ICT- palvelukeskuksen palvelut ja toimintamalli

Transkriptio

1 ICT palvelukeskuksen palvelut ja toimintamalli Heikki Heikkilä

2 Tieto ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksen tehtävät (HE maakuntalaiksi) Tieto ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksen (ICTpalvelukeskus) tehtävänä on tuottaa tietohallinto, kehittämis, integraatio sekä tietojärjestelmä ja tietotekniikkapalveluja. Maakunnilla on velvollisuus käyttää mainittujen palvelukeskusten tuottamia palveluja. Tässä dokumentissa käsitellään asioita ottamatta kantaa siihen montako yhtiötä konsernirakenteeseen kuuluu

3 Huomioitavaa Lakiesityksessä sanaa tuottaminen on käytetty tarkoittamaan itse tuottamista tai järjestämistä esim. hankkimalla tämä aiheuttaa jatkuvaa väärinkäsitystä SOTE asiat osittain puuttuvat, koska SOTEICT projektin syötteitä vielä odotetaan viimeisillä kalvoilla SOTE aihioita Ohjeistus tulee vasta kun muutama perusasia on saatu selväksi Eri maakunnissa erilaisia lähtötilanteita kuvio on aika haasteellinen Ymmärrettävä, että palvelukeskus ei omin päin voi aloittaa merkittäviä hankkeita. Mutta sillä voi olla osansa toteuttajana jos niin päätetään

4 Idea perustamisen suhteen olisi se, että. Ei tuhota olemassa olevia rakenteita niillä mennään eteenpäin jos niitä on olemassa. Saadaan yhtiö pystyyn jolloin sille voidaan antaa tehtäviä, hankkeita, kilpailutuksia läpivietäväksi jne. Saadaan yhteisiä hankkeita alulle palvelukeskuksen kautta Palvelukeskus kasvaa yhdessä maakunnallisten valmisteluorganisaatioiden ja asiakasohjausryhmän kera osaksi maakuntien kokonaisuutta Kun maakunnat ovat järjestäytyneet ja järjestelyt yhtiön omistuksessa, hallituksessa ja yhtiöjärjestyksessä tehty tehdään uusi strategia ja liiketoimintasuunnitelma Samalla voidaan maakuntien itsensä taholta määritellä siirtymävaiheen painopisteet Perustietotekniikka ja toimialariippumattomat järjestelmät saataisiin konsolidoitua harvempiin sopimuksiin 2022 mennessä puitejärjestelyin

5 ICTPALVELUKESKUKSELLA TAVOITELTAVAT HYÖDYT DIGITALISAATION EDISTÄMINEN KUSTANNUSTEHOKKUUS JA TUOTTAVUUS Digitalisaation vahva edistäminen, jonka kautta saavutetaan myös toiminnallisia ja laadullisia parannuksia maakuntien toiminnassa Kustannustehokkuus maakunnan toiminnassa Kustannustehokkuus ICT palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Hyötyjä ja vaikuttavuutta haetaan nimenomaan sitä kautta, että toiminta ja asiantuntemus kootaan maakuntien yhteisesti omistamaan valtakunnalliseen palvelukeskukseen. Sen mitä kootaan, päättävät omistajat. Palvelukeskus mahdollistavaa osaamisen kehittämisen ja tiedolla johtamisen, sekä teknologian hyödyntämisen ja automatisaation lisäämisen kautta tehokkuuden parantamisen. Palvelukeskus sekä tuottaa palveluja itse että hyödyntää ostopalveluja.

6 Palvelutarjooma *) Käyttövelvoitteen piirissä *) Toimialariippumattomat järjestelmät ja sähköiset palvelut Talous ja henkilöstöhallinto Asian ja dokumentinhallinta Asiakaspalvelun tukiratkaisut Sähköisen asioinnin ratkaisut Toimialasidonnaiset järjestelmät ja sähköiset palvelut SOTE ratkaisut SOTE ratkaisut SOTE ratkaisut SOTE ratkaisut MAKUratkaisut MAKUratkaisut MAKUratkaisut MAKUratkaisut Järjestelmien tukipalvelut Asiakkuuksien hallintajärjestelmät Tietojohtamisen ratkaisut Asiantuntijapalvelut Toiminnan kehittämisen tuki Arkkitehtuurien hallinta Projekti ja integraattoripalvelu Hankinnat ja toimittajahallinta Tietoturvallisuus *) ICTinfrapalvelut Työasema ja päätelaitepalvelut Viestintä ja digityö Tietoliikennepalvelut Kapasiteettipalvelut Integraatiopalvelut

7 ICT palvelukeskuksen palvelujen tavoitetila 2022 Toimialariippumattomat järjestelmät ja sähköiset palvelut tuotetaan kilpailutetuilla valmisohjelmistoilla tai kehittämisen tuloksena syntyneinä palvelukeskuksen tuotteina. Palveluittain voi olla 13 vaihtoehtoista ratkaisua, puitejärjestelyt mahdollisia. Vanhojen sopimusten uusinta ja järjestelmien konsolidointi on tapahtunut siirtymäajan (2022 saakka) puitteissa. Kokonaan uusia ratkaisuja on kehitetty. Toimialariippuvat järjestelmät tuotetaan kilpailutetuilla valmisohjelmistoilla tai kehittämisen tuloksena syntyneinä palvelukeskuksen tuotteina. Palveluittain voi olla 13 vaihtoehtoista ratkaisua. Vanhojen sopimusten uusinta ja järjestelmien konsolidointi on tapahtunut pitkän siirtymäajan Kokonaan uusia ratkaisuja on kehitetty mm. järjestäjän työkalut ja asiakkuudenhallintaan. Asiantuntijapalvelujen osalta on olemassa osaava pooli omaa henkilöstöä ja ostettuja palveluja vaativienkin hankkeiden läpiviemiseen, järjestelmien ylläpitoon. Hankintatoiminnolla pidetään palvelusalkku kattavana monenlaiseen tarpeeseen mittakaavaetu varmistaa edulliset hinnat. ICTinfrapalvelut tuotetaan/järjestetään pääosin puitejärjestelyillä jotka on kilpailutettu maakuntien määritteleminä palvelukeskuksen (yhteishankintayksikkö) toimesta. Vanhojen sopimusten uusinta ja konsolidointi on tapahtunut siirtymäajan (2022 saakka) puitteissa. Sopimukset ovat maakuntien ja toimittajien välisiä. Palvelukeskus voi 7 poikkeustapauksissa tuottaa jotain myös itse tai alihankkijoillaan.

8 Ennen vuotta 2019 Kunkin maakunnan valmisteluorganisaatio päättää, miten ICT palvelut järjestetään olemassa olevien rakenteita ja tuottajia käyttäen. Toivottavasti palvelukeskus tai palvelukeskuksen valmisteluorganisaatio mukana tekemässä maakuntakohtaista tiekarttaa. Palvelukeskukseen voidaan keskittää asiantuntijapoolia avustamaan muutoksessa Maakuntien ICT palvelukeskus pystyy tuottamaan joitain rajattuja palveluja sille pääosin valtiolta siirtyvien sopimusten puitteissa. Näistä on yhteisesti päätettävä rahoitus valtiolta Palvelukeskus voi käynnistää hankkeita toimeksiannosta ja tarvittavia kilpailutuksia KEHA ja uusi palvelukeskus huolehtivat ELY/TE järjestelmien käytön mahdollistamisesta maakunnan verkosta ja sovittujen palvelujen siirrosta

9 Palvelukeskus pystyy tarjoamaan ennen vuotta 2019 Palvelinympäristön kehitystä, kokeiluja ja tuotantoa varten Azure pilvestä O365 ympäristön digityöskentelyn pohjaksi (edellyttää maakunnalta yhtä AD:tä) Sposti, SKYPE Sharepoint dokumentinhallintaan ja intraksi OfficeOnline välineet jne. Sopimustenhallinnan perusversion Asianhallinnan viranhaltijaasianhallintaan jos ihan pakko Konsultointisopimuksia ICT ja kehittämistehtäviin (n. 40 toimittajaa) Kehittämishankkeiden läpivientiä rajoitetusti riippuu rekrytoinneista CRM ja asiakaspalvelun tukijärjestelmien alustan Verkkopalvelualustan hätätilassa

10 Siirtymäkaudella Kasvupalvelukokonaisuutta tukeva järjestelmäkokonaisuus siirtyy palvelukeskuksen vastuullee valtiolta 2019 alussa Palvelukeskuksen palvelutarjoomaa kehitetään ja laajennetaan maakuntien ja valtion tarpeita vastaavaksi asiakasyhteistyöllä ja yhtiön hallituksen päätöksillä. Yhteishankintatoimea laajennetaan koskemaan kaikkia ICT infrapalveluja sekä toimialariippumattomia palveluja. ICT palvelujen kilpailutus ja konsolidointi hoidetaan yhteistyössä maakuntien ja inhouse yhtiöiden kanssa Kehitys ja käyttöönottohankkeiden kautta kustannustehokkuuden toteutuminen alkaa näkyä ensin ICT infrapalveluissa ja myöhemmin järjestelmissä ja sähköisissä palveluissa. Palveluita voidaan tuottaa ja kehittää myös tarvittaessa tytäryhtiöiden avulla

11 Huomioitavia asioita Tuleva maakuntien ICT palvelukeskus ei ala siirtää kaikkien toimijoiden henkilöstöä ja/tai sopimuksia itselleen ja tuottaa itse esim. perustietotekniikkapalveluja Palvelukeskus ei ohjaa maakuntien ICT toimintaa vaan maakunnat ohjaavat palvelukeskusta Palvelukeskus ei voi aloittaa ilman omistajiensa päätöksiä ja rahoitusta hankkeiden toteutusta. Henkilöstöä voi siirtyä liikkeenluovutuksella (kasvupalvelut) tai rekrytoinnin kautta, mutta niin että henkilöstö toimii hajautetusti pitkin maata. Muuttoja ei tule. Muutoksen läpiviennin avaimet ovat maakuntien valmisteluorganisaatioilla palvelukeskus voi rajatusti auttaa

12 Tavoitetilan konsernimalli T oimittajaverkosto Asiakkuusryhmät palvelukategorioittain (asiakkaan edustajat) VIMANA OY Muut palveluyhtiöt Palvelut Kehittäminen Palvelut A siantuntijapalv elut Palvelut Yhteishankinta Palvelut Prosessit SOTEDIGI OY KASVU PALVELUT OY Tuotantoyhtiö A Palvelut Raportointi Palvelut SOTE järjestelmät Palvelut Kehittäminen. Palvelut l Kehittäminen Palvelut Konseptit Palvelut Monikanav aiset asiakaspalv elut Palvelut IC T perustietot. Palvelut IC T toimialasid.. Asiakkaat; valtio ja maakunnat 41 Asiakkaat; maakunnat ja kunnat

13 Palvelujen tuotanto ja tuotantomallit tavoitetilassa Palvelun synty Palvelun tuotantomallit Palvelusopimus Palvelukatalogi Hankinnan tuloksena eli kilpailutetaan uusi palvelu tai sopimus korvaamaan aiempi kokonaisuus. Kehittämishankkeen tuloksena eli päätetään kehittämishankkeen kautta tuottaa kokonaan n uusi, ennen näkemätön palvelu tai palvelu, joka korva joukon entisiä. Siirtona eli palvelu tai sopimus siirretään jostain toiselta organisaatiolta palvelukeskukselle. Tuotannontekijöiden siirryttävä samalla. Tuettu yhteishankinta Palvelukeskuksen palvelu Palvelukeskuksen palvelu InHouse konsortio Maakunta Sopimustoimittaja Maakunta VIMANA Maakunta VIMANA Maakunta VIMANA Käyttövelvoitteen piirissä oleva palvelu voidaan tuottaa kaikilla tuotantotavoilla ja niihin kohdistaa eripituisilla siirtymä aikoja Esimerkki 1: Kilpailutetaan yhteishankintana työasema 13 ja lähiverkkopalvelut Maakunnat edellytetään siirtymään puitejärjestelyn piiriin ja tekemään sopimukset toimittajan kanssa 2021 loppuun mennessä. Esimerkki 2: Toteutetaan hankkeistamalla sähköisen asioinnin alustakokonaisuus, jonka päälle voidaan rakentaa asiointeja. Maakuntia edellytetään käyttämään VIMANAn asiointialustaa uusien sähköisten asiointipalvelujensa tuotannossa 20xx lähtien.

14 Maakuntien ICT starttipaketin työnjako Talous ja henkilöstöhallinto Maakuntatoimijat Palvelukeskus 2017 Palvelukeskusvalmistelu Väliaikaishallinnon ratkaisut Sopimustenhallintaratkaisu Kehitys ja kokeiluympäristö 2018 Verkkopalvelualusta Digityöympäristö ja käyttäjähallinta ICT infrapalvelut Kilpailutuksia ja asiantuntijapalvelujen ylösajo 2019 Palvelujen järjestäminen Valtiolta siirtyvät sovellukset käyttöön Asianhallinta, päätöksenteko ja tiedonohjaus ICT infrapalvelumuutos alkaa Raporotintivälineistö

15 ICT PALVELUKESKUKSEN PALVELULUPAUS Uudet digitaaliset ratkaisut Kokoamme uuden maakunta ja sote rakenteen tarvitsemat ydinratkaisut yhteiseen kehittämissalkkuun, ja vastaamme niiden toteuttamisesta ohjauspäätösten ja yhteistyöratkaisujen mukaisesti. Asiakasyhteistyö Etsimme yhdessä asiakkaiden ja kumppanien kanssa määrätietoisesti maakunnan palvelujen kehittämismahdollisuudet ja tuomme niihin lisäarvoa tuottavat DIGI ratkaisut ja palvelut. Palvelut ja tietointegraatio Autamme asiakkaitamme maakunnan palvelujen yhteentoimivuuden ja sitä tukevan tietointegraation toteuttamiseksi Kyvykkyydet ja osaaminen Rakennamme maakunnan palvelujen tarpeita varten osaamisyhteisön, jolla on jatkuvasti kehittyvät kyvykkyydet asiakas ja toimintalähtöisten digitaalisten ratkaisujen tuottamiseksi. Tuottavuus ja tehokkuus Lisäämme maakuntien toiminnan tuottavuutta sekä ICT palvelujen tehokkuutta tuomalla kustannussäästöjä laajoilla, edullisilla hankintasopimuksilla ja kevyellä organisaatiolla.

16 Kohti tavoitetta ICT palvelukeskuksen tarina Käynnistysvaihe Muutosvaihe Vakiintuneen tuotannon vaihe 2022 Tuloksellisuus & palv elut Yhtiö on perustettu, henkilöstön rekrytointia on toteutettu, palveluja ja tuotteita alettu kilpailuttaa VIMANA oy tarjoaa asiantuntijavoimaa maakuntamuutoksen toteutuksen tukeen ja tarjoaa palvelusalkustaan rajattuja palveluja maakunnille 2018 aikana VIMANA oy on aloittanut sovitut kehittämishankkeet Kasvupalveluita tukevat järjestelmät siirretty valtiolta Toimialariippumattomien ja ICT infrapalvelujen järjestäminen on keskitetty vaiheen lopussa palvelukeskukselle Kehittämistoiminta on laajaa ja asiakaslähtöistä, SOTEICT kehittämisyhtiö tuottaa ensimmäiset uudet palvelut tuotantoon Järjestelmäkirjo merkittävästi supistunut ja ICTinfrapalvelut kustannustehokkaita sekä perustuvat nykyaikaisiin välineisiin joka mahdollistaa nopeat muutokset organisaatioissa Digitalisaatio maakunnilla ja näiden asiakkailla laajasti käytössä mahdollistaen merkittävät toimintatapojen muutokset Asiakkaat Tulevat asiakkaat ovat kehittämässä yhtiön toimintaa ja palveluja heti sen perustamisen jälkeen asiakasyhteistyöryhmässä Maakuntien kanssa on yhteinen käsitys palvelukeskuksen roolista ja tehtävistä sekä kehityspolusta. Omistajat osallistuvat voimakkaasti palvelujen kehittämisen ja palvelutarjooman ohjaamiseen mahdollistaen muutoksen omassa toiminnassaan Asiakassuhteita ja asiakasymmärrystä kehitetään jatkuvalla vuorovaikutuksella, talous on läpinäkyvää Palvelukeskuksella selkeä kokonaiskuva maakuntien tarpeista Asiakas ja omistajaohjaus selkeää ja tavoitteellista Prosessit Henkilöstö & osaaminen Tavoitetilan toimintamallit ja prosessit määritelty VIMANA oy:n toiminnan perusprosessien tarvitsemat järjestelmät ja palvelut ovat käytössä Hankintaprosessi käynnistetty ja resursoitu. Henkilöstön osaamistarpeet määritelty ja avainhenkilöt rekrytoitu Toimitaan hajautetusti asiakkaiden keskellä Palvelujen toimitus ja kehittämisprosessit ovat kypsiä ja vakiintumassa Oman toiminnan kehittämishankkeet ovat menossa Henkilöstön määrä ja osaamispotentiaali kasvanut palvelujen sisäänoton ja niihin liittyvien henkilöstösiirojen sekä rekrytointien kautta Ensimmäiset henkilöstön osaamisen kehittämishankkeet viety läpi Keskitetty palvelujen kehittämis ja tuotantomalli tuottaa merkittävää kustannustehokkuutta sekä maakuntien toiminnassa että ICT palvelujen tuotannossa VIMANA oy:n sisäiset prosessit niveltyvät sekä asiakkaiden että alihankkijoiden prosesseihin saumattomasti Palvelukeskus on erittäin haluttu työpaikka haastavien tehtävien, hyvän työnantajapolitiikan sekä joustavan työntekomallinsa ansiosta Tuotanto ja kehittämisresurssit on kohdistettu optimaalisetsi organisaatio on keveä

17 Nykyiset InHouse yhtiöt Jos palvelukeskuksen palvelu kuuluu käyttövelvoitteen piiriin on palveluntuotanto tavalla tai toisella palvelukeskuksen heiniä. Jos maakunta haluaa, toimia jonkin kunta/kuntayhtymä organisaation kanssa, on se mahdollista tietyin edellytyksin 2019 jälkeenkin Jos palvelukeskuksen palvelua pitää tuottaa, täytyy sillä olla siihen välineet ja sopimukset (tuotannontekijät). Näiden tulee siirtyä palvelukeskukselle. Jos palvelua tuotetaan inhouse alihankkijan kanssa täytyy omistusta siirtyä inhouse yhtiöltä maakunnille ja maakunnilta edelleen palvelukeskukselle. Lähtökohtaisesti perusinfraa pitäisi hankkia vapailta markkinoilta Heikkilä Heikki

18 Palvelukeskus yhtiön toiminnan käynnistäminen Yhtiön toiminta käynnistyy kahdessa vaiheessa Perustamissopimus, yhtiöjärjestys ja muut dokumentit ovat Vaiheessa I sisällöltään suppeita, tarkennukset tehdään vaiheeseen II Vaihe I Yhtiö perustetaan KEHA:n toimesta Valtio merkitsee kaikki osakkeet Juridisesti oikeushenkilö asema, ytunnus ja toimielimet jne. Toimintaa käynnistetään, toimivaltainen mutta määräaikainen johto Mahdollistetaan palveluiden tuottamisen aloittaminen ja sopimusjärjestelyt Yhteistyö väliaikaishallinnon kanssa selvitystyössä sopimuksiin, tietojärjestelmiin ja muihin tuotannontekijöihin liittyen Vaiheen I mukainen yhtiö saadaan teknisesti nopeasti perustettua Pääomaa käytetään toiminnan kuluihin, hankerahoitus erikseen Etunimi Sukunimi

19 Vaihe II Lainsäädännön voimaantulon jälkeen, mennessä mutta mielellään kesän 2018 jälkeen Omistus siirretään maakunnille lainsäädännössä vahvistetuin osuuksin Yhtiön omistuksessa, osakepääomassa, osakesarjoissa ja yhtiöjärjestyksessä tehdään tarvittavat muutokset Toimitusjohtaja ja määräaikainen johto vaihtuvat Valtiolle jää omistusosuus ja erityinen päätösvalta tiettyihin erikseen lainsäädännössä vahvistettuihin asioihin liittyen Etunimi Sukunimi

20 Vaiheen II tarvittavat muutokset yhtiön omistusrakenne (maakuntien tarkat omistusosuudet) Osakepääoman muutokset Erilajiset osakesarjat Suostumusja lunastuslausekkeet Luovutuskielto Vaiheen II muutoksissa olennaista huomioida mahdolliset toimialakohtaiset tytäryhtiöt ja niiden hallinnointiin ja päätöksentekoon liittyvät tavoitteet Mietittävä myös muut seikat, esim. mahdollistetaanko osakkaiden väliset osakkeiden siirrot vapaasti, miten omistus suhteutuu mahdollisiin muutoksiin maakunnissa jne. Osakassopimus maakuntien kanssa mm. hallituspaikkojen kierto jne Etunimi Sukunimi

21 Omistajaohjauksen malli YHTIÖKOKOUS Hallituksen nimeäminen Vastuuvapauden myöntäminen Strategian suuntaviivojen viestiminen HALLITUS Strategian suunnittelu ja ylläpito Riskien hallinta Laillisuusvalvonta ASIAKASNEUVOTTELUKUNTA Laatu ja kehittämisasiat Esitykset hallitukselle TOIMITUSJOHTA JA JOHTORYHMÄ Strategian toteutus ja raportointi Toiminnan seuranta ja raportointi Toiminnan suunnittelu ja ohjaus Toiminnan ohjaus Hankesalkun hallinta Asiakkuksien hallinta VIMANA organsaatio 21

22 Asiakasneuvottelukunta Asiakasnäkemyksen ja ohjauksen saamiseksi mukaan perustetaan Asiakasneuvottelukunta, johon tulevat maakunnat voivat nimetä edustajiaan ja johon voidaan nimetä myös eri toimialojen edustajia. Asiakasneuvottelukunta aloittaa toimintansa yhtiön perustamisen yhteydessä viimeistään syksyllä Tarkoituksena on, että se tuo yhtiön toimintaan ja toiminnan kehittämiseen laajemman näkemyksen palveluiden kehittämistarpeista. Asiakasneuvottelukunta käsittelee ainakin alla olevia asioita: 1) palvelukeskuksen toiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja; 2) palvelujen kehittämissuunnitelmia ja muita palvelujen kehittämiseen liittyviä asioita; 3) palvelujen laatuun ja asiakastyytyväisyyteen liittyviä asioita; 4) palveluista perittäviä hintoja ja hinnoittelumalleja koskevia asioita; 5) hintojen muodostumisen perusteena olevaa kustannusrakennetta ja kustannusten kehittymistä; 6) muita vastaavia palvelukeskuksen toimintaan liittyviä asioita, joilla on yksittäistä asiakasta laajempaa merkitystä palvelujen tuottamiseen, kehittämiseen tai käyttöön; 7) asiakasneuvottelukunta laatii toimintaansa varten tavoitteet ja suunnitelman; 8) asiakasneuvottelukunta tekee tehtäviinsä liittyviä aloitteita;

23 Mikä nyt sitten voisi olla Lapin malli? Siihen ei etelän diletantti pystyy vastaamaan mutta ehkä asia valaistuu päivän aikana. Pari huomiota kuitenkin: Lapissa on jotain omia erityispiirteitä joita on otettava huomioon Onko maakunta ja kuntatason ICT erillisiä vai halutaanko yhteistyössä asioita hoitaa? Millä konstilla mennään nivelvaiheesta yli ja mikä on pitkällä ajalla todennäköinen tilanne? Heikkilä Heikki

24 Sote ict, palveluaihioiden valmistelun jatkotoimenpiteet Sote ICT kehittämisyhtiön valmistelun projektiryhmä

25 Sote ictkehittämisyhtiön valmistelun tilanne Palvelukeskusten asettamispäätöksen mukaan SOTE ICT kehittämisyhtiön tarkoituksena on hoitaa sosiaali ja terveydenhuollon toimialakohtaisiin ICT ja digitalisointiratkaisuihin ja tietointegraatioon liittyviä tehtäviä. Projektiryhmä käynnisti oman työnsä helmikuun alussa. Projektiryhmän valmistelutyö on 1. vaiheessa suunnattu 1) Tiukalla sotetoimialarajauksella potentiaalisten kehittämiskohteiden ja palvelukokonaisuuksien arviointiin, valintaan ja täsmentämiseen niin, että tämä antaa mahdollisuuden päättää soteuudistuksen kannalta merkittävimmistä panostuskohteista. 2) Sote ict:n kehittämisen ja toimeenpanon osalta palveluvastuiden järjestämisvaihtoehtoihin niin, että palvelukeskuksen sotetehtävistä ja fokuksesta voidaan päättää

26 Valmistelun eteneminen Projektiryhmä on käsitellyt palveluaihiot ja niihin tehdyt perusskenaariot Projektiryhmä päätti esittää, että valmistelua jatketaan neljän kehittämiskokonaisuuden osalta oheisella kalvolla esitetyn mukaan (HUOM! Sotetuottajatason asiakas ja potilastietojärjestelmät eivät ainakaan toistaiseksi ole mukana näissä kehittämiskokonaisuuksissa) Työstämme kutakin kehittämisaihiota hyödyntäen sekä projektiryhmän että ulkopuolisten sparraajien osaamista Esitämme välituotokset kehittämisyhtiön projektiryhmän arvioitavaksi kokoussyklin mukaisesti Tavoitteemme on, että palveluaihioista on tehty toimeenpanon käynnistämisen mahdollistavat kehityspolut ja liiketoimintasuunnitelmat toukokuun 2017 loppuun mennessä

27 Edistämme ensi sijassa skenaario 1:n, konsultointipalvelut ja Sotearkkitehtuurityön tukeminen, valmistelua (mm. SYTKEprojekti pohjilta) Sidosryhmiltä sparraus, mm. THL ja integraatioasioissa inhouseyhtiöt Hyvät edellytykset edistää valmistelua välittömästi Yhteentoimivuuden kehittäminen Edistämme ensi sijassa skenaario 2:n, Ratkaisujen kehittämisen koordinointi ja konsultointi, valmistelua Sidosryhmiltä sparraus, mm. käynnissä olevilta hankkeilta Hyvät edellytykset edistää valmistelua välittömästi Asiointi ja omahoito Edistämme skenaarion 1: valinnanvapautta tukevat järjestelmät maakunnille, valmistelua Lainsäädäntötilanne ja kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun vaihe haasteena valmistelun edistämiselle Käynnistämme tämän tarkentamisen (ml. kansallinen työnjako) huhtikuun alussa, kun KAkuvauksen ensimmäinen versio on saatavissa Emme käynnistä UNA:n kanssa päällekkäistä asiakkuuden hallinnan suunnittelua Käymme tarkentavat keskustelut kansallisen työnjaon osalta sekä selvitämme laajemmin 27asiakkuuden hallinnan tarpeet ja kehitysnäkymän Valinnanvapauden mahdollistaminen Asiakkuuden hallinnan kehittäminen