Koneturvallisuuden standardit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koneturvallisuuden standardit"

Transkriptio

1 Koneturvallisuuden standardit Standardeilla turvallisuutta 1

2 Koneturvallisuuden standardit käsittelevät koneiden sekä niissä olevien järjestelmien, laitteiden ja toisinaan myös komponenttien turvallisuuskysymyksiä. Ne liittyvät tyypillisesti koneiden suunnitteluvaiheessa toteutettavissa oleviin kysymyksiin, mutta voivat käsitellä myös koneen elinkaaren muissa vaiheissa sovellettavissa olevia asioita. Koneet voivat olla sekä kuluttaja-tuotteita että tuotantovälineitä. Euroopan unionissa koneilla tarkoitetaan yleensä konedirektiivin 2006/42/EY soveltamis alaan kuuluvia tuotteita, mutta nekään eivät rajoitu vain varsinaisiin koneisiin. Konedirektiivi ja standardit Nykyisten koneturvallisuuden standardien lähtökohtana on EU:n konedirektiivi 2006/42/EY, joka harmonisoi EU/ETAalueella ensimmäistä kertaa markkinoille saatettavia tai käyttöön otettavia koneita koskevat säädökset. Konedirektiivin liite I sisältää yleiset koneiden suunnittelussa käytettävät terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Näiden yleisten vaatimusten tarkempia teknisiä ratkaisuja kuvataan koneturvallisuuden standardeissa. Konedirektiivin liite I edellyttää, että koneen valmistajan tai joissain tapauksissa maahantuojan, myyjän tai muun koneen markkinoille saattajan, jos varsinainen valmistaja ei ole koneen markkinoille saattaja on suoritettava koneen turvallisuussuunnittelu (riskin arviointi ja riskin pienentäminen) ottaen huomioon kaikki koneeseen liittyvät terveys- ja turvallisuusriskit koneen elinkaaren kaikissa ennakoitavissa olevissa vaiheissa. Tältä pohjalta kone on suunniteltava ja rakennettava tarkoitettuun käyttöön sopivaksi ja turvalliseksi ottaen huomioon myös kohtuudella ennakoitavissa oleva väärinkäyttö. Konedirektiivi 2006/42/EY on saatettu Suomessa voimaan valtioneuvoston asetuksella koneiden turvallisuudesta 400/2008. Tätä asetusta kutsutaan tavallisesti koneasetukseksi. Nykyistä konedirektiiviä ja koneasetusta on pitänyt soveltaa alkaen. Tässä esitteessä on yleistietoa koneturvallisuuden standardeista, yhdenmukaistetuista standardeista sekä uuden konedirektiivin 2006/42/EY vaikutuksista koneturvallisuuden standardeihin. Esitteessä on myös tietoa standardisointiin osallistumisen mahdollisuuksista, uusimmista julkaistuista koneturvallisuuden SFS-standardeista ja SFS-käsikirjoista sekä linkkejä tiedon etsimiseksi muista tietolähteistä. Koneturvallisuuden standardit käsittelevät kaikkia konedirektiivin liitteen I olennaisissa vaatimuksissa käsiteltäviä turvallisuuskysymyksiä. Standardit esittävät vaatimuksia koskevia tarkempia ja tekniikan nykytietämyksen huomioon ottavia ratkaisuja ja vaatimuksia. Standardit voivat olla tuotekohtaisia turvallisuusstandardeja, ne voivat käsitellä yksittäistä turvallisuuskysymystä tai suojausteknistä laitetta tai ne voivat käsitellä suunnittelussa sovellettavissa On myös olemassa muita koneturvallisuuteen liittyviä erityissäädöksiä, kuten henkilöhissejä, painelaitteita, maataloustraktoreita, sähkömagneettista yhteensopivuutta (EMC) ja räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviä laitteita (ATEX) koskevat erityissäädökset, ja niihin liittyviä standardeja. Tämä esite ei kata näiden erityisalueiden turvallisuusstandardeja. Mitä tuotteita konedirektiivi ja siihen liittyvät standardit koskevat? Konedirektiivi 2006/42/EY koskee paitsi varsinaisia koneita ja koneista koottavia koneyhdistelmiä myös turvakomponentteja, nostoapuvälineitä, nostamiseen tarkoitettuja ketjuja, köysiä ja vöitä, nivelakseleita sekä osittain valmiita koneita. 2

3 olevia menettelytapoja (esimerkiksi riskin arviointi) tai menetelmiä (esimerkiksi päästöjen mittausmenetelmät). Uusi konedirektiivi vahvistaa, että turvallisuussuunnittelu on syytä tehdä myös osittain valmiille koneille siltä osin kuin se on mahdollista. Koneturvallisuuden standardeja sovelletaan siis myös suunniteltaessa tuotteita, jotka eivät toimi itsenäisesti. Koneturvallisuuden standardien hierarkia Konedirektiiviin liittyvät turvallisuusstandardit jaotellaan kolmiportaisen hierarkian mukaan A-, B- ja C-tyypin standardeihin. A-tyypin standardit määrittelevät koneturvallisuuden perusfilosofian (perusterminologia, riskin arvioinnin periaatteet ja turvallisuussuunnittelun periaatteet; standardi SFS-EN ISO 12100) B-tyypin standardit käsittelevät suunnittelijoiden tarvitsemaa horisontaalista perustietoa (kuten melun ja tärinän hallinta ja mittaaminen, ergonomia, turvalaitteet, suojukset, kulkutiet ja turvaetäisyydet) C-tyypin standardit sisältävät yksityiskohtaisia yksittäisten koneiden tai koneryhmien turvallisuusvaatimuksia, jotka osittain toteutetaan viittaamalla A- tai B-tyypin standardeihin. Hierarkian tarkoituksena on ollut nopeuttaa standardien laadintaprosessia. Toisaalta tarkoituksena on varmistaa, että turvallisuussuunnittelun (riskin arvioinnin ja riskin pienentämisen) perusperiaatteet olisivat yhtäläiset kaikenlaisia koneita suunniteltaessa. Käytännön suunnittelutilanteessa olisi aina ensin selvitettävä, onko suunniteltavaa konetta koskevaa C-tyypin standardia olemassa. Jos tällainen standardi on olemassa, se yleensä ohjaa standardissa olevien viittausten kautta, mitä B-tyypin standardeja suunnittelutilanteessa tarvitaan ja mitä A- ja B- tyypin standardeissa esitettäviä vaatimuksia on mahdollisesti noudatettava C-tyypin standardissa olevien vaatimusten lisäksi. C-tyypin standardeissa esitettävät vaatimukset ovat aina ensisijaisia B-tyypin standardien vaatimuksiin nähden. C-tyypin standardien tarkoituksena on esittää tuotekohtaiset tarkat ja yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset (riskin pienentäminen) konedirektiivin liitteen I olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten täyttymiseksi. Lisäksi tarkoituksena on määrittää, miten A- ja B-tyypin standardien toisinaan laajaalaiset ja mahdollisesti eri toteutusvaihtoehtoja sisältävät yleiset periaatteet on toteutettava kyseessä olevan koneen suunnittelussa ja rakenteessa. C-tyypin standardien soveltaminen riskin pienentämisessä ei poista konedirektiivissä 2006/42/EY esitettävää pakollista vaatimusta riskin arvioinnin tekemisestä. Riskin arviointi on myös A-TYYPIN STANDARDI SFS-EN ISO MATERIAALIT JA PÄÄSTÖT Tulipalo ja räjähdys, hygienia PÄÄSTÖJEN HALLINTA JA MITTAUS Melu, tärinä, säteily, aineet B-TYYPIN STANDARDIT SUOJAUSTEKNISET LAITTEET TEHONSYÖTTÖJÄRJESTELMÄT OHJAUSJÄRJESTELMÄT IHMISEN JA KONEEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS ERGONOMIA Suojukset, turvalaitteet Sähkö, hydrauliikka ja pneumatiikka Rakenneperiaatteet, odottamattoman käynnistyksen estäminen, hätäpysäytys Ohjaus- ja näyttölaitteet, signaalit, merkinnät, ohjeet Ihmisen henkiset kyvyt, fyysinen ympäristö, antropometria ja biomekaniikka ETÄISYYSSUOJAUS Turvaetäisyydet, puristumissuojaetäisyydet KULKUTIET Tasot, kaiteet, portaat, tikkaat Kuva 1. A- ja B-tyypin standardien kattamat aihealueet 3

4 1. Soveltamisalan varmistaminen onko sovellettava? 2. Turvallisuussuunnittelu (riskin arviointi + riskin pienentäminen) >> olennaisten vaatimusten noudattaminen yhdenmukaistettujen standardien (vaatimustenmukaisuusolettamus) tai muiden standardien avulla Standardien rooli konedirektiiviä sovellettaessa 3. Vaatimustenmukaisuuden arviointi >> sovellettujen yhdenmukaistettujen ja muiden standardien kirjaaminen koneen teknisessä tiedostossa 4. EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laatiminen >> sovellettujen yhdenmukaistettujen ja muiden standardien julkinen ilmoittaminen vakuutuksessa 5. CE-merkinnän kiinnittäminen tällöin tehtävä, mutta sen laajuus on suppeampi kuin ilman C-tyypin standardin noudattamista. C-tyypin standardia laadittaessa on jo suoritettu riskin arviointi. Sen soveltajan tehtäväksi jää lähinnä sen varmistaminen, kattaako C-tyypin standardi kaikki suunniteltavana olevaa tuotetta koskevat vaarat ja konedirektiivin olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. C-tyypin standardin soveltajan on tehtävä yksityiskohtaisempi riskin arviointi vain niiden vaarojen osalta, joita standardi ei kata. Jos C-tyypin standardia ei ole käytettävissä, voi suunnittelija käyttää suoraan A- ja B-tyypin standardeja. Riskin arviointi tehdään aina soveltaen A-tyypin standardeja. Standardien rooli konedirektiiviä sovellettaessa Konedirektiivin liite I sisältää lähinnä direktiivin soveltamisalaan kuuluvia tuotteita koskevat yleisluonteiset olennaiset vaatimukset. Näiden lisäksi tarvitaan vapaaehtoisia standardeja. Eurooppalaiset standardisoimisjärjestöt CEN ja CENELEC ovat saaneet Euroopan komissiolta tehtäväkseen laatia näitä konedirektiiviin liittyviä standardeja. Ne aloittivat koneiden turvallisuusstandardien laatimisen suunnilleen samoihin aikoihin 1980-luvulla, kun konedirektiiviä alettiin valmistella. Koneiden turvallisuussuunnittelussa ainoastaan konedirektiivin liitteessä I esitettävät vaatimukset ovat tosiasiallisesti pakollisia vain direktiivin vaatimuksia on pakko noudattaa. Vapaaehtoisten koneturvallisuuden standardien tarkoituksena on esittää yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, miten näitä vaatimuksia voidaan noudattaa yleisesti hyväksyttävällä tavalla. Koneturvallisuuden vapaaehtoisten standardien noudattamiseen liittyvä ja konedirektiivin takaama vaatimustenmukaisuusolettamus tekee standardien käyttämisestä luontevaa ja houkuttelevaa. Konedirektiivin mukaisesti vapaaehtoisia yhdenmukaistettuja standardeja noudatettaessa katsotaan koneen olevan automaattisesti vaatimustenmukainen niiden konedirektiivin olennaisten vaatimusten suhteen, jotka kyseinen standardi kattaa. Erityisesti kansalliset viranomaiset eivät voi esittää tai vaatia yhdenmukaistettujen standardien vastaisia vaatimuksia. Koneturvallisuuden standardit auttavat kahdella tavalla olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten noudattamisessa: 1. Ne tarjoavat työkaluja itse suunniteltuprosessin järjestämiseen ja rakentamiseen. Tällainen standardi on erityisesti SFS-EN ISO Yleiset suunnitteluperiaatteet, riskin arviointi ja riskin pienentäminen. Kyseistä standardia soveltamalla voidaan noudattaa olennaisissa terveysja turvallisuusvaatimuksissa esitettäviä riskin arviointia, sen suorittamista ja dokumentointia koskevia pakollisia vaatimuksia. 2. Ne tarjoavat teknisiä yksityiskohtaisia ratkaisuja turvallisuusvaatimusten mukaisuuden varmistamiseen (riskin pienentämiseen), eli ne koskevat koneen tai sen osajärjestelmien rakennetta tai esittävät mittausmenetelmiä koneiden päästöjen mittaamiseksi ja mittaustulosten raportoimiseksi. Pääosa standardeista on juuri tähän ryhmään kuuluvia. 4

5 Yhdenmukaistettuja koneturvallisuusstandardejakin sovellettaessa on noudatettava konedirektiivin liitettä I. Standardit eivät koskaan kokonaan korvaa liitettä I, vaan avustavat sen vaatimusten toteuttamisessa. Standardit ovat erityisen hyödyllisiä pk-yrityksille, koska ne esittävät lainsäädännön tunnustaman tavan direktiivin liitteen I vaatimusten täyttämisestä. Standardit osoittavat turvallisuustason, joka voidaan nykytietämyksen mukaan saavuttaa ja jota vastaavaa tasoa konedirektiivin liitteen I olennaisten vaatimusten noudattaminen edellyttää. Koneturvallisuuden standardeja eivät käytä ainoastaan koneiden suunnittelijat ja valmistajat, vaan myös direktiivien voimaan saattamisesta vastuussa olevat kansalliset viranomaiset, testaus- ja tarkastuslaitokset sekä koneiden käyttäjäorganisaatiot. Mitä ovat yhdenmukaistetut standardit ja vaatimustenmukaisuusolettamus? Yhdenmukaistetulla standardilla tarkoitetaan konedirektiivin yhteydessä sellaista koneturvallisuuteen liittyvää ja Euroopan komission toimeksiannosta laadittua EN-standardia, joka liittyy yhteen tai useampaan konedirektiivin liitteen I olennaiseen terveys- ja turvallisuusvaatimukseen ja jonka viitetiedot (tunnus ja otsikko) on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL). Koneturvallisuuden standardin viitetiedon julkaisu EUVL:ssä vahvistaa sen, että kyseinen vapaaehtoinen standardi tarjoaa yleisesti hyväksytyn teknisen tavan täyttää direktiivin liitteen I vastaavat olennaiset vaatimukset (ns. auto-maattinen vaatimustenmukaisuusolettamus). Pääosa koneturvallisuuden standardeista on yhdenmukaistettuja standardeja, mutta näin ei ole automaattisesti. Sen vuoksi on syytä aika ajoin tarkistaa, onko suunnittelussa sovelletuilla standardeilla tämä tärkeä erityisstatus. Esimerkiksi tekniset raportit tai tekniset spesifikaatiot eivät voi olla yhdenmukaistettuja standardeja. Toisinaan Euroopan komissio yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ei hyväksy standardia yhdenmukaistetuksi (joko osittain tai ei lainkaan) siinä olevien turvallisuusvaatimusten puutteellisuuksien vuoksi. Vaikka jokin koneturvallisuuden EN-standardi ei saavuttaisikaan yhdenmukaistetun standardin asemaa, se on silti aina kaikissa EU/ETA-maissa voimassa oleva kansallinen ja virallinen standardi. Jos yhdenmukaistetuksi tulemisen esteenä on ollut standardissa ollut turvallisuuteen liittyvä puute, pelkkä standardin noudattaminen ei vielä takaa automaattista oletusta direktiivin liitteen I vastaavien vaatimusten täyttymisestä. Tällöin tuotteen suunnittelijan on standardin puutteellisten vaatimusten osalta suoritettava oma riskin arviointi ja toimeenpantava sellaisia lisäsuojaustoimenpiteitä, joita standardissa ei eritellä. Mikään standardi ei myöskään ole heti julkaisuhetkellään yhdenmukaistettu standardi, koska CEN tai CENELEC standardin julkaisijoina eivät voi tätä päättää. Yhdenmukaistetuksi tulemisen ehtona on aina se, että Euroopan komissio päättää kyseisen standardin viitetiedon julkaisemisesta EU:n virallisessa lehdessä. Kuva 2. Standardien rooli konedirektiivin soveltamisen eri vaiheissa (koneet) 5

6 Uuden EN-standardin julkaisemisen ja EU:n virallisessa lehdessä tehtävän viitetiedon julkaisemisen välillä voi toisinaan olla jopa usean kuukauden viive. Kertaalleen yhdenmukaistetuksi tulleen standardin status voidaan myös myöhemmin poistaa. Standardeja uudistettaessa standardin sopivuus yhdenmukaistetuksi punnitaan aina uudelleen standardin uuden painoksen tai muutoksen ilmestyessä. Kaikkia standardeja uudistetaan määräajoin. Standardin uusi painos syrjäyttää aina edellisen painoksen myös yhdenmukaistettuna standardina joko tietyn siirtymäkauden jälkeen tai ilman sitä. Siirtymäkausi voi olla enimmillään 3 vuotta ja silloin sekä standardin vanha että uusi painos voivat olla samanaikaisesti yhdenmukaistettuja standardeja. Usein standardin vanha painos voi olla jo kumottu sekä EN-standardina että kansallisena standardina, mikä ei estä sen olemista yhdenmukaistettu standardi. Siirtymäkausilla halutaan helpottaa teollisuuden siirtymistä uuteen standardiin ja annetaan aikaa tuotannon sopeuttamiseen. Siirtymäaika hyödynnetään toisinaan myös vastaavan SFS-standardin osalta. Tällöin voi olla samanaikaisesti voimassa sekä SFS-standardin uusi että vanha painos. Mistä yhdenmukaistetun standardin voi tunnistaa? Koneturvallisuuden standardien esipuheessa tai erityisessä Z-liitteessä on tavallisesti maininta siitä, että kyseisen standardin on tarkoitus olla myös yhdenmukaistettu standardi. Itse standardissa olevan tiedon perusteella ei kuitenkaan voida koskaan päätellä, onko kyseinen standardi sillä hetkellä yhdenmukaistettu, koska Euroopan komissio vahvistaa standardin sopivuuden yhdenmukaistetuksi tulemisesta jopa useita kuukausia standardin julkaisemisen jälkeen. Kulloinkin voimassa olevien yhdenmukaistettujen standardien luettelon voi tarkistaa mm. Euroopan komission tai SFS:n verkkosivuilta (lisätietoja tämän esitteen loppupuolella). Jos standardi on yhdenmukaistettu, voi siinä olevan Z-liitteen avulla sen sijaan tarkistaa, mitkä konedirektiivin 2006/42/EY liitteen I olennaiset vaatimukset kyseinen standardi kattaa. Standardeissa voi olla myös useampia direktiivikohtaisia Z-liitteitä. Miten standardien sisältöön voi vaikuttaa? Kaikkien standardien sisältöön voi vaikuttaa joko osallistumalla niitä laativiin työryhmiin (CEN, CENELEC, ISO, IEC) ja liittymällä kansallisiin seurantaryhmiin tai komiteoihin. Kaikki asiasta kiinnostuneet osapuolet ja sidosryhmät voivat osallistua standardien laatimiseen. Käytännön osallistuminen tapahtuu aina kansallisten standardisoimisjärjestöjen ja Suomessa SFS:n toimialayhteisöjen kautta. Lisätietoja toimialayhteisöistä on esitteen lopussa. Näitä perusstandardeja tarvitsevat kaikki Koneturvallisuuden perusteita, teknisiä suunnitteluperiaatteita ja riskin arviointia käsittelevä A-tyypin standardi on: SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Yleiset suunnitteluperiaatteet, riskin arviointi ja riskin pienentäminen. Standardi SFS-EN ISO sisältää konedirektiivin liitteen I soveltamiseksi tarvittavat perusteet vaarojen tunnistamiseksi, niistä aiheutuvien riskien arvioimiseksi sekä riskin pienentämisen perusperiaatteet ja pääasialliset käytettävissä olevat tekniset periaatteet. Siinä kuvataan koneiden riskin arvioinnin periaatteet ja esitetään hyväksyttävä tapa konedirektiivin 2006/42/EY edellyttämän pakollisen riskin arvioinnin suorittamiseksi ja dokumentoimiseksi. Standardia tukeva ISOn tekninen raportti SFS-ISO/TR puolestaan sisältää esimerkkejä riskin arvioinnin käytännön menetelmistä. 6

7 Konedirektiivi edellyttää suunnittelijalta koneen turvallisuuden varmistamista sen elinkaaren kaikissa vaiheissa rakentamisesta hävittämiseen asti. Suunnittelijan tehtävänä on tunnistaa koneeseen liittyvät vaarat ja tämän jälkeen suunnitella kone riskin arviointiin ja riskin pienentämiseen perustuvaa suunnittelutapaa soveltaen. Standardissa SFS-EN ISO esitetään kolmiportainen konedirektiivin edellyttämä suunnittelumetodi: +A1:2009 ja ISO :2007 yhdeksi kokonaisuudeksi. Tekniseltä sisällöltään ISO 12100:2010 on identtinen aiempien painosten kanssa. Koneturvallisuuden A-tyypin standardit on kerätty SFS-käsikirjoihin 93-1 ja Nämä käsikirjat sisältävät tiivistetysti koneturvallisuuden perusstandardit sekä toimitettua muuta hyödyllistä lisäaineistoa, joiden avulla konedirektiivin edellyttämän turvallisuussuunnittelun voi aloittaa. 1. Ensisijaisesti poistetaan vaaroja tai pienennetään riskejä luontaisesti turvallisilla suunnittelutoimenpiteillä 2. Käytetään suojausteknisiä toimenpiteitä (turvalaitteita ja suojuksia) ja täydentäviä suojaustoimenpiteitä (hätäpysäytys, kulkutiet jne.) jäljelle jääneiden riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi. 3. Annetaan käyttäjille tietoa (merkinnät, käyttöohjeet, henkilönsuojainten käyttö) niistä vaaroista ja riskeistä, joita suunnittelu- ja suojaustoimenpiteistä huolimatta jää. ISO on laajasti tunnustettu standardi USA:sta Kiinaan Jo alun perin vuonna 1991 tunnuksella EN 292 julkaistu ja vuonna 2003 standardiksi EN ISO muuttunut koneturvallisuuden perusstandardi on tunnettu ja tunnustettu myös Euroopan ulkopuolella. Standardi EN ISO on myös kansainvälinen standardi tunnuksella ISO 12100:2010. Aiempi standardi EN 292 oli julkaistu vuonna 1992 ISOn teknisenä raporttina ISO/TR (osat 1 ja 2) ja se oli käännetty mm. japaniksi ja kiinaksi. Standardin ISO vuoden 2010 painos on muodostettu yhdistämällä standardit ISO A1:2009, ISO Standardin ISO aiemmat vuoden 2003 painokset on vahvistettu kansalliseksi standardiksi nykyisin ainakin USA:ssa 7

8 (ANSI/ISO ja ANSI/ISO ), Kiinassa (GB/T ja GB/T ), Koreassa (KSBISO :2003 ja KSBISO :2003) ja Malesiassa (MS ISO :2005 ja MS ISO : 2005). Koneturvallisuuden standardit entistä useammin kansainvälisiä A-tyypin standardin EN ISO lisäksi useimmat B-tyypin EN-standardit on julkaistu samansisältöisinä kansainvälisinä ISO- tai IEC-standardeina. Monet B-tyypin standardit ovat jo alun perin ISOn tai IEC:n laatimia. Tällaisia ovat esimerkiksi melunmittausta ja koneiden sähkölaitteistoja koskevat standardit. Kulloinkin voimassa olevat, kyseiseen ryhmään liittyvät standardit voi tarkistaa SFS-verkko kaupan luettelosta (sales.sfs.fi). EU:n konedirektiivin vaikutuksesta laaditut koneturvallisuuden standardit ovat entistä laajemmin helpottamassa myös koneiden kansainvälistä kaupankäyntiä eurooppalaisten koneturvallisuuden standardien tullessa entistä laajemmin käyttöön myös EU/ETA-alueen ulkopuolella. Seuraava vaihe on yhteisten kansainvälisten ja eurooppalaisten C-tyypin standardien laatiminen. Tätä silmällä pitäen ISO on jo julkaissut tällaisten koneturvallisuusstandardien laadintaperiaatteet kuvaavan oppaan ISO Guide 78:2008 Safety of machinery. Rules for drafting and presentation of safety standards, joka perustuu vastaavaan CENin oppaaseen CEN Guide 414. ISO Guide 78 edellyttää, että kansainväliset C-tyypin koneturvallisuusstandardit perustuvat standardissa ISO esitettäviin perusteisiin ja perusperiaatteisiin, joiden lähtökohta on tosiasiallisesti EU:n konedirektiivissä. Standardit käytössä olevien koneiden turvallisuuden varmistamisessa Uusien koneiden ja laitteiden suunnitteluun tarkoitetut ja tässä esitteessä kuvattavat koneturvallisuuden standardit ja niissä esitettävät perusperiaatteet voivat olla hyödyllisiä tiedonlähteitä myös silloin, kun kyse on käytössä olevien koneiden ja työvälineiden turvallisuuden tai työpaikan työturvallisuuden arvioinnista tai parantamisesta siten kuin valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008 (käyttöasetus) edellyttää, vaikka kyseinen säädös ei standardien käyttämistä erityisesti edellytä tai niihin viittaa. 8

9 Standardisoinnin laajuus CEN ja CENELEC ovat julkaisseet noin 800 koneturvallisuuteen liittyvää voimassa olevaa standardia, standardin muutosta tai muuta julkaisua kuten tekniset raportit. Yksityiskohtaista luetteloa kaikista koneturvallisuuden standardeista on vaikea esittää ja tärkein käytettävissä olevien standardien tarkistuslähde on aina yhdenmukaistettujen standardien viimeisin voimassa oleva luettelo. Koneturvallisuuteen liittyviä standardeja Koneturvallisuuden A- ja B-tyypin standardit luetellaan tämän esitteen liitteessä. Koneturvallisuuteen liittyvät EN-, ISO- ja IEC-standardit ryhmitellään SFS-luettelossa ICS-luokituksen mukaisiin ryhmiin ISOn, IEC:n, CENin ja CENELECin kyseisille standardeille tekemän luokituksen mukaisesti. Pelkästään koneturvallisuuteen (EU:n konedirektiivin merkityksessä) liittyviä EN-standardeja sisältäviä ICS-luokkia on SFS-luettelossa käytännössä vain yksi: Koneturvallisuus. ICS-luokka sisältää kuitenkin vain koneturvallisuuden A-tyypin standardit ja pääosan B-tyypin standardeista. Muutamat standardit voivat olla useammassa ICS-luokassa ja C-tyypin koneturvallisuusstandardit luokitellaan aina aihekohtaisiin kyseisen teollisuussektorin mukaisiin luokkiin, joissa tavallisesti on myös kyseisiä tuotteita koskevia muita standardeja, jotka eivät liity lainkaan koneturvallisuuteen. SFS-verkkokaupassa standardien ICS-luokituksen mukaiset viitetiedot löytyvät sivuston vasemman valikon SFS:n julkaisut ryhmittäin kautta. Aluksi on valittava ICS-luokituksen pääryhmä ja tämän jälkeen alaryhmä. Esimerkiksi ryhmä Koneturvallisuus on pääryhmän 13 Ympäristön ja terveydensuojelu. Turvallisuus alaryhmä 110. Kulloinkin voimassa olevat, kyseiseen ryhmään liittyvät standardit voi tarkistaa SFS-verkkokaupan luettelosta (sales.sfs.fi). Täydellinen ja ajantasainen luettelo koneturvallisuuden yhdenmukaistetuista standardeista on luettavissa Euroopan komission verkkosivuilla. Luetteloa päivitetään useamman kerran vuodessa. 9

10 Tietoja yhdenmukaistetuista standardeista Euroopan komissio ylläpitää luetteloja EU:n uuden lähestymistavan direktiiveihin liittyvistä yhdenmukaistetuista standardeista osoitteessa Tietolähteitä Eurooppalaisten ja kiinalaisten standardien tietopalvelu (ml. koneturvallisuus): EUR-LEX EU:n lakitietokanta: KAN Report 40 The new Machinery Directive A tool to uncover the changes introduced by the revised directive, edited by Ulrich Bamberg and Stefano Boy, 112 p. Brussels/Sankt Augustin, May 2008, ISBN , Koneturvallisuus. Koneiden tekniset vaatimukset ja vaatimuksenmukaisuus (Voimaan ) Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 16, Työsuojeluhallinto, Tampere s. ISBN METSTA, koneturvallisuuden verkkojulkaisu: standardisointi/index.php FINLEX Valtion säädöstietopankki: Konedirektiivin 2006/42/EY soveltamisopas Toinen painos Kesäkuu 2010, Euroopan Komissio 404 pp. machinery/guide-appl ec-2nd _fi.pdf Turvallisuustietoinen koneiden ja tuotantolinjojen modernisointiprosessi Timo Malm & Vesa Hämäläinen VTT TIEDOTTEITA 2359, Espoo 2006, 60 s. ISBN SFS-tiedotus SFS:n julkaisema asiantuntijalehti 10

11 Lisätiedot standardien sisällöstä sekä standardien laadintaan osallistumisesta Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry Puh MTT Maatalousteknologian tutkimus (Vakola) https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ palveluttuotteet/mittausjatestaus/mis/standardisointi Puh Rakennustuoteteollisuus RTT Puh SESKO ry Puh Monta tapaa hankkia standardeja SFS:n julkaisemat standardit ovat saatavissa sekä paperilla että pdf-tiedostoina. SFS-standardeja voi hankkia yksittäin tai kestotilauksena. Kestotilaus tehdään ICSryhmittäin. Palvelu varmistaa, että standardit ovat aina ajan tasalla. Verkkokauppa SFS-standardien ajantasainen luettelo löytyy SFSverkkokaupasta osoitteessa sales.sfs.fi. Verkkokaupasta voi myös tilata standardeja tai ladata niitä omalle koneelle. SFS ONLINE -palvelu SFS ONLINE -palvelussa standardit ovat aina ajan tasalla ja käytettävissä kellon ympäri Internetissä. Standardeja on helppo hakea ja kätevä käyttää. SFS päivittää kokoelmaa automaattisesti. Palvelussa voi olla standardeja aiheen mukaisesti ICS-ryhmittäin tai yksittäin. Asiakas voi itse valita palveluun ne ryhmät tai yksittäiset standardit, joita tarvitsee. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry asiakaspalvelu Malminkatu 34 (PL 130) HELSINKI puh faksi sähköposti: 11

12 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh , faksi Internet sähköposti 12

13 Koneturvallisuuden standardit

14 Koneturvallisuuden standardit 2014 Tässä esitteessä luetellaan kaikki koneturvallisuuden A- ja B-tyypin standardit. SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Koneiden päästämien vaaraa aiheuttavien aineiden terveysriskien vähentäminen. Osa 2: Todentamiseen johtava menetelmä, 2008 Vain englanninkielisinä saatavilla olevien standardien tunnuksen lopussa on merkintä :en. Standardien hinnan, sivumäärän ja saatavuuden suomen kielellä voi varmistaa SFS- verkkokaupan luettelosta: Koneturvallisuuteen liittyvät EN-, ISO- ja IEC-standardit ryhmitellään ICS-luokituksen mukaisiin ryhmiin ISOn, IEC:n, CENin ja CENELECin kyseisille standardeille tekemän luokituksen mukaisesti. Muutamat standardit voivat olla useammassa ICS-luokassa. Pelkästään koneturvallisuuteen (EU:n kone-direktiivin merkityksessä) liittyviä EN-standardeja sisältäviä ICS-luokkia on SFS-luettelossa käytännössä vain yksi: Koneturvallisuus. ICS-luokka sisältää kuitenkin vain koneturvallisuuden A-tyypin standardit ja pääosan B-tyypin standardeista. C-tyypin koneturvallisuusstandardit luokitellaan aina aihekohtaisiin kyseisen teollisuussektorin mukaisiin luokkiin, joissa tavallisesti on myös kyseisiä tuotteita koskevia muita standardeja, jotka eivät liity lainkaan koneturvallisuuteen. SFS-verkkokaupassa standardien ICS-luokituksen mukaiset viitetiedot löytyvät sivuston vasemman valikon linkistä SFS:n julkaisut ryhmittäin. Aluksi on valittava ICS-luokituksen pääryhmä ja tämän jälkeen alaryhmä. Esimerkiksi ryhmä Koneturvallisuus on pääryhmän 13 Ympäristön ja terveydensuojelu. Turvallisuus alaryhmä 110. Täydellinen ja ajantasainen luettelo koneturvallisuuden yhdenmukaistetuista standardeista on luettavissa Euroopan komission verkkosivuilla european-standards/harmonised-standards/index_en.htm Koneturvallisuus SFS-EN 349+A1 Koneturvallisuus. Vähimmäisetäisyydet kehonosien puristumisvaaran välttämiseksi, 2008 SFS-EN 574+A1 Koneturvallisuus. Kaksinkäsinhallintalaitteet. Toiminnalliset näkökohdat. Suunnitteluperiaatteet, 2008 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Koneiden päästämien vaaraa aiheuttavien aineiden terveysriskien vähentäminen. Osa 1: Periaatteita ja spesifikaatioita koneiden valmistajille, 2008 SFS-EN 953+A1 Koneturvallisuus. Suojukset. Kiinteiden ja avattavien suojusten suunnittelun ja rakenteen yleiset periaatteet, 2009 SFS-EN 1037+A1 Koneturvallisuus. Odottamattoman käynnistymisen estäminen, 2008 SFS-EN Koneturvallisuus. Vaaraa aiheuttavien ilmassa kulkeutuvien aineiden päästöjen arviointi. Osa 1: Testausmenetelmän valinta, 2009 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Vaaraa aiheuttavien ilmassa kulkeutuvien aineiden päästöjen arviointi. Osa 2: Merkkiainekaasumenetelmä tunnetun ilman epäpuhtauden päästöarvon mittaamiseksi, 2008 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Vaaraa aiheuttavien ilmassa kulkeutuvien aineiden päästöjen arviointi. Osa 3: Testipenkkimenetelmä tunnetun ilman epäpuhtauden päästöarvon mittaamiseksi, 2008 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Vaaraa aiheuttavien ilmassa kulkeutuvien aineiden päästöjen arviointi. Osa 4: Poistojärjestelmän sieppaustehokkuus. Merkkiaine-menetelmä, 2008 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Vaaraa aiheuttavien ilmassa kulkeutuvien aineiden päästöjen arviointi. Osa 6: Massaerotustehokkuuden mittaus. Kanavoimaton ulostulo, 2009 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Vaaraa aiheuttavien ilmassa kulkeutuvien aineiden päästöjen arviointi. Osa 7: Massaerotustehokkuuden mittaus. Kanavoitu ulostulo, 2009 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Vaaraa aiheuttavien ilmassa kulkeutuvien aineiden päästöjen arviointi. Osa 8: Ilman epäpuhtauden pitoisuusarvo. Testipenkki-menetelmä,

15 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Vaaraa aiheuttavien ilmassa kulkeutuvien aineiden päästöjen arviointi. Osa 9: Ilman epäpuhtauden pitoisuusarvo. Huone-menetelmä, 2009 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Vaaraa aiheuttavien ilmassa kulkeutuvien aineiden päästöjen arviointi. Osa 11: Puhdistuvuusindeksi, 2009 SFS-EN Räjähdysvaaralliset tilat. Räjähdyksen esto ja suojaus. Osa 1: Peruskäsitteet ja menetelmät, 2011 (suomennos julkaistaan) SFS-EN 1837+A1:en Koneturvallisuus. Koneiden valaistus, 2010 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Koneiden säteilypäästöjen riskien arviointi ja vähentäminen. Osa 1: Yleiset periaatteet, 2009 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Koneiden säteilypäästöjen riskien arviointi ja vähentäminen. Osa 2: Säteilypäästön mittausmenetelmä, 2009 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Koneiden säteilypäästöjen riskien arviointi ja vähentäminen. Osa 3: Säteilyn vähentäminen vaimentamalla tai suojaamalla, 2009 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Palontorjunta ja palosuojelu, 2008 SFS-EN Koneturvallisuus. Merkinantaminen, merkitseminen ja vaikuttaminen. Osa 1: Näköön, kuuloon ja tuntoon perustuvia signaaleja koskevat vaatimukset, 2008 SFS-EN Koneturvallisuus. Merkinantaminen, merkitseminen ja vaikuttaminen. Osa 2: Merkintää koskevat vaatimukset, 2008 SFS-EN Koneturvallisuus. Merkinantaminen, merkitseminen ja vaikuttaminen. Osa 3: Vaatimukset ohjaimien sijoitukselle ja käytölle, 2008 SFS-EN Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvien sähköisten, elektronisten ja ohjelmoitavien elektronisten ohjausjärjestelmien toiminnallinen turvallisuus, 2005 SFS-EN ISO 4413 Hydraulinen tehonsiirto. Järjestelmiä sekä niiden komponentteja koskevat yleiset periaatteet ja turvallisuusvaatimukset, 2011 SFS-EN ISO 4414 Pneumaattinen tehonsiirto. Järjestelmiä sekä niiden komponentteja koskevat yleiset periaatteet ja turvallisuusvaatimukset, 2011 SFS-EN ISO A1 Koneturvallisuus. Valmistusjärjestelmien koneyhdistelmät. Perusvaatimukset, 2010 SFS-EN ISO :en Koneturvallisuus. Laserkäsittelykoneet. Osa 1: Yleiset turvallisuusvaatimukset, 2009 SFS-EN ISO :en Koneturvallisuus. Laserkäsittelykoneet. Osa 2: Turvallisuusvaatimukset kädessä pidettäville laserkäsittelylaitteille, 2009 SFS-EN ISO :en Koneturvallisuus. Laserkäsittelykoneet. Osa 3: Kohinanvaimennus ja kohinan mittausmenetelmät laserkäsittelykoneille SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Yleiset suunnitteluperiaatteet, riskin arviointi ja riskin pienentäminen, 2010 SFS-EN 12254:en ja SFS-EN 12254/AC:en Screens for laser working places. Safety requirements and testing, 2010/2012 SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmien osat. Osa 1: Yleiset suunnitteluperiaatteet, 2008 SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmien osat. Osa 2: Kelpuutus, 2008 SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Hätäpysäytys. Suunnitteluperiaatteet,

16 SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Suojausteknisten laitteiden sijoitus ottaen huomioon kehon osien lähestymisnopeudet, 2010 SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Kosketuksen tunnistavat turvalaitteet. Osa 1: Tuntomattojen ja tuntolattioiden suunnittelun ja testauksen yleiset periaatteet, 2013 SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Kosketuksen tunnistavat turvalaitteet. Osa 2: Tuntoreunojen ja tuntolistojen suunnittelun ja testauksen yleiset periaatteet, 2013 SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Kosketuksen tunnistavat turvalaitteet. Osa 3: Tuntopuskureiden, tuntolevyjen, tuntoköysien ja vastaavien laitteiden suunnittelun ja testauksen yleiset periaatteet, 2013 SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Turvaetäisyydet yläraajojen ja alaraajojen ulottumisen estämiseksi vaaravyöhykkeille, 2008 SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Suojusten kytkentä koneen toimintaan. Suunnittelu ja valinta, 2013 SFS-SFS-ISO/TR Koneturvallisuus. Riskin arviointi. Osa 2: Käytännön opastusta ja esimerkkejä menetelmistä, 2012 SFS-EN ISO A1 Koneturvallisuus. Koneiden kiinteät kulkutiet. Osa 1: Kahden tason välisen kiinteän kulkutien valinta, 2010 (uusittavana) SFS-EN ISO A1 Koneturvallisuus. Koneiden kiinteät kulkutiet. Osa 2: Työskentelytasot ja kulkutiet, 2010 (uusittavana) SFS-EN ISO A1 Koneturvallisuus. Koneiden kiinteät kulkutiet. Osa 3: Portaat, porrastikkaat ja suojakaiteet, 2010 (uusittavana) SFS-EN ISO A1 Koneturvallisuus. Koneiden kiinteät kulkutiet. Osa 4: Kiinteät tikkaat, 2010 (uusittavana) SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Koneensuunnittelua koskevat hygieniavaatimukset, 2008 SFS-EN 15967:en Kaasujen ja höyryjen enimmäisräjähdyspaineen ja suurimman räjähdyspaineen nousunopeuden määrittäminen, 2011 SFS-EN ISO :en Itsekulkevat maatalouskoneet. Vakauden arviointi. Osa 1. Periaatteet, 2014 Ergonomia SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Ihmisen fyysinen suorituskyky. Osa 1: Termit ja määritelmät, 2009 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Ihmisen fyysinen suorituskyky. Osa 2: Koneen ja sen osien manuaalinen käsittely, 2009 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Ihmisen fyysinen suorituskyky. Osa 3: Koneen käytön suositellut voimarajat, 2009 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Ihmisen fyysinen suorituskyky. Osa 4: Koneesta aiheutuvien työasentojen arviointi, 2009 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Ihmisen mitat. Osa 1: Koneiden kulkuaukkojen mittojen määrittämis-periaatteet, 2008 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Ihmisen mitat. Osa 2: Työskentelyaukkojen mittojen määrittämis-periaatteet, 2008 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Ihmisen mitat. Osa 3: Antropometriset tiedot, 2008 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Ergonomiset suunnitteluperiaatteet. Osa 1: Terminologia ja yleiset periaatteet,

17 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Ergonomiset suunnitteluperiaatteet. Osa 2: Työtehtävien ja koneen suunnittelun väliset vuorovaikutukset, 2009 SFS-EN 842+A1 Koneturvallisuus. Näköön perustuvat vaarasignaalit. Yleiset vaatimukset, suunnittelu ja testaus, 2009 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Merkinantolaitteiden ja ohjaimien suunnittelun ergonomiset vaatimukset. Osa 1: Yleiset periaatteet koskien ihmisen ja merkinantolaitteiden sekä ohjaimien vuorovaikutusta, 2009 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Merkinantolaitteiden ja ohjaimien suunnittelun ergonomiset vaatimukset. Osa 2: Merkinantolaitteet, 2009 SFS-EN A1 Koneturvallisuus. Merkinantolaitteiden ja ohjaimien suunnittelun ergonomiset vaatimukset. Osa 3: Ohjaimet, 2009 SFS-EN Koneturvallisuus. Merkinantolaitteiden ja ohjaimien suunnittelun ergonomiset vaatimukset. Osa 4: Merkinantolaitteiden ja ohjaimien sijoittaminen ja järjestely, 2010 SFS-EN 981+A1 Koneturvallisuus. Kuuloon ja näköön perustuvien vaaraja merkinantosignaalien järjestelmä, 2009 SFS-EN ISO Ihmisen perusmitat teknistä suunnittelua varten. Osa 1: Ihmisen perusmittojen määritelmät ja mittauspisteet, 2010 SFS-EN ISO 7731 Ergonomia. Julkisten ja työalueiden vaarasignaalit. Kuuloon perustuvat vaarasignaalit, 2009 SFS-EN ISO Lämpöolojen ergonomia. Arviointimenetelmät pintoihin koskettamisen vaikutuksista ihmiseen. Osa 1: Kuumat pinnat, 2008 SFS-EN ISO Lämpöolojen ergonomia. Arviointimenetelmät pintoihin koskettamisen vaikutuksista ihmiseen. Osa 3: Kylmät pinnat, 2008 SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Koneeseen liittyvien työskentelypaikkojen suunnittelun antropometriset vaatimukset, 2009 SFS-EN ISO :en Ergonomia. Tietokonepohjaiset ja muut ihmismallit. Osa 1: Yleiset vaatimukset, 2009 Akustiset mittaukset ja meluntorjunta yleensä SFS-EN ISO 3741:en Akustiikka. Melulähteiden äänitehotasojen ja äänienergiatasojen määrittäminen käyttäen äänenpainetta. Tarkkuusmenetelmät kaiuntahuonemittauksiin, 2010 SFS-EN ISO :en Akustiikka. Melulähteiden äänitehotasojen ja äänienergiatasojen määrittäminen käyttäen äänenpainetta. Tekninen menetelmä pienille siirrettäville melulähteille kaiuntakentässä. Osa 1: Vertailumenetelmä kovaseinäisessä mittaushuoneessa, 2010 SFS-EN ISO :en Akustiikka. Melulähteiden äänitehotasojen määrittäminen. Tekninen menetelmä pienille siirrettäville melulähteille kaiuntakentässä. Osa 2: Menetelmät kauintaisessa mittaushuoneessa, 2009 SFS-EN ISO 3744:en Akustiikka. Melulähteiden äänitehotasojen määrittäminen äänenpainemenetelmällä. Tekninen menetelmä olennaisesti vapaassa kentässä heijastavan tason yläpuolella, 2010 SFS-EN ISO 3746:en Akustiikka. Melulähteiden äänitehotasojen määrittäminen äänenpainemenetelmällä. Kartoitusmenetelmä käyttäen heijastavan tason yläpuolella olevaa lähdettä ympäröivää mittauspintaa, 2011 SFS-EN ISO 3747:en Akustiikka. Melulähteiden äänitehotasojen määrittäminen äänenpainemenetelmällä. Vertailumenetelmä kenttäolosuhteissa,

18 Koneiden ja laitteiden aiheuttama melu SFS-EN ISO 4871 Akustiikka. Koneiden ja laitteiden melupäästöarvojen ilmoittaminen ja todentaminen, 2009 SFS-EN ISO Akustiikka. Suositeltava käytäntö vähämeluisten koneiden ja laitteiden suunnittelemiseksi. Osa 1: Suunnittelu, 2009 SFS-EN ISO Akustiikka. Koneiden ja laitteiden melupäästö. Ohjeita työskentelypaikan ja muiden nimettyjen paikkojen päästöäänenpainetasojen mittaamiseen tarkoitettujen perusstandardien käyttämisestä, 2009 SFS-EN ISO 11201:en Akustiikka. Koneiden ja laitteiden melupäästö. Päästöäänenpainetasojen mittaaminen työskentelypaikalla ja muissa nimetyissä paikoissa olennaisesti puolivapaassa kentässä ilman merkityksellisiä ympäristökorjauksia, 2010 SFS-EN ISO 11202:en Akustiikka. Koneiden ja laitteiden melupäästö. Päästöäänenpainetasojen mittaaminen työskentelypaikalla ja muissa nimetyissä paikoissa soveltaen likimääräisiä ympäristökorjauksia, 2010 SFS-EN ISO 11203:en Akustiikka. Koneiden ja laitteiden melupäästö. Päästöäänenpainetasojen määrittäminen työskentelypaikalla ja muissa niemtyissä paikoissa äänitehotasosta laskemalla, 2009 SFS-EN ISO 11204:en Akustiikka. Koneiden ja laitteiden melupäästö. Päästöäänenpainetasojen mittaaminen työskentelypaikalla ja muissa nimetyissä paikoissa soveltaen tarkkoja ympäristökorjauksia, 2010 SFS-EN ISO 11205:en Akustiikka. Koneiden ja laitteiden melupäästö. Tekninen menetelmä päästöäänenpainetasojen mittaamiseksi kenttäolosuhteissa työskentelypaikalla ja muissa nimetyissä paikoissa käyttäen äänen intensiteettiä, 2009 Mekaaninen värähtely SFS-EN ISO 20643:en Mekaaninen värähtely. Käsikoneet ja käsin ohjattavat koneet. Tärinäpäästön arviointiperiaatteet, 2008 SFS-EN ISO :en Mekaaninen värähtely. Käsiin kohdistuvan tärinäaltistuksen mittaus ja arviointi. Osa 1: Yleiset vaatimukset, 2002 SFS-EN 12786:en Koneturvallisuus. Ohjeita turvallisuusstandardien tärinää käsittelevien kohtien laatimiseksi, 2013 SFS-EN A1:en Mekaaninen värähtely. Trukit. Kuljettajan istuintärinän arviointi ja määrittäminen laboratorioolosuhteissa, 2008 SFS-EN ISO 13753:en Mekaaninen värähtely ja isku. Käsitärinä. Mittausmenetelmä elastisten materiaalien tärinän läpäisylle käsin kuormitettaessa, 2008 SFS-EN :en Mekaaninen värähtely. Laboratoriomenetelmä ajoneuvon istuintärinän arvioimiseksi. Osa 1: Perusvaatimukset, 1994 Optiikka ja fotoniikka SFS-EN ISO 11145:en Optiikka ja fotoniikka. Laserit ja lasereihin liittyvät laitteet. Sanasto ja symbolit, 2009 SFS-EN ISO 11554:en Optiikka ja fotoniikka. Laserit ja lasereihin liittyvät laitteet. Lasersäteen tehon, energian ja aikaparametrien testausmenetelmät, 2009 Sähkötekniikka, yleistä SFS-EN Koneturvallisuus. Koneiden sähkölaitteisto. Osa 1: Yleiset vaatimukset, 2006 SFS-EN A1 Sähkölaitteiden kotelointiluokat (IP-koodi) SFS-EN 1032+A1 Mekaaninen värähtely. Liikkuvien koneiden testaus kehoon kohdistuvan tärinäpäästön määrittämiseksi, 2009 SFS-EN 1299+A1 Mekaaninen värähtely ja isku. Koneiden tärinäeristys. Ohjeita tärinälähteen eristämiseksi,

19 Koneturvallisuuteen liittyvät tekniset raportit ja muut julkaisut CEN GUIDE 414:fi Koneturvallisuus. Turvallisuusstandardien laadintaa ja esitystapaa koskevat säännöt, 2005 CEN/TR 14715:fi Koneturvallisuus. Koneiden ionisoivan säteilyn päästöt. Opastusta teknisten standardien soveltamiseen koneen suunnittelussa lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi, 2004 IEC/TR 62513:fi Koneturvallisuus. Suuntaviivat tietoliikennejärjestelmien käyttämiseen turvallisuuteen liittyvissä sovelluksissa, 2009 SFS 5974 Opastusta standardien ISO ja IEC soveltamiseksi koneen turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien suunnittelussa, 2011 SFS-käsikirja 630 Koneturvallisuus. Henkilön havaitsevien turvalaitteiden käyttö, 2008 Koneturvallisuuden käsikirjasarja SFS-käsikirja 93-1 Osa 1:Suunnittelun perusteet ja riskin arviointi, 2014 SFS-käsikirja 93-2 Osa 2: Valikoima olennaisten koneturvallisuusstandardien kumottuja painoksia, 2014 SFS-käsikirja 93-3 Osa 3: Suojukset, turvalaitteet, hätäpysäytys, odottamattoman käynnistymisen esto, 2014 (julkaistavana) SFS-käsikirja 93-4 Osa 4: Koskettamatta tunnistavat turvalaitteet, 2010 SFS-käsikirja 93-5 Osa 5: Hydrauliikka ja pneumatiikka, paloturvallisuus, hygienia, 2010 SFS-käsikirja 93-7 Osa 7: Ergonomiset periaatteet, henkinen työkuormitus, 2010 SFS-käsikirja 93-8 Osa 8: Ohjaimet, merkinantolaitteet, merkinantosignaalit, turvamerkinnät, 2010 SFS-käsikirja 93-9 Osa 9: Koneen käyttäjän voimat, liikkeet ja asennot, 2010 SFS-käsikirja Osa 10: Turvaetäisyydet ja toimintatilan mitoitus, 2011 SFS-käsikirja Osa 11: Kulkutiet, 2010 SFS-käsikirja Osa 12: Pintalämpötilat ja lämpöolot, 2010 SFS-käsikirja Osa 13: Aineiden päästöt, säteily, 2010 SFS-käsikirja Osa 14: Tärinän hallinta ja mittaus, 2010 SFS-käsikirja Osa 15: Meluntorjunnan perusteet, melualtistus, 2011 SFS-käsikirja Osa 16: Melunmittauksen perusstandardit, 2014 (julkaistavana) SFS-käsikirja Osa 17: Sanasto, 2011 SFS-käsikirja Osa 18: Säädökset, 2011 SFS-käsikirja 93-6 Osa 6: Ohjausjärjestelmät,

20 Monta tapaa hankkia standardeja SFS:n julkaisemat standardit ovat saatavissa sekä paperilla että pdf-tiedostoina. SFS-standardeja voi hankkia yksittäin tai kestotilauksena. Kestotilaus tehdään ICS-ryhmittäin. Palvelu varmistaa, että standardit ovat aina ajan tasalla. Verkkokauppa SFS-standardien ajantasainen luettelo löytyy SFS-verkko-kaupasta osoitteessa sales.sfs.fi. Verkkokaupasta voi myös tilata standardeja tai ladata niitä omalle koneelle. SFS ONLINE -palvelu SFS ONLINE -palvelussa standardit ovat aina ajan tasalla ja käytettävissä kellon ympäri Internetissä. Standardeja on helppo hakea ja kätevä käyttää. SFS päivittää kokoelmaa automaattisesti. Palvelussa voi olla standardeja aiheen mukaisesti ICS-ryhmittäin tai yksittäin. Asiakas voi itse valita palveluun ne ryhmät tai yksittäiset standardit, joita tarvitsee. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry asiakaspalvelu Malminkatu 34 (PL 130) HELSINKI puh faksi sähköposti: SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh , faksi Internet sähköposti 8

Koneturvallisuuden standardit 2012

Koneturvallisuuden standardit 2012 Koneturvallisuuden standardit 2012 www.sfs.fi 1 Koneturvallisuuden standardit 2012 Tässä esitteessä luetellaan kaikki koneturvallisuuden A- ja B-tyypin standardit. Vain englanninkielisinä saatavilla olevien

Lisätiedot

Koneturvallisuuden standardit 2016

Koneturvallisuuden standardit 2016 Koneturvallisuuden standardit 2016 1 Tässä esitteessä luetellaan kaikki koneturvallisuuden A- ja B-tyypin standardit Vain englanninkielisinä saatavilla olevien standardien tunnuksen lopussa on merkintä

Lisätiedot

Koneturvallisuuden standardit

Koneturvallisuuden standardit Koneturvallisuuden standardit Standardeilla turvallisuutta www.sfs.fi 1 Koneturvallisuuden standardit käsittelevät koneiden sekä niissä olevien järjestelmien, laitteiden ja toisinaan myös komponenttien

Lisätiedot

Koneturvallisuuden standardit 2017

Koneturvallisuuden standardit 2017 Koneturvallisuuden standardit 2017 1 Tässä esitteessä luetellaan kaikki koneturvallisuuden A- ja B-tyypin standardit Vain englanninkielisinä saatavilla olevien standardien tunnuksen lopussa on merkintä

Lisätiedot

Standardisointikatsaus

Standardisointikatsaus Standardisointikatsaus 4.6.2015 ISO/TC 199 Koneturvallisuus työryhmät WG 5 General principles for the design of machinery and risk assessment Suomen edustaja: Sari Kojo, Wärtsilä Finland Oy WG 6 Safety

Lisätiedot

Standardisointikatsaus

Standardisointikatsaus Standardisointikatsaus 30.5.2013 STANDARDISOINTITYÖHÖN VOI OSALLISTUA 2 Kansallisen komitean jäsenkunta METSTAn koneturvallisuuskomiteassa on 22 jäsentä Teollisuus: 9 asiantuntijaa kuudesta eri yrityksestä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

C 76/30 Euroopan unionin virallinen lehti 14.3.2014

C 76/30 Euroopan unionin virallinen lehti 14.3.2014 C 76/30 Euroopan unionin virallinen lehti 14.3.2014 Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 23 päivänä

Lisätiedot

Koneturvallisuuden standardit

Koneturvallisuuden standardit Koneturvallisuuden standardit Standardeilla turvallisuutta www.sfs.fi 1 Koneturvallisuuden standardit käsittelevät koneiden sekä niissä olevien järjestelmien, laitteiden ja toisinaan myös komponenttien

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos kirjoittaja: TaM Martti Launis, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos otsikko: Miten koneen käyttöön liittyvät työtehtävät suunnitellaan ihmisille sopiviksi? SFS-EN 614-2 Ergonomiset suunnitteluperiaatteet,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Turvallisuus koneautomaatiossa

Turvallisuus koneautomaatiossa Turvallisuus koneautomaatiossa Uusittu konedirektiivi ja sen soveltaminen Koneen valmistajan velvollisuudet Kone- ja pienjännitedirektiivin soveltaminen Koneyhdistelmä Koneen dokumentit ja CE -merkintä

Lisätiedot

Jukka Pietilä 2013-06-19

Jukka Pietilä 2013-06-19 1 Jukka Pietilä 2013-06-19 LAITEMELUDIREKTIIVI 1. Yleistä Ns. laitemeludirektiivi saatettiin Suomessa voimaan asetuksella no. 621/01 Ulkona käytettävien laitteiden melupäästöstä. Asetus koskee vain niitä

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Koneturvallisuus ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonsiirtojärjestelmät Toiminnallinen turvallisuus Standardi IEC 62061 Koneturvallisuus turvallisuuteen

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Hitsauksen standardit

Hitsauksen standardit Hitsauksen standardit Juha Kauppila Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 17.3.2016/JKa 1 Hitsauksen Standardit» Mikä on standardi» Standardin laadinta» Eri tasot» Kansallinen taso» Miksi hitsaus standardisoitu»

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

RÄJÄHDYSVAARALLISIA TILOJA JA LAITTEITA KOSKEVAT STANDARDIT. Päivitetty

RÄJÄHDYSVAARALLISIA TILOJA JA LAITTEITA KOSKEVAT STANDARDIT. Päivitetty 1(6) Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuutta koskevan lain (390/) 135 :n mukaan turvatekniikan keskus julkaisee luettelon niistä standardeista, joita noudattaen katsotaan tämän

Lisätiedot

EUROOPAN KOMMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO. Toimintaohjeet 1

EUROOPAN KOMMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO. Toimintaohjeet 1 FI FI FI EUROOPAN KOMMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 14.2.2011 - Vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen soveltaminen lannoitteisiin ja kasvualustoihin

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ],

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)310 lopullinen 2010/0169 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöjen nro 1, 3, 4, 6,

Lisätiedot

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Finvac seminaari 25.1.2017 Lainsäädäntöpohja MRL Olennaiset tekniset

Lisätiedot

CE-MERKINTÄ KONEILLE. Sanni Räisänen. Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Kone- ja tuotantotekniikka Kone- ja laiteautomaatio

CE-MERKINTÄ KONEILLE. Sanni Räisänen. Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Kone- ja tuotantotekniikka Kone- ja laiteautomaatio CE-MERKINTÄ KONEILLE Sanni Räisänen Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Kone- ja tuotantotekniikka Kone- ja laiteautomaatio TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikka Kone- ja laiteautomaatio

Lisätiedot

Määräys 1/2011 1 (9) Dnro 2026/03.00/2011 18.3.2011. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset

Määräys 1/2011 1 (9) Dnro 2026/03.00/2011 18.3.2011. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset Määräys 1/2011 1 (9) Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 7 ja 13. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Järjestelmä- ja ohjelmistoturvallisuus 17.10.2012 Finlandia-talo, Helsinki Tuotepäällikkö Janne Peltonen VTT Expert Services Oy 12.10.2012 2 VTT Expert Services

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin. Tuoteturvallisuuspäivä / Auli Pylsy

Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin. Tuoteturvallisuuspäivä / Auli Pylsy Katsaus työ- ja suojavaatteiden standardisointiin Tuoteturvallisuuspäivä 10.5.2016/ Auli Pylsy 1 Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Yksi SFS:n 12:sta toimialayhteisöstä, joka huolehtii standardisoimistyöstä

Lisätiedot

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Miten ja missä standardeja laaditaan Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry Esityksen sisältö Suomen kansallinen järjestelmä ja METSTA Kuka standardit laatii?

Lisätiedot

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa FINAS-päivä 26.1.2017 Katri Valli Suomen Standardisoimisliitto SFS SFS ja sen rooli standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa koordinoi kansallista standardisointia

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen 28.10.2013 Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot Sähkölaitteen merkinnät, tiedot ja ohjeet ENNEN SÄHKÖLAITTEEN MARKKINOILLE SAATTAMISTA ON VARMISTETTAVA,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2015 COM(2015) 186 final 2015/0097 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016

Liikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Pitkä valmisteluprosessi eri tahojen yhteistyö Standardit määrittelevät

Lisätiedot

Rakennustuoteasetus CPR. Ja miten se vaikuttaa Rekan kaapeleihin

Rakennustuoteasetus CPR. Ja miten se vaikuttaa Rekan kaapeleihin Rakennustuoteasetus CPR Ja miten se vaikuttaa Rekan kaapeleihin Tärkein ensin: Sinun ei tarvitse huolehtia! Voit huoletta käyttää kaikkia kaapeleitamme, jotka on valmistettu ennen ja jälkeen uusien säännösten

Lisätiedot

UUSI HENKILÖN- SUOJAINASETUS JA SEN VELVOITTEET

UUSI HENKILÖN- SUOJAINASETUS JA SEN VELVOITTEET UUSI HENKILÖN- SUOJAINASETUS JA SEN VELVOITTEET SUOJAVAATTEET JA TYÖVAATTEET Tuoteturvallisuuspäivä Pirje Lankinen Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus henkilönsuojaimista

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) 5386/17 ENV 31 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047857/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 9

Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1986, telepäätelaitteiden tyyppihyväksynnän vastavuoroisen tunnustamisen ensimmäisestä vaiheesta

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1986, telepäätelaitteiden tyyppihyväksynnän vastavuoroisen tunnustamisen ensimmäisestä vaiheesta 13/Nide 15 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 227 386L0361 5886 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 217/21 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1986, telepäätelaitteiden tyyppihyväksynnän

Lisätiedot

Standardi IEC Ohjelmisto

Standardi IEC Ohjelmisto Sundcon Oy Standardi IEC 61508 3 Ohjelmisto muutokset Matti Sundquist Sundcon Oy www.sundcon.fi Standardi IEC 61508 3 (1) Standardissa di esitetään vaatimukset niiden tietojen ja menettelytapojen valmisteluun,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. helmikuuta 2017 (OR. en) 6757/17 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 24. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: MI 167 ENT 49 COMPET 152 DELACT 35 Euroopan komission

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Riskien arviointia koskeva yhteinen turvallisuusmenetelmä (YTM)

Riskien arviointia koskeva yhteinen turvallisuusmenetelmä (YTM) Riskien arviointia koskeva yhteinen turvallisuusmenetelmä (YTM) Thierry BREYNE, Dragan JOVICIC Euroopan rautatievirasto turvallisuusyksikkö turvallisuuden arviointi Osoite: 120 Rue Marc LEFRANCQ - BP 20392

Lisätiedot

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 1 (5) Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

VUOROVAIKUTTEISEN ROBOTIIKAN TURVALLISUUS

VUOROVAIKUTTEISEN ROBOTIIKAN TURVALLISUUS MASINA loppuseminaari 14.5.2008 Tampere talo Timo Malm VUOROVAIKUTTEISEN ROBOTIIKAN TURVALLISUUS PUOLIAUTOMAATIORATKAISUT IHMINEN KONE JÄRJESTELMISSÄ (PATRA) Kesto: 5/2006 12/2007 Resurssit: n. 39 htkk;

Lisätiedot

Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla. Salotek Consulting Oy

Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla. Salotek Consulting Oy Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla Salotek Consulting Oy Seppo Salo Puh. +358 40 5107893 email: seppo.salo@salotek.fi www.salotek.fi Salotek Consulting Oy Yritys ja osaaminen Yrityksen toimialana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat

Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat Rakennustuoteasetuksen voimaantulo Tuotehyväksynnät muuttuvat Eurokoodi 2012 seminaari Antti Koponen Rakennustuoteasetus CPR Rakennustuoteasetus julkaistiin OJ:ssa 4.4.2011, astui osittain voimaan 24.4.2011

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

N:o L 176/ 12 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 10.8.70

N:o L 176/ 12 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 10.8.70 13/Nide 01 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 159 370L0388 N:o L 176/ 12 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 10870 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1970, moottoriajoneuvojen äänimerkinantolaitteita

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) 12176/14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. heinäkuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: MI 565 ENT 167 COMPET 459 DELACT 135 Euroopan komission

Lisätiedot

Missä mennään palo-ovissa CE-merkintä vai tyyppihyväksyntä?

Missä mennään palo-ovissa CE-merkintä vai tyyppihyväksyntä? Missä mennään palo-ovissa CE-merkintä vai tyyppihyväksyntä? Paloseminaari 19 - Paloturvallisuus ja standardisointi Tiina Ala-Outinen VTT Expert Services Oy Sisältö Tyyppihyväksynnästä CE-merkintään CE-merkinnän

Lisätiedot

Määräys RADIOLAITTEIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VARMISTAMISES- TA JA MERKITSEMISESTÄ. Annettu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2003

Määräys RADIOLAITTEIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VARMISTAMISES- TA JA MERKITSEMISESTÄ. Annettu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2003 1 (10) Viestintävirasto 1 C/2003 M Määräys RADIOLAITTEIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VARMISTAMISES- TA JA MERKITSEMISESTÄ Annettu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2003 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä

Lisätiedot

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt 29.2.2016 Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt Sisällys 1 Kansallinen standardointiseurantaryhmän (SR) tarkoitus ja toimiala... 1 2 Seurantaryhmän tehtävät... 2 3

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 13. heinäkuuta 2009 (OR. en) 2007/0284 (COD) LEX 976 PE-CONS 3689/1/08 REV 1 CODIF 137 ENT 232 CODEC 1162 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Lisätiedot

Tuomas Järvelä KONETURVALLISUUS HYDRAULISMEKAANISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ

Tuomas Järvelä KONETURVALLISUUS HYDRAULISMEKAANISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ Tuomas Järvelä KONETURVALLISUUS HYDRAULISMEKAANISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ KONETURVALLISUUS HYDRAULISMEKAANISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ Tuomas Järvelä Opinnäytetyö Syksy 2014 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

SISÄILMAEMISSIOT OSANA RAKENNUSTUOTTEIDEN VAARALLISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖARVIOINNIN EUROOPPALAISTA HARMONISOINTIA

SISÄILMAEMISSIOT OSANA RAKENNUSTUOTTEIDEN VAARALLISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖARVIOINNIN EUROOPPALAISTA HARMONISOINTIA SISÄILMAEMISSIOT OSANA RAKENNUSTUOTTEIDEN VAARALLISTEN AINEIDEN PÄÄSTÖARVIOINNIN EUROOPPALAISTA HARMONISOINTIA Helena Järnström, Erityisasiantuntija VTT Expert Services Oy Pekka Vuorinen, Ympäristö- ja

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta EBA/GL/2015/12 19.08.2015 EPV:n ohjeet maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta 1 Sisältö 1 jakso Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet 3 2 jakso Aihe, soveltamisala ja määritelmät 4

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2010, annettu [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2010, annettu [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel, XXX C KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2010, annettu [ ], jolla muutetaan komission asetusta (EY) N:o 1702/2003 ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 12.05.2015 C(2015) 3104 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.6.2012 COM(2012) 329 final 2012/0159 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017 PEJ/AnA 25.10.2012 25.10.2012 Vaalikokous hyväksynyt 29.11.2012 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017 1. Standardisointi ja sen hyödyt Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Standardeista ja niiden valmistelusta Sähköturvallisuussäädöksistä Esimerkkejä standardeista Tapani

Lisätiedot

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje TIETOVAATIMUKSET JA KEMIKAALITURVALLISUUSARVIOINTI (OSA D) Viite: ECHA-08-GF-07-FI Päivämäärä: 21/07/2008 Kieli: suomi Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje (ECHA) julkaisee sarjan tiedotteita,

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.6.2013 COM(2013) 484 final 2013/0226 (COD) C7-0205/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS sisävesiväylien/sisävesiliikenteen tavarakuljetusten tilastoista annetun

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA

TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TIETOTURVALLISUUDEN UUDET ULOTTOVUUDET TOIMITILOISSA TOIMITILAPÄIVÄ 21.3.2013 Johtava asiantuntija Fyysinen turvallisuus ja varautuminen Marko Kalliokoski Verohallinto 020 612 5192 etunimi.sukunimi@vero.fi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en) 10869/15 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D039794/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. helmikuuta 2014 (OR. en) 6971/14 ADD 1 MI 215 ENT 65 COMPET 139 DELACT 42.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. helmikuuta 2014 (OR. en) 6971/14 ADD 1 MI 215 ENT 65 COMPET 139 DELACT 42. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. helmikuuta 2014 (OR. en) 6971/14 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 21. helmikuuta 2014 Vastaanottaja: MI 215 ENT 65 COMPET 139 DELACT 42 Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta ylitarkastaja Jari Knuuttila Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) SSTY:n EMC-seminaari 4.10.2016 Royal

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

METSTAn strategia

METSTAn strategia METSTAn strategia 2013-2015 VISIO METSTA ON TUNNETTU TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN STANDARDIEN VASTUUTAHONA. STANDARDIT LUOVAT SELKEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA SEKÄ OVAT OSA YHTEISKUNTAA JA SEN TOIMINTOJA. 2 Strategiset

Lisätiedot

Standardisarja IEC 62443. Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus

Standardisarja IEC 62443. Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus Standardisarja IEC 62443 Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus Matti Sundquist, Sundcon Oy Jukka Alve, SESKO ry 1 ASAFin tietoturvaseminaari 27.1.2004 Automaatioseuran

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 31. toukokuuta 2001 2000/0315(COD) PE1 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 31. toukokuuta 2001 Euroopan

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 82 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyksien tunnustamisesta sisävesiliikenteen alalla sekä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Vaatimusten mukaisuus (EU ja/tai kansallinen) on osoitettava jollain tavalla Onko tuotteella hen (=harmonisoitu

Lisätiedot

2 Tarjouskilpailujen haku

2 Tarjouskilpailujen haku 2 Tarjouskilpailujen haku Tarjouskilpailuja voi hakea seuraavilla hakukriteereillä: neuvoston viite (esimerkiksi: UCA 140/07) tarjouskilpailun kohteen kuvaus (esimerkiksi: puhelininfrastruktuuri) EU:n

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2013 COM(2013) 452 final 2013/0220 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eräiden oikeusalan säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot