Elintarvike. Kehittyvä. Koneet, laitteet & tehdaspalvelu. Selkeät mittarit ohjaavat kunnossapitoa 1/06. Säiliöpesujen kustannusvertailu kannattaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvike. Kehittyvä. Koneet, laitteet & tehdaspalvelu. Selkeät mittarit ohjaavat kunnossapitoa 1/06. Säiliöpesujen kustannusvertailu kannattaa"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 1/06 Elintarvike Koneet, laitteet & tehdaspalvelu Selkeät mittarit ohjaavat kunnossapitoa Uuteen biodieseliin kelpaavat kaikki kasvi- ja eläinrasvat Jalasjärvelle maailman suurin leipäjuustotehdas Säiliöpesujen kustannusvertailu kannattaa

2 157

3 Kehittyvä Elintarvike 17. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Kuva Saija Ahvenainen n Julkaisija n Toimitus n Päätoimittaja n Toimituspäällikkö n Avustajat Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) Raija Ahvenainen-Rantala Puh Pirjo Huhtakangas Puh Marianne Boström-Kouri Anne Haikonen Mari Hakala/USA Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Irma Ryynänen Ari Virtanen/Kiina n Toimituskunta 1/2006 Risto Heinonkoski Tuija Helsky Pertti Karinen Heikki Manner Jyrki Savolainen Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas n Neuvottelukunta n Ilmoitusmyynti n Ulkoasu n Painopaikka n Kansikuva Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Markus Luhtala Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Jonna Junttila Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) , Faksi (09) , Kaisaniemenkatu 1 C 101, Helsinki Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8,50 /kpl + postituskulut HK Ruokatalo Oyj n Lehden tilaukset ja Elintarviketieteiden Seura osoitteenmuutokset sihteeri Pia Talvitie sekä ETS r.y:n PL 115, HELSINKI jäsenasiat Puhelin Faksi (09) Kaikki vaikuttaa kaikkeen n Tuotantoa ei ole ilman laitosta, koneita ja laitteita. Tämä on fakta. Tosin tutkijataustan omaavasta henkilöstä välillä on tuntunut siltä, että panostuksia ei nyt varsinkaan koneitten ja laitteiden kehitykseen laiteta. Sehän on vaan välttämätön paha, tuo teknologia ja tekniikka! Mutta kehitettävää olisi paljonkin. Koneitten ja laitteitten, koko linjaston liukuhihnoineen päivineen pitäisi olla vaikeasti likaantuvia, mutta helposti puhdistuvia, hygieenisiä, tehokkaita, automaattisia ja joustavia. Työskentely tehtaassa on oltava turvallista, ei vain pöpöjen kannalta, vaan myös työtapaturmia on vältettävä. Tilaakin pitäisi olla riittävästi, ja turha juoksentelu sinne tänne on ajanhukkaa ja lisää tehottomuutta. Sinänsä itsestään selviä asioita, mutta käytäntö on usein ihan muuta! Jos on tuotantoa, tarvitaan kunnossapitoa ja tehdaspalvelua, mutta mielellään mahdollisimman vähän, ja sekin ennakoivaa. Kaikki keinot näiden tehostamiseen ovat tarpeen. Mielellään nykyajan ja tulevaisuuden tehdas on suljettu, ts. kaikki ns. biojäteja sivuvirrat hyödynnetään oman tuotannon iloksi. Biojäte muuttuu sähköksi, höyryksi, biodieseliksi ja jopa uusiksi tuotteiksi! Miten tämä kaikki tehdään, siitä on kovaa faktaa käsillä olevassa lehdessä. Olemme jälleen kerran ilahtuneita saadessamme niin monta hyvää asiantuntijakirjoitusta teemastamme Koneet, laitteet ja tehdaspalvelu, huumoria unohtamatta. Pk-yrittäjät ovat pitkälti väliinputoajia laite- ja konehankinnoissa. Vaikka elintarviketeollisuus keskittyy ja tuotantoyksiköt kasvavat, myös pk-yrittäjille on saumaa. Pääkirjoitus Viime vuosina on puhuttu paljon lähiruoasta. Varsin usein lähiruoan tuottaja on pk-yrittäjä. Toiminnan aloittaminen on saattanut olla varsin takkuista. Tarjolla ei ole sopivan kokoisia laitteita ja koneita. Teollisuusmittakaavan laitteet ovat liian suuria, tehokkaita ja kalliita. Suurkeittiöihin tarkoitetut vehkeet taas ovat liian pieniä ja tehottomia. Moni on myös erehtynyt ostamaan käytetyn koneen, kun on saanut halvalla. Sitten on yrittäjä saanut pohtia päänsä puhki, kuinka räätälöidä oma tuotanto koneelle sopivaksi! Toisinpäinhän se pitäisi olla! Pk-yrittäjälläkin täytyisi olla mahdollisuus valmistaa tehokkaasti, hygieenisesti ja turvallisesti tuotteita, joita asiakkaat ja kuluttajat haluavat. Tässäpä on haastetta laite- ja konevalmistajille. Tuhannet ja tuhannet elintarvikealan pk-yrittäjät Suomessa ja muualla tarvitsevat heille räätälöityjä tuotanto- ja pakkauslaitteita. Ottaisiko joku innokas laitevalmistaja onkeensa, ehkä hänkin pk-yrittäjä? Tässä olisi yksi mahdollisuus erikoistua ja samalla lisätä vientiä. Uskallan väittää, että pk-yrittäjissä on suomalaisen elintarvikealan tulevaisuus. Kun he säilyvät ja menestyvät, myös supisuomalainen ruoantuotanto säilyy ja menestyy. Kun tähän liitetään tehokkaasti matkailu tarinoineen, maistuvat tuotteet myös turisteille lisäten euroja itse kunkin kassaan. Ei muuta kuin koneita ja laitteita suunnittelemaan ja valmistamaan! Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja

4 Sisältö n Teema: Koneet, laitteet & tehdaspalvelu Kokonaistehokkuuden mittaamisella kymmenesosa lisää tuottavuutta...6 n Kiinalaiset investoivat koneisiin ja laitteisiin Suomalaiset elintarviketeollisuuden laitevalmistajat eivät ole juurikaan lähteneet Kiinan valloitukseen, mutta se ei ole vielä myöhäistä: Kiinan elintarviketeollisuus on vasta murroksessa ja hygieniassa parantamisen varaa. n Räätälöityjä terästuotteita Virtasalmelta Virtasalmella syntyy yksilöllisiä terästuotteita elintarviketeollisuudelle: mm. formuja, vaunuja, pakkaustelineitä ja veitsien desinfiointilaitteita. Opettajasta yrittäjäksi luvulla siirtynyt Erkki Lappi suunnittelee, myy ja johtaa yrityksiään, jotka työllistävät noin 30 henkilöä. n Maailmankaupan toiseksi vaihdetuin raaka aine: kahvi Afrikkalaisperäinen kahvi syntyi juomana 1200-luvulla. Nyt se on maailmankaupan toiseksi vaihdetuin raakaaine. Paahdetusta kahvista on tunnistettu lähes tuhat haihtuvaa aromiainetta. Pääkirjoitus: Kaikki vaikuttaa kaikkeen... 3 Kolumni: Vau mikä linja!... 5 Puheenvuoro: Osaamisen kehittäminen kunnossapidon suurin pullonkaula...13 Pakina: Sisäistetty ulkoistus Gallup: Biojätteen hyödyntäminen pioneerien käsissä Suunnittelu elintarviketeollisuuden investoinneissa vaihtelee toimialoittain... 8 Kiinalaiset investoivat koneisiin ja laitteisiin Ehkäisevän kunnossapidon merkitys kasvaa Uusi benchmarking-järjestelmä auttaa kunnossapidon vertailussa...14 Selkeät mittarit ohjaavat kunnossapitoa...16 Asenne vaikuttaa ratkaisevasti työturvallisuuteen...18 Maailman suurin leipäjuustotehdas Jalasjärvelle...20 Säiliöpesujen kustannusvertailu kannattaa...22 Räätälöityjä terästuotteita valmistuu Virtasalmella...24 Parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailuasiakirja valmis...26 Energianhallinnan pilot-hanke käynnistyi lihanjalostusteollisuudessa Uusi jätevesiasetus pisti ajattelemaan ja toimimaan...30 Uuteen biodieseliin kelpaavat kaikki kasvi- ja eläinperäiset rasvat 31 n Ajankohtaista Pk-yrityksille ilmainen tietoturvakartoitus...34 Tekesiltä uusi palvelu pk-yrityksille...35 Elintarviketeollisuuden turvallisuuskilpailu meneillään...35 n Lainsäädäntö Valvonnan painopiste omavalvonnan ja toiminnan arviointiin...36 n Ruoka, Juoma & kulttuuri Kahvin alkuperän lähteillä...38 n Tapahtumia Vuoden Tähtituotteita juhlitaan Elintarvikepäivässä...40 Puhdastilasymposium Tampereella...40 Elintarvikepäivä ajan hermolla...41 n Palstat Todettua...5 Haarukassa...42 Hankintaopas...43 Nimityksiä...47 Tunnustuksia...47 Tapahtumia n ETS sivut Jäsenesittely: Tommi Kyllästinen Kannattajajäsenesittely: Norfoods Oy...50 Laadunvalvonta ja tuotekehitys aistinvaraisen arvioinnin pääkäyttökohteita...50 ETS-palsta Ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2006 Nro Ilmestyy Teema Koneet, laitteet ja tehdaspalvelu Ravitsemus Hygienia, laboratoriotekniikat & analytiikka Uudet teknologiat & valmistus- ja lisäaineet Pakkaukset & logistiikka Koulutus & tutkimus n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seu raavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. 4

5 Vau mikä linja! Kolumni n Haponkestävä teräs kiiltää, on vempainta ja ohjainta, on hihnaa sinne tänne. Mahtava juttu tehot moninkertaistuvat, tuotantokapasiteetti nousee, käsinnäpräys vähenee, päästään nykyaikaan! No, asennettaessa jouduttiin kyllä hieman fiilaamaan. Tila ei ihan sallinut linjaston sijoittamista siten, kuin valmistaja oli ajatellut. Tuota vähän siirrettiin tuonne, tuohon tehtiin mutka, ja jotta nuo hihnat saatiin kohtaamaan, lisättiin ohjuri ja hihnanpätkä tuonne Hieman blenderi falskaa, rataa pitää hieman säätää, tuonne pitää tehdä vähän lisävirityksiä Vau mikä linja! Siivouspalvelu vaan ei tykkää, eikä taida tykätä oma laadunvarmistuskaan. Uuden linjaston vesipesu on nimittäin kielletty näin sanoi laitevalmistaja. Tervetuloa lisäkapasiteetti, tervemenoa hygienia! Niin monta uutta konetta, niin monta uutta linjaa on asennettu suomalaisiin elintarvikeyrityksiin suurella ilolla ja innolla, mutta miettimättä lainkaan, miten uusi ihanuus saadaan puhtaaksi. Enää ei taida sentään olla markkinoilla sellaisia elintarviketeollisuuden koneita, joille valmistaja on määrännyt vesipesukiellon. Pidäpä siinä sitten hygieniaa yllä! Ymmärrettävää toki on, että kohtuutonta vesikylpyä ei laitteistoilta ja koneilta voida vaatia. Silti hygienian ja koneiden pestävyyden tulisi olla jokaisen kone- ja prosessisuunnittelijan päällimmäisenä suunnittelukriteerinä. Huonot kompromissit romukoppaan Tilan ahtaus on kenties merkittävin ongelma elintarviketehtaissa. Yrityksen tuotannon kasvaessa uusienkin rakennusten seinät tulevat hyvin äkkiä vastaan. Kun tilat, joihin koneet asennetaan, ovat liian Todettua Tämän hetken ympäristöystävällisin polttoaine on biokaasu. Orgaanisesta materiaalista valmistettava biokaasu kuuluu luonnon kiertokulkuun eikä lisää ilman hiilidioksidipitoisuutta. Pelkästään Tukholmassa biokaasua tankkaa päivittäin monta sataa autoa. Markkinointijohtaja Pauli Toiviainen, Oy AGA Ab AGAn Again-lehti 4/2005 ahtaat, joudutaan usein tekemään paljon huonoja kompromisseja. Koneet asennetaan liian lähelle seinää, liian lähelle lattiaa, liian korkealle tai liian lähelle vettä sietämättömiä sähkölaitteita eli pesun ja pesijöiden ulottumattomiin. Siivouksen kannalta ihanteellisimpia olisivat selkeät linjat ja reilu pesutila jokaisen laitteen ympärillä. Sähkömiehet voisivat joskus osallistua siivoukseen tervetuloa katsomaan vaikkapa teurastamon pesua! Ehkäpä se järkevöittäisi myös elintarviketeollisuuden koneiden sähkösuunnittelua. Erilaiset ohjaintaulut ja sähkökytkimet on usein yritetty koteloida. Monesti kotelosta on tehty vain sellainen, että se erityisesti kerää sisäänsä vesihöyryä, joka tiivistyessään kotelossa tekee koko ohjaintaulun hieman epäilyttävän näköiseksi. Erittäin metkoja insinööriratkaisuita näkee myös moottorien sijoittelussa. Pahimmissa tapauksissa moottori sotkee linjaa tai laitetta. Sijoitus on väärä, ja moottorin pesunaikainen suojaaminen ei onnistu. Säätöjä tehtäessä ja erilaisia logiikkoja rakennettaessa pitäisi muistaa myös pesukytkennät: Miten saadaan linja pyörimään turvallisesti pesun aikana, miten pyörähtää ruuvikuljetin tai kutterin malja kaikista pitäisi löytyä myös pesuaikainen ohjelmointi. Yksi materiaali riittää Koneet tulisi mahdollisimman pitkälle rakentaa yhdestä materiaalista. Alumiinia, terästä, kuparia ei kiitos, ei samaan masiinaan. Koneiden suunnittelussa pitäisi myös välttää erilaisia onttoja rakenteita ja teräviä kulmia. Rakenteisiin syntyy helposti kuolleita kulmia, joihin kertyy kosteutta ja sen myötä myös likaa. Lähiruoan käsite on lyönyt itsensä läpi miten olisi lähienergia? Alueella tuotetun energian käytön edistäminen vähentäisi maksuja ulospäin ja kanavoisi maaseudulle myös uutta tulovirtaa ja työllisyyttä. Puun, turpeen, jätteen, biokaasujen, maalämmön sekä tuuli- ja aurinkoenergian käyttöä on suosittava. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Luonnonvara 4/2005 Painepesurillakaan ei välttämättä joka nurkkaan ylety. Terävien kulmien sijaan kaivattaisiin pyöristyksiä. Pyöreät kulmat ehkäisevät lian kiinnittymistä pinnoille, ja ne kuivuvat helpommin, kun vesi valuu pois. Kone voidaan jo alun perin rakentaa purettavaksi. Erilaiset teräpakat on turvallisinta ja hygieenisintä pestä irrottamalla, vaikkapa pesukoneessa. Koneen suunnitteluun pitäisi sisällyttää myös laiteosien kuivausteline. Moni elintarvikeyritys on rakentanut telineitä pesijöitä varten, joten miksei laitesuunnittelija voisi suunnitella pesu/kuivaustelinettä ja myydä sitä osana konekauppaa? Katse hihnoihin päin! Tuotantotilojen erilaiset hihnat ovat hygienian kannalta erittäin ongelmallisia. Parhaimmassa tapauksessa hihnat pystytään irrottamaan kokonaan ja pesemään, esimerkiksi niitä varten rakennetuissa pesukoneissa. Pesua helpottaa myös erittäin paljon, jos hihnaa voidaan löysätä. Joskus hihna on myös osin koteloitu siten, että pesu on aivan mahdotonta ellei sitten makaa pitkällään hihnaston alla tai ujuta itseään johonkin rakoon hihnojen väliin. Valitettavasti tikku-ukkoja ei ole vielä hakenut meille töihin, samoin selkäranka löytyy meiltä Kauhukuvana on, että saamme samat tietotekniikan toimimattomuusongelmat joka puolella. Esimeriksi sairaaloilla on niistä kokemusta. Kun puhelut, pankkiautomaatit, ohjausjärjestelmät, kaikki toteutetaan kustannussäästöjen saamiseksi samoilla käyttöjärjestelmillä ja internet-protokollilla, niin yhteiskunta on todella haavoittuvainen. Professori Hannu H. Kari Teknillinen korkeakoulu Wanha satama 2/2005 kaikilta, eli ihan mihin tahansa kulmaan meidän mestaripesijämmekään ei taivu. Vanhoissa tehdaskiinteistöissä siivouspalvelun tarjoaja antaa osin anteeksi vanhat pinnat ja pintamateriaalit. Hygienia vain ei moisia anteeksiantoja tunne. Huokoiset, kuluneet tai muuten epätasaiset pinnat ovat puhtaanapidon kannalta vihonviimeisiä. Myös esimerkiksi hihnat ovat kulutustavaraa, ja ne pitäisi aika ajoin vaihtaa. Kehitys kehittyy. Olemme iloksemme saaneet olla mukana monessa asiakasyrityksemme uuslaitehankinnassa. Yhteistoiminta pelaa parhaimmillaan, kun puhtauspalvelun tarjoaja pääsee antamaan hygienia- ja pesuasiantuntemusta jo ennen hankinnoista päättämistä. Samalla varmistetaan, että puhdistustyö on tehtävissä ammattitaitoisesti, kun uusi linja tai kone on asennettu. Yhteistyö on tärkeää myös laitevalmistajien kanssa. Kun puhtaanapitonäkökulma otetaan huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa, on lopputulos paras mahdollinen sekä laitevalmistajan että laitteen käyttäjän kannalta! Tuija Helsky yksikönpäällikkö Elintarvikehygieniayksikkö Lassila & Tikanoja Oyj Juomapakkauksilla on panttiarvon lisäksi merkittävä arvo uudelleen täytettävinä tai materiaalina hyödynnettävinä pakkauksina. Jopa mäyräkoiran kuorella on arvoa paperiteollisuuden raaka-aineena. Sitä käytetään muun muassa paperirullien hylsyjen valmistamiseen. Toimitusjohtaja Pasi Nurminen Ekopulloyhdistys ry Oluen ystävät 4/2005

6 Kokonaistehokkuuden mittaamisella kymmenesosa lisää tuottavuutta Kokonaistehokkuuden seuraaminen ja automaattinen mittaus nostavat nopeasti laitoksen tuottavuutta. Projekteissa saavutetaan tyypillisesti noin kymmenen prosentin nousu kapasiteettiin. Takaisinmaksuaika on yleensä alle vuoden. n Nykyaikainen elintarviketeollisuuden tuotantoympäristö koostuu erityyppisistä valmistus- ja pakkauslinjastoista. Linjastoon saattaa kuulua monentyyppisiä tuotantolaitteita, ja niitä yhdistävät kuljetus-, punnitus- ja lajittelulinjat. Koska tuotannon eri vaiheet heijastuvat lähes koko ketjun läpi, häiriöitä on vaikea selvittää kokonaisuudessaan. Pullonkaulaksi muodostunut työvaihe saattaa jäädä piiloon, sillä ongelma ilmenee ennen tai jälkeen kyseistä konetta. Vasta kun tietokone analysoi kertynyttä tietomäärää, syy- ja seuraussuhteet tulevat selkeästi esille. Jatkuva kehitys Koska tuottavuuden parantaminen on jatkuva prosessi on se vaiheistettava suunnitelmallisesti. Käyttöaste Käytettävyys Seisokkien syyt Työvuorojen seuranta Työnumerot, nimikkeet Kokonaistehokkuuden mittaamiseen käytetään yleisesti OEE/ KNL-mittarointia (Overall Equipment Effectiveness, suomalaisittain käytettävyys, nopeus, laatu). Kyseisessä mittaroinnissa otetaan huomioon käytettävyys-, nopeusja laatutekijät siten, että niitä kuvaavat prosenttiluvut kerrotaan keskenään. Jos kukin mitattavista tekijöistä on 80 prosenttia maksimista, tilanne kuulostaa aika hyvältä. Kun kerrotaan 0.80 x 0.80 x 0.80, saadaankin vain 0.51, eli kokonaistehokkuus jääkin epätyydyttävään 51 prosenttiin. Tuotannon arvo on nipin napin puolet suurimmasta mahdollisesta. Automatiikka välttämätön Jotta kerättävä tieto kertoisi luotettavasti linjan tehokkuuden, pitää tietoa saada mahdollisimman Tuotantoresurssit, tuotantoparametrit OEE/KNL nopeus, laatu Käyttäjät Koko organisaation on sitouduttava tavoitteisiin jonka vuoksi portaittainen etenemistapa on usein tehokkain. Kuva Lauri Lehtinen paljon automaattisesti. Jos katkosaikoja ja käyntinopeuksia syötetään käsin, niiden tarkkuus on niin huono, ettei järjestelmä anna riittävän luotettavaa kuvaa syistä ja seurauksista. Jos tieto kerätään paperille tai syötetään käsin tietokoneelle, se on seuraavassa vaiheessa vielä kirjattava uudelleen tietokoneelle ja jalostettava selkokielisiksi raporteiksi. Suurin ongelma manuaalisessa kirjaamisessa on tiedon luotettavuus. Tieto on myös käytettävissä vasta pitkän ajan kuluttua kirjaamisesta. Jos manuaalisen tiedon syöttämistä on paljon, se alkaa lisäksi haitata varsinaisen tuotannon vaatimaa työpanosta. Kiireessä tietoja unohdetaan naputella järjestelmään, ja niiden määrittelyssä on helposti epätäsmällisyyttä omia virheitä kirjataan helposti koneen niskoille. Onneksi suuri osa tiedoista on helposti saatavilla koneiden ohjausjärjestelmien signaaleista. Koneseurannan rakentaminen on Teema Valmistuslinja koostuu koneiden lisäksi kuljettimista, vaaoista ja muista oheislaitteista. Koska niiden vaikutus ulottuu muihinkin laitteisiin, koneiden automaattinen seuranta antaa tietoa, jota ei muuten saataisi esiin. Kuva Valion Joensuun tehtaalta.

7 huomattavasti huokeampaa silloin, kun erillisen anturoinnin määrä jää vähäiseksi. Osa tiedoista yhä käsin Osa tiedoista on lähes poikkeuksetta syötettävä käsin. Yleensä tämä liittyy häiriön syyhyn, sillä sen päätteleminen on yleensä koneelle liian monimutkainen askare. Mitä helpompi henkilöstön on kuitata ongelmien syyt, sitä varmemmin seuranta löytää tuotannon ongelmat. Tuotantoaika voidaan saada automaattisesti, mutta häiriöt vain osittain. Niiden ajankohta ja kesto saadaan automaattisesti, mutta syyn määrittelyyn tarvitaan ihminen. Myös kulloinkin ajettava tuote määritellään manuaalisesti, samoin kuin pakkausmateriaalierä. Tuotantomäärän tuotantolaitteet ilmoittavat ilman ihmisen apua, ja hävikki on myös laskettavissa automaattisesti. Suoria ja välillisiä hyötyjä Tyypillisesti automaattisen koneseurannan avulla tuotantoa saadaan tehostettua 5 20 prosenttia. Osa hyödyistä tulee nopeasti, sillä piilevä pullonkaula saattaa paljastua jo muutamassa viikossa. Jotkin edut tulevat esiin vuosien saatossa, kun esimerkiksi työjärjestyksien muuttamisesta saadaan luotettavaa, mitattua tietoa. Yleisesti ottaen linjojen tekninen käytettävyys nousee, kun kunnossapitotoimet voidaan kohdistaa oikeisiin kohteisiin. Monesti myös se, että aletaan mitata tehokkuutta automaattisesti, tuo ryhtiä toimintaan. Järjestelmän takaisinmaksuaika on yleensä alle vuoden. Monesti on myös havaittu, että nopeutta laskemalla päästään parempaan käytettävyyteen. Tällöin oikealla tavalla etsimällä ja tasapainottamalla voidaan nopeus ja käyntiaika optimoida tuottavuuden kannalta parhaiten. Myös työaikojen ja vuorojärjestelyjen muokkaamisen avulla voidaan saada tuntuvia säästöjä. Toisinaan havaitaan, että tehdas voidaan hoitaa vähemmillä vuoroilla, ja vielä useammin riittävään tuotantoon päästään ilman ylitöitä. Automaattinen koneseuranta toimii parhaimmillaan niin, että kohonnut kysyntä voidaan tyydyttää ilman uuden valmistuslinjan hankkimista, vanhojen laitteiden kapasiteettia nostamalla. Silloin selvitään kenties yhden pullonkaulana olevan koneen uusimisella, kun liian vanhan koneen puutteet ja turmiollinen vaikutus muiden laitteistojen toimintaan näkyvät kiistattomina numeroina. Teollisuus pysyy Suomessa Tuotannon tehostaminen kaikin käytettävissä olevin keinoin on eräällä tavalla kansalaisvelvollisuutemme. Väestömme ikärakenne on muuttunut jo pitkän aikaa, mutta ns. suurten ikäluokkien siirtyminen pois työelämästä ravistaa monin tavoin kansantalouttamme. Sen selkärankana on ollut teollisuus, eikä tähän asiain tilaan ole nähtävissä muutosta kokonainen kansa saa harvoin suurta perintöä taikka lottovoittoa. Useimmissa tapauksissa koneet ja raaka-aineet ovat lähes samanhintaisia kautta maailman. Voimme tasapainottaa halvan työvoiman antamat edut, jos meillä kalliit koneet ahertavat muita uutterammin. Kokonaistehokkuuden kehittämisessä on oltava selkeät tavoitteet. Se on nähtävä jatkuvana prosessina, jossa toteutunutta parannusta analysoidaan tavoitteiden pohjalta. Tavoitteita on puolestaan verrattava jatkuvasti siihen, mitä kilpailijoilla ja toisaalta muilla teollisuusaloilla on kyetty saavuttamaan. Harri Jernberg toimitusjohtaja ARROW Engineering Oy TUOTANNOLLISET INVESTOINNIT Biokemian teollisuudelle Elintarviketeollisuudelle Lääketeollisuudelle Rehuteollisuudelle TEKNINEN SUUNNITTELU PROJEKTIN TOTEUTUS JÄRJESTELMÄTOIMITUKSET Esiselvitykset ja kustannusarviot Turvallisuus- ja hygienia-auditoinnit Hankkeen toteutus Ylläpitopalvelut R I N T E K N O Swing Life Science Center PL 146 (Keilaranta 16B) Espoo puh fax

8 Suunnittelu elintarviketeollisuuden investoinneissa vaihtelee toimialoittain Teema Elintarviketeollisuudesta löytyy lähes kaikkea prosessitekniikkaa liuottimien tislauksesta pastillien pinnoitukseen. Kullakin alalla on sille ominaiset piirteensä. Yhteistä eri tuotantoaloille ovat tiukkenevat laatu ja hygieniavaatimukset. n Bulkkituotteiden valmistus perustuu yleensä jatkuvatoimisiin prosesseihin, joilla ajetaan suuria tuote-eriä. Kuluttajatuotteet valmistetaan usein eräprosesseilla, joskus pieninäkin sarjoina. Valmistukseen liittyy paljon kappaletavaran käsittelyä, jossa sisäisen ja ulkoisen logistiikan suunnittelu on yksi avaintekijä. Tuotteesta riippumatta elintarvikeyritys haluaa valmistaa tuotteita, jotka täyttävät asetetut laatukriteerit ja joiden laatu pysyy tasaisena. Hyvä suunnittelu kaiken perustana Suunnittelijalle on tärkeää turvata oman lopputuotteensa, tuotantolaitoksen tai -laitteiston laatu sellaiselle tasolle, että elintarvikkeiden valmistajan vaatimukset täyttyvät. Tuotteiden laatuun vaikuttavat kriittiset tekijät tulee tunnistaa ja ottaa huomioon niiden vaikutus suunnitteluun ja rakentamiseen. Suunnittelun laatu perustuu pitkälti oikeiden spesifikaatioiden valintaan. FDA:n (Food and Drug Administration) säädöskokoelmassa on Food-GMP-säädökset (Good Manufacturing Practice), joita EU:n direktiivit pitkälti noudattelevat. Nämä säädökset antavat suunnittelulle yleiset raamit. Detaljisuunnittelussa käytettävät tekniset spesifikaatiot ja suunnitteluohjeet on koottu standardeihin, ja niiden valinta riippuu laitoksen vaatimustasosta. Siksi on tärkeää projektin alkuvaiheessa määritellä ja kirjata tuotantoprosessin kriittiset tekijät suunnittelijan ja asiakkaan kanssa yhteistyössä. URS (URS = User s Requirements Specification) on käyttäjän lähtökohdista tehty peruskirja. Se antaa pohjan projektin teknisille spesifikaatioille ja laadunvarmistusjärjestelmälle. Vaatimustason valinta vaikuttaa suoraan investointikustannuksiin. GMP-normien mukaisen laitoksen validointi on järjestelmällistä, ennakolta suunniteltua ja dokumentoitua tarkastustoimintaa, joka kohdistuu prosessin toiminnan kannalta kriittisiin tekijöihin. Suunnittelun ja rakentamisen validointi on laadunvarmistusta, joka voidaan integroida osaksi kokonaisvaltaista laadunvarmistusjärjestelmää (TQM =Total Quality Management). GEP (Good Engineering Practice) on toimiva ketju Xyrofinn süssmittel -produktion, nykyään Danisco. Laitos tuottaa ksyloosia Itävallassa. Kuva Rintekno Oy kriittisten tekijöiden tunnistamisesta suunnitteluohjeisiin ja laadunvarmistusjärjestelmään. Toteutustapa ja suunnittelu vaihtelevat Projektien toteutustapa vaihtelee toimialoittain. Sokeri-, rehu-, öljyja tärkkelystehtaat toteutetaan räätälöimällä prosessi pääosin yksittäisistä laitteista toimivaksi kokonaisuudeksi. Projektin läpivienti muodostuu näin hyvin prosessikeskeiseksi. Sen sijaan esimerkiksi lihanjalostuslaitosten ja leipomoiden toteuttaminen on rakennuspainotteista. Näissä projekteissa tuotantolaitteisto hankitaan usein suurina kokonaisuuksina, ns. laitepaketteina. Prosessin suunnittelevat silloin suureksi osaksi laitetoimittajat. Rakennuttajan tehtäväksi jää laitteistojen asennuksen ja ohjausjärjestelmien koordinointi ja yhteensovittaminen sekä itse rakennusprojektista huolehtiminen. Tässä tapauksessa suunnittelun ja teknisen toteutuksen standardointi on yleensä vaikeampaa, ja saattaa johtaa kirjavuuteen teknisissä toteutuksissa. Automaatio huomioon suunnittelussa Elintarvikelainsäädäntö velvoittaa, että elintarvikkeiden tuottaja kykenee osoittamaan oikeat tuotantotoiminnot jälkikäteen sekä jäljittämään tuote-erät ja niihin käytetyt raaka-aineet. Tämä kaikki voidaan toki tehdä käsin; laki ei sinänsä edellytä automaatiota. Työmäärä on kuitenkin sen verran mittava ja vastuu Kuva Rintekno Oy Tiimi Mikko Jäntti (vas.), Timo Myllykoski, Antti Rantanen ja Marianne Kallio-Meriluoto tarkastaa kaaviota. raskas, että panosseuranta ja tuotantotapahtumien rekisteröinti kannattaa automatisoida jo melko pienissäkin tuotantoyksiköissä. Automaatioon voidaan sisällyttää prosessin- ja tuotannonohjaus sekä yhteydenpito muihin järjestelmiin, kuten laboratorioihin ja laadunvalvontaan sekä laajemmin jakelun ja myynnin järjestelmiin. Tämän yhteyden ei tarvitse rajoittua oman yhtiön sisälle, vaan se voidaan rakentaa myös toimittajien ja asiakkaiden järjestelmiin. Laitoksen automaatioasteen päättää viime kädessä omistaja: onko se käsikäyttöinen vai puolitai täysautomaattinen. Puoliautomaattinen on käsitteenä epämääräinen, ja pitää sisällään monentasoisia toteutusvaihtoehtoja. Usein toteutus onkin yhdistelmä, jossa täysautomaattista ydintä täydennetään puoliautomaattisilla lisätoiminnoilla. Toimintojen suunnittelu on automaatiosuunnittelun keskeinen tehtävä. Siinä määritellään, miten eri yksikköoperaatioiden toiminta automatisoidaan, ja miten laitokseen tulevien pakettitoimitusten automaatio toteutetaan ja liitetään kokonaisuuteen. Tiedonkeruu ja rekisteröinti määritellään myös osana toimintosuunnittelua. Samoin määritellään yhteydet muihin tietojärjestelmiin. Oleellista on, että kokonaisuus toteutuu päätetyn automaatioasteen mukaisena. Toimintosuunnittelun pohjalta valitaan automaatiolaitteiden tyypit ja määritellään niille asetettavat vaatimukset. Tyypillisiä määriteltäviä laitteita ovat yksikköohjaukset, pienlogiikat ja myös ko-

9 konaisautomaatiojärjestelmä (DCS = Distributed Control System). Tämän työn tuloksena selviää myös automaatioinvestoinnin kustannustaso. Laitteet kootaan järjestelmäksi ja testataan simuloidusti automaatiotoimittajan luona ennen asentamista ja käyttöönottoa (FAT-testaus = Factory Acceptance Test). Näin varmistetaan niiden toimivuus osana automaatiojärjestelmää. FAT-testauksen jälkeen automaatiolaitteisto tuodaan tehtaalle, asennetaan ja testataan siten, että automaatiojärjestelmän ohjaamat toiminnot toimivat prosessilaitteisiin asennettuina (OQ = Operation Qualification tai SAT = Site Acceptance Test). Samalla tarkistetaan, että järjestelmä on ennalta asetettujen vaatimusten mukainen sekä toiminnaltaan että dokumentoinniltaan. IT helpottaa suunnittelua Elintarvikkeiden valmistuslaitoksen suunnittelu ei ole enää paikkaan sidottua, vaan se voidaan tehdä siellä, missä se on tarkoituksenmukaisinta. Prosessisuunnittelu ja teknologian kehitys kannattaa pitää kiinteästi yhdessä ja tehdä siellä, missä teknologia on. Sen sijaan paikallisiin oloihin sidotut projektin osat, kuten rakennus- ja hyödykesuunnittelu voidaan tehdä paikallisin voimin. Tällaisen hajautetun projektin läpivienti edellyttää hyvin toimivaa ja tietosuojattua verkottumista. Suunnittelun osapuolilta edellytetään kykyä toimia samassa suunnitteluympäristössä samoilla standardoiduilla työmenetelmillä. Dokumenttipohjaisesta suunnittelusta on siirrytty mallipohjaiseen suunnitteluun, jossa luodaan enemmän tietoa kuin dokumentteja. Tiedot luodaan tietokantoihin, joista ne aikataulun mukaisesti haetaan tietoja tarvitsevien käyttöön. Eri suunnittelutehtäviä voidaan tehdä limittäin ja säästää näin aikaa. Laitoksen tiedot voidaan myöhemmin siirtää tietokannoista edelleen käyttäjän kunnossapidon tietokantaan. Projektin läpiviennin perushaasteet ovat kuitenkin samat: miten saada eri osapuolien kuten laitetoimittajien, urakoitsijoiden ja alihankkijoiden tiedot projektin käyttöön oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa. Pertti Karinen projektijohtaja Rintekno Oy Suunnittelua ohjaavat säännökset Elintarvikkeiden valmistuslaitoksen suunnittelua ohjaavat säädökset voidaan pelkistää seuraavasti: lait ja asetukset kertovat, mitä pitää tehdä ja standardit, miten se tehdään. Elintarvikkeiden valmistuslaitoksiin sovelletaan kaikkia yleisiä teollista rakentamista koskevia määräyksiä ja lupamenettelyitä. Näiden lisäksi valmistuslaitoksia koskevat elintarvikelaki, terveydensuojelulaki ja laki eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygieniasta. Elintarvikelainsäädäntöä ohjaavat seuraavat yleisperiaatteet (EU-asetus 178/2002): Elintarvikeketjun kokonaisvaltaisuuden vahvistaminen Riskianalyysi elintarvikepolitiikan tärkeänä perustana Elintarvikealan toimijoiden vastuu Tuotteiden jäljitettävyys elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa Kansalaisten oikeus saada selkeää ja tarkkaa tietoa Elintarvikelainsäädäntö velvoittaa tuottajan toteuttamaan riskien arvioinnin (HACCP = Hazard Analysis and Critical Control points) ja siihen perustuvan omavalvonnan sekä valmistuksen valvonnan ja raaka-aineiden jäljitettävyyden. HACCP on tätä tarkoitusta varten luotu systemaattinen selvitysrutiini. Se laaditaan uudelle tuotantolaitokselle tai -linjalle tai uudelle tuotteelle ja päivitetään muutosten yhteydessä. Elintarvikelainsäädännön toimeenpanoa valvoo Elintarvikevirasto. n

10 Kiinalaiset investoivat koneisiin ja laitteisiin Koneiden ja laitteiden myynti ei enää ole pelkkää teknisen ylivoimaisuuden osoittamista. Toimituksiin liittyvät palvelut, jälkimyynti, imago, brändi, mielikuva yrityksestä ja monet muut tekijät vaikuttavat ostopäätökseen siinä kuin tekninen ylivoimaisuus. Usein pitää tietenkin olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Onko nyt oikea aika olla Kiinan kasvussa mukana? n Suomi on tunnettu investointihyödykkeiden, kuten metalliteollisuuden koneiden ja laitteiden, viejänä. Rehelliset suomalaiset kulutustavarat, kuten langattomat puhelimet ja vessapaperi, ovat harvinaisia. Kulutustavarabrändien ja imagon rakentamisessa olemme olleet huonoja, teknisissä ominaisuuksissa usein hyviä, jopa parhaita. Suomalaista koneenrakennusta Kiinassa Kiina on nopeasti kasvamassa maailman suurimmaksi markkinaalueeksi. Kiinassa kohtaavat kehitysmaa ja modernit suurkaupungit. Suomalaisista koneenrakentajista ovat Kiinassa menestyneet hyvin esimerkiksi Metso, Wärtsilä, Kone ja Kone Cranes. Teknisesti hyvät tuotteet ovat suomalaisten etu, ja kaikilla edellä mainituilla on tuotantoa lähellä asiakasta. Myymme tuotetta, jota Kiinassa ei tarvittu. Nosturit on keksitty Kiinassa, valmistajia on paljon ja meidän tuotteemme on Kiinassa koottunakin puolet kalliimpi kuin paikalliset. Mutta se on teknisesti innovatiivinen, huomattavasti kevyempi ja pienempi, vie vähemmän sähköä ja kestää paljon pidempään kuin paikalliset, Kone Cranesin hallinto- ja kehitysjohtaja Arto Juosila kiteyttää Kiinan menestyksen. Kun läntisessä maailmassa puolet liikevaihdosta tulee nostureiden huollosta, Kiinassa se on vain muutama prosentti. Kunnossapitoon ja huoltoon panostaminen on kiinalaisissa tehtaissa vierasta. Lihatuotteiden jalostusaste on vielä alhainen. Lihaa myydään paljon ulkotoreilla. Elintarviketeollisuus on muuttumassa Elintarvikkeissa tarina on toisin. Oman itsensä kunnossapitoon panostetaan. Kiinalaiset uskovat vakaasti, että terveys on sitä, mitä syödään tai juodaan. Itse terveysvaikutteisten elintarvikkeiden myynti on vielä pientä, mutta vitamiinipillerit ja luontaistuotteet menevät hyvin kaupaksi. Lahja, joka tuo pitkää ikää, on arvostettu. Elintarviketurvallisuudessa on vielä myös parantamisen varaa. Torimyyjän elävät kanat ovat vasta pikku hiljaa etsiytymässä paloiteltuna pakkauksiin. Logistiikka ei toimi yhtä hyvin kuin länsimaissa tavara on väärään aikaan väärässä paikassa, eikä polkupyörätai mopokuljetus ole aina riittävä. Elintarviketeollisuuden laitevalmistajat eivät ole Kiinan valloitukseen juurikaan lähteneet. Vielä ei ole myöhäistä, sillä Kiinan elintarviketeollisuus on vasta murroksessa. Kiinan valloitus kannattaa pohjustaa strategisella pohdinnalla: aloituspaikan valinta, jakelijaverkoston luominen, alihankinta ja lokalisaatio. Sopimus- ja yrityksen perustamisasiat on syytä pohtia Kiina-tuntijan kanssa. Kiinan kaupungeilla on erityispiirteensä Kiinassa on 170 miljoonakaupunkia, joilla useilla on oma ominaispiirteensä. Shanghai on kansainvälinen metropoli, Guangzhoussa on Hongkong lähellä, Peking on historiallinen kuten Xian, mutta Xianissa enemmistö on muslimeja. Kaikilla on oma puhekielensä ja ruokasuosikkinsa. Kiina muodostuu erilaisista kulttuureista ja kielistä. Lakien tulkinta ja yrityksen saamat edutkin ovat erilaisia eri paikoissa. Kotiläksyt pitää tehdä hyvin Yleensä kysytään, millainen on Kiinan verotuslainsäädäntö tai Miksi suomalaiset yritykset ovat Kiinassa? Teema Näin hygieenistä on harvoissa tehtaissa. Tämä tehdas valmistaa muovisia letkuja ja varusteita lähinnä sairaalakäyttöön. 10 Potentiaalinen markkina 33 % Yrityksen globaalistrategia 27 % Määräävä asema markkinoilla 18 % Palvella monikansallisia asiakkaita 11 % Edulliset tuotantokustannukset 8 % n Lähde: Finpro Kiina

11 Kuvat Ari Virtanen millainen sopimuksen pitäisi olla. Molemmista aiheista voisi kirjoittaa kirjan tai kaksi, kertoo Max Jussila, suomalainen lakimies Shanghaissa. Yhden kirjan (Kiinan Investointiopas 2005, KTM julkaisuja 8/2005) Jussila on jo kirjoittanutkin. Vaikka lait ovat samat eri kaupungeissa, edut yritykselle voivat olla hyvin erilaiset, jopa yhden kaupungin eri teollisuusalueilla. Kotiläksyt on syytä tehdä tarkkaan. Finpro ja Teknia ovat yhteistuumin avustamassa elintarviketeollisuuden laitevalmistajien Kiinan valloitusta. Kun kiinnostuneita yrityksiä on, löytyy konkreettista apuakin. Ota huomioon Kiinan markkinoille tultaessa: Varmista yrityksen johdon sitoutuminen. Käytä aikaa Kiinastrategian luontiin. Keskustele Kiina-asiantuntijoiden kanssa. Kiinalaiset jakelijat tekevät bisneksen Kiinassa. Parhaat edut saa, kun tekee tuotantoa Kiinassa. Käytä asiantuntijapalveluita yrityksen perustamiseen. n Finpron Pekingin toimiston vetäjällä Ilpo Sarikalla on tehtaanjohtajana pitkä kokemus koneita valmistavasta yrityksestä Kiinassa. Teknian Shanghain toimiston vetäjänä elintarviketeknologi Ari Virtanen avustaa kolmatta vuotta suomalaisia yrityksiä Kiinaan. Finpron Maarit Ahola hoitaa elintarviketeollisuusasioita Hongkongista käsin. Ari Virtanen toimitusjohtaja Teknia Shanghai Ltd. Shanghai-faktaa miljoonaa ihmistä Vuonna 2010 noin 2 % väestöstä varakkaita Yli ulkomaista yritystä 100 suomalaista yritystä Elintarviketehtaita noin 500 (määrä vähenee, koko suurenee) BKT kasvaa Shanghaissa 20 %/vuosi n Käyttöohje: Valmistetta käytetään sellaisenaan. Sijoita palasyötit lukittaviin syöttilaatikoihin. Hyvin säilyvä ja maittava palasyötti Tehokas, tehoaa jo kertasyönnillä Valmistettu ISO 9002 standardin mukaan Käytä biosidejä turvallisesti. Lue aina etiketti ja valmistetiedot ennen käyttöä. Kotitekoinen kestomakkara on kuivumassa henkarissa. Neuvonta (09) Klerat_palasyötti_90x270mm.indd :18:49

12 Ehkäisevän kunnossapidon merkitys kasvaa Teema Elintarvikealan keskittyessä ja tuotantoyksikköjen kasvaessa ehkäisevän kunnossapidon merkitys korostuu; prosessin on käytävä häiriöttömästi. n Suurista yksiköistä otetaan tänä päivänä kaikki mahdollinen tehokkuus irti. Tuottavuuden nostamisen kannalta tärkeimpiä työkaluja on ehkäisevän kunnossapidon oikea osaaminen. Tämä on tunnistettu tosiasia teollisuuslaitoksissa, kunnossapitoon erikoistuneissa yrityksissä sekä prosessilaitteita toimittavien yritysten keskuudessa. Yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa pystytään tuottavuusvaatimukset täyttämään myös tulevaisuudessa. Vaikka kunnossapidon rooli onkin kasvanut, siihen käytettävissä oleva aika on samalla pienentynyt. Työt on suunniteltava entistä tarkemmin tiukentuneiden hygieniamääräyksien, korkean automaatioasteen ja vähentyneen työajan takia. Töiden on oltava oikein kohdistettuja, jotta saavutetaan haluttu tehokkuus. Monipuolinen osaaminen lähtökohtana Suomessa jo ennestään korkea automaatioaste jatkaa nousuaan. Nykyään sekä tuotannon henkilöstöltä että kunnossapitäjiltä vaaditaan monipuolisempaa osaamista ja sen jatkuvaa päivittämistä. Linjoille on tullut robotteja, jotka poistavat raskaita tehtäviä ja käsityötä. Mukaan on tullut myös Pakkausautomaatio hyötyy jatkuvan lämpökuvan käytöstä ongelmatilanteiden ratkomisessa. 12 enemmän konekohtaisia työkaluja ja ohjelmointilaitteita, ja joillakin valmistajilla saattaa olla jopa kokonaan omia työkaluja. Kustannukset kasvavat, kun ammattilaisia ja tietotaitoa täytyy olla entistä enemmän. Eläköitymisuhkasta huolimatta tulevaisuuden näkymät ovat valoisat, sillä nuoria kiinnostavat automaatio-opiskelu ja siihen liittyvät tehtävät. Hygieniamääräyksistä johtuen tehtaalla liikkuminen on rajoittuneempaa kuin ennen. Hygieniaalueiden välisissä sulkutiloissa vaihdetaan työvaatteet siirryttäessä puhtaammalle alueelle. Myös työntekijöiden henkilökohtaiset hygieniaohjeet ovat tiukentuneet. Samalla vaatimukset työkalujen, varaosien ja prosessilaitteiden puhtaudesta ja aluekohtaisuudesta sekä työympäristön siisteydestä ovat kiristyneet. Työt ja liikkuminen joudutaankin suunnittelemaan etukäteen, jottei työaikaa menisi hukkaan. Suunnitelmallisuus on valttia Ehkäisevä kunnossapito voidaan jakaa jaksotettuun kunnossapitoon ja kunnonvalvontaan. Jaksotetulla kunnossapidolla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka tehdään suunnitelluin jaksotuksin esimerkiksi käyttötuntien, kalenteriajan, tuotantomäärän tai energian käytön mukaisesti. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla vaikkapa huolto, joka tehdään kohteen, tuotannon tai organisaation tilan salliessa. Kun tuotanto tekee yhä pidempiä käyntijaksoja, on huoltoaika jouduttu usein rajoittamaan iltoihin ja viikonloppuihin. Tuotanto ja kuluttajien tarpeet määräävät, kuinka paljon aikaa jää jäljelle parhaassa mahdollisessa olosuhteessa suoritettavaan ennakkohuoltoon. Merkittävät ja tuotannon keskeytyksen vaativat huollot suunnitellaan jopa 10 vuoden jaksolle eteenpäin, ja ajat varataan tuotannolta etukäteen. Ennakkohuolto on näin ollen yhä suunnitelmallisempaa, ja sattumanvaraisuuksiin jätetään vähemmän sijaa. Suunnittelulla vaikutetaan myös siihen, että lyhytkestoisissa tai paljon työtä vaativissa työtehtävissä pystytään irrottamaan osaavia resursseja. Tässä korostuu elintarviketeollisuuden ja kunnossapitoyrityksen yhteistyö. Kuvat FLIR/Infradex Oy Lämpökuva kertoo heti mahdollisista ongelmista paistoprosessissa, mikäli valmistuvien sämpylöiden lämpötiloissa on poikkeavuuksia. Kunnonvalvonta ennustaa laitteiden elinkaaren Ehkäisevässä kunnossapidossa on tärkeintä tietää laitteiden kunto ja niiden elinkaari, ja tähän malliin on yhä enemmän tarvetta siirtyä. Tästä johtuen toimenpiteet painottuvat jaksotettujen huoltojen lisäksi yhä enemmän kunnonvalvontaan. Sen avulla yritetään hallita laitteen todellista huolto- ja korjaustarvetta. Siinä määritellään kohteen toimintakunnon nykytila ja arvioidaan sen kehittyminen mahdollisen vikaantumis-, huolto- ja korjausajankohdan määrittämiseksi, löydetään vian aiheuttaja tai pystytään ennakoimaan tulossa oleva vika. Tällä tavalla huolto saadaan suunnitellusti johonkin hallittuun ajankohtaan, eikä yllättäen ja kalliisti kesken tuotannon. Onnistuneeseen kunnonvalvontaan sijoittaminen on siis minimaalista verrattuna siitä saatavaan taloudelliseen hyötyyn. Kunnonvalvonnan toimenpiteitä ovat aistein sekä mittalaittein tapahtuvat tarkastukset ja valvonta sekä mittaustulosten analysointi. Kunnonvalvonta nähdään laajana asiana, joka lähtee periaatteessa jo käyttäjän kyvystä arvioida laitteen kunto. Esimerkkinä tästä voidaan mainita käyttäjä, joka seuraa systemaattisesti laitetta tai konetta ja sen toimintaa. Hän tekee havaintoja, joita huoltomies voi käyttää hyväksi häiriökorjauksessa. Rutiinityöt pois kunnossapitäjiltä Joissakin tehtaissa valvontatyön hoitaa videokamera, joten ihmistä ei kaikissa tapauksissa edes tarvita. Periaatteena on, että ne rutiinityöt, jotka ovat koneen- tai laitteen käyttäjienkin osattavissa, siirretään pois kunnossapitäjiltä. Tällä tavalla kunnossapitoresurssitkin voidaan käyttää optimaalisemmin hyödyksi. Kunnonvalvonnan toisessa ääripäässä ovat laajemmat mittausjärjestelmät, joihin tarvitaan erikoiskoulutettuja ihmisiä. Esimerkiksi lämpökuvausta käytetään hyödyksi nykyajan teollisuudessa. Lämpökameralla voidaan havaita tuotantoyksikön rakenteissa piilevät kosteusvauriot, prosessissa esiintyvät pesuhäiriöt, prosessikoneiden ja -laitteiden lämpökäsittelyyn liittyvät ongelmat tai vaikkapa levylämmönvaihtimissa tapahtuvat väärät virtaukset. Minna-Liisa Parviainen hallinnon assistentti Viestintä YIT Lähde: PSK Standardisointi 6201

13 P uheenvuoro Osaamisen kehittäminen kunnossapidon suurin pullonkaula n Kunnossapidon taloudellinen merkitys yritykselle arvioidaan usein tutkimalla, kuinka suuret kustannukset siitä aiheutuvat. Elintarviketeollisuudessa kunnossapidon osuus yritysten liikevaihdosta on kunnossapitoyhdistyksen tekemän tutkimuksen mukaan keskimäärin 5 %. Jotta yritys voisi oleellisesti parantaa kokonaistulostaan, tulisi kunnossapidon kustannuksia leikata kymmenillä prosenteilla, ennen kuin vaikutus näkyisi alarivillä. Kustannusten pitäminen kurissa on erittäin tärkeää. Mutta jos KUPI = kunnossapito Mitä KUPI ammatti on? Laatu+ympäristö EH+ KUPI järjestelmä KUPI menetelmät Työturvallisuus Kokonais Turvallisuus ja luotettavuus alan osaaminen koneen tai laitteen tuntemus halutaan kunnossapidon henkilöstön ja menetelmien avulla parantaa oleellisesti yrityksen tulosta, resurssit tulee keskittää kokonaistehokkuuden kehittämiseen. Kokonaistehokkuudella tarkoitetaan yleisesti käytettävyyden (K), nopeuden (N) ja laadun (L) yhteisvaikutusta (K*N*L). Yhteisvaikutus on tässä osatekijöidensä tulo. Jos jokin tekijöistä on huono, on koko tulos huono. Tuotantolinja, jonka käytettävyys on 85 %, jota ajetaan 85 % nopeudella ja joka tekee 85 % hyväksyttävää tuotetta, on kokonaistehokkuu- Mitä yritys tavoittelee Tuottavuus Vuorovaikutus Luotettavuus, KUPI perusta Pätevyys dessa mitattuna vain 61 prosentin tasoinen eikä varmastikaan mestaruussarjatasoinen. Kunnossapidon resurssit kuten aika, käytettävissä olevat varat ja osaaminen vaikuttavat ratkaisevasti kaikkiin edellä mainittuihin tekijöihin. Osaamisen kehittäminen on resursseista se tärkein ja samalla haastavin. Kunnossapitoammattilaisen roolin on muututtava koneiden korjaajasta monipuoliseksi tuotantoa ohjaavaksi ja sitä kriittisesti tarkastelevaksi henkilöksi. Yhteistyö kaikkien tuotantohenkilöiden kanssa vaatii vuorovaikutteista keskustelua ja yrityksen kokonaistavoitteiden hahmottamista. Haaste on vaativa. Siksi kunnossapidon suurin pullonkaula on osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittämisen perusteluksi esitän oheisen kuvan, jolla olen pyrkinyt kuvaamaan kunnossapidossa vaadittavia osaamisalueita. Osaaminen voi kehittyä työkokemuksen myötä vuosien kuluessa, mutta jos sitä halutaan nopeuttaa, on hyvä panostaa ohessa olevan kuvan esittämiin alueisiin. Usein kunnossapidon ammattilainen on jäänyt kuvassa alhaalla olevan katkoviivan alapuolelle hänelle asetettujen tavoitteiden ja roolin vuoksi. Mitään estettä ei ole edetä osaamisessaan yrityksen kokonaistehokkuuden vaatimalle tasolle. Ammatillisesti ja inhimillisesti se on kaiken lisäksi pelkästään positiivista. Risto Heinonkoski tekninen johtaja HK Ruokatalo Oyj hk-ruokatalo.fi Uudet kotisivumme: Pölynpoistaja DA EDULLINEN tapa poistaa pölyä Kattoon ripustettava DA 2500 poistaa kaiken ilmassa leijuvan pölyn! Karkeasuodatin luokkaa G3, hienosuodatin luokkaa F8. Laite sopii jopa 800 m3 tilaan. Laitteessa on portaaton tuulettimen nopeuden säädin sekä mittari, joka ilmoittaa suodattimien tukkoisuuden. Valmistaja: HQ Luftmiljö, Ruotsi Maahantuoja: Bamach Oy, Kraputie 2, Itäsalmi Puh. (09) , Järnström ja Aspfors. 1

14 Uusi benchmarking järjestelmä auttaa kunnossapidon vertailussa Teema Kunnossapitoyhdistys on kerännyt vuodesta 1989 lähtien tietoja teollisuuden kunnossapidon kustannuksista ja tunnusluvuista. Aineisto on antanut mahdollisuuden selvittää kunnossapidon tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Näiden tutkimusten perusteella on kehitetty uudentyyppinen, Internetissä toimiva benchmarking järjestelmä, joka on kiinnostanut myös kansainvälisesti. Järjestelmä valmistui kesällä n Vuosittaisen kyselyn perusteella on laadittu tunnuslukuraportti, joka on jaettu veloituksetta vastanneille yrityksille. Raporteissa on taulukkomuodossa esitetty 30 tunnusluvun liukuvat keskiarvot toimialoittain. Tärkeimpien tunnuslukujen tulokset on esitetty kommentteineen graafisesti. Raporteissa on eri toimialat käsitelty erikseen ja tunnusluvuissa esiintyviä muutoksia ja trendejä on myös kommentoitu. Toimialakohtaisten esitysten lisäksi on koko teollisuutta koskevat yhteenvedot. Raportti rakentuu 10 osasta: Yleistä Koko teollisuus Elintarviketeollisuuden erityispiirteet Kari Komonen 14 Puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen erityispiirteet Massa- ja paperiteollisuuden erityispiirteet Kemianteollisuuden erityispiirteet Perusmetallien valmistuksen erityispiirteet Kone-, metallituote- ja sähköteknillisen teollisuuden erityispiirteet Energian tuotanto Benchmarking Internetissä toimiva benchmarking-työkalu Uusi työkalu valmistui teollisuuden ja Tekesin rahoittaman projektin Kunnossapidon älykäs internetbenchmarking -järjestelmä tuloksena kesällä Järjestelmän soveltuminen myös kansainväliseen käyttöön varmistettiin osallistumalla CEN TC 319 -tunnuslukustandardin (Maintenance key performance indicators) valmistelutyöhön (lausuntokierros päättyi joulukuussa 2005). Työkalussa on neljä eri osiota: sähköinen tiedonkeruujärjestelmä, asemointityökalu, erojen paikallistamistyökalu sekä kehittämistyökalu, joka sisältää parhaiden käytäntöjen määrittelyn. Tiedon syöttö -osiossa on sähköinen lomake, jonka avulla voi syöttää tietonsa järjestelmään. Tämän benchmarking-ohjelman laajempi käyttö edellyttää oman kunnossapito-organisaation tunnuslukuarvojen luovuttamista tietokantaan. Sähköisen lomakkeen yhteydessä on tarkistusohjelma, joka ilmoittaa yleisimmin esiintyneistä virheistä. Asemointi-osiossa voi arvioida kunnossapidon tuloksellisuutta toimialoittain useiden tunnuslukujen avulla. Tällaisia tunnuslukuja ovat esimerkiksi käytettävyys, kunnossapidon takia menetetyn tuotannon arvo ja kunnossapidon kustannukset suhteessa tuotantolaitteiden jälleenhankinta-arvoon. Eroavaisuuksien tunnistaminen -osiossa voi vertailla toimialoittain oman kunnossapito-organisaation toimintatapoja parhaiden, vähemmän onnistuneiden ja keskimääräisten organisaatioiden kanssa. Vertailu on mahdollista tehdä useiden taloudellisten, teknisten ja organisatoristen tunnuslukujen avulla. Parhaat käytännöt ja suunnittelu -osiossa voi löytää vihjeitä siitä, minkälaiset toimintatavat johtavat hyvään tulokseen. Koska menestyksellinen tie parannuksiin riippuu organisaation nykyisistä tuloksista ja toimintatavoista, tämä osio sisältää myös suunnittelun aputyökalun. n Tunnuslukujen keskiarvot sopivat karkeaan vertailuun Vuosiraportissa esitetyt luvut soveltuvat karkeaan benchmarkingvertailuun, mutta oikeaan osuva tulkinta vaatii kunnossapidon tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen vaikuttavien olosuhdetekijöiden vaikutusten tuntemista. Täten esim. käytettävyys tai kunnossapidon kustannukset suhteessa koneiden jälleenhankinta-arvoon voidaan saada vertailukelpoisiksi seuraavien muuttujien avulla: Koneiden jälleenhankinta-arvo (JHA) Tuotannon integraatioaste (prosessin pääomavaltaisuus, keskeytymättömyys ja katkeamattomuus) Käyttöaste ja/tai vuorotyöaste Teknologia-muuttuja Tuotantoprosessin varmistukset (redundancy) Tuotantoprosessin raskaus Esimerkiksi käyntiasteen vaikutusta tuotantolaitoksen kokonaistehokkuuteen (OEE), käytettävyyteen sekä suunniteltuun ja ehkäisevään kunnossapitoon on havainnollistettu taulukossa 1. Taulukossa vuorotyöaste vastaa karkealla tasolla käyntiastetta. Luvut 1,5, 2,5 tai 3,5 viittaavat tilanteisiin, jossa osa tuotantojärjestelmästä toimii korkeammalla käyntiasteella kuin muut koneet. Mitä korkeampi on käyntiaste, sitä korkeampi on OEE, käytettävyys tai kunnossapidon suunnitellut toimenpiteet. Myös tuotantojärjestelmän rakenteella saattaa olla vaikutusta tehtaan käyttövarmuusvaatimuksiin. Eräs tärkeä kunnossapidon tuloksellisuuteen vaikuttava olosuhdemuuttuja on integraatioaste (tehtaan jälleenhankinta-arvo jaettuna päivävuoron työntekijämäärällä). Se mittaa mm. mekanisoinnin astetta, prosessin jatkuvuutta ja mittakaavavaikutusta. Esimerkiksi kemianteollisuudessa sekä massa- ja paperiteollisuudessa integraatioaste on korkea ja konepajateollisuudessa alhainen. Integraatioasteen vaikutusta em. tunnuslukuihin on havainnollistettu taulukossa 2. Mitä korkeampi on integraatioaste, sitä korkeampi on tuotantojärjestelmän toteutunut käytettävyys. Sama pätee myös mm. kunnossapidon suunnitteluasteeseen: integraatioaste kuvaa niitä vaatimuksia, mitä tehtaan liiketoimintaympäristö ja teknologia asettavat mm. käytettävyydelle. Olosuhdemuuttujien vaikutuksia on tutkittu mm. kaksi vuotta kestäneessä teollisuuden, kunnossapitoyhdistyksen ja Tekesin rahoittamassa tutkimusprojektissa. Sen tuloksena toimialakohtaiset benchmarking-mallit ovat tarkentuneet sille tasolle, että toiminnallisten ja organisatoristen tekijöiden vaikutuksen arviointi ja toiminnan tehokkuuden vertailu on tullut mahdolliseksi. Näiden mallien antama hyöty perustuu siihen, että pystytään luotettavasti määrittelemään tehtaan poikkeaminen puoleen tai toiseen odotusarvosta, joka lasketaan olosuhdetekijät huomioonottaen. Tällöin em. poikkeaminen ennustetusta arvosta johtuu muista kuin olosuhdetekijöistä, esimerkiksi toimintatapaeroista. Elintarviketeollisuus ja benchmarking järjestelmä Integraatioasteen, tehtaan koon ja teknisen pääomavaltaisuuden vaikutusta OEE-tasoon elintarviketeollisuudessa on havainnollistettu kuvassa 1. Ennustettu ja todellinen arvo ovat diagonaalilla yhtä suuret. Arvot diagonaalin yläpuolella edustavat odotettua parempaa tulosta. Elintarviketeollisuudessa olosuhdetekijöillä on ti-

15 Selitettävä tekijä: Tuotannon kokonaistehokkuus (OEE) Selitettävä tekijä: Tuotantolaitteiden kunnossapidon kustannukset / tuotantolaitteiden jälleenhankinta-arvo Toteutunut OEE Toteutunut kustannus.. Ennustettu OEE Kuva 1. Olosuhdetekijöiden yhdistetty vaikutus tuotannon kokonaistehokkuudessa (OEE) olevaan vaihteluun elintarviketeollisuudessa. lastollisesti merkittävin vaikutus tuotannon kokonaistehokkuuteen. Tehtaan koon, integraatioasteen, pääomavaltaisuuden ja käyntiasteen vaikutusta kunnossapidon suhteellisiin kustannuksiin on havainnollistettu kuvassa 2. Ennustetut ja todelliset havaitut arvot ovat diagonaalilla yhtä suuret. Tapaukset, jotka ovat diagonaalin yläpuolella, edustavat odotettua heikompaa suoritusta. Edellä esitetyissä otoksissa esitetyt tapaukset voidaan sijoittaa nelikenttään sen mukaan, ovatko ne odotuksiin verrattuna paremmat vai heikommat. Jos tuotannon kokonaistehokkuus (OEE) on odotettua parempi, ero diagonaaliin on positiivinen. Jos suhteelliset kustannukset ovat odotettua alemmat, ero diagonaaliin on negatiivinen. Kuvassa 3 on toisella akselilla osoitettu tehtaan tuloksellisuus tuotannon kokonaistehokkuuden avulla mitattuna ja toisella akselilla kustannustehokkuus. Otoksessa mukana olevat tehtaat voidaan jakaa neljään ryhmään. Oikealla ylhäällä ovat tuloksellisimmat ja kustannustehokkaimmat yksiköt, alhaalla vasemmalla huonoimmin kummankin kriteerin suhteen menestyneet. Muissa laatikoissa ovat tapaukset, jotka ovat olleet menestyksekkäitä vain jommankumman kriteerin suhteen. Tekijät, jotka näyttävät luovan korkean käytettävyyden, heikentävät usein kunnossapidon kustannustehokkuutta. Vastaavasti tekijät, jotka ovat yhteydessä hyvään kustannustehokkuuteen, heikentävät usein käytettävyyttä. Vaikka tulokset ovat osittain luonnollisia ja ymmärrettäviä, ne tuovat paljon arvokasta lisätietoa kunnossapidon kehittämiseen. Uusi internetissä toimiva kunnossapidon benchmarking-järjestelmä nojautuu edellä esitettyihin tutkimustuloksiin ja periaatteisiin. Kari Komonen Customer manager Senior research scientist, PhD VTT Taulukko 1. OEE:n, käytettävyyden sekä suunnitellun ja ehkäisevän kunnossapidon taso vuorotyöasteen funktiona vuosina (N=166). Vuorotyöaste (1 5) OEE % 67,5 72,7 68,4 80,7 Käytettävyys % 85,9 86,4 88,5 91,6 Suunniteltu kunnossapito % 50,6 58,6 67,7 74,8 Ehkäisevä kunnossapito % 27,5 34,3 35,1 43,3 n Taulukko 2. OEE, käytettävyys sekä suunnitellun ja ehkäisevän kunnossapidon taso integraatioasteen funktiona Suomessa vuosina (N =261; N= jokaisessa luokassa) Integraatioaste <0,65 0,65 4,5 <4,5 OEE % 69,5 72,7 80,3 Käytettävyys % 88,3 87,3 93,4 Suunniteltu kunnossapito % 55,0 68,6 72,2 Ehkäisevä kunnossapito % 31,8 36,3 41,3 n Ennustettu kustannus Kuva 2. Olosuhdetekijöiden yhdistetty vaikutus kunnossapidon suhteellisiin kustannuksiin elintarviketeollisuudessa. Tarkasteltavat tekijät: (1) Tuotantolaitteiden kokonaistehokkuus (OEE) (2) Tuotantolaitteiden kp:n kustannukset suhteessa tuotantolaitteiden jälleenhankinta-arvoon 14 ennustettu OEE Toteutunut OEE ,5 Tässä ruudussa molemmat tekijät ovat heikommat kuin ennustettu 2,0 Tässä ruudussa molemmat tekijät ovat paremmat kuin ennustettu 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 Toteutuneet kustannukset - ennustetut kustannukset Kuva 3. Elintarviketeollisuuden tuotantoyksiköitä tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden mukaan luokiteltuna. Mikä on Kunnossapitoyhdistys? Kunnossapitoyhdistyksen tarkoituksena on kehittää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja yhteiskunnan rakenteiden tehokkuutta maailman parhaiksi. Teollisuuden kilpailukyky ja yhteiskunnan kyky tuottaa palveluja ovat sitä vahvemmat, mitä paremmin toimintaan sidottu pääoma tuottaa. Käytettävyyden, luotettavuuden ja elinkaarituottojen parantaminen ovat kunnossapidon osaamisalueita, joiden varaan kannattavuus ja kilpailukyky rakentuvat. Kunnossapitoyhdistys pyrkii lisäämään kunnossapidon osaamista, merkityksen tuntemusta ja arvostusta niin yritysten kuin yhteisöjenkin kilpailutekijänä. Yhdistys tukee myös alan tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kunnossapitoyhdistyksen historia alkaa vuodesta 1958, jolloin insinöörijärjestöt perustivat Kunnossapitotoimikunnan. Vuonna 1972 toiminta muuttui yhdistyspohjalle. Samana vuonna vasta perustettu yhdistys liittyi myös alan eurooppalaiseen kattojärjestöön (EFNMS). Tällä hetkellä yhdistyksessä on noin henkilö jäsentä ja 130 yritysjäsentä. Yhdistys julkaisee Kunnossapito -lehteä, järjestää koulutustilaisuuksia sekä tukee alan yhteistoiminnan ja verkostojen kehittymistä mm. ylläpitämällä ja kehittämällä kunnossapidon sähköistä yhteistoimintaverkkoa n -2,5-3,0 1

16 Selkeät mittarit ohjaavat kunnossapitoa HK Ruokatalon Vantaan toimipaikan kunnossapitotyöt ulkoistettiin 10 vuotta sitten. Kunnossapidon toimivuutta on seurattu nyt kolme vuotta ns. tasapainotetuilla tuloskorteilla. Niihin on kirjattu kunnossapidon tavoitteet talouden, prosessin, asiakkaan ja kunnossapitoyrityksen henkilöstön näkökulmasta. Tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain mittareiden avulla. Tuloskorttien tavoitteet on asetettu ja mittarit rakennettu mahdollisimman realistisiksi ja konkreettisiksi ja niin, että tulosten vertaaminen etenkin elintarviketeollisuuden kunnossapitotilastoihin onnistuu. Näitä tuloksia kerää ja ylläpitää Kunnossapitoyhdistys. Paras hyöty on mittariston monitahoiset näkökulmat, joissa ei katsota vain taloutta. Mittarit ja niitä tukevat toimintasuunnitelmat ohjaavat toimintaa, mikä näkyy lopulta myös euroissa, Ikonen huomauttaa ja lisää: Pyrimme avoimeen yhteistyöhön kunnossapitotoimittajan kanssa. Kuva HK Ruokatalo Oyj Teema n HK Ruokatalon Vantaan tehtaan kunnossapitotyöt hoitaa ABB Oy Service, jolla on omat työtilat Vantaan tuotantolaitoksella. HK Ruokatalossa Vantaalla kunnossapitotehtävissä on kunnossapidon käyttöpäällikkö Harri Ikosen lisäksi kaksi teknistä ostajaa, jotka hoitavat varaosa- ja tarvikehankintoja. 1 Mittarit eivät saa estää luovuutta Harri Ikosen mukaan tuloskortin toimintasuunnitelmiin pitää kirjata mahdollisimman konkreettisia toimenpiteitä kaikille näkökulmille ja mittareille, mutta ottaa selkeitä painopistealueita eri vuosille. Mittarit kertovat, miten hyvin tavoitteet on saavutettu. Kunnossapidon mittareille pitää valita vuosittain painopistealueita, kunnossapidon käyttöpäällikkö Harri Ikonen tähdentää. Kuva Pirjo Huhtakangas Tuotannon kokonaistehokkuus on parhaimpia kunnossapidon ja tuotannon yhteisiä mittareita. Tasapainotettu tuloskortti on hyvä työkalu kunnossapidon johtamisessa, mutta mittareita ei saa olla liikaa. Kunnossapidon ohjausjärjestelmä (SAP/PM) mahdollistaa mittareiden käytön ja hallinnan. Käymme ABB:n kanssa kuukausittain tulokset läpi ja teemme suunnitelmia poikkeamien korjaaviksi toimenpiteiksi, Ikonen kertoo. Hän muistuttaa, ettei toiminnasta saa tulla kuitenkaan liian mittarikeskeistä, etteivät luovuus ja tilannetaju kärsisi. Se on kunnossapitomittariston sudenkuoppa. Jos mittarit ovat järkeviä ja tavoitteet realistisia, niihin suhtaudutaan myönteisesti, Ikonen muistuttaa. Yhteistyökumppani mukana arkityössä Harri Ikonen tähdentää, että ulkoistettu kunnossapitotoiminto ei onnistu, ellei kumppani tunne asiakkaansa prosesseja. Yhteistyö 10 vuoden aikana on ollut opettavaista, ja siihen on liittynyt niin myötä- kuin vastamäkeäkin, kuten kaikessa ihmisten välisissä kanssakäymisissä. Mitään pysyvää linjavetoa kunnossapidon ulkoistamisen suhteen emme ole tehneet, vaan tilanne katsotaan aina tapauskohtaisesti. Päällimmäinen kysymys lienee, mitä lisäarvoa kunnossapidon ulkoistaminen tai oma, mahdollisesti verkostoitunut kunnossapitomalli tuo liiketoimintaamme. Yhteistyö kunnossapidon, tehtaan tuotannon sekä tuotannonohjauksen kanssa on välttämätöntä. Myös kunnossapidon sekä puhdistuspalvelun näkökannat esimerkiksi uusissa laitehankinnoissa ovat merkittävät, ja niitä pyritään hyödyntämään investoinneissa järjestelmällisesti. Joka aamu Vantaan tehtaalla on palaveri, jossa ovat mukana puhdistuspalvelun (Lassila & Tikanoja) ja kunnossapidon (ABB) edustajat sekä HK Ruokatalon kunnossapidosta Harri Ikonen ja tekninen ostaja ja tuotannosta tehdaspäällikkö, esimiehet ja työsuojelupäällikkö. Noin 10 minuutissa käsitellään työsuojelun, puhdistuspalvelun ja kunnossapidon ongelmakohdat, kuten työsuojeluun liittyvät lähel-

17 tä piti -tapaukset, eli lyhyessä ajassa käydään läpi akuutit ongelmat, mitä niille on tehty ja mitä niille pitää tehdä! Palaverit toimivat myös ennakoivasti. Esimerkiksi jos seuraavalla viikolla tuotantolinjalla on seisokki huollon vuoksi, palaverin kautta kaikki saavat siitä tarkentavat tiedot ja voivat suunnitella työnsä sen mukaan. Toki huoltosuunnitelmat on aikaisemmin tehty yhdessä tuotannon ja tuotannon ohjauksen kanssa, mutta viestintä on kaiken A & O, Ikonen teroittaa. Tuotannon kokonaistehokkuus hyvä mittari Harri Ikosen mukaan tuotannon kokonaistehokkuus on parhaimpia kunnossapidon ja tuotannon yhteisiä mittareita. Tuotantotehokkuus kuvaa sitä, kuinka hyvin laite, tuotantolinja tai prosessi toimii. Siinä kerrotaan keskenään käytettävyys, suorituskyky ja laaduntuottokyky. Yhteisen mittarin avulla voidaan välttää osaoptimointeja. Mittari vaatii esimiehiltä ja päälliköiltä aktiivista seurantaa, koska muuten kehitystä ei synny. Tuotannon kokonaistehokkuuden avulla voidaan vertailla laitteita, linjoja ja kokonaisia tehtaita. Pirjo Huhtakangas FOOD SAFETY KOULUTUSTARJONTA Uudistunut elintarvikelainsäädäntö Koulutus perehdyttää vuonna 2006 uudistuvan elintarvikelainsäädännön uusiin vaatimuksiin turvallisuus- ja riskinarvioinnissa, omavalvonnassa, jäljitettävyydessä, ensisaapumispaikkojen valvonnassa, pakkausmerkinnöissä, kuluttajansuojassa ja tiedottamisessa. Jaksoilla käsitellään myös erityistilanteita ja laboratorioiden uusia toiminnan laatu- ja viestintävelvoitteita. Kokonaisuus sisältää 4 x 2 lähiopetuspäivää ja se toteutetaan välillä Biotekniikka Koulutus on tarkoitettu elintarvikealalla toimiville ruokaketjun asiantuntijoille sekä oppilaitosten opettajille. Luennoilla käsitellään bioteknisiä sovelluksia ja niiden hyödyntämistä kasvin- ja eläintuotannossa sekä elintarviketuotannossa. Koulutuskokonaisuus alkaa syksyllä Tiedustelut ja tarkemmat ohjelmat Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Länsi-Uusimaa Irma Isotalo, p tai Inspecta Mittauksen kalibrointi-, vakaus-, validointi- ja laadussapitopalvelut ovat oleellinen osa mittausten laadunhallintaa nykyaikaisessa elintarviketeollisuus-, ja laboratorioympäristössä. Mittaukset voivat liittyä itse tuotantoprosesseihin, laboratoriotoimintoihin tai hyödykkeiden ja tuotteiden kaupankäyntiin. Myös -merkintä Inspectalta. autoklaavit laboratorio- ja analyysivaa at teollisuusvaa at ja punnukset lämpö- ja kylmätilat lämpö- ja kosteusmittarit virtausmittarit painemittarit- ja anturit yleismittarit sähkö- ja energiamittarit oskilloskoopit ja kalibraattorit kierroslukumittarit teollisuuden säiliöt Ota yhteyttä palvelunumeroomme

18 Asenne vaikuttaa ratkaisevasti työturvallisuuteen Teema Valion turvallisuuspäällikkö Seppo Morander tiivistää työturvallisuuden oleellisimman asian yhteen sanaan: asenteeseen. Me suomalaiset uskomme, ettei meille koskaan satu mitään. Ei ajatella, että kun vaara on olemassa, se voi joskus toteutua. Tämä asenne johtaa turvattomaan tapaan tehdä töitä. n Seppo Moranderin mukaan tapaturmat ovat pääsääntöisesti toimintatavasta johtuvia. Koneita ja laitteita syynätään, mutta myös työskentelytapoja pitää skarpata. Ihmiset vaikuttavat usein siihen, miten tapaturmat lähtevät liikkeelle. Vaikka esimerkiksi suojaimien käyttöön on opastettu, on vaikeampi saada ihmiset käyttämään niitä, koska ne aina hankaloittavat vähän työntekoa. Ensin pitää saada työympäristö kuntoon, mutta lopulta asenne ratkaisee. Turvallisuuspäällikkö kiertää Valion toimipaikat kerran vuodessa ja tekee käynneistä raportin kunkin toimipaikan työsuojelupäällikölle, joka huolehtii korjaavista toimenpiteistä. 1 Turvallisuusauditointien suurin anti on työsuojelupäälliköiden ja esimiesten koulutus ja opastus. Niissä keskustellaan, miten asiat voidaan ratkaista. Tavoite on saada kaikki silmäparit havainnoimaan työympäristöä, Morander sanoo. Tapaturmien vakavuusaste vähentynyt puoleen Vuonna 2004 tapaturmien keskimääräinen poissaoloaika oli Valiolla noin 18 päivää ja syyskuun loppuun mennessä 2005 vajaa 11 päivää. Samanaikaisesti työtapaturmien määrä laski noin kolmasosan. Mikä on saanut muutokset aikaan? Vuodesta 2001 lähtien Valiolla on panostettu riskinarviointiin kaikilla työpaikoilla. On myös puhuttu enemmän työturvallisuudesta, kampanjoitu ilmoittamaan läheltä piti -tapauksista ja pidetty työturvallisuuskoulutuksia omalle väelle ja edellytetty sitä myös alihankkijoilta. Kaikilla toimipaikoilla yhden päivän koulutuksen ja lopputentin läpäisseet ovat saaneet työturvallisuuskortin, joka on voimassa viisi vuotta. Lähes jokaisella tuotannossa, varastoissa ja kunnossapidossa toimivalla henkilöllä on työturvallisuuskortti ja viimeisetkin koulutetaan vuoden 2006 aikana. Hätäseis-painikkeen vieressä on ilmoitettu selkeästi painikkeen vaikutusalue: tölkkikuljetin. Kuva Seppo Morander Kaatumiset ja liukastumiset olivat Valiolla yleisimpiä työtapaturmia vuonna Niitä syntyy, kun loikitaan, hypitään ja hosutaan. Ne kahmaisivat kolmasosan kaikista tapaturmista. Esineisiin satuttamisia (mm. viiltohaavoja ja ruhjeita) oli lähes yhtä paljon määrällisesti. Ylikuormituksen ja -rasituksen aiheuttamia tapaturmia (mm. selän venähdyksiä) oli noin 15 % ja esineiden väliin jäämisiä noin 10 %. Yhdeksän tapausta oli luokiteltu putoamiseksi tai hyppäämiseksi, mutta näissä tapaturmissa sairasloma on kestänyt keskimäärin 76 päivää. Vajaan 40 % poissaoloista aiheutui kaatumisista ja liukastumisista, mutta keskimääräinen sairasloma oli vain 12 päivää. Korkealla tehtävissä töissä ei aina käytetä putoamissuojaimia. Esimerkiksi erään urakoitsijan työntekijä teki töitä ilman suojavälineitä ilmastointikanavan päällä kuuden metrin korkeudessa. Suomalainen työntekijä tekee työnsä hyvin, nopeasti ja tunnollisesti, mutta osin oman turvallisuutensa uhalla, Morander huomauttaa. Koneet ja laitteet pystytään suojaamaan Vanhoissa koneissa ja laitteissa eikä aina uudemmissakaan ole riittäviä suojauksia, vaan työntekijöiden on mahdollista päästä koneen sisälle vaara-alueelle. Koneet ja laitteet pystytään kuitenkin tänä päivänä suojaamaan. Valtioneuvoston päätöksen (koneiden turvallisuus 1314/1994) mukaan ja sen jälkeen valmistetuissa koneissa ja laitteissa pitää olla CE-merkki, jolla koneen tai laitteen valmistaja vakuuttaa koneen/laitteen täyttävän turvallisuusvaatimukset. CE-merkki ei kuitenkaan takaa, että kone tai laite täyttää nämä vaatimukset. Esimerkiksi isojen firmojen toimittamista uusista sarjatyönä tehdyistä pakkauskoneista en ole huolestunut, sillä ne on yleensä suojattu hyvin. Kuva Pirjo Huhtakangas Hätätilanteessa evakuointia ohjaavilla on yllään oranssit turvaliivit, turvallisuuspäällikkö Seppo Morander esittelee. Sen sijaan muun muassa kuljettimet, radat ja jotain erityistä tarkoitusta varten tehdyt koneet ovat ongelmallisia, koska ne useimmiten räätälöidään, Seppo Morander kertoo. Hänen mukaansa 2000-luvun koneista ja laitteista löytyy puutteita, kuten liian pienet turvaetäisyydet ja puutteelliset suojaukset. Vaikuttaa siltä, että kaikki kone- ja laitetoimittajat eivät tunne lainsäädännön työturvallisuusmääräyksiä riittävän hyvin. Esimerkiksi pölyräjähdysvaaraa ei tunneta kovin hyvin ja siitä ei juurikaan ole kokemuksia. Muuan muassa leipomoissa ja maitojauheen käsittelyssä on sattunut maailmalla pölyräjähdyksiä. Seppo Morander tähdentää, että ostaja on vastuussa koneiden ja laitteiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja kunnossapidosta koko elinkaaren ajan. Käyttöönottotarkastuksessa pitää selvittää, että kone/laite todella täyttää työturvallisuusvaatimukset.

19 Kuva Pirjo Huhtakangas Ellei täytä, jälkikäteen tehdyt muutokset turvallisuuden parantamiseksi voivat olla kustannuksiltaan merkittäviä ja hyvin vaikeita toteuttaa, koska koneen suunnittelussa on ollut puutteita. Kustannukset lankeavat valmistajalle. Urakoitsijalle sakkoa laiminlyönneistä Oma lukunsa ovat ulkopuolisten urakoitsijoiden työntekijät. Valio järjestääkin hygienia- ja turvallisuuskoulutusta urakoitsijoiden vastaaville mestareille projektin tarpeen mukaan. Isoissa urakoissa on käytössä sakkokäytäntö työturvallisuuden laiminlyönneistä. Sanktiopykälä on kirjattu sopimukseen. Sakko (500 euroa) saattaa napsahtaa esimerkiksi, jos työntekijällä ei ole tulityölupaa, telineiltä puuttuvat kaiteet tai työntekijät eivät pukeudu elintarvikehygienian vaatimalla tavalla. Sakkosumma ei ole iso, mutta kun sama työmaa saa tarpeeksi monta sakkoa, urakoitsijan ylempi johto kiinnittää asiaan huomiota. Pirjo Huhtakangas Työterveysbarometri: sairauspoissaolot vähenevät Medivire Työterveyspalvelyt Oy teetti marraskuussa 2005 Suomen ensimmäisen työterveysbarometrin. Sen mukaan 24 % teollisuuden päättäjistä arvioi sairauspoissaolojen vähenevän tulevaisuudessa, 14 % uskoi niiden nousevan. Kaikista päättäjistä 20 % arvioi poissaolojen lisääntyvän ja 15 % vähenevän. Sairauspoissaolot muodostavat nykyisin noin 5 % yrityksen palkkakustannuksista. Jos jokainen työssäkäyvä suomalainen sairastaa vuodessa yhden päivän nykyistä enemmän, siitä aiheutuu suomalaisyrityksille yhteensä yli 86 miljoonan euron lisälasku. Teollisuuden päättäjistä 39 % arvioi, että investoinnit työterveyspalveluihin kasvavat. Kaikista päättäjistä näin uskoo 42 %. Työterveysbarometriin vastasi 753 päättäjää, joista teollisuuden päättäjiä oli 257. Lisätietoja osoitteesta n Kuva Seppo Morander Kuva Seppo Morander Kuva Seppo Morander Maitolaatikkopinon purkulaitteen kuljetin on suojattu valoverholla. Se pysäyttää laitteiston, jos työntekijä kulkee rataa pitkin laitteiston sisään koneen käydessä. Trukkikuskeilla on näkyvä sinioranssi työvaate ja ajovalot suunnattu aina ajosuuntaan päin. Jalankulkijoilla on varastossa käytössä myös oranssi työvaate tai liivi. Portaisiin voi laittaa karkeapintaisia liukuesteitä tai jälkivalaisevia nauhoja varsinkin sellaisiin paikkoihin, joissa ei ole luonnonvaloa, Seppo Morander esittelee. Vanhaan koneeseen on lisätty suojauksia ns. käsivarrenmitan verran (vähintään 85 cm) vaarakohdassa. 1

20 Maailman suurin leipäjuustotehdas Jalasjärvelle Teema Kuva Anneli Koskenkorva Juustoportti Oy paistaa leipäjuustoa 1,1 miljoona kiloa vuodessa, mutta kysynnän kasvu vaatii tuotannon kaksinkertaistamista. Vaikka leipäjuustolan logistiikka tehostuu, työntekijöitä tarvitaan lisää palvelukonseptin kehittämisessä. n Juustoportti on Suomen suurin leipäjuuston valmistaja, jonka osuus markkinoista on sopimusvalmistuksineen %. Maitoa tähän kuluu 8 miljoonaa litraa vuodessa. Bifisoft-jogurtit ja kypsytetyt juustot mukaan luettuna maidontarve nousee 17 miljoonaan litraan. Jalasjärveltä kerätään maitoa 12 miljoonaa kiloa, loppu ostetaan Valiolta. Vuohenmaito kerätään 15 eri tuottajalta Vammalan seudulta. Kapasiteetin laajennukseen useita syistä Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari perustelee leipäjuustolan tuotantokapasiteetin kaksinkertaistamista myös sillä, että juustolan uusimisessa sovitetaan yhteen valmistuslinjan ja logistiikkaketjun hallinta, jolloin toimitusvälit lyhenevät ja käyttöaste kasvaa. 20 Vaunuilla tehtävät siirrot muuttuvat kuljetusradoille, ja kontaminaatioriskit vähenevät. Paistosta tulevat juustot menevät spiraaliin, jossa 30-asteinen tuuli jäähdyttää ne nopeasti. Herkästi pilaantuvan tuotteen mikrobiologisen laadun ja säilyvyyden hallinta helpottuu huomattavasti. Leipäjuuston paloittelu ja pakkaaminen tapahtuvat edelleenkin robottiautomatiikalla. Uudisrakentaminen on suunniteltu niin, ettei tuotanto häiriinny: ettei juusto huomaa muutoksia tapahtuneen. Tämä vaatii sekä henkilökunnalta että urakoitsijoilta saumatonta yhteistyötä, johon on varauduttu pohjalaisella järjestelmällisyydellä. Leipäjuustolan investoinnin arvo on noin miljoona euroa. Vuonna 2007 kuluu logistiikkakeskuksen toiminnan laajentamiseen, tuotannon ja pakkaamisen tehostamiseen sekä kahvilaravintolan ja juustokellaripisteiden toiminnan parantamiseen noin kaksi miljoonaa euroa. Juustoportti työllistää vakinaisesti noin 80 henkilöä. Matkailusesongin aikana, jolloin kahvilaravintolapuolikin vilkastuu, työtekijämäärä kaksinkertaistuu. Juustolatyötekijöiltä vaaditaan korkean hygieniatason sisäistämistä. Seinäjoen koulutuskeskuksen ja työvoimatoimiston kanssa yhteistyössä on koulutettu ja työllistetty Juustoportin myymälässä on joka päivä maistiaiset ja mielipidekysely. nuoria työnhakijoita, jotka arvostavat Jalasjärven edullisia asuntomarkkinoita ja maalaismaisemaa. Sveitsiläiset kittijuustot hurmaavat suomalaiset Juustoportti on valmistanut kypsytettyjä juustoja jo viiden vuoden ajan. Uusi kivikellari on ollut käytössä kolme vuotta. Kellarin kosteus ja lämpötila säädetään nykyaikaisella automatiikalla, joka hälyttää tarvittaessa juustomestarin paikalle. Voimakkaanmakuiset kittijuustot ovat suosittuja. Juustoportista onkin tullut Suomen suurin kittijuustojen valmistaja. Sveitsiläinen juustomestari Edi Wägel on soveltanut valmistusmenetelmät suomalaisiin oloihin ja EU-vaatimuksia vastaaviksi. Viinitarhurinjuusto ja Brandypähkinäjuusto ovat hänen taidonnäytteitään. Sveitsiläisestä perinteestä poiketen raakamaito pastöroidaan, mutta juusto keitetään kuparikattilassa. Kittijuustot kypsyvät sisältäpäin hapatteen avulla ja ulkoapäin kittibakteeriviljelmän avulla. Juuston kypsyminen on monimutkainen tapahtuma. Siihen vaikuttavat raakamaidon mikrobien, proteiinien ja rasvan laatu, käytetyt hapatteet ja viimeksi vielä kittibakteerien määrä juustolan ilmassa, kellarin lämpötila ja kosteus. Kypsymässä olevien juustokiekkojen pinta pestään kaksi kertaa viikossa suolavedellä, jossa on kittibakteeriviljelmää. Kosteuden ja lämpötilan pitää olla oikeat koko kypsytysajan, muuten juusto pilaantuu tai halkeilee. Juustotyypistä riippuen kypsyminen kestää 3 10 kuukautta. Kerran viikossa juustomestarit arvioivat kypsyysasteen. Kypsennystä jatketaan, jos maku ei ole riittävän voimakas. Voimakasarominen viinitarhurin juusto vaatii 6 8 kuukauden kypsytysajan. Tänä aikana juustoa harjataan päivittäin punaviinillä. Suomalaiset eivät ole tottuneet kypsän kittijuuston voimakkaaseen hajuun, joka muistuttaa suk- Juustoportti lukuina Perustettu vuonna 1989 Liikevaihto 17 miljoonaa euroa Maidonkulutus 17 miljoonaa litraa Henkilökunta noin 80 työntekijää Kävijöitä kahvila-ravintolassa vuodessa Juustokellaripisteitä marketeissa noin 30 Suomen suurin leipäjuuston, kittijuuston ja mozzarellan valmistaja Vuonna 1993 Bifisoft-hapanmaitovalmiste Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailun vähittäiskauppasarjan voittaja Vuonna 1999 Suomalaisen työn liiton Kultainen avain Vuonna 1999 Pro Maaseutu -tunnus maaseudun kehittämisestä Vuonna 2000 Suomen Juustoseuran vuosikilvet juustokulttuurin edistämisestä Vuonna 2004 Suomen Yrittäjien Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto n Lisätietoja: kamehua. Siksi kitti pestään pois kypsytyksen jälkeen ja juusto kastellaan 90-asteisessa vahassa, jossa se saa hajua läpäisemättömän kuoren. Ehjä, vahattu kittijuustotahko säilyttää sekä hajut että mehevät aromit sisällään jopa kesähelteellä. Monipuolinen valikoima juustoja Friburgin kantonista kotoisin olevat Gruyére-tyyppiset juustot antavat makua juusto-fonduelle. Juustoportti valmistaa Gruyérejuustoja sekä lehmän että vuohenmaidosta ja niiden yhdistelmästä. Vuohen Vuoristo-juusto on nuori gruyére, jota on kuivatettu tuulessa ennen pakkaamista. Monia asiakkaita miellyttää myös miedon makuinen Vuohen Havarti. Juustoportti on myös Suomen suurin mozzarellan valmistaja. Hapate ja valmistusmenetelmä on haettu juuston kotimaasta Italias-

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille 27.2.2014/BMS/J Kari 1 Liikevaihto 2012 53,3 m Omistussuhteet: Metsä Fibre 50,1% Industria 49,9% Käynnissäpitoyksiköt Kemi Äänekoski Joutseno

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

TRUCONNECT Etäpalvelut REAALIAIKAINEN TUOTANNON TEHOKKUUDEN VALVONTA

TRUCONNECT Etäpalvelut REAALIAIKAINEN TUOTANNON TEHOKKUUDEN VALVONTA Teollisuusnosturit Ydinvoimalanosturit Satamanosturit Raskaat trukit Kunnossapito Työstökonehuolto ETÄPALVELUT TRUCONNECT Etäpalvelut REAALIAIKAINEN TUOTANNON TEHOKKUUDEN VALVONTA TIEDÄTKÖ KUINKA TEHOKKAASTI

Lisätiedot

CASE: UPM Wood Oy, Suomi

CASE: UPM Wood Oy, Suomi CASE: UPM Wood Oy, Suomi Tuotannon OEE tehokkuudenseurantajärjestelmä yhdelletoista vaneritehtaalle. Asiakas UPM Wood Oy valmistaa vaneria Suomessa yhdellätoista tehtaalla. Yhtiö on Suomen ja Euroopan

Lisätiedot

Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin

Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin Mietitkö uuden koneen hankkimista? Seuraavat 60 sekuntia voivat säästää Sinulta pitkän pennin Alusta alkaen oikein Viisaat päätökset, hyvät tulokset Alusta alkaen järkevästi ja huolellisesti harkittu työstökoneinvestointi

Lisätiedot

Tuotannon laatukeskeinen suunnittelu ja ohjaus

Tuotannon laatukeskeinen suunnittelu ja ohjaus Tuotannon laatukeskeinen suunnittelu ja ohjaus Juha Juntunen mailto:juha.juntunen@pp.nic.fi Opintojakson sisältö Tehdassuunnittelun perusteet Tuotteen valmistusprosessit Kapasiteetin mitoitus Kannattavuusanalyysi

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki

Kustannustehokas hankintaosastosi. Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Kustannustehokas hankintaosastosi Beijing - Shanghai - Hong Kong - New Delhi - Stockholm - Helsinki Nikolai Sourcing Hankinta- ja logistiikkaratkaisuja ja vastuullisuuden hankintapalveluita teollisuudelle

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Kunnossapito. Suomen kansantaloudessa. Kunnossapitoyhdistys ry

Kunnossapito. Suomen kansantaloudessa. Kunnossapitoyhdistys ry Kunnossapito Suomen kansantaloudessa Kunnossapitoyhdistys ry Kiinteiden investointien pääomakanta Vuonna 2005 yhteensä 402 mrd. Kunnossapidon tehtävä on pitää pääomakanta tuottavana ja kilpailukykyisenä.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on vuonna 2005 perustettu tekniseen tukkukauppaan ja huoltopalveluihin erikoistunut perheyritys. Päätoimipaikkamme on Vieremällä

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Kustannustehokas hankintaosastosi

Kustannustehokas hankintaosastosi Kustannustehokas hankintaosastosi Helsinki Tel: +358 9 4247 7600 Fax: +358 9 4247 7603 Beijing Tel: +86 10 650 14273 Fax: +86 10 650 14275 Shanghai Tel: +86 21 627 00640 Fax: +86 21 627 00872 Hong Kong

Lisätiedot

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia

Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla. Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia Tuotteen hitsattavuuden testaus robottisimulointiohjelmalla Kari Solehmainen Savonia Ammattikorkeakoulu HitSavonia Sisältö Yhtenäissuunnittelu (Concurrent engineering) Mallinnus ja simulointi Robottihitsauksen

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006

Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 25.10.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvällä tasolla Vaneriteollisuuden markkinatilanne edelleen hyvä päämarkkinaalueilla lukuunottamatta

Lisätiedot

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista

Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista Punnituksen ja annostuksen kokonaisosaamista 100 years of experience Lahti Precision Teknologiajohtaja punnitus- ja annostusprosesseissa Annostusprosessit Jatkuva annostus Eräannostus Automaatio Punnitus

Lisätiedot

Kustannustehokas hankintaosastosi

Kustannustehokas hankintaosastosi Kustannustehokas hankintaosastosi Helsinki Tel: +358 9 4247 7600 Fax: +358 9 4247 7603 Beijing Tel: +86 10 650 14273 Fax: +86 10 650 14275 Shanghai Tel: +86 21 627 00640 Fax: +86 21 627 00872 Hong Kong

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Mitä apua arvoketjuajattelusta

Mitä apua arvoketjuajattelusta Missä arvoketjuissa puu voi menestyä tulevaisuudessa? Taru Peltola taru.peltola@joensuu.fi 1 Mitä apua arvoketjuajattelusta? 2 Tulevaisuusfoorumin arvoketjuselvitys 3 Konkreettisia esimerkkejä ja tuloksia

Lisätiedot

Tuotteiden elinkaaritiedon hallinta - käytäntöjä ja haasteita yritysverkostoissa

Tuotteiden elinkaaritiedon hallinta - käytäntöjä ja haasteita yritysverkostoissa Tuotteiden elinkaaritiedon hallinta - käytäntöjä ja haasteita yritysverkostoissa Timo Ala-Risku BIT Tutkimuskeskus EloCore ajankohtaisseminaari III Espoo, 5.10.2005 Tuotteiden elinkaaritieto mikä siinä

Lisätiedot

Prosessikunnossapito ja huoltosopimukset Ulkoistukset. Ennakkohuolto ja vikakorjaukset, LVI-suunnittelu Huoltosopimukset

Prosessikunnossapito ja huoltosopimukset Ulkoistukset. Ennakkohuolto ja vikakorjaukset, LVI-suunnittelu Huoltosopimukset UPM KOFF Kokonaiskunnossapito Prosessikunnossapito ja huoltosopimukset Ulkoistukset Kenttähuolto ja Projektit Sähkö- ja automaatio kunnossapitopalvelut Mekaaninen kunnossapito, modernisoinnit, prosessimuutokset

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Varavoimakoneiden huoltopalvelut

Varavoimakoneiden huoltopalvelut Varavoimakoneiden huoltopalvelut pidämme sen käynnissä! Huolettomuutta toimivalla huollolla Hienoinkaan auto ei säilytä käyttövarmuuttaan ilman säänöllistä, ammattitaitoisesti tehtyä huoltoa. Sama pätee

Lisätiedot

Omavalvonta helpoksi Napsa-omavalvonnan seurantajärjestelmällä

Omavalvonta helpoksi Napsa-omavalvonnan seurantajärjestelmällä Omavalvonta helpoksi Napsa-omavalvonnan seurantajärjestelmällä Loimaalainen Trulli Oy on tuonut markkinoille tuotteen, joka helpottaa elintarvike-alan omavalvontaa, mutta sopii joustavuutensa ansiosta

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon OHUTLEVY- JA JOUSITUOTEKUMPPANISI

Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon OHUTLEVY- JA JOUSITUOTEKUMPPANISI PARTNERSHIP POWER Ohutlevy- ja jousiosaamista proto tyypistä volyymi tuotantoon Meconet on johtava jousi-, meisto- ja syvävetotuotteiden valmistaja. Tarjoamme asiakkaillemme ylivoimaisen palveluketjun

Lisätiedot

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Elkome Installaatiot Oy on erikoistunut sähköistykseen ja automaatioon. Suunnittelemme ja valmistamme sähkökeskuksia sekä erilaisia erikoiskeskuksia teollisuuden

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen 1 TEKNISEN PALVELUN KUMPPANI VUODESTA 1986 Comatec Group: Insinööritoimisto Comatec Oy Rantotek Oy Insinööritoimisto Metso

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Varastossa kaikki hyvin vai onko?

Varastossa kaikki hyvin vai onko? Varastossa kaikki hyvin vai onko? Done Software Solutions Oy Arto Pellonpää Done Software Solutions Oy Revenio Group Oyj 2013 liikevaihto 25,4 MEUR henkilöstö lähes 300 listattu NASDAQ OMX Helsingin Pörssissä

Lisätiedot

WATREC OY. Best Available Biotechnology. Biolaitosyhdistys 21.10.2015

WATREC OY. Best Available Biotechnology. Biolaitosyhdistys 21.10.2015 WATREC OY Best Available Biotechnology Biolaitosyhdistys 21.10.2015 Watrec Oy:n biokaasutoiminnan kehitys Biokaasualalla vuodesta 2003 Suomen ensimmäinen yksityinen suuren kokoluokan biokaasulaitos (4

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Process Industry. Solutions for handling raw materials

Process Industry. Solutions for handling raw materials Process Industry Solutions for handling raw materials Oy Mesmec Ab Måttisenkatu 3, 67700 Kokkola puh. +358 207 280 680 fax +358 6 8326 811 info@mesmec.fi www.mesmec.fi MESMEC HALLITSEE KOKONAISUUDET Vuonna

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout

CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta. Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout CapMan ostaa teollisuuskunnossapidon Fortumilta Jukka Järvelä, partneri, CapMan Buyout 21 September 2006 1 CapMan johtava pääomasijoittaja Pohjoismaissa Pohjoismainen läsnäolo ja markkina-asema perustettu

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

OEE Coach valmennus tuotantotehokkuuden kehittämiseen

OEE Coach valmennus tuotantotehokkuuden kehittämiseen Tausta Parhaiten menestyvät tuotantoyritykset ovat varmistaneet tehdyille tuotantoinvestoinneille korkean käyttöasteen ja toiminta on hiottu mahdollisimman tehokkaaksi. Tämä edellyttää uskottavaa tietoa

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Tässä esityksessä Käydään läpi pääpiirteittäin miksi kyseinen projekti mitä tavoitellaan

Lisätiedot

Chint, keskuskomponenttien markkinajohtaja

Chint, keskuskomponenttien markkinajohtaja Chint, keskuskomponenttien markkinajohtaja www.klinkmann.com Kustannustehokkaat ratkaisut Chint, kustannustehokkaat ratkaisut Yleiskatsaus Yrityksemme Tuotteemme Referenssikohteet Toimintapamme www.klinkmann.com

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Tervetuloa Näin tehostat asiakastyöskentelyä digitaalisesti -aamiaistilaisuuteen. Inspiratio JM emotion Element - Wellnator

Tervetuloa Näin tehostat asiakastyöskentelyä digitaalisesti -aamiaistilaisuuteen. Inspiratio JM emotion Element - Wellnator Tervetuloa Näin tehostat asiakastyöskentelyä digitaalisesti -aamiaistilaisuuteen Inspiratio JM emotion Element - Wellnator Ohjelma 8.00 Aamukahvi 8.15 Tervetuloa, Annele Bergman, Inspiratio 8.30 estrategia,

Lisätiedot

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply

Lisätiedot

Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta. Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka

Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta. Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka Yrityksen kilpailukyky vahvaksi: ensitietoa matkailun turvallisuusnormistosta Seinäjoki 8.10.2013 Kouvola 9.10.2013 Eija Raasakka Esityksen sisältöä Taustaa matkailun turvallisuustyölle Matkailun turvallisuusverkosto

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

TALOUS TUTUKSI koulutus 4.9.2013. Kasvuyritys esittäytyy. Alphaform Nordic. KTM Dan Björklöf Toimitusjohtaja

TALOUS TUTUKSI koulutus 4.9.2013. Kasvuyritys esittäytyy. Alphaform Nordic. KTM Dan Björklöf Toimitusjohtaja TALOUS TUTUKSI koulutus 4.9.2013 Kasvuyritys esittäytyy Alphaform Nordic KTM Dan Björklöf Toimitusjohtaja Alphaform Euroopan johtava 3D tulostuksen osaaja Alphaform on sovelluslähtöinen teknologiayritys

Lisätiedot

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Säästää syödessäänkin Hyvän sisäilman kustannukset saadaan jo etukäteen selville. Ennakointi, käytön optimointi ja tiedot todellisista

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot