Susann Forsberg kirjastotoimenjohtaja

Transkriptio

1

2 Kirjaston käyttö jatkui ennallaan. Perinteisen aineiston lainaus ja fyysiset kirjastokäynnit vähenivät hieman. Vuoden 2018 ilopilkku Kokkolan kaupunginkirjastossa oli kuitenkin lasten- ja nuortenkirjallisuuden lainauksen kasvu. E-aineiston käyttö lisääntyi huomattavasti. Kirjaston asiakkailla oli käytettävissä kaksi digitaalista lehtipalvelua, kaksi sähkökirjapalvelua sekä musiikin kuuntelupalvelu. Suosikkiaineisto eli kotimaisten e-lehtien käyttö kasvoi 50 %. Kirjastoihin on hankittu e-lehtien lukemiseen tarkoitettuja isoja kosketusnäyttöjä ja tämä näkyy e-aineiston käyttökerroissa. Kirjallisuus- ja lukuharrastusta edistettiin tuomalla kokoelmia esille kirjastoissa ja verkkosivuilla. Lasten lukuharrastukseen panostettiin kirjavinkkauksella. Kirjallisuuspiirit kokoontuivat kaikissa toimipisteissä. Pääkirjaston lehtisalin omatoimikirjastoa varten asennettiin tarvittavat laitteet ja ohjelmat. Omatoimilehtisali oli alun perin tarkoitus ottaa käyttöön jo loppuvuodesta, mutta käyttöönotto jouduttiin siirtämään sähkötöiden viivästymisen takia maaliskuulle Nykyisin kirjaston käyttötavat ovat entistä moninaisempia ja se asettaa uudenlaisia vaatimuksia myös kirjastotiloille. Pääpaino on siirtynyt tiedonhausta ja kirjojen lainaamisesta monipuoliseen ajan viettämiseen kirjastossa. Kirjastossa halutaan viettää aikaa tutustumalla näyttelyihin, tapaamalla tuttavia, harrastamalla ja oppimalla jotakin uutta. Vuonna 1999 valmistunut pääkirjastorakennus lähestyy myös peruskorjausikää ja se on suunniteltu perinteisen kirjastopalvelun tarpeiden näkökulmasta. Vuoden 2016 kirjastolaki asettaa kirjastoille perinteisiä kirjastopalveluita laajempia tehtäviä. Kirjaston on tarjottava tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistettävä yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Kaupunginkirjasto ja sen henkilökunta on valmis luomaan tulevaisuutta niin, että vuonna 2020 voidaan viettää Kokkolan 400-vuotisjuhlavuoden tapahtumia riemukkaissa tunnelmissa uudistetussa pääkirjastossa! Susann Forsberg kirjastotoimenjohtaja Vuoden lopulla selvisi, että Centria-kirjasto muuttaa kampusalueelle vuoden 2019 alussa. Kokkolan kaupunginkirjasto on suurten muutosten edessä. Pääkirjaston toiminnallisten muutosten esiselvitystyö aloitettiin syksyllä Esiselvityksen mukaan kirjaston tilamuutoksella parannettaisiin ennen kaikkea tilan toimivuutta ja muunneltavuutta.

3 Kokkolan kaupunginkirjastolla on seuraavat palvelupisteet: Pääkirjasto Lähikirjastot: Koivuhaka, Kälviä, Lohtaja, Ullava Kirjastoauto Kirjaston palvelupisteet olivat vuoden aikana avoinna yhteensä tuntia. Syyskuun alusta alkaen Kälviän, Lohtajan ja Ullavan lähikirjastot siirtyivät saman johtajan alaisuuteen. Muutoinkin lähikirjastojen yhteistyötä tiivistettiin työkierrolla sekä tekemällä tarpeen tullen työvuoroja toisessa yksikössä. Lähikirjastoissa työskenteli kahdeksan vakituista kirjastotyöntekijää, lisäksi kirjasto työllisti vuorotteluvapaan sijaisen ja muita sijaisia. Kirjaston kotipalvelutoimintaa hoidettiin hajautetusti: kirjaston palvelupisteillä oli kullakin omat kotipalveluasiakkaansa. Asiakkaina oli sekä palvelutaloissa että omissa kodeissaan asuvia. Kotipalveluasiakkaita oli vuoden lopussa kymmenkunta henkilöä, jotka eivät sairauden tai muun liikuntaesteen vuoksi kyenneet itse asioimaan kirjastossa. Kirjastoon hankittiin kirjaa, 190 nuottia ja partituuria, 656 musiikkiäänitettä, 297 DVD- ja Blu-ray-levyä, 376 muita äänitteitä sekä muita aineistoja 281. Yhteensä hankintoja oli Lehtivuosikertoja tilattiin kirjaston eri palvelupisteisiin yhteensä 750 kappaletta. Kirjaston työasemilla asiakkaat voivat lukea sähköisiä sanomalehtiä. Sähköisten lehtien avulla myös lehtivalikoima laajenee. Kokkolan kaupunginkirjastossa oli vuoden 2018 lopussa asiakkaiden käytössä nidettä kauno- ja tietokirjallisuutta, musiikkia, nuotteja, elokuvia, äänikirjoja, lehtiä ja muuta aineistoa. Kirjojen osuus kokoelmasta oli nidettä eli 86 % aineistosta. Kirjastoaineistoa poistettiin huonokuntoisuuden, tietojen vanhentuneisuuden ja käyttämättömyyden perusteella kappaletta. Naapurikuntien kanssa ylläpidettiin yhteistä Andersverkkokirjastoa, johon Kokkolan lisäksi kuuluvat Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi ja Toholampi.

4 Kirjastoaineiston kokonaislainaus oli Asukasta kohden lainoja oli 14 nidettä vuoden aikana. Lainoista 80 % oli kirjoja ja 20 % muuta aineistoja. Vuonna 2018 kaukolainoja tilattiin 329 kpl ja lähetettiin 205 kpl. Lähetetyt kaukolainat vähenivät radikaalisti. Vuonna 2018 Kokkolan kaupunginkirjastolla ei enää ollut maakuntakirjastovelvoitetta eikä -rahaa. Siitä syystä kaukolainaukseen määriteltiin kaukolainamaksu, joka kattaa osan kustannuksista. E-kirjoja lainattiin kpl. Naxos Music Library - kuuntelupaleluun kirjauduttiin 497 kertaa (4 768 kuunneltua ääniraitaa). E-lehtien käyttökerrat olivat ja e-tietokantojen käyttökerrat 916. Celian äänikirjoja CD-levyinä lainattiin 636 kpl. Toimipiste Lainat % Pääkirjasto ,37 Kirjastoauto ,97 Koivuhaan kirjasto ,08 Kälviän kirjasto ,16 Lohtajan kirjasto ,89 Ullavan kirjasto ,48 Saadut kaukolainat 329 0,05 Yhteensä ,00 Fyysisiä kirjastokäyntejä oli lähes Vuoden aikana lainausoikeuttaan käytti asiakasta, mikä on 34 % asukkaista. Kokkolalainen kävi kirjastossa keskimäärin yhdeksän kertaa vuodessa. Kirjaston internet-sivuille ja Anders-verkkokirjastoon tilastoitiin käyntiä. Asiakkaat käyttävät aktiivisesti verkkokirjastoa lainojensa uusimiseen ja varausten tekemiseen. Toimipiste Kävijät % Pääkirjasto ,54 Kirjastoauto ,73 Koivuhaan kirjasto ,91 Kälviän kirjasto ,75 Lohtajan kirjasto ,84 Ullavan kirjasto ,24 Yhteensä ,00 Kirjaston kaikki palvelupisteet neuvoivat asiakkaita kirjaston kokoelman käytössä ja tiedonhaussa. Tietopalvelun ohessa annettiin pienimuotoista opastusta Anders-verkkokirjaston sekä muiden tietokantojen ja internetin käytössä.

5 Anders-kirjastojen yhteistyöstä päättävä johtoryhmä kokoontui neljä kertaa. Kokouksissa sovittiin muun muassa yhteisen kirjastojärjestelmän ja verkkokirjaston sekä e-aineistojen linjauksista. Anders-kirjastojen sisäiset luettelointipäivät järjestettiin ja Pääkirjastossa lainattiin aineistoa nidettä. Fyysisesti kirjastossa käytiin kertaa. Pääkirjasto järjesti vuoden aikana useita tapahtumia ja näyttelyjä sekä yksin että yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Tapahtumat olivat kaikille avoimia ja maksuttomia. Pääkirjaston asiakasraati kokoontui helmikuussa. Raadissa pohdittiin kirjaston palveluja ja miten niitä voisi kehittää. Valoa ja ääntä lähikirjastoihin hankkeen tavoitteena on innostaa nuoria mediakasvatusprojekteihin. Näkymätön näkyväksi -hankkeen tarkoituksena on tuoda kirjastotilassa näkymättömiä e-aineistoja näkyväksi asiakkaille. Hitta till - och på biblioteket projektet bygger upp skolbesöken på ett nytt sätt, där elever får en positiv upplevelse av besöket samtidigt som de bekantar sig med alla möjligheter som finns att använda biblioteket på. Pääkirjaston tilojen toiminnallisiin muutoksiin tähtäävästä esiselvitystyöstä päätettiin sivistyslautakunnassa kesällä Kumppaneiksi esiselvitystyöhön kutsuttiin sivistystoimialan muut vastuualueet. Esiselvitystyöryhmä kokoontui kolme kertaa vaihtelevalla kokoonpanolla niin, että lähes kaikki sivistystoimen vastuualueet olivat edustettuina kokouksissa. Kaupunginkirjastossa on vuodesta 2017 lähtien ollut käynnissä kehittämissuunnittelu. Tavoitteena on ollut pohtia miten kirjaston toimintaympäristön kehittyminen ja muutokset vaikuttavat kirjaston toimintaan ja kirjastotilojen käyttöön sekä tarjottaviin kirjastopalveluihin. Työskentelyssä on käytetty ulkopuolista asiantuntijaa. Kehittämisessä on pyritty osallistavaan otteeseen; sekä henkilökunta että asiakkaat ovat saaneet osallistua eri tavoin suunnittelutyöhön ja antaa palautetta. Kehittämistyöskentely on toiminut hyvänä pohjana esiselvitystyölle, joka hyväksyttiin sivistyslautakunnassa keväällä 2019.

6 8.1. James Puhto-Ren soittaa akustista musiikkia Lautapelikerho - Brädspelsklubben Kanervan lukupiiri Kirjojan poistomyynti Aseeton Suomi - yleisöluento, järj. Väinölän yhteisö 6.2. Harhaanjohtajat - vahvassa uskossa, Terho Miettinen ja Raija Pelli 7.2. Asiakasraati, teemana kirjaston palvelut 8.2. Kirjailijavieraat Sanna Karlström ja Jussi Seppänen 8.2. Pullakahviresidenssi, klo ja klo Lautapelikerho Brädspelsklubben Kanervan lukupiiri Kirjojen poistomyynti Lautapelikerho Brädspelsklubben Ted & Kaj, författarna Ted Forsström och Kaj Korkea-aho Kirjailijavieraana Virpi Hämeen-Anttila Kanervan lukupiiri 74. Lautapelikerho Brädspelsklubben Mun tarina perinteinen kerronta uudessa muodossa Sata vuotta ulkopolitiikkaa, ulkoministeriön yleisötilaisuus Kanervan lukupiiri Lautapelikerho Brädspelsklubben 2.5. eseniorit 8.5. Orvokkien istutus- ja liikuntatempaus senioreille 8.5. Äitienpäivä, vuonna 2017 syntyneet vauvat äiteineen Kirjojen poistomyynti Kanervan lukupiiri eseniorit Elävä kirjasto Lautapelikerho Brädspelsklubben eseniorit 3.7. Tämän Leinon haluaisin kuulla, He-Li-Kat Hengitän kultaista valoa, Jenni Urpilainen ja Johannes Wist Kirjailijavieras Rita Dahl Kirjojen poistomyynti Kanervan lukupiiri 1.9. Lautapelikerho Brädspelsklubben 4.9. Kirjailijavieras Karo Hämäläinen 5.9. Nettiä ikä kaikki digiopastusta Kansallispuistot maamme luonnon helmet, Tea Karvinen Make it tapahtumatori Sant för dig, men inte för mig! Debatt S Gustavsson och H Othman Kanervan lukupiiri Lautapelikerho Brädspelsklubben

7 Författarbesök Johanna Holmström, arr. Pohjola- Norden och biblioteket Lautapelikerho Brädspelsklubben Kirjailijavieras Outi Pakkanen Kanervan lukupiiri Rädslans många ansikten Ann-Helen Attianese, Christel Sundqvist, Jolin Slotte & Pauliina Pesonen Kanervan lukupiiri Lautapelikerho Brädspelsklubben Duo Festivo soittaa klassista musiikkia Mellandagsföreläsning med Katja Hedding Aseeton Suomi taidenäyttely Sukupolvien ketjussa, Valokuvaaja Anu Sundell Kokkolan Talviharmonikka 20-juhlavuotisnäyttely Erasmus+ nuorisovaihto ja lasten oikeudet julistenäyttely vuotta työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Hilkka-Helinä Kokkoniemen akryylimaalauksia Play! Sarjakuvia ja animaatiota, Kokkolan lasten ja nuorten kuvataide koulu Elämän sirkus, Pohjoismaisen Taidekoulun avoimen grafiikanpajan yhteisnäyttely Barents - Luonto ei tunne rajoja valokuvanäyttely Skandaalista skandaaliin Julkisen neuvoston kiertonäyttely Susikoira Roi suomalainen sankarikoira Projeto Madre Cambrini lähettämättömiä postikortteja Brasiliasta, valokuvataiteilija Fanny Haga Kokkola akvarellein, Irina Rebnitskayan akvarelleja Isä, minä ja meri: Lena Frölander-Ulfin piirustuksia Kipuna maalattuja ja kirjoittuja nukkeja, Marika Tyynismaa-Joukosalmi Partiolippukunta Halkokariset ry 60 vuotta Närnatur Såka Fotografiska Sällskap UNICEF-nuket jakavat hyvää mieltä

8 Lasten- ja nuortenosastolle hankittiin Hublet-iPadeja. Tontut Poroila ja Suppeli esiintyivät joulukuussa. Kirjaston lasten- ja nuortenosasto toimi lukemisen edistämiseksi; kouluille ja päiväkoteihin kerättiin kirjapaketteja, lapsille järjestettiin satutunteja ja yläkoululaisille vierailuja kirjastoon. Yläkoululaiset osallistuivat murhamysteereihin ja kirjavinkkaukseen. Lukukoiratoiminta vakiintui ja lautapelejä pelattiin lauantaisin. Pääkirjastossa kokoontuneessa Pikkiriikkisten piirissä loruteltiin ja laulettiin yhdessä alle 3-vuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa. Pikkiriikkisten piiri kokoontui syksyllä neljä kertaa, osallistujia oli yhteensä 67. Toukokuussa järjestettiin äitienpäivätapahtuma, johon osallistui 84 aikuista ja 98 lasta. Kaupunginjohtaja Stina Mattila piti tervetulopuheen. Kesäkuussa kirjasto kutsui poliisin lukemaan lapsille kirjaa kirjaston patiolle. Myös poliisikoira Sokka oli paikalla ohjaajansa kanssa ja lapset saivat tietoiskun poliisin ja poliisikoiran työstä. Ja tärkeää oli päästä tutkimaan poliisiautoa! Samaan aikaan järjestettiin Susikoira Roi -näyttely. Lokakuussa juhlittiin Satupäivää kolmikielisellä satutunnilla. Lapsen oikeuksien päivänä oli satutuokioita ja sosionomiopiskelijoiden järjestämä suosittu pehmolelujen yökyläily. Marraskuisella Loistavaa -lasten ja nuorten kulttuuriviikolla Sanataidekoulu järjesti sanataidetapahtuman kirjastossa. Kirjailija Kalle Veirto vieraili Loistavaa-viikolla Kälviän, Lohtajan ja Kokkolan yläkouluilla. Myös kirjailijat Salla Simukka ja Veera Salmi vierailivat vuoden aikana kouluilla. Kokkolan pääkirjasto tarjoaa varhaiskasvatuksen eri yksiköille mahdollisuutta saada kirjastosta kirjastovirkailija eli kiertävä kirjastolainen vierailuille yksikköihin kertomaan kirjastosta, pitämään satutuokioita, tuomaan kirjapaketteja, siis tekemään kirjastoa tutuksi kaikenikäisille. Kiertävä kirjastolainen pakkaa tarinalaukkunsa ja suuntaa kaupungin päiväkoteihin, perhekerhoihin ja lastenkerhoihin, perhepäivähoitajille ja myös yksityiseen päiväkotiin kertomaan tarinoita ja tuomaan tuulahduksen kirjojen ihanasta maailmasta! Vuonna 2018 kiertävä kirjastolainen piti 114 satutuokiota muualla kuin pääkirjastossa. Näissä tuokioissa oli osallistujia yhteensä Kirjasto haluaa tavoittaa lapsiperheitä mahdollisimman paljon järjestämällä erilaisia tapahtumia, joissa saadaan lapset vanhempineen innostumaan lukemisesta. Perheitä on tavoitettu osallistumalla Soiten perhekerhoihin Koivutuvalla, seurakunnan perhekerhoihin Koivuhaassa ja Ykspihlajassa sekä kaupungin perhekerhoihin ja lastenkerhoihin. Kirjasto järjesti myös yhdessä Ensi- ja Turvakodin kanssa vauvanpäivän syksyllä Kirjaston henkilökuntaa voi myös pyytää osallistumaan vanhempainiltoihin esimerkiksi kertomaan kirjojen lukemisen tärkeydestä jo varhaislapsuudessa. Kirjaston varhaiskasvatustyö tullee jatkossakin lisääntymään ja monipuolistumaan! Kirjailijavieraanamme olleen Jyri Paretskoin sanoin: Lukeminen kannattaa aina, kirjoittaminen harvemmin! Pirjo Pellinen osastonjohtaja Mami Kolppanen kirjastovirkailija, kiertävä kirjastolainen

9 Den svenska verksamheten vid biblioteket har under året varit livlig med sagostunder, babypoesitillfällen, bokprat för både barn, ungdomar och vuxna samt evenemang av olika slag. Med hjälp av projektbidrag från Regionförvaltningsverket och stöd från Kulturfonden har vi också haft möjlighet att erbjuda skolorna och allmänheten flera författarbesök än vanligt. Här har bokbussens verksamhet spelat en viktig roll för servicen till skolor och daghem. Biblioteket har också tagit emot svenska prao-elever. Biblioteket har satsat på läsfrämjande verksamhet i samarbete med skolor och daghem. Material på svenska har anskaffats i enlighet med bibliotekets anskaffningsanslag. Inger Kankkonen Avdelningschef Skolorna fick under 2018 till exempel ta emot författaren Malin Klingenberg och illustratören Joanna Vikström Eklöv. De höll workshops i ord- och bildkonst för alla svenskspråkiga elever i åk 3. Årskurserna 4-6 fick besök av Karin Erlandsson och eleverna i Donnerska skolan har fått träffa Ted Forsström och Kaj Korkea-Aho samt Salla Simukka, ett författarbesök som både svensk- och finskspråkiga kunde ta del av. Ted och Kaj deltog också i ett kvällsevenemang som var öppet för allmänheten. Under Nordiska biblioteksveckan hade både elever i Karleby svenska gymnasium och andra intresserade möjlighet att höra Johanna Holmström berätta om sitt författarskap. Bland våra främsta samarbetspartners på svenska kan nämnas Luckan, Föreningen Pohjola-Norden, stadens ungdomstjänster, skolor, förskolor och daghem samt Karleby svenska församling. BUU-klubbens årliga julturné är mycket populärt bland barnen i hela Karlebynejden. Skolsamarbetet har utvecklats ytterligare och biblioteket utnyttjas flitigt av skolorna. Bokprat, bokpaket samt klassbesök är vanligen förekommande. Daghemmen och förskolorna har fått sagostunder både i biblioteket och på dagiset.

10 Vuonna 2018 Koivuhaan kirjaston palvelut pysyivät entisellään. Kirjasto oli avoinna viitenä päivänä viikossa, yhteensä 30 tuntia viikossa. Kirjasto palvelee paitsi Koivuhaan, Nuolipuron, Mesilän, Ykspihlajan ja Öjan asukkaita, myös Koivuhaan alakoulun sekä Koivuhaan ja Peurankadun päiväkotien sekä alueen perhepäivähoidon lapsia. Koulukirjastotunteja ja vakituisia päiväkotien vierailuja oli noin 20 viikossa. Koulukirjastotuntien aikana oppilaat lainaavat sekä osallistuvat kirjastonkäytön- ja tiedonhaun opetukseen. Päiväkodeille yhteistyössä koulun kanssa järjestettäviä satutuokioita jatkettiin erityisesti kevätkaudella. Koivuhaan kirjastossa tehtiin vuonna 2018 hieman alle lainaa kuukaudessa. Fyysisiä kirjastokäyntejä oli yhteensä, Koivuhaan koulu ja päiväkoti mukaan luettuna, noin Kirjastossa käy paljon ei-lainaavia asiakkaita, jotka muun muassa lukevat lehtiä ja käyttävät tietokonetta. Koululaiset käyttävät kirjastoa läksyjentekopaikkana selvästi aiempaa enemmän. Kirjasto oli totuttuun tapaan heinäkuussa suljettuna vuosilomien keskittämisen vuoksi. Lukupiiri jatkoi menestyksekästä toimintaansa kokoontuen vuoden aikana yhdeksän kertaa. Lukupiiriä vetää kirjastovirkailija Helvi Syrjälä. Luettavat kirjat valitaan yhdessä piiriläisten kanssa aihepiirien vaihdellessa laidasta laitaan. Lukupiiriin tuli vuoden aikana myös pari uutta kirjallisuuden harrastajaa. Keväällä ja syksyllä kirjasto jalkautui Koivutuvalle Soiten järjestämään ensisynnyttäjien ryhmään kertomalla lapselle lukemisen tärkeydestä ja kirjaston palveluista. Syyskuussa kirjastossa järjestettiin Toiverunoilta, johon asiakkaat saivat toivoa runoja ääneen luettavaksi. Marraskuussa kirjasto osallistui suosituksi muodostuneeseen kansainväliseen pelipäivään. Vuoden mittaan kirjasto tarjosi työpaikan kahdelle työkokeilijalle sekä työelämään tutustumispaikan muutamalle yläkoululaiselle. Kaikki ovat tarjonneet hyvän työpanoksen kirjaston palveluihin. Heidi Tuikka kirjastonjohtaja Kokoelman kartoitusta tehtiin ahkerasti koko vuoden ajan lähinnä poistamalla vanhentunutta tai huonokuntoista aineistoa. Näin saatiin enemmän tilaa uusille kirjoille. Muun toiminnan ohessa koottiin pitkin vuotta kuukausittain vaihtuvia kirjanäyttelyitä ja muita pienempiä aineiston esittelyjä, samoin järjestettiin poistokirjojen myyntiä. Myös edellisvuodelta tuttu Koivuhaan kirjaston joulukalenteri Instagramissa sai jatkoa.

11 Kälviän lähikirjastossa oli aktiivista asiakasta, mikä on saman verran kuin aiempina vuosina. Fyysiset käynnit kirjastoon lisääntyivät, niitä tehtiin Kokonaislainaus kuitenkin laski ollen lainaa. Uutuushankintoja tehtiin 1555 nidettä, poistoja oli määrällisesti hieman enemmän. Kirjaston aukioloaikoihin tehtiin muutoksia henkilökuntaresurssin supistuessa; syyskuun alusta alkaen kirjasto suljettiin joka ilta klo 19. Sen sijaan perjantaiaukioloon lisättiin yksi tunti, joten aukiolotunnit (1932 tuntia) säilyivät lähes ennallaan. Lasten ja nuorten kirjastotyötä tehtiin kirjaston omilla resursseilla sekä yhteistyössä muiden kanssa. Satutuokioita pidettiin 35, niihin osallistui keskimäärin 13 lasta. Kokkolan kesäviikkojen aikaan järjestettiin kirjaston takapihalla satupiknik, johon osallistui 35 henkilöä. Varhaiskasvatuksen eri yksiköissä Kälviällä ja Lohtajalla pidettiin viisi jouluista satutuokiota. 4H-yhdistyksen kanssa järjestettiin varhaisnuorille syyslomalla suosittu aavemainen iltakirjasto. Joulukuussa lapsia ja nuoria ilahdutti henkilökunnan ideoima kirjallinen joulukalenteri makeine yllätyksineen. Kirjastossa vieraili 48 päiväkoti- ja koululaisryhmää, joille järjestettiin kirjastonkäytönopetusta sekä kirjavinkkausta. Kälviän alakouluilla oli yhteensä 118 kirjaston lukudiplomin suorittajaa. Kirjailija Kalle Veirto vieraili Lucina Hagmanin koululla. Uutena toimintamuotona kokeiltiin roolipeli-iltoja helmikuussa. Vuoden lainaajiksi valittiin Taija ja Ari Huhtala perheineen, he ovat oiva esimerkki aktiivisesta runsaasti lainaavasta lapsiperheestä. Kirjasto siirsi pysyvän lahjoituskokoelman vanhustentalon Marttilasaliin sekä palvelukeskus Leporantaan. Kokkolan seudun opisto tarjosi tietotekniikan yksityistunteja kälviäläisille kirjaston tiloissa. Kirjaston näyttelyvuosi oli monipuolinen, vuoden aikana järjestettiin 14 näyttelyä. Suomi 100 -vuosi jatkui vielä tammikuulle Marko Miettusen Suomi 100-aiheisella luontovalokuvanäyttelyllä. Käläviän Färijärit sekä nuoret Färijärit järjestivät tuttuun tapaan useamman näyttelyn. Lisäksi kirjastossa pidettiin kaksi keramiikkanäyttelyä ja yksi poistokirja-askartelunäyttely. Laajimman näyttelyn järjesti Sallan Taideseura ry., jonka Kaamostaikaa-kuvataidenäyttely järjestettiin Kokkolan kesäviikoilla. Lokakuussa kirjastonkävijät saivat ihastella lampuri Eija Lennon lampaanvillanäyttelyä ja Mikko Lennon syanotypiavalokuvia. Vuosi päättyi Miia Parviaisen valokuvanäyttelyyn. Eniten kävijöitä kirjastoon toi presidentinvaalien ennakkoäänestys sekä varsinainen vaalipäivä tammikuussa. Maaliskuussa Kohtalona Käläviä viikolla Kälviän opiston tanssiopiskelijat valloittivat kirjaston Pullakahviresidenssin merkeissä. Kirjastossa järjestettiin yhteensä 102 tapahtumaa, joissa kirjasto oli järjestävänä tahona, ja niihin osallistui 783 ihmistä. Lukupiiri ja neulekerhot kokoontuivat säännöllisesti. Kirjastossa kokoontuva Kälviän kirjoittajat harrastajakirjoittajaryhmä julkisti vuosien tauon jälkeen Keväthiuka-antologian, jonka julkistusta juhlistettiin kirjastossa. Eino Leinon päivänä järjestettiin Runopyöräily-tapahtuma yhteistyössä Kälviän Tarmon kanssa; tapahtuma oli myös osa Rakkaus- ja runo festivaalia. Lokakuun lopulla vietettiin suurta kirjanjulkistustilaisuutta, kun Jouko Raitalan toinen paikalliskirja Kohmelonmäen perintö julkistettiin, esiintymässä oli myös Kälviän mieslaulajat. Kati Salmén kirjastonjohtaja

12 Lohtajan lähikirjastoon tehtiin vuoden aikana liki kirjastokäyntiä. Aktiivisia lainaajia oli hieman aiempia vuosia enemmän eli 953 lainaajaa. Kokonaislainaus oli yli Uutuuksia hankittiin kpl, aineistoa poistettiin kpl. Aukioloaikoja supistettiin hieman 1.9. alkaen henkilöstöresurssin vähentyessä. Kirkonkylällä ilta-aukioloista vähennettiin yksi ilta ja sunnuntaiaukiolo päättyi. Marinkaisten lainausaseman aukiolo kouluaikoina säilyi ennallaan, Alaviirteen lainausasema oli avoinna enää joka toinen viikko 2 tuntia. Aukiolotunteja Lohtajan kirjastossa kertyi yhteensä tuntia. Vuoden aikana kirjastossa järjestettiin seitsemän näyttelyä. Vuosi alkoi lampuri Eija Lennon lampaanvilla-aiheisella näyttelyllä, jota täydensivät Mikko Lennon syanotypiavalokuvat. Lohtajan pitkäaikainen kirjastonjohtaja Tuulevi Borén järjesti läksiäistensä sijaan Näkemiin Lohtaja! valokuvanäyttelyn helmikuussa. Sekä Kenneth Rosenlund että Esko Leppiniemi järjestivät omat meriaiheiset taidenäyttelynsä. Vuoden päätti Sanna Viisteensaaren ja Kaija Järven jouluisten askartelujen näyttely. Muita tapahtumia järjestettiin liki 50, joista kirjaston itse järjestämät keräsivät yli 280 osallistujaa. Syyskuusta toukokuuhun kuukausittain pyörivät tuttuun tapaan lukurinki, neulekahvila ja muksukirjasto. Kokkolan kesäviikkojen aikana muksukirjasto pidettiin satupiknikin muodossa kirjaston takapihalla. Alaviirteen koulun ja kirjaston pihalla vietettiin kepparikirjastoa, mukana järjestämässä oli Alaviirteen kyläyhdistys. Syyslomalla järjestettiin yhdessä Kokkolan 4H-yhdistyksen kanssa jännittävä iltakirjasto luokkalaisille. Uutena palvelumuotona Soiten esenioritoiminnan myötä alkoi vertaisohjaaja Anja Jaakolan digineuvonta. Lähinnä senioriväestölle suunnattua neuvontaa järjestettiin 15 kertaa vuoden aikana, keskimäärin neuvontakertoihin osallistui 4-5 henkilöä. Kotipalvelu liikuntarajoitteisille jatkui läpi vuoden yhteistyössä Soiten ennakoivien avopalveluiden kanssa. Kirjaston sisätiloihin rakennettiin Lohtajan aluetoimiston asiointipistettä, joka avattiin käyttöön syyskuussa. Tila on tarkoitettu myös kirjaston asiakkaiden käyttöön hiljaiseksi tilaksi esimerkiksi opiskelua tai pieniä kokoontumisia varten. Kirjasto toimi ennakkoäänestyspaikkana kahteen otteeseen, tammikuussa järjestettiin presidentinvaalien ennakkoäänestys ja syyskuussa seurakuntavaalien ennakkoäänestys. Presidentivaalien osalta kirjasto toimi myös Lohtajan kirkonkylän varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkana. Varhaiskasvatus- ja kouluyhteistyö jatkui aktiivisena. 7.- ja 8.- luokkalaiset osallistuivat kirjavinkkaukseen ja tiedonhaun opetukseen kirjastossa. Lukudiplomeita suoritettiin kaikilla alakouluilla. Kirjavinkkaukseen panostettiin, kun lähikirjastojen kirjavinkkari vinkkasi eri luokille yhteensä 12 kertaa. Lisäksi kirjasto osallistui Marinkaisten koulun yhteisöpäivään omalla pisteellään. Saman koulun 4. luokka osallistui Koko kansa lukee -e-kirja-kampanjaan. Vuoden lainaajana palkittiin ahkerana kirjastonkävijänä tunnetut Niina Honkala poikineen. Marraskuussa kirjailija Kalle Veirto vieraili kirjaston ja Lohtajan Veikkojen järjestämässä Lisää lukuintoa lapsille! tilaisuudessa. Lisäksi Veirto vieraili yläkoululla innostamassa oppilaita lukemaan ja kirjoittamaan. Kati Salmén kirjastonjohtaja

13 Ullavan lähikirjastojen kävijämäärä laski hiukan ollen Lainaus oli laskussa, yhteensä lainoja tehtiin Aukiolotunteja kertyi tuntia. Koulujen kanssa yhteistyö oli tiivistä. Syksyllä 2018 oppilaat aloittivat Kunnarin lukudiplomin suorittamisen. Esikoululaiset toivotettiin tervetulleiksi kirjaston asiakkaiksi esittelemällä kirjastoa ja kirjaston sääntöjä. Molempien koulujen oppilailla oli omat kirjastotuntinsa, jolloin he vierailivat kirjastossa viikoittain. Kirjailijavieras Veera Salmi kävi kertomassa lukemisesta ja kirjoittamisesta molemmilla Ullavan alakouluilla. Kälviän kirjastonjohtaja on vastannut myös Ullavan kirjaston johdosta. Kirjastovirkailijaksi Ullavan kirjastoihin valittiin Pia Koivumäki. Lisäksi kirjasto työllisti kesätyöntekijän. Pia Koivumäki kirjastovirkailija Rahkosen ja kirkonkylän kirjastoilla järjestettiin 16 satuhetkeä ja niihin osallistui yhteensä 360 lasta. Lähes kaikille satutunneille osallistuivat Rahkosen ryhmiksen ja kirkonkylän päiväkodin lapset. Kirjasto osallistui perhetemmellykseen satusuunnistuksella. Muksulan päiväkodin joulupolulla perheet pääsivät kuuntelemaan jouluisen tarinan kirjastossa. Nuorisopalveluiden ja 4H:n kanssa järjestettiin askarteluiltoja. Lisäksi kirjastossa järjestettiin nuorisopalveluiden kanssa Halloween-ilta, sanataidetta, aiheena supersankarit, sekä tonttutunnit 5-8-vuotiaille. Lautapelejä pelattiin molemmilla kirjastoilla. Tapahtumat keräsivät keskimäärin kymmenen osallistujaa joka tapahtumaan. Rahkosen kirjasto tarjosi tilat, kun kuusi nuorta kokoontuivat pelaamaan Dungeons & Dracons - pöytäroolipeliä. Nuorten lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa Rahkosessa ja samoin aikuisten lukupiiri kirkonkylällä. Erkki Kujala luennoi kirjansa Sodan pitkä varjo pohjalta kirkonkylän kirjastossa. Kirjaston pitkäaikainen virkailija Eila Rahkonen jäi eläkkeelle. Eilan eläkekahveja juotiin kirjastossa syyskuussa, josta lähtien

14 Pysäkkien lainaus- ja kävijämääriä seurataan jatkuvasti. Pysäkit, joilla ei käy asiakkaita, siirretään toisaalle. Vuonna 2018 kirjastoautolle kertyi ajopäiviä 198. Kirjastoauto ajoi viitenä päivänä viikossa, lukuun ottamatta kesä- ja elokuuta, jolloin ajopäiviä oli neljä viikossa. Kirjastoauto ei ajanut heinäkuussa, syys- ja talvilomalla eikä joulun välipäivinä. Arkipyhien aattoina kirjastoauto kävi vain kouluilla ja päiväkodeilla. Joitakin päiviä jäi ajamatta kirjastoauton huolto- ja korjaustöiden sekä kuljettajan puuttumisen takia. Kirjastoauto oli esittäytymässä iltatorilla keskiviikkona kello Kävijöitä oli 136. Seija Nygård kirjastovirkailija Kirjastoauto on hankittu vuonna 1999 ja auton ikä näkyy korjaustarpeiden lisääntymisenä. Vuonna 2018 autoon tehtiin muun muassa seuraavia huolto- ja korjaustoimenpiteitä: toisen takavalon umpio vaihdettiin uuteen, etujarrujen korjaus, jarrukellon jousi uusittiin, useita venttiilien vuotoja korjattiin, tasonsäätövarsi vaihdettiin, samoin kallistuksen vakaajan kumi. ABS-anturi, ilmakuivurin venttiili, ilmakompressori sekä kaksi starttiakkua vaihdettiin uusiin. Autoon asennettiin katveturvakamerat lisäämään ajoturvallisuutta. Lisäksi auton vessan vesipumppu uusittiin. Vuonna 2018 kirjastoautossa oli kävijöitä Kokonaislainaus oli , keskilainaus päivässä 376 lainaa. Kokonaislainaus nousi edellisvuodesta 118 lainalla. Kouluille ja päiväkodeille kerättävät kirjapaketit ovat olleet hyvin suosittuja. Vuoden 2018 syyslukukaudella kouluille kerättiin 35 kirjapakettia eli 1739 nidettä ja päiväkodeille 60 pakettia eli 844 nidettä. Lasten ja nuorten kirjakassit ovat edelleen suosittuja. Kasseihin kerätään 5-10 kirjaa jostakin aiheesta. Kirjakasseja lainattiin yhteensä 226 kertaa. Kirjastoauton suurin asiakasryhmä on lapset. Auton reittivalinnoissa on huomioitu evakossa olevat koulut ja kirjastoauto kiertääkin lähes kaikki suomen- ja ruotsinkieliset alakoulut sekä päiväkodit. Reittejä muutetaan vuosittain tarpeen mukaan.

15 Kaupungin organisaatiossa kirjasto kuului sivistystoimen alaisuuteen, jota johtaa sivistysjohtaja. Toimialan johtoryhmässä kirjastoa edusti kirjastotoimen johtaja. Kirjaston johtoryhmä kokoontui säännöllisesti kirjastotoimen johtajan johdolla. Henkilöstökokouksia pidettiin vuoden aikana neljä kertaa. Kaikki työtiimit ovat pitäneet säännöllisesti osastokokouksia, joissa on keskusteltu osastoa ja koko kirjastoa koskevista asioista. Kaupunginkirjaston henkilökunnalle järjestettiin kaksi täydennyskoulutuspäivää ja sekä kehittämispäivä 9.5. Kirjaston toimintakulut olivat 2,7 miljoonaa euroa ja toimintatuotot euroa. Tulot muodostuivat anottuihin projekteihin saaduista tuista ja avustuksista, asiakkailta perityistä myöhästymismaksuista, kirjastoaineiston myynnistä ja korvauksista, kopioinnista ja luentosalitilojen vuokrista. Koko Suomen kirjastotoiminnasta kertovat ja kuntakohtaiset vuositilastot on saatavilla osoitteessa

16 Asukkaita Kokkolassa Fyysiset käynnit vuodessa käynnit/asukasluku 8,94 9,15 Lainaukset vuodessa lainaus/asukasluku 14,38 15,02 Kirjat yhteensä Kaunokirjat, aikuiset Kaunokirjat, lapset Tietokirjat, aikuiset Tietokirjat, lapset Musiikkiäänitteet Muut äänitteet Celia äänikirjat CD-levyinä Videotallenteet: DVD ja Blu-ray Muut aineistot E-kirjat E-musiikki E-lehdet E-tietokannat Kaukopalvelu lähetetyt kaukolainat saadut kaukolainat Verkkokäynnit Aktiiviset lainaajat % asukkaista 33,94 34,79 Hankinnat kirja-aineistot muut aineistot Toimintakulut (milj. ) 2,7 2,8 Henkilöstökulut (milj. ) 1,5 1,5 Kirjastoaineistokulut ( ) E-aineistokulut ( ) Tilakustannukset ( ) Muut kulut ( ) Kirjaston palkkaamat 40,26 39,95 Muut henkilötyövuodet 6,87 5,85 Ei kirjaston palkkaamat muut henkilötyövuodet 2,12 3,08 Täydennyskoulutus henkilötyöpäivinä