Ilman luottamusta järjestelmät sortuvat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilman luottamusta järjestelmät sortuvat"

Transkriptio

1 Ilman luottamusta järjestelmät sortuvat Luottamuksen puute horjuttaa työmarkkinoiden vakautta Suomeen syntyi uusi sopimusmalli

2 Päätoimittaja/ Huvudredaktör Kerttu Pellinen Toimitus Anne Nordström GSM Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Painos: kpl Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Ulkoasu Kirjapaino Uusimaa, Studio Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2013 SISÄLTÖ 3/2013 YHL:n asiantuntija - mitä teet työksesi? Kerro omasta työstäsi korkeakoulujen uudessa verkkopalvelussa töissä.fi! Verkkopalvelun tehtävänä on hälventää korkeakouluopiskelijoiden huolta oman paikkansa löytymisestä työelämässä. Täysin uudenlainen palvelu yhdistää raikkaasti visualisoitua sijoittumisseurantadataa valmistuneiden kirjoittamiin, muokkaamattomiin ja yksilöllisiin kertomuksiin työelämästä. Voit käydä myös itse tutustumassa, millaisia töitä tutkinnostasi valmistuneet sijoittumisselvitysten mukaan tekevät. Lisätietoja: Mia Simpanen ISSN Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry Universitetens och forskningssektorns personalförbund Assiociation of Finnish University and Research Establishment Staf Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Banmästargatan 11, 7 vån Helsingfors Puheenjohtaja/ ordförande Kerttu Pellinen GSM Sihteeri/ sekreterare Kristina Sten Yliopistot ja yritykset Sopimusasiantuntija/ Ombudsman Satu Henttonen GSM Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastot Asiamies/Ombudsman Aki Nieminen GSM Käännös, översättning, svenska Kerstin Holmström 4 Neuvottelut jatkuvat Tampereen teknillinen yliopisto yt-neuvottelujen melskeissä Infopankki 12 kielellä Lappeenrannan teknillisessä yli-opistossa vähennetään taas väkeä Sovinto palkkaohjelmakiistassa 5 Satu Henttonen on YHL:n uusi puheenjohtaja Liiton edunvalvonnan kärkitavoitteet ohjaavat toimintaa 6 Liittokokouskauden henkilöstön edustaja valittu Liittokokouskauden henkilöstön edustajan palkinnon sai Leena Missonen 7 Liittokokouskauden henkilöstön edustajaehdokkaat 8 Suomeen syntyi uusi sopimusmalli STTK:n Mikko Mäenpää toivoo vielä kohennusta paikalliseen sopimiseen 10 Ilman luottamusta järjestelmät sortuvat 14 Neljä vuotta yliopistojen uutta elämää 15 Luottamuksen puute horjuttaa työmarkkinoiden vakautta 16 Avopuolison hyvitysvaatimus 17 STTK Etlan tutkimuksesta: Eläkeuudistus ei saa johtaa ikääntyvien palkansaajien kasvavaan työttömyyteen Itsensä työllistäjien sosiaali-turvaan parannuksia Työn epävarmuus stressaa Älypuhelimen hiplaus kipeyttää sormet 18 Ennusteet ovat hyviä arvauksia Kuluttajan on tehtävä lukuisista ennusteista omat johtopäätöksensä 19 Tarinan kerääjän sampo: Pieniä suuria tarinoita työelämästä 20 Työsuojelupäivät Jyväskylässä What a Wonderful World 22 Työnhaun voi aloittaa verkossa Lomautettujen asiointi TE-toimistossa Elisa Hyytiäinen jatkaa Statian hallituksen puheenjohtajana 23 Jäsenenä et ole yksin! 24 Työpaikkojen turvallisuus ja työhyvinvointitavoitteet pääaiheita YHL:n työsuojelukurssilla 25 Yliopistojen valtakunnalliset LATE -päivät vietettiin Tuusulan kulttuurimaisemissa EDU-päivää pidettiin Vaasan kauniissa kaupungissa 26 Jäsenyyden edut 28 Teknologia valtaa myös kirjastoja ISYHY:n Kuopion kampus tempaisi ammattijärjestötoiminnan puolesta 29 Yliopistojen golfmestaruus toistamiseen Tampereelle JYHY ry:n uusi logo ja graafinen ilme - suunnittelukilpailu 30 Jobbsökningen kan inledas behändigt på webben 31 Focus in the Future Vesi on perusoikeus Julkiset palvelut jätettävä palvelukauppasopimuksen ulkopuolelle FinUnions valvoo suomalaisen palkansaajan etua EU:ssa Kansikuvan suunnittelu ja toteutus: Kimmo Nordström. Alkuperäinen kuva Shutterstock.

3 P Ä Ä K I R J O I T U S ledare Katse kohti tulevaisuutta Syksy on taas kerran saapunut ja talvea odotellaan. Ja jälleen neuvotellaan, vaikka oikeastaan piti neuvotella keväällä. Hyvä näin. Keskusjärjestöjen alkusyksystä aikaansaaman työllisyys- ja kasvusopimuksen raameissa on helpompi työskennellä kuin ilman ohjausta. Vai onko kuitenkaan? Kahden vuoden takaisen raamisopimuksen tarina toistui: oli sovittu näennäisen yksinkertainen palkankorotusmalli, mutta tuskin kukaan oli ennättänyt kunnolla lukea sopimustekstiä, kun jo erilaiset tulkinnat euromääräisen yleiskorotuksen sijoittamisesta palkkataulukoihin nostivat päätään. Edes neuvottelijoiden uusi tulkinta ei asiassa auttanut. Nyt kun sopimusalakohtaiset neuvottelut ovat meneillään, tarvitaan erityistä halua ja kykyä päästä neuvottelijoiden kesken yhteisymmärrykseen. Ja jos sopimus syntyy, sen hyväksyttävyys edellyttää luottamusta yhteiseen tulkintaan myös mahdollisesti sopimuksiin tehtävistä tekstimuutoksista. Sopimusten selkiyttäminen ja täsmentäminen on kannatettava tavoite, koska silloin työntekijä- ja työnantajapuolen elämä on yksinkertaisempaa ja turhan kinaamisen sijaan voidaan paneutua olennaisiin asioihin. Yhteisiä haasteita kun on riittävästi. Yhtenäinen näkemys sopimuksen sisällöstä luo vakautta ja turvallisuutta, lisää työntekijöiden yhdenvertaisuutta ja sitä kautta työviihtyvyyttä ja työnteon mielekkyyttä. On tärkeää, että työpaikoilla tapahtuvalle soveltamiselle jää silti oma tilansa, sillä koskaan sopimustekstejä laadittaessa ei voida eikä osatakaan ottaa kaikkia tilanteita huomioon. Henkilöstön edustajilla ei ole hallussaan kaikkea tietoa, jota työnantajalla on. Henkilöstön edustajan pitää siksi voida luottaa siihen, että hänen kanssaan neuvotellaan asianmukaisesti ja että hänelle annetaan paikkansa pitävät ja riittävät taustatiedot käsiteltävistä asioista - ja että neuvoteltavista asioista ei ole tehty valmistelun sijaan sitovia ja jyrääviä päätöksiä ennen neuvottelua. Parin viikon sisällä tämän kirjoittamisesta tehdään merkittäviä päätöksiä: valitaan päättäjät Pardialle ja usealle sen jäsenjärjestölle sekä hyväksytään toiminnan linjaukset seuraavalle neljän vuoden jaksolle. Toivotan onnea ja menestystä kaikille uusille ja uudelleen valituille haastavassa tehtävässä. Te teette yhdessä tärkeää työtä jäsentemme hyvinvoinnin, ja työelämän hyväksi. Blicken mot framtiden Hösten är här igen och vintern på god väg. Och igen förhandlar vi, fast vi egentligen borde förhandla på våren. Väl så. Det är lättare att arbeta inom ramen för det sysselsättnings- och tillväxtavtal som centralorganisationerna förhandlade fram under förhösten än att arbeta utan ledning. Eller är det verkligen så? Nu upprepades den två år gamla historien med ramavtalet: man hade kommit överens om en skenbart enkel löneförhöjningsmodell, men knappt hade någon hunnit läsa igenom avtalstexten ordentligt innan det började dyka upp olika tolkningar om att en allmän förhöjning av lönerna i euro skulle införas i lönetabellerna. Det hjälpte inte ens att förhandlarna kom med en ny tolkning av ärendet. Nu när de avtalsbranschvisa förhandlingarna pågår krävs det extra mycket vilja och förmåga för att nå samförstånd mellan förhandlarna. Och om ett avtal uppnås förutsätts för att det ska kunna godtas att man litar på den gemensamma tolkningen, också om formuleringen av avtalstexten justeras. Klara och precisa avtal är en sak som bör understödas, det förenklar både arbetstagar- och arbetsgivarparternas liv, så att man kan fokusera på de väsenliga i stället för att bråka i onödan. Det finns ju ändå gemensamma utmaningar så det räcker. En gemensam syn på avtalets innehåll skapar förtroende och trygghet, ökar de anställdas jämlikhet och ökar härigenom trivseln och känslan av meningsfullhet på arbetsplatsen. Det är ändå viktigt att arbetsplatserna själva har ett visst tillämpningsutrymme, eftersom man vid utformningen av avtalstexterna varken kan eller förmår ta hänsyn till precis alla situationer. Personalens representanter har inte heller tillgång till all information som arbetsgivaren har. Personalrepresentanten måste därför kunna lita på att bli sakligt bemött i förhandlingarna, att få korrekt och tillräcklig bakgrundsinformation om de frågor som behandlas - och att de frågor som ska behandlas inte på förhand har slagits fast genom bindande beslut som sen med våld drivs igenom vid förhandlingarna. Inom ett par veckor efter att detta skrivs kommer viktiga beslut att fattas: det ska väljas beslutsfattare för Pardia och flera av dess medlemsorganisationer, och riktlinjerna för verksamheten under nästa fyraårsperiod ska godkännas. Jag önskar lycka och framgång för alla ny- och omvalda representanter i deras utmanande uppgift. Ni gör tillsammans ett viktigt arbete med tanke på våra medlemmars välmående och arbetsliv. Puheenjohtaja Kerttu Pellinen UNIVERSITAS 3/2013 3

4 a j a n k o h t a i s t a Neuvottelut jatkuvat Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut jatkuvat YHL:n kaikilla sopimusaloilla edelleen. Neuvotteluissa haetaan yhteisymmärrystä mm. 20 euron yleiskorotuksen muodosta ja vuosilomalain muutoksen soveltamisesta. Neuvottelujen takaraja on Kerttu Pellinen Tampereen teknillinen yliopisto yt-neuvottelujen melskeissä TTY säätiö on käynyt kuluneen vuoden aikana useita erityyppisiä YT-neuvotteluja. Neuvottelut alkoivat syksyllä 2012 tukihenkilöstön uudelleen järjestelyiden johdosta. Tällöin rakenteita muutettiin ja sen seurauksena tukihenkilöstön sijoittaminen uusiin tehtäviin koski n. 400 henkilöä alkaen. Uudelleenjärjestely ei aiheuttanut irtisanomisia. Vuoden 2013 keväällä käytiin IT-henkilöstön osalta samantyyppinen neuvottelu, jossa rakenteiden muutoksesta johtuen koko tukitehtävissä toimiva IT-ammattiryhmä sijoiteltiin uusiin tehtäviin vuoden 2014 alusta. Tuolloinkaan järjestelyt eivät aiheuttaneet irtisanomisia. Seuraava neuvottelu käytiin Porin yliopistokeskuksessa TTY:n henkilöstön osalta. Tavoitteena olivat rahalliset säästöt. Neuvotteluissa päädyttiin lomautuksiin useammassa jaksossa. Lomautusten tarve tarkentuu vasta syksyn taloudellisen tilanteen selvitessä. Välittömästi kesäloman jälkeen kutsuttiin taas koolle YT-neuvottelu. Tällä kertaa kohteena oli neljän laitoksen sulauttaminen kolmeksi laitokseksi. Neuvottelujen tuloksena muutamia tutkimusryhmiä siirtyi TTY:llä muiden kuin neuvotteluissa mukana olleiden laitosten yhteyteen, ja loput henkilöstöstä sijoittui pääosin toimintansa aloittavien laitosten henkilökuntaan. Järjestely ei aiheuttanut irtisanomisia. Samaan aikaa käytiin yhtä laitosta koskeva YT-neuvottelu, jonka lähtötavoitteena oli vähentää 5 henkilötyövuotta, osa-aikaistaa ja lomauttaa taloudellisten säästöjen saavuttamiseksi. Neuvottelujen tuloksena yksi professorin tehtävä irtisanottiin, yksi professori osa-aikaistettiin ja kahteen professorin tehtävään kohdennettiin lomautuksia. Tukihenkilöstön osalta yksi tehtävä irtisanottiin ja toinen osa-aikaistettiin. Neuvottelut päätettiin työnantajan päätöksellä. Teksti: Tiina Heikkilä ja Raimo Peurakoski Infopankki 12 kielellä Kela on avannut uuden verkkosivuston joka sisältää tietoa Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta 12 kielellä. Sivustolle on koottu runsaasti tietoa elämisestä ja asumisesta Suomessa sekä suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen palveluista. Infopankin kielet ovat suomi, ruotsi, englanti, viro, ranska, venäjä, somali, serbokroatia, turkki, arabia, persia, kiina, espanja, albania ja kurdi. Kieliversiot ovat identtisiä, jolloin käyttäjä voi siirtyä yhdellä klikkauksella saman sivun eri kieliversioihin. 4 UNIVERSITAS 3/2013 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa vähennetään taas väkeä Lappeenrannan teknillinen yliopisto on aloittanut yt-neuvotteluja, joilla tavoitellaan kahden miljoonan euron säästöjä. Neuvottelut koskevat 100 henkeä. Muutokset koskevat yliopiston kemian yksikköä sekä Mikkelin materiaalitekniikan sekä Savonlinnan ja Varkauden yksikköjä. Vähennystarve on 15 henkilöä. Lisäksi aiotaan osa säästöistä kattaa tukipalveluja koskevilla kolmen viikon lomautuksilla, jotka koskevat noin 280 henkeä. Yliopistossa työskentelee noin 1000 henkilöä. Yt-neuvotteluissa käsitellään henkilökunnan osa-aikaistamisia, siirtoja toisiin tehtäviin tai yksiköihin, muutoksia tehtäviin ja työmenetelmiin, uudellenkoulutusta sekä lomautuksia. Sovinto palkkaohjelmakiistassa Itä-Suomen yliopiston vuonna 2010 toteuttamaa palkkaohjelmaa koskevassa erimielisyysasiassa on saavutettu Palkansaajajärjestö Pardian ja Sivistystyönantajien kesken sovinto. Yliopisto käynnisti Kuopion ja Joensuun yliopiston yhdistyttyä Itä- Suomen yliopistoksi palkkaohjelman, jonka tarkoituksena ilmoitettiin olevan harmonisoida eri kampuksilla vastaavissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden palkkausjärjestelmän mukaiset vaativuustasot. Pardia piti palkkaohjelman toteuttamistapaa yliopistojen palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen vastaisena. Sovintopöytäkirjassa on todettu, että voimassa oleva työehtosopimus ei anna suoraan vastausta siihen, miten fuusiotilanteissa asiassa tulisi menetellä. Pardia ja Sivistystyönantajat ovat nyt yhtä mieltä siitä, että laajoissa rakennejärjestelyissä, joita voivat olla muun muassa fuusiot tai liikkeenluovutustilanteet, työehtosopimuksen osapuolet sopivat yhteisesti liittotasolla menettelytavoista, joita yliopistoissa tulee noudattaa palkkausjärjestelmän tarkoituksen ja työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Kerttu Pellinen YHL:n puheenjohtaja

5 l i i t t o k o k o u s Satu Henttonen on YHL:n uusi puheenjohtaja Tämän vuotisessa liittokokouksessa elettiin jännittäviä hetkiä, kun puheenjohtajavaalit vihdoin pääsivät alkamaan. Uuden puheenjohtajan valinta tuli ajankohtaiseksi, kun liittoa luotsannut Kerttu Pellinen oli ilmoittanut ettei hän enää asetu uudelle kaudelle ehdolle, koska hän saavuttaa kautensa päätöksen aikoihin eläkeiän. Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Satu Henttonen. Kiinnostustaan puheenjohtajan tehtävään oli ilmoittanut kolme ehdokasta. Satu Henttonen on toiminut Pardian sopimusasiantuntijana vuoden 2005 alusta lukien. Pardian edunvalvontaosastolla Henttosen vastuualueisiin on kuulunut yliopistojen ja yrityspuolen edunvalvonta, työhyvinvointi ja työsuojelu sekä tasa-arvo. Henttonen on myös Pardian edustajana STTK:n työelämäasioiden valmisteluryhmässä, Valtion työelämäneuvottelukunnassa ja varajäsenenä Valtion eläkeneuvottelukunnassa. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri. Satu kertoo seuraavassa Universitas-lehdessä näkemyksiään uudesta tulevasta tehtävästään ja liittoa kohtaavista haasteista. Lehdessä esitellään myös YHL:n uutta hallitusta. Liittokokouksen kulku eteni rutiininomaisesti Sääntömääräiset asiat etenivät rivakkaasti kokouksen puheenjohtajina toimineiden Juha Riepposen (ISYHY) ja Eini Mäkelän (TaYHY) johdolla. Liittokokouksen yhteydessä jaettiin kultaisia ansiomerkkejä yhdistysten ja liiton toiminnassa ansioituneille henkilöille sekä palkittiin liittokokouskauden henkilöstön edustaja. Liittokokouskauden henkilöstöedustajaksi valittiin Leena Missonen. Hänestä kerrotaan enemmän sivulla 6. Teksti: Anne Nordström Kuva: Antero Aaltonen Liiton edunvalvonnan kärkitavoitteet ohjaavat toimintaa YHL:n seuraavaa nelivuotiskautta värittää toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset. Näistä merkittävimmät liittyvät valtionhallinnon organisaatiomuutoksiin, tukipalvelujen uudelleen järjestämiseen, vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toteuttamiseen sekä yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman muutokseen. Lisäksi suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle seuraavan liittokokouskauden aikana. Kokouksen hyväksymä toimintalinja-asiakirja sisältää liiton toimintaa ohjaavat keskeiset tavoitteet. Todetaan, että liitto kantaa päävastuun yliopistojen muun kuin opetusja tutkimushenkilöstön palvelussuhteen ehtojen tason ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Liitto suhtautuu kielteisesti paikallisen sopimustoiminnan laajentamiseen nykyisestä, eikä hyväksy palvelussuhteen ehtojen eriyttämistä sopimusalan sisällä. Yliopistojen monimuotoiset yhteistyöhankkeet ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tulevat edellyttämään uudenlaisia ratkaisuja sopimustoiminnassa. YHL näkee, että paikallisten henkilöstönedustajien asema ja tehtävä tulee entistäkin merkityksellisemmäksi kaikilla sopimusaloilla työelämän pelisääntöjen jatkuvasti kiristyessä ja tulkintaerimielisyyksien lisääntyessä. Liitossa varaudutaan siihen kiinnittämällä entistäkin parempaa huomiota henkilöstönedustajien tukeen ja tuen laatuun. Työyhteisöjen kehittäminen, tasa-arvotyö ja työsuojelu pysyvät myös jatkossa merkittävässä roolissa liiton ja sen jäsenyhdistysten toimijoiden edunvalvontatyössä. YHL painottaa, että tulevaisuutta ajatellen ammattijärjestöjen tulee myös kyetä tarkastelemaan toimintaansa ja rakenteitaan uudestaan, ja järjestämään edunvalvonnan ja sen tukitoiminnat mahdollisimman toimivalla tavalla. Erityisen tärkeätä on, että järjestäytymisen hyödyt saadaan paremmin näkyviksi. AN UNIVERSITAS 3/2013 5

6 h e n k i l ö s t ö n e d u s t a j a Liittokokouskauden henkilöstön edustaja valittu Henkilöstön edustajat ovat työyhteisöjen korvaamaton voimavara. He toimivat henkilöstön puolesta asiantuntijoina monenlaisissa toimintapiirinsä tehtävissä. Parhaiten työ onnistuu, kun sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä oman ja muiden työpaikalla toimivien järjestöjen ja työnantajan kanssa. Ilman toimivaa edustuksellista järjestelmää yhteistoiminta kangertelisi, työrauha olisi vaarassa. Myös työn ja työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden tarkkailu jäisi puhtaasti työnantajan kontolle. Aktiivinen ja rohkea henkilöstön edustaja pyrkii ennakoiden kehittämään työyhteisöjen toimintaa ja tarttuu esiin tuleviin ongelmiin etsien ratkaisua ennakkoluulottomasti. YHL:n hallitus päätti valinnan kriteereiksi: valittavan tulee olla YHL:n jäsenyhdistyksen jäsen valittava voi toimia luottamusmiehenä, työsuojeluvaltuutettuna, YT-edustajana, arviointiryhmän jäsenenä, hallituksen jäsenenä, tasa-arvotyössä tai muussa tehtävässä henkilöstön edustajana esitys pyydetään jäsenistöltä. Liittokokouskauden henkilöstön edustaja palkitaan neljän vuoden välein varsinaisessa liittokokouksessa. 6 UNIVERSITAS 3/2013 Liittokokouskauden henkilöstön edustajan palkinnon sai Leena Missonen Palkinnon esittäjät luonnehtivat Leena Missosta intohimoiseksi edunvalvojaksi, joka ei säästä omia vaivojaan yhteisiä asioita hoitaessaan. Hän ottaa asiantuntevasti kantaa edunvalvonnan piiriin kuuluviin asioihin. Jos hän saa tehtäväkseen ajaa asiaa, asialle varmasti myös tehdään kaikki se, mitä vain voidaan. Hän osaa myös neuvotella diplomaattisesti tarvittaessa ja kuunnella eri osapuolia rauhallisesti. Palkinto jaetaan nyt toista kertaa. Palkinnolla halutaan kannustaa ja motivoida henkilöstön edustajaa hänen työssään, jota hän tekee hoitaessa yhteisiä asioitamme ja tukiessa jäseniä. Leena Missonen työskentelee kirjastonhoitajana Helsingin yliopiston kirjastossa Meilahden kampuksella terveystieteiden kirjastossa. Leena on toiminut pitkään luottamusmiehenä ja toimi edellisen luottamusmieskauden toisena varapääluottamusmiehenä. Hän on ollut valmis uusiin luottamustehtävähaasteisiin aina yhtä suurella innolla. Vuonna 2012 hänet valittiin työsuojeluvaltuutetuksi nelivuotiskaudeksi Meilahden kampukselle. Tähänkin tehtäväänsä samoin kuin muihin luottamustehtäviinsä hän on kouluttautunut ahkerasti. Leenan vahvuutenaan on laaja kokemus yliopistoyhteisöstä sekä, työtehtävistään ja työssä sijoittumisestaan johtuen myös tarvittavassa määrin Helsingin uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin toiminnasta ja käytännöistä. Vankka ammattitaito kirjastoammatillisissa tehtävissä ja substanssitietämys ovat vahva pohja neuvotteluissa. Vastuullisten työtehtäviensä lisäksi hän on toiminut pitkään ja erittäin aktiivisesti yliopistoyhteisössä, HYHY:ssä ja YHL:ssa. Hän on kuulunut ja kuuluu henkilöstön edustajana erilaisiin yliopiston työryhmiin: yliopiston palkkausjärjestelmän arviointiryhmän jäsen, yliopiston yhteisen ja Meilahden kampuksen työsuojelutoimikunnan jäsen, yliopiston kirjaston johtokunnan varajäsen, aikaisemmin mm. yliopiston yhteistoimintaneuvoston varajäsen, kirjastojen henkilöstöstrategian työryhmän jäsen sekä myös yliopiston kirjasto- ja tietopalvelutoimikunnan jäsen. Leena on YHL:n kirjastotoimikunnan jäsen ja liittovaltuuston varsinainen edustaja Liiton ensimmäinen valtakunnallinen kirjastoseminaari järjestettiin vuonna 2011 Helsingissä ja Leenalla oli päävastuu onnistuneen tilaisuuden järjestelyissä. Leena on HYHY:n hallituksen jäsen ja varalakkopäällikkö sekä tiedotuksesta, jäsenhankinnasta ja virkistyksestä vastaavan Viuhka-työryhmän jäsen, yhdistyksen kirjastohenkilöstön pitkäaikainen valiokunnan jäsen ja sen varapuheenjohtaja. Yhdistyksen varalakkopäällikkönä hän toimi aktiivisesti mukana valmisteluissa vuonna 2010 lakon uhatessa yliopistosektoria.

7 h e n k i l ö s t ö n e d u s t a j a Seuraavassa esitellään lyhyesti muut liittokokouskauden henkilöstön edustajaehdokkaat. Varaluottamusmies Jukka Laakkonen Jukka Laakkonen työskentelee Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Jukka on toiminut henkilöstön edustajan urallaan varapääluottamusmiehenä, luottamusmiehenä ja yt-edustajana. Tämän lisäksi hän on ollut YHL:n laboratorio- ja teknisen henkilöstön toimikunnan jäsen ja puheenjohtaja. Työ(virka)ehtosopimus, lait ja asetukset siinä kolmiyhteys, johon Jukka henkilöstön edustajan tehtävässään nojannut. Hän on omalla esimerkillään opastanut nuoria henkilöstön edustajia perehtymään asioihin ja viemään asiat loppuun saakka. Yhteiskunnalliset asiat ovat aina olleet Jukan sydäntä lähellä, tästä syystä hänellä on laaja tuttavapiiri yhteiskunnan eri toimialueilla. Edunvalvontakysymyksissä Jukka on ollut tarvittaessa yhteydessä valmistelijoihin ja poliittisiin päättäjiin. ISYHY:n jäsenet ovat aina saaneet ensiluokkaista palvelua, kuten myös henkilöstön edustajakollegat. Jos on asiaa, niin Jukalle voi soittaa, oli juhannus tai joulu! Varapääluottamusmies Markku Ojala Markku Ojala on laboratoriotekniikan ammattilainen ja hän toimii Helsingin yliopiston Viikin kampuksen arvostettuna ja jäsenistöltä luottamuksensa ansainneena, asioihin ajoissa puuttuvana luottamusmiehenä sekä HYHY:n varapääluottamusmiehenä. Markkua luonnehditaan tarvittaessa jämäkäksi toimeen tarttujaksi. Hän on kuunteleva ja keskusteleva neuvottelija. Arvostusta hän on myös saanut esimiehiltä, jotka monesti kyselevät häneltä neuvoja palvelussuhteen ehdoista ynnä muista hankaliksi koetuista työntekoon liittyvistä ongelmatilanteista. Markku toimii Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenenä, yliopiston yhteistoiminta-asioita käsittelevän neuvottelukunnan jäsenenä, Viikin kampuksen työsuojelutoimikunnan varapuheenjohtajana sekä liiton tasa-arvoryhmässä jäsenenä ja oli pitkään myös yliopiston tasa-arvotoimikunnan jäsen. Hän on aktiivinen tasa-arvotavoitteen edistäjä omassa työyhteisössään ja ammattiyhdistysliikkeessä. Hänen esimerkkinsä helpottaa miesten osallistumista tasa-arvotyöhön. Luottamusmies Anneli von Behr Anneli von Behr on laboratorioalan- ja sairaanhoidon ammattilainen. Hän työskentelee Helsingin yliopiston Biolääketieteen laitoksella, Farmakologian osastolla. Anneli toimii Helsingin yliopiston Meilahden kampuksella arvostettuna luottamusmiehenä. Anneli on osallistunut aktiivisesti HYHY:n toimintaan ja erityisesti paneutunut jäsenhankintaan. Hän on oma-aloitteisesti järjestänyt tiedotustilaisuuksia työpaikoilla ja tehnyt yhdistyksen ja liiton edunvalvontaa tunnetuksi. Luottamusmiestehtävissään hän on perusteellinen ja tarkka, mutta myös empaattinen ja helposti lähestyttävä. Anneli osallistuu aktiivisesti ja intohimoisesti myös työsuojelutoimintaan yhteistyössä työsuojelutoimijoiden kanssa. Hän on Meilahden kampuksen työsuojelutoimikunnan jäsen. Osaamistaan ja kokemustaan luottamustehtävässään hän jakaa muille luottamusmiehille olemalla aktiivinen luottamusmiestapaamisissa ja ammattijärjestönsä valiokuntatyössä. Anneli on vahvasti mukana YHL:n LATE-päivien suunnittelussa sekä järjestelyissä. Annelin arvostusta sekä työntekijöiden että työnantajan puolelta kuvaa myös se, että hän kuuluu henkilöstön edustajana Helsingin yliopiston palkkausjärjestelmän arviointiryhmään. UNIVERSITAS 3/2013 7

8 t y ö m a r k k i n a - a s i a a Suomeen syntyi uusi sopimusmalli STTK:n Mikko Mäenpää toivoo vielä kohennusta paikalliseen sopimiseen Suomeen on syntynyt uusi sopimusmalli, sanoo STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää. Siinä otetaan huomioon vientiteollisuuden vaatimukset, kuten Ruotsin mallissakin. Paikallisessa sopimisessa meidän pitää kuitenkin aloittaa miltei uudelleen alusta. Suomalainen työmarkkinamalli on STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mukaan ihan omanlaisensa. Kaiken lisäksi se on kehittynyt. Tämä uusi malli alkoi vuoden 2011 raamiratkaisusta, ja työllisyys- ja kasvusopimus tuo siihen jatkoa, Mäenpää sanoo. Hänen mukaansa harva maa pystyy kriisin kynnyksellä sopimaan maltillisesta liki kolmen vuoden ratkaisusta. Ehtona työllisyys- ja kasvusopimukselle on, että mukana ovat teollisuus, logistiikka ja koko julkinen sektori. Julkisen sektorin mukanaololle on Mäenpään mukaan syynsä. Työnantajapuoli ei halua julkisen sektorin korotusten menevän edes nimellisesti teollisuuden yli. Vaikka julkisella sektorilla ei juuri ole palkankorotusvaraa? Tämä on työnantajalle ideologinen kysymys. Yhteiset arviot, yhteiset näkemykset Sopimuspolitiikalla on Mäenpään mukaan hyvä tulevaisuus niin kauan, kuin järjestäytymisaste pysyy korkeana. Ammattiliittojen pitää olla aktiivisia uusil- 8 UNIVERSITAS 3/2013 la aloilla ja uusissa yrityksissä. Tarvitaan rankkaa rekrytointityötä ja sellaisia keinoja, jotka puhuttavat nuoria. Meneillään oleva rakennemuutos jatkuu Mäenpään mukaan pitkään. Globaali rakennemuutos jatkuu varmaan vielä kymmenen vuotta. Se asettaa uudenlaisia haasteita yhteiskunnalle, Mäenpää sanoo. Tässä on tilaus talous- ja työmarkkinapolitiikan koordinoimiselle, eli millaista yhteiskuntaa Suomeen halutaan. Toivottavasti kulloinenkin hallitus tarttuu tähän. Mäenpään mukaan rakennemuutoksen läpivienti vaatii konsensusta. Elinkeinoelämällä ja palkansaajapuolella pitää olla yhteistä tietoa toimintaympäristöstä. Eli hankitaan yhteistä tietoa ja analysoidaan sitä. Tehdään yhteisiä arvioita, mitä Suomi tarvitsee, hän esittää. Luottamus rakennettava työpaikoille takaisin Mäenpään mukaan keskitetyt ratkaisut ovat sopineet hyvin poikkeuksellisiin taloustilanteisiin. Meillä ei ole montaa keinoa ratkaista kestävyysvaje oikein, rakentaa valtion budjetti järkevästi ja pitää samanaikaisesti huolta ostovoimasta ja kilpailukyvystä, hän huomauttaa. Tietyistä vastakkainasetteluista huolimatta työnantajaja palkansaajapuolen välillä on keskustelu- ja neuvotteluyhteyksiä, STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää muistuttaa. Toinen haaste on löytää työpaikoille parempi luottamus, jotta paikallista sopimista voidaan kehittää. Siinä ollaan viime vuosina menty vähän väärään suuntaan. On syntynyt epäluottamuksen ilmapiiri. On iso haaste ryhtyä parantamaan sitä, Mäenpää pohtii. Luottamus rapautui, kun teknologiateollisuuteen ja rahoitusalalle luotiin uusia palkkausjärjestelmiä, joissa henkilökohtaista palkanosaa kasvatettiin. Sillä haluttiin lisää liikkumavaraa ja kannustavuutta, mutta jokin meni pieleen. Luottamusmiesten viesti oli, että korotuksista ei tosiasiassa neuvoteltu paikallistasolla. Esimiesportaan kanssa käytävien neuvottelujen sijaan korotuksia ohjattiin monissa paikoin konsernitasolta, kenttää tuntematta. Matto vietiin alta pois. Pohja pitäisi löytää uudelleen, Mäenpää toteaa. Yksi raamiratkaisun moottori oli, että epäluulo paikalliseen sopimiseen oli niin suurta etenkin teknologiateollisuudessa ja finanssialalla, hän lisää. Työllisyys- ja kasvusopimukseen on kirjattu, että sopimisjärjestelmää kehitetään. Aikataulu on tosi hurja. Ensi vuoden syksyyn mennessä pitäisi pohtia työrauha-asioita, neuvottelujärjestelmän kehittämistä ja mielestäni myös paikallisen sopimisen edistämistä, Mäenpää toteaa. Ruotsin malli sopii Ruotsille Työnantajapuoli ja toisinaan muutama nimekäs tutkija ovat vähän väliä patistamassa suomalaisia ruotsalaiseen työmarkkinamalliin. Siellä teollisuussektori sopii palkankorotuksesta ja muut alat seuraavat esimerkkiä. Lisäksi miltei kaikilla aloilla on käytössä henkilökohtaiset palkkakeskustelut. Ruotsin mallissa ei ole mitään vikaa. Se sopii Ruotsille ja on pitkän kehityksen tulos, Mäenpää tuumii.

9 t y ö m a r k k i n a - a s i a a Suomessa on työpaikoilla aivan erilainen neuvottelukulttuuri kuin Ruotsissa. Meillä työnantaja suhtautuu valitettavan harvoin palkansaajapuoleen tasavertaisena neuvottelukumppanina. Teknologiateollisuuden palkankorotustason nöyrä seuraaminen ei Suomessa onnistu. Elinkeinoelämän keskusliitto EK yritti vuoden 2009 liittokierroksella ujuttaa Suomeen palkkaankkurimallia. Se annettiin julistuksella. Ei uutta sopimusmallia voi luoda julistuksella, vaan siihen pitää hakea yhdessä sellainen malli, jonka kaikki voivat hyväksyä. Mäenpää huomauttaa, että Suomessa vientiteollisuuden tarpeet otetaan huomioon keskitetyissä ratkaisuissa. Meillä ei ole tehty sellaista tupoa, raamiratkaisua tai työllisyys- ja kasvusopimusta, jossa ei olisi tarkkaan otettu huomioon vientiteollisuuden intressiä. Lähtökohtana on pidetty sitä, että vienti on hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Nyt meille on syntynyt tällainen uusi malli, kuin varkain, Mäenpää tähdentää. Keskusjärjestöt neuvottelevat ja vientiteollisuus vaikuttaa taustalla. Raamiratkaisua ei olisi aikanaan syntynyt, ellei teknologiateollisuus olisi näyttänyt sille vihreää valoa. Vientiteollisuus on ollut aktiivinen myös työllisyys- ja kasvusopimuksen taustalla, Mäenpää muistuttaa. Teksti: Birgitta Suorsa UP-uutispalvelu STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää esitti joitakin vuosia sitten pyöreän pöydän keskusteluja kasvun aikaansaamiseksi. Ideana oli rakentaa konsensusta kovassa rakennemuutoksessa. Itse asiassa sen voisi ottaa uudelleen esille. UNIVERSITAS 3/ Kuva: STTK

10 y l i o p i s t o p ä i v ä n a n t i Ilman luottamusta järjestelmät sortuvat YHL:n järjestämä, jo perinteeksi tullut Yliopistopäivä osui työmarkkinatilanteen kannalta mielenkiintoiseen ajankohtaan. Työmarkkinajärjestöt saavuttivat elokuussa neuvottelutuloksen työllisyys- ja kasvusopimuksesta, josta liitoissa käydään parhaillaan alakohtaisia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja. Neuvottelujen takaraja on 25. lokakuuta, jonka jälkeen arvioidaan sopimuksen kattavuus. YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen totesikin seminaarin teeman olevan kaikilta osin ajankohtainen juuri nyt. Sopimusneuvotteluissa tarvitaan aina molempien osapuolten luottamusta ja tahtoa löytää yhdessä ratkaisuja ja kompromisseja joudutaan tekemään. Yksipuoliset sanelut johtavat, mitä todennäköisemmin, huonoon lopputulokseen. - Kun sopimusneuvotteluja käydään avoimesti, ei siilipuolustukseen ole tarvetta, Pellinen tähdensi. Konsensus ei ole kuollut STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää aloitti oman puheenvuoronsa ottamalla pitkän aikavälin perspektiivin työmarkkinoiden kehitykseen. Suomessa elettiin kasvun aikaa 1980-luvun lopussa. Kasvun myötä yhteiskunta kehittyi ja uudistui. Samanaikaisesti liberalistinen aatesuunta sai yhä äänekkäämpiä kannattajia ja kritiikki keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja kohtaan kasvoi. Työnantajien mielestä keskitettyjen ratkaisujen aika oli ohi, koska ne eivät sopineet vapaaseen talouteen perustuvaan 10 UNIVERSITAS 3/2013 markkinayhteiskuntaan. Julistettiin, että konsensus on kuollut. Sitten Suomi syöksyi 90-luvun lopun lamaan. - Konsensusta tarvittiin taas, ja pitkäaikaisilla maltillisilla työmarkkinaratkaisuilla onnistuttiin saamaan Suomi taas nousuun, Mäenpää sanoi. Sitten siirryttiin globalisaation aikaan ja kritiikki sopimusjärjestelmäämme kohtaan sai uutta tuulta. STTK:n puheenjohtajan mukaan tämän aikakauden aikana luottamus työantajien ja työntekijöiden välillä rapistui ja vastakkainasettelu lisääntyi. Tulevaisuuden haasteiden kohtaamisessa tarvitaan kuitenkin konsensusta ja yhteistä luottamusta. Sillä kaikille osapuolille on hyödyllistä, että suomalaiset yritykset pärjäävät ja työllisyys saadaan kasvuun. - Nyt neuvoteltu työllisyys- ja kasvusopimus on selkeä osoitus, että konsensusta ja yhteistä tahtoa tarvitaan myös jatkossa, Mäenpää totesi. STTK:n puheenjohtajan laajempi haastattelu sopimustoiminnan tulevaisuuden näkymistä on luettavissa tämän lehden sivuilla 8-9. Luottamus on vaalimisen arvoinen asia Pardian puheenjohtaja Antti Palola puhui luottamuksesta ja sen tärkeydestä yhteiskunnassa ja työelämässä. Suomalainen yhteiskunta ja sen toiminnot ovat pitkälti rakennettu konsensuksen voimin. Luottamus syntyy pienistä asioista, ja on monitahoinen asia. Se on syvästi tunteeseen pohjautuva olotila. Luotettavuutta arvioidaan kohtelusta ja kunkin omasta käyttäytymisestä. Luottamus on tärkeä osa työelämän arkea ja tärkeä organisaatioon sitoutumisen kannalta. Luottamus organisaatioon ja sen toimintaan lisää työhyvinvointia. Luottamus on myös hyvin haavoittuva asia. Sen voi helposti menettää, mutta sen uudelleen rakentaminen vaatii työtä ja vie aikaa. - Vaikka luottamuksessa on tällä hetkellä säröjä on se suomalaisessa yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla pääsääntöisesti hyvällä tolalla, Palola totesi. Vaikeina aikoina luottamus tai sen puute aina korostuu. Säröilevän luottamuksen aikanakaan ammattijärjestöliikkeen ei Pardian puheenjohtajan mielestä pidä olla ei-liike, vaan sen on oltava mukana kehittämässä yhteiskuntaa ja työmarkkinoita. Pardian puheenjohtaja Antti Palola kirjoittaa luottamuksesta ja työmarkkinatilanteesta enemmän tämän lehden sivulla 15. Pöydän tärkeä rooli sopimustoiminnassa Neuvotteluissa pöydällä on tärkeä rooli aloitti työmarkkinapäällikkö Risto Lerssi Sivistystyönantajista oman alustuksensa. Kuulijoissa tämä herätti hilpeyttä. Hän on neuvottelijan arjessa huomannut, miten yksi substantiivi on saavuttanut korostuneen, melkein pyhän, aseman: asioita laitetaan pöydälle tai nuijitaan pöytään, asiat tuodaan pöytään ja käsitellään eri pöydissä, osapuolet istuvat pöytään tai poistetaan pöydästä...jne. Jos neuvotteluryhmä on iso, se ei aina edes mahdu samaan pöytään! Sopimustoiminnassa "pöydällä" on myös eri tasoja: keskitetty taso, liittotaso ja paikallinen taso. Pöydän tärkeys sai Lerssin jatkamaan pohdintojaan, mihin suuntaan neuvottelujärjestelmä on kehittymässä. Pysytäänkö liittotasolla, jossa sopimus tehdään YHL:n/Pardian, JHL:n ja JUKO:n sekä Sivistystyönantajien välillä? Vai eriytyykö järjestelmä niin, että paikallisen tason (yliopistokohtainen) soveltaminen työehtoihin liittyvissä kysymyksissä lisääntyy? Elinkeinoelämän Keskusliitto EK tavoittelee paikallistason sopimisen lisäämistä. - Jos paikallista sopimista kehitetään voimakkaasti, menetetään yliopistojen välillä vallitsevaa yhtenäisyyttä ehtojen tulkinnoissa ja soveltamisissa, sanoi Lerssi. Tällaisessa tilanteessa soveltaminen ja tulkinta hajaantuu 14 eri neuvottelupöytään. Lerssi muistuttaa, että taloudellinen tilanne heijastuu neuvotteluissa käsiteltäviin asioihin. Vaikeat ajat realisoituvat usein ikävinä reunaehtoina ja konkreettisesti rahoituksen leikkaus näkyy toimintojen supistuksina ja alasajoina.

11 y l i o p i s t o p ä i v ä n a n t i Osanotto Yliopistopäivillä oli jälleen kerran hyvä. Ajankohtainen teema oli kerännyt kuulijoita ympäri Suomea. STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään mukaan suomalaisia työmarkkinoita on onnistuttu sopeuttamaan tekemällä maltillisia työmarkkinaratkaisuja. Esimerkiksi Saksan malli sopeuttaa ei sovi meille. Uusia matalapalkkatöitä ja työssä käyvää köyhälistöä ei Suomeen ole syytä luoda. Ω Yliopistojen siirtyminen omaan sopimukseen vaati yhteistä kieltä. - Neljä vuotta on nyt keskusteltu, ja kieli alkaa olla yhtenäinen. Sopimukseen on aina päästy, mutta kompromisseja on jouduttu tekemään. Win-win -tilanteeseen ei aina päästä, mutta loose-loose tilannekin on hyvä, silloin molemmat ovat jotakin hävinneet, mutta myös voittaneet, sanoi YHL:n puheenjohtaja Kerttu Pellinen. Ω Milloin saadaan työehtosopimus, jota ei tarvitse tulkita, työmarkkinapäällikkö Risto Lerssi? - Ei koskaan, sillä tyhjentäviä määräyksiä ei pystytä laatimaan. Pitää muistaa, että sopimusten tekstit ovat aikansa lapsia, joten muutoksia tulee koko ajan. Tulkinnat joudutaan aina tekemään nykytilanteessa. Ω Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtaja Jouni Valjakka sanoi, että työnantaja antaa ohjeistuksia, joita viedään organisaation tasolle. Tavoitteena on, että käytännöt olisivat yhtenäiset. Tuloksekas yhteistyö paikallistasolla syntyy keskittymällä niihin asioihin, jotka tunnistetaan ja tunnetaan. Lisäksi tulee ottaa huomioon toimivallan rajat. UNIVERSITAS 3/

12 y l i o p i s t o p ä i v ä n a n t i Pardian ja JUKO:n neuvottelupäälliköt Niko Simola ja Vesa Laine olivat yhtä mieltä sitä, että yhteistyötä ja joukkovoimaa tarvitaan myös paikallisella tasolla. Yhteisiä tavoitteita kannattaa etsiä yli järjestörajojen. Suurempi joukko takaa paremman lopputuloksen. YHL:n varapuheenjohtaja Saija Kyllösen mukaan kriisitilanteessa on tärkeätä aidosti miettiä erilaisia vaihtoehtoja ja keinoja selviytyä tilanteesta. Yliopistotyönantajat hoitavat Risto Lerssin mielestä työnantajaroolinsa hyvin. Yhteistyö on valttia ja luottamusta löytyy. Asiat riitelevät, mutta osapuolten keskinäiset välit ovat kunnossa. - Perusasiat ovat kunnossa, joskin erimielisyyttäkin esiintyy, hän totesi. Neuvottelutoiminnan yksi iso arvo on, että osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen asiasta. Yhteistyö toimii, mutta haleja ei jaeta Pardian neuvottelupäällikkö Niko Simola ja JUKO:n neuvottelupäällikkö Vesa Laine kävivät vuorovaikutteisen keskustelun yhteistyön merkityksestä sopimustoiminnassa. Todettiin, että alusta alkaen yliopistosektorin pääsopijajärjestöjen Pardian, JHL:n ja JUKO:n neuvottelijoiden yhteistyössä ei ole syntynyt sellaisia tilanteita, että suhteet olisivat menneet poikki. Tavoitteet ovat toki olleet erilaisia, koska jokainen järjestö tarkastelee niitä oman jäsenkuntansa näkökulmasta. Koska jäsenryhmien kesken on eroja, joudutaan hakemaan kompromisseja. Onko työnantajapuoli vastapuoli vai yhteistyökumppani? - Yhteistyötä pitää tehdä, mutta halailla ei voi, sanoivat molemmat neuvottelupäälliköt yhteen ääneen. Jäsenistö voi välillä ihmetellä, miten jonkun 12 UNIVERSITAS 3/2013 asian hoitaminen kestää niin tavattoman kauan. Neuvottelupäälliköiden mielestä asioiden hoito vaatii usein myös taustakeskusteluja. Ne vievät oman aikansa, mutta helpottaa useimmiten hyvän lopputuloksen saamista. - Neuvottelutilanne ei ole sellainen, että jokainen pyrkii poimimaan vain «rusinat pullasta». Ei voida pitää kiinni vain omista tavoitteista, vaan on yritettävä löytää yhteinen ratkaisu. Aina se ei tietystikään ole helppoa. Neuvottelupäälliköt löysivät yliopistotyönantajan yhteistyöstä myös parannettavaa. - Tilastoyhteistyössä ja tietojen saamisessa pitää parantaa, he totesivat. Paikallista sopimista ei voi lisätä, elleivät neuvotteluosapuolet saa asiaan liittyvää tietoa samalla tavalla. Luottamusta pitää tältä osin parantaa. Yliopiston johtamisjärjestelmä ei ole suoraviivainen Henkilöstöjohtaja Jouni Valjakka Jyväskylän yliopistosta huomautti hymyillen, että paikallisella tasolla neuvottelutoiminta tarkoittaa «pöydässä» istumisia ja keskusteluja. - Mutta aina ei istuta pöydässä, vaan palaverataan myös parkkipaikalla! Valjakka kertoi prosesseista, joita yliopistouudistus toi yliopistotyönantajan rooliin. - Paikallisella tasolla neuvottelutoiminta alkoi siten, että ensin piti miettiä, mitä yliopiston henkilöpolitiikka oikein on ja määrittää käsitteitä ja sisäistää niitä. Myös työnantajapolitiikan linjauksia piti miettiä. Henkilöstöpolitiikan ja työnantajapolitiikan tuli olla yhdensuuntaisia. Piti päättää, ketkä työnantajapolitiikan ohjaavat yliopistotasolla ja selvittää toimivalta ja vastuusuhteet yliopistossa. Jyväskylän yliopistossa työnantajapolitiikan linjaus sisältää muun muassa sen, miten suhtaudutaan työntekijäjärjestöjen edustajiin. Henkilöstöjohtajan mukaan yliopistoissa esiintyy erilaisia arvomaailmoja, jotka ovat kehittyneet aikojen saatossa ja akateemisten traditioiden seurauksina. Esimiestoiminnassa esiintyy vahvat auktoriteetit ja omien näkemysten ajaminen, sekä positiivisessa että negatiivisessa merkityksessä. Osalla esimiehillä on lisäksi ns. kaksoisrooli, eli ovat toisaalta työnantajan roolissa ja toisaalta työntekijän roolissa. - Tämä aiheuttaa pohdintoja, missä määrin ja mitä luottamuksellisia tietoja voidaan luovuttaa eteenpäin, sanoi Valjakka. Arvostuksen pitää näkyä työpaikan arjessa YHL:n varapuheenjohtaja Saija Kyllönen toivoi työrauhaa kentällä. Murros yliopistoissa on ol-

13 y l i o p i s t o p ä i v ä n a n t i Keskustelu yliopistorahoituksesta ja sen vaikutuksesta yliopistojen toimintaan vetää osanottajien ilmeet mietteliääksi. Järvenpää teatterin lauluryhmä esiintyi. lut, ja on edelleen, valtava. On palkkausjärjestelmää koskevia irtiottoja, yt-neuvotteluja ja irtisanomisia. Henkilöstö toivoo, että saisi jo keskittyä perustyöhönsä. Yliopistojen henkilöstö on hyvin sitoutunut työhönsä ja haluaa tehdä sen hyvin. Kyllönen huomautti, että juhlapuheissa kyllä sanotaan, että henkilöstö on voimavara. - Jos se oikeasti on niin, sen pitää myös näkyä työpaikan arjessa. Riittämättömyyden tunne syö työhyvinvointia ja jaksamista. Kyllönen peräänkuulutti realismia henkilöstön mitoitukseen. - Työmäärien tulee olla kohtuullisia. Ihmisel- lä ei voi teettää enemmän työtä, kuin mitä hän ehtii tehdä työajan puitteissa. Jos rahaa ei ole palkata lisää henkilöstöä, on ryhdyttävä priorisoimaan, mitä tehtäviä tehdään. Lisäksi Kyllönen edellytti, että kun neuvotellaan, niin neuvotellaan aidosti. Hänen mielestä on turhauttavaa huomata, että joskus tullaan neuvottelupöytään, jossa asiat on jo etukäteen ratkaistu. Teksti: Anne Nordström Kuvat: Antero Aaltonen Keskustelua käytiin vilkkaasti päivän aikana. Kuvassa Ennio Zuccaro esittämässä kysymyksensä. UNIVERSITAS 3/

14 y l i o p i s t o p ä i v ä n a n t i Neljä vuotta yliopistojen uutta elämää Opetusneuvos Jorma Karhun mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriön kevään aikana tekemät yliopistovierailut osoittautuivat tarpeellisiksi. Ne lisäsivät merkittävästi ministeriön tietämystä yliopistokentän kokonaistilanteesta, ja nostivat esille erilaisia kehittämistarpeita. Keskusteluja käytiin samoista asioista kuin, mitä tuli esille yliopistouudistuksen vaikutusten arvioinnissa. Yliopistovierailujen aikana OKM:n edustajat tapasivat yliopistojen ylimmän johdon, dekaanit sekä henkilöstön, opiskelijoiden ja eri sidosryhmien edustajia. Keskustelujen teemat olivat strateginen johtaminen ja eri toimijoiden välinen vuorovaikutus, korkeakoulurakenteiden kehittäminen ja toiminnan laatu sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi. Rahoitusmalli ohjaa toimintaa Opetusneuvoksen mukaan yliopistoissa on hyödynnetty vahvistunutta autonomiaa eri tavoin. Yliopistojohdon kommenteissa koettiin OKM:n strategisempi ohjausote myönteiseksi. Samalla kuitenkin koettiin, että OKM:n rahoitusmalli määrittää yliopistojen toimintaa strategioita enemmän. Kaikkia toimintatapoja Karhun mukaan ei vielä ole pystytty uudistamaan, vaan yliopistoissa toimitaan edelleen samalla tavalla kuin ennenkin. Luopuminen jostakin toiminnasta on haasteellista ja vaikeata toteuttaa. - Pienevä rahoitus pakottaa yliopistoja tarkistamaan toimintojaan, opetusneuvos Karhu huomautti. Jostakin pitää pystyä luopumaan! Uudistustyössä ministeriö ei halua toimia yliopistojen käskyttäjänä, mutta Karhun mielestä yliopistot tarvitsevat sparraajan ja näkemyksien esittäjän tukemaan tätä työtä. Henkilöstön näkemykset huomioon Karhu kertoi, että henkilöstö näkee yliopistouudistuksen heikentäneen heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Karhu totesi erojen tässäkin asiassa esiintyvän yliopistojen välillä. Henkilöstö haluaa, että heidän näkemyksensä otetaan aidosti huomioon kehittämistoimissa. - Viesti oli, että henkilöstöä kyllä kuullaan, mutta vasta päätöksenteon jälkeen, sanoi Karhu. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia tulee kehittää ja parantaa. Karhu piti tärkeänä, että 14 UNIVERSITAS 3/2013 Opetusneuvos Jorma Karhu sanoi yliopistouudistuksen tuoneen myös myönteisiä muutoksia. Hänen mukaansa yliopistojen strateginen ote on vahvistunut ja johtaminen on ammattimaistunut. Myös sidosryhmäsuhteet ovat tiivistyneet ja talousosaamiseen on kiinnitetty parempaa huomiota. henkilöstöä ja myös opiskelijoita saadaan sitoutettua yliopistoon ja sen toimintaan. Lisää rahoitusta on turha odottaa! Lopuksi kuultiin lyhyt katsaus talousnäkymistä ja yliopistorahoituksesta valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa myös yliopistot joutuvat säästämään. Karhu varoitti yliopistoja rakentamasta toimintaansa toiveelle kasvavasta rahoituksesta. - Talousarvioesitys ei tuo lisäystä yliopistojen rahoitukseen, Karhu sanoi vakavana. Talousarviossa yliopistojen rahoitus on vähentynyt kevään esityksestä. Kesäkuussa yliopistoindeksi arvioitiin noin 41 milj. euroksi ja nyt se kutistui runsaaseen 30 milj. euroon. Tämä johtuu Karhun mukaan yliopistoindeksin pohjalukujen tarkistuksesta Opetusneuvos Karhu piti yliopistouudistusta kaiken kaikkiaan onnistuneena. Hänen mukaansa yliopistot eivät olisi ilman uudistusta saaneet nykyistä maksuvalmiusrahaa. Yliopistokiinteistöjen omistuksen uudelleenjärjestelyt kasvattivat yliopistojen pääomaa. Lisäksi Aalto-yliopiston asteittainen toiminnan lisärahoitus on toteutettu ja kaikkien yliopistojen oli mahdollista saada keräämiensä lahjoitusten määrään suhteutettua valtion vastinrahoitusta. Teksti: Anne Nordström Kuva: Antero Aaltonen

15 t y ö m a r k k i n a - a s i a a Luottamuksen puute horjuttaa työmarkkinoiden vakautta Työmarkkinaosapuolten välinen luottamus näyttää nykyään olevan katoavaa kansanperinnettä. Valitettavasti muuhun johtopäätökseen on vaikea päästä, kun arvioi viime vuosina tehtyjen sopimusten jälkipyykkiä. Syksyllä 2011 syntyneessä raamisopimuksessa sovittiin oikein varta vasten osapuolten keskinäistä luottamusta lisäävistä toimenpiteistä. Tavoitteena oli kartoittaa ja poistaa osapuolten välejä hiertävät luottamusongelmat. Tavoitteena oli lisäksi kehittää avoimuuteen sekä keskinäiseen arvostukseen ja luottamukseen perustuvaa työmarkkinakulttuuria. Osapuolet arvioivat tuolloin siis kaksi vuotta sitten, että kysymyksessä on monivuotinen hanke. Ja niin se näyttää olevankin. Kohta on kulunut kaksi vuotta raamisopimuksen allekirjoittamisesta ja toistaiseksi ainoa tähän asiaan liittyvä konkreettinen teko on ollut kesän 2012 korvalla osapuolille järjestetty yhteisseminaari, jossa oikein joukolla hymistiin ja josta ei jäänyt jälkipolville paljon kerrottavaa. Sovitusta asiasta syntyi kiista Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät neuvottelutulokseen työllisyys- ja kasvusopimukseksi. Sopimusalakohtaiset soveltamisneuvottelut käynnistyivät verkalleen ja niille varattiin aikaa kahdeksan viikkoa. Soveltamisneuvottelujen takaraja on 25. päivä lokakuuta. Soveltamisneuvottelujen käynnistyttyä tuli mieleen väkisin lausahdus, että sama kaiku on askelten. Kaksi vuotta sitten syntyneen raamisopimuksen yhteydessä sovittiin työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien lisäämisestä eli niin sanotusta kolmesta koulutuspäivästä. Tästä kehkeytyi lähes parin vuoden riita osapuolten välille. Se ratkesi vasta alkusyksystä, kun työministeri Lauri Ihalainen runnoi kasaan todella laihan kompromissin. Se vesitti alkuperäisen ja hyvän tarkoituksen lähes tykkänään. Asiassa kävi vähän kuin entiselle miehelle, joka ryhtyi kauhaa nikkaroimaan ja sai aikaan tikun. Sovittuun asiaan pitää voida luottaa Tällä kertaa soveltamisneuvottelujen käynnistyttyä suurimmaksi erimielisyyden aiheeksi on noussut yleiskorotus ja sen toteuttamis- tapa. Työnantaja on tulkinnut, että 20 euron yleiskorotus ei ole 20 euroa, vaan jotakin aivan muuta. Työnantaja on katsonut, että sopimuksessa mainittu 20 euron yleiskorotus ei ole yleiskorotus vaan kustannusvaikutus, joka syntyy yleiskorotuksesta ja sen heijastusvaikutuksista. Tulkinta on työmarkkinapöydässä uusi ja perin hämmentävä. Kiista yleiskorotuksen toteuttamisesta saattaa asiaan vihkiytymättömästä tuntua vähäpätöiseltä, mutta sitä se ei suinkaan ole. Kyse on todella tärkeästä periaatteesta, ja mikäli nyt annamme periksi ja luovumme tulkinnastamme, mitä saamme seuraavaksi eteemme? Palkankorotusvarallisuuden on jäätävä pysyvästi järjestelmään. Työllisyys- ja kasvusopimuksen neuvottelutuloksessa todetaan selvästi, että ensimmäinen sopimuskorotus on 20 euroa kuukaudessa, ja se maksetaan 4 kuukauden kuluttua uuden sopimuksen alkamispäivästä lukien. Toinen sopimuskorotus on puolestaan 0,40 prosenttia kuukaudessa, ja se maksetaan 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä sopimuskorotuksesta. Yleiskorotukset on kohdistettava pohjiin eli palkkataulukoihin, vaativuustason palkkoihin tai tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Yhteistyö on saatava kuntoon Osapuolten välinen luottamus tuntuu olevan kovilla ja luottamuspula tuntuu kasvavan, mitä kauemmaksi paikalliselta työpaikkatasolta edetään. Uskon, että työnantajan ja työntekijöiden edustajien keskinäiset välit ja sen myötä luottamus ovat varsin hyvällä mallillalla paikallisella työpaikkatasolla. Pardian puheenjohtaja Antti Palolan mukaan luottamus on ihmisen mittainen asia ja kanssakäyminen perustuu luottamukseen. Sopii toivoa, että osapuolten välinen luottamus palautuisi ennalleen läpi koko neuvottelujärjestelmän. Tämä on tärkeää koko työmarkkinaneuvottelujärjestelmän olemassaolon ja oikeutuksen kannalta. Meillä on isoja asioita ratkaistavana aivan lähitulevaisuudessa. Muun muassa työeläkejärjestelmän uudistamisneuvottelut alkavat muutaman kuukauden kuluessa, ja niinpä onkin enemmän kuin toivottavaa, että osapuolten välit ovat kunnossa ja kadonnut luottamus löydetty. Teksti: Antti Palola Kuva: Anne Nordström UNIVERSITAS 3/

16 l a k i - a s i a a Avopuolison hyvitysvaatimus Varallisuussuhteet avoliitossa Avoliitossa avopuolisot omistavat ja määräävät omasta omaisuudestaan rajoituksetta. Nimiperiaatteen mukaisesti avoliitossa puolisoilla voi olla yhteisesti omistettua omaisuutta. Parisuhteen kestäessä avopuolisoita sitoo solidaarisuus. Puolisoiden ansiotulot saattavat poiketa huomattavasti toisistaan. Alaikäisten lasten vuoksi toinen puoliso saattaa keskittyä pitkäaikaisesti kotitöihin. Näissä olosuhteissa avopuolisoiden varallissuusuhteet voivat panostusten osalta kasvaa hyvinkin epäsuhtaisesti. 16 UNIVERSITAS 3/2013 Erottelukirja Avoliiton päättyessä avopuoliso tai avopuolison perillinen voi vaatia omaisuuden erottelua ja erottelukirjan laatimista. Sen osalta noudatetaan perintökaaren perinnönjakokirjaa koskevia säännöksiä. Kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Yhteisomistussuhde on vaadittaessa purettava. Hyvitysvaatimus Hyvitysvaatimusten edellytyksistä säädetään avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta säädetyn laissa. Laki tuli voimaan Avopuolison hyvitysvaatimus erotilanteessa perustuu yhteistalouden hyväksi annettuun panokseen tai sijoitukseen. Näillä toimenpiteillä avopuoliso on kartuttanut tai säilyttänyt toisen avopuolison omaisuutta. Hyvitysvaatimuksen edellytyksenä on, että avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen yksinomaan nimiperiaatteeseen nojautuvan omistussuhteen perusteella johtaisi perusteettoman edun saamiseen yhteistalouteen panostaneen tai sijoittaneen avopuolison kustannuksella. Kyseinen panostus voi ilmetä siten, että avopuoliso A on tehnyt työtä yhteisen talouden tai toisen avopuolison B omistaman omaisuuden hyväksi: A on pitkäaikaisen avoliiton aikana paitsi käynyt ansiotyössä niin samalla hoitanut 5 alaikäistä lasta kotona omaisuuden (asuntoosake, auto) tullessa yksinomaan B:n nimiin tai A on suunnitellut ja rakentanut kesämökin B:n omistamalle kiinteistölle B:n kustantamin tarvikkein saamatta käyttää lainkaan kesämökkiä. Varojen yksipuolinen sijoittaminen on voinut tapahtua siten, että A on yksin lyhentänyt yhteisissä nimissä ollutta asuntolainaa sekä maksanut lisäksi rahoitusvastikkeiden perusteella yhtiölainaa. Jotta hyvitysvaatimus voisi menestyä, toiselle puolisolle koituneen perusteettoman edun täytyy olla merkitykseltään vähäistä suurempi. Panostuksen merkittävyys Lain esitöissä todetaan, että kyse täytyy olla merkittävästä varallisuuden sijoittamisesta. Tavanmukainen yhteisestä omaisuudesta huolehtimien ei oikeuta hyvitykseen, ellei se ole luonteeltaan merkittävän yksipuolista ja pitkäkestoista. Taustalla on kokonaisvaltainen harkinta: ratkaisevassa asemassa ovat omaisuuden omistussuhteet, panoksen ja sijoituksen määrä, panoksen vaikutus omaisuuden säilymiseen ja kartuttamiseen sekä muut näihin verrattavat seikat ja toiminta. Hyvitysvaatimuksen ei tarvitse perustua tarkkoihin tositteisiin tai euromääriin, kunhan vaatimuksen perusteiden tueksi on muuten riittävä näyttö. Korkein oikeus on päätöksillään linjannut perusteettoman edun vaatimusten perusteita ja määriä. Hyvityssäännöksen tarkoituksena on nyt korvata nämä perusteetonta etua koskeneet palautuskanteet. Hyvityksestä voidaan sopia. Sen ratkaiseminen voidaan uskoa käräjäoikeuden omaisuuden erottelua varten määräämälle pesänjakajalle. Hyvitysvaatimus voidaan saattaa myös kanteella käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Opetus Liika solidaarisuus avoparisuhteessa voi sokeuttaa ja lyödä korvalle omaisuuden erottelussa. Sen välttämiseksi ja tulevaisuuden haltuun ottamiseksi kohtuullisesta hyvityksestä kannattaa sopia ennakolta. Matti Kukko asianajaja Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy

17 t y ö e l ä m ä p u h u t t a a Itsensä työllistäjien sosiaaliturvaan parannuksia Itsensä työllistävä tekee työtä omaan lukuunsa työsuhdetyön ja yrittäjyyden raja-alueella. Vaikka itsensä työllistävä ei olisi yrittäjä, hän on joissakin sosiaaliturvakysymyksissä erilaisessa asemassa kuin palkansaajat. Näiden eroavuuksien korjaamiseksi ehdotetaan muutoksia lainsäädäntöön. Luovilla aloilla työskentelevien ja muiden itsensä työllistävien henkilöiden sosiaaliturvaa selvittänyt työryhmä ehdottaa, että toimeksianto- tai konsulttisopimukseen perustuva työ kartuttaisi jatkossa työntekijän eläkelain mukaista eläkettä silloin, kun työn tekevällä henkilöllä ei ole yrittäjän (YEL) tai maatalousyrittäjän (MYEL) eläkevakuutusta. Työryhmän mielestä apurahansaajien tulisi voida keskeyttää MYEL-vakuutuksensa ansiotyön tekemisen ajaksi. Tutkija- tai taiteilijaryhmässä työskentelevien apurahansaajien lyhyitä apurahajaksoja voitaisiin yhdistellä nykyistä joustavammin eläkevakuutuksessa. Työn epävarmuus stressaa Suomalaisille työntekijöille eniten työperäistä stressiä aiheuttavat töiden uudelleenjärjestely ja työsuhteen epävarmuus. Stressaavaksi koetaan myös työn määrä sekä työtehtävien ja vastuiden epäselvyys työyhteisössä. Suomen tulokset ovat linjassa muiden Euroopan maiden tulosten kanssa. Tiedot ilmenevät Euroopan työterveys- ja -turvallisuusviraston (Bilbao-virasto) tekemästä kyselystä. Euroopan laajuiseen kyselyyn vastasi yli työntekijää 31:sta maasta. Euroopan unionin Bilbao-virasto tuottaa ja jakaa tietoa työterveydestä ja -turvallisuudesta. Viraston yhteistyökumppaneita ovat muun muassa eri maiden hallitukset, työmarkkinajärjestöt, työterveyden ja -turvallisuuden tutkimuslaitokset, alan sidosryhmäverkostot ja yritykset. Älypuhelimen hiplaus kipeyttää sormet Mobiililaitteiden yleistyminen tuo mukanaan uudenlaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoja. Toistuva kosketusnäytön käyttö voi aiheuttaa sormien puutumista, kuumotusta, turvotusta ja kipuilua. Ahkera puhelimen hiplaus voi johtaa pahimmillaan jännetuppitulehdukseen, kerrotaan Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 5/2013. Lue koko juttu Älä peukuta tauotta: STTK Etlan tutkimuksesta: Eläkeuudistus ei saa johtaa ikääntyvien palkansaajien kasvavaan työttömyyteen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n uusin tutkimus kuvaa erilaisten työurien pidentämiseen tähtäävien eläkeuudistusten vaikutuksia työuriin, tulonjakoon sekä yksityisten alojen työeläkejärjestelmän ja julkisen talouden kestävyyteen. STTK:n mielestä Etlan tutkimus on tervetullut lisä monipuoliselle selvitystyölle, jota viime vuosina on tehty tulevaa eläkeuudistusta varten. Tutkimuksessa muun muassa selvitetään EU:n komission suosittelemaa vaihtoehtoa, jossa vanhuuseläkeikää nostettaisiin ja se kytkettäisiin väestön elinajan kehitykseen. - Vanhuuseläkeiän nostaminen johtaisi ikääntyneiden palkansaajien kasvavaan työttömyyteen ja työkyvyttömyyseläkehakemusten lisääntymiseen. STTK:n näkemys on, että eläkeneuvottelujen yhteydessä on päätettävä myös työ- ja sosiaalipoliittisista uudistuksista, joilla tuetaan palkansaajien työllisyyttä ja työkykyä sekä pidennetään työuria, pääsihteeri Leila Kostiainen toteaa. Etlan tutkimuksessa on aiheellisesti kiinnitetty huomiota työeläkkeiden riittävyyteen ja eläkkeiden tasoa leikkaavaan elinaikakertoimeen. - STTK pitää välttämättömänä, että työeläkejärjestelmä turvaa kaikille ikäpolville riittävän ansioihin suhteutetun eläkkeen ja ostovoiman säilymisen. Keskeistä on parantaa työelämän laatua ja työllisyyttä ja siten pidentää työuria, sillä työeläke kertyy vain työtä tekemällä. Lakisääteinen työeläketurva on palkansaajien kannalta tärkein sosiaaliturvan muoto ja sen elinvoimasta on yhdessä huolehdittava, Kostiainen painottaa. STTK:n mielestä tulevissa eläkeneuvotteluissa on tarpeen hyödyntää Etlan tuoretta tutkimusta ja muita työura- ja eläketutkimuksia. - Nykyinen työeläkejärjestelmämme on kuitenkin päälinjoiltaan varsin toimiva ja selkeä, eikä järjestelmän täysmylläys saa olla uudistuksessa itsetarkoitus, Leila Kostiainen huomauttaa. UNIVERSITAS 3/

18 p u h e e n a i h e Ennusteet ovat hyviä arvauksia Kuluttajan on tehtävä lukuisista ennusteista omat johtopäätöksensä Tutkimuslaitokset ja pankit laativat omia talous- ja suhdanne-ennusteitaan. Ne yrittävät havainnollistaa vallitsevaa tilannetta, mutta ennustuksilla haetaan myös julkisuutta. Palkansaajien tutkimuslaitos tekee ennusteita palkansaajajärjestöjen rahoittamana. Parhaimmillaan ennusteet auttavat ymmärtämään, miten talous toimii ja hahmottamaan sen mekanismeja. Ennusteet perustuvat olemassa olevalle informaatiolle. Ongelmana on, että tieto tästä hetkestä tarkentuu pahimmillaan vasta kahden vuoden päästä. - Ennusteissa kerrotaan, mitä lähitulevaisuudessa on odotettavissa, jotta siihen voidaan reagoida politiikalla, professori Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta selventää. - Ennusteiden avulla halutaan poistaa epä- Kuva: Shutterstock 18 UNIVERSITAS 3/2013 varmuutta ja saada informaatiota päätöksenteon pohjaksi, taloustieteen professori Markku Lanne Helsingin yliopistosta arvioi. - Ei ole huonon ennustajan merkki, jos on väärässä. Huono ennustaja on aina liian korkealla tai liian matalalla, yhteiskuntatilastotieteen professori Juha Alho Helsingin yliopistosta tähdentää. Rahoitusmarkkinoilta tarkkaa tietoa Markku Lanteen mukaan pelkästään nykytilanteen kartoittaminen, now-casting, on vaikeaa. Esimerkiksi bruttokansantuotteen laskeminen tietyltä ajankohdalta onnistuu vasta pitkän ajan kuluttua. - Ensimmäiset luvut, jotka julkaistaan esimerkiksi ensimmäiseltä neljännesvuosikatsaukselta, ovat virheelliset, koska ne perustuvat vielä vajavaiseen tietoon, Lanne kertoo. Tiedot saattavat tarkentua vasta vuosien kuluttua, jolloin julkisuudessa niitä on korjattu jo monen neljännesvuosikatsauksen yhteydessä. Päätöksiä tehdään kuitenkin hatarien tietojen perusteella. - Rahoitusmuuttujat, kuten osaketuotot, antavat minuuttikohtaista tietoa. Myös korkomarkkinoilla, erityisesti pitkien ja lyhyiden korkojen erotuksella on ennustevoimaa, Lanne toteaa. Vaikka rahoitusmarkkinoiden tiedot ovat julkisia, Alhon mukaan yksityinen kuluttaja ei pysty ennakoimaan tulevaisuutta. - Kuluttaja ei pysty ennakoimaan kuin oman kulutuksensa, jos sitäkään, Alho toteaa. Vaihtelua saakin olla Ennusteiden perusteella tehdään investointeja ja kulutuspäätöksiä. Yllätyksien ilmetessä ennusteet menevät uusiksi ja päätöksiä on tehtävä uusien tietojen - ja ennusteiden - perusteella. Alhon mukaan tutkimuslaitosten ennusteiden ongelma on niiden samanlaisuus. Laitosten näkemykset ovat yhtenevästi joko liian matalalla tai liian korkealla. - Olisi paljon onnellisempaa, jos tutkimuslaitosten ennusteissa olisi paljon enemmän vaihtelua. Asiantuntija ei ole mielellään kaukana muista asiantuntijoista. Tätä sanotaan asiantuntijoiden laumakäyttäytymiseksi, Alho toteaa. Hän arvioi valtion velkaantumisen olevan seurausta liian optimistisista arvioista jo pidemmältä ajalta. Kuitenkaan Alho ei epäile ennusteiden laatijoiden etiikkaa. Päättäjät, poliitikot ja kuluttajat eivät vain halua liian ristiriitaista tai epävarmaa tietoa. - Jos arvioidaan, että ensi vuoden bruttokansantuote on joko -1 tai +3, niin neljän prosentin haarukka on liian suuri, jotta ennusteiden käyttäjät sen hyväksyisivät, Alho kertoo. Tasainen kasvu, varma tulevaisuus Tasaisen talouskasvun vuosina ennustaminen helpottuu.

19 t y ö e l ä m ä p u h u t t a a Erääksi seurattavaksi indikaattoriksi Alho ehdottaa kansainvälisiä trendejä. Jos vaikkapa Saksan talous alkaa sakata, se näkyy meillä ennen pitkää. - Esimerkiksi vuoden 2008 romahdusta oli mahdotonta nähdä. Meillä on ollut tässä pari vuotta epävarmuuden aikaa, joten ennusteet ovat hyvin hajallaan, Heimonen kertoo. Hän väittää, että ennustaminen vaikeutui, ellei suorastaan estynyt laman iskettyä Suomeen pitkäaikaisen kasvun jälkeen. - Ja juuri silloin olisi kaikkein tärkeintä pystyä ennustamaan. Käyttäytymistä vaikea ennakoida Ennusteiden vaikuttavuutta ei ole juurikaan mitattu. Professori Heimosen mukaan ennusteilla voidaan periaatteessa vaikuttaa kuluttajiin, mutta vain periaatteessa. Jos luvataan positiivista kasvua, työpaikkojen säilymistä ja kansalaisia rohkaistaan kuluttamaan, ihmiset voisivat ryhtyä kuluttamaan ja näin työpaikat todellakin säilyisivät. - Mutta eihän se niin mene. Ennuste voisi olla itseään toteuttava, jos kaikki käyttäytyisivät samalla tavalla. Näin ei kuitenkaan tapahdu, Heimonen tuumaa. Barometreissä kuluttajat ja yritykset julkistavat tulkintojaan vallitsevasta tilanteesta ja arvioivat tulevaisuuden näkymiä ja tulevaa käyttäytymistään. Niiden tiedot kootaan haastatteluilla. - Barometreillä pyritään samaan kuin ennusteilla. Niillä ei tosin ole mitään mallia tai taloustieteellistä ajattelua takana, Lanne kertoo. Tilastokeskuksen laatiman listan mukaan Suomessa on 25 keskeistä barometria oman kuluttajabarometrinsä lisäksi. Teksti: Tiina Tenkanen UP-uutispalvelu Pieniä suuria tarinoita työelämästä Ylennys määräaikaiseksi kirjaamoon Viraston kirjaamo oli katutasolla sisäänkäyntiä vastapäätä, rappujen takana perällä piilossa. Kirjaamossa oli suuri sali, jonka kahdella vastakkaisella seinustalla oli kolme työpistettä. Keskiosa oli täynnä hyllyjä, joissa olivat lähiaikojen asiakirjat pahvisissa kansioissaan. Asiakirjat olivat tuolloin foliokokoisia. Varsinainen arkisto oli katutason alapuolella kellarissa. Siellä oli maalattia. Valaistus oli huono ja käytävät olivat varsin kapeita. Inhottavinta kuitenkin olivat hämähäkinseitit, joita roikkui pitkin käytävien välejä. Sinne mentiin aina pareittain ja taskulamppu kannatti ottaa mukaan. Paloturvallisuudesta tai kosteusvaurioista huolehtimisesta ei ollut tietoakaan. Salista oli erotettuna pieni huone asiakastiskeineen, jossa asiakkaita palveltiin. Sinne pääsi myös käytävältä suoraan. Siellä istui pääkirjaaja, todella tiukka naisihminen. Kuri oli kova ja ohjeita tuli noudattaa pilkulleen. Joskus harvoin pääjohtaja asioi henkilökohtaisesti kirjaamossa. Silloin meidän kaikkien salin puolella istuvien työntekijöiden piti nousta pöydän päädyn viereen seisomaan. Ja vain pääkirjaaja sai palvella pääjohtajaa. Hullunkuriset perheet Kirjastossa oli aivan ihana rekistereiden hoitaja, jolla oli aina iloinen pilke silmissään. Hänen pöytälaatikostaan löytyi myös tyhjille kortistokorteille laaditut pelikortit. Ne mukailivat lasten pelikortteja Hullunkurisista perheistä. Oli mm. Panu Pulma, tutkija, Leena Miekkavaara, everstin tytär, Kyllikki Kiisseli, kotitalousopettaja. Nimet oli poimittu lainaajien tiedoista ja ammatit ja perhesuhteet olivat oikeita, jollei rekistereiden hoitaja sitten hieman värittänyt. Aikamatka 1630 luvulle? Pähkinälinnan läänin maakirjassa 1638 esiintyy arvo tai ammatti solvanick ruotsinkielisessä tekstissä. Oletan, että venäjän kielessä oli tuolloin sana solvanik, joka ilmeisesti tarkoitti joko suolan- tai salpietarinkeittäjää. Voitteko ystävällisesti varmistaa sanan merkityksen. Kaikki tiet johtavat yliopiston kirjastoon Asiakas: Olisiko teillä eduskunnan X työryhmän raportteja? Kirjaston virkailija: Eduskunnan kirjasto voisi olla etsinnän parempi lähtökohta, koska aineisto on heidän talossaan tuotettua ja varmaan myös säilytettyä. Asiakas: Minä kävin siellä jo, ei heillä ole niitä. Sanoivat, että teidän kirjastostanne voisi löytyä. Kysyvä neuvon saa Englanninkielinen asiakas saapuu kirjastoon. Olen juuri saapunut Suomeen ja tarvitsisin apua käytännön asioiden hoitamiseen. Tarvitsen mm. sosiaaliturvatunnuksen, vuokra-asunnon jne. Miten minun kannattaisi toimia ja mihin olla yhteydessä? 19 UNIVERSITAS 3/2013

20 t y ö s u o j e l u p ä i v ä t On meillä turvallisuus, yhteistyö On maailma uus, eikä pelota yö Työsuojelupäivät Jyväskylässä What a Wonderful World Jyväskylän yliopisto oli panostanut laajaan aihekirjoon valitessaan ohjelmasisältöä vuosittaisia työsuojelupäiviä varten. Jo tilaisuuden avaus antoi aavistuksen luentojen tasosta: avauspuheenvuoron piti Työterveyslaitoksen pitkäaikainen pääjohtaja (emer.) ja Jyväskylän yliopiston hallituksen nykyinen puheenjohtaja Jorma Rantanen, joka piti erittäin mielenkiintoisen luennon maailmanlaajuisista riskipanoraamoista. Luento otti kantaa tuleviin riskikehityksiin unohtamatta nykyhetkeä: tulemme huomaamaan, että Snowden teki valtavansuuren palveluksen ihmiskunnalle; usein otetaan huomioon organisaation ulkopuoliset riskit, mutta unohdetaan mahdollinen sisäpuolelta tuleva uhka. Riskit eivät olleet Rantasen puheessa vain tietosuojariskejä, vaikka hän totesikin, että maailmassa tuotetaan nykyisin kahdessa päivässä dataa saman verran kuin koko sivilisaatio tuotti alusta vuoteen 2003 mennessä. Rantasen luennossa vilisi erilaisia osa-alueita: economical, environmental, societal, geopolitical, technological risks jne. Rantasen mukaan olemme yksinkertaisen naiiveja luottaessamme järjestelmien toimintaan esimerkiksi akuutin pelastustoiminnan suhteen. Mä joka päivä töitä teen Dosentti Taru Feldt palautti kuulijat taas pie- 20 UNIVERSITAS 3/2013 nempiin ympyröihin aiheellaan Palautuminen yliopistotyöntekijän näkökulmasta. Onko työ riski vai voimavaratekijä palautumiselle. Feldt määritteli palautumisen niin elpymisprosessin kautta kuin psykologisesta ja fysiologisesta näkökulmasta. Haasteet työstä elpymiselle eivät sinänsä yllättäneet ketään, kuten mm. 24x7x365-yhteiskunta, joka odottaa jatkuvaa osallistumista. Sen sijaan ainakin itselleni tuli yllätyksenä se, että vähäisetkin tauot, kuten päivän työtehtävien välillä tapahtuvat siirtymät työpäivän aikana, vaikuttavat positiivisesti palautumisprosessiin. Tästä olisi saatu elimistöön osalta aikaan tieteellisiä mittaustuloksia. Liekö luennoitsija sitten varoitellut seminaarilaisia illanvieton suhteen, kun totesi eniten elpymistä tapahtuvan nukkuessa, mutta mikäli illalla on nauttinut alkoholia 5 annosta, elpymistä ei mittausten mukaan tapahdu koko yönä, vaikka henkilö itse tuntisikin itsensä virkeäksi herätessään ja joidenkin osalta jopa kaksi alkoholiannosta vaikuttaa samoin. Mahdollisen työuupumuksen taustalla voi olla siis työn lisäksi muitakin tekijöitä, jotka aiheuttavat uupumustilan, kun normaali palautuminen jää pois. Jyväskylän yliopisto näyttää hyvää esimerkkiä siinä, että se pitää tärkeänä työntekijöiden jaksamista myös teoissa, ei ainoastaan runolauseissa: työntekijällä on mahdollisuus osallistua kahteen tuntiin ohjattua liikuntaa viikossa, jonka lisäksi he voivat käyttää kuntosalia maksutta! Erityisasiantuntija Jaana Luomanen sai yleisön vakuuttuneeksi vahingoista oppimisesta. Luennon aikana käytiin aktiivista keskustelua siitä, kuinka helppoa on ilmoittaa onnettomuus- ja läheltä piti tilanteista. Vinkkinä luennoitsija antoi esimerkkejä siitä, että joissain työpaikoissa työturvallisuusriskien ilmoittajien keskuudessa on järjestetty rahapalkintoarvontoja, palkittu ruokalipuilla jne. Ennaltaehkäisevä toiminta on työnantajalle aina edullisempaa ja työntekijälle kivuttomampaa kuin mahdollisen onnettomuuden kautta saatu haitta. Luomanen mainitsi mm. Todd Conklinin teoksessaan esiin nostamia teemoja siitä, että riski-ilmoitusta vastaanotettaessa esimiehen sanoilla ja toimilla on todella merkitystä siihen, miten jatkossa asioista ilmoitetaan vai ilmoitetaanko lainkaan. Uraani halkeaa ja tuottaa loppuun valkeaa Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Lauri Purasen aiheena eivät olleetkaan ydinvoimalat, vaan säteilevät laitteet työssämme. Aihe oli saanut paikalle myös joukon Jyväskylän yliopiston normaalikoulun ala-asteen opettajia, joiden keskusteluissa Ionisoimaton säteily on ollut akuutti aihe. Puranen totesi alalla tehdyt

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Kurssi Ajankohta Sisältö Kohderyhmä Sektori. Ajankohtaista työlainsäädäntö ja työehtosopimusaiheita, luottamusmiestapausten läpikäyntejä

Kurssi Ajankohta Sisältö Kohderyhmä Sektori. Ajankohtaista työlainsäädäntö ja työehtosopimusaiheita, luottamusmiestapausten läpikäyntejä YHL Kurssi Ajankohta Sisältö Kohderyhmä Sektori Luottamusmieskurssi 2 x 1 pv (kevät/syksy) Ajankohtaista työlainsäädäntö ja työehtosopimusaiheita, luottamusmiestapausten läpikäyntejä lm, tsv, varat yliopisto,

Lisätiedot

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 KOULUTUSOHJELMA 2015 1 (8) NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 Nousu tarjoaa jäsenilleen ja luottamustoimisille monipuolista ja innoittavaa koulutusta! Arkena työajalla tapahtuva koulutus on palkallista.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7) LUOTTAMUSMIES- KOULUTUS 18. 19.1. Kuopio LM-perusopinnot 1 18.1. Kunnan toiminta, talous ja tietosuoja verkkokurssi 15.2. Verkkokurssi 26.

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2017 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 13/2016 liite 3 1 (7) LUOTTA- MUSMIES- Jyty ry 18. 19.1. Kuopio LM-perusopinnot 1 Jyty ry 18.1. 15.2. Verkkokurssi Kunnan toiminta, talous ja tietosuoja verkkokurssi

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Urheilutyönantajat ry

Urheilutyönantajat ry Urheilutyönantajat ry Tehtävä 1) Vaikuttaa Urheilujärjestöjä koskevaan työehtosopimukseen. 2) Lisää työnantajaosaamista. Yhdistyksen hallinnosta ja toiminnasta vastaa Valo. Hallitus Teemu Japisson (pj.)

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 60/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain muuttamisesta ja yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄN JAOSTON TOIMINTA 2013 JA SUUNNITELMA VUODELLE Kari Sutinen, pj

YLEISSIVISTÄVÄN JAOSTON TOIMINTA 2013 JA SUUNNITELMA VUODELLE Kari Sutinen, pj YLEISSIVISTÄVÄN JAOSTON TOIMINTA 2013 JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014 Kari Sutinen, pj TOIMINNAN OSA-ALUEET KOKOUSTOIMINTA KOULUTUS/EDUNVALVONTA, AKTIIVIT, JÄSENISTÖ EDUNVALVONTA JA VAIKUTTAMINEN, AKTIIVIT/JÄSENISTÖ/TYÖNANTAJAT

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä.

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä. Tehy ry / Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry työehtosopimus Luottamusmiesvaaliohje LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA KAUDELLE 2017 2019 YLEISTÄ Tehyläisiä työntekijöitä edustaa työehtosopimukseen liittyvissä

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2017 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 30.01.-03.02. Paperiliitto 2. 30.01.-03.02.

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45)

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) 1 Yritys Työpaikka Päiväys Ammattiosasto nro Osoite numero (yrityksen vaihde) Paikalliset osapuolet ovat kumpikin saaneet

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Paneelikeskustelu arjen tasaarvosta. Case: Itä-Suomen yliopisto

Paneelikeskustelu arjen tasaarvosta. Case: Itä-Suomen yliopisto Paneelikeskustelu arjen tasaarvosta yliopistossa Case: Itä-Suomen yliopisto - Pj. Henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle - Professori Riitta Ahonen - Tutkija Pirjo Pöllänen - Luottamusmies Lea Kervinen - Amanuenssi

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt

LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt LIEKSAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 6/1994 ============================================================ LIEKSAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 (6) Lieksan kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.9.1994

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Tiedote (1/2) 31.10.2013 NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Sivistystyönantajat ry ja yliopistojen henkilöstöä edustavat henkilöstöjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen 25.10.2013

Lisätiedot

Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry Liite x/

Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry Liite x/ Ohjeet huomionosoituksista ja muistamisista A. VIIRIN, STANDAARIN LUOVUTUSSÄÄNTÖ 1 Viiri, standaari on korkein Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry:n (myöhemmin KTL) myöntämä huomionosoitus.

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Sisältö 1... 1 2 Luottamusmiehen valinta ja toimiaika... 1 3 Luottamusmiehen tehtävät... 3 4 Vaalien ajankohta ja tiedottaminen... 4 5 Ehdokkaiden asettaminen...

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta Ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palvelussuhteen ehdoista

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus

Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus Helsingin yliopiston työsuojelun yhteistoimintasopimus Yleistä Työsuojelun yhteistoiminnasta on säädetty työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain (131/73) (valvontalaki)

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi

Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi Soma-esivalmistelun henkilöstöfoorumi 25.1.2017 Valmistelun rakenne Esivalmistelun ohjausorganisaatio Henkilöstöfoorumi Yhteiset valmisteluryhmät Sote-tiimi sote-muutosjohtaja & valmisteluryhmien pj:t

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6)

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) KILPAILUKYKYSOPIMUS 1. Johdanto Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

, VES , TES SMDno/2011/102 1

, VES , TES SMDno/2011/102 1 Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 16 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry :n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry :n välillä virastoerän

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta.

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot