MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 01/2010» » Aarre Viljanen, MetSta ry

Transkriptio

1 kirjoittaja: DI Aarre Viljanen, MetSta ry otsikko: Koneturvallisuuden standardien uudet painokset kuinka standardien tarkistamisessa onnistuttiin ja velvoittavien viitestandardien tilanne julkaisupäivä: Artikkelin sisällysluettelo: 1 Johdanto Yhdenmukaistettujen standardien saatavuus alkaen Yhdenmukaistettujen C-tyypin standardien puutteen seurauksista Yhdenmukaistettujen B-tyypin standardien puute EN ISO sarja "Kulkutiet" CENELEC-standardit Uusien A/B-standardien velvoittavat viittaukset Päivättyjen viitestandardien käyttö Koneturvallisuuden standardien päivätyt viitteet Päivätyt viitteet koneturvallisuuden A/B-standardien uusissa painoksissa... 5 Viiteluettelo... 8 Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry PL 10, Helsinki standard@metsta.fi Koneturvallisuuden verkkojulkaisu: 1 (8)

2 1 Johdanto EU:n uusi konedirektiivi 2006/42/EY aiheutti mittavan CENin ja CENELECin laatimien n. 700 koneturvallisuusstandardin tarkistuskierroksen, joka alkoi pian direktiivin julkaisemisen jälkeen syksyllä Tarkistuskierros oli määrä suorittaa loppuun vuoden 2009 kuluessa siten, että tarkistettujen standardien uudet painokset ehtisivät ensin ilmestyä EN-standardeina, ja että Euroopan komissio vastaavasti ehtisi julkaista standardien uusista painoksista koostuvan uuteen direktiiviin liittyvien yhdenmukaistettujen standardien luettelon ennen direktiivin soveltamisen aloittamista alkaen. Standardien tarkistamisen periaatteista ja menettelyistä on tarkemmin tietoa tämän verkkojulkaisun kohdassa "Standardisointi" >> "Uuden konedirektiivin vaikutus": Tässä artikkelissa tarkastellaan tarkistustyön tuloksia mitä saatiin aikaan, mitä jäi tekemättä ja mikä mahdollisesti olisi pitänyt tehdä toisin. Tosiasiallinen tilanne tätä artikkelia kirjoitettaessa on se, että tarkistustyö edelleen jatkuu, mikä voi aiheuttaa ongelmallisia tilanteita joidenkin koneiden osalta, kun yhdenmukaistettuja standardeja ei enää alkaen ole ollut saatavilla. 2 Yhdenmukaistettujen standardien saatavuus alkaen Uuteen konedirektiiviin 2006/42/EY liittyvien yhdenmukaistettujen standardien luettelojen julkaisu tapahtui syyskuusta alkaen kolmessa erässä seuraavasti 1 : (EYVL nro: C 214): 329 standardia, joista n. 50 on A/B-tyypin standardeja; luettelo sisältää ainoastaan CENin laatimia standardeja (EYVL nro: C 309): korvasi edellisen luettelon ja sisälti siihen nähden 154 uutta standardia; sisältää myös 24 CENELECin laatimaa standardia (EYVL nro: C 321): täydensi edellistä luetteloa kahdella standardilla ja sisälti standardiin EN ISO (EN 954-1) liittyvän siirtymäajan muutoksen Uuden konedirektiivin soveltamista aloitettaessa yhdenmukaistettuja standardeja oli yhteensä n. 476 kpl, joka tilanne on edelleen voimassa tätä artikkelia kirjoitettaessa. Vanhaan konedirektiiviin liittyviä yhdenmukaistettuja standardeja oli asti voimassa olleessa luettelossa noin 675 standardia. Näiden kahden luvun vertailu kertoo, että: saatavilla olevien yhdenmukaistettujen standardein lukumäärä putosi alkean n. 200 standardilla; näistä 95 % on C-tyypin standardeja, ja n. 30 % koneturvallisuuden standardien tarkistuksista ei ehtinyt valmistua ajoissa ennen uuden konedirektiivin soveltamisen aloittamista. 1 Viimeisimmän tilanteen voi tarkistaa Euroopan komission sivuilta osoitteesta: 2 (8)

3 2.1 Yhdenmukaistettujen C-tyypin standardien puutteen seurauksista C-tyypin yhdenmukaistettujen standardien puute jopa 200 eri konetyypin osalta ei ole täysin merkityksetöntä ja voi aiheuttaa yllätyksiä, koska juuri C-tyypin standardien tarkistuksissa tekniset muutokset ovat olleet yleisiä ja EN-standardina edelleen voimassa oleva painos, joka oli vain vanhaan direktiiviin liittyen yhdenmukaistettu, ei enää takaa vaatimustenmukaisuusolettamusta: jos tällaista standardia noudattaa, pitäisi aina lisäksi selvittää, miten uuden direktiivin liitteen I muuttuneet ja uudet vaatimukset vaikuttavat (ts. pelkkä standardi ei käytännössä koskaan riitä direktiivin liitteen I pakollisten vaatimusten täyttämiseksi) jos standardin tarkistus on sellaisessa vaiheessa, että muutoksista on olemassa jo standardiehdotus (muutosehdotus), voi se toimia ohjeena sen suhteen, mikä (mahdollisesti) tulee muuttumaan; tällaiseen ehdotukseen viittaminen on aina tarkaan harkittava standardin voimassa olevan vanhan painoksen kokonaan hylkääminen ei sekään ole perusteltua tai järkevää, koska pääsosin tällainen koko EU/ETA-alueella voimassa oleva standardi kuvaa hyvää turvallisuuden tasoa (mutta sisältää yksityiskohtia, jotka eivät täysin vastaa uuden direktiivin vaatimuksia). Yhdenmukaistettujen C-tyypin standardien väliaikainen poistuminen käytöstä voi aiheuttaa erilaisia markkinahäiriöitä. Jo nyt on selvää, että lopullinen kaikkien C-tyypin standardien tarkistusten valmistuminen venyy vuoden 2011 puolelle. Mitä kauemmin standardit viipyvät sitä suurempi riski ongelmien esiin nousemiseen on. Yhdenmukaistettujen C-tyypin standardien puute voi aiheuttaa: markkinoille pääsyyn liittyviä ongelmia (esim. asiakkaiden tulkinnat ja vaatimukset siitä, mitä C-tyypin vaatimuksia pitäisi noudattaa) markkinavalvonnan yhteydessä esiin tulevia ongelmia (esim. makkinavalvontaviranomaisten tulkinta siitä, mitä olisi pitänyt tehdä vanhan C-tyypin standardin lisäksi). Tiettyjen koneryhmien yhdenmukaistettujen C-tyypin standardien pitkään jatkuva puute voisi jopa yllyttää markkinavalvontaa kohdistamaan mielenkiintonsa koneisiin, joille yhdenmukaistettujen C-tyypin standardien puutteen vuoksi on syntynyt tämä uusi epäselvä tilanne. Talouden taantuma voisi toimia kimmokkeena esim. kotimarkkinoiden valmistajia suosivien kamppanijoiden toimeenpanossa. Toivoa sopii, että joku taho katsoisi, että näin ei tapahtuisi C-tyypin standardien puute kun ei ole koneiden valmistajien syytä. 2.2 Yhdenmukaistettujen B-tyypin standardien puute Myös muutama B-tyypin perusstandardin yhdenmukaisteminen on jäänyt toteuttamatta mennessä. Tällaisia standardeja ovat: CEN- ja ISO-yhteistyön piiriin kuuluva koneen kulkuteitä koskeva EN ISO sarja, jonka tarkistus tehdään ISO:ssa, minkä vuoksi muutosprosessi on ollut pidempi kuin muilla standardeille, sekä yllättäen muutamat CENELECin tärkeät standardit (EN "Koneiden sähköturvallisuus" ja EN "Ohjausjärjestelmät"), joiden osalta CENELEC ei ollut julkaissut ajoissa ns. Z-liitteitä EN ISO sarja "Kulkutiet" EN ISO kulkutiestandardisarjan osalta muutokset valmistuvat arviolta huhti/toukokuussa 2010, jolloin CEn ja ISO julkaisevat samansisältöiset muutokset. Osissa 1 3 tekniset muutokset rajoittuvat käytännössä siihen, että velvoittavia viitestandardeja muutetaan (kuten EN 292 >>> EN ISO 12100). Standardin osaan 4 (kiinteät tikkaa) on sen sijaan tulossa teknisiä muutoksia koskien erityisesti putoamissuojausta. Standardin nykyinen osa 4 ei ollut vanhaankaan konedirektiiviin liittyvä yhdenmukaistettu standardi johtuen juuri putoamissuojaukseen liittyvistä erimielisyyksistä EU:n jäsenmaissa. Standardin nykyinen osa 4 on sallinut selkäsuojuksen sijasta (tietyissä tapauksissa) liukukiskon, jonka yhteydessä on käytettävä turvavaljaita nyt tähän asiaa yritetään saada myös jäsenmaiden viranomaisten yksimielisesti hyväksymä ratkaisu. 3 (8)

4 2.2.2 CENELEC-standardit Syksyllä 2009 käytiin kiivasta keskustelua vanhan ja jo vanhentunee CENin ohjausjärjestelmästandardin EN ympärillä ja lopulta se sai jatkoaikaa yhdenmukaistettuna standardina aina 2011 loppuun asti. Samaan aikaan kuitenkin "unohtui", että CENELEC ei ilmeisesti ollut laatinut muutamiin tärkeisiin B- standardeihin lainkaa ns. Z-liitteitä, jotta Euroopan komissio olisi voinyt julkaista niiden viitetiedot yhdenmukaistettujen standardien luettelossa. Lopputuloksena tilanne on se, että alkaen stanadardeilla EN ja EN ei ole ollut uuteen konedirektiiviin liittyvän yhdenmukaistetun standardin asemaa. Tilanne on kiusallinen, koska mitään teknistä syytä yhdenmukaistamiselle ei ole ollut. CENELEC on julkaissut tammikuussa 2010 tarvittavat korjaukset ja on odotettavaa, että yhdenmukaistaminen tapahtuu pian kevään 2010 aikana. EN on mm. pienjännitedirektiiviin liittyvä yhdenmukaistettu standardi (EYVL C71): 3 Uusien A/B-standardien velvoittavat viittaukset Standardit sisältävät käytännössä aina velvoittavia viittauksia muissa standardeissa oleviin vaatimuksiin. Tällaiset velvoittavat viitestandardit luetellaan standardin kohdassa 2 "Velvoittava viittaukset" ja se miltä osin tällaisen viitestandardin vaatimuksia on noudatettava osana standardin vaatimuksia osoitetaan siinä kohdassa, jossa viittaus tehdään. Velvoittavat viittukset voivat olla: päivättyjä viittauksia (ts. ilmoitetaan mitä viitatun viitestandardin painosta on käytettävä), tai päiväämätömiä viittauksia (ts. käytetään soveltamishetkellä voimassa olevaa viimeisintä viitatun viitestandardin painosta). Kun kyse on EU:n tuotedirektiiveihin liittyvistä yhdenmukaistetuista standardeista, sisältävät ne aivan vastaavasti sekä päivättyjä että päiväämättömiä viittauksia. Viitatut viitestandardit voivat olla niin ikään toisia koneturvallisuuden standardeja. 3.1 Päivättyjen viitestandardien käyttö Päivättyjen viitestandardien käyttö on usein välttämätöntä, jotta viitattu vaatimus olisi yksiselitteinen. Jos viittaus tehdään standardin tiettyyn kohta (ei koko standardiin), on standardien laadintaperiaatteiden mukaisesti aina käytettävä päivättyä viittausta. Kun kyse on EU:n tuotedirektiiveihin liittyvistä standardeista, on myös koko standardiin tehdyn viittauksen nykyisin oltava päivätty viittaus, jos viitattu standardi on ISO- tai IEC-standardi. Perusteluna tässä on käytetty sitä, että tällaisen kansainvälisen standardin sisällöstä päättäminen on EU:n jäsenmaisen ulkopuolella, jonka vuoksi on aina käytettävä päivättyjä viittauksi, jotta voidaan tietää mitkä vaatimukset ovat voimassa. Mitä enemmän standardit sisältävät päivättyjä viittauksia, sitä nopeammin standardi pitäisi päivittää, jos viitestandarden mahdolliset muutokset haluttaisiin ottaa huomioon. Perusperiaatteena on kuitenkin aina se, että tiettyä voimassa olevaa standardia noudatettaessa ja sen mukaisuutta vakuutettaessa, on noudatettava sen kohdassa 2 viitattujen viitestandardien päivättyjä painoksia riippumatta siitä, ovatko kyseiset viitestandardit enää voimassa. Jos standardin noudattaja haluaa poiketa tästä periaatteesta ja noudattaa päivätyn viitestandardin uusinta painosta, olisi tästä tavallisesti syytä sopia erikseen asiakkaan kanssa. 3.2 Koneturvallisuuden standardien päivätyt viitteet Kun kyse on yhdenmukaistetuista koneturvallisuuden standardeista, sisältävät ne yleensä vastaavasti päivättyjä viitteitä muihin koneturvallisuuden standardeihin. Se että päivätty viitestandardi on yhdenmukaistettu (tai on ollut yhdenmukaistettu) voi aiheuttaa tulkintavaikeuksia siitä, mitä viitestandardin painosta pitäisi soveltaa niin standardinmukaisuuden kuin vaatimustenmukaisuusolettamuksen kannalta. 4 (8)

5 Vaikka sovellettava standardi olisi yhdenmukaistettu, se ei muuta standardisointiin yleisesti liittyviä ja jokaisen standardin kohdassa 2 olevan vakiotekstin periaatteita: kun sovelletaan yhdenmukaistettua standardia (esim. C-tyypin standardia) saavutetaan sekä standardinmukaisuus että vaatumustenmukaisuusolettamus noudattamalla standardin kohdassa 2 viitattua päivättyä viitestandardia: VAIKKA tämä viitestandardi olisi jo kumottu VAIKKA tämä viitestandardi ei olisi tai ei enää olisi yhdenmukaistettu standardi VAIKKA tästä viitestandardista olisi uudempi painos, tai VAIKKA tästä viitestandardista olisi uudempi yhdenmukaistettu painos. Se että päivättyjen viitestandardien osalta ei tarvitse siirtyä heti uusimman viitestandardin painoksen soveltamiseen, jos sovellettua tuotestandardia ei erikseen niin muuteta, antaa aikaa uuteen standardiin sopeutumiseeni. Toisaalta, jos päivättyjä viitestandardeja on runsaasti, voi aiheuta vähitelleen tilanne, jossa esim. kauan voimassa olleen tuotestandardin (C-tyypin standardin) yhdeydessä on sovellettava useata jo kumottua vanhoja standardia ja tällöin on varmistettava, että viitestandardien aikaisemmat painokset ovat saatavilla. Toisaalta asiakkaat saattavat haluta uudemman viitestandardin soveltamista tästä on tällöin erikseen sovittava ja olettamus vaatimustenmukaisuudesta ei tällöin ole aina itsestään selvää (uudempaa viitestandardia on osattava soveltaa "oikein"). Koneturvallisuuden kaikkien standardien laajamittainen uudistus ja uusien painosten julkaisu on aiheuttanut tilanteen, jossa käytännössä kaikki laajasti käytetyt päivätyt viitestandardit (jos ovat muita koneturvallisuuden standardeja) on uudistettu. 3.3 Päivätyt viitteet koneturvallisuuden A/B-standardien uusissa painoksissa Standardien uusien painosten tarkistus aloitettiin A/B-tyypin standardeista (tärkeimmät komiteoilta CEN/TC 114 "Koneturvallisuus" ja CEN/TC 122 "Ergonomia"), jotta C-tyypin standardien tarkistuksia tehtäessä viittaukset A/B-standardien uusimpiin painoksiin olisivat mahdollisia. A/B-tyypin standardeja "yhtäaikaisesti" tarkistettaessa tilanne oli kuitenkin toinen ja nyt näiden standardien uusien painosten myötä on A/B-standardien (CEN/TC 114 ja CEN/TC 122) osalta päivätyt viitestandardit jopa yllättävän laajasti jääneet päivittämättä. Tilanne on hiukan kummallinen: lähes 4 vuotta on puhuttu uusista painoksista, standardien tarkistamisesta, laadittu niitä jne. mutta nyt nämä "uudet" A/Bstandardit sitten vilisevätkit päivättyjä viittauksia jo kumottuihin standardeihin jopa muinaisiin standardiehdotuksiin. Uusien painosten äänestyskierroksella päivättyjen viitestandardien tarkistamista koskevia mm. MetSta:n antamia kommentteja ei suostuttu edes käsittelemään, mikä saattaa kyseenalaiseksi koko lausuntokierrosprosessin mikä merkitys sillä oli, jos lausunnonantajat eivät voineet millään tavalla vaikuttaa laaditun tarkistuksen sisältöön? Seuraavassa taulukossa 1 esitetään yhteenveto komiteoiden CEN/TC 114 ja CEN/TC 122 laatimien A/Bstandardien uusien painosten velvoittavista viittauksista muihin koneturvallisuuden A/B-standardeihin. Jokainen standardin kohdassa 2 mainittu velvoittava viitestandardi (päivätty tai päiväämätön) on laskettu yhdeksi viitteeksi ja mukaan on laskettu vain koneturvallisuuden A/B-standardeihin tehtävät viittaukset. Tämän jälkeen kaikkien eri standardien viitteiden lukumäärät on laskettu yhteen ja jaoteltu sen mukaan, onko viitejulkaisu vielä voimassa vai onko se jo kumottu. Keskimäärin 52 % koneturvallisuuden uusien painosten A/B-standardeissa olevista velvoittavista viittauksista (CENTC 114 ja CEN/TC 122 standardit) muihin A/B-standardeihin ovat viittauksia standardien tarkistamista edeltäviin vanhoihin painoksiin tai muutoin kumottuihin standardeihin tai ehdotuksiin. Tulos on yllättävä ja kertoo, että standardien "tarkistaminen" ei ole täysin onnistunut, vaikka useiden A//B-standardien osalta tekninen sisältö ei tarkistuksessa olekaan muuttunut. 5 (8)

6 CEN/TC 114 CEN/TC 122 CEN/TC 114 ja CEN/TC 122 Kaikki velvoittavat viittukset A/Bstandardeihin (kpl) Velvoittavat viittukset voimassa oleviin A/B-standardeihin % % % 53 33,76 % 60 76,92 % ,09 % Velvoittavat viittaukset kumottuihin A/B-standardeihin Tapaukset (viittaus kumottuun A/Bstandardiin), joissa velvoittavan viitestandardin tekninen sisältö on "vanhentunut" ,24 % 18 23,08 % ,91 % 61 38,85 % 8 10,26 % 69 29,36 % Taulukko 1 - A/B-standardien velvoittavat viittaukset muihin koneturvallisuuden A/B-standardeihin Vanhojen viitestandardien jääminen näin laajasti uusiin painoksiin tarkoittaa sitä, että vanhoja painoksiakin on edelleen syytä säilyttää (ja tarvittaessa noudattaa). Se että A/B-standardeilla painosten välinen sisältö on usein sama ei riitä perusteluksi sille, miksi uudet painokset sitten ylipäätään piti laatia käyttäen näin järeitä menettelyjä ja miksi edes lausuntokierroksilla huomautuksia vanhentuneista viitteistä ei haluttu korjata. Velvoittavissa viitteissä on lukuisia kumottuja standardeja, joita ei enää ole olemassa viitatulla numerotuksella. Standardien käytännön soveltamisen ja löytämisen kannalta tällaiset standardit ovat hankalia uusille suunnittelijoille, joiden voi olla hankalaa etsiä "historiatietoja" vanhoista standardeista, joita ei enää standardiluetteloistakaan löydy. A/B-tyypin standardien uusista painoksista löytyy velvoittavia viittauksia mm. seuraaviin standardeihin ja jopa 1990-luvun alun standardiehdotuksiin: EN 292-1:1991ja EN 292-2:1991 (nyk. EN ISO ja sen A1-muutokset) EN 292-2:1991/A1:1995 (on käytännössä viittaus vanhan konedirektiivin liitteeseen I, jota alkean ei enää saa noudattaa) EN 1050:1996 ja pren 1050:1992 (nyk. EN ISO ) EN :1992 ja EN :1997 (standardista uusin painos vuodelta 2006) EN 294:1992 ja EN 811:1996 (näitä standardeja ei enää ole tälla tunnuksella) pren 954-1:1992, pren :1993, pren 999:1995, pren 979, pren 894-1:1992, pren 894-2:1992 ja pren 894-3:1992 ENV 1070 tai EN 1070 tai ENV 1070:1993 (tällaista standardia ei enää ole) EN 457:1992 (standardia ei ole tällä tunnuksella). Muutamien vanhentuneiden viittausten osalta, kun viittaus on tehty sellaiseen A/B-tyypin standardiin, jota on pitänyt muuttaa teknisesti uuden konedirektiivin liitteen I muutosten vuoksi, on SFS-standardin Opastavissa tiedossa huomautettu. Tällöin on yleensä oletettavaa, että velvoittava viittaus on tehty standardiin, joka ei täytä itse uuden direktiivin liitteessä I vaadittavia asioita (esim. ohjeen sisältövaatimukset tai viittaukset jo kumotun konedirektiivin vaatimuksiin standardiin EN 292-2:1991/A1:1995 viittaamalla). Koneturvallisuuden standardien laajamittainen tarkistus on osoittanut ainakin sen, että standardisoinnissa (CEN/ISO) pitäisi kiireesti miettiä, miten standardien viitestandardien päivitys voitaisiin tehdä nykyistä joustavammin. 6 (8)

7 Kuva 1 Velvoittavat viittaukset muihin A/B-standardeihin komitean CEN/TC 114 standardien uusissa painoksissa Kuva 2 Velvoittavat viittaukset muihin A/B-standardeihin komitean CEN/TC 122 standardien uusissa painoksissal 7 (8)

8 Viiteluettelo 2 [1] Komiteoiden CEN/TC 114 ja CEN/TC 122 laatimat A/B-standardien uudet painokset 2 Tarkemman tiedot voimassa olevista SFS- ja EN- ja ISO-standardeista löytyy SFS-luettelosta: 8 (8)