Ilman luottamusta järjestelmät sortuvat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilman luottamusta järjestelmät sortuvat"

Transkriptio

1 Ilman luottamusta järjestelmät sortuvat Luottamuksen puute horjuttaa työmarkkinoiden vakautta Suomeen syntyi uusi sopimusmalli

2 Päätoimittaja/ Huvudredaktör Kerttu Pellinen Toimitus Anne Nordström GSM Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Painos: kpl Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa, Studio Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2013 SISÄLTÖ 3/2013 YHL:n asiantuntija - mitä teet työksesi? Kerro omasta työstäsi korkeakoulujen uudessa verkkopalvelussa töissä.fi! Verkkopalvelun tehtävänä on hälventää korkeakouluopiskelijoiden huolta oman paikkansa löytymisestä työelämässä. Täysin uudenlainen palvelu yhdistää raikkaasti visualisoitua sijoittumisseurantadataa valmistuneiden kirjoittamiin, muokkaamattomiin ja yksilöllisiin kertomuksiin työelämästä. Voit käydä myös itse tutustumassa, millaisia töitä tutkinnostasi valmistuneet sijoittumisselvitysten mukaan tekevät. Lisätietoja: Mia Simpanen ISSN Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry Universitetens och forskningssektorns personalförbund Assiociation of Finnish University and Research Establishment Staf Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Banmästargatan 11, 7 vån Helsingfors Puheenjohtaja/ ordförande Kerttu Pellinen GSM Sihteeri/ sekreterare Kristina Sten Yliopistot ja yritykset Sopimusasiantuntija/ Ombudsman Satu Henttonen GSM Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastot Asiamies/Ombudsman Aki Nieminen GSM Käännös, översättning, svenska Kerstin Holmström 4 Neuvottelut jatkuvat Tampereen teknillinen yliopisto yt-neuvottelujen melskeissä Infopankki 12 kielellä Lappeenrannan teknillisessä yli-opistossa vähennetään taas väkeä Sovinto palkkaohjelmakiistassa 5 Satu Henttonen on YHL:n uusi puheenjohtaja Liiton edunvalvonnan kärkitavoitteet ohjaavat toimintaa 6 Liittokokouskauden henkilöstön edustaja valittu Liittokokouskauden henkilöstön edustajan palkinnon sai Leena Missonen 7 Liittokokouskauden henkilöstön edustajaehdokkaat 8 Suomeen syntyi uusi sopimusmalli STTK:n Mikko Mäenpää toivoo vielä kohennusta paikalliseen sopimiseen 10 Ilman luottamusta järjestelmät sortuvat 14 Neljä vuotta yliopistojen uutta elämää 15 Luottamuksen puute horjuttaa työmarkkinoiden vakautta 16 Avopuolison hyvitysvaatimus 17 STTK Etlan tutkimuksesta: Eläkeuudistus ei saa johtaa ikääntyvien palkansaajien kasvavaan työttömyyteen Itsensä työllistäjien sosiaali-turvaan parannuksia Työn epävarmuus stressaa Älypuhelimen hiplaus kipeyttää sormet 18 Ennusteet ovat hyviä arvauksia Kuluttajan on tehtävä lukuisista ennusteista omat johtopäätöksensä 19 Tarinan kerääjän sampo: Pieniä suuria tarinoita työelämästä 20 Työsuojelupäivät Jyväskylässä What a Wonderful World 22 Työnhaun voi aloittaa verkossa Lomautettujen asiointi TE-toimistossa Elisa Hyytiäinen jatkaa Statian hallituksen puheenjohtajana 23 Jäsenenä et ole yksin! 24 Työpaikkojen turvallisuus ja työhyvinvointitavoitteet pääaiheita YHL:n työsuojelukurssilla 25 Yliopistojen valtakunnalliset LATE -päivät vietettiin Tuusulan kulttuurimaisemissa EDU-päivää pidettiin Vaasan kauniissa kaupungissa 26 Jäsenyyden edut 28 Teknologia valtaa myös kirjastoja ISYHY:n Kuopion kampus tempaisi ammattijärjestötoiminnan puolesta 29 Yliopistojen golfmestaruus toistamiseen Tampereelle JYHY ry:n uusi logo ja graafinen ilme - suunnittelukilpailu 30 Jobbsökningen kan inledas behändigt på webben 31 Focus in the Future Vesi on perusoikeus Julkiset palvelut jätettävä palvelukauppasopimuksen ulkopuolelle FinUnions valvoo suomalaisen palkansaajan etua EU:ssa Kansikuvan suunnittelu ja toteutus: Kimmo Nordström. Alkuperäinen kuva Shutterstock.

3 P Ä Ä K I R J O I T U S ledare Katse kohti tulevaisuutta Syksy on taas kerran saapunut ja talvea odotellaan. Ja jälleen neuvotellaan, vaikka oikeastaan piti neuvotella keväällä. Hyvä näin. Keskusjärjestöjen alkusyksystä aikaansaaman työllisyys- ja kasvusopimuksen raameissa on helpompi työskennellä kuin ilman ohjausta. Vai onko kuitenkaan? Kahden vuoden takaisen raamisopimuksen tarina toistui: oli sovittu näennäisen yksinkertainen palkankorotusmalli, mutta tuskin kukaan oli ennättänyt kunnolla lukea sopimustekstiä, kun jo erilaiset tulkinnat euromääräisen yleiskorotuksen sijoittamisesta palkkataulukoihin nostivat päätään. Edes neuvottelijoiden uusi tulkinta ei asiassa auttanut. Nyt kun sopimusalakohtaiset neuvottelut ovat meneillään, tarvitaan erityistä halua ja kykyä päästä neuvottelijoiden kesken yhteisymmärrykseen. Ja jos sopimus syntyy, sen hyväksyttävyys edellyttää luottamusta yhteiseen tulkintaan myös mahdollisesti sopimuksiin tehtävistä tekstimuutoksista. Sopimusten selkiyttäminen ja täsmentäminen on kannatettava tavoite, koska silloin työntekijä- ja työnantajapuolen elämä on yksinkertaisempaa ja turhan kinaamisen sijaan voidaan paneutua olennaisiin asioihin. Yhteisiä haasteita kun on riittävästi. Yhtenäinen näkemys sopimuksen sisällöstä luo vakautta ja turvallisuutta, lisää työntekijöiden yhdenvertaisuutta ja sitä kautta työviihtyvyyttä ja työnteon mielekkyyttä. On tärkeää, että työpaikoilla tapahtuvalle soveltamiselle jää silti oma tilansa, sillä koskaan sopimustekstejä laadittaessa ei voida eikä osatakaan ottaa kaikkia tilanteita huomioon. Henkilöstön edustajilla ei ole hallussaan kaikkea tietoa, jota työnantajalla on. Henkilöstön edustajan pitää siksi voida luottaa siihen, että hänen kanssaan neuvotellaan asianmukaisesti ja että hänelle annetaan paikkansa pitävät ja riittävät taustatiedot käsiteltävistä asioista - ja että neuvoteltavista asioista ei ole tehty valmistelun sijaan sitovia ja jyrääviä päätöksiä ennen neuvottelua. Parin viikon sisällä tämän kirjoittamisesta tehdään merkittäviä päätöksiä: valitaan päättäjät Pardialle ja usealle sen jäsenjärjestölle sekä hyväksytään toiminnan linjaukset seuraavalle neljän vuoden jaksolle. Toivotan onnea ja menestystä kaikille uusille ja uudelleen valituille haastavassa tehtävässä. Te teette yhdessä tärkeää työtä jäsentemme hyvinvoinnin, ja työelämän hyväksi. Blicken mot framtiden Hösten är här igen och vintern på god väg. Och igen förhandlar vi, fast vi egentligen borde förhandla på våren. Väl så. Det är lättare att arbeta inom ramen för det sysselsättnings- och tillväxtavtal som centralorganisationerna förhandlade fram under förhösten än att arbeta utan ledning. Eller är det verkligen så? Nu upprepades den två år gamla historien med ramavtalet: man hade kommit överens om en skenbart enkel löneförhöjningsmodell, men knappt hade någon hunnit läsa igenom avtalstexten ordentligt innan det började dyka upp olika tolkningar om att en allmän förhöjning av lönerna i euro skulle införas i lönetabellerna. Det hjälpte inte ens att förhandlarna kom med en ny tolkning av ärendet. Nu när de avtalsbranschvisa förhandlingarna pågår krävs det extra mycket vilja och förmåga för att nå samförstånd mellan förhandlarna. Och om ett avtal uppnås förutsätts för att det ska kunna godtas att man litar på den gemensamma tolkningen, också om formuleringen av avtalstexten justeras. Klara och precisa avtal är en sak som bör understödas, det förenklar både arbetstagar- och arbetsgivarparternas liv, så att man kan fokusera på de väsenliga i stället för att bråka i onödan. Det finns ju ändå gemensamma utmaningar så det räcker. En gemensam syn på avtalets innehåll skapar förtroende och trygghet, ökar de anställdas jämlikhet och ökar härigenom trivseln och känslan av meningsfullhet på arbetsplatsen. Det är ändå viktigt att arbetsplatserna själva har ett visst tillämpningsutrymme, eftersom man vid utformningen av avtalstexterna varken kan eller förmår ta hänsyn till precis alla situationer. Personalens representanter har inte heller tillgång till all information som arbetsgivaren har. Personalrepresentanten måste därför kunna lita på att bli sakligt bemött i förhandlingarna, att få korrekt och tillräcklig bakgrundsinformation om de frågor som behandlas - och att de frågor som ska behandlas inte på förhand har slagits fast genom bindande beslut som sen med våld drivs igenom vid förhandlingarna. Inom ett par veckor efter att detta skrivs kommer viktiga beslut att fattas: det ska väljas beslutsfattare för Pardia och flera av dess medlemsorganisationer, och riktlinjerna för verksamheten under nästa fyraårsperiod ska godkännas. Jag önskar lycka och framgång för alla ny- och omvalda representanter i deras utmanande uppgift. Ni gör tillsammans ett viktigt arbete med tanke på våra medlemmars välmående och arbetsliv. Puheenjohtaja Kerttu Pellinen UNIVERSITAS 3/2013 3

4 a j a n k o h t a i s t a Neuvottelut jatkuvat Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut jatkuvat YHL:n kaikilla sopimusaloilla edelleen. Neuvotteluissa haetaan yhteisymmärrystä mm. 20 euron yleiskorotuksen muodosta ja vuosilomalain muutoksen soveltamisesta. Neuvottelujen takaraja on Kerttu Pellinen Tampereen teknillinen yliopisto yt-neuvottelujen melskeissä TTY säätiö on käynyt kuluneen vuoden aikana useita erityyppisiä YT-neuvotteluja. Neuvottelut alkoivat syksyllä 2012 tukihenkilöstön uudelleen järjestelyiden johdosta. Tällöin rakenteita muutettiin ja sen seurauksena tukihenkilöstön sijoittaminen uusiin tehtäviin koski n. 400 henkilöä alkaen. Uudelleenjärjestely ei aiheuttanut irtisanomisia. Vuoden 2013 keväällä käytiin IT-henkilöstön osalta samantyyppinen neuvottelu, jossa rakenteiden muutoksesta johtuen koko tukitehtävissä toimiva IT-ammattiryhmä sijoiteltiin uusiin tehtäviin vuoden 2014 alusta. Tuolloinkaan järjestelyt eivät aiheuttaneet irtisanomisia. Seuraava neuvottelu käytiin Porin yliopistokeskuksessa TTY:n henkilöstön osalta. Tavoitteena olivat rahalliset säästöt. Neuvotteluissa päädyttiin lomautuksiin useammassa jaksossa. Lomautusten tarve tarkentuu vasta syksyn taloudellisen tilanteen selvitessä. Välittömästi kesäloman jälkeen kutsuttiin taas koolle YT-neuvottelu. Tällä kertaa kohteena oli neljän laitoksen sulauttaminen kolmeksi laitokseksi. Neuvottelujen tuloksena muutamia tutkimusryhmiä siirtyi TTY:llä muiden kuin neuvotteluissa mukana olleiden laitosten yhteyteen, ja loput henkilöstöstä sijoittui pääosin toimintansa aloittavien laitosten henkilökuntaan. Järjestely ei aiheuttanut irtisanomisia. Samaan aikaa käytiin yhtä laitosta koskeva YT-neuvottelu, jonka lähtötavoitteena oli vähentää 5 henkilötyövuotta, osa-aikaistaa ja lomauttaa taloudellisten säästöjen saavuttamiseksi. Neuvottelujen tuloksena yksi professorin tehtävä irtisanottiin, yksi professori osa-aikaistettiin ja kahteen professorin tehtävään kohdennettiin lomautuksia. Tukihenkilöstön osalta yksi tehtävä irtisanottiin ja toinen osa-aikaistettiin. Neuvottelut päätettiin työnantajan päätöksellä. Teksti: Tiina Heikkilä ja Raimo Peurakoski Infopankki 12 kielellä Kela on avannut uuden verkkosivuston joka sisältää tietoa Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta 12 kielellä. Sivustolle on koottu runsaasti tietoa elämisestä ja asumisesta Suomessa sekä suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen palveluista. Infopankin kielet ovat suomi, ruotsi, englanti, viro, ranska, venäjä, somali, serbokroatia, turkki, arabia, persia, kiina, espanja, albania ja kurdi. Kieliversiot ovat identtisiä, jolloin käyttäjä voi siirtyä yhdellä klikkauksella saman sivun eri kieliversioihin. 4 UNIVERSITAS 3/2013 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa vähennetään taas väkeä Lappeenrannan teknillinen yliopisto on aloittanut yt-neuvotteluja, joilla tavoitellaan kahden miljoonan euron säästöjä. Neuvottelut koskevat 100 henkeä. Muutokset koskevat yliopiston kemian yksikköä sekä Mikkelin materiaalitekniikan sekä Savonlinnan ja Varkauden yksikköjä. Vähennystarve on 15 henkilöä. Lisäksi aiotaan osa säästöistä kattaa tukipalveluja koskevilla kolmen viikon lomautuksilla, jotka koskevat noin 280 henkeä. Yliopistossa työskentelee noin 1000 henkilöä. Yt-neuvotteluissa käsitellään henkilökunnan osa-aikaistamisia, siirtoja toisiin tehtäviin tai yksiköihin, muutoksia tehtäviin ja työmenetelmiin, uudellenkoulutusta sekä lomautuksia. Sovinto palkkaohjelmakiistassa Itä-Suomen yliopiston vuonna 2010 toteuttamaa palkkaohjelmaa koskevassa erimielisyysasiassa on saavutettu Palkansaajajärjestö Pardian ja Sivistystyönantajien kesken sovinto. Yliopisto käynnisti Kuopion ja Joensuun yliopiston yhdistyttyä Itä- Suomen yliopistoksi palkkaohjelman, jonka tarkoituksena ilmoitettiin olevan harmonisoida eri kampuksilla vastaavissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden palkkausjärjestelmän mukaiset vaativuustasot. Pardia piti palkkaohjelman toteuttamistapaa yliopistojen palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen vastaisena. Sovintopöytäkirjassa on todettu, että voimassa oleva työehtosopimus ei anna suoraan vastausta siihen, miten fuusiotilanteissa asiassa tulisi menetellä. Pardia ja Sivistystyönantajat ovat nyt yhtä mieltä siitä, että laajoissa rakennejärjestelyissä, joita voivat olla muun muassa fuusiot tai liikkeenluovutustilanteet, työehtosopimuksen osapuolet sopivat yhteisesti liittotasolla menettelytavoista, joita yliopistoissa tulee noudattaa palkkausjärjestelmän tarkoituksen ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Kerttu Pellinen YHL:n puheenjohtaja

5 l i i t t o k o k o u s Satu Henttonen on YHL:n uusi puheenjohtaja Tämän vuotisessa liittokokouksessa elettiin jännittäviä hetkiä, kun puheenjohtajavaalit vihdoin pääsivät alkamaan. Uuden puheenjohtajan valinta tuli ajankohtaiseksi, kun liittoa luotsannut Kerttu Pellinen oli ilmoittanut ettei hän enää asetu uudelle kaudelle ehdolle, koska hän saavuttaa kautensa päätöksen aikoihin eläkeiän. Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Satu Henttonen. Kiinnostustaan puheenjohtajan tehtävään oli ilmoittanut kolme ehdokasta. Satu Henttonen on toiminut Pardian sopimusasiantuntijana vuoden 2005 alusta lukien. Pardian edunvalvontaosastolla Henttosen vastuualueisiin on kuulunut yliopistojen ja yrityspuolen edunvalvonta, työhyvinvointi ja työsuojelu sekä tasa-arvo. Henttonen on myös Pardian edustajana STTK:n työelämäasioiden valmisteluryhmässä, Valtion työelämäneuvottelukunnassa ja varajäsenenä Valtion eläkeneuvottelukunnassa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri. Satu kertoo seuraavassa Universitas-lehdessä näkemyksiään uudesta tulevasta tehtävästään ja liittoa kohtaavista haasteista. Lehdessä esitellään myös YHL:n uutta hallitusta. Liittokokouksen kulku eteni rutiininomaisesti Sääntömääräiset asiat etenivät rivakkaasti kokouksen puheenjohtajina toimineiden Juha Riepposen (ISYHY) ja Eini Mäkelän (TaYHY) johdolla. Liittokokouksen yhteydessä jaettiin kultaisia ansiomerkkejä yhdistysten ja liiton toiminnassa ansioituneille henkilöille sekä palkittiin liittokokouskauden henkilöstön edustaja. Liittokokouskauden henkilöstöedustajaksi valittiin Leena Missonen. Hänestä kerrotaan enemmän sivulla 6. Teksti: Anne Nordström Kuva: Antero Aaltonen Liiton edunvalvonnan kärkitavoitteet ohjaavat toimintaa YHL:n seuraavaa nelivuotiskautta värittää toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset. Näistä merkittävimmät liittyvät valtionhallinnon organisaatiomuutoksiin, tukipalvelujen uudelleen järjestämiseen, vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttamiseen sekä yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman muutokseen. Lisäksi suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle seuraavan liittokokouskauden aikana. Kokouksen hyväksymä toimintalinja-asiakirja sisältää liiton toimintaa ohjaavat keskeiset tavoitteet. Todetaan, että liitto kantaa päävastuun yliopistojen muun kuin opetusja tutkimushenkilöstön palvelussuhteen ehtojen tason ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Liitto suhtautuu kielteisesti paikallisen sopimustoiminnan laajentamiseen nykyisestä, eikä hyväksy palvelussuhteen ehtojen eriyttämistä sopimusalan sisällä. Yliopistojen monimuotoiset yhteistyöhankkeet ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tulevat edellyttämään uudenlaisia ratkaisuja sopimustoiminnassa. YHL näkee, että paikallisten henkilöstönedustajien asema ja tehtävä tulee entistäkin merkityksellisemmäksi kaikilla sopimusaloilla työelämän pelisääntöjen jatkuvasti kiristyessä ja tulkintaerimielisyyksien lisääntyessä. Liitossa varaudutaan siihen kiinnittämällä entistäkin parempaa huomiota henkilöstönedustajien tukeen ja tuen laatuun. Työyhteisöjen kehittäminen, tasa-arvotyö ja työsuojelu pysyvät myös jatkossa merkittävässä roolissa liiton ja sen jäsenyhdistysten toimijoiden edunvalvontatyössä. YHL painottaa, että tulevaisuutta ajatellen ammattijärjestöjen tulee myös kyetä tarkastelemaan toimintaansa ja rakenteitaan uudestaan, ja järjestämään edunvalvonnan ja sen tukitoiminnat mahdollisimman toimivalla tavalla. Erityisen tärkeätä on, että järjestäytymisen hyödyt saadaan paremmin näkyviksi. AN UNIVERSITAS 3/2013 5

6 h e n k i l ö s t ö n e d u s t a j a Liittokokouskauden henkilöstön edustaja valittu Henkilöstön edustajat ovat työyhteisöjen korvaamaton voimavara. He toimivat henkilöstön puolesta asiantuntijoina monenlaisissa toimintapiirinsä tehtävissä. Parhaiten työ onnistuu, kun sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä oman ja muiden työpaikalla toimivien järjestöjen ja työnantajan kanssa. Ilman toimivaa edustuksellista järjestelmää yhteistoiminta kangertelisi, työrauha olisi vaarassa. Myös työn ja työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden tarkkailu jäisi puhtaasti työnantajan kontolle. Aktiivinen ja rohkea henkilöstön edustaja pyrkii ennakoiden kehittämään työyhteisöjen toimintaa ja tarttuu esiin tuleviin ongelmiin etsien ratkaisua ennakkoluulottomasti. YHL:n hallitus päätti valinnan kriteereiksi: valittavan tulee olla YHL:n jäsenyhdistyksen jäsen valittava voi toimia luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna, YT-edustajana, arviointiryhmän jäsenenä, hallituksen jäsenenä, tasa-arvotyössä tai muussa tehtävässä henkilöstön edustajana esitys pyydetään jäsenistöltä. Liittokokouskauden henkilöstön edustaja palkitaan neljän vuoden välein varsinaisessa liittokokouksessa. 6 UNIVERSITAS 3/2013 Liittokokouskauden henkilöstön edustajan palkinnon sai Leena Missonen Palkinnon esittäjät luonnehtivat Leena Missosta intohimoiseksi edunvalvojaksi, joka ei säästä omia vaivojaan yhteisiä asioita hoitaessaan. Hän ottaa asiantuntevasti kantaa edunvalvonnan piiriin kuuluviin asioihin. Jos hän saa tehtäväkseen ajaa asiaa, asialle varmasti myös tehdään kaikki se, mitä vain voidaan. Hän osaa myös neuvotella diplomaattisesti tarvittaessa ja kuunnella eri osapuolia rauhallisesti. Palkinto jaetaan nyt toista kertaa. Palkinnolla halutaan kannustaa ja motivoida henkilöstön edustajaa hänen työssään, jota hän tekee hoitaessa yhteisiä asioitamme ja tukiessa jäseniä. Leena Missonen työskentelee kirjastonhoitajana Helsingin yliopiston kirjastossa Meilahden kampuksella terveystieteiden kirjastossa. Leena on toiminut pitkään luottamusmiehenä ja toimi edellisen luottamusmieskauden toisena varapääluottamusmiehenä. Hän on ollut valmis uusiin luottamustehtävähaasteisiin aina yhtä suurella innolla. Vuonna 2012 hänet valittiin työsuojeluvaltuutetuksi nelivuotiskaudeksi Meilahden kampukselle. Tähänkin tehtäväänsä samoin kuin muihin luottamustehtäviinsä hän on kouluttautunut ahkerasti. Leenan vahvuutenaan on laaja kokemus yliopistoyhteisöstä sekä, työtehtävistään ja työssä sijoittumisestaan johtuen myös tarvittavassa määrin Helsingin uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin toiminnasta ja käytännöistä. Vankka ammattitaito kirjastoammatillisissa tehtävissä ja substanssitietämys ovat vahva pohja neuvotteluissa. Vastuullisten työtehtäviensä lisäksi hän on toiminut pitkään ja erittäin aktiivisesti yliopistoyhteisössä, HYHY:ssä ja YHL:ssa. Hän on kuulunut ja kuuluu henkilöstön edustajana erilaisiin yliopiston työryhmiin: yliopiston palkkausjärjestelmän arviointiryhmän jäsen, yliopiston yhteisen ja Meilahden kampuksen työsuojelutoimikunnan jäsen, yliopiston kirjaston johtokunnan varajäsen, aikaisemmin mm. yliopiston yhteistoimintaneuvoston varajäsen, kirjastojen henkilöstöstrategian työryhmän jäsen sekä myös yliopiston kirjasto- ja tietopalvelutoimikunnan jäsen. Leena on YHL:n kirjastotoimikunnan jäsen ja liittovaltuuston varsinainen edustaja Liiton ensimmäinen valtakunnallinen kirjastoseminaari järjestettiin vuonna 2011 Helsingissä ja Leenalla oli päävastuu onnistuneen tilaisuuden järjestelyissä. Leena on HYHY:n hallituksen jäsen ja varalakkopäällikkö sekä tiedotuksesta, jäsenhankinnasta ja virkistyksestä vastaavan Viuhka-työryhmän jäsen, yhdistyksen kirjastohenkilöstön pitkäaikainen valiokunnan jäsen ja sen varapuheenjohtaja. Yhdistyksen varalakkopäällikkönä hän toimi aktiivisesti mukana valmisteluissa vuonna 2010 lakon uhatessa yliopistosektoria.

7 h e n k i l ö s t ö n e d u s t a j a Seuraavassa esitellään lyhyesti muut liittokokouskauden henkilöstön edustajaehdokkaat. Varaluottamusmies Jukka Laakkonen Jukka Laakkonen työskentelee Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Jukka on toiminut henkilöstön edustajan urallaan varapääluottamusmiehenä, luottamusmiehenä ja yt-edustajana. Tämän lisäksi hän on ollut YHL:n laboratorio- ja teknisen henkilöstön toimikunnan jäsen ja puheenjohtaja. Työ(virka)ehtosopimus, lait ja asetukset siinä kolmiyhteys, johon Jukka henkilöstön edustajan tehtävässään nojannut. Hän on omalla esimerkillään opastanut nuoria henkilöstön edustajia perehtymään asioihin ja viemään asiat loppuun saakka. Yhteiskunnalliset asiat ovat aina olleet Jukan sydäntä lähellä, tästä syystä hänellä on laaja tuttavapiiri yhteiskunnan eri toimialueilla. Edunvalvontakysymyksissä Jukka on ollut tarvittaessa yhteydessä valmistelijoihin ja poliittisiin päättäjiin. ISYHY:n jäsenet ovat aina saaneet ensiluokkaista palvelua, kuten myös henkilöstön edustajakollegat. Jos on asiaa, niin Jukalle voi soittaa, oli juhannus tai joulu! Varapääluottamusmies Markku Ojala Markku Ojala on laboratoriotekniikan ammattilainen ja hän toimii Helsingin yliopiston Viikin kampuksen arvostettuna ja jäsenistöltä luottamuksensa ansainneena, asioihin ajoissa puuttuvana luottamusmiehenä sekä HYHY:n varapääluottamusmiehenä. Markkua luonnehditaan tarvittaessa jämäkäksi toimeen tarttujaksi. Hän on kuunteleva ja keskusteleva neuvottelija. Arvostusta hän on myös saanut esimiehiltä, jotka monesti kyselevät häneltä neuvoja palvelussuhteen ehdoista ynnä muista hankaliksi koetuista työntekoon liittyvistä ongelmatilanteista. Markku toimii Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenenä, yliopiston yhteistoiminta-asioita käsittelevän neuvottelukunnan jäsenenä, Viikin kampuksen työsuojelutoimikunnan varapuheenjohtajana sekä liiton tasa-arvoryhmässä jäsenenä ja oli pitkään myös yliopiston tasa-arvotoimikunnan jäsen. Hän on aktiivinen tasa-arvotavoitteen edistäjä omassa työyhteisössään ja ammattiyhdistysliikkeessä. Hänen esimerkkinsä helpottaa miesten osallistumista tasa-arvotyöhön. Luottamusmies Anneli von Behr Anneli von Behr on laboratorioalan- ja sairaanhoidon ammattilainen. Hän työskentelee Helsingin yliopiston Biolääketieteen laitoksella, Farmakologian osastolla. Anneli toimii Helsingin yliopiston Meilahden kampuksella arvostettuna luottamusmiehenä. Anneli on osallistunut aktiivisesti HYHY:n toimintaan ja erityisesti paneutunut jäsenhankintaan. Hän on oma-aloitteisesti järjestänyt tiedotustilaisuuksia työpaikoilla ja tehnyt yhdistyksen ja liiton edunvalvontaa tunnetuksi. Luottamusmiestehtävissään hän on perusteellinen ja tarkka, mutta myös empaattinen ja helposti lähestyttävä. Anneli osallistuu aktiivisesti ja intohimoisesti myös työsuojelutoimintaan yhteistyössä työsuojelutoimijoiden kanssa. Hän on Meilahden kampuksen työsuojelutoimikunnan jäsen. Osaamistaan ja kokemustaan luottamustehtävässään hän jakaa muille luottamusmiehille olemalla aktiivinen luottamusmiestapaamisissa ja ammattijärjestönsä valiokuntatyössä. Anneli on vahvasti mukana YHL:n LATE-päivien suunnittelussa sekä järjestelyissä. Annelin arvostusta sekä työntekijöiden että työnantajan puolelta kuvaa myös se, että hän kuuluu henkilöstön edustajana Helsingin yliopiston palkkausjärjestelmän arviointiryhmään. UNIVERSITAS 3/2013 7

8 t y ö m a r k k i n a - a s i a a Suomeen syntyi uusi sopimusmalli STTK:n Mikko Mäenpää toivoo vielä kohennusta paikalliseen sopimiseen Suomeen on syntynyt uusi sopimusmalli, sanoo STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää. Siinä otetaan huomioon vientiteollisuuden vaatimukset, kuten Ruotsin mallissakin. Paikallisessa sopimisessa meidän pitää kuitenkin aloittaa miltei uudelleen alusta. Suomalainen työmarkkinamalli on STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mukaan ihan omanlaisensa. Kaiken lisäksi se on kehittynyt. Tämä uusi malli alkoi vuoden 2011 raamiratkaisusta, ja työllisyys- ja kasvusopimus tuo siihen jatkoa, Mäenpää sanoo. Hänen mukaansa harva maa pystyy kriisin kynnyksellä sopimaan maltillisesta liki kolmen vuoden ratkaisusta. Ehtona työllisyys- ja kasvusopimukselle on, että mukana ovat teollisuus, logistiikka ja koko julkinen sektori. Julkisen sektorin mukanaololle on Mäenpään mukaan syynsä. Työnantajapuoli ei halua julkisen sektorin korotusten menevän edes nimellisesti teollisuuden yli. Vaikka julkisella sektorilla ei juuri ole palkankorotusvaraa? Tämä on työnantajalle ideologinen kysymys. Yhteiset arviot, yhteiset näkemykset Sopimuspolitiikalla on Mäenpään mukaan hyvä tulevaisuus niin kauan, kuin järjestäytymisaste pysyy korkeana. Ammattiliittojen pitää olla aktiivisia uusil- 8 UNIVERSITAS 3/2013 la aloilla ja uusissa yrityksissä. Tarvitaan rankkaa rekrytointityötä ja sellaisia keinoja, jotka puhuttavat nuoria. Meneillään oleva rakennemuutos jatkuu Mäenpään mukaan pitkään. Globaali rakennemuutos jatkuu varmaan vielä kymmenen vuotta. Se asettaa uudenlaisia haasteita yhteiskunnalle, Mäenpää sanoo. Tässä on tilaus talous- ja työmarkkinapolitiikan koordinoimiselle, eli millaista yhteiskuntaa Suomeen halutaan. Toivottavasti kulloinenkin hallitus tarttuu tähän. Mäenpään mukaan rakennemuutoksen läpivienti vaatii konsensusta. Elinkeinoelämällä ja palkansaajapuolella pitää olla yhteistä tietoa toimintaympäristöstä. Eli hankitaan yhteistä tietoa ja analysoidaan sitä. Tehdään yhteisiä arvioita, mitä Suomi tarvitsee, hän esittää. Luottamus rakennettava työpaikoille takaisin Mäenpään mukaan keskitetyt ratkaisut ovat sopineet hyvin poikkeuksellisiin taloustilanteisiin. Meillä ei ole montaa keinoa ratkaista kestävyysvaje oikein, rakentaa valtion budjetti järkevästi ja pitää samanaikaisesti huolta ostovoimasta ja kilpailukyvystä, hän huomauttaa. Tietyistä vastakkainasetteluista huolimatta työnantajaja palkansaajapuolen välillä on keskustelu- ja neuvotteluyhteyksiä, STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää muistuttaa. Toinen haaste on löytää työpaikoille parempi luottamus, jotta paikallista sopimista voidaan kehittää. Siinä ollaan viime vuosina menty vähän väärään suuntaan. On syntynyt epäluottamuksen ilmapiiri. On iso haaste ryhtyä parantamaan sitä, Mäenpää pohtii. Luottamus rapautui, kun teknologiateollisuuteen ja rahoitusalalle luotiin uusia palkkausjärjestelmiä, joissa henkilökohtaista palkanosaa kasvatettiin. Sillä haluttiin lisää liikkumavaraa ja kannustavuutta, mutta jokin meni pieleen. Luottamusmiesten viesti oli, että korotuksista ei tosiasiassa neuvoteltu paikallistasolla. Esimiesportaan kanssa käytävien neuvottelujen sijaan korotuksia ohjattiin monissa paikoin konsernitasolta, kenttää tuntematta. Matto vietiin alta pois. Pohja pitäisi löytää uudelleen, Mäenpää toteaa. Yksi raamiratkaisun moottori oli, että epäluulo paikalliseen sopimiseen oli niin suurta etenkin teknologiateollisuudessa ja finanssialalla, hän lisää. Työllisyys- ja kasvusopimukseen on kirjattu, että sopimisjärjestelmää kehitetään. Aikataulu on tosi hurja. Ensi vuoden syksyyn mennessä pitäisi pohtia työrauha-asioita, neuvottelujärjestelmän kehittämistä ja mielestäni myös paikallisen sopimisen edistämistä, Mäenpää toteaa. Ruotsin malli sopii Ruotsille Työnantajapuoli ja toisinaan muutama nimekäs tutkija ovat vähän väliä patistamassa suomalaisia ruotsalaiseen työmarkkinamalliin. Siellä teollisuussektori sopii palkankorotuksesta ja muut alat seuraavat esimerkkiä. Lisäksi miltei kaikilla aloilla on käytössä henkilökohtaiset palkkakeskustelut. Ruotsin mallissa ei ole mitään vikaa. Se sopii Ruotsille ja on pitkän kehityksen tulos, Mäenpää tuumii.

9 t y ö m a r k k i n a - a s i a a Suomessa on työpaikoilla aivan erilainen neuvottelukulttuuri kuin Ruotsissa. Meillä työnantaja suhtautuu valitettavan harvoin palkansaajapuoleen tasavertaisena neuvottelukumppanina. Teknologiateollisuuden palkankorotustason nöyrä seuraaminen ei Suomessa onnistu. Elinkeinoelämän keskusliitto EK yritti vuoden 2009 liittokierroksella ujuttaa Suomeen palkkaankkurimallia. Se annettiin julistuksella. Ei uutta sopimusmallia voi luoda julistuksella, vaan siihen pitää hakea yhdessä sellainen malli, jonka kaikki voivat hyväksyä. Mäenpää huomauttaa, että Suomessa vientiteollisuuden tarpeet otetaan huomioon keskitetyissä ratkaisuissa. Meillä ei ole tehty sellaista tupoa, raamiratkaisua tai työllisyys- ja kasvusopimusta, jossa ei olisi tarkkaan otettu huomioon vientiteollisuuden intressiä. Lähtökohtana on pidetty sitä, että vienti on hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Nyt meille on syntynyt tällainen uusi malli, kuin varkain, Mäenpää tähdentää. Keskusjärjestöt neuvottelevat ja vientiteollisuus vaikuttaa taustalla. Raamiratkaisua ei olisi aikanaan syntynyt, ellei teknologiateollisuus olisi näyttänyt sille vihreää valoa. Vientiteollisuus on ollut aktiivinen myös työllisyys- ja kasvusopimuksen taustalla, Mäenpää muistuttaa. Teksti: Birgitta Suorsa UP-uutispalvelu STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää esitti joitakin vuosia sitten pyöreän pöydän keskusteluja kasvun aikaansaamiseksi. Ideana oli rakentaa konsensusta kovassa rakennemuutoksessa. Itse asiassa sen voisi ottaa uudelleen esille. UNIVERSITAS 3/ Kuva: STTK

10 y l i o p i s t o p ä i v ä n a n t i Ilman luottamusta järjestelmät sortuvat YHL:n järjestämä, jo perinteeksi tullut Yliopistopäivä osui työmarkkinatilanteen kannalta mielenkiintoiseen ajankohtaan. Työmarkkinajärjestöt saavuttivat elokuussa neuvottelutuloksen työllisyys- ja kasvusopimuksesta, josta liitoissa käydään parhaillaan alakohtaisia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja. Neuvottelujen takaraja on 25. lokakuuta, jonka jälkeen arvioidaan sopimuksen kattavuus. YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen totesikin seminaarin teeman olevan kaikilta osin ajankohtainen juuri nyt. Sopimusneuvotteluissa tarvitaan aina molempien osapuolten luottamusta ja tahtoa löytää yhdessä ratkaisuja ja kompromisseja joudutaan tekemään. Yksipuoliset sanelut johtavat, mitä todennäköisemmin, huonoon lopputulokseen. - Kun sopimusneuvotteluja käydään avoimesti, ei siilipuolustukseen ole tarvetta, Pellinen tähdensi. Konsensus ei ole kuollut STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää aloitti oman puheenvuoronsa ottamalla pitkän aikavälin perspektiivin työmarkkinoiden kehitykseen. Suomessa elettiin kasvun aikaa 1980-luvun lopussa. Kasvun myötä yhteiskunta kehittyi ja uudistui. Samanaikaisesti liberalistinen aatesuunta sai yhä äänekkäämpiä kannattajia ja kritiikki keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja kohtaan kasvoi. Työnantajien mielestä keskitettyjen ratkaisujen aika oli ohi, koska ne eivät sopineet vapaaseen talouteen perustuvaan 10 UNIVERSITAS 3/2013 markkinayhteiskuntaan. Julistettiin, että konsensus on kuollut. Sitten Suomi syöksyi 90-luvun lopun lamaan. - Konsensusta tarvittiin taas, ja pitkäaikaisilla maltillisilla työmarkkinaratkaisuilla onnistuttiin saamaan Suomi taas nousuun, Mäenpää sanoi. Sitten siirryttiin globalisaation aikaan ja kritiikki sopimusjärjestelmäämme kohtaan sai uutta tuulta. STTK:n puheenjohtajan mukaan tämän aikakauden aikana luottamus työantajien ja työntekijöiden välillä rapistui ja vastakkainasettelu lisääntyi. Tulevaisuuden haasteiden kohtaamisessa tarvitaan kuitenkin konsensusta ja yhteistä luottamusta. Sillä kaikille osapuolille on hyödyllistä, että suomalaiset yritykset pärjäävät ja työllisyys saadaan kasvuun. - Nyt neuvoteltu työllisyys- ja kasvusopimus on selkeä osoitus, että konsensusta ja yhteistä tahtoa tarvitaan myös jatkossa, Mäenpää totesi. STTK:n puheenjohtajan laajempi haastattelu sopimustoiminnan tulevaisuuden näkymistä on luettavissa tämän lehden sivuilla 8-9. Luottamus on vaalimisen arvoinen asia Pardian puheenjohtaja Antti Palola puhui luottamuksesta ja sen tärkeydestä yhteiskunnassa ja työelämässä. Suomalainen yhteiskunta ja sen toiminnot ovat pitkälti rakennettu konsensuksen voimin. Luottamus syntyy pienistä asioista, ja on monitahoinen asia. Se on syvästi tunteeseen pohjautuva olotila. Luotettavuutta arvioidaan kohtelusta ja kunkin omasta käyttäytymisestä. Luottamus on tärkeä osa työelämän arkea ja tärkeä organisaatioon sitoutumisen kannalta. Luottamus organisaatioon ja sen toimintaan lisää työhyvinvointia. Luottamus on myös hyvin haavoittuva asia. Sen voi helposti menettää, mutta sen uudelleen rakentaminen vaatii työtä ja vie aikaa. - Vaikka luottamuksessa on tällä hetkellä säröjä on se suomalaisessa yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla pääsääntöisesti hyvällä tolalla, Palola totesi. Vaikeina aikoina luottamus tai sen puute aina korostuu. Säröilevän luottamuksen aikanakaan ammattijärjestöliikkeen ei Pardian puheenjohtajan mielestä pidä olla ei-liike, vaan sen on oltava mukana kehittämässä yhteiskuntaa ja työmarkkinoita. Pardian puheenjohtaja Antti Palola kirjoittaa luottamuksesta ja työmarkkinatilanteesta enemmän tämän lehden sivulla 15. Pöydän tärkeä rooli sopimustoiminnassa Neuvotteluissa pöydällä on tärkeä rooli aloitti työmarkkinapäällikkö Risto Lerssi Sivistystyönantajista oman alustuksensa. Kuulijoissa tämä herätti hilpeyttä. Hän on neuvottelijan arjessa huomannut, miten yksi substantiivi on saavuttanut korostuneen, melkein pyhän, aseman: asioita laitetaan pöydälle tai nuijitaan pöytään, asiat tuodaan pöytään ja käsitellään eri pöydissä, osapuolet istuvat pöytään tai poistetaan pöydästä...jne. Jos neuvotteluryhmä on iso, se ei aina edes mahdu samaan pöytään! Sopimustoiminnassa "pöydällä" on myös eri tasoja: keskitetty taso, liittotaso ja paikallinen taso. Pöydän tärkeys sai Lerssin jatkamaan pohdintojaan, mihin suuntaan neuvottelujärjestelmä on kehittymässä. Pysytäänkö liittotasolla, jossa sopimus tehdään YHL:n/Pardian, JHL:n ja JUKO:n sekä Sivistystyönantajien välillä? Vai eriytyykö järjestelmä niin, että paikallisen tason (yliopistokohtainen) soveltaminen työehtoihin liittyvissä kysymyksissä lisääntyy? Elinkeinoelämän Keskusliitto EK tavoittelee paikallistason sopimisen lisäämistä. - Jos paikallista sopimista kehitetään voimakkaasti, menetetään yliopistojen välillä vallitsevaa yhtenäisyyttä ehtojen tulkinnoissa ja soveltamisissa, sanoi Lerssi. Tällaisessa tilanteessa soveltaminen ja tulkinta hajaantuu 14 eri neuvottelupöytään. Lerssi muistuttaa, että taloudellinen tilanne heijastuu neuvotteluissa käsiteltäviin asioihin. Vaikeat ajat realisoituvat usein ikävinä reunaehtoina ja konkreettisesti rahoituksen leikkaus näkyy toimintojen supistuksina ja alasajoina.

11 y l i o p i s t o p ä i v ä n a n t i Osanotto Yliopistopäivillä oli jälleen kerran hyvä. Ajankohtainen teema oli kerännyt kuulijoita ympäri Suomea. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään mukaan suomalaisia työmarkkinoita on onnistuttu sopeuttamaan tekemällä maltillisia työmarkkinaratkaisuja. Esimerkiksi Saksan malli sopeuttaa ei sovi meille. Uusia matalapalkkatöitä ja työssä käyvää köyhälistöä ei Suomeen ole syytä luoda. Ω Yliopistojen siirtyminen omaan sopimukseen vaati yhteistä kieltä. - Neljä vuotta on nyt keskusteltu, ja kieli alkaa olla yhtenäinen. Sopimukseen on aina päästy, mutta kompromisseja on jouduttu tekemään. Win-win -tilanteeseen ei aina päästä, mutta loose-loose tilannekin on hyvä, silloin molemmat ovat jotakin hävinneet, mutta myös voittaneet, sanoi YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen. Ω Milloin saadaan työehtosopimus, jota ei tarvitse tulkita, työmarkkinapäällikkö Risto Lerssi? - Ei koskaan, sillä tyhjentäviä määräyksiä ei pystytä laatimaan. Pitää muistaa, että sopimusten tekstit ovat aikansa lapsia, joten muutoksia tulee koko ajan. Tulkinnat joudutaan aina tekemään nykytilanteessa. Ω Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtaja Jouni Valjakka sanoi, että työnantaja antaa ohjeistuksia, joita viedään organisaation tasolle. Tavoitteena on, että käytännöt olisivat yhtenäiset. Tuloksekas yhteistyö paikallistasolla syntyy keskittymällä niihin asioihin, jotka tunnistetaan ja tunnetaan. Lisäksi tulee ottaa huomioon toimivallan rajat. UNIVERSITAS 3/

12 y l i o p i s t o p ä i v ä n a n t i Pardian ja JUKO:n neuvottelupäälliköt Niko Simola ja Vesa Laine olivat yhtä mieltä sitä, että yhteistyötä ja joukkovoimaa tarvitaan myös paikallisella tasolla. Yhteisiä tavoitteita kannattaa etsiä yli järjestörajojen. Suurempi joukko takaa paremman lopputuloksen. YHL:n varapuheenjohtaja Saija Kyllösen mukaan kriisitilanteessa on tärkeätä aidosti miettiä erilaisia vaihtoehtoja ja keinoja selviytyä tilanteesta. Yliopistotyönantajat hoitavat Risto Lerssin mielestä työnantajaroolinsa hyvin. Yhteistyö on valttia ja luottamusta löytyy. Asiat riitelevät, mutta osapuolten keskinäiset välit ovat kunnossa. - Perusasiat ovat kunnossa, joskin erimielisyyttäkin esiintyy, hän totesi. Neuvottelutoiminnan yksi iso arvo on, että osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen asiasta. Yhteistyö toimii, mutta haleja ei jaeta Pardian neuvottelupäällikkö Niko Simola ja JUKO:n neuvottelupäällikkö Vesa Laine kävivät vuorovaikutteisen keskustelun yhteistyön merkityksestä sopimustoiminnassa. Todettiin, että alusta alkaen yliopistosektorin pääsopijajärjestöjen Pardian, JHL:n ja JUKO:n neuvottelijoiden yhteistyössä ei ole syntynyt sellaisia tilanteita, että suhteet olisivat menneet poikki. Tavoitteet ovat toki olleet erilaisia, koska jokainen järjestö tarkastelee niitä oman jäsenkuntansa näkökulmasta. Koska jäsenryhmien kesken on eroja, joudutaan hakemaan kompromisseja. Onko työnantajapuoli vastapuoli vai yhteistyökumppani? - Yhteistyötä pitää tehdä, mutta halailla ei voi, sanoivat molemmat neuvottelupäälliköt yhteen ääneen. Jäsenistö voi välillä ihmetellä, miten jonkun 12 UNIVERSITAS 3/2013 asian hoitaminen kestää niin tavattoman kauan. Neuvottelupäälliköiden mielestä asioiden hoito vaatii usein myös taustakeskusteluja. Ne vievät oman aikansa, mutta helpottaa useimmiten hyvän lopputuloksen saamista. - Neuvottelutilanne ei ole sellainen, että jokainen pyrkii poimimaan vain «rusinat pullasta». Ei voida pitää kiinni vain omista tavoitteista, vaan on yritettävä löytää yhteinen ratkaisu. Aina se ei tietystikään ole helppoa. Neuvottelupäälliköt löysivät yliopistotyönantajan yhteistyöstä myös parannettavaa. - Tilastoyhteistyössä ja tietojen saamisessa pitää parantaa, he totesivat. Paikallista sopimista ei voi lisätä, elleivät neuvotteluosapuolet saa asiaan liittyvää tietoa samalla tavalla. Luottamusta pitää tältä osin parantaa. Yliopiston johtamisjärjestelmä ei ole suoraviivainen Henkilöstöjohtaja Jouni Valjakka Jyväskylän yliopistosta huomautti hymyillen, että paikallisella tasolla neuvottelutoiminta tarkoittaa «pöydässä» istumisia ja keskusteluja. - Mutta aina ei istuta pöydässä, vaan palaverataan myös parkkipaikalla! Valjakka kertoi prosesseista, joita yliopistouudistus toi yliopistotyönantajan rooliin. - Paikallisella tasolla neuvottelutoiminta alkoi siten, että ensin piti miettiä, mitä yliopiston henkilöpolitiikka oikein on ja määrittää käsitteitä ja sisäistää niitä. Myös työnantajapolitiikan linjauksia piti miettiä. Henkilöstöpolitiikan ja työnantajapolitiikan tuli olla yhdensuuntaisia. Piti päättää, ketkä työnantajapolitiikan ohjaavat yliopistotasolla ja selvittää toimivalta ja vastuusuhteet yliopistossa. Jyväskylän yliopistossa työnantajapolitiikan linjaus sisältää muun muassa sen, miten suhtaudutaan työntekijäjärjestöjen edustajiin. Henkilöstöjohtajan mukaan yliopistoissa esiintyy erilaisia arvomaailmoja, jotka ovat kehittyneet aikojen saatossa ja akateemisten traditioiden seurauksina. Esimiestoiminnassa esiintyy vahvat auktoriteetit ja omien näkemysten ajaminen, sekä positiivisessa että negatiivisessa merkityksessä. Osalla esimiehillä on lisäksi ns. kaksoisrooli, eli ovat toisaalta työnantajan roolissa ja toisaalta työntekijän roolissa. - Tämä aiheuttaa pohdintoja, missä määrin ja mitä luottamuksellisia tietoja voidaan luovuttaa eteenpäin, sanoi Valjakka. Arvostuksen pitää näkyä työpaikan arjessa YHL:n varapuheenjohtaja Saija Kyllönen toivoi työrauhaa kentällä. Murros yliopistoissa on ol-

13 y l i o p i s t o p ä i v ä n a n t i Keskustelu yliopistorahoituksesta ja sen vaikutuksesta yliopistojen toimintaan vetää osanottajien ilmeet mietteliääksi. Järvenpää teatterin lauluryhmä esiintyi. lut, ja on edelleen, valtava. On palkkausjärjestelmää koskevia irtiottoja, yt-neuvotteluja ja irtisanomisia. Henkilöstö toivoo, että saisi jo keskittyä perustyöhönsä. Yliopistojen henkilöstö on hyvin sitoutunut työhönsä ja haluaa tehdä sen hyvin. Kyllönen huomautti, että juhlapuheissa kyllä sanotaan, että henkilöstö on voimavara. - Jos se oikeasti on niin, sen pitää myös näkyä työpaikan arjessa. Riittämättömyyden tunne syö työhyvinvointia ja jaksamista. Kyllönen peräänkuulutti realismia henkilöstön mitoitukseen. - Työmäärien tulee olla kohtuullisia. Ihmisel- lä ei voi teettää enemmän työtä, kuin mitä hän ehtii tehdä työajan puitteissa. Jos rahaa ei ole palkata lisää henkilöstöä, on ryhdyttävä priorisoimaan, mitä tehtäviä tehdään. Lisäksi Kyllönen edellytti, että kun neuvotellaan, niin neuvotellaan aidosti. Hänen mielestä on turhauttavaa huomata, että joskus tullaan neuvottelupöytään, jossa asiat on jo etukäteen ratkaistu. Teksti: Anne Nordström Kuvat: Antero Aaltonen Keskustelua käytiin vilkkaasti päivän aikana. Kuvassa Ennio Zuccaro esittämässä kysymyksensä. UNIVERSITAS 3/

14 y l i o p i s t o p ä i v ä n a n t i Neljä vuotta yliopistojen uutta elämää Opetusneuvos Jorma Karhun mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriön kevään aikana tekemät yliopistovierailut osoittautuivat tarpeellisiksi. Ne lisäsivät merkittävästi ministeriön tietämystä yliopistokentän kokonaistilanteesta, ja nostivat esille erilaisia kehittämistarpeita. Keskusteluja käytiin samoista asioista kuin, mitä tuli esille yliopistouudistuksen vaikutusten arvioinnissa. Yliopistovierailujen aikana OKM:n edustajat tapasivat yliopistojen ylimmän johdon, dekaanit sekä henkilöstön, opiskelijoiden ja eri sidosryhmien edustajia. Keskustelujen teemat olivat strateginen johtaminen ja eri toimijoiden välinen vuorovaikutus, korkeakoulurakenteiden kehittäminen ja toiminnan laatu sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi. Rahoitusmalli ohjaa toimintaa Opetusneuvoksen mukaan yliopistoissa on hyödynnetty vahvistunutta autonomiaa eri tavoin. Yliopistojohdon kommenteissa koettiin OKM:n strategisempi ohjausote myönteiseksi. Samalla kuitenkin koettiin, että OKM:n rahoitusmalli määrittää yliopistojen toimintaa strategioita enemmän. Kaikkia toimintatapoja Karhun mukaan ei vielä ole pystytty uudistamaan, vaan yliopistoissa toimitaan edelleen samalla tavalla kuin ennenkin. Luopuminen jostakin toiminnasta on haasteellista ja vaikeata toteuttaa. - Pienevä rahoitus pakottaa yliopistoja tarkistamaan toimintojaan, opetusneuvos Karhu huomautti. Jostakin pitää pystyä luopumaan! Uudistustyössä ministeriö ei halua toimia yliopistojen käskyttäjänä, mutta Karhun mielestä yliopistot tarvitsevat sparraajan ja näkemyksien esittäjän tukemaan tätä työtä. Henkilöstön näkemykset huomioon Karhu kertoi, että henkilöstö näkee yliopistouudistuksen heikentäneen heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Karhu totesi erojen tässäkin asiassa esiintyvän yliopistojen välillä. Henkilöstö haluaa, että heidän näkemyksensä otetaan aidosti huomioon kehittämistoimissa. - Viesti oli, että henkilöstöä kyllä kuullaan, mutta vasta päätöksenteon jälkeen, sanoi Karhu. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia tulee kehittää ja parantaa. Karhu piti tärkeänä, että 14 UNIVERSITAS 3/2013 Opetusneuvos Jorma Karhu sanoi yliopistouudistuksen tuoneen myös myönteisiä muutoksia. Hänen mukaansa yliopistojen strateginen ote on vahvistunut ja johtaminen on ammattimaistunut. Myös sidosryhmäsuhteet ovat tiivistyneet ja talousosaamiseen on kiinnitetty parempaa huomiota. henkilöstöä ja myös opiskelijoita saadaan sitoutettua yliopistoon ja sen toimintaan. Lisää rahoitusta on turha odottaa! Lopuksi kuultiin lyhyt katsaus talousnäkymistä ja yliopistorahoituksesta valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa myös yliopistot joutuvat säästämään. Karhu varoitti yliopistoja rakentamasta toimintaansa toiveelle kasvavasta rahoituksesta. - Talousarvioesitys ei tuo lisäystä yliopistojen rahoitukseen, Karhu sanoi vakavana. Talousarviossa yliopistojen rahoitus on vähentynyt kevään esityksestä. Kesäkuussa yliopistoindeksi arvioitiin noin 41 milj. euroksi ja nyt se kutistui runsaaseen 30 milj. euroon. Tämä johtuu Karhun mukaan yliopistoindeksin pohjalukujen tarkistuksesta Opetusneuvos Karhu piti yliopistouudistusta kaiken kaikkiaan onnistuneena. Hänen mukaansa yliopistot eivät olisi ilman uudistusta saaneet nykyistä maksuvalmiusrahaa. Yliopistokiinteistöjen omistuksen uudelleenjärjestelyt kasvattivat yliopistojen pääomaa. Lisäksi Aalto-yliopiston asteittainen toiminnan lisärahoitus on toteutettu ja kaikkien yliopistojen oli mahdollista saada keräämiensä lahjoitusten määrään suhteutettua valtion vastinrahoitusta. Teksti: Anne Nordström Kuva: Antero Aaltonen

15 t y ö m a r k k i n a - a s i a a Luottamuksen puute horjuttaa työmarkkinoiden vakautta Työmarkkinaosapuolten välinen luottamus näyttää nykyään olevan katoavaa kansanperinnettä. Valitettavasti muuhun johtopäätökseen on vaikea päästä, kun arvioi viime vuosina tehtyjen sopimusten jälkipyykkiä. Syksyllä 2011 syntyneessä raamisopimuksessa sovittiin oikein varta vasten osapuolten keskinäistä luottamusta lisäävistä toimenpiteistä. Tavoitteena oli kartoittaa ja poistaa osapuolten välejä hiertävät luottamusongelmat. Tavoitteena oli lisäksi kehittää avoimuuteen sekä keskinäiseen arvostukseen ja luottamukseen perustuvaa työmarkkinakulttuuria. Osapuolet arvioivat tuolloin siis kaksi vuotta sitten, että kysymyksessä on monivuotinen hanke. Ja niin se näyttää olevankin. Kohta on kulunut kaksi vuotta raamisopimuksen allekirjoittamisesta ja toistaiseksi ainoa tähän asiaan liittyvä konkreettinen teko on ollut kesän 2012 korvalla osapuolille järjestetty yhteisseminaari, jossa oikein joukolla hymistiin ja josta ei jäänyt jälkipolville paljon kerrottavaa. Sovitusta asiasta syntyi kiista Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimukseksi. Sopimusalakohtaiset soveltamisneuvottelut käynnistyivät verkalleen ja niille varattiin aikaa kahdeksan viikkoa. Soveltamisneuvottelujen takaraja on 25. päivä lokakuuta. Soveltamisneuvottelujen käynnistyttyä tuli mieleen väkisin lausahdus, että sama kaiku on askelten. Kaksi vuotta sitten syntyneen raamisopimuksen yhteydessä sovittiin työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien lisäämisestä eli niin sanotusta kolmesta koulutuspäivästä. Tästä kehkeytyi lähes parin vuoden riita osapuolten välille. Se ratkesi vasta alkusyksystä, kun työministeri Lauri Ihalainen runnoi kasaan todella laihan kompromissin. Se vesitti alkuperäisen ja hyvän tarkoituksen lähes tykkänään. Asiassa kävi vähän kuin entiselle miehelle, joka ryhtyi kauhaa nikkaroimaan ja sai aikaan tikun. Sovittuun asiaan pitää voida luottaa Tällä kertaa soveltamisneuvottelujen käynnistyttyä suurimmaksi erimielisyyden aiheeksi on noussut yleiskorotus ja sen toteuttamis- tapa. Työnantaja on tulkinnut, että 20 euron yleiskorotus ei ole 20 euroa, vaan jotakin aivan muuta. Työnantaja on katsonut, että sopimuksessa mainittu 20 euron yleiskorotus ei ole yleiskorotus vaan kustannusvaikutus, joka syntyy yleiskorotuksesta ja sen heijastusvaikutuksista. Tulkinta on työmarkkinapöydässä uusi ja perin hämmentävä. Kiista yleiskorotuksen toteuttamisesta saattaa asiaan vihkiytymättömästä tuntua vähäpätöiseltä, mutta sitä se ei suinkaan ole. Kyse on todella tärkeästä periaatteesta, ja mikäli nyt annamme periksi ja luovumme tulkinnastamme, mitä saamme seuraavaksi eteemme? Palkankorotusvarallisuuden on jäätävä pysyvästi järjestelmään. Työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvottelutuloksessa todetaan selvästi, että ensimmäinen sopimuskorotus on 20 euroa kuukaudessa, ja se maksetaan 4 kuukauden kuluttua uuden sopimuksen alkamispäivästä lukien. Toinen sopimuskorotus on puolestaan 0,40 prosenttia kuukaudessa, ja se maksetaan 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä sopimuskorotuksesta. Yleiskorotukset on kohdistettava pohjiin eli palkkataulukoihin, vaativuustason palkkoihin tai tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Yhteistyö on saatava kuntoon Osapuolten välinen luottamus tuntuu olevan kovilla ja luottamuspula tuntuu kasvavan, mitä kauemmaksi paikalliselta työpaikkatasolta edetään. Uskon, että työnantajan ja työntekijöiden edustajien keskinäiset välit ja sen myötä luottamus ovat varsin hyvällä mallillalla paikallisella työpaikkatasolla. Pardian puheenjohtaja Antti Palolan mukaan luottamus on ihmisen mittainen asia ja kanssakäyminen perustuu luottamukseen. Sopii toivoa, että osapuolten välinen luottamus palautuisi ennalleen läpi koko neuvottelujärjestelmän. Tämä on tärkeää koko työmarkkinaneuvottelujärjestelmän olemassaolon ja oikeutuksen kannalta. Meillä on isoja asioita ratkaistavana aivan lähitulevaisuudessa. Muun muassa työeläkejärjestelmän uudistamisneuvottelut alkavat muutaman kuukauden kuluessa, ja niinpä onkin enemmän kuin toivottavaa, että osapuolten välit ovat kunnossa ja kadonnut luottamus löydetty. Teksti: Antti Palola Kuva: Anne Nordström UNIVERSITAS 3/

16 l a k i - a s i a a Avopuolison hyvitysvaatimus Varallisuussuhteet avoliitossa Avoliitossa avopuolisot omistavat ja määräävät omasta omaisuudestaan rajoituksetta. Nimiperiaatteen mukaisesti avoliitossa puolisoilla voi olla yhteisesti omistettua omaisuutta. Parisuhteen kestäessä avopuolisoita sitoo solidaarisuus. Puolisoiden ansiotulot saattavat poiketa huomattavasti toisistaan. Alaikäisten lasten vuoksi toinen puoliso saattaa keskittyä pitkäaikaisesti kotitöihin. Näissä olosuhteissa avopuolisoiden varallissuusuhteet voivat panostusten osalta kasvaa hyvinkin epäsuhtaisesti. 16 UNIVERSITAS 3/2013 Erottelukirja Avoliiton päättyessä avopuoliso tai avopuolison perillinen voi vaatia omaisuuden erottelua ja erottelukirjan laatimista. Sen osalta noudatetaan perintökaaren perinnönjakokirjaa koskevia säännöksiä. Kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Yhteisomistussuhde on vaadittaessa purettava. Hyvitysvaatimus Hyvitysvaatimusten edellytyksistä säädetään avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta säädetyn laissa. Laki tuli voimaan Avopuolison hyvitysvaatimus erotilanteessa perustuu yhteistalouden hyväksi annettuun panokseen tai sijoitukseen. Näillä toimenpiteillä avopuoliso on kartuttanut tai säilyttänyt toisen avopuolison omaisuutta. Hyvitysvaatimuksen edellytyksenä on, että avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen yksinomaan nimiperiaatteeseen nojautuvan omistussuhteen perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen yhteistalouteen panostaneen tai sijoittaneen avopuolison kustannuksella. Kyseinen panostus voi ilmetä siten, että avopuoliso A on tehnyt työtä yhteisen talouden tai toisen avopuolison B omistaman omaisuuden hyväksi: A on pitkäaikaisen avoliiton aikana paitsi käynyt ansiotyössä niin samalla hoitanut 5 alaikäistä lasta kotona omaisuuden (asuntoosake, auto) tullessa yksinomaan B:n nimiin tai A on suunnitellut ja rakentanut kesämökin B:n omistamalle kiinteistölle B:n kustantamin tarvikkein saamatta käyttää lainkaan kesämökkiä. Varojen yksipuolinen sijoittaminen on voinut tapahtua siten, että A on yksin lyhentänyt yhteisissä nimissä ollutta asuntolainaa sekä maksanut lisäksi rahoitusvastikkeiden perusteella yhtiölainaa. Jotta hyvitysvaatimus voisi menestyä, toiselle puolisolle koituneen perusteettoman edun täytyy olla merkitykseltään vähäistä suurempi. Panostuksen merkittävyys Lain esitöissä todetaan, että kyse täytyy olla merkittävästä varallisuuden sijoittamisesta. Tavanmukainen yhteisestä omaisuudesta huolehtimien ei oikeuta hyvitykseen, ellei se ole luonteeltaan merkittävän yksipuolista ja pitkäkestoista. Taustalla on kokonaisvaltainen harkinta: ratkaisevassa asemassa ovat omaisuuden omistussuhteet, panoksen ja sijoituksen määrä, panoksen vaikutus omaisuuden säilymiseen ja kartuttamiseen sekä muut näihin verrattavat seikat ja toiminta. Hyvitysvaatimuksen ei tarvitse perustua tarkkoihin tositteisiin tai euromääriin, kunhan vaatimuksen perusteiden tueksi on muuten riittävä näyttö. Korkein oikeus on päätöksillään linjannut perusteettoman edun vaatimusten perusteita ja määriä. Hyvityssäännöksen tarkoituksena on nyt korvata nämä perusteetonta etua koskeneet palautuskanteet. Hyvityksestä voidaan sopia. Sen ratkaiseminen voidaan uskoa käräjäoikeuden omaisuuden erottelua varten määräämälle pesänjakajalle. Hyvitysvaatimus voidaan saattaa myös kanteella käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Opetus Liika solidaarisuus avoparisuhteessa voi sokeuttaa ja lyödä korvalle omaisuuden erottelussa. Sen välttämiseksi ja tulevaisuuden haltuun ottamiseksi kohtuullisesta hyvityksestä kannattaa sopia ennakolta. Matti Kukko asianajaja Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy

17 t y ö e l ä m ä p u h u t t a a Itsensä työllistäjien sosiaaliturvaan parannuksia Itsensä työllistävä tekee työtä omaan lukuunsa työsuhdetyön ja yrittäjyyden raja-alueella. Vaikka itsensä työllistävä ei olisi yrittäjä, hän on joissakin sosiaaliturvakysymyksissä erilaisessa asemassa kuin palkansaajat. Näiden eroavuuksien korjaamiseksi ehdotetaan muutoksia lainsäädäntöön. Luovilla aloilla työskentelevien ja muiden itsensä työllistävien henkilöiden sosiaaliturvaa selvittänyt työryhmä ehdottaa, että toimeksianto- tai konsulttisopimukseen perustuva työ kartuttaisi jatkossa työntekijän eläkelain mukaista eläkettä silloin, kun työn tekevällä henkilöllä ei ole yrittäjän (YEL) tai maatalousyrittäjän (MYEL) eläkevakuutusta. Työryhmän mielestä apurahansaajien tulisi voida keskeyttää MYEL-vakuutuksensa ansiotyön tekemisen ajaksi. Tutkija- tai taiteilijaryhmässä työskentelevien apurahansaajien lyhyitä apurahajaksoja voitaisiin yhdistellä nykyistä joustavammin eläkevakuutuksessa. Työn epävarmuus stressaa Suomalaisille työntekijöille eniten työperäistä stressiä aiheuttavat töiden uudelleenjärjestely ja työsuhteen epävarmuus. Stressaavaksi koetaan myös työn määrä sekä työtehtävien ja vastuiden epäselvyys työyhteisössä. Suomen tulokset ovat linjassa muiden Euroopan maiden tulosten kanssa. Tiedot ilmenevät Euroopan työterveys- ja -turvallisuusviraston (Bilbao-virasto) tekemästä kyselystä. Euroopan laajuiseen kyselyyn vastasi yli työntekijää 31:sta maasta. Euroopan unionin Bilbao-virasto tuottaa ja jakaa tietoa työterveydestä ja -turvallisuudesta. Viraston yhteistyökumppaneita ovat muun muassa eri maiden hallitukset, työmarkkinajärjestöt, työterveyden ja -turvallisuuden tutkimuslaitokset, alan sidosryhmäverkostot ja yritykset. Älypuhelimen hiplaus kipeyttää sormet Mobiililaitteiden yleistyminen tuo mukanaan uudenlaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Toistuva kosketusnäytön käyttö voi aiheuttaa sormien puutumista, kuumotusta, turvotusta ja kipuilua. Ahkera puhelimen hiplaus voi johtaa pahimmillaan jännetuppitulehdukseen, kerrotaan Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 5/2013. Lue koko juttu Älä peukuta tauotta: STTK Etlan tutkimuksesta: Eläkeuudistus ei saa johtaa ikääntyvien palkansaajien kasvavaan työttömyyteen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n uusin tutkimus kuvaa erilaisten työurien pidentämiseen tähtäävien eläkeuudistusten vaikutuksia työuriin, tulonjakoon sekä yksityisten alojen työeläkejärjestelmän ja julkisen talouden kestävyyteen. STTK:n mielestä Etlan tutkimus on tervetullut lisä monipuoliselle selvitystyölle, jota viime vuosina on tehty tulevaa eläkeuudistusta varten. Tutkimuksessa muun muassa selvitetään EU:n komission suosittelemaa vaihtoehtoa, jossa vanhuuseläkeikää nostettaisiin ja se kytkettäisiin väestön elinajan kehitykseen. - Vanhuuseläkeiän nostaminen johtaisi ikääntyneiden palkansaajien kasvavaan työttömyyteen ja työkyvyttömyyseläkehakemusten lisääntymiseen. STTK:n näkemys on, että eläkeneuvottelujen yhteydessä on päätettävä myös työ- ja sosiaalipoliittisista uudistuksista, joilla tuetaan palkansaajien työllisyyttä ja työkykyä sekä pidennetään työuria, pääsihteeri Leila Kostiainen toteaa. Etlan tutkimuksessa on aiheellisesti kiinnitetty huomiota työeläkkeiden riittävyyteen ja eläkkeiden tasoa leikkaavaan elinaikakertoimeen. - STTK pitää välttämättömänä, että työeläkejärjestelmä turvaa kaikille ikäpolville riittävän ansioihin suhteutetun eläkkeen ja ostovoiman säilymisen. Keskeistä on parantaa työelämän laatua ja työllisyyttä ja siten pidentää työuria, sillä työeläke kertyy vain työtä tekemällä. Lakisääteinen työeläketurva on palkansaajien kannalta tärkein sosiaaliturvan muoto ja sen elinvoimasta on yhdessä huolehdittava, Kostiainen painottaa. STTK:n mielestä tulevissa eläkeneuvotteluissa on tarpeen hyödyntää Etlan tuoretta tutkimusta ja muita työura- ja eläketutkimuksia. - Nykyinen työeläkejärjestelmämme on kuitenkin päälinjoiltaan varsin toimiva ja selkeä, eikä järjestelmän täysmylläys saa olla uudistuksessa itsetarkoitus, Leila Kostiainen huomauttaa. UNIVERSITAS 3/

18 p u h e e n a i h e Ennusteet ovat hyviä arvauksia Kuluttajan on tehtävä lukuisista ennusteista omat johtopäätöksensä Tutkimuslaitokset ja pankit laativat omia talous- ja suhdanne-ennusteitaan. Ne yrittävät havainnollistaa vallitsevaa tilannetta, mutta ennustuksilla haetaan myös julkisuutta. Palkansaajien tutkimuslaitos tekee ennusteita palkansaajajärjestöjen rahoittamana. Parhaimmillaan ennusteet auttavat ymmärtämään, miten talous toimii ja hahmottamaan sen mekanismeja. Ennusteet perustuvat olemassa olevalle informaatiolle. Ongelmana on, että tieto tästä hetkestä tarkentuu pahimmillaan vasta kahden vuoden päästä. - Ennusteissa kerrotaan, mitä lähitulevaisuudessa on odotettavissa, jotta siihen voidaan reagoida politiikalla, professori Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta selventää. - Ennusteiden avulla halutaan poistaa epä- Kuva: Shutterstock 18 UNIVERSITAS 3/2013 varmuutta ja saada informaatiota päätöksenteon pohjaksi, taloustieteen professori Markku Lanne Helsingin yliopistosta arvioi. - Ei ole huonon ennustajan merkki, jos on väärässä. Huono ennustaja on aina liian korkealla tai liian matalalla, yhteiskuntatilastotieteen professori Juha Alho Helsingin yliopistosta tähdentää. Rahoitusmarkkinoilta tarkkaa tietoa Markku Lanteen mukaan pelkästään nykytilanteen kartoittaminen, now-casting, on vaikeaa. Esimerkiksi bruttokansantuotteen laskeminen tietyltä ajankohdalta onnistuu vasta pitkän ajan kuluttua. - Ensimmäiset luvut, jotka julkaistaan esimerkiksi ensimmäiseltä neljännesvuosikatsaukselta, ovat virheelliset, koska ne perustuvat vielä vajavaiseen tietoon, Lanne kertoo. Tiedot saattavat tarkentua vasta vuosien kuluttua, jolloin julkisuudessa niitä on korjattu jo monen neljännesvuosikatsauksen yhteydessä. Päätöksiä tehdään kuitenkin hatarien tietojen perusteella. - Rahoitusmuuttujat, kuten osaketuotot, antavat minuuttikohtaista tietoa. Myös korkomarkkinoilla, erityisesti pitkien ja lyhyiden korkojen erotuksella on ennustevoimaa, Lanne toteaa. Vaikka rahoitusmarkkinoiden tiedot ovat julkisia, Alhon mukaan yksityinen kuluttaja ei pysty ennakoimaan tulevaisuutta. - Kuluttaja ei pysty ennakoimaan kuin oman kulutuksensa, jos sitäkään, Alho toteaa. Vaihtelua saakin olla Ennusteiden perusteella tehdään investointeja ja kulutuspäätöksiä. Yllätyksien ilmetessä ennusteet menevät uusiksi ja päätöksiä on tehtävä uusien tietojen - ja ennusteiden - perusteella. Alhon mukaan tutkimuslaitosten ennusteiden ongelma on niiden samanlaisuus. Laitosten näkemykset ovat yhtenevästi joko liian matalalla tai liian korkealla. - Olisi paljon onnellisempaa, jos tutkimuslaitosten ennusteissa olisi paljon enemmän vaihtelua. Asiantuntija ei ole mielellään kaukana muista asiantuntijoista. Tätä sanotaan asiantuntijoiden laumakäyttäytymiseksi, Alho toteaa. Hän arvioi valtion velkaantumisen olevan seurausta liian optimistisista arvioista jo pidemmältä ajalta. Kuitenkaan Alho ei epäile ennusteiden laatijoiden etiikkaa. Päättäjät, poliitikot ja kuluttajat eivät vain halua liian ristiriitaista tai epävarmaa tietoa. - Jos arvioidaan, että ensi vuoden bruttokansantuote on joko -1 tai +3, niin neljän prosentin haarukka on liian suuri, jotta ennusteiden käyttäjät sen hyväksyisivät, Alho kertoo. Tasainen kasvu, varma tulevaisuus Tasaisen talouskasvun vuosina ennustaminen helpottuu.

19 t y ö e l ä m ä p u h u t t a a Erääksi seurattavaksi indikaattoriksi Alho ehdottaa kansainvälisiä trendejä. Jos vaikkapa Saksan talous alkaa sakata, se näkyy meillä ennen pitkää. - Esimerkiksi vuoden 2008 romahdusta oli mahdotonta nähdä. Meillä on ollut tässä pari vuotta epävarmuuden aikaa, joten ennusteet ovat hyvin hajallaan, Heimonen kertoo. Hän väittää, että ennustaminen vaikeutui, ellei suorastaan estynyt laman iskettyä Suomeen pitkäaikaisen kasvun jälkeen. - Ja juuri silloin olisi kaikkein tärkeintä pystyä ennustamaan. Käyttäytymistä vaikea ennakoida Ennusteiden vaikuttavuutta ei ole juurikaan mitattu. Professori Heimosen mukaan ennusteilla voidaan periaatteessa vaikuttaa kuluttajiin, mutta vain periaatteessa. Jos luvataan positiivista kasvua, työpaikkojen säilymistä ja kansalaisia rohkaistaan kuluttamaan, ihmiset voisivat ryhtyä kuluttamaan ja näin työpaikat todellakin säilyisivät. - Mutta eihän se niin mene. Ennuste voisi olla itseään toteuttava, jos kaikki käyttäytyisivät samalla tavalla. Näin ei kuitenkaan tapahdu, Heimonen tuumaa. Barometreissä kuluttajat ja yritykset julkistavat tulkintojaan vallitsevasta tilanteesta ja arvioivat tulevaisuuden näkymiä ja tulevaa käyttäytymistään. Niiden tiedot kootaan haastatteluilla. - Barometreillä pyritään samaan kuin ennusteilla. Niillä ei tosin ole mitään mallia tai taloustieteellistä ajattelua takana, Lanne kertoo. Tilastokeskuksen laatiman listan mukaan Suomessa on 25 keskeistä barometria oman kuluttajabarometrinsä lisäksi. Teksti: Tiina Tenkanen UP-uutispalvelu Pieniä suuria tarinoita työelämästä Ylennys määräaikaiseksi kirjaamoon Viraston kirjaamo oli katutasolla sisäänkäyntiä vastapäätä, rappujen takana perällä piilossa. Kirjaamossa oli suuri sali, jonka kahdella vastakkaisella seinustalla oli kolme työpistettä. Keskiosa oli täynnä hyllyjä, joissa olivat lähiaikojen asiakirjat pahvisissa kansioissaan. Asiakirjat olivat tuolloin foliokokoisia. Varsinainen arkisto oli katutason alapuolella kellarissa. Siellä oli maalattia. Valaistus oli huono ja käytävät olivat varsin kapeita. Inhottavinta kuitenkin olivat hämähäkinseitit, joita roikkui pitkin käytävien välejä. Sinne mentiin aina pareittain ja taskulamppu kannatti ottaa mukaan. Paloturvallisuudesta tai kosteusvaurioista huolehtimisesta ei ollut tietoakaan. Salista oli erotettuna pieni huone asiakastiskeineen, jossa asiakkaita palveltiin. Sinne pääsi myös käytävältä suoraan. Siellä istui pääkirjaaja, todella tiukka naisihminen. Kuri oli kova ja ohjeita tuli noudattaa pilkulleen. Joskus harvoin pääjohtaja asioi henkilökohtaisesti kirjaamossa. Silloin meidän kaikkien salin puolella istuvien työntekijöiden piti nousta pöydän päädyn viereen seisomaan. Ja vain pääkirjaaja sai palvella pääjohtajaa. Hullunkuriset perheet Kirjastossa oli aivan ihana rekistereiden hoitaja, jolla oli aina iloinen pilke silmissään. Hänen pöytälaatikostaan löytyi myös tyhjille kortistokorteille laaditut pelikortit. Ne mukailivat lasten pelikortteja Hullunkurisista perheistä. Oli mm. Panu Pulma, tutkija, Leena Miekkavaara, everstin tytär, Kyllikki Kiisseli, kotitalousopettaja. Nimet oli poimittu lainaajien tiedoista ja ammatit ja perhesuhteet olivat oikeita, jollei rekistereiden hoitaja sitten hieman värittänyt. Aikamatka 1630 luvulle? Pähkinälinnan läänin maakirjassa 1638 esiintyy arvo tai ammatti solvanick ruotsinkielisessä tekstissä. Oletan, että venäjän kielessä oli tuolloin sana solvanik, joka ilmeisesti tarkoitti joko suolan- tai salpietarinkeittäjää. Voitteko ystävällisesti varmistaa sanan merkityksen. Kaikki tiet johtavat yliopiston kirjastoon Asiakas: Olisiko teillä eduskunnan X työryhmän raportteja? Kirjaston virkailija: Eduskunnan kirjasto voisi olla etsinnän parempi lähtökohta, koska aineisto on heidän talossaan tuotettua ja varmaan myös säilytettyä. Asiakas: Minä kävin siellä jo, ei heillä ole niitä. Sanoivat, että teidän kirjastostanne voisi löytyä. Kysyvä neuvon saa Englanninkielinen asiakas saapuu kirjastoon. Olen juuri saapunut Suomeen ja tarvitsisin apua käytännön asioiden hoitamiseen. Tarvitsen mm. sosiaaliturvatunnuksen, vuokra-asunnon jne. Miten minun kannattaisi toimia ja mihin olla yhteydessä? 19 UNIVERSITAS 3/2013

20 t y ö s u o j e l u p ä i v ä t On meillä turvallisuus, yhteistyö On maailma uus, eikä pelota yö Työsuojelupäivät Jyväskylässä What a Wonderful World Jyväskylän yliopisto oli panostanut laajaan aihekirjoon valitessaan ohjelmasisältöä vuosittaisia työsuojelupäiviä varten. Jo tilaisuuden avaus antoi aavistuksen luentojen tasosta: avauspuheenvuoron piti Työterveyslaitoksen pitkäaikainen pääjohtaja (emer.) ja Jyväskylän yliopiston hallituksen nykyinen puheenjohtaja Jorma Rantanen, joka piti erittäin mielenkiintoisen luennon maailmanlaajuisista riskipanoraamoista. Luento otti kantaa tuleviin riskikehityksiin unohtamatta nykyhetkeä: tulemme huomaamaan, että Snowden teki valtavansuuren palveluksen ihmiskunnalle; usein otetaan huomioon organisaation ulkopuoliset riskit, mutta unohdetaan mahdollinen sisäpuolelta tuleva uhka. Riskit eivät olleet Rantasen puheessa vain tietosuojariskejä, vaikka hän totesikin, että maailmassa tuotetaan nykyisin kahdessa päivässä dataa saman verran kuin koko sivilisaatio tuotti alusta vuoteen 2003 mennessä. Rantasen luennossa vilisi erilaisia osa-alueita: economical, environmental, societal, geopolitical, technological risks jne. Rantasen mukaan olemme yksinkertaisen naiiveja luottaessamme järjestelmien toimintaan esimerkiksi akuutin pelastustoiminnan suhteen. Mä joka päivä töitä teen Dosentti Taru Feldt palautti kuulijat taas pie- 20 UNIVERSITAS 3/2013 nempiin ympyröihin aiheellaan Palautuminen yliopistotyöntekijän näkökulmasta. Onko työ riski vai voimavaratekijä palautumiselle. Feldt määritteli palautumisen niin elpymisprosessin kautta kuin psykologisesta ja fysiologisesta näkökulmasta. Haasteet työstä elpymiselle eivät sinänsä yllättäneet ketään, kuten mm. 24x7x365-yhteiskunta, joka odottaa jatkuvaa osallistumista. Sen sijaan ainakin itselleni tuli yllätyksenä se, että vähäisetkin tauot, kuten päivän työtehtävien välillä tapahtuvat siirtymät työpäivän aikana, vaikuttavat positiivisesti palautumisprosessiin. Tästä olisi saatu elimistöön osalta aikaan tieteellisiä mittaustuloksia. Liekö luennoitsija sitten varoitellut seminaarilaisia illanvieton suhteen, kun totesi eniten elpymistä tapahtuvan nukkuessa, mutta mikäli illalla on nauttinut alkoholia 5 annosta, elpymistä ei mittausten mukaan tapahdu koko yönä, vaikka henkilö itse tuntisikin itsensä virkeäksi herätessään ja joidenkin osalta jopa kaksi alkoholiannosta vaikuttaa samoin. Mahdollisen työuupumuksen taustalla voi olla siis työn lisäksi muitakin tekijöitä, jotka aiheuttavat uupumustilan, kun normaali palautuminen jää pois. Jyväskylän yliopisto näyttää hyvää esimerkkiä siinä, että se pitää tärkeänä työntekijöiden jaksamista myös teoissa, ei ainoastaan runolauseissa: työntekijällä on mahdollisuus osallistua kahteen tuntiin ohjattua liikuntaa viikossa, jonka lisäksi he voivat käyttää kuntosalia maksutta! Erityisasiantuntija Jaana Luomanen sai yleisön vakuuttuneeksi vahingoista oppimisesta. Luennon aikana käytiin aktiivista keskustelua siitä, kuinka helppoa on ilmoittaa onnettomuus- ja läheltä piti tilanteista. Vinkkinä luennoitsija antoi esimerkkejä siitä, että joissain työpaikoissa työturvallisuusriskien ilmoittajien keskuudessa on järjestetty rahapalkintoarvontoja, palkittu ruokalipuilla jne. Ennaltaehkäisevä toiminta on työnantajalle aina edullisempaa ja työntekijälle kivuttomampaa kuin mahdollisen onnettomuuden kautta saatu haitta. Luomanen mainitsi mm. Todd Conklinin teoksessaan esiin nostamia teemoja siitä, että riski-ilmoitusta vastaanotettaessa esimiehen sanoilla ja toimilla on todella merkitystä siihen, miten jatkossa asioista ilmoitetaan vai ilmoitetaanko lainkaan. Uraani halkeaa ja tuottaa loppuun valkeaa Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Lauri Purasen aiheena eivät olleetkaan ydinvoimalat, vaan säteilevät laitteet työssämme. Aihe oli saanut paikalle myös joukon Jyväskylän yliopiston normaalikoulun ala-asteen opettajia, joiden keskusteluissa Ionisoimaton säteily on ollut akuutti aihe. Puranen totesi alalla tehdyt

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Kurssi Ajankohta Sisältö Kohderyhmä Ajankohtaista työlainsäädäntö Luottamusmieskurssi 1 pv. lm, tsv, varat (ei mahd. toteudu) läpikäyntejä

Kurssi Ajankohta Sisältö Kohderyhmä Ajankohtaista työlainsäädäntö Luottamusmieskurssi 1 pv. lm, tsv, varat (ei mahd. toteudu) läpikäyntejä LIITTO Kurssi Ajankohta Sisältö Kohderyhmä Ajankohtaista työlainsäädäntö Luottamusmieskurssi 1 pv ja työehtosopimusaiheita, -varauksia 2 kpl lm, tsv, varat (kevät/syksy) luottamusmiestapausten (ei mahd.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Kurssi Ajankohta Sisältö Kohderyhmä Sektori. Ajankohtaista työlainsäädäntö ja työehtosopimusaiheita, luottamusmiestapausten läpikäyntejä

Kurssi Ajankohta Sisältö Kohderyhmä Sektori. Ajankohtaista työlainsäädäntö ja työehtosopimusaiheita, luottamusmiestapausten läpikäyntejä YHL Kurssi Ajankohta Sisältö Kohderyhmä Sektori Luottamusmieskurssi 2 x 1 pv (kevät/syksy) Ajankohtaista työlainsäädäntö ja työehtosopimusaiheita, luottamusmiestapausten läpikäyntejä lm, tsv, varat yliopisto,

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna Infopankki.fi neuvonnan työkaluna ALPO Oikeilla neuvoilla, oikeaan paikkaan 28.4.2014 Eija Kyllönen-Saarnio Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language Финляндия на твоём языке www.infopankki.fi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus

Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus Avoliiton päättyessä on muutama murhe vähemmän, jos etukäteen on mietitty keinoja turvata tulevaisuus Avoliitossa asuvia on Suomessa yhä enemmän, mutta tilastoja ei ole siitä, kuinka usein avoliitot päättyvät

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 26.11.2009 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 2 kpl - Luottamusmieskurssi

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen

Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen Valmis viestintämalli monikieliseen kuntatiedotukseen Kuntamarkkinat 9.9.2015 Eija Kyllönen-Saarnio, päätoimittaja Helsingin kaupunki Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language Финляндия на твоём

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02. 05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista

Lisätiedot

Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013

Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013 Tietoaineistoseminaari Rethinking 11.3.2013 Ammattikorkeakoulut myllerryksessä - näkökulmia kirjastolaisten arkeen Case TAMK Taina Peltonen Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus 2009 Erityispalvelujen Työnantajaliitto / Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan Työnantajayhdistys TOIMINTAKERTOMUS 2009 NEUVOTTELUTOIMINTA

Lisätiedot

Opetusalan johtamisen foorumi Johtajuus muutosmyrskyssä Helsinki 5. 6.5.2014 Petri Lindroos OAJ

Opetusalan johtamisen foorumi Johtajuus muutosmyrskyssä Helsinki 5. 6.5.2014 Petri Lindroos OAJ Opetusalan johtamisen foorumi Johtajuus muutosmyrskyssä Helsinki 5. 6.5.2014 Petri Lindroos OAJ Erkki Mustonen, johtava lakimies, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Sopimuskorotukset 2014 2015 Sopimus: OVTES

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3.

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3. JYTT ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 JYTT ry toimii jäsentensä ammatillisten, taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja oikeudellisten etujen puolesta. Osaston toiminnan tavoitteena on inhimillinen

Lisätiedot

JYTY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011

JYTY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011 1 (8) JYTY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011 Luottamusmieskoulutus Jyty ry 19. 20.1. Kuopio Luottamusmiesten perusopinnot I Jyty ry 26. 27.1. Jyväskylä LM teemakurssi, KVTES maatalousala Jyty ry

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK - SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01. 30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN

AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN BMF SYYSSEMINAARI 14.11.2007 Satu Henttonen, asiamies Palkansaajajärjestö Pardia AMMATILLISEN IMAGON KOHOTTAMINEN 1 Sisältö Asiantuntijuus / ammatillisuus Kasvot imagolle Kirjaston palvelujen markkinointi

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Ajankohtaista edunvalvonnasta

Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen 13.5.2015 Jyväskylä Ammatilliset opettajat, AO, ry varapuheenjohtaja OAJ:n ammatilliset opettajat, OAO 2. varapuheenjohtaja OAJ:n valtuutettu

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki. Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki. Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari 8.4.2013, Helsinki Verkosta voimaa- ammattiliittona TTK:n toiminnassa Työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tarja Korkalainen p. 0500-504120 tarja.korkalainen@proliitto.fi

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Tiedote (1/2) 31.10.2013 NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Sivistystyönantajat ry ja yliopistojen henkilöstöä edustavat henkilöstöjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen 25.10.2013

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa. 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi

Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa. 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi Esimerkki 1: Hydro Aluminium Salko Oy - vastuuta jaettiin ja henkilöstöön luotettiin Alumiiniprofiilien

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos 26.11.2014 Neuvottelutulos TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät Super 24.-25.3. Yksityissektorin neuvottelupäivät Super 12.-13.11.

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti.

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti. STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Sopimus on tehty

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus 2008 Erityispalvelujen Työnantajaliitto / Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan Työnantajayhdistys TOIMINTAKERTOMUS 2008 NEUVOTTELUTOIMINTA

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot