ARVIOINTI UUDISTAMASSA OPETUSTA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ARVIOINTI UUDISTAMASSA OPETUSTA Mirja Tarnanen Opettajankoulutuslaitos

2 Orientaatiota arviointiin Palauta mieleesi arviointikokemuksiasi opettajana tai oppilaana/opiskelijana. Jos sinun pitäisi kuvata arviointia yhdellä sanalla, mitä sanaa käyttäisit?

3 ARVIOINTI VAIKUTTAJANA luonnollista oppimista tukevaa motivoivaa, ohjaavaa opetusta uudistavaa metataitoja lisäävää pelottavaa ahdistavaa kontrolloivaa minä-käsitystä vääristävää

4 Numeroista luopuminen voisi parantaa lapsen itsetuntoa Taito- ja taideaineiden tavoitteena on juurruttaa lapsiin elinikäisiä taitoja Ja elämäntapoja liikunnasta kulttuuriin Ja kotitaloustaitoihin. Huonot numerot syövät itsetuntoa. Pitääkö kenenkään saada kuutosta liikunnasta? Miksi se on kasvun ja oppimisen kannalta tärkeää, kysyy Tuomas Kurttila. Tutkija Sääkslahti arvioi kritiikin numeroita kohtaan voivan johtua myös siitä, etteivät opettajat ole aina selvästi kyenneet ilmaisemaan, mistä arvio koostuu.

5 Arviointikeskustelua HS:ssa 2015 Oppiminen ja reflektointi Itseluottamus, minäkuva Arvostus Rakenteet (esim. opinnoissa eteneminen) Arviointikulttuuriin sosiaalistuminen Numerot informaatiota Henkilökohtainen kokemus

6 Poikien peruskoulun päättöarvioinnin tuloksia voidaan Hautamäen mielestä parantaa. Yksi keino saattaisivat olla valtakunnalliset päättökokeet, sillä käytössä oleva arviointitapa suosii Hautamäen mielestä tyttöjä, jotka ovat kilttejä ja koulumyönteisiä. "Erot tyttöjen ja poikien välillä voisivat silloin olla pienempiä kuin nyt. Päättöarviointihan ei nykyisin ole kognitiivisen suoriutumisen arvio. Enemmän se on arvio siitä, miten oppilas on noudattanut koulun sopimusta." Opetushallitus julkaisi viime vuonna uudet kriteerit arvosanalle 8 eli hyvälle osaamiselle. Osa tutkijoista on sitä mieltä, ettei tämä riitä vaan oikeudenmukaisuuden nimessä tarvitaan valtakunnallisia testejä. Siihen suuntaan ollaan menossa myös kansainvälisesti. Opetushallitus puolustaa opettajan omaa ammatillista harkintaa, vaikka arvioinnin erojen myönnetään olevan todellinen ongelma. HS

7 Arviointikulttuuri Arvostukset, uskomukset ja käsitykset, jotka vaikuttavat siihen, millaisena yhteisö näkee arvioinnin tavoitteet ja tehtävät ja jotka ohjaavat yhteisön arviointikäytänteitä (esim. Boud 2000)

8 Peruskoulu, lukio, yliopisto Summatiivinen arviointi Vähän palautetta Tietäminen ja ymmärtäminen Yksilön osaaminen Tulevaisuuden taidot Oppimaan oppiminen Kriittinen ajattelu Ongelmanratkaisutaidot Yhteistyö Elämähallinnan taidot Rotherham & Willingham 2009; Silva 2009

9 OPPIMINEN, ARVIOINTI JA MINÄ-KÄSITYS Palaute oppimisesta muovaamassa minä-käsitystä ITSETUNTEMUS TAVOITTEET TÄSMÄLLINEN JA YKSILÖLLINEN PALAUTE ITSELUOTTAMUS JA -ARVOSTUS ONNISTUMISEN KOKEMUKSET KANNUSTAVA ja MYÖNTEINEN MUTTA REALISTINEN PALAUTE

10 Luotettavaa Eettistä Käsitykset osaamisesta Läpinäkyvää Hyödyntäminen Tavoitteet ja edistyminen Informatiivista Uskottavaa Palautteen laatu Arviointitavat Olennainen osa opetusta Osallistavaa

11

12 Arviointia kehittämässä Perinteiset arviointitehtävät Oppimista tukeva arviointi Yleensä koetehtäviä Osa opetusta ja oppimista Yksi oikea vastaus; luokitella, tunnistaa, kuvata, selittää, Kyky selittää, perustella, soveltaa Määrä ja puutteet Laatu ja vahvuudet Oppimisen tulos Oppilas ei tunne kriteereitä Opettaja-arviointi; yksilö arvioinnin kohteena Informaatio numeerista ja vertailevaa Sekä tulos että oppimisprosessi myös oppimisstrategiat ja asenteet Kriteerit jaettuja Myös itse- ja vertaisarviointi; myös ryhmä arvioinnin kohteena Informaatio laadullista ja tavoitteisiin kytkeytyvää Kriteeriviitteisyys Arviointivastuun jakaminen Prosessiluonteisuus (vrt. kertaluonteisuus)

13 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Vertais- ja itsearvioinnin etuja Jaetut arviointikriteerit selkiyttävät, mitä itse asiassa tehtävän suorittamiselta edellytetään ja millaisia odotuksia siihen liittyy. Rohkaisee ja vastuuttaa opiskelijoita lisää tekijyyttä ja omistajuutta omaan oppimiseen. Rohkaisee reflektoimaan toimintaa ryhmässä ja omaa panosta ryhmäprosessin onnistumisessa. Huomio myös arviointitaitojen kehittymisessä. Tarjoaa mielekkäämpää/hyväksyttävämpää palautetta opiskelijalle, koska se tulee ryhmän jäseniltä. Joidenkin opiskelijoiden mielestä vertaisarviointi on reilua, koska jokaisella opiskelijalla on arviointivastuu. Voi vähentää vapaamatkustajuutta, koska vertaisryhmälle tehtävä arviointi koetaan tärkeäksi.

14 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Itse- ja vertaisarvioinnin haasteita Teknisestä suorittamisesta itse arviointiin pääseminen voi tuntua ylitsepääsemättömältä. Ohjaamiseen tarvittava aika voi kuormittaa opettajaa, koska arviointitapa ja siihen liittyvät käytänteet tuntuvat vierailta. Opiskelijat voivat ajatella, että arviointi ei kuulu heille. Arvioinnin luotettavuus ja osuvuus voivat kärsiä, jos opiskelijat ovat miellyttämisen haluisia (tämä riski tosin kaikessa arvioinnissa). Ylipäätään opiskelijoiden keskinäiset suhteet voivat vaikuttaa siihen, millaiseksi osaaminen arvioidaan ja miten sitä tulkitaan, esim. liioittelevat arviot molempiin suuntiin.

15 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kysymyksiä meille pedagogeina? Mitä kaikkea arvioidaan? Minkä arviointi on erityisen tärkeää? Miten arvioidaan? Kuka arvioi? Kenen arviointiin luotetaan, kenen arviointi vaikuttaa? Ketä/mitä varten arviointia tehdään? Mikä arvioinnin palautearvo on?

16 Arvioinnin kehittäminen kouluyhteisössä Miten arvioinnissa, tavoitteissa ja arviointitavoissa näkyy muuttuneet oppimiskäsitykset, tekijyyys, oppimisympäristöjen monipaikkaisuus ja monimediaisuus sekä yhteistyö? OPPIAINEESTA TOISEEN OPS LUOKKA-ASTEELTA TOISELLE ALAKOULU-YLÄKOULU-TOINEN ASTE

17 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Lähteitä Andrade, H. & Du, Y Student responses to criteria-referenced self-assessment. Assessment and Evaluation in Higher Education, 32 (2), Atjonen, P Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi. Boud, D Sustainable Assessment: rethinking assessment for the learning society. Studies in Continuing Education, 22, 2, Boud, D. & Falchikov, N Aligning assessment with long-term learning. Assessment and Evaluation in Higher Education, 31(4), Boud, D., Lawson, R., & Thompson, D Does Student Engagement in Self-assessment Calibrate their Judgement Over Time?. Assessment & Evaluation in Higher Education, 38 (8): Cope, B. & Kalantzis, M Sources of Evidence-of-Learning: Learning and assessment in the era of big data. Open Review of Educational Research, 2:1, Luukka, M-R, Pöyhönen, S. Huhta, A., Taalas, P., Tarnanen M, & A. Keränen Maailma muuttuu mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaaajalla. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Shepard, L. A The Role of Classroom Assessment in Teaching and Learning. CSE Technical Report 517. Los Angeles: University of California. Black, P. & Wiliam, D Inside the Black Box: Raising standards through classroom assessment. McTighe, J. & Ferrara, S Assessing Learning in the Classroom. Student Assessment Series. Washington, DC: National Education Association. Rotherham, A. J., & Willingham, D st century skills: The challenges ahead. Educational Leadership 67(1),