Investointiosan sisällysluettelo

Transkriptio

1 1 Investointiosan sisällysluettelo 5 Investointiohjelman vaihtoehtojen tarkastelu Investointien raami ja muutokset suhteessa edelliseen investointiohjelmaan Muutokset suhteessa edelliseen investointiohjelmaan Investointiohjelman ja -suunnitelman vaihtoehdot Investointiohjelmassa käytetty vaihtoehto Peruskunta, investoinnit Investoinnit, yhteenveto Investointien ryhmittely Vuoden bruttoinvestointien yhteenveto Investoinnit, tekniikka- ja ympäristöosasto Käsitteet ja investointien rahoittaminen Investointien suunnittelu Investointisuunnitelma , yhteenveto Laajennusinvestoinnit, Infra Väylähankkeet, olemassa olevat alueet Laajennusinvestoinnit, rakennukset Uudelleeninvestoinnit Peruskorjausinvestoinnit Liikenneväylät ja puistot Muut investoinnit Investoinnit, muut osastot ja irtaimen käyttöomaisuuden hankinta Kiinteän omaisuuden (maan) ostot ja myynnit Osastoittain, irtain käyttöomaisuus Osastoittain osakkeet ja osuudet... 27

2 2 5 Investointiohjelman vaihtoehtojen tarkastelu 5.1 Investointien raami ja muutokset suhteessa edelliseen investointiohjelmaan Kokouksessaan Sipoon kunnanhallitus hyväksyi talousraamin. Kuitenkin vuosien taloussuunnitelman kehyksiin liittyen esitetään vaihtoehtoja lainannousun hillitsemiseksi. Taloussuunnitelman raamissa investointien suuruudeksi esitettiin seuraavan taulukon mukaisia summia. Hallitus edellyttää, että laaditaan vaihtoehtoisia investointisuunnitelmia tavoitteena investointien määrän pienentäminen ja samalla myös velkaantumisen pienentäminen. Velkaantumisen pienentämisessä tulee ottaa huomioon paitsi investoinnit myös investointien myötä saatavat tuotot. Vaikka lainannousun ja investointien tarkastelun ensisijaisena tavoitteena on vuosien vaikutukset, vaihtoehdot on tehtävä pidempiaikaisemman kaava- ja yhdyskuntakehityksen tarkastelun avulla. Tarkastelujaksona on käytetty 10 vuotta ja tarkastelu on toteutettu Sipoossa kehitetyn INTO ohjelmiston avulla. 5.2 Muutokset suhteessa edelliseen investointiohjelmaan Investointiohjelman ja sitä kautta myös vuosien investointisuunnitelma poikkeaa edellisten vuosien suunnitelmista mm. seuraavien tekijöiden osalta. Kerava-Nikkilä -radan avaaminen henkilöliikenteelle MAL 2019 suunnitelmassa KeNi-rata on liikenneinvestointikorissa ennen 2030 toteuttavat investoinnit. Kori jakautuu kolmeen eri kokonaisuuteen seuraavilla vuosille: i) , ii) ja iii) Varsinainen investointi on sijoitettu tässä vaiheessa viimeiseen koriin ja suunnittelu keskimmäiseen koriin. KeNi-radan toteuttaminen edellyttää maankäytön kehittymistä suunnitelmassa edellytetyllä tavalla ja operointikustannuksista on sovittu. Sipoon strategiassa on esitetty, että Helsinki-Kerava-Nikkilä-junayhteys on strateginen prioriteetti, jota edistetään voimakkaasti. Henkilöjunaliikenteen toteutuspäätös tulee strategian mukaan tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kunta voi aikaistaa KeNi-radan henkilöliikenteen käyttöönottoa tukemalla liikennettä alkuvaiheessa. Sipoo onkin ilmoittanut, että se on varautunut tukemaan radan henkilöliikennettä koko rataosuuden osalta siihen asti, kun kannattavuuden osalta riittävä

3 3 asukas-/käyttäjämäärä on saavutettu. Kunnan strategiassa esitetään myös, että henkilöjunaliikenne huomioidaan välittömästi kaavoituksessa ja rakentamisessa. Valtuustokauden yhtenä keskeisenä tavoitteena on esitetty, että "Kerava-Nikkilä henkilöjunaliikenneratkaisu on tehty valtuustokauden aikana" eli päätökset on tehty viimeistään keväällä Näin henkilöjunaliikenne voisi käynnistyä vuoden 2026 alussa. Kerava-Nikkilä radan ratasuunnittelu voidaan aikaistaa toteuttamalla se muulla rahoituksella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ratasuunnittelu toteutetaan kunnan omalla rahoituksella. Mikäli suunnitelmat ovat valmiit, on hyvin mahdollista saada hankkeelle rahoitus jonkun muun hankkeen peruuntuessa. Sipoon kunta on myös ilmoittanut KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistämistä aikaistettaessa sitoutuvansa maksamaan mahdollisesti tappiollisesta liikenteestä aiheutuvat kustannukset. Kerava-Nikkilä-radan toteutuminen on tärkeä Nikkilän ja Talman kaavatalouden ja tontinmyynnin kannalta ja KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistyminen kiihdyttää tontinmyyntiä ja nostaa tonttien arvoa Nikkilässä. Lisäksi KeNi-radan käyttöönotto nopeuttaa Helsinki-Nikkilä julkisen liikenteen matka-aikaa ja lisää julkisen liikenteen käyttöä sekä pitkällä aikavälillä pienentää Sipoon julkisen liikenteen kustannuksia. Kehitys- ja kaavoituskeskuksen tonttipäällikön alustavan arvion mukaan KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistymisen vaikutus Talmassa on kuitenkin vähäinen. Syksyllä 2019 valmistuu kehitys- ja kaavoituskeskuksen tilaama selvitys KeNi-radan vaikutuksesta tonttihintoihin ja tontinmyyntiin. Jos selvityksessä käy ilmi, että henkilöliikenteen käynnistyminen kiihdyttää merkittävästi tontinmyyntiä Talmassa, niin se parantaa uuden asemakaava-alueen taloudellista kannattavuutta. Vaihtoehdoissa on varauduttu KeNi-radan toteuttamiseen vaihtoehdosta riippuen joko siten että henkilöliikenne käynnistyy vuoden 2026 tai vuoden 2030 alussa. Kaavoitusohjelma Sipoon kunta on hyväksynyt keväällä 2019 uuden kaavoitusohjelman, joka on vaihtoehtojen muodostamisen pohjana. Kaavoitusohjelma toteuttaa osaltaan kunnan strategiaa ja tarkistetaan vuosittain. Kaavoitusohjelmalla luodaan edellytykset kunnan kolmen prosentin kasvulle, kaavavarannon luomiselle sekä henkilöjunaliikenteen käynnistymiselle Kerava - Nikkilä rataosuudella. Henkilöliikenteen käynnistämiselle keskeistä on Nikkilän kehittäminen lisäämällä monipuolista asuin ja palvelutonttivarantoa tulevan juna-aseman vaikutusalueella. Söderkullassa keskeistä on keskustan kehittämisen ohella mahdollistaa riittävä omakotitonttitarjonta. Investointiohjelman pohjana olevat uudet esi- ja yleissuunnitelmat Investointiohjelman taustana edellisen TA:n valmistelun jälkeen valmistuneet yhdyskuntarakentamisen yleis- ja viitesuunnitelmat ovat mm.: 1. Nikkilän henkilöjunaliikenteen aseman sijaintiselvitys Selvityksessä on tutkittu paras rautatieaseman sijainti ja laadittu yleissuunnitelma kustannusarvioineen aseman liikennejärjestelyjen ja kevyenliikenteen järjestelyistä ja alituksesta, julkisen liikenteen järjestelyistä sekä asemalaiturista ja aseman liityntäpysäköintipaikasta sekä yleissuunnitelma Kartanon kaava-alueen radan alituksesta 2. Talman aseman tarveselvitys kustannusarvioineen 3. Talman asemakaava-alueen infran yleissuunnitelma, Talman radanalituksen ja Talmankaaren infran yleissuunnitelmat 4. Viitesuunnitelmat Nikkilän kartanon, Söderkullan kartanon ja Massbyn Danielsbackan alueista

4 4 Investointiohjelman uudet palvelurakentamisen kohteet ja tarpeet sekä hankkeiden täsmentyminen Aina laadittaessa investointiohjelmaa ja -suunnitelmaa tarkastellaan myös mahdolliset uudet tarpeet ja tarkennetaan aiemmat kustannusaviot. Uusia palvelurakentamisen kohteita ovat mm. 1. Nikkilän kartanon ja Söderkullan uudet päiväkodit - Sivistyksen varhaiskasvatus on laatinut yhdessä teknisen toimien kanssa varhaiskasvatuksen kapasiteettikehityksestä ja uusista tarvittavista päiväkodeista selvityksen ja sen perusteella investointiohjelmaan on sijoitettu selvityksen mukaiset uudet päiväkodit. Tarve syntyy vasta 2020-luvun loppupuolella. 2. Pelastuslaitos on esittänyt kunnalle uuden paloaseman toteuttamista mahdollisimman nopeasti riittävän vasteajan mahdollistamiseksi koko Sipoossa. Investointi on sisällytetty kaikkiin vaihtoehtoihin. 3. Jokipuiston koulun ja Västerskogin päiväkotien peruskorjaukset Rakennusten ja yhdyskuntatekniikan suunnitelmien täsmentyessä alustavat kustannusarviot tarkentuvat vastaamaan paremmin todellisuutta. Hankkeita koskevan tiedon lisääntyessä alustavat kustannusarviot hankkeen toteutuksesta muuttuvat. Tätä kustannusarvioiden muuttumista pyritään minimoimaan tehokkaammalla tarkastelulla hankkeiden yleissuunnitteluvaiheessa. Tarkentuneet kustannusarviot on otettu huomioon investointisuunnitelmaa laadittaessa. 5.3 Investointiohjelman ja -suunnitelman vaihtoehdot Investointisuunnitelma on ote investointiohjelmasta Vaihtoehtotarkastelu on tehty laatimalla vaihtoehtoisia investointiohjelmia into-ohjelmiston avulla. Näin nähdään investointien kokonaisvaikutus sekä maanmyyntituloihin ja investointimenoihin sekä vaikutukset asukasmäärän kehittymiseen ja voidaan arvioida Sipoon velkaantumisen vauhtia paremmin kokonaisuutena. Investointiohjelmasta ja vastaavasti investointisuunnitelmasta laadittiin neljä vaihtoehtoa. Kaikissa vaihtoehdoissa on näytetty sekä investointien kehittyminen, maanmyyntitulojen kehittyminen (kaikki tontit on oletettu myytävän) ja asukasluvun lisäyksen kehittyminen kunakin vuonna. Näin voidaan arvioida kunkin vaihtoehdon vaikutukset sekä strategisiin tavoitteisiin, nettoinvestointimääriin että lainakannan kehittymiseen nähden. Ohessa on esitetty vaihtoehtojen muodostamisen periaatteet ja lyhyt kuvaus ja kaavatalouden sekä strategisten tavoitteiden tarkastelu vaihtoehdoittain. Liitteessä 1 on esitetty vaihtoehtojen tarkempi tarkastelu ja sisältää myös investointitaulukot. Investointitaulukoissa on esitetty paitsi investoinnit ja niiden koosteet myös arvio tontinmyyntituloista ja asukasluvun kasvusta alueittain ja Sipoon kaavatalouden tarkastelu. Vaihtoehtojen muodostamisen periaatteet Vaihtoehdon 1 muodostamisperiaatteet Vaihtoehto 1 on muodostettu samoin periaattein kuin aikaisemmin ja muodostaa siten perusvaihtoedon, johon investointien karsinta kohdistuu. Vaihtoehdossa 1 toteutetaan kaikki laaditut suunnitelmat suunnitellulla aikataululla. Vaihtoehdossa 1 oletetaan, että KeNi-radan henkilöliikenteen päätös saadaan tehdyksi valtuuston päättämän strategia ja valtuustokauden tavoitteiden mukaisesti tämä valtuustokauden aikana eli viimeistään vuoden 2021 alussa. Tällöin KeNi-radan henkilöliikenteen oletetaan käynnistyvän vuoden 2026 alussa ja Sipoon tekemät asemien ja KeNi-rataan liittyvät investoinnit (n. 14 milj. euroa) tehdään vuoden 2025 loppuun mennessä.

5 5 Vaihtoehdon 1 investointiluokkien kuvaus Infran toteutus mahdollisimman nopeasti asemakaavan saatua lain voiman (Infran laajennusinvestoinnit) Koulu- ja päiväkotikapasiteetin laajentaminen ennustetun asukasluvun ja tarpeen lisääntymisen mukaisesti (laajennusinvestoinnit /välttämättömyysinvestoinnit) Aiemmin määritetyt hankkeet kuten keittiön Cook&Chill tehostamishanke ( ) (uudelleeninvestointi) Uutena kohteena on otettu mukaan paloaseman investointi ( ) (uudelleeninvestointi) Palvelurakentamisen (koulut, päiväkodit jne.) ja infran saneerausinvestoinnit laadittujen kuntotarkastusten perusteella strategian mukaisesti. (saneerausinvestoinnit) Uusina saneerauskohteina toteutetaan Jokipuiston koulun ja Västerskogin päiväkodin saneeraushankkeet ( ) (saneerausinvestoinnit) Vaihtoehdon 1 investointikustannukset ovatkin suuremmat kuin raamissa esitetyt investoinnit. Kasvu johtuu pääsääntöisesti Jokipuiston koulun ja Västerskogin päiväkodin saneerauksesta ja uuden palolaitoksen investoinnista. investointien kasvu korostaa edelleen investointien hillinnän tarvetta. Perusvaihtoehdossa ei kuitenkaan ole tuotu uusia investointihankkeita, jotka eivät ole välttämättömyysinvestointeja. Näitä voisivat olla esim.: Söderkulla-Nikkilä kevyen liikenteen väylä, Sipoonlahden koulun liikuntasalin monipuolistaminen, Söderkullan nuorisotila jne. Investointien määrän hillintä Saneerausinvestoinnit perustuvat olemassa olevien rakennusten ja infran ylläpitoon ja niissä tehtyihin kuntotutkimuksiin ja peruskorjaustarpeisiin. Peruskorjauskohteet on määritelty huolella ja niistä karsiminen voi tulevaisuudessa johtaa vielä kalliimpiin uudelleen investointeihin. Tämän takia saneerauskohteisin ei ole mahdollista kohdistaa leikkauksia. Tämä koskee myös uusia saneerauskohteita kuten Jokipuiston koulun ja Västerskogin päiväkodin saneerauksia. Uudisrakentamiskohteet ovat Cook & Chill keittiöhanke ja uusi Sipoon pelastusasema. Cook & Chill keittiöhanke tehostaa keittiötoimintaa ja on onnistuneen Cook & Chill ensimmäisen vaiheen jatko. Ko. hanke on taloudellisesti kannattava ja tarvitaan myös kapasiteetin kasvattamiseksi eikä sitä nähdä mahdollisena investointien leikkauskohteena. Vastaavasti Sipoon nykyinen pelastusasema ei täytä pelastuslaitoksen palvelutasoa sen sijainnin ja kunnon takia. Investointia ei ole tämän takia esitetty leikattavaksi. Pelastusaseman rakentaminen ei rasita Sipoon kuntaa taloudellisesti, koska pelastuslaitoksen maksama vuokra kattaa poistot, korot ja ylläpidon. Pelastusasema voidaan toteuttaa myös leasing-rahoituksella, jolloin se ei nosta myöskään lainamäärää. Ylläpitoinvestointien, eli saneerauskohteiden, uudisrakentamisen kohteiden ja yleisten investointien määrä vuosille on yhteensä 56.5 milj. euroa eli keskimäärin noin 5.7 milj. euroa vuodessa. Poistot ovat tätä selkeästi suuremmat. Vaikka muut investoinnit kuten irtain käyttöomaisuus, osingot, asemakaavoitettavia maa-alueita korvaava maanosto jne. otetaan huomioon, investoinnit, joista on poistettu laajennusinvestoinnit, eivät velkaannuta kuntaa 2020-luvulla. Investoinnit kuitenkin painottuvat 2020-luvun alkuun jolloin ne ylittävät poistojen määrän. Myöhemmin ne vastaavasti alittavat poistot. Edellä mainitun perusteella investointien leikkaukset tulisi kohdistaa yhdyskuntarakenteeseen siten, että kaavataloudellisesti isoja riskejä ja velkaantumista lisäävät hankkeet siirretään myöhemmin toteutettavaksi ottaen huomioon, että strategiset tavoitteet voidaan mahdollisimman hyvin saavuttaa.

6 6 Vaihtoehtojen 2, 3 ja 4 investointien hillinnän periaatteet Vaihtoehdossa 2 infra-investointihankkeita siirretään niiden investointien osalta, joiden kaavatalous pohjautuu KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistämiseen. Ko. hankkeet aloitetaan vasta sen jälkeen, kun valtio ja HSL ovat tehneet investointi- ja liikennöintipäätökset KeNi-radan raideliikenteestä. Hankkeiden siirto koskee myös asemakaava-alueiden palvelurakentamishankkeita. Näin Sipoon pystyy hallitsemaan investointiriskejä. Tällä hetkellä KeNi-ratainvestointi on MAL korissa ennen 2030 toteutettavat liikennöintihankkeet. Investointipäätöksen pohjaksi tarvitaan liikenneviraston kanssa yhdessä laadittava ratasuunnitelma ja sitä ei vielä ole edes aloitettu. Vaihtoehdossa 2 oletetaan että KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistämisen liittyvät valtion ja HSL:n päätökset saadaan tehdyksi vasta vuonna Tämän takia investoinnit aloitetaan vuonna 2025 ja KeNi-radan henkilöliikenne käynnistetään vuoden 2030 alussa. Vaihtoehdossa 3 KeNi-radan liikennöintipäätöksiä vaativat hankkeet on siirretty vastaavasti kuin vaihtoehdossa 2. Lisäksi vaihtoehdossa 3 on pyritty nopeuttamaan Nikkilän kaavoitusta aikaistamalla niitä Nikkilän asemakaavoja, jotka sijaitsevat kunnan omistamalla maa-alueella ja joiden kaavatalous on tasapainossa kustannusten kanssa. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 vuosina 2022, 2023 ja 2024 Nikkilän taajaman ei ole mahdollista kasvaa, koska Nikkilässä myytävissä olevat tontit ovat loppuneet ja kaavoitusohjelma tuottaa uusia myytäviä tontteja siten että asukasluvun on uudelle mahdollista kasvaa suunnitellusti vuodesta 2025 lähtien. Vaihtoehdossa 4 KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistäminen toteutuu vuoden 2030 alussa ja KeNiradan liikennöintipäätöksiä vaativat hankkeet on siirretty vastaavasti kuin vaihtoehdossa 2 ja luvun loppuun. Vaihtoehdossa 4 Talman radan eteläpuolen asemakaava ja siinä sijaitseva uusi Talman yhtenäiskoulun ensimmäinen vaihe (ala-aste) ja päiväkoti toteutetaan mahdollisimman nopeasti. Muiden radan eteläpuolen kaava-alueiden toteutusta siirretään eteenpäin. Lisäksi vaihtoehdon 3 mukaisesti Nikkilän kaavoitusta on pyritty nopeuttamaan aikaistamalla niitä Nikkilän asemakaavoja, jotka sijaitsevat kunnan omistamalla maa-alueella ja joiden kaavatalous on tasapainossa kustannusten kanssa. Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistämiseen liittyvät valtion ja HSL:n päätökset toteutuvat strategian mukaisesti viimeistään vuoden 2021 alussa ja KeNi-radan henkilöliikenne oletetaan käynnistyvän vuoden 2026 alussa. Vastaavasti yhdyskuntakehityksen puolesta panostetaan kaavoitusohjelman mukaisesti, voimakkaasti kaikkiin kolmeen keskukseen: Talmaan, Nikkilään ja Söderkullaan. Kaikissa taajamissa kaavoitusohjelman mukaisesti valmistuvat asemakaavat kilpailutetaan ja toteutetaan heti, kun asemakaavan saa lain voiman ja katusuunnitelmat ovat olleet nähtävillä, hyväksytty ja niiden saadessa lain voiman. Talmassa pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti uusi radan eteläpuolinen asemakaava-alue työn alle toteuttamalla sen vaatimat kynnysinvestoinnit - radan alitus ja katuyhteys jo vuosina 2021 ja 2022 sekä käynnistämällä alueen infa-työt ja aseman rakentamisinvestoinnit vuosina Kaavoitus ja kehittämiskeskuksen kiinteistötoimi on arvioinut, että Talman tonttien myynti on ennen KeNiradan henkilöliikenteen käynnistämistä erittäin haasteellista. Markkinaselvitys alueen myynnistä valmistuu elokuun 2019 aikana. Vastaavasti kiinteistötoimi arvioi, että KeNi-radan junaliikenteen käynnistymisen jälkeenkin uuden alueen tonttien myynti käynnistyy hitaasti. Mikäli tontit saadaan myyntiin vuonna 2025, Kehitys- ja kaavoituskeskus on arvioinut tontinmyynnin olevan 20-luvulla noin kaksi miljoonaa euroa. Yhdyskuntarakenteeseen liittyvät investoinnit ovat n. 40 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä. Talman yhdyskuntarakenteen kehittäminen on kokonaisuudessaan vasta10-20 vuoden tähtäimellä kaavataloudellisesti kannattava. Suurista kynnysinvestoinneista johtuen hanke velkaannuttaa kuntaa voimakkaasti. Talman asemakaavahankkeiden käynnistäminen on vaihtoehdossa 1 tehtävä tietämättä, milloin KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistäminen mahdollisesti toteutuu.

7 7 Nikkilän yhdyskuntarakennetta ja uusien alueiden infraa rakennetaan kaavoitusohjelman mahdollistamassa aikataulussa. Nikkilän kaavatalous on sinänsä tasapainossa mutta kaavoitusohjelman mukainen alueiden toteutuminen aiheuttaa vuosina asukasmäärän kasvun voimakkaan pienenemisen, kunnes kasvu jatkuu taas vuoden 2025 jälkeen. Tämä johtuu siitä, että Nikkilässä ei ole myytäviä tontteja ja Nikkilän yhdyskuntarakenne ei voi edes laajeta. Erityisesti Nikkilän kasvun voimakas pieneneminen vuosina on riski KeNi-radan investoinnin käynnistämiselle ja ei vastaa Sipoon strategisia tavoitteita. Söderkullan yhdyskuntarakennetta ja uusien alueiden infraa rakennetaan kaavoitusohjelman mahdollistamassa aikataulussa. Söderkullan alueella ei ole ongelmia asukasmäärän tai kaavatalouden osalta. Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa 2 lähetään siitä, että Talman radan eteläpuolen toteuttaminen kynnysinvestointeineen käynnistetään vasta kun KeNi-radan investointipäätös on tehty. KeNi-rata vaikuttaa alueen kiinnostavuuteen ja nopeuttaa alueen toteutumista ja takaisinmaksuaikaa sekä pienentää Sipoon kunnan taloudellista riskiä. Vaihtoehdossa 2 on oletettu, että KeNi-radan investointipäätökset saadaan tehdyksi vasta vuonna Rataan ja asemiin liittyvät investoinnit toteutetaan vuoteen 2030 mennessä. Henkilöliikenteen KeNi-radalla olisi tarkoitus käynnistyä vuoden 2030 alussa. Vaihtoehdossa 2 Talman radan eteläpuolen asemakaava-alueen kynnys- ja infra-investoinnit aloitetaan vasta kun radan investointipäätös on tehty, eli vuonna Talman kynnysinvestointien käynnistäminen ennen KeNi-radan henkilöliikenteen valtion investointipäätöstä on suuri taloudellinen riski. Nikkilän ja Söderkullan kaavatalous ja yhdyskuntakehitys on vastaava kuin vaihtoehdossa 1 Vaihtoehto 3 Vaihtoehdossa 3 lähtökohtana ovat paitsi VE 2:ssa oleva Talman radan eteläpuolen toteuttaminen kynnysinvestointeintien käynnistäminen vasta KeNi-radan investointipäätöksen jälkeen myös Nikkilän yhdyskuntarakenteen nopeampi kehittäminen kaavoittamalla kaavataloudellisesti kannattavia Sipoon kunnan omistuksessa olevia kohteita Talman asemakaavoituksesta säästyneillä resursseilla. Käytännössä tavoitteena on saada Nikkilän asukasluku kasvamaan ilman sen notkahtamista ja näin mahdollistaa KeNiradan henkilöliikenteen nopea käynnistäminen. Vaihtoehdossa 3 Nikkilän kaavoitusta nopeutetaan mm. aikaistamalla kunnan omistamien pientaloalueiden kaavoitusta mm. Kartanonrinteen pohjoisosassa, Metsärinteessä ja Åkernäsin alueilla. Lisäksi Nikkilän Kartanonalueen eteläpuolen ja keskustan tiiviiden korttelien asemakaavoituksen nopeutta tulisi mahdollisuuksien mukaan lisätä. Näin Nikkilän kasvun notkahdusta voidaan oleellisesti madaltaa ja lyhentää ja mahdollistaa KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistäminen mahdollisimman nopeasti. KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistämisen osalta on tärkeää, että Sipoolla on maankäytön suunnitelmat valmiina sekä Nikkilässä että Talmassa eli Sipoon kaavavaranto Nikkilässä ja Talmassa on riittävä. Lisäksi erityisesti Nikkilän asukasluvun kasvu on tarkasti seurannassa. Vaihtoehto 4 Vaihtoehdossa 4 KeNi-radan investointipäätös tehdään niin, että Kerava Nikkilä radan liikennöinti on MAL 2019 suunnitelman mukaisesti mahdollista aloittaa vuoteen 2030 mennessä. Laajennusinvestoinnit Nikkilässä ja Talmassa tehdään siten, kuin on taloudellisesti ja maankäytöllisesti kannattavaa, eikä pidetä kynnysarvona mahdollista radan liikennöintipäätöstä vuoteen 2025 mennessä. Söderkullan

8 8 yhteiskuntarakennetta ja uusien alueiden infraa rakennetaan kaavoitusohjelman mahdollistamassa aikataulussa. Nikkilän kehittymistä nopeutetaan mahdollistamalla monipuoliset yhteiskuntapalvelut ja investoinnit nykyiseen julkisen liikenteen parantamiseksi. Vaihtoehdossa 4 KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistymien on oletettu tapahtuvan vuoden 2030 alusta ja rataan ja asemiin liittyvät investoinnit tehdään vuoteen 2030 mennessä. Vaihtoehdossa 2 Talman eteläpuoleinen asemakaava-alue ja asemakaava-alueella ovat Talman yhtenäiskoulun ensimmäinen vaihe sekä Talman päiväkoti toteutetaan mahdollisimman nopeasti siten että ne ovat valmiit vuoden 2025 aikana. Muiden Talman radan eteläpuoliseten asemakaava-alueiden toteutus hidastetaan 2030-luvulle arvioidun hitaan tontinmyynnin takia. Vastaavasti kuin vaihtoehdossa 3 Talman asemakaavoituksesta vapautuneilla resursseilla Nikkilän asemakaavan toteutusta nopeutetaan mm. aikaistamalla sen kunnan omistamien pientaloalueiden kaavoitusta mm. Kartanonrinteen pohjoisosassa, Metsärinteessä ja Åkernäsin alueilla. Vaihtoehtojen vertailu Oheisessa kuvassa on esitetty eri vaihtoehtojen laajennusinvestointien vaikutukset kunnan velkaantumiseen. Velkaantuminen kasvaa edelleen, mikäli kaikki tontteja ei myydä vaan osa vuorataan ja mikäli tonttipäällikön arvioimat myynnit eivät toteudu. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 aina vuoteen tontinmyynti on selvästi suurempi kuin laajennusinvestoinnit (infra-investoinnit ja palvelurakentamisen (koulut, päiväkodin jne.) investoinnit. Koulujen ja päiväkotien laajennusinvestoinnit on tehty vuosina ja tämän takia ennen vuotta 2025 ko. vaihtoehdossa ei ole koulu- ja päiväkoti-investointeja. Vaihtoehdoissa 1 ja 4 vuosina syntyvät tontinmyyntitulot eivät kata investointeja. Tämä johtuu pelkästään Talman radan eteläpuoleisen asemakaava-alueen infran ja palvelurakentamisen investoinneista. Vastaavasti kaikissa vaihtoehdoissa vuosina investoinnit ovat selvästi suuremmat kuin tontinmyyntitulot. Tämä johtuu Nikkilän ja Söderkullan uusien sivistyskeskusten ensimmäisten vaiheiden

9 9 rakentamisesta sekä keskuksien uusista päiväkodeista. Niiden yhteinen investointiarvo on noin 50 milj. euroa ja niiden kapasiteetissa on kasvuvaraan seuraaville 7-8 vuodelle. Vaihtoehdossa 2 ja 3 vuosina investointien suuruutta ja velkaantumisen nopeutta lisää Talman eteläpuoleisen asemakaavan ja palvelurakentamisen investoinnit sekä KeNi-radan käynnistämiseen liittyvät Sipoon investoinnit. Vaihtoehto 1 ja 4 välistä eroa selittää lähinnä KeNi-rataan liittyvät Sipoon investoinnit, jotka toteutetaan vaihtoehdossa 1 vuoteen 2026 mennessä ja vaihtoehdossa 4 vuoteen 2030 mennessä Raami VE VE VE VE Oheisessa taulukossa on esitetty kehyksen ja vaihtoehtojen talousarviovuosien investointikustannukset ja vaihtoehtojen poikkeama kehykseen. Investointisuunnitelman suunnitelmavuosina 2021 ja 2022 investoinnit pienenevät hallituksen antaman tavoitteen mukaisesti vain vaihtoehdoissa 2 ja 3, jossa Talman eteläpuoleisen asemakaava-alueen toteutusta palvelurakentamisinvestointeineen on siirretty 2020 luvun lopulle. Nykyisten suunnitelmien mukaisessa vaihtoehdossa 1 ja uudessa vaihtoehdossa 4 talousarviokauden investoinnit ovat lähes yhtenevät ja talousarviokauden säästöä ei saavuteta. 5.4 Investointiohjelmassa käytetty vaihtoehto Päättäjät arvioivat eri investointivaihtoehtojen vaikutukset ja vallitsevat näkemyksensä mukaisen vaihtoehdon investointiohjelmaksi. Valitun investointiohjelman kolme ensimmäistä vuotta liitetään talousarvion investointisuunnitelmaksi. Talousarvion investointisuunnitelma on tässä vaiheessa esitetty vaihtoehdon 2 mukaisena investointisuunnitelmana ja esitetty vaihtoehto 2 on valittu satunnaisesti. Kaikki vaihtoehdot on laadittu keskenään vertailukelpoisiksi sekä itsenään toimiviksi ja realistisiksi. Lopullinen vaihtoehto päivitetään talousarvioon päättäjien valitseman vaihtoehdon mukaiseksi. Investointisuunnitelmassa on kuvattu kaikki investointihankkeet ja siten se on sovellettavissa kaikkiin vaihtoehtoihin. Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset kunnan talouteen on kuvattu liitteessä 1 tarkasti.

10 10 6 Peruskunta, investoinnit 6.1 Investoinnit, yhteenveto Vastuuhenkilöt ja määritelmät: Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet tehtävän mukainen vastuualueen/tulosyksikön päällikkö kehitysjohtaja tilapalvelupäällikkö tehtävän mukainen vastuualueen/tulosyksikön päällikkö tehtävän mukainen vastuualueen/tulosyksikön päällikkö Investointiosaan sisältyvät määrärahat aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä käyttöomaisuusosakkeiden ja -osuuksien hankintamenoihin. Investointien aktivointiraja on euroa. Määrärahat sitovat teknistä valiokuntaa bruttoinvestointien eli kiinteistö- ja infra-investointien osalta. Vesihuollon investoinneista päättää Sipoon Veden johtokunta. Teknisellä valiokunnalla on oikeus muuttaa sisäistä määrärahanjakoa rakennuskohteiden kesken. Teknisellä valiokunnalla ei ole kuitenkaan oikeutta päättää uusista rakennuskohteista. Peruskorjaushankkeiden osalta on osoitettu määrärahat Valiokunnan kohdentamat hankkeet, Energiahankkeet ja Katujen peruskorjaus, jossa kohteiden lopullisen valinnan tekee tekninen valiokunta hankkeiden kohdentamisperiaatteiden perusteella. Määräraha kiinteistöjen ensikertaista kalustamista varten sisältyy laajennus- ja uudelleenrakennushankkeen kokonaismäärärahaan. Asianomaiset käyttäjäyksiköt vastaavat kuitenkin näistä määrärahoista sekä päättävät ko. hankinnoista. Sipoon Veden investointihankkeet on esitetty bruttoinvestointeina Sipoon Veden talousarviossa, joka on kunnan talousarvion liitteenä Investointien ryhmittely Taulukossa on kuvattu investointien ryhmittely osakokonaisuuksittain taloussuunnitelmakaudella. Osakokonaisuudet ovat seuraavat: Bruttoinvestoinnit infraan ja rakennuksiin Maan osto Irtain omaisuus yhteensä Osakkeet ja osuudet yhteensä Maan myynti ja käyttöomaisuuden myynnit

11 Vuoden bruttoinvestointien yhteenveto Taulukossa on esitetty investointien bruttomäärärahat Sipoon kunnan osalta. Sipoon Veden investointikustannukset on esitetty Sipoon Veden talousarviossa, joka on liitteenä. Vuonna 2020 talousarvion mukaiset kunnan bruttoinvestoinnit infrastruktuuriin ja rakennuksiin ovat noin 27,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 talousarvion merkittävimmät bruttoinvestoinnit, yhteensä n. 10,6 miljoonaa euroa, kuuluvat rakennusten laajennusinvestointeihin. Rakennusten laajennusinvestointikohteita ovat Sipoonlahden koulun laajennusinvestointi (valmistuu 2020) ja Nikkilän Sydämen laajennus (valmistuu 2021). Vuoden 2020 talousarvion toiseksi merkittävin bruttoinvestointien osuus ovat peruskorjausinvestoinnit, yhteensä n. 9,3 miljoonaa euroa. Peruskorjausinvestointeihin kuuluvat mm. Jokipuiston koulun korjaus (valmistuu 2020), Cook and Chill vaihe 2 (valmistuu 2021), Neiti Miilin tien kampusalueen liikunnan ja huollon tilat (valmistuu 2020) ja muita pienempiä peruskorjauskohteita. Uusien kaava-alueiden infran laajennusinvestointeja on arvioitu olevan vuoden 2020 talousarviossa yhteensä n. 4,0 miljoonaa euroa. Merkittävimmät kohteet ovat Sipoon jokilaakson ja Bastukärrin katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen. Näiden lisäksi on varattu rahaa Talman uuden kaava-alueen ja Söderkullan kartanon yhdyskuntatekniikan suunnitteluun. Uudelleeninvestointeja on vuoden 2020 talousarviossa n. 3,1 miljoonaa euroa. Merkittävin kohde on Nikkilän sydämen liikuntasali (valmistuu 2021). Lisäksi vuonna 2020 on varattu rahaa Söderkulla skolan ja Nikkilän pelastusaseman uudelleeninvestointien suunnitteluun. Vuonna 2021 taloussuunnitelman mukaiset kunnan bruttoinvestoinnit infraan ja rakennuksiin ovat noin 13,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2022 ne ovat noin 16,2 miljoonaa euroa. Laajennusrakentamisen bruttoinvestoinnit rakennuksiin laskevat merkittävästi vuosina 2021 ja Merkittävimpiä infran laajennusinvestointeja ovat mm. Massbyn Danielsbackan asuinalueen ja Söderkullan kartanon infran rakentaminen. Rakennusten uudelleeninvestointien osuus kasvaa vuonna Merkittävimpiä yksittäisiä uudelleeninvestointeja taloussuunnitelmakaudella ovat Söderkulla skolan uudelleeninvestointi (valmistuu 2024) ja Nikkilän pelastusaseman uudelleeninvestointi (valmistuu 2022).

12 Investoinnit, tekniikka- ja ympäristöosasto Käsitteet ja investointien rahoittaminen Laajennusinvestointi: i) infran laajentaminen, joka mahdollistaa lisääntyvän asutuksen, ja ii) uudisrakentaminen, joka lisää kunnan rakennusten palvelukapasiteettia ja kiinteistöjen pintaalaa. Uudelleeninvestointi: uuden rakennuksen rakentaminen, joka korvaa aikaisempia rakennuksia ja niissä annettavaa palvelua. Peruskorjausinvestointi: korjaustoimenpide, jolla palautetaan olemassa oleva omaisuus alkuperäiseen kuntoon tai lähemmäksi sitä. Yleiset investoinnit: erityiskohteiden rakentaminen, joita tarkastellaan omana kokonaisuutenaan. Uudelleeninvestoinnit, peruskorjausinvestoinnit ja yleiset investoinnit rahoitetaan verotuloilla. Sen sijaan laajennusinvestoinnit on tarkoitus rahoittaa muutaman vuoden viiveellä tontinmyynnistä saatavilla tuloilla, jolloin kasvu ei aiheuta lisäkustannuksia nykyisille kunnan asukkaille. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista yhdyskuntakehitysprosessia, jota johdetaan kokonaisuutena siten, että kaavatalous ja toimiva sekä toivottu yhdyskuntarakenne saadaan aikaiseksi Investointien suunnittelu Pääperiaatteena on, että jokainen investointikohde nähdään toimintaa uudistavana kehittämistoimenpiteenä. Tällöin suunnittelutyön tavoitteena on, että jokainen investointi, riippumatta onko se yhdyskuntarakennetta eli infraa tai kiinteistöä koskeva, tulee toteuttaa siten, että viihtyvyys, turvallisuus, toiminnallisuus ja monikäyttöisyys ovat tasapainossa investointi- ja elinkaarikustannusten sekä kaavatalouden kanssa. Näin toiminnan laatu paranee ja kustannukset laskevat. Kunnan investoinnit tulee suunnitella pitkäjänteisesti kokonaisuutena, joka tukee kunnan kasvustrategiaa. Investointistrategiaa selkeyttämään otettiin käyttöön INTO-investointiohjelma vuonna 2013 kunnan investointitarpeiden suunnitteluun. Investointeja tarkastellaan ohjelman avulla sekä talousarviokauden (1 3 vuoden investointisuunnitelman) että pitkän tähtäimen (10 vuoden investointiohjelman) suunnittelua varten. Investointiohjelmassa esitetään 10 vuoden investoinnit investointilajeittain kohdennettuina eri käyttäjille. Rakennuksia koskevat laajennusinvestoinnit perustuvat tontinmyynnin perusteella arvioituun asukasmäärän lisääntymiseen, sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaan, hyväksyttyihin hankesuunnitelmiin ja aikaisempiin talousarvioiden esityksiin. Vuosien investointisuunnitelma on laadittu Tekniikka- ja ympäristöosaston johdolla yhteistyössä Kehitys- ja kaavoituskeskuksen ja Sivistysosaston kanssa. Investointiohjelman laatimisen periaatteet on sovittu yhdessä toimialojen ja yksiköiden kanssa. Infra-investoinnit laaditaan tiiviissä yhteistyössä teknisen toimen ja kaavoituksen kesken. Keskeinen tavoite on kunnan kannalta kaavatalous, jossa tontinmyyntitulot kattavat kaikki laajennusinvestoinnit. Palveluiden laajennusinvestointien tarpeista käyttäjät laativat yhteystyössä teknisen toimialan kanssa tarve- ja vaihtoehtomäärittelyt ennen niiden hyväksymistä investointiohjelmaan ja - suunnitelmaan. Uudet hankkeet aloitetaan sivistyksen hyväksytyn palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Peruskorjausinvestointien osalta toimitilat priorisoivat korjaustoimenpiteet talousarvion periaatteiden mukaisesti ja yhteistyössä käyttäjien kanssa ja tekninen valiokunta päättää

13 13 valtuuston myöntämien varojen perusteella toteutettavat hankkeet. Erityiset peruskorjausinvestoinnit, joilla tehostetaan toimintatapaa tai jotka ovat muuten suuria, esitetään talousarviossa omina hankkeinaan. Investointiohjelmassa hankkeet priorisoidaan ja sijoitetaan tarvittaessa osaksi 10 vuoden investointiohjelmaa. Investointisuunnitelmaa (talousarviovuosi ja kaksi seuraavaa vuotta) kootaan investointiohjelman perusteella. Tekniselle valiokunnalle valmistellaan kunnan investointisuunnitelma käsiteltäväksi. Valiokunta käsittelee investointisuunnitelmaluonnoksen ja pyytää siitä lausunnot valiokunnilta ja jaostoilta. Tekniselle valiokunnalle valmisteltavassa uudessa investointisuunnitelmassa otetaan huomioon luottamushenkilöiden lausunnoissa esittämät asiat tai huomautukset, ja tekninen valiokunta käsittelee sen uudelleen ja lähettää osaksi talousarviota kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston käsiteltäväksi Investointisuunnitelma , yhteenveto Kunnan investointisuunnitelmassa on esitetty Sipoon kunnan bruttoinvestoinnit infraan ja rakennuksiin. Vesihuollon investoinnit on esitetty erikseen Sipoon Veden talousarviossa ja tytäryhtiöiden investoinnit on esitetty ko. yhtiöiden talousarvioissa. Investoinnit voidaan jakaa investointilajien perusteella laajennus-, uudelleen-, peruskorjaus- ja muihin investointeihin. Vaihtoehtoisesti investoinnit voidaan jakaa investointityyppien mukaan rakennusinvestointeihin, katu- ja viheralueiden laajennusinvestointeihin ja muihin infran investointeihin. Oheisessa taulukossa on kooste kunnan investointisuunnitelman bruttoinvestoinneista edellä mainituilla jaotuksilla. Investoinnit on määritelty vuoden 2019 kustannustasossa. Investointisuunnitelman lähtökohtana on kuntastrategia ja sen mukaisten Sipoon kunnan kasvutavoitteiden toteuttaminen, kaavavaranto, tonttien kysynnän markkinatilanne ja uusien kaavojen aikataulu. Infran ja rakennusten laajennusinvestoinnit sekä myös raakamaan osto tulee kattaa pitkällä tähtäimellä tontinmyyntituloilla. Vesihuollon tulee pitkällä tähtäimellä kattaa kaikki kustannuksensa mukaan lukien investoinnit. Asukasluvun ennustetaan kasvavan asemakaava-alueilla ja harvaan asutuilla alueilla vuosina noin 600 asukkaalla vuodessa. Kasvuennuste on tehty myönnettyjen rakennuslupien ja tiedusteltujen valmistusajankohtien, myytyjen tonttien ja tonttien myyntiennusteen perusteella. Kasvun painopiste on vuosina sekä Nikkilässä että Söderkullassa. Harvaan asutuille alueille rakentamisen osuus asukaslisäyksestä on arvioitu olevan noin 100 asukasta vuodessa. Vuosina painottuvat erityisesti laajennusinvestoinnit. Vuosina 2021 ja 2022 palvelurakentamisen ja infran investoinnit ovat lähempänä toisiaan. Infran laajennusinvestointien esitetään

14 14 olevan vuonna 2020 noin 4,0 milj. euroa, vuonna 2021 noin 4,9 milj. euroa ja vuonna 2022 noin 4,1 milj. euroa. Suunniteltavia uusia infrahankkeita ovat mm. Talman asemakaava-alue ja radanalitus, Nikkilän kartanon asemakaava-alue ja radanalitus, Nikkilän ja Talman asemien suunnittelu sekä Söderkullan kartanon ja Massbyn Danielsbackan asemakaava-alueet. Palveluiden laajentumisen suurimmat rakentamisvaiheessa olevat hankkeet ovat Söderkullassa Sipoonlahden koulun laajentaminen ja sekä Nikkilän Sydän -sivistyskeskuksen laajentaminen. Merkittäviä peruskorjausinvestointeja ovat Jokipuiston koulun korjaus ja Cook and Chill vaihe 2. Uudelleeninvestoinneissa Söderkulla skolan ja Nikkilän pelastusaseman rakentaminen käynnistyvät taloussuunnitelmavaiheen loppupuolella. Palvelurakentamisessa suunniteltavia hankkeita ovat mm. Talman yhtenäiskoulu, Söderkulla skola ja Sipoonlahden koulun liikuntasali Laajennusinvestoinnit, Infra Uudet kaava-alueet ovat uusia alueita, joita kaavoitetaan ja joille toteutetaan kadut, viheralueet, vesihuolto ja muu infra. Näillä alueilla ei ole aikaisemmin ollut asemakaavaa. Olemassa olevilla alueilla on voimassa oleva kaava, jota nyt uusitaan. Kun esim. puistometsät kaavoitetaan asuinalueiksi, muistuttaa toteutus uusien alueiden toteutusta. Mikäli alueilla on toteutettuna kadut, viheralueet, vesihuolto ja muu infra, tarkoittaa tämä nykyisen kaavan tehostamista ja lisärakentamista verrattain pienin infrainvestoinnein.

15 15 Katujen ja puistojen laajennusinvestoinnit niin uusille kuin kaavamuutosalueille on aikataulutettu kaavoituksen valmistumisen ja kiinteistötoimen arvioimien tonttien myyntien perusteella. Mikäli kaavojen hyväksynnän aikatauluissa tai tonttien myyntien menekissä tapahtuu muutoksia, muuttaa se kohteiden investointien toteutusaikataulua ja kohteisiin varattuja investointimäärärahoja. Nikkilä Suunnittelu Keskeisin suunnittelutehtävä on Kerava Nikkilä-raideliikennepäätöksen valmistelu ja siihen liittyvät Nikkilän aseman jatkosuunnittelu ja aseman niveltäminen osaksi kartanon uutta asemakaavaa sekä Nikkilän kaavarunkoa. Vuoden 2018 loppupuolella valmistui alustava Nikkilän aseman ja kartanon uuden tieyhteyden radanalituksen paikan tekninen toteutus- ja vaihtoehtoselvitys. Vuosina suunnitellaan yhdyskuntatekniikkaa NG 8 Nikkilän kartanon, N 45 B Nikkilän keskustakorttelien ja N 48 Laaksosuontien itäpuolen asemakaava-alueille. Toteutus N 40 Sipoon Jokilaakson kaava-alueen laaja puistoalue toteutetaan vuosina Kaava-alueelle rakennettava ajoneuvosilta suunnitellaan toteutettavaksi vuonna Koko kaava-alueen rakentaminen on ajoitettu vuosille Viimeistely NG 11 Kylävuoren pienen omakotialueen katujen maanrakennustöiden ja viimeistely toteutuvat vuonna

16 NG 5 Kartanonrinteen viimeistely toteutetaan myös vuonna Talma Suunnittelu Talman aluetta suunnitellaan kokonaisuutena. TM 2 Talman keskustan eteläosan asemakaavoitus ja siihen liittyvä kunnallistekniikan alustava suunnittelu on käynnistynyt kaavan olisi tavoitteena valmistua vuoteen 2020 mennessä. Radan alituksen ja alueen kokoojakadun pohjoisosan suunnittelu on ajoitettu vuodelle Talman keskustan eteläosan jatkosuunnittelu käynnistyy vuonna Talman keskustan asemakaavan laatimisen ja kunnallistekniikan suunnittelun yhteydessä edistetään myös Talman asemanseudun puitetta ja aseman suunnittelua. Asemakaava-alueen TM 1 Laaksotien omakotitontit suunnittelun on tarkoitus käynnistyä vuonna Vuonna 2022 suunnitellaan Bastukärrin rekkaraitin toteutus. Toteutus TM 2 Talman keskustan eteläosan rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vasta sen jälkeen, kun KeNiradan investointipäätös on valtion osalta tehty, koska tonttien myynti ennen KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistämistä on erittäin vaikeaa uudella neitseellisellä alueella. Toteutettaville kaava-alueille on mahdollista toteuttaa noin kerrosneliötä yhteensä noin asukkaalle. Haasteena asemakaava-alueen toteuttamisessa on merkittävät investoinnit radan alituksen, alueen kokoojakadun ja muun ympäröivän yhdyskuntatekniikan osalta. Aluetta ei päästä rakentamaan asemakaava-alueen eteläpäästä, koska ympäröivät yksityistiet eivät logistiikan ja turvallisuuden osalta mahdollista alueen rakentamista. Kun aluetta rakennetaan pohjoisesta etelään, on pakko rakentaa yhteys Martinkyläntieltä asemakaava-alueelle. Viimeistely Bastukärrin logistiikka-alueen infran toteuttamista jatketaan viimeistelemällä rekkaraitti ja rahtiraitti niiden suunnittelun jälkeen vuonna Söderkulla Suunnittelu K 8 B Tarapotin työpaikka-alue laajentaa Työpaikkakadun aluetta. Sen suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan vuosina Kaava-alueelle sijoittuu arviolta noin kem liikerakentamista. M 2 Massbyn ratsastuskeskuksen asemakaavamuutoksen suunnittelu käynnistetään arviolta vuonna M 3 Massbyn Danielsbackan kaava-alueen yhdyskuntatekniikan suunnittelun on tarkoitus ajoittua vuodelle Alue on omakoti- ja pientalopainotteinen ja siitä on suunniteltu muodostuvan n. 250 asukkaan asuinalue. S 17 C Söderkullan keskustan asemakaavamuutosta suunnitellaan vuosina 2021 ja Tarkoituksena on kehittää ja tehostaa Söderkullan keskustarakentamista Uuden Porvoontien alueella Taasbyn tien ja Söderkullan tien välillä. Alue on kerrostalopainotteista. S 20 Söderkullan kartanon kaava-alueesta kehitetään noin 300 asukkaan alue, jossa on monimuotoisesti eri talotyyppejä, -kokoja ja väljyyttä. Asemakaava ja kunnallistekniikan suunnittelu ovat käynnissä vuoden

17 aikana, mutta viivästyvät koska alueesta laaditut viitesuunnitelmat viedään jatkokehittelyyn. Kaavoituksen olisi tarkoitus valmistua vuonna 2020 ja asemakaava-alueen yhdyskuntatekniikan suunnittelua viedään eteenpäin yhteistyössä kaavoituksen kanssa. Infran suunnittelu on ajoitettu vuosille S 24 Sipoonlahden rannan sopimuskaavan suunnittelu toteutetaan vuosien aikana. Kunta toteuttaa kaava-alueelle infran ja alueelle on mahdollista toteuttaa yli kerrosneliötä yhteensä yli 400 asukkaalle. T 6 Taasjärven itäpuolinen katuyhteys on tarkoitus suunnitella vuonna 2021, jolloin maanrakennus voi alkaa vuodesta 2022 eteenpäin. T 9 Taasjärvi IV:n kaava-alueen suunnittelu käynnistyy vuonna Alueen kaava on kuitenkin vielä luonnosvaiheessa, eikä aikataulu ole varmistunut. Kaava tulee voimaan aikaisintaan 2020 ja yhdyskuntatekniikan suunnittelun ajoittaminen koordinoidaan kaavan valmistumisen kanssa. Toteutus M 3 Massbyn Danielsbackan asuinalueen yhdyskuntatekniikan toteutus ajoittuu pääosin vuosille 2021 ja Alueesta toteuttamisesta on laadittu kaksi eri viitesuunnitelmaa, joissa kokoojakatu toteutetaan hieman eri tavoin. Viitesuunnitelmien vaihtoehtojen alustavat kustannusarviot eivät kuitenkaan eroa merkittävästi toisistaan. S 20 Söderkullan kartanon yhdyskuntatekniikan toteutus ajoittuu kaavoituksen ja suunnitelmien valmistumisen jälkeen pääosin vuosille Alue viimeistellään arviolta vuonna Investointiohjelman kustannusarvio on laadittu jatkokehittelyyn lähetetyn viitesuunnitelman pohjalta ja kunnallistekniikan arvioitu investointien määrä tulee luultavasti muuttumaan suunnitelmien kehittyessä. S 24 Sipoonlahden rannan sopimuskaava on suunniteltu toteuttavaksi pääosin vuosina T 9 Taasjärvi IV asemakaava-alueen yhdyskuntatekniikka toteutetaan vuosina Viimeistely K 8 B Työpaikkakadun alueen infrarakentaminen saatetaan loppuun vuonna Työpaikka-alueen kaava mahdollistaa noin kem:n liikerakentamisen. T 3 Pähkinälehdon viimeistely toteutetaan vuonna T 8 Kalliomäen alueen infran viimeistelytyöt on ajoitettu vuodelle S 24 Sipoonlahden rannan sopimuskaava-alueen viimeistelu toteutetaan vuonna Majvik Asemakaava-alue B 17 Majvik toteutetaan yhteistyössä maanomistajan kanssa ja se ajoittuu vuosille Arvioitu asukasmäärän lisäys on no 70 asukasta.

18 Väylähankkeet, olemassa olevat alueet Väylähankkeet ovat olemassa olevan väylän parantamista kuten esim. kevyen liikenteen väylän lisääminen olemassa olevaan väylään tai liikenteen sujuvuuden parantamista olemassa olevalla pääväylällä. Lisäksi väyläinvestointeihin luetaan liityntäpysäköintipaikkojen toteuttaminen. Väylähankkeet eivät tyypillisesti kuulu laajennusinvestointeihin, vaan parantavat olemassa olevaa laatutasoa. Taloussuunnitelmakaudella viimeistellään Bastukärr Kerava kevyen liikenteen väylä. Viimeistely toteutetaan vuonna Hanke parantaa turvallisuutta ja mukavuutta Bastukärrin logistiikka-alueella ja alueelle töihin kulkeville Laajennusinvestoinnit, rakennukset Sipoonlahden koulun laajentaminen ja muutostyöt, kokonaiskustannusarvio 27,4 milj. euroa. Kustannusarvio sisältää ensikertaisen kalustamisen kustannukset 1,95 milj. euroa. Hankkeelle haetaan lähiliikuntapaikka- ja energia-avustuksia, joiden arvo on yhteensä euroa. Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi Sipoonlahden koulun laajentamisen ja muutostöiden hankesuunnitelman marraskuussa Sipoonlahden koulun tilasuunnittelu perustuu uuteen oppimiskäsitykseen ja uuteen opetussuunnitelmaan. Energiatehokkuus ja materiaalien vähäpäästöisyys ovat myös keskeisiä suunnittelun painopisteitä. Rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa Laajennus (vaihe 1) on toteutettu ja otettu käyttöön kesällä 2019 ja koulun muutostyöt ovat toteutuksessa ja otetaan käyttöön kesällä Laajennustyömaan rinnalla on toteutettu Koulutien ja Taasjärventien sekä Söderkullan tasauspysäkin ja liityntäparkkipaikan rakennusprojektit. Lisäksi Sipoonlahden koulun muutostöiden rinnalla toteutetaan Söderkullan urheilukentän uudistaminen sekä pohjoisen hiekkakentän ja siihen liittyvien huoltorakennusten rakennusprojekti. Väestönkasvun jatkuessa koulun tilojen ennustetaan riittävän laajennus- ja muutostöiden jälkeen noin vuosiin saakka. Valmistumisvuodelle 2020 varataan 6,7 milj. euroa ja vuodelle ,3 milj. euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 27,4 milj. euroa. Nikkilän Sydämen laajentaminen, vaihe 2, toteutuksessa, kustannusarvio 7,94 milj. euroa. Kustannusarvio sisältää ensikertaisen kalustamisen kustannukset 0,47 milj. euroa. Sipoon kunnanvaltuusto on hyväksynyt Nikkilän Sydämen laajentamisen hankesuunnitelman marraskuussa Rakentaminen aloitettiin vuonna 2019 ja rakennuksen on määrä olla valmis vuoden Rakentaminen voidaan toteuttaa häiritsemättä juurikaan Nikkilän Sydämen yläkoulujen koulunkäyntiä.

19 19 Rakennusurakka kilpailutettiin vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa. Rakennustyöt aloitettiin 2019 ja ne valmistuvat vuonna Nikkilän Sydämen laajentaminen on jaoteltu kahteen eri osaan eli Nikkilän Sydämen laajentamiseen (Sipoonjoen yhtenäiskoulu 1 9 ja Kungsvägens skolan yläkoulu 7 9) ja liikuntasalin rakentamiseen. Liikuntasali korvaa nykyisen kunnoltaan huonon rakennuksen ja käsitellään tämän takia uudelleenrakennusinvestointina, vaikka ko. työt toteutetaan samassa urakassa (ks. uudelleeninvestoinnit). Tilojen ennustetaan riittävän noin vuosiin asti. Vuodelle 2020 varataan 3,85 milj. euroa, vuodelle ,45 milj. euroa ja vuodelle euroa. Nikkilän Sydämen laajentamisen osuus on 7,94 milj. euroa ja hankeen kokonaiskustannusarvio sisältäen myös liikuntasalin pukuhuoneineen on 13,5 milj. euroa. Kokonaishankkeelle haetut avustukset olivat yhteensä euroa. Talman yhtenäiskoulu, vaihe 1, selvitykset ja esisuunnittelu, indeksikorotettu kustannusarvio on 14,0 milj. euroa. Kustannusarvio sisältää ensikertaisen kalustamisen kustannukset, 0,6 milj. euroa. Talman osayleiskaavan mukaisesti Talman alueesta on tarkoitus kehittää raideliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen taajamakeskus. Asemakaavoitus ja toteutus käynnistyvät kunnan omistamilta mailta tulevan juna-aseman läheisyydestä. Talman yhtenäiskoulu on suunniteltu uudelle asemakaava-alueelle kunnanvaltuustossa hyväksytyssä sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmassa. Jotta Talman yhtenäiskoulu voitaisiin rakentaa suunnitellulle alueelle, niin se edellyttää alueen yhdyskuntatekniikan ja radanalituksen toteuttamista, jotka ovat arvoltaan lähes 20 milj. euroa. Talmaan rakennettavan koulun toteutuksena on vaiheittain toteutettava yhtenäiskoulu siten, että ensin rakennetaan alakoulu e 6. Toisessa ja mahdollisesti kolmannessa vaiheessa se laajennetaan 5-sarjaiseksi yhtenäiskouluksi e 9. Lopullisen koulun tavoitepinta-ala on 11 brm 2 per oppilas. Kapasiteetin lisäksi hankkeella päivitetään Talman opetuksen tilat Sipoon korkeaa nykystandardia vastaaviksi. Ensimmäisessä vaiheessa on alustavasti arvioitu rakennettavan 3-sarjainen Talman alakoulu, Talman yhtenäiskoulun ensimmäinen vaihe. Talman koulusta laadittiin vuonna 2018 toteutustavan vaihtoehtotarkastelu. Hankesuunnittelu aloitetaan arviolta vuonna 2022 ja sen ajoitus synkronoidaan asemakaava-alueen muun suunnittelun ja rakentamisen kanssa yhteensopivaksi. Rakentaminen on suunniteltu alitettavan heti kun Talman aseman eteläpuolen asemakaavan radan alitus ja infa on toteutettu. Nikkilän ja Söderkullan uudet sivistyskeskukset Nikkilän Sydämen sivistyskeskuksen ja Sipoonlahden koulun sivistyskeskuksen laajennustyöt niiden lopulliseen laajuuteen ovat käynnissä. Kummassakin keskuksessa on käynnistetty uuden sivistyskeskuksen sijainnin tarkastelu, Nikkilässä kaavarunkotyön ja kartanon asemakaavoituksen yhteydessä ja Söderkullassa osayleiskaavan ja Söderkullan kartanon ja Massbyn kaava-alueiden suunnittelun yhteydessä. Asukas- ja oppilasmäärän kasvuennusteiden perusteella rakenteilla olevien sivistyskeskusten tilat riittävät noin 7-9 vuotta eteenpäin ja uusien sivistyskeskusten ensimmäinen vaihe tulisi olla valmis 2020-luvun loppupuolella. Nikkilän ja Söderkullan uudet päiväkodit Varhaiskasvatuksen Tekyn kanssa yhteistyössä tekemän varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelman mukaan uudet päiväkodit Söderkullaan ja Nikkilään tulee olla käytössä 2020-luvun loppupuolella. Asemakaavoituksen, kaavarunkotyön ja yleiskaavoituksen yhteydessä ko. hankkeille tulee osoittaa sijoituspaikat ja tontit.

20 Uudelleeninvestoinnit Nikkilän Sydämen laajentaminen, vaihe 2, liikuntasali, toteutuksessa, kustannusarvio 5,6 milj. euroa. Kustannukset sisältävät ensikertaisen kalustuksen kustannusarvion euroa. Hankkeelle haetaan avustuksia yhteensä euroa. Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi Nikkilän Sydämen laajentamisen hankesuunnitelman marraskuussa 2016 sisältäen myös liikuntasalin. Rakennustöiden urakka kilpailutettiin vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa. Hanke Nikkilän Sydämen laajentaminen, vaihe 2, liikuntasali käsittää 924 m 2 liikuntasalin ja sen vaatimien oheistilojen kuten pukuhuoneiden ja varastojen rakentamisen. Pukuhuoneiden päälle ja liikuntasaliin kiinni rakennetaan samassa yhteydessä tilat luokille 1 6 ja Nikkilän Sydän täydentyy Sipoonjoen koulun osalta yhtenäiskouluksi (ks. laajennusinvestoinnit). Hankkeen rakentaminen toteutetaan samassa urakassa. Rakentaminen aloitettiin vuonna 2019, ja rakennuksen on määrä olla valmis vuonna Vuodelle 2020 varataan 2,7 milj. euroa, vuodelle euroa ja vuodelle euroa. Nikkilän Sydämen liikuntasalin rakentamisen osuus on 5,6 milj. euroa ja hankkeen kokonaiskustannusarvio, sisältäen myös Nikkilän Sydämen laajennuksen, on 13,5 milj. euroa. Nikkilän Sydämen päiväkoti, takuuaika, kustannusarvio 6,02 milj. euroa. Kustannusarvio sisältää ensikertaisen kalustamisen kustannukset 0,36 milj. euroa. Hankkeelle haetaan energia-avustuksia yhteensä euroa. Sipoon kunnanvaltuusto hyväksyi Nikkilän Sydämen päiväkodin hankesuunnitelman marraskuussa Rakennustyöt alkoivat kesällä 2018 ja päiväkoti valmistui Nikkilän Sydämen laajennuksen ja liikuntasalin valmistuttua Nikkilän Sydämen ja päiväkodin väliin jäävä vanha huonokuntoinen liikuntasali puretaan ja alue liitetään osaksi Nikkilän Sydämen ja päiväkodin piha-aluetta. Vuodelle 2020 varataan euroa takuuaikaisten erien maksuun. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 6,02 milj. euroa. Söderkulla skolan investointi, selvitykset, kustannusarvio n. 10 milj. euroa. Kustannusarvio sisältää ensikertaisen kalustamisen kustannukset. Tarveselvitys, jossa määritellään koulun sijainti sekä toiminnan laajuus ja sen järjestäminen, käynnistyi Myös Etelä-Sipoon kielikylvyn tilojen järjestely otettiin huomioon osana kokonaisuutta. Laaditussa tarve- ja vaihtoehtoselvityksessä koulun sijoittamisen vaihtoehdot ovat joko Sipoonlahden koulun tontille tai Amiraalintien ja Kompassikujan risteykseen. Söderkullan koulun mitoituksessa on ollut lähtökohtana, että kyläkouluverkosto säilyy nykyisenä palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Mitoitusoppilasmääräksi esitetään tarve- ja vaihtoehtoselvityksen mukaisesti n. 290 oppilaan määrää laajentumisvaralla luokille e 6. Väestötilastojen mukaan Sipoon kunnan ruotsinkielisen väestön määrä Söderkullassa on kasvanut tasaisesti vuosina Jos Söderkullan ruotsinkielisen väestön määrä kasvaa yhtä tasaisesti kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana, on perusteltua rakentaa alueelle 2- sarjainen ruotsinkielinen koulu luokille e-6. Tarve- ja vaihtoehtoselvityksessä laadittiin myös vaihtoehtoiset

21 21 huonetilaohjelmat, johon oli yhdistetty kielikylpytoiminnan perustaminen Söderkullaan. Jos 1-sarjainen kielikylpykoulu sijoitetaan Söderkulla skolan yhteyteen, oppilasmäärä kasvaa n. 450 oppilaaseen. Vuosille 2020 ja 2021 on varattu euroa hankkeen suunnittelulle. Hankkeen kustannusarvio täsmentyy tarve- ja vaihtoehtoselvityksen valmistuttua vuonna Käyttöönotto olisi suunnitelman mukaan vuoden 2024 syksyllä. Sipoonlahden koulu, vaihe 2 liikuntasali, selvitykset, indeksikorotettu kustannusarvio 6,1 milj. euroa. Kustannusarvio sisältää ensikertaisen kalustamisen kustannukset 0,2 milj. euroa. Liikuntasali on suunniteltu toteuttavaksi Sipoonlahden koulun hankesuunnitelman (2016) mukaisesti. Hankesuunnitelmaa ei ole hyväksytty liikuntasalin osalta, vaan se tulee viedä uudelleen käsiteltäväksi m 2 :n kokonaispinta-ala sisältää liikuntasalin, noin m 2, sekä puku- ja varastotilojen rakentamisen Sipoonlahden koulun yhteyteen. Suurempi sali tarvitaan yhtenäiskoulun suuremman oppilasmäärän takia ja sali on mitoitettu ottaen huomioon Söderkulla skolan tilat. Söderkulla skolan tarveja vaihtoehtoselvityksessä yksi mahdollinen sijoituspaikka on Sipoonlahden koulun yhteydessä, jolloin kummatkin koulut kykenisivät hyödyntämään laajennettua liikuntasalia. Salin pukuhuoneet toimivat koko sivistyskeskusalueen lisäväestönsuojina. Liikuntasali mahdollistaa kuntalaisille suuren salinsa ansiosta suuremman lajikirjon ja korvaa vanhan liikuntasalin, jonka tontti purettavan Söderkullan koulukeskuksen alueella käytetään Söderkullan keskustan täydennysrakentamiseen. Liikuntasali palvelee mahdollisesti koko alueen kouluja mukaan lukien esikoulut ja mahdollisesti Söderkulla skola. Myös ulkopuolisten käyttäjien tarpeet on otettu huomioon Sipoonlahden koulun hankesuunnittelussa. Liikuntatiloista on esitetty myös laajennustarpeita, mm. kuntosali ja suunnitelmassa esitettyä tanssisalia suurempi tanssisali. Molempiin toimintoihin on tarjolla yleisesti myös markkinaehtoisia tiloja. Mahdolliset lisätilat tulee käsitellä hankesuunnitelman yhteydessä ja ne eivät ole tällä hetkellä mukana kustannusarviossa. Tarveselvitys hankeen yhteyteen toteutettavista lisäpalveluista laaditaan vuosien aikana. Vuosille 2021 ja 2022 on varattu euroa hankkeen suunnittelulle. Käyttöönotto olisi suunnitelman mukaan vuoden 2024 syksyllä. Uusi kuntala sis. varikon ja sinisen hallin, Livalilta vuokrattiin ja muutettiin toimistokäyttöön uusi Kuntala joka sisältää varikon ja sinisen hallin. Tästä on haettu lisämääräraha 2,26 milj. euroa vuodelle Investointisuunnitelmakaudelle ei ole varattu määrärahoja. Sipoon pelastusasema, tarkoituksena on rakentaa uusi pelastustoimen nykyisiä ja tulevia tilatarpeita palveleva pelastusasema liikenteellisesti nykyistä edullisempaan paikkaan pääliikenneväylän varrelle. Uuden pelastusaseman sijaintiin keskeisesti vaikuttavana tekijänä on 10 minuutin toimintavalmiusajan saavuttaminen koko Sipooseen, myös Söderkullaan. Hankesuunnitelma päivitetään vuonna Rakentaminen toteutetaan vuosina Vuodelle 2020 on varattu euroa, vuodelle 2021 on varattu euroa ja vuodelle 2022 on varattu 3,7 milj. euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on n. 4,5 miljoonaa euroa.

22 Peruskorjausinvestoinnit Liikunnan peruskorjaukset, liikuntatoimi Liikunnan peruskorjausinvestoinnit jakautuvat liikunnan nykyisen omaisuuden peruskorjauksen määrärahaan ja erillisiin projekteihin. Peruskorjauksen investointimäärärahalla liikuntatoimi pitää yllä nykyistä liikuntainfraa ja rakennuksia. Ko. hankkeet liikunta investoi omin voimavaroin. Suuret peruskorjausprojektit jaetaan investointisuunnitelmassa erillisiksi hankkeiksi ja niiden investointi tehdään yhteistyössä Tekyn ja liikuntatoimen kesken siten, että Tekyn rakennuttaja toimii hankkeen rakennuttajana. Nykyisen liikuntainfran ja rakennusten pienimuotoiseen peruskorjaukseen varataan euroa vuosille Erillisiksi hankkeiksi investointisuunnitelmassa esitetään: Neiti Miilin tien sivistyskeskusalueen liikunta-alue huoltotiloineen: Hanke toteutetaan vuosina 2019 ja 2020, ja se palvelee omalta osaltaan myös Sipoonlahden koulun huoltoa. Samassa yhteydessä laajennetaan myös pohjoisen hiekkakentän kokoa ja rakennetaan lisää pukuhuonetiloja. Hanke on esitetty Sipoonlahden koulun laajennuksen ja muutostöiden hankesuunnitelmassa erillisenä hankkeena, kuten myös Sipoonlahden koulun toisen liikuntasalin toteuttaminen. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä 1,37 milj. euroa ja vuoden 2020 osuus on 0,93 milj. euroa ja vuoden 2021 viimeistelyn osuus on n euroa. Söderkullan urheilukentän uudistaminen: Hanke toteutetaan Hanke käsittää monipuolisen liikunta-alueen koulun, seurojen ja ympäristön tarpeisiin. Tekonurmikenttä on lämmitetty. Söderkullan urheilukentän uusiminen on toteutettu vuonna 2018 lukuun ottamatta kentän lämmityksen uusimista. Kentän lämmitys on keskeytetty, kunnes uusi lämmitysjärjestelmä saadaan käyttöön vuoden 2020 syksyllä. Söderkullan urheilukentän lämmönlähde vaihdetaan kaukolämmöstä maalämpöön. Lämmönlähteen vaihtaminen on taloudellisesti perusteltua investoinnin tuoton ollessa noin 8 %. Hanke toteutetaan Sipoonlahden koulun pohjoisen urheilukentän laajentamisprojektin yhteydessä. Hanke toteutetaan vuonna 2020 ja sen kustannusarvio on yhteensä 0,3 milj. euroa. Nikkilän urheilukentän peruskorjaus: Nikkilän urheilukentän peruskorjaus on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2023 ja suunnitellaan vuosina

23 23 Toimitilat, rakennusten peruskorjaus Rakennusten peruskorjaus perustuu kiinteistöjen kuntoarvioihin, jonka perusteella määritetään kiinteistöjen eri osien peruskorjaus- ja kiireellisyystarve. Tekninen valiokunta priorisoi kiinteistöjen peruskorjaushankkeet kohdentamisperiaatteiden mukaan vuoden aikana hyväksymällä kohteet ja niiden määrärahat. Toimitilat on aloittanut vuoden 2015 lopulla kiinteistöjen tehostetun kunnon arvioinnin kaikkien kiinteistöjen osalta. Kyläkoulujen kuntoarvioinnit ovat valmistuneet ja myös päiväkotien ja taajamakoulujen osalta valmistuivat vuoden 2018 aikana. Muiden kiinteistöjen, kuten kulttuurin ja Sipoon opiston käytössä olevien kiinteistöjen kuntoarviot laaditaan vuoden 2019 aikana. Valiokunnan priorisoimat hankkeet on jaettu talousarviossa kolmeen katekoriaan: 1) kyläkoulut, 2) taajamakoulut ja päiväkodit ja 3) muut kiinteistöt. Lisäksi Teknisen valiokunnan on mahdollisuus osoittaa määrärajoja energiatehokkuushankkeisiin. Peruskorjaushankkeiden kohdentamisperiaatteena on ensisijaisesti kiinteistöjen rakenteellisen ja rakennusfysikaalisen kunnon ylläpitäminen siten, että kiinteistön arvo ja käytettävyys säilyvät. Energiatehokkuushankkeiden kohdentamisperusteena käytetään energiansäästöä ja sen kannattavuutta ottaen huomioon nykyisen järjestelmän saneeraustarpeet. Energiatehokkuutta lisäävissä investointihankkeissa käytettäviä toimenpiteitä ovat mm. maalämpö, lämpöpumpputekniikka, tarpeenmukainen ilmanvaihto, vakiovalo- ja led-tekniikka, aurinkosähkö jne. Merkittävimmät rakennusten peruskorjauskohteista on esitetty talousarvossa erillisinä kohdennettuina hankkeina. Kohdennetut hankkeet on esitetty eriteltynä talousarviossa ja muiden hankkeiden määrärahat tekninen valiokunta kohdentaa kohdentamisperiaatteiden mukaan vuoden aikana hyväksymällä kohteet ja niiden määrärahat. Teknisen valiokunnan kohdentamat rakennusten peruskorjaushankkeet Kyläkoulujen saneerauksiin on varattu vuosina ,5 milj. euron vuosittainen määräraha. Valiokunta kohdentaa vuosittain tämän määrärahan toimitilojen kuntoselvitysten ja kohdentamisperiaatteiden perusteella. Tämä määräraha on osa kuntastrategian tavoitetta ylläpitää tervettä kiinteistökantaa. Päiväkotien ja taajamakoulujen saneerauksiin on varattu vuosina ,5 milj. euron vuosittainen määräraha. Valiokunta kohdentaa vuosittain tämän määrärahan toimitilojen selvitysten ja kohdentamisperiaatteiden perusteella. Tämä määräraha on osa kuntastrategian tavoitetta ylläpitää tervettä kiinteistökantaa. Muiden kiinteistöjen saneeraukseen on varattu vuosina ,7 milj. euroa vuodessa ja vuodesta 2022 lähtien 0,8 milj. euroa vuodessa. Muut kiinteistöt käsittävät mm. toimisto- ja kulttuurin käytössä olevat kiinteistöt ja myös mahdolliset äkilliset ennakoimattomat tarpeet saneerauksessa. Tekninen valiokunta kohdentaa määrärahoja peruskorjaushankkeisiin kohdentamisperiaatteiden mukaisesti. Valmistelu tehdään toimitilojen ja käyttäjien yhteystyönä. Vuoden 2021 määrärahan yksi kohde on alustavasti Topelius-salin sisätilojen peruskorjaus. Energiatehokkuushankkeet, joiden tarkoituksena on energiatehokkuuden parantaminen esimerkiksi lämmityskuluja laskemalla. Kohteet energiatehokkuuden parantamiseksi valitsee tekninen valiokunta. Nykyisen kiinteistökannan lisäksi kaikki uudet ja peruskorjauskohteet toteutetaan elinkaarikustannukset ja kannattavuus huomioon ottaen energiatehokkaiksi. Vuodelle 2020 ja sitä seuraaville vuosille varataan 0,15 milj. euroa per vuosi.

24 24 Kohdennetut hankkeet Cook & Chill -keittiöt, vaihe 2, kustannusarvio 3,23 milj. euroa. Keväällä 2015 laadittiin selvitys vaihtoehtoisista keittiöjärjestelyistä. Selvityksessä päädyttiin sekä laadullisista että taloudellisista syistä Cook & Chill -ruoantuotantotapaan. Selvityksessä esitettiin, että myös Keski- ja Pohjois-Sipoossa siirrytään jakelukeittiömallista Cook & Chill -lämmityskeittiöihin, vaiheessa 2. Pohjois-Sipoossa toteutetuissa koulu- ja päiväkoti-investoinneissa Cook & Chill -ruoanjakelu on otettu huomioon jo investointien suunnitteluissa ja toteutuksissa. Nykyinen Nikkilän koulukeskuksen keittiö on peruskorjauksen tarpeessa ja myös Pohjois-Sipoon ruoanjakelussa siirrytään Cook Chill -tuotantotapaan. Cook & chill hankkeen rakennusvaiheen yleissuunnittelu tehtiin vuonna 2018 ja yksityiskohtainen suunnittelu käynnistyi vuoden 2019 alussa. Hankkeen rakennustyöt käynnistyivät vuonna 2020 keväällä ja hanke on valmis 2021 kesällä. Jokipuiston koulun peruskorjaus, kustannusarvio 3,5 milj. euroa. Jokipuiston koulun kuntokartoitus tehtiin vuonna 2018 ja koulun kellarin kuivatus on uusittu vuoden 2019 aikana. Tarkemmat kuntotutkimukset aloitettiin syksyllä 2018 ja saadaan valmiiksi syksyllä Koulun peruskorjauksen suunnittelu on aloitettu keväällä 2019 ja valmistui lokakuussa Jokipuiston koulu on siirtynyt väistötiloihin Nikkilän muiden koulujen tiloihin, Juhlataloon ja C- rakennukseen syyslukukauden 2019 alusta. Peruskorjauksen arvioidaan valmistuvan vaiheittain vuoden 2020 loppuun mennessä ja otetaan käyttöön kokonaisuudessaan 2021 kevään aikana. Västerskogin päiväkodin peruskorjaus, kustannusarvio euroa. Västerskogin päiväkoti on siirtynyt kokonaisuudessaan väistötiloihin alkuvuodesta Päiväkodissa on tehty kuntotutkimukset ja peruskorjaussuunnitelma päätösten mukaisesti. Västerskogin peruskorjaus toteutetaan vuoden Vaihtoehtona Västerskogin peruskorjaukselle on päiväkodin uudelleenrakentaminen, jonka alustava kustannusarvio on n. 1,9 milj. euroa Liikenneväylät ja puistot Peruskorjausinvestointeina tarkastelujaksolla toteutetaan huonokuntoisimpien katujen perusparannuksia Nikkilän ja Söderkullan alueilla sekä päällystetään sorapintaisia katuja. Liikenneväylien ja puistojen kohdentamisperiaatteena on pääsääntöisesti katujen ja puistojen kunto. Katujen ja puistojen peruskorjaukseen varataan 0,6 milj. euroa vuosille Valiokunta valitsee kriteerin perusteella kohteet. Uudelleenasfaltointi sisältyy määrärahaan.

25 Muut investoinnit HSL:n julkisen liikenteen investoinnit HSL:n julkisen liikenteen investointeihin on varattu vuosittain euroa. Hitån uimaranta Hitån uimarannan suunnittelua täsmennetään siten, että uimarannalle johtavalle tielle tutkitaan erilaisia vaihtoehtoisia toteutusmahdollisuuksia. Vaihtoehtoja ovat mm. Hitån yksityistien oikaisu uimarannalle ja yksityistien rakentaminen uimarannalle Gumbostrandin kylän pohjoispuolitse siten, että se parantaa alueen liikennettä ja kehittämisedellytyksiä. Hanke suunnitellaan vuonna 2021 ja rakentaminen on aikaisintaan mahdollista tehdä vuoden 2022 aikana, tähän on varattu euroa. Uimaranta voitaisiin tällöin ottaa käyttöön kesällä 2022 tai 2023.

26 26

27 Investoinnit, muut osastot ja irtaimen käyttöomaisuuden hankinta Kiinteän omaisuuden (maan) ostot ja myynnit Lähinnä Nikkilän, Talman ja Etelä-Sipoon maa-alueiden ostosta neuvotellaan suunnitelmakaudella. Tontteja myydään Taasjärven, Söderkullan, Nikkilän kartanon, Jokilaakson, Vaahteramäen ja Boxin alueilta Osastoittain, irtain käyttöomaisuus Osastoittain osakkeet ja osuudet