrällisesti. Ylikuormituksen ja -rasituksen aiheuttamia tapaturmia (mm. selän venähdyksiä) oli noin 15 % ja esineiden väliin jäämisiä noin 10 %. Yhdeksän tapausta oli luokiteltu putoamiseksi tai hyppäämiseksi, mutta näissä tapaturmissa sairasloma on kestänyt keskimäärin 76 päivää. Vajaan 40 % poissaoloista aiheutui kaatumisista ja liukastumisista, mutta keskimääräinen sairasloma oli vain 12 päivää. Korkealla tehtävissä töissä ei aina käytetä putoamissuojaimia. Esimerkiksi erään urakoitsijan työntekijä teki töitä ilman suojavälineitä ilmastointikanavan päällä kuuden metrin korkeudessa. Suomalainen työntekijä tekee työnsä hyvin, nopeasti ja tunnollisesti, mutta osin oman turvallisuutensa uhalla, Morander huomauttaa. Koneet ja laitteet pystytään suojaamaan Vanhoissa koneissa ja laitteissa eikä aina uudemmissakaan ole riittäviä suojauksia, vaan työntekijöiden on mahdollista päästä koneen sisälle vaara-alueelle. Koneet ja laitteet pystytään kuitenkin tänä päivänä suojaamaan. Valtioneuvoston päätöksen (koneiden turvallisuus 1314/1994) mukaan ja sen jälkeen valmistetuissa koneissa ja laitteissa pitää olla CE-merkki, jolla koneen tai laitteen valmistaja vakuuttaa koneen/laitteen täyttävän turvallisuusvaatimukset. CE-merkki ei kuitenkaan takaa, että kone tai laite täyttää nämä vaatimukset. Esimerkiksi isojen firmojen toimittamista uusista sarjatyönä tehdyistä pakkauskoneista en ole huolestunut, sillä ne on yleensä suojattu hyvin. Kuva Pirjo Huhtakangas Hätätilanteessa evakuointia ohjaavilla on yllään oranssit turvaliivit, turvallisuuspäällikkö Seppo Morander esittelee. Sen sijaan muun muassa kuljettimet, radat ja jotain erityistä tarkoitusta varten tehdyt koneet ovat ongelmallisia, koska ne useimmiten räätälöidään, Seppo Morander kertoo. Hänen mukaansa 2000-luvun koneista ja laitteista löytyy puutteita, kuten liian pienet turvaetäisyydet ja puutteelliset suojaukset. Vaikuttaa siltä, että kaikki kone- ja laitetoimittajat eivät tunne lainsäädännön työturvallisuusmääräyksiä riittävän hyvin. Esimerkiksi pölyräjähdysvaaraa ei tunneta kovin hyvin ja siitä ei juurikaan ole kokemuksia. Muuan muassa leipomoissa ja maitojauheen käsittelyssä on sattunut maailmalla pölyräjähdyksiä. Seppo Morander tähdentää, että ostaja on vastuussa koneiden ja laitteiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja kunnossapidosta koko elinkaaren ajan. Käyttöönottotarkastuksessa pitää selvittää, että kone/laite todella täyttää työturvallisuusvaatimukset.

19 Kuva Pirjo Huhtakangas Ellei täytä, jälkikäteen tehdyt muutokset turvallisuuden parantamiseksi voivat olla kustannuksiltaan merkittäviä ja hyvin vaikeita toteuttaa, koska koneen suunnittelussa on ollut puutteita. Kustannukset lankeavat valmistajalle. Urakoitsijalle sakkoa laiminlyönneistä Oma lukunsa ovat ulkopuolisten urakoitsijoiden työntekijät. Valio järjestääkin hygienia- ja turvallisuuskoulutusta urakoitsijoiden vastaaville mestareille projektin tarpeen mukaan. Isoissa urakoissa on käytössä sakkokäytäntö työturvallisuuden laiminlyönneistä. Sanktiopykälä on kirjattu sopimukseen. Sakko (500 euroa) saattaa napsahtaa esimerkiksi, jos työntekijällä ei ole tulityölupaa, telineiltä puuttuvat kaiteet tai työntekijät eivät pukeudu elintarvikehygienian vaatimalla tavalla. Sakkosumma ei ole iso, mutta kun sama työmaa saa tarpeeksi monta sakkoa, urakoitsijan ylempi johto kiinnittää asiaan huomiota. Pirjo Huhtakangas Työterveysbarometri: sairauspoissaolot vähenevät Medivire Työterveyspalvelyt Oy teetti marraskuussa 2005 Suomen ensimmäisen työterveysbarometrin. Sen mukaan 24 % teollisuuden päättäjistä arvioi sairauspoissaolojen vähenevän tulevaisuudessa, 14 % uskoi niiden nousevan. Kaikista päättäjistä 20 % arvioi poissaolojen lisääntyvän ja 15 % vähenevän. Sairauspoissaolot muodostavat nykyisin noin 5 % yrityksen palkkakustannuksista. Jos jokainen työssäkäyvä suomalainen sairastaa vuodessa yhden päivän nykyistä enemmän, siitä aiheutuu suomalaisyrityksille yhteensä yli 86 miljoonan euron lisälasku. Teollisuuden päättäjistä 39 % arvioi, että investoinnit työterveyspalveluihin kasvavat. Kaikista päättäjistä näin uskoo 42 %. Työterveysbarometriin vastasi 753 päättäjää, joista teollisuuden päättäjiä oli 257. Lisätietoja osoitteesta n Kuva Seppo Morander Kuva Seppo Morander Kuva Seppo Morander Maitolaatikkopinon purkulaitteen kuljetin on suojattu valoverholla. Se pysäyttää laitteiston, jos työntekijä kulkee rataa pitkin laitteiston sisään koneen käydessä. Trukkikuskeilla on näkyvä sinioranssi työvaate ja ajovalot suunnattu aina ajosuuntaan päin. Jalankulkijoilla on varastossa käytössä myös oranssi työvaate tai liivi. Portaisiin voi laittaa karkeapintaisia liukuesteitä tai jälkivalaisevia nauhoja varsinkin sellaisiin paikkoihin, joissa ei ole luonnonvaloa, Seppo Morander esittelee. Vanhaan koneeseen on lisätty suojauksia ns. käsivarrenmitan verran (vähintään 85 cm) vaarakohdassa. 1

20 Maailman suurin leipäjuustotehdas Jalasjärvelle Teema Kuva Anneli Koskenkorva Juustoportti Oy paistaa leipäjuustoa 1,1 miljoona kiloa vuodessa, mutta kysynnän kasvu vaatii tuotannon kaksinkertaistamista. Vaikka leipäjuustolan logistiikka tehostuu, työntekijöitä tarvitaan lisää palvelukonseptin kehittämisessä. n Juustoportti on Suomen suurin leipäjuuston valmistaja, jonka osuus markkinoista on sopimusvalmistuksineen %. Maitoa tähän kuluu 8 miljoonaa litraa vuodessa. Bifisoft-jogurtit ja kypsytetyt juustot mukaan luettuna maidontarve nousee 17 miljoonaan litraan. Jalasjärveltä kerätään maitoa 12 miljoonaa kiloa, loppu ostetaan Valiolta. Vuohenmaito kerätään 15 eri tuottajalta Vammalan seudulta. Kapasiteetin laajennukseen useita syistä Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari perustelee leipäjuustolan tuotantokapasiteetin kaksinkertaistamista myös sillä, että juustolan uusimisessa sovitetaan yhteen valmistuslinjan ja logistiikkaketjun hallinta, jolloin toimitusvälit lyhenevät ja käyttöaste kasvaa. 20 Vaunuilla tehtävät siirrot muuttuvat kuljetusradoille, ja kontaminaatioriskit vähenevät. Paistosta tulevat juustot menevät spiraaliin, jossa 30-asteinen tuuli jäähdyttää ne nopeasti. Herkästi pilaantuvan tuotteen mikrobiologisen laadun ja säilyvyyden hallinta helpottuu huomattavasti. Leipäjuuston paloittelu ja pakkaaminen tapahtuvat edelleenkin robottiautomatiikalla. Uudisrakentaminen on suunniteltu niin, ettei tuotanto häiriinny: ettei juusto huomaa muutoksia tapahtuneen. Tämä vaatii sekä henkilökunnalta että urakoitsijoilta saumatonta yhteistyötä, johon on varauduttu pohjalaisella järjestelmällisyydellä. Leipäjuustolan investoinnin arvo on noin miljoona euroa. Vuonna 2007 kuluu logistiikkakeskuksen toiminnan laajentamiseen, tuotannon ja pakkaamisen tehostamiseen sekä kahvilaravintolan ja juustokellaripisteiden toiminnan parantamiseen noin kaksi miljoonaa euroa. Juustoportti työllistää vakinaisesti noin 80 henkilöä. Matkailusesongin aikana, jolloin kahvilaravintolapuolikin vilkastuu, työtekijämäärä kaksinkertaistuu. Juustolatyötekijöiltä vaaditaan korkean hygieniatason sisäistämistä. Seinäjoen koulutuskeskuksen ja työvoimatoimiston kanssa yhteistyössä on koulutettu ja työllistetty Juustoportin myymälässä on joka päivä maistiaiset ja mielipidekysely. nuoria työnhakijoita, jotka arvostavat Jalasjärven edullisia asuntomarkkinoita ja maalaismaisemaa. Sveitsiläiset kittijuustot hurmaavat suomalaiset Juustoportti on valmistanut kypsytettyjä juustoja jo viiden vuoden ajan. Uusi kivikellari on ollut käytössä kolme vuotta. Kellarin kosteus ja lämpötila säädetään nykyaikaisella automatiikalla, joka hälyttää tarvittaessa juustomestarin paikalle. Voimakkaanmakuiset kittijuustot ovat suosittuja. Juustoportista onkin tullut Suomen suurin kittijuustojen valmistaja. Sveitsiläinen juustomestari Edi Wägel on soveltanut valmistusmenetelmät suomalaisiin oloihin ja EU-vaatimuksia vastaaviksi. Viinitarhurinjuusto ja Brandypähkinäjuusto ovat hänen taidonnäytteitään. Sveitsiläisestä perinteestä poiketen raakamaito pastöroidaan, mutta juusto keitetään kuparikattilassa. Kittijuustot kypsyvät sisältäpäin hapatteen avulla ja ulkoapäin kittibakteeriviljelmän avulla. Juuston kypsyminen on monimutkainen tapahtuma. Siihen vaikuttavat raakamaidon mikrobien, proteiinien ja rasvan laatu, käytetyt hapatteet ja viimeksi vielä kittibakteerien määrä juustolan ilmassa, kellarin lämpötila ja kosteus. Kypsymässä olevien juustokiekkojen pinta pestään kaksi kertaa viikossa suolavedellä, jossa on kittibakteeriviljelmää. Kosteuden ja lämpötilan pitää olla oikeat koko kypsytysajan, muuten juusto pilaantuu tai halkeilee. Juustotyypistä riippuen kypsyminen kestää 3 10 kuukautta. Kerran viikossa juustomestarit arvioivat kypsyysasteen. Kypsennystä jatketaan, jos maku ei ole riittävän voimakas. Voimakasarominen viinitarhurin juusto vaatii 6 8 kuukauden kypsytysajan. Tänä aikana juustoa harjataan päivittäin punaviinillä. Suomalaiset eivät ole tottuneet kypsän kittijuuston voimakkaaseen hajuun, joka muistuttaa suk- Juustoportti lukuina Perustettu vuonna 1989 Liikevaihto 17 miljoonaa euroa Maidonkulutus 17 miljoonaa litraa Henkilökunta noin 80 työntekijää Kävijöitä kahvila-ravintolassa vuodessa Juustokellaripisteitä marketeissa noin 30 Suomen suurin leipäjuuston, kittijuuston ja mozzarellan valmistaja Vuonna 1993 Bifisoft-hapanmaitovalmiste Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailun vähittäiskauppasarjan voittaja Vuonna 1999 Suomalaisen työn liiton Kultainen avain Vuonna 1999 Pro Maaseutu -tunnus maaseudun kehittämisestä Vuonna 2000 Suomen Juustoseuran vuosikilvet juustokulttuurin edistämisestä Vuonna 2004 Suomen Yrittäjien Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto n Lisätietoja: kamehua. Siksi kitti pestään pois kypsytyksen jälkeen ja juusto kastellaan 90-asteisessa vahassa, jossa se saa hajua läpäisemättömän kuoren. Ehjä, vahattu kittijuustotahko säilyttää sekä hajut että mehevät aromit sisällään jopa kesähelteellä. Monipuolinen valikoima juustoja Friburgin kantonista kotoisin olevat Gruyére-tyyppiset juustot antavat makua juusto-fonduelle. Juustoportti valmistaa Gruyérejuustoja sekä lehmän että vuohenmaidosta ja niiden yhdistelmästä. Vuohen Vuoristo-juusto on nuori gruyére, jota on kuivatettu tuulessa ennen pakkaamista. Monia asiakkaita miellyttää myös miedon makuinen Vuohen Havarti. Juustoportti on myös Suomen suurin mozzarellan valmistaja. Hapate ja valmistusmenetelmä on haettu juuston kotimaasta Italias-

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen Toimitusjohtajan katsaus Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, 27.3.2006 Toimitusjohtaja Heikki Takanen 2 1 Lähtökohdat vuodelle 2005 Tavoite Toiminnallisen tuloksen parantaminen lupausten

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

With Krogius, the extraordinary is simply standard policy. Oy Lars Krogius Ab

With Krogius, the extraordinary is simply standard policy. Oy Lars Krogius Ab With Krogius, the extraordinary is simply standard policy Analytic Routing Solution kuljetushäiriöt kuriin nykyaikaisella tietojärjestelmällä Markus Sjöblom, Lars Krogius Oy 14.11.2013 KROGIUS Vahinkotarkastuksia

Lisätiedot

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha 17.1.2017 Kajaani 1 Suomen Pakkausyhdistys ry Pakkausalan yhteistoimintajärjestö perustettu 1954 Toiminta-ajatus: pakkausalan toimintaedellytysten edistäminen

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö www.outokumpu.com Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet:

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Mediafakta 2016 10/2015

Mediafakta 2016 10/2015 Mediafakta 2016 10/2015 Levikki, lukijamäärä ja ilmestyminen Ilmestyy 18 kertaa vuodessa. Koneviestin levikki on 31 103 kpl LT 2014 / Media Audit Finland Koneviestillä on 174 000 lukijaa KMT AL Kevät 2015

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS

TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Seminaari, Raahe TEOLLINEN INTERNET JA ENERGIATEHOKKUUS Esa Törmälä Oulun ammattikorkeakoulu 1 YRITYKSEN ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus yrityksissä tarkoittaa energian tehokasta käyttöä eli käytännössä

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Huoltotiedote. Moottorien kuljetusvauriot ja puuttuvat osat. Koskee malleja. Kaatumisosoitin

Huoltotiedote. Moottorien kuljetusvauriot ja puuttuvat osat. Koskee malleja. Kaatumisosoitin Huoltotiedote Moottorien kuljetusvauriot ja puuttuvat osat N:o 98-17c Koskee malleja Kaatumisosoitin HUOMAUTUS Tämä tiedote päivittää Mercury/Mariner huoltotiedotetta 97-19 ja Force huoltotiedotetta 97-15.

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai TIEMERKINTÄPÄIVÄT 7-8.2.2013 Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai 14:00 14:30 Tiemerkinnät ELY:n näkökulmasta Markku Tervo / POP-ELY 1 PUHEENVUORON TEEMAT 1. Tiemerkintöjen tilanne ELYn näkökulmasta

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

JOKIPIIN PELLAVA OY. Timo Laurila toimitusjohtaja

JOKIPIIN PELLAVA OY. Timo Laurila toimitusjohtaja JOKIPIIN PELLAVA OY Isoisämme Asser Laurila perusti v. 1920 yrityksen 21-vuotiaana nuorena miehenä Jokipiin kylään Jalasjärvellä. Sahatoiminta oli tuon ajan tyypillistä maaseudun teollisuutta. Tukit uitettiin

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0. A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Pirjo-Liisa Penttilä Kehityspäällikkö ELATI ELATI- seminaarit 24.9.2008 Elintarviketalouden laatutietojärjestelmä verkosto ELATI ELATI

Lisätiedot

Opiskelijanumero ja nimi:

Opiskelijanumero ja nimi: 1 LUT School of Business and Management Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Opiskelijanumero ja nimi: CS31A0101 KUSTANNUSJOHTAMISEN PERUSKURSSI Tentti 22.10.2015 Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja Kemira Tammi - kesäkuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 28.7.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä

Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä Tilaajien rooli virtaustehokkuuden kehittämisessä 15.11.2016 1 Mahdollisuus Valmistavan tuotannon tehokkuus on yli kolminkertaistunut rakentamiseen verrattuna Etumatka voidaan kuoroa tuomalla työmaalle

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 25.2.2004: Osaaminen ja avainhenkilöt Rekrytoinnin tarkistuslista... lähde:www.pk-rh.com Onko uuden työntekijän

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Masor Works Masor Works

Masor Works Masor Works Luotettava kumppanisi teollisuuden asennus- ja kunnossapitotöihin Masor Works Masor Works Palvelemme niin suuria kunnallisia konserneja kuin pieniä yksityisiä yrityksiä aina samalla tehokkuudella ja palveluasenteella.

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa.

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotiikka Mitä ovat yhteistyörobotit Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotit saapuvat juuri oikeaan aikaan

Lisätiedot

Co-Automation on alansa edelläkävijä automaation ja robotiikan hyödyntämisessä valmistavan teollisuuden automaatioratkaisuissa.

Co-Automation on alansa edelläkävijä automaation ja robotiikan hyödyntämisessä valmistavan teollisuuden automaatioratkaisuissa. Co-Automation on alansa edelläkävijä automaation ja robotiikan hyödyntämisessä valmistavan teollisuuden automaatioratkaisuissa. Haemme nyt kasvun vauhdittamiseksi lisää kokeneita ammattilaisia. Työpaikkasi

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Pekka Jäppinen 12. joulukuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 12. joulukuuta 2007 Ohjeistus/säännöt henkilöstölle kuinka toimia Kertoo mitä

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS

Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS 1 (6) v 2.1 Lilli Huolenpito PALVELUKUVAUS Sisällysluettelo 1 Palvelun yleiskuvaus ja palveluvaihtoehdot... 3 2 Palvelun sisältö... 3 2.1 Lilli Huolenpito Mini... 4 2.2 Lilli Huolenpito Perus... 4 2.3

Lisätiedot

AUTOMAATTINEN VOITELUJÄRJESTELMÄ TAKALAITANOSTIMILLE SUOMEN KIERT UE 2015 MOVALUBE OY, JUVANTASKU 7, ESPOO, FINLAND VAT

AUTOMAATTINEN VOITELUJÄRJESTELMÄ TAKALAITANOSTIMILLE SUOMEN KIERT UE 2015 MOVALUBE OY, JUVANTASKU 7, ESPOO, FINLAND VAT AUTOMAATTINEN VOITELUJÄRJESTELMÄ TAKALAITANOSTIMILLE SUOMEN KIERT UE 2015 Ongelma Käytäntö on osoittanut, että huollon puute vaurioittaa vakavasti yhtä kolmesta takalaitanostimesta niiden kolmen ensimmäisen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Lämpötila-anturit ATEX- ja IECEx-hyväksytyt, Ex d -rakenne

Lämpötila-anturit ATEX- ja IECEx-hyväksytyt, Ex d -rakenne Lämpötila-anturit ATEX- ja IECEx-hyväksytyt, Ex d -rakenne ATEX / INSTRUMENTIT Lämpötila-anturit ATEX- ja IECEx-hyväksytyt, Ex d -rakenne Sisällysluettelo sivu Tietoa valmistajasta ja tuotteista SKS Group

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot