Henkilöstöpankkityöryhmän loppuraportti

Transkriptio

1 Henkilöstöpankkityöryhmän loppuraportti Toimeksianto ja työryhmä HUS:n hallitus päätti kokouksessaan Hyksin osaamiskeskusorganisaatiosta. Osaamiskeskusvalmistelun toteuttamisen ja uusien osaamiskeskusten muodostamisen yhteydessä hallitus päätti, että: Osana Sisätautien ja kuntoutuksen osaamiskeskusta toimii ns. osaajapankki, jonka kautta henkilöstöä organisaatiomuutoksen yhteydessä voidaan sijoittaa toisiin osaamiskeskuksiin. Osaajapankin tarkempien toimintaperiaatteiden valmistelua varten nimetään erillinen HUS:n henkilöstöjohtajan johdolla toimiva työryhmä. Valmistelu tehdään yhdessä pääsopijajärjestöjen nimeämien edustajien kanssa vuoden 2013 loppuun mennessä. Hallituksen päätökseen viitaten toimitusjohtaja asetti työryhmän valmistelemaan osaajapankin toimintaperiaatteita. Työryhmän kokoonpanoon seuraava: Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja, HUS Yhtymähallinto Pia Keijonen, henkilöstöresurssipäällikkö, HUS Yhtymähallinto Inger Mäenpää, johtava ylihoitaja, Hyks Naisten ja lastentautien tulosyksikkö Mika Mäkelä, klinikkaryhmän johtaja, Hyks Medisiininen tulosyksikkö Hans Ramsay, klinikkaryhmän johtaja, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Saara Suominen Niemelä, henkilöstöpäällikkö, Hyks tulosalueen johto Tarja Särkioja, osastoryhmäpäällikkö, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Pääsopijajärjestöjen nimeämät edustajat: Airi Järvinen, Eeva Maija Nieminen, Reija Sjöholm Työryhmä päätti käyttää osaajapankin sijasta nimitystä henkilöstöpankki. Työryhmän linjasi työskentelynsä alussa Henkilöstöpankin yleiseksi tavoitteeksi henkilöstön liikuteltavuuden ja uudelleen sijoittamisen. Ts. toiminnallisten järjestelyjen myötä poistuvista tehtävistä vapautuville osaajille etsitään uusia tehtäviä ja toisaalta toiminnallisten järjestelyjen myötä HUS:n sisällä osaavilla henkilöillä on mahdollisuus uusiin työtehtäviin.

2 Henkilöstöpankin tehtävät ja toimintaperiaatteet Työryhmän näkemys on, että Henkilöstöpankin tehtävänä on toimia osaamiskeskusten apuna uudelleensijoittelussa ja resurssien allokoinnissa, kun osaamiskeskuksia, niiden organisaatiota ja rakenteita sekä prosesseja suunnitellaan. Henkilöstöpankki on puolueeton taho, joka HUSorganisaation sisältä etsii uutta työpaikkaa ja auttaa uusien työpaikkojen etsinnässä. Henkilöstöpankki toimii uudelleensijoituksen periaatteiden mukaisesti. Henkilöstöpankin palvelut kohdennetaan alkuvaiheessa Hyksin osaamiskeskuksille, mutta toiminta voidaan jatkossa laajentaa koskemaan koko HUS:a sekä myös terveydellisistä syistä johtuvaa uudelleensijoitusta. Terveydellisistä syistä johtuvan uudelleensijoittaminen rajattiin tässä vaiheessa Henkilöstöpankin tehtävistä pois, koska se ei liity Hyksin organisaatiomuutokseen. Henkilöstöpankki on osaamiskeskusvalmistelussa sijoitettu hallinnollisesti osaksi yhtä osaamiskeskusta. Keskustelussa todettiin, että osaamiskeskus ei ole oikea paikka Henkilöstöpankille, vaan parempi sijoitus Henkilöstöpankille on henkilöstöhallinto. Henkilöstöpankin tehtävät vaativat vankkaa henkilöstöasioiden osaamista. Henkilöstöpankki ei voi olla raskaasti resurssoitu. Työryhmä totesi jo työskentelyn alkuvaiheessa, että työryhmä ei voi ottaa kantaa kaikkiin Henkilöstöpankin laajuutta koskeviin kysymyksiin, vaan mm. osaamiskeskusten henkilöstömitoitusta koskevat linjaukset tehdään johtoryhmässä. Jos osaamiskeskusuudistuksen yhteydessä halutaan esim. vähentää henkilöstöä, tulee HUS:n johdon määritellä valittaville osaamiskeskusjohtajille ja tuleville osaamiskeskuksille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot. Osaamiskeskuksen johtajat suunnittelevat sitten osaamiskeskustensa toiminnan ja resurssoinnin näiden tavoitteiden ja reunaehtojen pohjalta. Henkilöstöpankki voi toimia tässä apuna. Työryhmällä oli käytössään raportteja ja tilastoja Hyksin henkilöstömäärästä ja rakenteesta. Niiden pohjalta työryhmä kartoitti työnsä alussa mahdollisia Henkilöstöpankin palveluita ja laajuutta. Käydyn keskustelun ja taustaselvittelyn pohjalta työryhmä rajasi pois seuraavat Henkilöstöpankin sisällöt/palvelut: Sissitoiminnan/varahenkilöstön käytön ja työkierron koordinointi, koska em. tehtävissä vaaditaan sellaista erityisosaamista, jota voi hyödyntää vain omassa osaamiskeskuksessa Asiantuntijoiden/erityistyöntekijöiden resurssointi, joita ei olla lisäämässä ja tarve jakautua jatkossa laajemmalle alueelle, koska tätä ei voida erottaa erityisosaamista vaativasta kliinisestä toiminnasta

3 Uudelleensijoituksen periaatteet HUS:n /Hyksin uudelleensijoituksen periaatteet pohjautuvat HUS:n henkilöstöpoliittisiin linjauksiin. Niiden mukaan henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ovat toiminta ja sen edellyttämä osaaminen, tulevaisuuden tarpeiden ennakointi sekä talouden reunaehdot. Henkilöstön riittävyyden ja henkilöstövoimavarojen joustavan käytön turvaamiseksi HUS käyttää ja sijoittaa henkilöstöään toiminnallisten tarpeiden mukaan. Jos toiminnassa tapahtuu muutoksia, henkilöstö pyritään sijoittamaan osaaminen huomioon ottaen mielekkäisiin tehtäviin. Uudelleensijoituksen tavoitteena on löytää uutta työtä tarvitsevalle henkilölle työpaikka ensisijaisesti Hyksin osaamiskeskusten palveluksessa tai löytää muu ratkaisu henkilön tilanteeseen. Uutta työtä tarvitsevat henkilöt on aina asetettava etusijalle avoimia virkoja tai tehtäviä täytettäessä. Tarvittaessa voidaan asettaa tehtävien rekrytointikielto. Rekrytointikielto toteutetaan ennakoivasti ja järkevästi rajaten koskemaan niitä tehtäviä, jotka liittyvät uudelleensijoitukseen. Uudelleensijoituksen periaatteet on laadittu tässä vaiheessa ensin Hyks tasoisesti, koska toimeksianto koski Hyksin osaamiskeskusuudistusta. Periaatteiden on kuitenkin oltava HUStasoiset, koska HUS on yksi työnantaja. Uudelleensijoituksen periaatteet valmisteltiin Helsingin kaupungin uudelleensijoitusperiaatteiden pohjalta. Uudelleensijoituksen periaatteet Osaamiskeskusuudistuksesta ja tehtävien uudelleenjärjestelyistä johtuva uudelleensijoitus ovat liitteessä 1. Benchmarking ja taustaselvitys Koska työryhmällä ei ollut tarkempaa ohjeistusta työskentelynsä pohjaksi ja Henkilöstöpankin tavoitteista ja sisällöstä oli hyvin erilaisia käsityksiä, työryhmän työskentelyn käynnistymisvaiheessa tehtiin benchmarkkausta ja kuultiin asiantuntijoita. Työryhmä benchmarkkasi Helsingin ja Espoon vastaavia malleja sekä myös TeliaSonera Finland Oyj:n osaajakeskusmallin. Outi Sonkeri oli puhelimitse yhteydessä TYKS:n palvelualuejohtaja Anja Kylävalliin ja haastatteli häntä TYKS:n organisaatiouudistukseen liittyneistä suunnitelmista ja toteutuksesta keskittää hoitohenkilöstöresurssit ja asiantuntijapalvelut. Outi Sonkeri tapasi yhdessä Ilkka Kauppisen kanssa Helsingin kaupungin henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon. Outi Sonkeri, Saara Suominen Niemelä ja Pia Keijonen, kävivät

4 haastattelemassa osastopäällikkö Riitta Simoilaa Helsingin kaupungin sosiaali ja terveystoimen yhdistämiseen liittyneistä henkilöstömuutoksista, resurssoinnista ja keskittämisestä. Lisäksi Outi Sonkeri haastatteli kaikkia nykyisiä Hyksin toimialajohtajia. Taustalla oli myös HUS:n vuosina tehty osaajakeskus toimintamallin valmistelu, jossa osa työryhmän jäsenistä oli ollut mukana. Espoon kaupunki Espoossa uudelleensijoitusta on hoidettu kaupungissa uranvaihdon nimellä. Toimintaa on hoidettu verkostomaisesti. Lisäksi sisäiset työmarkkinat on hoitanut tuottavuushankkeiden sijoittelutarpeen. Tarkoitusta varten on ollut nimettynä sisäiset työmarkkinat työryhmä. Toiminnat on haluttu yhdistää ja perustaa keskitetty uudelleensijoituksen palvelutoiminta, urapalvelut, alkaen Henkilöstöpalveluihin. Urapalvelujen tavoitteena on tehokas ja toimiva palvelutoiminta, joka tukee esimiestä sekä työntekijää uudelleensijoitustilanteissa. Tehtäviin kuuluu myös uuden työn etsimistä kaupungin työntekijälle silloin, kun työntekijän työkyky on terveydellisistä syystä heikentynyt ja sitä ei saada kuntoutuksen avulla palautumaan siinä määrin, että henkilö selviäisi nykyisessä työssään. Uudelleensijoituksista voidaan puhua myös silloin, kun työntekijä siirtyy uuteen työhön organisaatiossa tapahtuvien muutosten vuoksi. Resurssina uudelleensijoitustoiminnassa on aluksi ollut yksi päätoiminen työntekijä Henkilöstöpalveluiden Rekrytointipalveluissa. Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki ei irtisano vakinaisessa palveluksessaan olevaa henkilöä tilanteessa, jos hän ei pysty jatkamaan omassa työssään. Uudelleensijoituksen tavoitteena on löytää uutta työtä tarvitsevalle henkilölle työpaikka Helsingin kaupungin palveluksessa tai löytää muu ratkaisu henkilön tilanteeseen. Uudelleensijoitustoimenpiteistä vastaa viraston/liikelaitoksen johto ja henkilöstökeskuksen henkilöstövoimavaraosasto yhteistyössä viraston/liikelaitoksen henkilöstöhallinnon kanssa. Toiminta tapahtuu kaupunginhallituksen hyväksyminen uudelleensijoituksen periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet tulivat voimaan ja ovat voimassa enintään saakka. Helsingin kaupungin sosiaali ja terveystoimen yhdistämisessä vain hallinto ja tukipalveluhenkilöstö keskitettiin uudessa sosiaali ja terveysviraston organisaatiossa. Tähän liittyvän uudelleensijoittelun ja henkilöstösuunnittelun hoiti henkilöstökeskus. TYKS TYKS:ssä suunniteltiin organisaatiouudistuksen yhteydessä keskittää hoitohenkilöstöresurssit yhteen paikkaan mm. paremman resurssoinnin ja liikuteltavuuden turvaamiseksi, mutta tästä luovuttiin jo suunnitteluvaiheessa. Perusteena oli, että ei ole järkevää erottaa resurssien jakamista arjen suunnittelusta. Lähtökohtana nykymallille oli, että resurssit pitää olla samassa paikassa ja saman johdon alla, jossa toimintaa suunnitellaan ja johdetaan. Tästä syystä myöskään varahenkilöstöä ei TYKS:ssä ole keskitetty; eri toimialat vaativat myös varahenkilöstöltä erityisosaamista. TYKS:ssä päädyttiin kuitenkin keskittämään vain tietyt

5 asiantuntijapalvelut kuten esim. fysioterapia, apuvälinekeskus, psykologipalvelut, sosiaalityö, ravitsemusterapia jne. Asiantuntijapalvelut yksikköön. TeliaSonera Finland Oyj TeliaSoneria Finland Oyj käynnisti v Osaajakeskus hankkeen tilanteessa, jossa yhtiö joutui samanaikaisesti päättämään tuotannollis taloudellisista syistä työsuhteita ja rekrytoimaan uusiin tehtäviin henkilökuntaa. Irtisanotut työntekijät siirtyivät Osaajakeskukseen, jossa heille laadittiin henkilökohtainen tavoitesuunnitelma seuraavan kolmen kuukauden ajaksi. Suunnitelma sisälsi työnhakuvalmennuksia, erilaisia kursseja sekä oman tarpeen mukaan valittuja erikoisvalmennuksia. Osaajakeskus jakson aikana irtisanotuksi tulleet henkilöt hakivat talon sisällä vapautuvia tehtäviä, muissa yrityksissä avoinna olevia tehtäviä, osa päätyi eläkeratkaisuun ja osa ryhtyi yrittäjäksi. Mikäli muuta ratkaisua ei löytynyt, tilanne johti lopulta työsuhteen päättymiseen. Osaajakeskuksen läpi kulki vuosien n henkilöä ja irtisanottujen henkilöiden koulutuksiin, valmennuksiin ja ohjaukseen käytettiin irtisanomisajan palkat mukaan lukien yhteensä n. 120 milj. euroa.