SALLAN SEURAKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SALLAN SEURAKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA KV LIITE 5 KN

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Toiminnan yleistavoite 3 Pitkän tähtäimen strategia 3 Talousarvion perusteet 4 Suunnitelman mukaiset poistot 4 Käyttötalousosa 4 Henkilöstömenot 4 Kiinteistömenot 4 ATK-menot 4 Kirkon keskusrahastomaksu ja Kirkonpalvelukeskusmaksut 4 Verotulot ja muut tulot 5 1. KIRKOLLISET VAALIT 7 2. KIRKKOVALTUUSTO 7 3. KIRKKONEUVOSTO 7 4. TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO 8 5. KIRKONKIRJOJEN PITO KIRKKOHERRANVIRASTO, MUU YLEISHALLINTO JA TIEDOTUS JUMALANPALVELUSELÄMÄ KIRKOLLISET ILMOITUKSET SEURAKUNTATILAISUUDET MUSIIKKITOIMINTA PÄIVÄKERHOTYÖ PYHÄKOULUTYÖ RIPPIKOULUTYÖ NUORISOTYÖ DIAKONIATYÖ LÄHETYSTYÖ KIINTEISTÖT JA IRTAIMISTO METSÄTALOUS 18

3 3 (18) JOHDANTO Toiminnan yleistavoite Sallan seurakunta pyrkii huolehtimaan, että Jumalan sana, kaste ja ehtoollinen, sekä rippikouluopetus, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen ovat seurakunnan jäsenten saatavissa kaikissa oloissa. Pitkän tähtäimen strategia Sallan kunnan asukasluku ja Sallan seurakunnan jäsenmäärä ovat vähentyneet viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana keskimäärin 2,5 prosentin vuosivauhdilla. Kunnan ja seurakunnan väestökato johtuu pääasiassa siitä, että Salla lähiympäristöineen ei pysty tarjoamaan riittävästi työpaikkoja nuorille aikuisille. Suurin osa heistä joutuu hakeutumaan kasvukeskuksiin, joissa työllistyminen on helpompaa kuin Itä-Lapissa. Työikäiset nuoret ovat potentiaalisia perheen perustajia. Siksi heidän muuttonsa paikkakunnalta alentaa syntyvyyttä. Koska nuoria aikuisia on huomattavasti enemmän poismuuttajissa kuin tulomuuttajissa, syntyvyys ei korvaa väestön menetystä luvun alkupuolella Sallassa luotettiin siihen, että pitäjän väkiluku tulisi kasvamaan yli kahdenkymmenen tuhannen. Siihen uskoon oli perusteita, sillä Sallassa syntyi joka vuosi yli kolmesataa lasta. Sallan seurakunta varautui tulevaan rakentamalla Hautajärvelle rajaseutukirkon (1963) ja Kursuun kyläkirkon/leirikeskuksen (1964) ja kirkonkylään virallisen apulaisen pappilan. Näiden lisäksi Naruskasta hankittiin tontti rajaseututoimintakeskusta varten. Vuosina suuri muutto vei kuitenkin Sallasta paljon nuoria aikuisia Ruotsin ja Etelä-Suomen kasvukeskuksiin. Pitäjän väkiluku laski viidessä vuodessa noin 32 prosentilla. Sen jälkeen pitäjän väkiluku on laskenut melko tasaisesti aina nykyvuosiin saakka. Sallan seurakunnan jäsenmäärä oli vuonna 1966 noin 9500, ja nyt se on noin Syntyvyys on pienentynyt alle kymmenenteen osaan 1960-luvun alkuvuosista. Paikkakunnan väkiluvun pitkäaikaisen kehityksen, väestön ikäjakautuman ja Itä-Lapin sosio-ekonomisen tilanteen perusteella Sallan väkiluvun laskeva suuntaus tulee jatkumaan vuosina Samalla väestön ikäjakautuma painottuu entistä enemmän eläkeiän saavuttaneisiin. Vuoden 2017 alussa Sallan seurakunnan kirjanpito, palkanlaskenta ja maksuliikenne siirtyivät Kirkon palvelukeskukselle eli Kipa:lle. Vuoden 2017 Kipa-maksut seurakunta sai palautuksena. Mutta vuodesta 2018 lähtien Kipa-maksujen palautukset vähenevät 25 prosentilla vuodessa, kunnes vuonna 2021 kulut ovat kokonaan seurakunnan vastuulla. Kipa sitoo seurakunnan johtavien viranhaltijoiden aikaa maksujen ja ostojen asiatarkastus- ja hyväksymismenettelyihin sekä henkilöstöhallintoon enemmän kuin nämä tehtävät vaativat heiltä ennen vuotta Sallan seurakunnan läsnä oleva jäsenmäärä on 2803, ja poissa oleva jäsenmäärä 794. Samana ajankohtana Sallan seurakunnan palveluksessa on 9 työntekijää. Suhteutettuna seurakunnan jäsenmäärään se vastasi yhtä työntekijää 311 seurakuntalaista kohti. Suositus on yksi työntekijä 400 seurakuntalaista kohti.

4 4 (18) Noin 57 prosenttia Sallan seurakunnan kaikista menoista syntyy henkilöstökulujen kautta. Seuraavaksi suurin menoerä on kiinteistökulut. Toimintakulut, joita on leikattu tasaisesti vuodesta 2007 lähtien, eivät ole enää varteen otettava säästökohde. Sallan seurakunnan talouden tasapainottamiseksi on laadittu suunnitelma, joka toteutetaan vuosina (liite). Talousarvion perusteet Talousarvion tulopuoli perustuu vuoden 2018 kirkollisveroon, jonka arvo on 1,80 %. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut tulevat olemaan vuonna 2019 yhteensä n. 24 % kustakin maksetusta palkasta. Suunnitelman mukaiset poistot Poistot lasketaan kirkkovaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Käyttötalousosa Vuosia koskevan suunnittelun lähtökohta ovat kirkkovaltuuston hyväksymä talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille sekä vuoden 2017 tilinpäätöstiedot. Henkilöstömenot Vuonna 2019 työnantajan eläkemaksu on 21,8 %, ja kirkollisveron perusteella määräytyvä eläkerahastomaksu 5 %. Kirkon yleiseen palkkajärjestelmään tulee niin kutsuttu suorituslisä, joka perustuu Kirkon virka- ja työehtosopimukseen ja joka voidaan maksaa työntekijälle tämän työsuorituksen perusteella. Työnantaja vahvistaa vuosittain suorituslisän määrän ja kenelle sitä maksetaan. Suorituslisään on käytettävä vuosittain vähintään 1,1 % yleisen palkkausjärjestelmän piirissä olevan henkilöstön peruspalkkojen yhteismäärästä. Kiinteistömenot Kiinteistöjen ylläpitokustannusten arvioidaan kasvavan noin 2 % vuonna ATK-menot Tietohallinnon kustannukset todennäköisesti pysyvät edellisen vuoden tasolla. Kirkon keskusrahastomaksu ja Kipa-maksut Kirkon keskusrahastomaksu on 6,5 prosenttia laskennallisesta kirkollisverosta. Sallan seurakunnan maksu kirkon keskusrahastolle tulee olemaan noin euroa. Vuonna 2017 Sallan seurakunnan maksamat Kipa-maksut olivat 7696,87 euroa. Vuonna 2018 ne ovat arviolta 7847 euroa ja vuonna 2019 arviolta 7997 euroa. Verotulot ja muut tulot Palkansaajien työeläkemaksujen kasvu, joka lisää verovähennyksiä, sekä julkisen sektorin lomarahojen leikkaus, joka alentaa ansiotuloja, pienentää seurakunnan verotulokertymää.

5 5 (18) Vuoden 2016 alussa tuli voimaan laki valtion rahoituksesta Suomen evankelisluterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Sen myötä seurakuntien saama yhteisöveron jako-osuus loppui. Kuitenkin Suomen valtio kompensoi kirkolle hautaustoimen, väestökirjanpidon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston hoitamisesta aiheutuvia kustannuksia. Suomen ev.-lut. kirkko jakaa seurakunnilleen vuoden 2019 valtion rahoituksestaan yhteensä 105 miljoonaa euroa. Sallan seurakunnalle tämä merkitsee euron valtionosuutta. Koska Sallan seurakunnan jäsenmäärä on laskeva, talous on suunniteltava ennustettavissa olevan kehityksen mukaan. Sallan seurakunnan tuloverokertymä vuonna 2019 on todennäköisesti noin euroa. Taloussuunnitelman veroprosentit ovat seuraavat: Talousarviovuoden veroprosentit: Vuosi Tulovero % 1,70 1,70 1,70 1,70 1,80 1,80 Kirkollisveron henkilöverotulojen lopullinen tuotto: Vuosi Tulot kirkollisverosta Muutos % , , , , , , , , , , Yhteisöveron jako-osuuden tuotto: Vuosi Tulot yhteisöverosta Muutos % , , , , , , , , , ,94 Kirkollisverotulot ja yhteisöveron jako-osuuden tuotto yhteensä: Vuosi Tulot yhteensä Muutos % ,50

6 6 (18) , , , , , , , , ,44 Suomen ev.-lut. kirkon valtion rahoituksesta Sallan seurakunnalle Vuosi Tulot valtion rahoituksesta ( ) Muita tuloja Sallan seurakunta voi saada puukaupoista. Vuonna 2016 hyväksytyn uuden metsätaloussuunnitelman mukaan seurakunnan on saanut puun myyntituloja seuraavasti Vuosi , , ,00

7 7 (18) 1. KIRKOLLISET VAALIT Sallan seurakunnassa mahdollisia kirkollisia vaaleja ovat seurakuntavaalit, joissa valitaan kirkkovaltuusto, papinvaali, jossa valitaan kirkkoherra, sekä kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaali. Vuoden 2009 alussa astui voimaan kirkkolain 8. luvun 3. :n muutos, joka antoi äänioikeuden kaikille 16 vuotta täyttäneille seurakunnan jäsenille. Seurakuntavaaleissa äänestävän on täytettävä 16 vuotta viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä ja papin vaalissa äänestävän viimeistään viranhakuajan päättymispäivänä. 2. KIRKKOVALTUUSTO Seurakunnan perustehtävän toteuttamiseen tarvitaan hallintoa, joka edustaa seurakuntaa, ohjaa ja tukee seurakunnan toimintaa, huolehtii toiminnan asianmukaisista puitteista sekä vastaa toimivasta organisaatiosta. Hallinnon tehtävä on taata seurakunnan jäsenille oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu. Kirkkovaltuusto käyttää seurakunnan ylintä päätösvaltaa. 1. Talouden tasapainon säilyttäminen. 2. Toiminnan edellytysten turvaaminen. 3. Mahdollisiin organisaatiomuutoksiin valmistautuminen. 4. Luottamushenkilöiden kouluttaminen. 5. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyön kehittäminen. 3. KIRKKONEUVOSTO Kirkkoneuvoston tehtävä on yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta lakien ja ohjeiden sekä kirkkovaltuuston päätösten mukaisesti. 1. Talouden tasapainon säilyttäminen. 2. Toiminnan edellytysten turvaaminen. 3. Mahdollisiin organisaatiomuutoksiin valmistautuminen.

8 8 (18) 4. TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO Talous Taloudenhoidon avulla turvataan seurakunnan varsinaisten tehtävien hoito sekä tuotetaan tietoa suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Taloustoimisto vastaa kirkkoneuvoston ohjauksessa taloudesta, hallinnollisten asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä kiinteistö- ja hautaustoimen hoidosta. Tilintarkastus kuuluu taloushallinnon piiriin. Seurakunnan hallinnon ja talouden tarkastaminen järjestetään siten, että ulkoinen valvonta ja sisäinen valvonta ovat kattava järjestelmä. Tilintarkastus on toimivasta johdosta riippumaton tapahtuma. Tilintarkastaja tutkii seurakunnan hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen lainmukaisuuden noudattaen hyvää tilintarkastustapaa. 1. Vastaavien viranhaltijoiden osallistuminen taloushallinnon koulutukseen. 2. Talouden tasapainon säilyttäminen suunnittelukaudella. Henkilöstö Seurakunnalla on viroissaan ja työsuhteissaan henkilöstöä sen verran kuin palveluiden sujuva järjestäminen edellyttää. Seurakunta voi hankkia tarvitsemansa työn ostopalveluina silloin, kun loma- ja vapaaaikojen sijaisuuksien järjestäminen niin edellyttää tai kun jonkin erillisen tehtävän suorittaminen on selvästi edullisempaa ja nopeampaa ostopalvelun kuin työsuhteen kautta. Yleishallinto Talouspäällikön virka Toimistosihteerin virka Seurakuntatyö Kirkkoherran virka 1. seurakuntapastorin virka 2. seurakuntapastorin virka (jäädytetty) Kanttorin virka Diakonin virka Diakoniavirka (jäädytetty) Lastenohjaaja-nuorisotyönohjaajan työsuhde Hautaustoimi Hautausmaanhoitaja-suntion virka

9 9 (18) Kiinteistötoimi Vahtimestari-emännän työsuhde 1. Toimenkuvien ja ohjesääntöjen tarkistaminen. 2. Virkarakenteen tarkistaminen. 3. Virkojen prosenttien ja työsuhteiden tuntimäärien tarkistaminen. Henkilöstökoulutus Kirkon henkilöstökoulutussopimuksen 2. :n 1. momentin mukaan henkilöstökoulutus on koulutusta, jota seurakunta työnantajana järjestää tai hankkii henkilöstölleen kehittääkseen seurakunnan toimintoja sekä parantaakseen henkilöstön työskentelyvalmiuksia, työtyytyväisyyttä ja henkistä hyvinvointia. Henkilöstökoulutuksen muotoja ovat perehdyttäminen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutus. Seurakunnan tulee määritellä henkilöstökoulutuksensa tavoitteet ja kulloisetkin painopistealueet talousarviovuotta useammaksi vuodeksi laadittavassa koulutussuunnitelmassa, joka on osa seurakunnan toiminnan ja talouden suunnittelua ja jossa koko henkilöstö otetaan huomioon. Suunnitelman tulee edistää seurakunnan työlleen ja toiminnoilleen asettamien tavoitteiden toteutumista. Henkilöstöä on kuultava suunnitelmaa laadittaessa. Talousarvioon on vuosittain varattava riittävä määräraha henkilöstökoulutusta varten. Henkilöstökoulutusmäärärahasta maksetaan: a) hankituista koulutuspalveluista suoritetut maksut ja korvaukset. b) korvaus viranhaltijalle tai työntekijälle hänen suorittamistaan kurssi- ja osanottomaksuista. c) koulutustilaisuuteen osallistumisesta aiheutuneet ja suoritetut matkakustannusten korvaukset. Kirkon henkilöstösopimuksen mukaan henkilöstökoulutukseen varattava määräraha on riittävä, jos se on 0,5 1,3 % talousarviossa koko henkilöstön palkkamenoja varten varattujen määrärahojen yhteismäärästä. Sallan seurakunnan käytäntö on, että kukin työntekijä tai viranhaltija voi saada perehdyttämis- ja täydennyskoulutukseensa tuen, joka on henkilöstökoulutukseen talousarviossa varattu summa jaettuna työntekijöiden ja viranhaltijoiden yhteismäärällä. Jos työntekijä tai viranhaltija vastaa kahdesta työalasta, hän voi saada kaksinkertaisen koulutustuen. Jos työntekijä hankkii omaehtoisesti tutkinnon, joka pätevöittää hänet hakemaan Sallan seurakunnassa työtä tai virkaa, johon hänen aiempi koulutuksensa ei riitä, kirkkoneuvosto voi myöntää hänelle koulutusavustuksen, jonka suuruus on harkinnanvarainen.

10 10 (18) 1. Henkilöstön kouluttautumisen edistäminen riittävän suuren vuosittaisen määrärahan avulla. 2. Perehdyttävien, täydentävien ja/tai uudelleen kouluttavien kurssien ja virikepäivien tarjoaminen seurakunnan työntekijöille. 3. Tehtävään pätevöittävän kouluttautumisen tukeminen. 5. KIRKONKIRJOJEN PITO Kirkonkirjojen pidon päätarkoitus on väestörekisteriasioiden hoitaminen. Kirkonkirjat koostuvat luetteloista, jotka kattavat kastetut, rippikoulun käyneet ja konfirmoidut, henkilöt, joiden avioliiton esteistä on toimitettu tutkinta, avioliittoon vihityt, kuolleet ja haudatut, muuttaneet kirkosta eronneet ja kirkkoon liittyneet. Perhelehtien käytöstä osana väestörekisterin pitoa luovuttiin Seurakuntien velvollisuutena säilyi todistusten ja sukuselvitysten antaminen jäsenistään mennessä pidettyjen kirkollisten väestörekisterien eli kirkonkirjojen perusteella. Seurakunnat ovat kuitenkin saaneet luovuttaa jäsenistään yksittäisiä tietoja alkaen pidettyjen kirkonkirjojen perusteella. Maistraattien tiedonluovutusoikeus koskee kaikkia väestötietojärjestelmään merkittyjä henkilöitä. Sallan seurakunnalla on tekninen käyttöyhteys väestötietojärjestelmään. Seurakunnan jäsenrekisteriä pidetään jatkuvasti ajan tasalla ja se on yhdistetty kirkon yhteiseen Kirjurijärjestelmään. Kirkonkirjojen pidossa toteutetaan uutta arkistonmuodostussuunnitelmaa koko laajuudessaan. Päätöksenteko kirkonkirjojen pitämistä koskevissa asioissa kuuluu kirkkoherralle. 1. Arkistotunnusten merkitseminen kaikkiin arkistoitaviin aineistoihin. 2. Arkistoitujen aineistojen siirto ajanmukaisiin säilytystiloihin. 3. Sata vuotta vanhempien arkistokappaleiden siirtäminen maakunta-arkistoon. 6. KIRKKOHERRANVIRASTO, MUU YLEISHALLINTO JA TIEDOTUS Kirkkoherranvirasto ja muu yleishallinto Kirkkoherranvirasto on seurakunnassa asioivien ihmisten palvelutila. Kirkkoherranvirasto huolehtii myös seurakunnan tiedottamisesta, kirjeenvaihdosta ja arkiston ylläpidosta. Kirkkoherra johtaa kirkkoherranviraston toimintaa.

11 11 (18) Muuta yleishallintoa on esimerkiksi seurakunnan toimitilojen käytöstä päättäminen. Kirkkoneuvosto antaa periaatteet, joiden mukaan seurakunnan työntekijät ja ulkopuoliset toimijat voivat käyttää seurakunnan tiloja. Kirkkoherra valvoo sakraalitilojen käyttöä. 1. Kulkemiseen liittyvien haittojen vähentäminen Sallan kirkossa. Tiedotus Seurakunnan maksulliset kirkolliset ilmoitukset julkaistaan Koti-Lappi -lehdessä. Lisäksi kirkolliset ilmoitukset päivitetään seurakunnan kotisivuille internetiin viikoittain. Toimintaan liittyvät kasteet, vihkimiset ja hautaukset ilmoitetaan myös Lapin Kansassa ja Koillissanomissa. Tiedotuksen tarkoitus on seurakunnan toiminnasta ilmoittaminen ennakkoon ja seurakunnan hallinnossa tehdyistä ratkaisuista kertominen. Kirkkoneuvosto johtaa ja valvoo seurakunnan tiedotustoimintaa. 1. Ulkoisten ja sisäisten tiedotusvälineiden käyttö. 2. Talouden tilannekatsaus toimialoille kolmannesvuosittain. 3. Hyvän esitystavan ja ulkoasun luominen tiedotteisiin. 4. Alueradion tiedotuskanavan käyttäminen tarvittaessa. 7. JUMALANPALVELUSELÄMÄ Seurakunnan jumalanpalvelukset seuraavat luterilaista kirkkovuotta, joka alkaa 1. adventtisunnuntaina ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Jumalanpalvelukset pidetään Sallan kirkossa joka sunnuntai klo sekä Hautajärven ja Kursun kirkoissa noin kolmena sunnuntaina vuodessa klo Jumalanpalveluksia voidaan järjestää myös muina pyhinä kuin sunnuntaisin, jolloin kellonaika ilmoitetaan erikseen. Jumalanpalveluksen tavallisin muoto on messu eli ehtoollisjumalanpalvelus. Sen liturgiassa käytetään 1. ja 2. sävelmäsarjaa: ensimmäistä, kun kirkollinen väri on valkoinen tai punainen, ja toista, kun kirkollinen väri on vihreä, violetti tai musta. Jumalanpalveluksissa seurakunta kokoontuu kuulemaan Jumalan sanaa, saamaan uskon vahvistusta ehtoollisesta sekä rukoilemaan ja kiittämään Isää ja Poikaa ja Pyhää Henkeä. Myös kasteet, konfirmaatiot, avioliittoon vihkimiset ja hautaan siunaamiset ovat seurakunnan jumalanpalveluselämää. Kirkkoneuvosto päättää seurakunnassa pidettävien jumalanpalvelusten toteuttamistavasta. Kirkkoneuvosto vahvistaa suunnitelman pääjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista. Kirkkoherra voi yksittäistapauksessa kutsua rippikoulun käyneen ja konfirmoidun kirkon jäsenen saarnaamaan jumalanpalveluksessa ja avustamaan ehtoollisessa.

12 12 (18) 1. Jumalanpalvelusten huolellinen suunnittelu ja toteutus. 2. Erityisryhmien kutsuminen jumalanpalveluksiin. 3. Päivän rukoushetkien käyttäminen hartaustilaisuuksissa. 4. Uusien virsien käyttäminen jumalanpalveluksissa. 8. KIRKOLLISET TOIMITUKSET Kirkollisia toimituksia ovat kasuaalitoimitukset, vihkimiset, virkaan asettamiset, tehtävään siunaamiset ja rukoushetket. Niissä seurakunnan ja kirkon jäseniä autetaan uskomaan kolmiyhteiseen Jumalaan ja rukoilemaan häntä Jeesuksen Kristuksen nimessä. Kirkolliset toimitukset tukevat kirkon jäsenenä olemista elämän alussa, käännekohdissa ja lopussa. 1. Toimituskeskustelujen pitäminen. 2. Muistotilaisuuksiin osallistuminen. 3. Soveltuvien tehtävien jakaminen seurakuntalaisille. 9. SEURAKUNTATILAISUUDET Seurakuntatilaisuuksia ovat seurat, kerhot, leirit, retket, koulutustilaisuudet, teemapäivät, kinkerit, näyttelyt sekä yleisiksi tarkoitetut rovastikunnalliset ja hiippakunnalliset tilaisuudet. 1. Toimivien kerhojen ylläpitäminen. 2. Seurojen ja seurakuntailtojen järjestäminen. 10. MUSIIKKITOIMINTA Kirkkomusiikkityö tukee jumalanpalveluselämää ja muuta seurakuntatyötä soveltuvalla musiikilla sekä kasvattaa seurakunnan jäseniä kirkkomusiikin tuntemiseen. 1. Virsien monipuolinen käyttö seurakunnan tilaisuuksissa. 2. Uusien virsien opettaminen. 3. Yhteistyö musiikin harrastajien kanssa. 4. Iltamusiikkien järjestäminen.

13 13 (18) 11. PÄIVÄKERHOTYÖ Päiväkerhotyö on Jeesuksen antamaan kastekäskyyn perustuvan opetustehtävän toteuttamista alle kouluikäisten lasten keskuudessa. Seurakunta on kristillinen kasvattaja, ja seurakunnan päiväkerhotoiminta tukee vanhempien kasvatustyötä. Lastenohjaaja-nuorisotyönohjaaja laatii kasvatuksen työryhmän kanssa vuosittain päiväkerhotyön toimintasuunnitelman ja esityksen talousarvioksi sekä toimintakertomuksen. 1. Päiväkerhon järjestäminen. 2. Seurakunnan ja kotien yhteyden ylläpitäminen. 3. Seurakunnan ja päiväkotien/koulujen yhteyden ylläpitäminen. 4. Perhe- ja teemakirkkojen järjestäminen. 5. Retkien ja lasten tapahtumien järjestäminen. 12. PYHÄKOULUTYÖ Pyhäkoulut ovat lasten omia jumalanpalveluksia. Pyhäkoulussa jumalanpalvelus toteutetaan siten, että pienimmätkin lapset pystyvät olemaan mukana ja kokemaan jumalanpalveluksen myönteisenä. Tällaisia elämyksiä voidaan antaa perhekirkkojen, luontoretkien ja kirkkovuoteen liittyvien juhlien avulla. Pyhäkoulu on kristillisen perinteen siirtäjä. Pyhäkoulutyöllä ei ole erillisiä tavoitteita, koska se on yhdistetty seurakunnan päiväkerhotoimintaan. 13. RIPPIKOULUTYÖ Rippikoulu on jälkikäteen annettu kasteopetus. Tavallisesti seurakunnan jäsenet käyvät rippikoulun sinä vuonna, jona he täyttävät viisitoista vuotta, ja rippikouluopetus annetaan päiväkoulun tai rippileirin puitteissa. Seurakunnan jäsenyyteen pyrkivä kastamaton vuotias nuori voidaan ottaa kasteen kautta kirkon jäseneksi. Viisitoistavuotiaalle tai sitä vanhemmalle kirkkoon liittyjälle on ennen kastetta annettava tarpeellista opetusta, jonka määrästä päättää kirkkoherra. Seurakunnan rippikoulutyötä tekevät kirkkoherra, seurakuntapastori, nuorisotyönohjaaja, kanttori, diakoni-lähetyssihteeri, emäntä sekä isoiset ja mahdolliset kesätyöntekijät. Isoiset ovat seurakunnan vapaaehtoisia, isoiskoulutuksen suorittaneita työntekijöitä, jotka saavat työstään pienen korvauksen.

14 14 (18) Lastenohjaaja-nuorisotyönohjaaja ja kasvatuksen työryhmä laativat vuosittain rippikoulun toimintasuunnitelman ja esityksen talousarvioksi sekä toimintakertomuksen. 14. NUORISOTYÖ 1. Kasteen ja seurakuntayhteyden vahvistaminen. 2. Rippikoulusunnuntaiden järjestäminen. 3. Yhteydenpito rippikoululaisten vanhempiin. 4. Yhteydenpito koulun kanssa. Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyö on Jeesuksen kastekäskystä seuraavan opetustehtävän toteuttamista alle rippikouluikäisten koululaisten parissa. Seurakunta on kristillinen kasvattaja, ja seurakunnan varhaisnuorisotoiminta tukee vanhempien kasvatustyötä. Lastenohjaaja-nuorisotyönohjaaja ja kasvatuksen työryhmä laativat vuosittain varhaisnuorisotyön toimintasuunnitelman ja esityksen talousarvioksi sekä toimintakertomuksen. 1. Kerhotoiminnan ylläpitäminen. 2. Kymppisynttäreiden järjestäminen. 3. Yhteydenpito koulun kanssa. Nuorisotyö Nuorisotyö on Jeesuksen kastekäskystä seuraavan opetustehtävän toteuttamista rippikoulun käyneiden nuorten parissa. Seurakunta on kristillinen kasvattaja, ja seurakunnan nuorisotoiminta tukee vanhempien kasvatustyötä. Lastenohjaaja-nuorisotyönohjaaja ja kasvatuksen työryhmä laativat vuosittain toimintasuunnitelman ja esityksen talousarvioksi sekä toimintakertomuksen. 1. Nuorteniltojen ja veisuiltojen järjestäminen. 2. Isoiskoulutuksen ja kerhonohjaajakoulutuksen järjestäminen. 3. Rovastikunnalliseen nuorisotyöhön osallistuminen.

15 15 (18) 15. DIAKONIATYÖ Kirkkojärjestyksen 4. luvun 3 :n mukaan seurakunnan ja sen jäsenen tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Diakoni ja palvelun työryhmä laativat vuosittain diakoniatyön toimintasuunnitelman ja esityksen talousarvioksi sekä toimintakertomuksen. 16. LÄHETYSTYÖ 1. Vapaaehtoisten kannustaminen ja kouluttaminen. 2. Kotikäyntien lisääminen. 3. Yhteistyö sidosryhmiin. 4. Ruohonjuuritason sielunhoidon mahdollisuuden tarjoaminen Lähetystyö on Jeesuksen antamaan käskyyn perustuvaa evankeliumin levittämistä niiden keskuuteen, jotka eivät ole kristittyjä tai jotka ovat vieraantuneet kristillisestä uskosta. Lähetystyö on kirkon perustehtävä. Lähetyssihteeri ja lähetyksen työryhmä laativat vuosittain lähetystyön toimintasuunnitelman ja esityksen talousarvioksi sekä toimintakertomuksen. Lähetystyöntoiminta kohdistuu nimikkolähettien Suvi ja Ari Salmisen ja Aatto Lamminpään työn tukemiseen Kansanlähetyksen kautta sekä Thaimaan nimikkokohteen tukemiseen Lähetysseuran kautta. 1. Nuorten aktivoiminen. 2. Lähetyskasvatuksen antaminen rippikoulussa. 3. Talkoolaisten innostaminen ja kannustaminen. 4. Seurakunnan vapaaehtoisen lähetyskannatuksen ylläpitäminen. 5. Osallistuminen lähetysjuhlille ja vuosikokoukseen Jyväskylässä SLS ja Kansanlähetyspäiville Ryttylässä SEKL. Kansainvälinen diakonia Kansainvälinen diakonia on kristillisen palvelun ulottamista yli valtiorajojen. Sallan seurakunnassa kansainvälinen diakonia toteutuu talousarvion, Yhteisvastuukeräyksen ja Kirkon ulkomaanavulle koottujen kolehtien kautta. 1. Yhteisvastuukeräyksen esittely ryhmätilanteissa. 2. Yhteisvastuu-tapahtumien järjestäminen.

16 16 (18) 3. Lähialueyhteistyö mahdollisuuksien mukaan. 17. KIINTEISTÖT JA IRTAIMISTO Kiinteistöhallinto vastaa kiinteistötoimesta, tilojen kunnosta, kalustuksesta ja työvoimajärjestelyistä erilaisia tilaisuuksia varten. Kiinteistötoimi tarjoaa asianmukaiset tilat seurakuntatyölle. Seurakunnalla on kirkot Sallassa, Hautajärvellä ja Kursussa. Lisäksi seurakunnalla on siunauskappeli, seurakuntatalo ja virasto. Rakennukset Sallan kirkossa pidetään jumalanpalveluksia, avioliittoon vihkimisiä, hautaan siunaamisia, kasteita, konfirmaatioita ja musiikkitilaisuuksia. Kirkon vanha sali toimii kokoustilana, kerhotilana ja opetustilana. Kursun kirkossa pidetään jumalanpalveluksia, avioliittoon vihkimisiä, hautaan siunaamisia, kasteita, seuroja, kerhoja ja musiikkitilaisuuksia. Kursun kirkkoa vuokrataan myös muiden seurakuntien leirikäyttöä sekä Kursun kyläyhdistyksen ja metsästysseuran tilaisuuksia varten. Hautajärven kirkossa pidetään jumalanpalveluksia, avioliittoon vihkimisiä, hautaan siunaamisia, kasteita, seuroja, kerhoja ja musiikkitilaisuuksia. Sallan siunauskappelissa toimitetaan hautaan siunaamisia, ja kappelin kylmätiloissa säilytetään hautaamista odottavia vainajia. Seurakuntatalolla on kirkkoherranvirasto. Seurakuntatalolla toimitetaan kasteita ja avioliittoon vihkimisiä sekä pidetään muistotilaisuuksia, rippikouluja, kokouksia, seuroja, kerhoja ja juhlatilaisuuksia. Seurakuntataloa myös vuokrataan Sallan paliskuntien, Sallan Yhteismetsän, Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tilaisuuksia varten. Virastopappila on tyhjillään, kunnes se saadaan myytyä tai vuokrattua. 1. Virastopappilan myyminen tai vuokraaminen. 2. Hautajärven kirkon ikkunoiden korjaus ja ulkoseinien maalaus. 3. Palo- ja murtohälyttimien hankinta julkisiin rakennuksiin. 4. Taloudelliset energiaratkaisut Hautajärven ja Kursun kirkkoihin. 5. Huoltorakennuksen rakentaminen Sallan hautausmaalle. 6. Saijan hautausmaan huoltorakennuksen kunnostus. Tontit Seurakunta omistaa seuraavat tontit: Kursun kirkko Elorinne ,4770 ha Hautajärven kirkko Kirkkoharju ,4940 ha Sallan kirkko, Sallan kirkkopiha ,2172 ha seurakuntatalo

17 17 (18) ja tapuli Kanttorila Kanttorila ,9313 ha Kanttorila ,2103 ha Virasto-pappila Peltolassila ,4530 ha Pappila I ,6826 ha Pappila II ,1541 ha Tyveys 0,0650 ha Sallan tontti Lääkäri ,2975 ha 1. Tarpeettomien tonttien myyminen. 2. Sallan kirkkopihan puuston ja istutusten hoitaminen. 3. Puuston harventaminen Peltolassilan ja Lääkärin tonteilta. Hautausmaat Kuolleiden hautaaminen on kirkon ja seurakuntien yhteiskunnallinen tehtävä. Seurakunnalla tulee olla oma tai toisen seurakunnan/seurakuntayhtymän kanssa yhteinen hautausmaa tai oikeus käyttää muuta vihittyä hautausmaata. KJ 17 luku 1. Sallan seurakunnan hautausmaat sijaitsevat Sallan kirkonkylässä, Hautajärvellä, Kursussa ja Saijalla. Sallan hautausmaan ( ) pinta-ala on 6,615 hehtaaria. Laajennusosaa, jonka pinta-ala on 1,875 hehtaaria, ei ole otettu käyttöön maanrakennustöistä johtuvien suurten kustannusten vuoksi. 1. Kiintopisteiden lisääminen ja tarkentaminen. 2. Reuna-alueiden ja aidan vierien taimettumisen estäminen. Kursun hautausmaan ( ) pinta-ala on 3,105 hehtaaria. Hauta-alue riittää pitkälle tulevaisuuteen. 1. Kiintopistejärjestelmän ja asemakaavan luominen. 2. Koko hehtaarimäärän käyttöön ottaminen. 3. Sähkölinjan vetäminen hautausmaan uuteen osaan. 4. Reuna-alueiden ja aidan vierien taimettumisen estäminen. Saijan hautausmaa ( ), jonka pinta-ala on 1,2750 hehtaaria, riittää pitkälle tulevaisuuteen. 1. Kiintopistejärjestelmän luominen. 2. Hautausmaan liittäminen sähköverkkoon. 3. Koko hehtaarimäärän käyttöön ottaminen. 4. Reuna-alueiden ja aidan vierien taimettumisen estäminen.

18 18 (18) Hautajärven hautausmaa ( ), jonka pinta-ala on 1,1715 ha, täyttyy lähitulevaisuudessa. 1. Kiintopistejärjestelmän luominen. 2. Puuston harventaminen ja hoito. 3. Reuna-alueiden ja aidan vierien taimettumisen estäminen. 18. METSÄTALOUS Metsätalouden tehtävä on huolehtia seurakunnan metsäomaisuudesta niin, että se säilyy tuottavana sukupolvelta toiselle. Sallan seurakunnalla on metsäpalstoja yhteensä 925,198 ha. Ne sijaitsevat Hangasvaaran Ruuhenlatvakankaan maastossa, Kallungin Niittylampien maastossa, Kuolpunassa, Lautakodanharjussa, Pirttivaaran kyljessä ja Vuotosjoen varressa. Metsätaloussuunnitelma on voimassa Seurakunta on vuokrannut Isoaavan ampumarata-alueen Sallan riistanhoitoyhdistykselle ja Sallan Ampujille, tehnyt metsästysvuokrasopimukset Sallan Erä- ja Kalamiehet ry:n, Salmivaaran Erä ry:n, Savinan Erä ry:n sekä Siuloivan Kiertäjät ry:n kanssa, tehnyt sopimuksen poroaidasta Kuolpunan palstassa Sallan paliskunnan kanssa sekä vuokrannut kaksi lampea Teuvo Piiraiselle ja kaksi lampea Ilkka, Juha ja Veijo Kivelälle. Ruuhenlatvakankaan harjualue sekä Kallungin Niittylampien palstassa oleva lehtomainen korpi, yhteispinta-ala noin 98 ha, on suojeltu metsätaloudellisilta toimenpiteiltä ja maanotolta. 1. Puun myyminen metsänhoitosuunnitelman sallimissa rajoissa. 2. Taimikoiden hoitaminen. 3. Hangasvaaran-Ruuhenlatvakankaan metsäautotien pientareiden raivaaminen.