ICT- palvelukeskus Tiivis yleisaineisto Heikki Heikkilä

Transkriptio

1 ICT- palvelukeskus Tiivis yleisaineisto Heikki Heikkilä

2 Hajautettuja tukitoimintoja pyritään keskittämään Useita integroimattomia järjestelmäympäristöjä Useita järjestelmiä Yksikkökohtaiset prosessit Useita versioita prosessista Ei parhaita käytäntöjä Yksikkökohtaiset standardit, politiikat ja toimintaohjeet Yksikkökohtaiset terminologiat Yhteiset järjestelmät ja työkalut Yhteiset pelisäännöt ja rakenteet Yhteiset prosessit Yhteinen ja yhtenäinen tieto Harmonisoimattomat perustiedot ja tapahtumatiedot Yksikkökohtaiset raportit Yksikkökohtainen pääsy tietoihin ja raportteihin 2 Yhtenäinen johtaminen Yhtenäinen organisoitumisen periaate 2017 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies. Hajautunut johtaminen Puutteellinen näkymä kokonaisuuden johtamiseen Resurssien ohjaus yksikkökohtaista tai siiloutunutta - Useita yksiköitä Useita organisaatiomalleja

3 Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksen tehtävät (HE maakuntalaiksi) Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksen (ICTpalvelukeskus) tehtävänä on tuottaa tietohallinto-, kehittämis-, integraatio- sekä tietojärjestelmä- ja tietotekniikkapalveluja. Maakunnilla on velvollisuus käyttää mainittujen palvelukeskusten tuottamia palveluja

4 Lähtökohdat Palvelukeskuksen perustamisen valmistelu on tehty niin, että maakuntalain palveluja ja niiden käyttöä/käyttövelvoitetta koskevat asiat on huomioitu palvelukeskuksen rakentuminen on vaiheittaista eikä vaadi raskaita investointeja tai henkilösiirtoja itse toiminnan aloittamiseen toimintamalli on kevyt ja rakentuu kulloistenkin tarpeiden mukaisesti suunnittelu on pyritty tekemään siten, että erilaisia vaihtoehtoja etenemiselle on tarjolla ja maakunnat pääsevät itse päättämään palvelukeskuksen tulevaisuudesta ja tehtävistä mukaan lukien nykyisten inhouse- yhtiöiden käyttö

5 Palvelukeskus edistää maakuntien palvelujen digitalisaatiota ja ICT- palvelujen kustannustehokkuutta Päätehtävät ICT- palvelujen hankinnan ja tuotannon konsolidointi lähinnä kilpailuttamalla ja tarjoamalla puitejärjestelyjen kautta maakunnalle hankintavaihtoehtoja Palvelutuotannon ja jakelun järjestäminen toimialariippumattomien ja märiteltyjen toimialariippuvien järjestelmien ja sähköisten palvelujen osalta osalta (mm. SOTEDIGIkehitysyhtiön tuotteet) Sähköisten palvelujen ja toimintaa tukevien tietojärjestelmiin kohdistuvien kehittämishankkeiden toteuttaminen Valtiolta maakuntien vastuulle siirtyvien järjestelmien ja sähköisten palvelujen tuotannosta ja kehittämisestä huolehtiminen (Kasvupalvelut- tytäryhtiö)

6 VM, muut ministeriöt Yhteinen kansallinen ohjausmekanismi VRK, Valtori Kansalliset digipalvelut Maakunta Digipalveluiden käyttövelvoite SoteDigi -kehitysyhtiön tehtävänä on viranomaisen ohjauksessa ja toimeksiannosta järjestää kansallisesti kehitettäviä sosiaalija terveydenhuollon uusia digitaalisia ratkaisuja sekä hallinnoi kehittämishankkeiden salkkua KELA SoteDigi kehitysyhtiö Palveluvelvoittee n mukaiset palvelut Tuotteet Kilpailutetut hankinnat Yksityiset SOTEtuottajat Sopimus palveluista Maakuntien ICT-palvelukeskus, tytäryhtiöt Toimittajaverkosto Yksityiset ICT-toimittajat, kuntaomisteiset ICT- yhtiöt 6 - Maakuntien liikelaitokset Käyttövelvoite Puitejärjestelyt ICT- palvelukeskuksen tehtävänä on ICT- palvelujen hankinnan ja tuotannon konsolidointi lähinnä kilpailuttamalla ja tarjoamalla puitejärjestelyjen kautta maakunnalle hankintavaihtoehtoja palvelutuotannon ja jakelun järjestäminen toimialariippumattomien ja märiteltyjen toimialariippuvien järjestelmien ja sähköisten palvelujen osalta osalta (mm. SOTEDIGI-kehitysyhtiön tuotteet) sähköisten palvelujen ja toimintaa tukevien tietojärjestelmiin kohdistuvien kehittämishankkeiden toteuttaminen ja pienkehitys valtiolta maakuntien vastuulle siirtyvien järjestelmien ja sähköisten palvelujen tuotannosta ja kehittämisestä huolehtiminen (Kasvupalvelut- tytäryhtiö)

7 ICT-palvelukeskuksen omistavat maakunnat ja valtio Valtio perustaa 2017; ensimmäisessä vaiheessa kokonaan valtio-omisteinen Yksinkertainen yhtiöjärjestys Hallitukseen jo maakuntavalmistelun edustajia mukaan Perustamisvaiheessa valtio rahoittaa palvelukeskusta Kun maakunnat järjestäytyneet siirretään osakekannasta 90% maakunnille Uusi yhtiöjärjestys ja hallitus 2018 lopussa siirron yhteydessä Valtiolle jää 10% osakkeista ja erityisen äänivallan osake

8 Palvelukeskuksen asiakkaina ovat maakunnat, näiden liikelaitokset ja muut sidosyksiköt sekä valtio erikseen määritellyin palveluin Palvelukeskus myy palvelujaan vain omistajilleen tai näiden sidosyksiköille Ulosmyynti kilpailutilanteessa markkinoilla toimiville yhtiöille on nolla, poikkeuksena momentin mukaiset palvelukeskuksen palveluvelvoitteen piiriin kuuluvat asiakkaat Palvelukeskuksen olisi tarjottava kaikille maakunnan järjestämisvastuun piiriin kuuluville sosiaali- ja terveyspalveluja tuottaville yhteisöille, säätiöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille niiden välttämättä tarvitsemia ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn ja integraation edellyttämiä sähköisiä palveluja

9 Palvelutarjooman alueet *) Käyttövelvoitteen piirissä *) Toimialariippumattomat järjestelmät ja sähköiset palvelut Talous- ja henkilöstöhallinto Asian- ja dokumentinhallinta Asiakaspalvelun tukiratkaisut Sähköisen asioinnin ratkaisut Toimialasidonnaiset järjestelmät ja sähköiset palvelut SOTE- ratkaisut SOTE- ratkaisut SOTE- SOTEratkaisut ratkaisut Vain tuotanto MAKU-ratkaisut MAKU-ratkaisut MAKU-ratkaisut MAKU-ratkaisut Kehitys ja tuotanto Järjestelmien tukipalvelut Järjestäjän työkalut Asiakkuuksien hallintajärjestelmät Tietojohtamisen ratkaisut Asiantuntijapalvelut Toiminnan kehittämisen tuki Arkkitehtuurien hallinta Projekti- ja integraattoripalvelu Hankinnat ja toimittajahallinta Tietoturvallisuus *) ICT-infrapalvelut Työasema- ja päätelaitepalvelut Viestintä ja digityö Tietoliikennepalvelut Kapasiteettipalvelut Integraatiopalvelut -

10 Palvelukeskus tuottaa palvelunsa alihankintaverkostollaan ja omalla henkilöstöllään Palvelukeskuksella on omaa henkilöstöä toimintansa kannalta keskeisissä asiantuntijatehtävissä ja palvelutuotannon järjestämisessä Alihankintaverkostoon kuuluvat kilpailutetut palvelutoimittajat joko uusien kilpailutusten tai siirtyneiden sopimusten kautta Palveluntoimittajia voivat olla myös erikseen perustettavat tytäryhtiöt tai nykyiset kunta/kuntayhtymäomisteiset inhouse- yhtiöt tietyin järjestelyin

11 VIMANA OY: Palvelut ja niiden synty sekä tuotantomallit Palvelun synty Palvelun tuotantomallit Palvelusopimus Palvelukatalogi Hankinnan tuloksena eli kilpailutetaan uusi palvelu tai sopimus korvaamaan aiempi kokonaisuus. Kehittämishankkeen tuloksena eli päätetään kehittämishankkeen kautta tuottaa kokonaan uusi, ennen näkemätön palvelu tai palvelu, joka korva joukon entisiä. Siirtona eli palvelu tai sopimus siirretään jostain toiselta organisaatiolta palvelukeskukselle. Tuotannontekijöiden siirryttävä samalla. Puitejärjestelyn kilpailutus Palvelukeskuksen palvelu Palvelukeskuksen palvelu InHouse- yhtiö Tytär tai osaomisteinen Maakunta- Sopimustoimittaja Maakunta- VIMANA Maakunta- VIMANA Maakunta- VIMANA Käyttövelvoitteen piirissä oleva palvelu voidaan tuottaa kaikilla tuotantotavoilla ja niihin kohdistaa eripituisilla siirtymäaikoja Esimerkki 1: Kilpailutetaan yhteishankintana työasema- 11 ja lähiverkkopalvelut Maakunnat edellytetään siirtymään puitejärjestelyn piiriin ja tekemään sopimukset toimittajan kanssa 2021 loppuun mennessä. Esimerkki 2: Toteutetaan hankkeistamalla sähköisen asioinnin alustakokonaisuus, jonka päälle voidaan rakentaa asiointeja. Maakuntia edellytetään käyttämään VIMANAn asiointialustaa uusien sähköisten asiointipalvelujensa tuotannossa 2020 lähtien. -

12 Maakuntien ICT-kehittämistehtäviin ja hankkeiden läpiviemiseen on olemassa valmiit toimintamallit, resurssit, alustat ja sopimukset Palvelukeskuksella on omaa henkilöstöä toimimaan kehityshankkeissa sekä valmiiksi kilpailutettuja konsultteja Resursseja ei kilpailuteta erillisiä hankkeita varten vaan puitejärjestelyin resurssipooliksi Kehittämistoiminto perustuu vakioituun hankemalliin Palvelukeskus mahdollistaa erilaiset kokeilut ja kehitystoiminnan valmiilla pilvipalveluratkaisuilla

13 Palvelukeskus on yhteishankintayksikkö Yhteishankintastatus mahdollistaa suuruuden ekonomian käytön maakuntien ICT- hankinnoissa kevyellä tavalla Puitejärjestelyissä mahdollistetaan usean toimittajan käyttö ettei jokin toimittajista ei saisi monopoliasemaa Komissio kohdistuu maakuntien eduksi palvelukeskuksen kautta Toiminta edellyttää yhteishankintayksikön asemaa ja sovittua työnjakoa HANSELin kanssa

14 Perus ICT ja osa toimialariippumattomista palveluista hankitaan maakunnille palvelukeskuksen puitejärjestelyillä Palvelukeskus ei itse pääsääntöisesti tarjoa maakunnille perus-ict palveluita vaan tarjoaa niiden järjestämiseksi kilpailutettuja puitejärjestelyjä Maakunnat tekevät sopimukset suoraan valitsemiensa toimittajien kanssa Palvelukeskuksen tehtävänä on lisäksi järjestää toimittajahallinnan konsepti ja menettelyt yhdessä maakuntien kanssa sekä valvoa toimittajien palvelujen laatua Järjestelyllä pyritään nykyisen sopimusmassan konsolidointiin ja sitä kautta kustannussäästöihin kevyellä järjestelyllä 2022 loppuun mennessä

15 SOTEDIGI- kehittämisyhtiö perustetaan omaksi yhtiökseen, jonka tuotteiden jakelun ja tuotannon hoitaa ICT- palvelukeskus Uusi perustamislinjaus SOTEDIGI- yhtiöstä huhtikuun 2017 lopussa SoteDigi -kehitysyhtiön tehtävänä on viranomaisen ohjauksessa ja toimeksiannosta järjestää kansallisesti kehitettäviä sosiaali- ja terveydenhuollon uusia digitaalisia ratkaisuja sekä hallinnoida kehittämishankkeiden salkkua

16 TEM kasvupalvelukokonaisuus tai sen osa siirretään KEHA-keskuksesta liikkeen luovutuksella palvelukeskuksen perustettavaan tytäryhtiöön Tytäryhtiö tulisi vastaamaan kasvupalveluihin liittyvien järjestelmien kehittämisestä, työvoimapalvelujen konseptoinnista ja asiakaspalvelujen valtakunnallisesta kehittämisestä TEM toteuttaa siirron omana toteutusprojektinaan siten, että se astuu voimaan Vaatii vielä TEMin päätökset ja projektoinnin siirrosta

17 Kasvupalvelujen kokonaisuus Maakuntien ICTpalvelukeskus VIMANA OY Työ- ja elinkeinoministeriö KASVUPALVELUT OY Järjestämis- ja viranomaistehtävien tuki maakunnille Oman palvelutuotannon tuki maakunnille Kasvupalvelujen digitalisaatio ja sähköisen palvelun tuki (=ASPA) Vesa Jouppila

18 Palvelukeskusta ja sen palveluja rakennetaan alusta alkaen yhteistyössä maakuntavalmistelijoiden kanssa Palvelukeskus kasvaa yhdessä maakunnallisten valmistelu-organisaatioiden ja asiakasneuvottelukunnan kera osaksi maakuntien kokonaisuutta Palvelukeskus tai palvelukeskuksen valmisteluorganisaatio ovat mukana tekemässä maakuntakohtaista tiekarttaa maakunnallisten valmisteluorganisaatioiden kanssa Asiakasneuvottelukunta perustetaan heti yhtiön perustamisen yhteydessä yhteistyön rakentamiseksi 18 ja yhtiön hallitustyöskentelyn tueksi

19 Palvelukeskus toimii hajautetusti keskellä asiakkaitaan Palvelukeskus on kevyt asiantuntijaorganisaatio Henkilöstö toimii ympäri maata ja maakuntien organisaatioiden lähellä Henkilöstöä voi siirtyä liikkeenluovutuksella (kasvupalvelut) tai rekrytoinnin kautta. Ensisijaisesti rekrytointi kohdistetaan muutoksen kohteena olevaan henkilöstöön. Kynnys vaihtaa organisaatiota väliaikaisesti hankkeiden takia on matala, koska muuttoja ei tarvita Tuetaan joustavaa työskentelytapaa ja tehdään siitä rekrytointivaltti

20 Palvelukeskus perustetaan jo 2017 aikana Perustettavalle yhtiölle voidaan antaa tehtäviä perustamisen jälkeen ja sillä on riittävät toimintaedellytykset toteuttaa jo ennen 2019 kilpailutuksia kehittämistehtäviä muutokseen liittyviä tukitehtäviä palvelujen siirtoja Palvelukeskus kasvaa ja löytää paikkansa maakuntien valmistelun kanssa yhtä jalkaa Aloitetaan kevyellä organisaatiolla, hajautetulla toimintamallilla, ei isoja investointeja tai henkilö/sopimussiirtoja Maakunnat määrittelevät omistuksensa kautta yhtiön kehityssuunnan 2019 lähtien

21 Ensi vaiheen tehtävät kesä-joulukuu 2017 kesä heinä elo syys loka marras joulu Strategian ja vision vahvistaminen Nykytilan kartoitus, analyysi, toteutettavuusselvitys Rahavaliokunnan käsittely 1. Yhtiön perustaminen Hallituksen nimittäminen yhtiön alkuvaiheen rahoitus valtiolta Maakuntauudistushanke Yhtiön perustaminen ja toiminnan käynnistäminen Toimitusjohtajan ja tarvittavien alkuvaiheen avainhenkilöiden nimittäminen Asiantuntijoiden rekrytointeja Asiakasneuvottelukunta aloittaa toimintansa 2. Palveluiden käynnistyminen Palvelukeskusta koskeva asetus lausunnolla Alustavan kilpailutuskalenterin julkaisu Maakuntien väliakaishallinnolle tarjolla erikseen määriteltyjä palveluja Toiminnan ja palvelujen kehittäminen Liiketoimintasuunnitelma - Investointilaskelmat - Palvelut Yhteistyö Maakuntien valmisteluelinten/ väliaikaishallinnon ja ministeriöiden kanssa palveluiden ja toiminnan kehittämiseen liittyen Käynnistämisen kannalta välttämättömien palvelujen suunnittelu ja toteutus (investointisuunnitelman mukaan) 2. Tuotannontekijöiden rakentaminen 1. Palvelumallit ja tuotantorakenteet Maakuntakohtaisten tuotantomallien ja tiekarttojen valmistelu Valtiolta palvelukeskukselle siirtyvät keskitetyt tietojärjestelmätehtävät tarkennettu ja siirron valmistelu aloitettu Siirtyvien sopimusten, palveluiden ja tuotannontekijöiden kartoittamista (sis. liiketoimintasiirtojen selvittämisen) Yhteishankintayksikkö-roolissa yhteistyön aloittaminen määritellyissä hankkeissa IT-asiantuntijakilpailutuksen aloittaminen (sis. Integraatiot), sähköinen, dynaaminen Perustietekniikkaan liittyvien tarvittavien kilpailutusten aloittaminen (käyttöpalvelu- ja kapasiteetti, päätelaitteet)

22 Alustava resurssisuunnitelma - yhteenveto Resurssisuunnitelma / htv Johto Kehittäminen ja asiantuntijapalvelut Hankinta ja toimittajahallinta Valtiolta siirtyvät järjestelmät Kaikki yhteensä Henkilöstökustannukset Kasvupalvelujärjestelmien siirto valtiolta Huom! Kasvupalvelujärjestelmien osalta ei ole vielä varmaa tietoa, mikä kaikki sijoittuu emoyhtiöön, mikä tytäryhtiöön Etunimi Sukunimi

23 Palvelukeskus ei päätä miten maakunnan ICT-palvelut muutosvaiheessa järjestetään olemassa olevilla rakenteilla ja tuottajia käyttäen...perustamisensa jälkeen ala massiivisesti henkilöitä ja sopimuksia itselleen. Henkilöstöä voi siirtyä liikkeenluovutuksella (kasvupalvelut) tai rekrytoinnin kautta, mutta niin että henkilöstö toimii hajautetusti pitkin maata. tuota perustietotekniikkapalveluita pääsääntöisesti omana työnä, vaan pyrkii tarjoamaan näihin puitejärjestelyt tai tuotannon yhteistyökumppanien kautta. aloita ilman omistajiensa päätöksiä ja rahoitusta hankkeiden toteutusta. 23 -