Liite 1 sisällysluettelo

Transkriptio

1 1 Liite 1 sisällysluettelo 1 Investointiosa, Liite 1, investointiohjelman vaihtoehtojen kuvaus Investointiohjelman vaihtoehtojen yleiskuvaus Kunnan velkaantuminen ja kaavatalous investointiohjelman vaihtoehdoissa Investointiohjelman vaihtoehto Investointiohjelman vaihtoehto Investointiohjelman vaihtoehto Investointiohjelman vaihtoehto Liite 1.1, Investointiprosessin kuvaus Investoinnin vaiheet ja toteutustapa Kaava- ja tonttivaranto Infran laajennusinvestointien vaikutukset talouteen ja kaavatalous Infra-investointien toteutusperiaatteita Rakennusinvestointien toteutusperiaatteita... 3

2 2 1 Investointiosa, Liite 1, investointiohjelman vaihtoehtojen kuvaus 1.1 Investointiohjelman vaihtoehtojen yleiskuvaus Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistymisen päätökset oletetaan tehtävän strategian mukaisesti tämän valtuustokauden aikana ja henkilöliikenteen oletetaan käynnistyvän vuoden 2026 alusta. Yhdyskuntakehityksen puolesta panostetaan kaavoitusohjelman mukaisesti, voimakkaasti kaikkiin kolmeen keskukseen: Talmaan, Nikkilään ja Söderkullaan. Kaikissa taajamissa kaavoitusohjelman mukaisesti valmistuvat asemakaavat kilpailutetaan ja toteutetaan heti, kun asemakaavan saa lain voiman ja katusuunnitelmat ovat olleet nähtävillä, hyväksytty ja niiden saadessa lain voiman. Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa 2 lähdetään siitä, että Talman radan eteläpuolen toteuttaminen kynnysinvestointeineen käynnistetään vasta kun KeNi-radan investointipäätös on tehty. Skenaariossa on oletettu, että KeNiradan henkilöliikenteen käynnistämisen Valtion ja HSL:n investointi- ja liikennöintipäätökset tehdään vasta vuonna 2024 ja investoinnit käynnistetään vuonna KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistyminen vaikuttaa alueen kiinnostavuuteen ja nopeuttaa alueen toteutumista sekä pienentää Sipoon kunnan taloudellista riskiä. Nikkilän ja Söderkullan kaavatalous ja yhdyskuntakehitys on vastaava kuin vaihtoehdossa 1. Vaihtoehto 3 Vaihtoehdossa 3 lähtökohtana ovat paitsi VE 2:ssa oleva Talman radan eteläpuolen toteuttaminen ja kynnysinvestointien käynnistäminen vasta KeNi-radan investointipäätöksen jälkeen sekä myös Nikkilän yhdyskuntarakenteen nopeampi kehittäminen kaavoittamalla kaavataloudellisesti kannattavia Sipoon kunnan omistuksessa olevia kohteita Talman asemakaavoituksesta säästyneillä resursseilla. Näin yhdyskuntakehityksen osalta mahdollistetaan paremmin KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistettäväksi valtion ja HSL:n taholta tehtävät päätökset. Vaihtoehto 4 KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistäminen arvioidaan toteutuvan vuoden 2030 alussa ja KeNi-radan liikennöintipäätöksiä vaativat hankkeet on siirretty vastaavasti kuin vaihtoehdossa 2 ja luvun loppuun. Vaihtoehdossa 4 Talman radan eteläpuolen asemakaava ja siinä sijaitseva uusi Talman yhtenäiskoulun ensimmäinen vaihe (ala-aste) ja päiväkoti toteutetaan kuitenkin mahdollisimman nopeasti. Muiden radan eteläpuolen kaava-alueiden toteutusta siirretään eteenpäin. Lisäksi vaihtoehdon 3 mukaisesti Nikkilän kaavoitusta on pyritty nopeuttamaan aikaistamalla niitä Nikkilän asemakaavoja, jotka sijaitsevat kunnan omistamalla maa-alueella ja joiden kaavatalous on tasapainossa kustannusten kanssa. Vaihtoehtojen vertailutaulukko Seuraavalla sivulla kuvatussa vertailutaulukossa on esitetty eri vaihtoehtojen avainluvut tontinmyyntitulojen, laajennusinvestointien, uudelleeninvestointien ja yleisten investointien osalta. Taulukon avulla on mahdollista taloudellisesti vertailla vaihtoehtoja keskenään.

3 3

4 4 1.2 Kunnan velkaantuminen ja kaavatalous investointiohjelman vaihtoehdoissa Laajennusinvestointi: i) infran laajentaminen, joka mahdollistaa lisääntyvän asutuksen, ja ii) palvelurakentaminen, joka lisää kunnan rakennusten palvelukapasiteettia kasvavan väestön tarpeisiin. Infran ja palveluiden laajennusinvestoinnit on tarkoitus rahoittaa tontinmyynnistä saatavilla tuloilla, jolloin kasvu ei aiheuta lisäkustannuksia nykyisille kunnan asukkaille. Erityisesti palveluiden vaatimien investointien toteuttaminen on kuitenkin jaksollista. Asukkaiden houkutteleminen uusille kaava-alueille edellyttää palveluiden ja yhdyskuntatekniikan laajennusrakentamista. Laajennusinvestointien aiheuttama muuttovoitto nuorentaa väestönrakennetta ja parantaa asukkaiden keskimääräistä veronmaksukykyä. Näillä verorahoilla on tarkoitus maksaa uudelleeninvestoinnit, peruskorjausinvestoinnit ja yleiset investoinnit. Kaikissa vaihtoehdoissa laajennusinvestointien määrä tarkasteluajanjaksolla on isompi kuin tontinmyynnistä saatavien tulojen määrä. Tämä johtaa siihen, että kunta velkaantuu tarkasteluajanjaksolla tontinmyynnin ja laajennusinvestointien erotuksen verran. Vaihtoehdossa 1. Talman radan eteläpuoleisen asemakaava-alueen yhdyskuntatekniikan ja palvelurakentamisen investoinnit suoritetaan mahdollisin nopeasti. Myös KeNi-radan henkilöliikenteen päätös on oletettu päätettävän valtion ja HSL:n toimesta strategian mukaisesti viimeistään vuoden 2021 alussa ja rataan liittyvät asema ym. investoinnit valmistuvat vuoden 2025 aikana. Vaihtoehdossa 1 investointeja on vuosina yhteensä n. 216,0 milj. euroa ja näistä laajennusinvestointeja on yhteensä n. 160,0 milj. euroa (n. 74 %). Tontinmyyntiä ajanjaksolla on arviolta 107,7 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaihtoehdossa 1. kunta velkaantuu n. 52,3. milj. euroa vuosina Lähes kaikkien kaava-alueiden on kuitenkin laskettu olevan taloudellisesti kannattavia toteuttaa, jos oletetaan että kaikki tontit saadaan myytyä. Tontinmyynnin nopeudesta riippuu millä aikajänteellä laajennusinvestoinnit maksavat itsensä takaisin. Uudelleeninvestointeja, peruskorjausinvestointeja ja yleisiä investointeja, eli ylläpitoinvestointeja on vaihtoehdossa 1. yhteensä n. 56,0 milj. euroa vuosina Ylläpitoinvestoinnit ovat noin 5,6 milj. euroa vuodessa ja alittavat selvästi poistot eivätkä aiheuta koko jaksolla velkaantumista. Investoinnit painottuvat kuitenkin luvun alkuun. Vaihtoehdoissa 1 velkaantuminen johtuu mm seuraavista syistä: 1. tarkastelujakson alkupuolella vuoteen 2025 mennessä toteutettava Talman eteläpuolisen kaavaalueen investointi palvelurakentamisineen, noin 36 milj. euroa. 2. Sipoon kunnan noin 16 milj. euron rataan liittyvät investointikustannukset, jotka toteutetaan jo vuonteen 2025 mennessä. 3. jakson lopulle vuosille ajoittuvat sekä Nikkilän että Söderkullan uusien sivistyskeskusten rakentaminen. Niiden investointikustannukset ovat lähes 40 milj. euroa. Uusissa koulukeskuksissa on varauduttu seuraavien 7-9 vuoden kasvuun ja tämän takia niissä on käyttämätöntä kapasiteettia noin 80 prosenttia eli investointien arvoltaan yli 30 milj. euroa. 4. vastaavasti myös Nikkilän ja Söderkullan uusia päiväkotien investointeja (n. 12 milj. euroa) vuosina , jolla myös varaudutaan seuraavien vuosien kasvuun. Asukasmäärän lisäys vaihtoehdossa 1. on arviolta lähes asukasta tarkasteluajanjaksolla. Vaihtoehdossa 2. investoidaan vuosina yhteensä n. 204,4 milj. euroa. Näistä laajennusinvestointeja on yhteensä n. 148,4 milj. euroa (n. 73 %). Tontinmyyntiä ajanjaksolla on arviolta 105,0 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaihtoehdossa 2. kunta velkaantuu n. 43,4 milj. euroa vuosina

5 5 Samoin kuin vaihtoehdossa 1. lähes kaikkien kaava-alueiden on laskettu olevan taloudellisesti kannattavia toteuttaa, jos oletetaan, että kaikki tontit saadaan myytyä. Laajennusinvestoinnit (n. 50 milj. euroa 2020-luvun lopussa) kattava tontinmyynti tapahtuu tarkasteluajanjakson jälkeen 2030-luvulla, jolloin kaava-alueiden taloudellinen kannattavuus realisoituu. Uudelleeninvestointeja, peruskorjausinvestointeja ja yleisiä investointeja eli ylläpitoinvestointeja on vaihtoehdossa 2. yhteensä n. 56,0 milj. euroa vuosina Ylläpitoinvestoinnit ovat noin 5.6 milj. euroa vuodessa ja alittavat selvästi poistot eivätkä aiheuta koko jaksolla velkaantumista. Investoinnit kertyvät luvun alkuun. Vaihtoehdossa 2 velkaantuminen laajennusinvestoinneista johtuen käynnistyy vasta vuoden 2025 jälkeen. Tämä johtuu siitä, että Talman radan eteläpuolisen kaava-alueen toteuttaminen ja KeNi-radan toteuttamisen investoinnit (kohdat 1 ja 2 vaihtoehdossa 1) on siirretty vuodesta 2025 eteenpäin toteutettavaksi. Asukasmäärän lisäys vaihtoehdossa 2. on lähes asukasta tarkasteluajanjaksolla. Vaihtoehdossa 3. investoidaan vuosina yhteensä n. 200,9 milj. euroa. Näistä laajennusinvestointeja on yhteensä n. 144,9 milj. euroa (n. 72 %). Tontinmyyntiä ajanjaksolla on arviolta n. 108,0 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaihtoehdossa 3. kunta velkaantuu n. 36,9 milj. euroa vuosina Kuten vaihtoehdoissa 1 ja 2 kaava-alueiden on laskettu olevan taloudellisesti kannattavia toteuttaa, jos oletetaan että kaikki tontit saadaan myytyä. Myös vaihtoehdossa 3 laajennusinvestoinnit kattava tontinmyynti tapahtuu 2030-luvulla. Uudelleeninvestointeja, peruskorjausinvestointeja ja yleisiä investointeja, eli ylläpitoinvestointeja on vaihtoehdossa 3. yhteensä n. 56,0 milj. euroa vuosina Ylläpitoinvestoinnit ovat noin 5,6 milj. euroa vuodessa ja alittavat selvästi poistot eivätkä aiheuta koko jaksolla velkaantumista. Investoinnit kertyvät luvun alkuun. Vaihtoehdossa 3 velkaantumisen syyt ovat samat kuin vaihtoehdossa 2 ja velkaantuminen käynnistyy vuonna Velkaantumista pienentää kuitenkin Nikkilän kannattavien kaava-alueiden toteuttaminen ja tonttien myynti. Ko. alueiden asemakaavoitusta ja tonttien myyntiä on aikaistettu siten että ne toteutuvat jo 2020-luvun puolessa välissä. Asukasmäärän lisäys vaihtoehdossa 3. on arviolta n asukasta tarkasteluajanjaksolla. Vaihtoehdossa 4 investoidaan vuosina yhteensä n. 210,5 milj. euroa. Näistä laajennusinvestointeja on yhteensä n. 154,5 milj. euroa (n. 73 %). Tontinmyyntiä ajanjaksolla on arviolta n. 108,0 milj. euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaihtoehdossa 4. kunta velkaantuu n. 46,5 milj. euroa vuosina Kuten muissakin vaihtoehdoissa, kaava-alueiden on laskettu olevan taloudellisesti kannattavia toteuttaa, jos oletetaan että kaikki tontit saadaan myytyä. Alla näkyvässä taulukossa käy ilmi, miten kunta velkaantuu eri vaihtoehdoissa tarkasteluajanjaksolla.

6 6 Vaihtoehdoissa 1 ja 2 kunta velkaantuu laajennusinvestointien ja tontinmyynnin erotuksesta n milj. euroa. Vaihtoehdoissa 3 ja 4 kunta velkaantuu n. 46 milj. euroa. Erot velkaantumisessa johtuvat hankkeiden ajoituksen muuttumisesta. Vaihtoehdoissa 3 ja 4 on siirretty mm. Talman Hietalaa ja Terästien jatketta 2030-luvulle. Kaavatalouden ja velkaantumisen voidaan olettaa olevan neutraali pidemmällä tarkasteluajanjaksolla, kun uusien kaava-alueiden tontinmyynti on toteutunut ja palvelurakentamisen kapasiteetti on paremmin hyödynnetty. Tarkasteluajanjakson loppupäähän ajoittuva piikki velkaantumisessa johtuu kaikissa vaihtoehdoissa tarkasteluajanjakson loppupäähän ajoittuvista palvelu- ja yhdyskuntatekniikan investoinneista. Todennäköistä on myös, että kaikissa vaihtoehdoissa tontinmyynti voi poiketa näissä arvioissa ennustetusta tai osa voidaan vuokrata, jolloin tontinmyyntitulot saadaan seuraavan 15 vuoden aikana. Tämä voi johtaa siihen, että investointien takaisinmaksu toteutuu pidemmällä ajanjaksolla, jolloin velkaantuminen tapahtuu aikaisemmin ja tasoittuu myöhemmin. 1.3 Investointiohjelman vaihtoehto 1. Investointiohjelman vaihtoehto 1. perustuu nykyisiin suunnitelmiin ja siihen, että junaliikenteen käynnistämispäätökset tehdään valtion ja HSL:n taholta tällä valtuustokaudella strategian mukaisesti ja pystytään näin käynnistämään vuoden 2026 alusta. Vaihtoehdossa 1 Talmaa ja Nikkilää kehitetään riittävästi, jotta junaliikenteen käynnistymisen edellyttämä väestömäärä täyttyy. Näin ollen merkittävä osa investoinneista toteutetaan vuoteen 2025 mennessä Talman uuden asemakaava-alueen mahdollistamiseksi. Talma Vaihtoehdossa 1. Talman uuden asemakaava-alueen yhdyskuntatekniikka ja palvelut toteutetaan pääosin vuosina , siten että vuoteen 2025 mennessä valmiina on uuden asemakaava-alueen risteys Martinkyläntielle, radan alitus, alueen kokoojakatu, juna-asema, aseman pysäköinti, kevyen liikenteen väylät, perhosniityn ja kaatopaikan kunnostaminen, tori, leikkipaikat ja lähiliikunta, pysäköinnit, Talmantien parannus ja kevyen liikenteen alikulku.

7 7 Alla olevassa taulukossa on kuvattu vaihtoehdon 1. investointeja Talmaan. Yllä olevassa taulukossa Talman alueen tontinmyynnistä suurin osa saadaan Bastukärrin teollisuusalueen tonttien myynnistä. Bastukärrissä lähes kaikki Infrainvestoinnit on jo tehty. Isoimmat infra-investoinnit Talman uuden asemakaava-alueen rakentamiseksi ja Kerava-Nikkilä-radan liikenteen käynnistämiseksi ovat radan alitus ja kokoojakadun pohjoisosa (9,1 milj. euroa). Radan alituksen rakentaminen maksaa mm. vaikeiden pohjaolosuhteiden takia n. 8,0 milj. euroa. Juna-aseman rakentaminen Talmaan maksaa n. 10 milj. euroa, josta on arvioitu valtion rataosuuden olevan n. 6,0 milj. euroa ja kunnan laituriosuuden n. 4,0 milj. euroa. Radalle rakennetaan myös asemasta länteen kevyen liikenteen alikulku (n. 1,9 milj. euroa). Talman keskustan eteläosan muu infra maksaa arviolta n. 5,1 milj. euroa. Näihin investointeihin kuuluu mm. 2 km kevyen liikenteen väylää, pysäköinnit alueella, alueen ympäristön kunnostaminen, tori, leikkipaikat ja lähiliikunta, Talmantien parannus ja alikulut sekä loput alueen kokoojakadusta. Kaava-alueena Terästien jatke sijoittuu Talman keskustan eteläosan länsipuolella. Terästien jatke kuuluu Talman alueen kehittämiseen osayleiskaavaratkaisun mukaisesti. Alueelle sijoitetaan monipuolista asuinrakentamista. Tarkoituksena on vahvistaa Talmaa sekä Terästien jatkeen että Talman Hietalan asemakaava-alueiden avulla. Tulevalle alueelle tarvitaan myös koulutoimen ja varhaiskasvatuksen palveluita. Alueen yhdyskuntatekniikan valmistumisen yhteydessä alueelle rakennetaan Talman uuden yhtenäiskoulun ja päiväkodin I-vaiheet. Niiden yhteiskustannukset ovat arviolta 18,6 milj. euroa. Arvioitu asukasmäärän lisäys (217 uutta asukasta Talmassa vuosina ) perustuu kehitys- ja kaavoituskeskuksen tonttipäällikön arviolle tontinmyynnistä alueella ennen ja jälkeen junaradan valmistumisen. Arvion mukaan Talman keskustan ensimmäinen kerrostalotontti saadaan myytyä vuonna 2025 junaliikenteen käynnistyessä, jonka jälkeen saadaan myytyä yksi kerrostalotontti n. kolmen vuoden välein. Tämä johtaa siihen, että uudet asukkaat muuttavat asemakaava-alueelle aikaisintaan vuonna 2027 ja asukasmäärän lisäys alkuvaiheessa on n. 84 asukasta kolmen vuoden välein (keskiarvolta 28 asukusta/vuosi). Suurin osa taulukkoon kirjatusta asukasmäärän lisäyksestä Talmassa on arvioitu tulevan Laaksotien omakotitonteista ja Talman Hietalasta. Vuosina tontinmyyntitulot Talman uudesta asemakaava-alueesta ovat tonttipäällikön myyntiarvion mukaan n. 2 milj. euroa ja asukasmäärän lisäys tällä alueella n. 84 asukasta kun taas vaaditut investoinnit ovat n. 20 milj. euroa. Lisäksi uudella asemakaava-alueella toteutetaan samanaikaisesti n. 18,6 milj. euron koulu- ja päiväkodin palvelurakentamisen laajennusinvestoinnit. Asemakaava-alue on laskettu olevan kannattava toteuttaa, jos kaikki alueelle kaavoitetut tontit saadaan myytyä. Tontinmyyntiarvion mukaan tontit kuitenkin saadaan junaliikenteen käynnistyttyäkin myytyä hitaasti, joka johtaa siihen, että vaihtoehdossa 1 Talman asemakaava-alueen investointien takaisinmaksu toteutuu vasta 2030-luvulla tai myöhemmin.

8 8 Nikkilä Nikkilässä uusi asemakaava-alue Nikkilän kartanon keskus ja junaliikenteen käynnistämisen edellyttämä yhdyskuntatekniikka rakennetaan vuoteen 2025 mennessä. Alla olevassa taulukossa kuvataan tarkemmin investointien vaiheistus. Nikkilän juna-asema ja siihen liittyvät katu- ja liityntäpysäköintijärjestelyt, alikulut, linja-auto asema ja Nikkilän kartanon keskuksen yhdyskuntatekniikka olisi tarkoitus rakentaa pääosin vuosina , jotta junaliikenne voidaan käynnistää vuonna Asemaan liittyvät investoinnit ovat lähes 10 milj. euroa. Radan alitus palvelee sekä asemaa että uutta asemakaava-aluetta liikenneväylänä muualle Nikkilään. Ennen radan alituksen rakentamista käytössä pysyy Vanhan Kylätien tasoliittymä. Merkittävimmät investoinnit alueella kohdentuvat junaliikenteen käynnistämiseen ja uudelle asemakaava-alueelle rakennettaviin palveluihin. Uutta asuinaluetta ja Nikkilän kasvua palvelemaan tarvitaan toinen sivistyskeskus ja päiväkoti vuoteen 2028 mennessä. Uuden sivistyskeskuksen ja päiväkodin investoinnit sijoittuvat tarkasteluajanjakson loppupuolelle ja ne ovat yhteensä n. 32,2 milj. euroa. Nämä investoinnit ovat yhteensä n. 45 % kaikista Nikkilän laajennusinvestoinneista vuosina Uudessa koulukeskuksessa ja päiväkodissa on varauduttu seuraavien 7-9 vuoden kasvuun ja tämän takia takaisinmaksu toteutuu 2030-luvulla, kun uusien asemakaava-alueiden tontit saadaan myytyä. Asemakaava-alueista Nikkilän Kartanon keskus rakennetaan ensin. Se sijoittuu radan pohjoispuolelle ja Vanhan Kylätien ja Kartanontien länsipuolelle. Alueelle rakennetaan n. 1,7 kilometriä kokoojakatua ja 4,5 kilometriä tonttikatua. Nikkilän Kartanon keskuksen valmistuttua jatketaan Nikkilän kartanon pohjoisosan rakentamista. Nikkilän kartanon keskus on enemmän kerrostalopainotteista rakentamista, kun taas Nikkilän kartanon pohjoisosaan tulee enemmän pientaloja. Nikkilän Kartanon keskuksen ja pohjoisosan lisäksi uusia kaava-alueita Nikkilässä ovat Laaksosuontien itäpuoli, Åkernäs ja Jokipuisto, Nikkilän keskustakorttelit sekä Metsärinne. Laaksosuontien itäpuolta rakennetaan samaan aikaan Nikkilän kartanon keskuksen kanssa vuosina Åkernäs ja Jokipuisto rakentuvat samaan aikaan Nikkilän kartanon pohjoisosan kanssa vuosina Arvioitu asukasmäärän lisäys alueella on n asukasta vuosina Suurin osa asukkaista tänä aikana sijoittuu Nikkilän Kartanon keskukseen, Sipoon Jokilaaksoon ja Nikkilän keskustakortteliin.

9 9 Söderkulla Investointiohjelman kaikissa vaihtoehdoissa Söderkulla kehittyy omana erillisenä kokonaisuutenaan. Söderkullan kasvu on ollut tasaista ja sinne muodostuu hyvin kaavavarantoa investointiohjelmakaudella. Söderkullan tärkeimmät uudet asemakaava-alueet ovat Söderkullan kartano, Massbyn Danielsbackan asuinalue, Taasjärven itäpuoli, Sipoonlahden rannan asemakaavamuutos, Opintien asemakaavamuutos, Söderkullan keskustan asemakaavamuutos, Etelä-Pähkinälehdon kerrostaloalue, Taasjärvi IV sekä työpaikka-alueet. Söderkullan kasvu on tarkasteluajanjaksolla investointiohjelman vaihtoehdossa 1 taloudellisesti kannattavaa. Söderkulla ei ole Kerava-Nikkilä-radan vaikutusalueella, joten se ei edellytä rataan ja junaasemiin liittyviä investointeja. Söderkullassa uusien kaava-alueiden edellyttämät investoinnit ovat hyvin tasapainossa suhteessa arvioituihin tontinmyyntituloihin. Tästä johtuen tarkasteluajanjakson aikana tontinmyyntitulojen ja laajennusinvestointien kustannusten erotus on n. 1,8milj. euroa. Tämä johtuu Söderkullan toisesta sivistyskeskuksesta ja uudesta 8-ryhmäisestä päiväkodista. Näiden laajennusinvestointien takaisinmaksu toteutuu asemakaava-alueiden tontinmyynnistä 2030-luvulla. Söderkulla pitkään jatkuneen asukasmäärän kasvu edellyttää sivistystoimen palveluiden laajennusrakentamista. Sipoonlahden koulun laajennus ja liikuntasali valmistuvat arviolta vuoteen 2024 mennessä ja ne olisi tarkoitus linkittää yhteen Söderkulla skolan rakentamisen kanssa, jotta olisi teoriassa mahdollista saada synergiaetuja koulujen välille, valittavasta sijoituspaikasta riippuen. Söderkullan toinen sivistyskeskus on arvioitu rakennettavaksi vuoteen 2028 mennessä. Tämän lisäksi sivistyksen varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelmassa on edellytetty uuden päiväkodin rakentamista Söderkullaan. Söderkullan investoinneista n. 75 % menee palvelurakentamiseen ja n. 25 % uusien ja muutoskaavaalueiden yhdyskuntatekniikan rakentamiseen. Tontinmyyntitulot Söderkullassa kattavat tarkasteluajanjaksolla n. 96 % kaikista suunnitelluista laajennusinvestoinneista. Tavoitteena on kaavatalouden osalta, että laajennusinvestoinnit katetaan tontinmyynnin avulla, ja tämä toteutuu hyvin Söderkullassa. Investointiohjelman 1. vaihtoehdon arvion mukaan Söderkulla kasvaa kunnan taajamakeskuksista eniten. Söderkullassa asukasmäärän lisäys on arviolta n asukasta vuosina

10 Investointiohjelman vaihtoehto 2. Talma Vaihtoehdossa 2 lähtökohtana on, että Talman radan eteläpuolen toteuttaminen kynnysinvestointeineen käynnistetään vasta kun KeNi-radan investointipäätös on tehty. Näin voidaan minimoida taloudellisia riskejä ja lyhentää investointien takaisinmaksuaikaa. KeNi-radan henkilöliikenteen valtion ja HSL:n päätös oletetaan vaihtoehdossa tehtävän vuoden 2024 aikana. Tällöin vaihtoehdossa 2. Talman uuden asemakaava-alueen yhdyskuntatekniikka ja palvelut toteutetaan vuosina , siten että suurin osa investoinneista ajoittuu vuosille 2028 ja Hankkeiden arvioidut kustannukset ovat samat kuin vaihtoehdossa 1., mutta niiden ajoitusta on muutettu. Myös vaihtoehdossa 2. isoimmat infra-investoinnit kohdistuvat Kerava-Nikkilä-radan junaliikenteen käynnistämiseen, mutta niiden ajoitusta on myöhennetty n. 4 vuodella. Erona suhteessa vaihtoehtoon 1 on, että kaava-alueen TM 5 Terästien jatkeen toteuttaminen siirtyy luvulle. Tämä johtuu siitä, että Talman keskusta pitää rakentaa ennen Terästien jatketta ja Talman Hietalaa. Talman keskustan valmistuttua ja junaliikenteen käynnistyttyä on järkevä toteuttaa Talman Hietala ja Terästien jatke. Kaava-alueet TM 1 Laaksotien omakotitontit, Bastukärr ja Bastukärr-Kerava kevyen liikenteen väylä toteutetaan samalla aikataululla kuin vaihtoehdossa 1. Palvelurakentamisessa Talman yhtenäiskoulun ja päiväkodin I-vaiheen rakentaminen siirtyy 4 vuodella, koska Talman keskustan asemakaava-alueen rakentuminen on edellytys palveluiden rakentamiselle. Jos palvelurakentaminen sijoitetaan asemakaava-alueelle, niin sen rakentaminen edellyttää kaava-alueen pohjoisosasta yhteyden Martinkyläntielle ja siihen liittyvän yhdyskuntatekniikan toteuttamisen. Arvioitu asukasmäärän kasvu tarkasteluajanjaksolla on 73 uutta asukasta ja se tulee pääosin uudesta TM 1 Laaksotien omakotitonttien asemakaava-alueesta. Kehitys- ja kaavoituskeskuksen tonttipäällikön arvion mukaan tontinmyynti Talman keskustan eteläosan asemakaava-alueella on haastavaa ennen junaliikenteen käynnistymistä. Kuten vaihtoehdossa 1., niin myös vaihtoehdossa 2. Talman asemakaavaalueen investointien takaisinmaksu toteutuu vasta 2030-luvulla tai myöhemmin.

11 11 Nikkilä Vaihtoehdossa 2. junaliikenteen käynnistämisen edellyttämä yhdyskuntatekniikka rakennetaan Nikkilässä pääosin vuosina Alla olevassa taulukossa kuvataan tarkemmin vaihtoehdon 2. investointien vaiheistus. Nikkilän juna-asema ja siihen liittyvät katu- ja liityntäpysäköintijärjestelyt, kevyen liikenteen alikulut, linjaauto asema ja Nikkilän kartanon keskuksen yhdyskuntatekniikka olisi tarkoitus rakentaa pääosin vuosina , jotta junaliikenne voidaan käynnistää vuoden 2030 alusta. Hankkeiden arvioidut kustannukset ovat samat kuin vaihtoehdossa 1., mutta niiden ajoitusta on muutettu. Radan alitus rakennetaan samassa aikataulussa kuin vaihtoehdossa 1, koska se on edellytyksenä Nikkilän kartanon keskuksen asemakaava-alueen rakentamiselle. Nikkilän aseman liityntäpysäköintijärjestelyjä, aseman eteläpuolisia katujärjestelyjä, aseman laituria ja linja-autoasemaa myöhennetään neljällä vuodella suhteessa vaihtoehtoon 1. Muut kaava-alueet ja palveluinvestoinnit toteutetaan samassa aikataulussa kuin vaihtoehdossa 1.

12 12 Söderkulla Söderkullassa hankkeiden arvioidut kustannukset ovat samat kuin vaihtoehdossa 1 lukuun ottamatta M 2 Massbyn ratsastuskeskuksen asemakaavamuutosta, jota on myöhennetty kahdella vuodella. 1.5 Investointiohjelman vaihtoehto 3. Vaihtoehdossa 3 lähtökohtana ovat paitsi VE 2:ssa oleva Talman radan eteläpuolen toteuttaminen kynnysinvestointeintien käynnistäminen vasta KeNi-radan investointipäätöksen jälkeen myös Nikkilän yhdyskuntarakenteen nopeampi kehittäminen kaavoittamalla kaavataloudellisesti kannattavia Sipoon kunnan omistuksessa olevia kohteita Talman asemakaavoituksesta säästyneillä resursseilla. Näin yhdyskuntakehityksen osalta mahdollistetaan paremmin KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistettäväksi valtion ja HSL:n taholta tehtävät päätökset. Talma Talman toteutus on vaihtoehdossa 2. ja vaihtoehdossa 3. lähellä toisiaan. Rataan ja asemaan liittyvät investoinnit toteutetaan samassa aikataulussa. Myös Talman palvelurakentaminen toteutetaan samassa aikataulussa kuin vaihtoehdossa 2. Vaihtoehdosta 2. poiketen Talmantien yhdistäminen Keravantiehen ja Talman Hietala toteutetaan vasta 2030-luvulla. Verattuna edellisiin vaihtoehtoihin, vaihtoehdossa 3. tontinmyyntitulojen ja laajennusinvestointien erotus on 2030-luvulla toteutettavien kaava-alueiden verran pienempi. Asukasmäärän kasvu on sama kuin vaihtoehdossa 2.

13 13 Nikkilä Vaihtoehdossa 3. Nikkilässä nopeutetaan kaavataloudellisesti kannattavien kohteiden toteutusta, jotta voidaan vähentää asukasmäärän kasvun notkahdusta. Hankkeiden arvioidut kustannukset ovat samat kuin vaihtoehdossa 1. ja 2., mutta niiden ajoitusta on muutettu. Aseman liittyvien yhdyskuntatekniikan investointien aikataulutus on samankaltainen vaihtoehdoissa 2. ja 3. Vaihtoehdossa 3. radan alitusta aikaistetaan yhdellä vuodella. Asemakaavoista Nikkilän kartanon pohjoisosaa aikaistetaan 2 vuodella, Åkernäs ja Jokipuisto 4 vuodella, Nikkilän keskustakorttelia 1 vuodella, Laaksosuontien itäpuolta 1 vuodella ja Metsärinnettä 5 vuodella. Nikkilän urheilukentän saneerausta myöhennetään yhdellä vuodella. Söderkulla Vaihtoehdossa 3. Söderkullan asemakaava-alueiden toteutusaikataulua on hieman muutettu, jotta voitaisiin tasata vuosittaisia investointipiikkejä. Vaihtoehdossa 3. hankkeiden arvioidut kustannukset ovat kuitenkin samat kuin vaihtoehdoissa 1. ja 2.

14 Investointiohjelman vaihtoehto 4. Vaihtoehdossa 4 KeNi-radan investointipäätös valtion ja HSL:n taholta oletetaan tehtäväksi vastaavasti kuin vaihtoehdoissa 2 ja 3 siten että liikennöinti käynnistyy vuoden 2030 alussa. Laajennusinvestoinnit Nikkilässä ja Talmassa tehdään siten, kuin on taloudellisesti ja maankäytöllisesti kannattavaa. Talma Talman uusi asemakaava-alue toteutetaan samalla tavoin kuin vaihtoehdossa 1. Erona vaihtoehtoon 1, Talman aseman kevyen liikenteen alikulku toteutetaan samaan aikaan Talman keskustan eteläosan muun yhdyskuntatekniikan rakentamisen kanssa. Muut osat Talman asemasta rakennetaan vuosina Terästien jatke ja Talman Hietala toteutetaan vasta 2030-luvulla. Näin säästetään Talman aseman, Terästien jatkeen ja Talman Hietalan yhdyskuntatekniikan rakentamisen kustannuksissa. Nikkilä Nikkilä toteutus on aikataulutettu samalla tavoin vaihtoehdoissa 3 ja 4. Tavoitteena on kummassakin vaihtoehdossa nopeuttaa Nikkilän taajamakeskuksen kehittymistä nopeuttamalla taloudellisesti kannattavien asemakaava-alueiden toteuttamista. Henkilöjunaliikenteen käynnistämiseksi edellytetyt investoinnit toteutetaan tarkasteluajanjakson loppupuolella vuosina siten, että junaliikenteellä on edellytykset käynnistyä vuoden 2030 alussa.

15 15 Söderkulla Söderkullan toteutus on aikataulutettu samalla tavoin vaihtoehdoissa 3. ja 4. Söderkullan kaavatalous on kaikissa vaihtoehdoissa tasapainossa ja kaava-alueiden toteuttaminen on suunniteltu vaihtoehdoissa 3 ja 4 siten, että suurimmat piikit kunnan kokonaisinvestoinneissa voidaan tasoittaa. Söderkullan palveluinvestoinnit toteutetaan sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmien mukaisesti siten, että ne palvelevat Söderkullan kasvavaa asukasmäärää.

16 VAIHTOEHTO 1 TP 2017 TP 2018 TA Hankkeen kust. Arvio Netto määrärahat, kunta (reaaliset investointikustannukset) BRUTTOINVESTOINNIT, INFRA JA RAKENNUKSET TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet Laajennusinvestoinnit, rakennukset Uudelleen investoinnit Peruskorjausinvestoinnit Muut investoinnit Bruttoinvestoinnit yhteensä, infra ja rakennukset KOOSTE KUNNAN BRUTTOINVESTOINNEISTA TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet Hankkeen kust. Arvio Kadut, sis. kynnysinvestoinnit ja viheralueet Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet Kadut, sis. kynnysinvestoinnit ja viheralueet Väylähankkeet, olemassa olevat alueet N50 Nikkiläntien asemak. muutos / kiertoliittymä Liityntäpysäköinti Nikkilän keskusta S17 kaavatiet S.kulla kesk., Uusi Porvoontie, Lidl Bastukärr - Kerava kevyen liikenteen väylä Laajennusinvestoinnit, rakennukset Sipoonlahden koulun laajentaminen ja muutostyöt Nikkilän Sydän laajentaminen, vaihe 2, opetustilat Nikkilän uuden sivistyskeskuksen 1-vaihe Nikkilän sivistyskeskusalueen pihan laajentaminen Talman yhtenäiskoulu, 1-vaihe Söderkullan uusi sivistyskeskus, vaihe Talman päiväkoti, 1-vaihe Nikkilän Kartanon päiväkoti Uusi Söderkullan päiväkoti Uudelleen investoinnit Nikkilän Sydämen liikuntasali Nikkilän Sydämen päiväkoti Söderkulla skolan investointi Sipoonlahden koulu, vaihe 2, liikuntasali Uusi Kuntala sis. Varikon ja Sinisen Hallin LISÄMÄÄRÄRAHA Sipoon pelastusasema Peruskorjausinvestoinnit Liikuntatoimi Pilvijärven saniteettitilojen rakentaminen Liikuntatoimi /peruskorjaukset ja ylläpito Neiti Miilin t. sivistyskeskusalueen liikunnan ja huollon tilat Nikkilän urheilukentän saneeraus -500 Söderkullan urheilukentän peruskorjaus ja maalämpö Toimitilat Valiokunnan kohdentamat peruskorjauskohteet Energiatehokkuushankkeet (valiok. ohjauksessa) Peruskorjaukset kyläkoulut (valiok. ohjauksessa) Peruskorjaukset päiväkodit ja taajamakoulut (valiok. ohj.) Kohdennetut rakennusten peruskorjaushankkeet Cook and Chill keittiöt vaihe Jokipuiston koulun korjaus LISÄMÄÄRÄRAHA ' Västerskogin päiväkodin saneeraus Liikenneväylät ja puistot Katujen ja puistojen peruskorjaus Nikkilän Sydämen puisto N 45 C "Toiminnallinen puisto sivistyskeskukselle" Muut investoinnit HSL:n julkisen liikenteen investoinnit ELY:n kanssa tehtävät liikenneinvestoinnit Nikkilä-Nikinmäki kevytliikenneväylä Hitån uimaranta Laajennus-, uudelleen - ja peruskorjausinvestoinn Kooste bruttoinvestoinneista, ydinkunta BRUTTOINVESTOINNIT TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit infra Laajennusinvestoinnit rakennukset Uudelleen investoinnit Peruskorjausinvestoinnit Muut investoinnit Yhteensä (Bruttoinvestoinnit infraan ja rakennuks

17 BRUTTOINVESTOINNIT TP 2017 TP 2018 TA Rakennukset Katu- ja viheralueiden investoinnit, laajentuminen Infrainvestoinnit, muut Yhteensä (Bruttoinvestoinnit infraan ja rakennuks Myyntiennuste INTO, Asunnot TA 2020 TS 2021 TS Nikkilä, asunnot Söderkulla, asunnot Talma, asunnot Majvik, asunnot Yhteensä Myyntiennuste INTO, Liiketoiminta-alueet TA 2020 TS 2021 TS Nikkilä Söderkulla Etelä-Sipoo, muut alueet Talma Yhteensä Myyntiennuste INTO, Asunnot ja Liiketoiminta-alueet TA 2020 TS 2021 TS Yhteensä Uusien asukkaiden ennuste INTO TA 2020 TS 2021 TS Nikkilä Söderkulla Sipoo, muut alueet Majvik Talma Yhteensä TA 2020 TS 2021 TS Myynti as.tontit Myynti liiket.tontit Laaj.inv.infra Laaj.inv.rak

18 VAIHTOEHTO 2 TP 2017 TP 2018 TA Hankkeen kust. Arvio Netto määrärahat, kunta (reaaliset investointikustannukset) BRUTTOINVESTOINNIT, INFRA JA RAKENNUKSET TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet Laajennusinvestoinnit, rakennukset Uudelleen investoinnit Peruskorjausinvestoinnit Muut investoinnit Bruttoinvestoinnit yhteensä, infra ja rakennukset KOOSTE KUNNAN BRUTTOINVESTOINNEISTA TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet Kadut, sis. kynnysinvestoinnit Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet Kadut Väylähankkeet, olemassa olevat alueet N50 Nikkiläntien asemak. muutos / kiertoliittymä Liityntäpysäköinti Nikkilän keskusta S17 kaavatiet S.kulla kesk., Uusi Porvoontie, Lidl Bastukärr - Kerava kevyen liikenteen väylä Laajennusinvestoinnit, rakennukset Hankkeen kust. Arvio Sipoonlahden koulun laajentaminen ja muutostyöt Nikkilän Sydän laajentaminen, vaihe 2, opetustilat Nikkilän uuden sivistyskeskuksen 1-vaihe Nikkilän sivistyskeskusalueen pihan laajentaminen Talman yhtenäiskoulu, 1-vaihe Söderkullan uusi sivistyskeskus, vaihe Talman päiväkoti, 1-vaihe Nikkilän Kartanon päiväkoti Uusi Söderkullan päiväkoti Uudelleen investoinnit Nikkilän Sydämen liikuntasali Nikkilän Sydämen päiväkoti Söderkulla skolan investointi Sipoonlahden koulu, vaihe 2, liikuntasali Uusi Kuntala sis. Varikon ja Sinisen Hallin LISÄMÄÄRÄRAHA ' Sipoon pelastusasema Peruskorjausinvestoinnit Liikuntatoimi Pilvijärven saniteettitilojen rakentaminen Liikuntatoimi /peruskorjaukset ja ylläpito Neiti Miilin t. sivistyskeskusalueen liikunnan ja huollon tilat Nikkilän urheilukentän saneeraus -500 Söderkullan urheilukentän peruskorjaus ja maalämpö Toimitilat Valiokunnan kohdentamat peruskorjauskohteet Energiatehokkuushankkeet (valiok. ohjauksessa) Peruskorjaukset kyläkoulut (valiok. ohjauksessa) Peruskorjaukset päiväkodit ja taajamakoulut (valiok. ohj.) Kohdennetut rakennusten peruskorjaushankkeet Cook and Chill keittiöt vaihe Jokipuiston koulun korjaus LISÄMÄÄRÄRAHA ' Västerskogin päiväkodin saneeraus Liikenneväylät ja puistot Katujen ja puistojen peruskorjaus Nikkilän Sydämen puisto N 45 C "Toiminnallinen puisto sivistyskeskukselle" Muut investoinnit HSL:n julkisen liikenteen investoinnit ELY:n kanssa tehtävät liikenneinvestoinnit Nikkilä-Nikinmäki kevytliikenneväylä Hitån uimaranta Laajennus-, uudelleen - ja peruskorjausinvestoinni Kooste bruttoinvestoinneista, ydinkunta BRUTTOINVESTOINNIT TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit infra Laajennusinvestoinnit rakennukset Uudelleen investoinnit Peruskorjausinvestoinnit Muut investoinnit Yhteensä (Bruttoinvestoinnit infraan ja rakennuksi

19 BRUTTOINVESTOINNIT TP 2017 TP 2018 TA Rakennukset Katu- ja viheralueiden investoinnit, laajentuminen Infrainvestoinnit, muut Yhteensä (Bruttoinvestoinnit infraan ja rakennuksi Myyntiennuste INTO, Asunnot TA 2020 TS 2021 TS Nikkilä, asunnot Söderkulla, asunnot Talma, asunnot Majvik, asunnot Yhteensä Myyntiennuste INTO, Liiketoiminta-alueet TA 2020 TS 2021 TS Nikkilä Söderkulla Etelä-Sipoo, muut alueet Talma Yhteensä Myyntiennuste INTO, Asunnot ja Liiketoiminta-alueet TA 2020 TS 2021 TS Yhteensä Uusien asukkaiden ennuste INTO TA 2020 TS 2021 TS Nikkilä Söderkulla Sipoo, muut alueet Majvik Talma Yhteensä TA 2020 TS 2021 TS Myynti as.tontit Myynti liiket.tontit Laaj.inv.infra Laaj.inv.rak

20 VAIHTOEHTO 3 TP 2017 TP 2018 TA Hankkeen kust. Arvio Netto määrärahat, kunta (reaaliset investointikustannukset) BRUTTOINVESTOINNIT, INFRA JA RAKENNUKSET TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet Laajennusinvestoinnit, rakennukset Uudelleen investoinnit Peruskorjausinvestoinnit Muut investoinnit Bruttoinvestoinnit yhteensä, infra ja rakennukset KOOSTE KUNNAN BRUTTOINVESTOINNEISTA TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit, uudet kaava-alueet Hankkeen kust. Arvio Kadut, sis. kynnysinvestoinnit ja viheralueet Laajennusinvestoinnit, olemassa olevat alueet Kadut, sis. kynnysinvestoinnit ja viheralueet Väylähankkeet, olemassa olevat alueet N50 Nikkiläntien asemak. muutos / kiertoliittymä Liityntäpysäköinti Nikkilän keskusta S17 kaavatiet S.kulla kesk., Uusi Porvoontie, Lidl Bastukärr - Kerava kevyen liikenteen väylä Laajennusinvestoinnit, rakennukset Sipoonlahden koulun laajentaminen ja muutostyöt Nikkilän Sydän laajentaminen, vaihe 2, opetustilat Nikkilän uuden sivistyskeskuksen 1-vaihe Nikkilän sivistyskeskusalueen pihan laajentaminen Talman yhtenäiskoulu, 1-vaihe Söderkullan uusi sivistyskeskus, vaihe Talman päiväkoti, 1-vaihe Nikkilän Kartanon päiväkoti Uusi Söderkullan päiväkoti Uudelleen investoinnit Nikkilän Sydämen liikuntasali Nikkilän Sydämen päiväkoti Söderkulla skolan investointi Sipoonlahden koulu, vaihe 2, liikuntasali Uusi Kuntala sis. Varikon ja Sinisen Hallin LISÄMÄÄRÄRAHA ' Sipoon pelastusasema Peruskorjausinvestoinnit Liikuntatoimi Pilvijärven saniteettitilojen rakentaminen Liikuntatoimi /peruskorjaukset ja ylläpito Neiti Miilin t. sivistyskeskusalueen liikunnan ja huollon tilat Nikkilän urheilukentän saneeraus -500 Söderkullan urheilukentän peruskorjaus ja maalämpö Toimitilat Valiokunnan kohdentamat peruskorjauskohteet Energiatehokkuushankkeet (valiok. ohjauksessa) Peruskorjaukset kyläkoulut (valiok. ohjauksessa) Peruskorjaukset päiväkodit ja taajamakoulut (valiok. ohj.) Kohdennetut rakennusten peruskorjaushankkeet Cook and Chill keittiöt vaihe Jokipuiston koulun korjaus LISÄMÄÄRÄRAHA ' Västerskogin päiväkodin saneeraus Liikenneväylät ja puistot Katujen ja puistojen peruskorjaus Nikkilän Sydämen puisto N 45 C "Toiminnallinen puisto sivistyskeskukselle" Muut investoinnit HSL:n julkisen liikenteen investoinnit ELY:n kanssa tehtävät liikenneinvestoinnit Nikkilä-Nikinmäki kevytliikenneväylä Hitån uimaranta Laajennus-, uudelleen - ja peruskorjausinvestoinni Kooste bruttoinvestoinneista, ydinkunta BRUTTOINVESTOINNIT TP 2017 TP 2018 TA Laajennusinvestoinnit infra Laajennusinvestoinnit rakennukset Uudelleen investoinnit Peruskorjausinvestoinnit Muut investoinnit Yhteensä (Bruttoinvestoinnit infraan ja rakennuksi