Alkuvuodesta 2019 valmistunut kartoitus

Transkriptio

1 Suomen kieli KIELINEUVONNASTA Henna Leskelä ja Tarja Larsson Kartoitus Kielineuvoston suomen kielen neuvonnasta vuosina 2007, 2010 ja 2017 Alkuvuodesta 2019 valmistunut kartoitus osoittaa, että käännöksiin liittyvät kysymykset mietityttävät kielineuvonnan asiakkaita edelleen eniten mutta myös uusia suuntia on havaittavissa. Valtion viranomaisen on hyvä aika ajoin kartoittaa toimintaansa, jotta pystytään seuraamaan, millaisia kohderyhmiä ja kehitystarpeita virastolla on. Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitokseen kuuluva Kielineuvosto päätti viime vuonna toteuttaa suomen kielen neuvontaa käsittelevän kartoituksen, ja raportti valmistui huhtikuussa Tarkoituksena oli selvittää, minkä tyyppisiä kysymyksiä neuvontaan tulee, ketkä kysymyksiä esittävät ja onko tilanne muuttunut jotenkin kymmenen vuoden aikana. Kartoitukseen valittiin kolme tärkeää vuotta Kielineuvoston yli kymmenvuotiselta toimintajaksolta: Ensimmäinen tutkimusvuosi on 2007, joka oli ensimmäinen kokonainen vuosi sen jälkeen, kun Ruotsinsuomalaisesta kielilautakunnasta tuli osa valtion viranomaista. Toiseksi tutkimusvuodeksi valittiin vuosi 2010, jolloin Ruotsissa tuli voimaan laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (lag om nationella minoriteter och minoritetsspråk), ja kolmanneksi vuosi 2017, jotta nähtäisiin, onko tilanne muuttunut jotenkin kymmenen vuoden aikana. Aineisto rajattiin siten, että kartoituksessa 4 kieliviesti Kieliviesti 192.indd :38:56

2 Piirros: Markku Huovila keskityttiin Kielineuvoston sähköpostiohjelman vastattujen kysymysten kansioon (Besvarade frågor finska) tallennettuihin kysymyksiin. Vuosina 2007 ja 2010 osa kysymyksistä tallennettiin pelkästään käsin kirjoitettuihin vihkoihin; aineisto sisältääkin näiden vuosien osalta melko vähän puhelimitse esitettyjä kysymyksiä. Lisäksi, koska kartoitus perustuu valmiiseen aineistoon, ei kysyjiltä voitu selvittää syitä kysymysten taustalla. Aiemmat kartoitukset Kielineuvoston edeltäjälle eli Ruotsinsuomalaiselle kielilautakunnalle tulleita kysymyksiä on tarkasteltu kahteen otteeseen. Ensimmäinen kartoitus tehtiin vuosina Pohjoismaiden kielisihteeristön aloitteesta, ja siinä tutkittiin Pohjoismaissa toimivien kielilautakuntien puhelinneuvontaa. Toinen tutkimus tehtiin Ruotsinsuomalaisen kielilautakunnan omasta aloitteesta vuonna 2002, jolloin silloinen johtaja Paula Ehrnebo tutki suomen kielen neuvontaan vuosina tulleita kysymyksiä siten, että tarkasteltavana oli joka neljäs vuosi luvun puolivälissä tehdyssä tutkimuksessa tuli esiin joitain tämänkin tutkimuksen näkökulmasta kiinnostavia seikkoja Ruotsinsuomalaisen kielilautakunnan neuvonnasta. Kysyjien yleisimmät ammatit olivat kääntäjä (27 %), sihteeri tai konttoristi (15 %), johtaja tai virkamies (14 %) sekä toi- kieliviesti Kieliviesti 192.indd :38:56

3 mittaja tai tiedottaja (14 %). Jopa 86 % kysymyksistä koski termien ja sanojen käännösvastineita, kun taas esimerkiksi kielioppi- tai tyyliseikkojen osuus oli vain muutama prosentti. Vuonna 2002 toteutetun tutkimuksen mukaan neuvontakysymysten määrä vaihteli melko paljon eri vuosina. Eniten kysymyksiä tuli vuonna 1980 (2 324 kpl), ja sen jälkeen määrä väheni, kunnes vuonna 2000 kivuttiin jälleen yli parin tuhannen kysymyksen (2 070 kpl). Syyksi kysymysten määrän vaihteluun kartoituksen tehnyt Ehrnebo arvelee mm. Ruotsinsuomalaisen kielilautakunnan eri julkaisujen ilmestymisajankohtia, kuten Kieliviestiä ja sanastoja. Kysymysten määrän kasvu vuonna 2000 puolestaan johtunee siitä, että suomesta tuli silloin yksi Ruotsin viidestä virallisesta vähemmistökielestä. Ehrnebon tutkimus osoitti, että eniten Kielilautakunnasta kysyttiin termien käännösvastineita, ja useimmiten ruotsista suomeksi. Kun termikysymykset käännössuunnasta riippumatta lasketaan yhteen, on helppo todeta, että sanastoa ja termistöä koskevat kysymykset hallitsivat tutkittuina vuosina ylivoimaisesti. Niiden määrä vaihteli hieman yli 80 prosentista (v. 1996) lähes 92 prosenttiin (v. 1984). Yleistä vuoden 2019 kartoituksesta Kysymysten määrä on vähentynyt sekä verrattuna aiempiin tutkimuksiin että tässä kartoituksessa tarkastellun ajanjakson aikana. Neuvontakysymysten kokonaismäärä näkyy taulukossa 1 (huom. kyse on yksittäisistä kysymyksistä, joita voi tulla yhdessä viestissä/ puhelussa useita): Kysymyksiä Taulukko 1. Neuvontakysymysten määrä Kielineuvoston tilastojen mukaan. Koska kartoituksessa on keskitytty sähköiseen muotoon tallennettuihin kysymyksiin, jolloin suuri osa puheluista on jäänyt tarkastelun ulkopuolelle, tutkitut määrät ovat erilaiset kuin taulukossa 1: vuodelta 2007 huomioitiin 206 kysymystä, vuodelta 2010 puolestaan 253 kysymystä ja vuodelta 2017 yhteensä 340 kysymystä. Naisten osuus kysyjistä oli eri tutkimusvuosina % tähän vaikuttanee se, että Kielineuvoston asiakkaiden keskuudessa jotkin naisvaltaiset alat ovat hyvin edustettuina. Kysymyksistä % esitettiin suomeksi, loput ruotsiksi. Edellä esitetyistä luvuista huomaa nopeasti, että neuvontaan tulleiden kysymysten määrä on laskenut merkittävästi. Tähän voi olla monia syitä, mutta yksi tärkeimmistä lienee verkkopalvelujen kehitys. Niin Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen sivustolla kuin verkossa yleensäkin on julkaistu viime vuosina runsaasti vapaasti käytettävissä olevia sanastoja sekä muuta kielenkäyttäjille hyödyllistä aineistoa. Nurinkuriset luvut vuoden 2017 aineiston kohdalla (vähiten tilastoituja kysymyksiä mutta suurin aineisto kartoituksessa) johtuvat siitä, että kysymysten määrä kaikkiaan on laskenut, mutta yhteydenotot ovat siirtyneet yhä enemmän sähköpostiin. Vuonna 2007 vain 7 % kysymyksistä tuli sähköpostitse, ja vuonna 2010 sähköpostikysymysten osuus oli 26 %. Suuri harppaus on tapahtunut 2010-luvun mittaan, sillä vuonna 2017 jo 76 % kysymyksistä lähetettiin sähköisesti. Mitä on kysytty viime vuosina? Kartoitusaineisto jaettiin aiheen perusteella yhdeksään kategoriaan: a) käännös ruotsi suomi, b) käännös suomi ruotsi, c) nimet, d) oikeinkirjoitus tai kielioppi, e) tyyli, f) merkitys tai etymologia, g) kielipolitiikka tai lainsäädäntö, h) suomen kieli ja suomalaisuus sekä i) muu. 6 kieliviesti Kieliviesti 192.indd :38:56

4 Kysymysten aihepiirit koko aineistossa käännös ruotsi suomi 58 % käännös suomi ruotsi 10 % muu 9 % oikeinkirjoitus tai kielioppi 8 % nimet 5 % merkitys tai etymologia 4 % kielipolitiikka tai lainsäädäntö 4 % tyyli 1 % suomen kieli ja suomalaisuus 1 % Osa kysymyksistä laskettiin mukaan useampaan ryhmään, sillä yksittäinen kysymys voi liittyä vaikkapa sekä nimiin että kääntämiseen, tai nimien ohella käsitellä myös oikeinkirjoitusta. Esimerkkejä (kevyesti muokattuna): Onkohan Institutet för språk och folkminnenilla virallista suomenkielistä vastinetta? Naapuri on lähdössä lomalle Thaimaaseen. Miksei Thaimaahan? Aihepiirien tarkastelua varten vuoden 2007 kysymysten yhteismääräksi tuli 219 kappaletta, koska edellä mainitun mukaisesti jotkin kysymykset kuuluvat useampaan kategoriaan. Määrästä yli puolet oli ruotsi suomi-käännöskysymyksiä (yht. 117 kpl). Myös toisen suunnan käännöksiä eli suomi ruotsi-kysymyksiä tuli melko paljon (42 kpl), ja kolmanneksi eniten kysyttiin muista aiheista (33 kpl). Vuoden 2007 aineistossa onkin muita vuosia enemmän muukategoriaan sijoittuvia kysymyksiä. Tämä voi johtua siitä, että kielitietoa oli verkossa vielä tuolloin niukemmin saatavilla: Olisin tiedustellut, mistä tätä uutta, juuri ilmestyneessä Kieliviestissä esiteltyä, ruotsi suomi-suursanakirjaa saa ostaa ja mitä se maksaa? Tiedonhakutaitojen ja verkkosisältöjen kehittyminen voi osaltaan selittää esimerkiksi sanastojen ja Kieliviestin tilaamista koskevien kysymysten määrän laskun. Vuoden 2010 aineiston koko on 286 kysymystä sen jälkeen kun kysymykset oli lajiteltu eri aihepiireihin. Vuoden 2007 tavoin suurin osa kysymyksistä liittyy ruotsista suomeen kääntämiseen (yht. 157 kpl) ja toiseksi eniten Kääntämiseen liittyvien suomi ruotsi-käännöksiin (35 kpl). Kolmanneksi nousivat ky- kysymysten osuus on symykset oikeinkirjoituksesta ja kieliopista tarkasteltuina vuosina merkittävä kaikkina (28 kpl). Esimerkki viimeksi mainitusta: niiden voi todeta olevan Mikä muoto on oikea: Linköpingiin, Kielineuvoston toiminnan ydinaluetta. Linköpinkiin vai Linköpingkiin? Tuoreimman kartoitusvuoden aineistoon kuuluu aihepiirien jaottelun jälkeen 350 kysymystä. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat jälleen ruotsi suomi-käännöskysymykset (yht. 221 kpl). Tämän kategorian osuus kaikista kysymyksistä on edelleen noussut jo aiemminkin suuresta lukemasta. Toisin kuin muussa aineistossa vuonna 2017 suomi ruotsi-käännöskysymykset eivät kuitenkaan olleet toiseksi suurin ryhmä. Oikeinkirjoitusja kielioppikysymykset nousivat toiseksi (34 kpl), ja kolmanneksi eniten kysyttiin kielipolitiikasta ja lainsäädännöstä (29 kpl), josta tässä esimerkki: Vet du om det finns möjlighet att prata det finska språket på olika myndigheter? [Tiedätkö, onko mahdollista puhua suomea, kun asioi eri viranomaisissa?] Vuosi 2017 oli ainoa vuosi, jolloin neuvontaan tuli kysymyksiä kaikista tarkastelluista aihepiireistä. Kääntämiseen liittyvien kysymysten osuus kieliviesti Kieliviesti 192.indd :38:56

5 on merkittävä kaikkina tarkasteltuina vuosina niiden voi todeta olevan Kielineuvoston toiminnan ydinaluetta. Käännöskysymysten osuus (sekä ru su että su ru) oli 73 % vuonna 2007, 67 % vuonna 2010 ja 66 % vuonna Huomattava kuitenkin on, että käännöskysymysten määrä on laskenut 2000-luvun alussa tehdyn tutkimuksen ajoista, jolloin niiden osuus oli %:n tietämillä. Keskeinen syy muutoksen taustalla lienee internet ja sieltä löytyvät sanakirjat ja muut palvelut, kuten Kielineuvoston verkkosivut. Seuraavat esimerkit havainnollistavat sitä, että käännösvastineita kaivataan monenlaisista aiheista ja molempiin suuntiin: Tässä kysymys, johon haluaisin vastauksen: ruotsalaiset nimitykset herätysliikkeille herännäisyys ja rukoilevaisuus? Haluaisin siis tietää, onko termille cvk [central venkateter] suomalaista vastinetta? Tätä termiä kuulee usein esim. verikokeiden yhteydessä. Lisäksi oikeinkirjoituskysymysten määrä on kasvanut jonkin verran vuosien varrella. Vuonna 2007 niiden osuus oli vain noin 3 % kysytyistä, kun se sekä vuonna 2010 että vuonna 2017 oli noin 10 %. Samoin kielipoliittiset asiat kiinnostavat aiempaa enemmän: vuonna 2007 kielipolitiikkaa koskevia kysymyksiä ei tullut yhtään, vuonna 2010 niitä oli 3 % ja vuonna 2017 jo 8 % kysymyksistä. On mahdollista, että molempien aihepiirien suosion kasvu johtuu hallintoaluekuntien lisääntymisestä ja muista kielipoliittisista muutoksista: koordinaattorit ja muut työntekijät kirjoittavat aiempaa enemmän suomeksi, samalla kun tietoisuus vähemmistöasioista ja vähemmistöjen oikeuksista on muutenkin kasvanut. Entä ketkä kysyvät? Jotta neuvonnan asiakkaista saatiin tarkempi käsitys, kysyjät jaoteltiin yhdeksään eri ryhmään: 1. kääntäjä tai tulkki; 2. toimittaja; 3. opettaja; 4. oppilas tai opiskelija; 5. suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvan kunnan tai maakäräjien työntekijä; 6. muun kunnan, maakäräjien, valtion, kirkon tai viranomaisen työntekijä; 7. muu työntekijä tai ammatinharjoittaja; 8. yksityishenkilö; 9. ei tietoa. Toisin kuin kysymysten aihepiirejä tarkasteltaessa kysyjää ei laskettu yhtä aikaa useamman ryhmän edustajaksi. Kysyjien roolit koko aineistossa kääntäjä tai tulkki 29 % ei tietoa 23 % toimittaja 14 % muu työntekijä tai ammatinharjoittaja 11 % suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvan kunnan tai maakäräjien työntekijä 10 % muun kunnan, maakäräjien, valtion, kirkon tai viranomaisen työntekijä 5 % opettaja 3 % oppilas tai opiskelija 3 % yksityishenkilö 3 % Kysyjäryhmien mukaan jaotellussa aineistossa on merkille pantavaa kääntäjien ja tulkkien suuri määrä kaikkina vuosina (26 % v. 2007, 37 % v. 2010, 24 % v. 2017) sekä esimerkiksi toimittajien ja hallintoaluekuntien tai maakäräjien työntekijöiden kasvaneet määrät vuonna 2017 kymmenen vuotta aiemmin kysyjissä ei ollut vielä yhtäkään hallintoalueen edustajaa. Lisäksi vuoden 2017 aineistossa on epäselviä tapauksia muita vuosia enemmän. Yksi selitys on se, että uusimmassa aineistossa on mukana myös puheluita, joista ei useimmiten käy ilmi, onko soittajalla jokin instanssi taustallaan. Kielineuvoston keskeisinä kohderyhminä mainitaan usein kääntäjät ja tulkit, toimittajat, hallintoaluekoordinaattorit sekä opettajat (Ehrnebo 2008). Tämän kartoituksen perusteella kuva siis pitää pitkälti paikkansa, mutta huomionarvoista on, että opettajien osuus 8 kieliviesti Kieliviesti 192.indd :38:56

6 jää pieneksi: vain noin 3 % kysyjistä on opettajia. Tätä taustaa vasten voi pohtia, olisiko Kielineuvoston hyvä kohdistaa enemmän huomiota opettajiin ja koulumaailmaan ylipäänsä myös opiskelijoita tai oppilaita on kysyjistä vain kolmisen prosenttia. Kääntäjien ja tulkkien osuus on merkittävä joka vuosi, ja aivan erityisesti vuonna Tämä saattaa johtua ainakin osittain siitä, että vuonna 2010 voimaan tullut laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä velvoitti suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvia kuntia tiedottamaan toiminnastaan laajemmin suomen kielellä. Monet kääntäjät saivat tehtäväkseen suomentaa esimerkiksi kuntien verkkosivustoilla olevia tietoja ja tarvitsivat apua termien kääntämiseen. Lisäksi suomen kielen hallintoaluekuntien määrä on kasvanut lähes koko 2010-luvun. Ero vuosien 2007 ja 2017 välillä onkin huomattava: vuoden 2007 aineistossa ei ollut kysyjänä yhtään hallintoaluekunnan tai -maakäräjien työntekijää, mutta vuonna 2017 heistä on tullut neuvonta-asiakkaiden toiseksi suurin ammattiryhmä kääntäjien ja tulkkien jälkeen (19 % kysyjistä). Kiinnostavaa on myös se, että toimittajien osuus on kasvanut vuosi vuodelta. Kasvu saattaa olla osoitus siitä, että Kielineuvosto on onnistunut tiedottamaan toiminnastaan tälle kohderyhmälle. Voinee olettaa, että myös Kielineuvoston median kanssa tekemä yhteistyö on vaikuttanut asiaan. Tulosten perusteella voi todeta, että neuvontakysymysten kartoittaminen aika ajoin antaa olennaista tietoa Kielineuvoston toiminnasta ja kohderyhmien tarpeista. Tekemällä kartoituksia voidaan seurata toiminnan kehitystä ja auttaa tunnistamaan alueita, joihin toiminnassa erityisesti kannattaisi keskittyä. - Tarja Larsson on suomen kielen huoltaja Kielineuvostossa, jossa myös Henna Leskelä työskenteli aiemmin. Leskelä teki kartoituksen Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen toimeksiannosta. Kartoitusraportti on luettavissa Kielineuvoston verkkosivuilla. Sivuilla on saatavilla myös kirjoittajien kieliseminaarissa pitämä esitelmä aiheesta. Lähteitä Ehrnebo, Paula 2008: Neuvojasta neuvostoon. Ruotsinsuomalainen kielilautakunta Historiikki. Tukholma: Språkrådet. Grünbaum, Catharina 1986: Språknämndernas telefonrådgivning. Teoksessa Språk i Norden. Arlöv: Nordisk språksekretariat. Tykkää Kielineuvostosta Facebookissa! kieliviesti Kieliviesti 192.indd :38:56