Aika Ti klo (Kokouksen jälkeen yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa).

Transkriptio

1 1(7) POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti klo (Kokouksen jälkeen yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa). Paikka Satakunnan keskussairaala, B1 koulutusluokka (B-rakennus, 1 krs). Os. Sairaalantie 3, Pori. Jäsenet ja (varajäsenet) Remes Jouko, johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja Mattila Sanna, erikoislääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, varapuheenjohtaja, poistui klo (Puolakka Kristiina, ylihoitaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri) Ylikoski Johanna, lastensuojelutyön päällikkö, Rauma (Hämäläinen Anja, nuorisotyön päällikkö, Rauma) Päivärinne, Marita, terveyden edistämisen koordinaattori, Salo, etäyhteys (Purhonen Eeva, vj. sosiaalipalveluiden päällikkö, Salo), etäyhteys Mäkipää Kalevi, perusturvajohtaja, Säkylä (Kankaanranta Kari, hallintosuunnittelija, Säkylä) Hietanen-Peltola Marke, ylilääkäri, THL Pelkonen Marjaana, STM, etäyhteys Junno Seija, erityissuunnittelija, Pikassos Oy (Häyhtiö Tapio, toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Uusitalo Elina, Omaiset mielenterveystyön tukena ry, FinFami Satakunta ry Mäkinen Laura hankekoordinaattori, Mannerheimin lastensuojeluliitto von Schantz Marjale, TtT T&K päällikkö, Turun ammattikorkeakoulu (Ovaska Esko, TKl päällikkö, Turun ammattikorkeakoulu) Vaininen Satu, YTT tiimivastaava, Satakunnan ammattikorkeakoulu Pakarinen Mikko, Turun kaupunki, varapuheenjohtaja, klo alkaen Kuoppala Raija, kokemusasiantuntija Seppälä Johanna, kokemusasiantuntija Niemi Mari, hanketoiminnan päällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri Harjula Kirsi, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, sihteeri Kyhä Henna, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri, projektipäällikkö Kutsuttuna Heli Toroska, Pikassos Oy Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

2 2(7) PÖYTÄKIRJA 2/ Avaus ja kokouksen päätösvaltaisuus Projektipäällikkö Henna Kyhä Kokoukseen ovat oikeutettuja osallistumaan sekä varsinaiset jäsenet että varajäsenet, projektipäällikkö ja -sihteeri sekä erikseen kutsutut asiantuntijat. Ehdotus: Todetaan läsnäolijat ja kokouksen päätösvaltaisuus. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Ohjausryhmän edellisen kokouksen asiakirjat ovat luettavissa hankkeen kotisivulta Ehdotus: Ohjausryhmä hyväksyy Pois syrjästä hankkeen edellisen kokouksen pöytäkirjan liitteineen. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. 3 Pois syrjästä -hankkeen vertaisarviointi Projektipäällikkö Henna Kyhä : Pois syrjästä hankkeen arviointisuunnitelmassa todetaan, että hankkeen arvioinnin tarkoituksena on tukea alueellisten kehittämisosioiden sekä hankehallinnon työtä antamalla ajantasaista palautetta työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hankkeessa toteutettiin ensimmäisen toimintavuoden loppupuolella vertaisarviointi osana hankkeen arviointia. Vertaisarvioinnin tarkoituksena oli auttaa kehittämisosioita tarkistamaan omia prosessejaan sekä edistää hanketta etenemään kohti tavoitteita. Käytännössä vertaisarviointi tarkoitti kehittämisosioiden välisiä vertaisarviointikeskusteluja, joissa kehittämisosiot toimivat vuorollaan arvioijan ja arvioitavan roolissa. Vertaisarviointikeskustelut suoritettiin siten, että mahdollisimman samankaltaiset kehittämisosiot arvioivat toinen toisiaan. Objektiivista näkökulmaa saatiin, kun vertaisarviointien koordinointi ja yhteenvetoraportointi hankittiin kilpailutuksen jälkeen asiantuntijapalveluna ulkopuoliselta taholta. Pikassoksen kaksi työntekijää olivat mukana arviointikeskusteluissa ja tekivät ulkopuolisena huomioita. Lisäksi Pikassos toimitti Pois syrjästä hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportin. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

3 3(7) Vertaisarviointiraportti on esityslistan liitteenä (liite1). Heli Toroska Pikassos Oy.sta esittelee vertaisarvioinnin tulokset kokouksessa. Ehdotus: Ohjausryhmä käy keskustelua vertaisarvioinnin tuloksista. Päätös: Merkittiin tiedoksi Pois syrjästä hankkeen vertaisarvioinnin yhteenveto. Projektipäällikkö Henna Kyhä alusti hankkeessa toteutetusta vertaisarvioinnista. Vertaisarviointi on suunnitelmissa toteuttaa hankkeen loppuvaiheessa uudelleen. Heli Toroska Pikassos Oy:stä esitteli Pois syrjästä hankkeen vertaisarvioinnin tuloksia (liitteenä 1). Vertaisarvioinnissa tarkasteltiin tavoitteita, toimenpiteitä, odotettavia tuloksia ja vaikutuk sia. Vertaisarvioinnin tuloksista nousi esille mm. seuraavaa: Kehittämisosiot edenneet hyvin suhteessa kehittämisosioiden omiin tavoitteisiin (ks. diat) Hankkeen kehittämistavoitteet lähteneet kuntien käytännön tarpeista (ks. diat) Pohdittavaksi onko kehitetty uusi toimintamalli vai onko otettu jo olemassa oleva toimin tamalli soveltaen oman kunnan tarpeisiin (ks. diat) Kehittäminen tulisi olla yhtenäistä koko hankealueella mm. yhtenäisten käytäntöjen kehit tämistä (ks. diat). Menetelmän koulutus ja käyttöönotto ovat välineitä jnkn tavoitteen saavuttamiseksi (ks. diat). Yhteenvetoraportti on laadittu siten, että se palvelisi Pois syrjästä hankkeen kehittämis työtä. Keskustelu: Marjale von Schantz totesi vertaisarvioinnissa tulleen esille projektipäälliköiden vaihtumisen vaikutus hankkeen etenemiseen. Voiko projektipäällikköä sitouttaa rekrytointitilanteessa? Käytiin keskustelua aiheesta, miten todennetaan hankkeen tavoitteiden toteutuminen? Mari Niemi kertoi, että hankkeen lähtötilanteesta alkaen on pohdittu hankkeen tavoitteiden todentamista. Elokuussa ( ) järjestetään Pikassoksen kanssa yhteistyössä Pois syrjästä- ja Yhteisvoimin kotona hankkeiden hanketyöntekijöille kehittämispäivä, jossa käydään läpi myös vertaisarvioinnissa esille nousseita asioita mm. hanketyöntekijöiden kehittämisosaamista. Keskusteltiin hankkeen tiedottamisesta. Projektipäällikkö kertoi, että hanketyöntekijät tiedottavat hanketyötä tehdessä kuntia ja hankehallinto tiedottaa kuntia hankkeesta hankkeen uutiskirjeellä 4 kertaa vuodessa. Satakunnan sairaanhoitopiirin Vinkkeli-lehteen on tulossa artikkeli hankkeesta. Todettiin, ettei lehdistö välttämättä mainitse hankkeen nimeä, vaikka lehti julkaisisi hankkeeseen liittyvän artikkelin. Hankkeen kotisivut ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin nettisivuilla Tutkijoille-osiossa. ( ja lisäksi hankkeella on Facebook-sivut. Marjaana Pelkonen totesi, että seuraavassa vertaisarvioinnissa on tärkeää arvioida sitä, onko tehty niitä asioita, mitä hankkeessa on suunniteltu. Miten laajempi alueellinen näkökulma saataisiin vahvempana kehittämistyöhön, eli ettei kehitetä vain omassa kunnassa, vaan koko hankealueella yhtenäisesti. Keskusteltiin menetelmä edellä menemisestä hankkeessa. Menetelmä tai sen käyttöönotto ei ole varsinainen tavoite. Menetelmän avulla saavutetaan tavoitteet. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

4 4(7) Pois syrjästä hankkeen valvonnallinen ohjauskäynti Projektipäällikkö Henna Kyhä : Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta kaikkiin Kaste-ohjelman mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin suoritetaan valvonnalliset ohjauskäynnit. Ohjauskäynnillä keskistytään hankkeen hallinnoinnin, kustannusten ja rahoituksen toteutumiseen arvioimalla mm. hankkeen toimeenpanoa, hallinnollisten menettelyjen sujuvuutta sekä kirjanpidon ja talousseurannan järjestämistä, oikeellisuutta ja toimivuutta suhteessa hankkeen tavoitteisiin ja sisällön toteutumiseen. Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön tekemä Pois syrjästä hankkeen ohjauskäynti oli Ohjauskäynnin palautekirje (LSAVI/299/ /2014, pvm ) on liitteenä (liite 2). Ehdotus: Ohjauskäynnillä saadun palautteen mukaisesti todetaan, että ohjausryhmän kokouksiin saa jatkossa osallistua vain hankkeen ohjausryhmän pysyvät jäsenet ja varajäsenet tai erikseen kutsuttavat asiantuntijat. Lounais-Suomen aluehallintoviraston palautekirjeessä painotetaan, ettei hankkeen järjestämiin koulutuksiin saa osallistua yritysten eikä 3. sektorin palveluksessa olevat henkilöt. Valtionavustus on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tukemiseen. Todetaan, että hallinnoijan ohjetta (pvm , sivu 11, kohta koulutukset) sekä hankkeen koulutussuunnitelmaa (pvm ) päivitetään tältä osin eli Kaste-rahoituksella järjestettäviin koulutuksiin ei voi jatkossa osallistua yritysten eikä 3. sektorin palveluksessa olevat henkilöt, vaan koulutukset on suunnattu kuntatoimijoille. Päätös: Merkittiin tiedoksi Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön Pois syrjästä hankkeen ohjauskäynnin palautekirje (LSAVI/299/ /2014, pvm ). Projektipäällikkö Henna Kyhä totesi palautekirjeen perusteella seuraavat asiat Ohjausryhmän kokouksiin voi osallistua vain nimetyt ohjausryhmän jäsenet ja/tai varajäsenet tai erikseen kokoukseen kutsuttavat asiantuntijat. Hankkeen järjestämiin menetelmäkoulutuksiin ei saa osallistua yksityisten yritysten eikä 3. sektorin edustajat. 5 Pois syrjästä -hankkeen tilannekatsaus Projektipäällikkö Henna Kyhä : Hankkeen tilannekatsausta ei lähetetä etukäteen, vaan tilannekatsaus esitellään vasta kokouksessa ja liitetään pöytäkirjaan (liite 3). Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

5 5(7) Ehdotus: Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi Pois syrjästä -hankkeen tilannekatsauksen. Päätös: Merkittiin tiedoksi Pois syrjästä hankkeen tilannekatsaus (liitteenä 3). Tilannekatsauksesta esille mm. seuraavaa: Kehittämisosioiden tarkennetut toimintasuunnitelmat koko hankeajalle on päivitetty. Kehittämisosiot ovat tehneet myös keväälle 2015 toimintasuunnitelmat. Hanketyöntekijät ovat osallistuneet Innokylän järjestämiin koulutuksiin (ks. diat). Hankealueen lasten ja nuorten osallistamiseksi järjestettiin julistekilpailu (ks. diat). Yhteistyössä Yhteisvoimin kotona hankkeen kanssa järjestettiin 2 toiminnallista tapah tumaa lasten, nuorten ja ikäihmisten osallistamiseksi yhteistyössä järjestöjen ja oppilaitos ten kanssa (ks. diat). Hanke on järjestänyt koulutuksia (ks. diat). Lupa puhua, velvollisuus vaieta Vaitiolovelvollisuus viranomaisyhteistyössä koulutuk sen tarve tuli kentältä (ks. diat). Osallisuusteeman toteutumista hankkeessa työstetään jatkossakin hankkeen kehittämis päivissä hanketyöntekijöiden kesken. Hankkeessa järjestetään väliarviointi (ks. diat) Hankkeen loppuarviointi toteutetaan ulkopuolisen asiantuntijan avulla (ks. diat). Hankkeesta on tehty ja on työn alla opiskelijatöitä (ks diat). Graduntekijöitä ei vielä ole. Projektipäällikkö esitteli kehittämisosioiden ajankohtaistilanteet (ks. diat). Keskustelu: Marita Päivärinne Salosta totesi, että psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottoajasta koululla on saatu hyviä kokemuksia lyhyeltä pilotointiajalta. 6 Pois syrjästä hankkeen järjestämän Ihmeelliset vuodet koulutuksen tilanne Projektipäällikkö Henna Kyhä : Hankkeen tarkoituksena on kehittää ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita, joilla pyritään tukemaan lasta ja hänen perhettään sekä tarttumaan ongelmatilanteisiin mahdollisimman varhain vaikuttavilla toimintatavoilla. Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen menetelmiin liittyen Satakunnan sairaanhoitopiiri ky on tehnyt hankintapäätöksen tarjouksen mukaisesti Ihmeelliset vuodet vanhemmuusryhmän ohjaajien koulutuskokonaisuudesta. Ihmeelliset vuodet -koulutuksen avulla pyritään lisäämään perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten ryhmämuotoisiin ohjausmenetelmiin perustuvia valmiuksia. Ryhmäohjauksella tavoitellaan sellaisten kasvatusmenetelmien vahvistamista leikki- tai kouluikäisten lasten vanhemmilla, jotka parantavat lapsen ja aikuisen välistä myönteistä vuorovaikutusta. Koulutuksella tavoitellaan myös sellaisten keinojen käyttöönottoa, joiden avulla voidaan edistää yhteistyötä vanhempien kanssa samalla tukien Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

6 6(7) heidän osallistumistaan koulutyöhön ja johdonmukaista kodin ja päiväkodin/koulun yhteistyötä. Ihmeelliset vuodet -koulutus antaa valmiudet toimia vanhemmuusryhmän ohjaajana. Koulutus sisältää 3 menetelmälähtöistä koulutuspäivää max. 25 hlö:n ryhmälle sisältäen mm. teoriaa, ongelmatilanteiden ratkaisua sekä ryhmätöitä. Koulutuskokonaisuus toteutetaan ajalla Kouluttaja tulee Incredible Years pääorganisaatiolta Yhdysvalloista. Koulutuskieli on englanti. Koulutustilaisuudessa on paikalla tuottajatahon edustaja, joka huolehtii tarvittaessa tulkkauksesta. Ehdotus: Ohjausryhmälle tiedoksi hankintapäätös ja hankintaprosessin eteneminen. Lähtökohtana on, että Ihmeelliset vuodet ohjaajakoulutukseen osallistuvissa kunnissa otetaan menetelmä käyttöön koulutuksen jälkeen. Pohdinnassa, miten menetelmän käyttöönotto kunnissa varmistetaan ja miten menetelmän käyttöönottoa seurataan hankkeen toimesta. Ohjausryhmä käy keskustelun aiheesta ja antaa ehdotuksia. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Projektipäällikkö Henna Kyhä alusti Ihmeelliset vuodet koulutusasiaa. Salosta lähetetään projektipäällikölle ehdotus Ihmeelliset vuodet koulutuksen juurruttamisesta. Ihmeelliset vuodet koulutuksesta esille mm. seuraavaa: Koulutuspäivät Koulutukseen osallistuvat kunnat (ks. diat). Kuntia on informoitu menetelmän käyttöönottoon vaadittavista resursseista. Keskustelu: Marita Päivärinne Salosta kertoi Ihmeelliset vuodet menetelmän juurruttamissuunnitelmasta Salossa. Ihmeelliset vuodet koulutusta varten on kootaan työryhmä, joka seuraa menetelmän käyttöönottoa eri hallintokunnissa. Marjaana Pelkonen muistutti Ihmeelliset vuodet menetelmän olevan näyttöön perustavaa toimintaa. Miten saada Ihmeelliset vuodet koulutus juurtumaan kuntiin? Esitettiin seuraavia ehdotuksia: Kouluttajia muistutettava asian tärkeydestä Johdon tuki ja työnohjaus Työn tulosten/vaikutusten seuranta on tärkeää, mutta miten? Miten vanhemmuuden tukemisideaa voi levittää myös muihin palveluihin? Keskustelussa todettiin, että Suomessa ei ollut vielä saatavilla tällä hetkellä kouluttajakoulutusta eli koulutettavat henkilöt voivat toimia vain ryhmänohjaajina, mutta ei menetelmän kouluttajina. 7 Muut asiat Kokouksessa ei käsitelty muita asioita. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

7 7(7) Seuraava kokous Projektipäällikkö Henna Kyhä : Seuraavaksi ohjausryhmän kokouksen ajankohdaksi ehdotetaan seuraavaa ajankohtaa 17.11, tai klo Kokouspaikaksi ehdotetaan Poria tai Raumaa. Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi klo Raumalla. Kokouspaikka tarkentuu myöhemmin. 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Jouko Remes Varapuheenjohtaja Sanna Mattila sihteeri Kirsi Harjula LIITTEET Liite 1 Vertaisarvioinnin yhteenveto, Pikassos Oy Liite 2 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, kirje , (LSAVI/299/ /2014) Liite 3 Hankkeen tilannekatsaus, projektipäällikkö Henna Kyhä Jakelu paikalla olleet poissa olleet Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

8 Pois syrjästä hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti maaliskuu 2015 Heli Toroska Matti Mäkelä 1

9 Sisällys 1. Mitä on vertaisarviointi? Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen Pois syrjästä hankkeessa Arviointiasetelma Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Hankekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Kehittämisosiot omien toteuttamissuunnitelmiensa valossa Huomioita

10 1. Mitä on vertaisarviointi? Pois syrjästä hankkeessa toteutettiin hankkeen ensimmäisen toimintavuoden loppupuolella arviointi tuettuna itsearviointina. Vertaisarvioinnista oli saatu hyviä kokemuksia aiemmin Toimintakykyisenä ikääntyminen - Kaste hankkeessa. Vertaisarviointi voidaan toteuttaa ulkoisena arviointina, jolloin kaksi eri organisaatioissa toimivaa mutta riittävän samankaltaista työtä tekevää yksikköä arvioivat toisiaan. Tässä hankkeessa vertaisarviointi on kuitenkin lähempänä itsearviointia, sillä kehittämisosiot ovat saman hankkeen osatoteuttajia ja kuuluvat samaan hankekokonaisuuteen. Objektiivista näkökulmaa saatiin kun vertaisarviointien koordinointi ja yhteenvetoraportointi ostettiin asiantuntijapalveluna ulkopuoliselta taholta. Pikassoksen kaksi työntekijää oli mukana arviointikeskusteluissa ja tekivät ulkopuolisena huomioita. Vertaisarviointi on siis tässä tapauksessa tuettua itsearviointia, jonka päätehtävänä oli auttaa kehittämisosioita tarkistamaan omia prosessejaan ja etenemään kohti tavoitteitaan. Samalla arviointikeskustelujen osapuolilla oli mahdollisuus oppia toisiltaan. Vertaisarviointikeskustelut ovat strukturoituja keskusteluja ja niissä käytetään aineistona kunkin kehittämisosion toteuttamissuunnitelmaa ja muuta kehittämistoimintaa kuvaavaa materiaalia. Kehittämisosiot ovat vuorotellen sekä arvioijan roolissa että arvioijana. 2. Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen Pois syrjästä hankkeessa Satakunnan sairaanhoitopiiri hallinnoi Pois syrjästä ja Yhteisvoimin kotona hankkeita. Molemmat hankkeet ovat Kaste-rahoitteisia ja niissä noudatetaan Kaste hankkeiden hankintaohjeita. Sairaanhoitopiiri kilpailutti molempien mainittujen hankkeiden vertaisarvioinnit. Kilpailutuksen tuloksena palvelu hankittiin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassokselta. Tarjouksessa oli mukana suunnitelma arvioinnin toteuttamiseksi. Tässä yhteenvedossa keskitytään Pois syrjästä hankkeen vertaisarvioinnin toteutukseen. Hankkeen kehittämisosiot jaettiin vertaispareiksi siten, että pareina olivat tavoitteiltaan samankaltaiset kehittämisosiot. Koska kehittämisosioita oli pariton määrä, tuli yhteen arviointikeskusteluun kolmen kehittämisosion trio, jotka vuoroin arvioivat toisiaan. Kehittämisosiot kutsuivat arviointikeskusteluihin mahdollisuuksien mukaan sekä kehittämisosion vastuuhenkilöt että tukiryhmän jäseniä. Hanketyöntekijät sopivat arviointien ajankohdat, lähettivät kutsut, toimittivat ennakkomateriaalin ja sopivat tilavarauksesta ja tarjoilusta. Pikassoksen tehtävänä oli valmentaa hanketyöntekijät arviointiin ja vertaisarvioinnin kulkuun. Arvioinnista järjestettiin koulutusiltapäivä kesäkuussa 2014 ja vertaisarviointia käytiin läpi kehittämispäivissä joulukuussa 2014 ja tammikuussa Pikassoksen toimesta laadittiin arviointikeskustelua varten lomake, jossa oli arviointikysymykset valmiina otsikoina. Lomake toimi samalla myös arviointimuistion pohjana. Lomakkeen mallina käytettiin Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen vastaavaa lomaketta. Strukturoitu lomakepohja takasi sen että kaikissa arviointikeskusteluissa käytiin läpi vähintään sovitut lomakkeeseen kirjatut kohdat. Näiden lisäksi oli mahdollista ottaa puheeksi muita arvioijaa kiinnostavia asioita. 3

11 Kehittämisosiot saivat itse päättää käytetäänkö arviointiin koko päivä, jolloin arvioijana ja arvioitavana olevan kehittämisosion roolit vaihtuvat lounaan jälkeen. Toinen vaihtoehto oli sopia molemmille eri päivät. Pois syrjästä hankkeessa käytiin kukin vertaisarviointikeskustelu eri päivänä. Kehittämisosioiden työntekijät huolehtivat että sekä Pikassoksen arviointiin osallistuvilla työntekijöillä että arviointiparina toimivalla kehittämisosiolla on tarvittava materiaali käytössään riittävän ajoissa ennen arviointia. Arvioivan osion tehtävä oli huolehtia keskustelun kulusta niin, että vähintään lomakkeessa annetut kysymykset tulivat käytyä läpi. Kysymykset esitellään tarkemmin seuraavassa luvussa. Arvioivan osion edustaja teki keskustelusta muistion, joka toimitettiin sekä Pikassoksen että arvioitavan osion työntekijöille. Muistio kirjattiin samaan lomakkeeseen jonka mukaan arviointikeskustelu eteni. 3. Arviointiasetelma Vertaisarvioinnin päätarkoitus oli kehittämisosioiden etenemislogiikan varmistaminen. Vertaisarvioinnin pääkysymyksiä ovat: - Ovatko kehittämisosioiden tavoitteet realistisia ja edelleen perusteltavia? - Ovatko kehittämistoiminnan toimenpiteet sellaisia että tavoitteet voidaan niiden avulla saavuttaa? - Mitä tuotoksia ja tuloksia kehittämisosiossa odotetaan syntyvän toimenpiteitä toteuttamalla? - Mitä vaikutuksia odotetaan ilmenevän kun tavoitteet on saavutettu sovituilla toimenpiteillä? Arviointi kohdentui koko prosessiin, tavoitteiden asettamisesta aina odotettavissa oleviin vaikutuksiin. Koska hanke on vasta melko alkuvaiheessa, oli keskustelu pääosin ennakoivaa. Tuotoksia, tuloksia tai vaikutuksia ei vielä juuri ollut havaittavissa, mutta arvioinnilla haluttiin suunnata ajattelua jo tulevaan ja samalla tavoitteelliseen johdonmukaiseen kehittämistoimintaan. Arvioinnilla hankkeen alkuvaiheessa voidaan saada tietoa ja ymmärrystä muun muassa rajaamisen ja kehittämistoiminnan suuntaamisen tarpeista. Käymällä läpi hankeprosessi, nähdään onko hanke oikealla reitillä kohti tavoitteita. Kehittämisosiot ovat laajemman hankekokonaisuuden tavoitteiden toteuttajia, siksi niiden toimintaa peilattiin myös hankekokonaisuuden yhteisiin teemoihin ja tavoitteisiin. Pois syrjästä hankekokonaisuudella on kaksi pääteemaa, joiden tulee kulkea hankesuunnitelman mukaan kaikkien kehittämisosioiden läpi: 1. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. Hankekokonaisuudella on kahdeksan tavoitetta: 1. Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. 2. Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisten välillä. 3. Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista, sekä palveluohjausta. 4. Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneen ja/tai toistuvien koulu poissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi. 5. Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. 4

12 6. Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. 7. Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä. 8. Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä. Hankekokonaisuuden tavoitteet on pääosin poimittu hankesuunnitelmaan yhteisinä nimittäjinä kehittämisosioiden suunnitelmissa ilmaistusta tavoitteista. Tavoitteet toteutuvat hankesuunnitelman mukaisesti jos kehittämisosioiden tavoitteet eivät merkittävästi muutu ja kehittämisosiot saavuttavat omat tavoitteensa. Hankekokonaisuuden projektipäällikkö voi hankkeen sisällöllisellä johtamisella ohjata kehittämisen tavoitteellisuutta. Hankevalmistelun tavasta johtuen on tässä kokonaisuudessa kunnioitettava kehittämisosioiden omia tavoitteita. Valmistelu lähti siis kuntien tarpeista ja tavoitteista ja niistä johdettiin kokonaisuuden tavoitteet. Kokonaisuus on siis ikään kuin osilleen alisteinen. Toinen vaihtoehto hankevalmistelulle olisi ollut sopia Länsi-Suomen Kaste-alueelle kuntien kanssa joitakin yhteisiä tavoitteita, jotka selkeästi olisivat ohjanneet mukaan tulevien kuntien ja kuntayhtymien kehittämistä. Tässä tapauksessa hankekokonaisuuden tavoitteiden saavuttamista olisi helpompi arvioida. Vertaisarvioinnin kulkua ohjasivat lomakkeessa olevat kysymykset: 1. Mitkä ovat kehittämisosionne keskeiset tavoitteet? 2. Mitkä kehittämisosionne tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa? 3. Onko joitakin tuloksia jo nähtävissä? 4. Mitä odottamatonta on ilmaantunut? 5. Mitä käytännön hyötyjä tuloksista näyttäisi nousevan esiin? 6. Onko potilas-/asiakastyössä jo nähtävissä joitakin tuloksia? Miten ne voidaan todentaa? 7. Miten tulokset näkyvät yhteistyössä omaisten, muiden ammattilaisten, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin näkökulmasta? Miten ne voidaan todentaa? 8. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? 9. Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut? 10. Mitä kehittämistyön tuloksia on jo saatu juurtumaan käytäntöön? 11. Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön? 12. Mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 13. Mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 14. Miten kehittämistyön juurtumisen edellytyksiä voisi parantaa? 15. Onko kunnassanne tehty päätöksiä siitä, mitkä kehittämisosion avulla aloitetut toiminnat vakiinnutetaan kunnan toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat sisällytetty seuraavaan talousarvioon? 16. Miten tavoitteet ovat toteutuneet keskimäärin asteikolla erinomaisesti, hyvin, tyydyttävästi, välttävästi, ei lainkaan? Arvioiva kehittämisosio antaa lisäksi palautetta vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 17. Mikä teki arvioitavassa kehittämisosiossa vaikutuksen? 18. Mihin kiinnittäisin huomiota ja mitä kehittämisvinkkejä antaisin? 19 Mitä opimme? 5

13 4. Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Hankekokonaisuuden pääteemat ovat: 1. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. Näiden teemojen tulisi hankesuunnitelman mukaan toteutua kaikissa kehittämisosioissa. Seuraavaksi tarkastelemme, miten nämä teemat näkyvät kehittämisosioiden suunnitelmissa ja suunnitelmien mukaisessa kehittämistoiminnassa. Hankevalmistelun lähtökohtana olivat kuntien ilmaisemat kehittämistarpeet. Näistä tarpeista lähdettiin kokoamaan yhteistä hanketta. Joitakin kuntien kehittämisajatuksia karsiutui yhteisessä valmistelussa pois. Mukaan valmisteluun jäivät ne, joiden tarpeet olivat siinä tilanteessa riittävän samankaltaiset synergiavaikutuksen aikaansaamiseksi. On siis otettava huomion että edellä mainitut kaksi yhteistä teemaa eivät olleet hankevalmistelun lähtökohtana. Teemat nousivat kuntien kehittämistarpeista ja hankeaihioista. Niiden perusteella valmistelutyöryhmä saattoi todeta, että Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta mukaan tulevilla kunnilla on riittävän samankaltaisia kehittämispyrkimyksiä, jotta yhteinen hanke voidaan saada aikaan. Arvioinnissa teemojen asema on syytä huomioida. Teemojen sitovuutta kunkin kehittämisosion kannalta tai niiden vaikutusta kunkin osion omiin tavoitteisiin ei ole hankkeen aikana käyty läpi. Jos hankevalmisteluprosessiin olisi ollut aikaa enemmän tai jos hankekokonaisuuden projektipäällikkö ei olisi vaihtunut kahta kertaa ensimmäisen vuoden aikana, olisi yhteisten teemojen merkitykseen voitu paneutua paremmin. Hankkeen sisällön johtamisen kannalta tässä on haastetta, jotta hankkeesta muodostuisi yhtenäinen eikä irrallisten palojen kokoelma. Hankeaikaa on vielä jäljellä, joten onnistuminen on täysin mahdollista. Projektipäällikkö kutsuu kehittämisosioita noin kerran kuukaudessa yhteisiin kehittämispäiviin. Nämä päivät ovat mainio tilaisuus yhteiseen oppimiseen ja hankkeen koossa pitämiseen. Hankesuunnitemassa on lueteltu myös toimenpiteitä ja kuvattu mihin toimenpiteisiin kukin kehittämisosio on sitoutunut omassa suunnitelmassaan. Näiden hankekokonaisuuden toimenpiteiden toteutumista ei tässä arvioinnissa seurata erikseen. Ne tulevat huomioiduksi kunkin kehittämisosion toimintalogiikan kautta. Kehittämisosioiden suunnitelmista oli hankala löytää yhteyttä kokonaisuuden tavoitteisiin ja teemoihin, koska ne oli laadittu hyvin erilaisin tavoin. Suunnitelmissa ei aina ollut selkeää logiikkaa tavoitteista toimenpiteisiin ja odotettavissa oleviin hyötyihin ja vaikutuksiin. Tähän asiaan on jo tätä yhteenvetoa tehtäessä projektipäällikön taholta tarjottu apua kehittämisosioille. 6

14 Taulukossa näkyy, missä kehittämisosioiden omissa tavoitteissa hankkeen yhteiset teemat ovat mukana. Tavoitteet on poimittu kehittämisosioiden tarkennetuista toimintasuunnitelmista, joiden mukaan kehittämistyö arviointiajankohtana etenee. Teemojen näkyminen tavoitteissa ja toimenpiteissä on hyvin tulkinnanvaraista. 1. Teema: Verkostomai sen yhteistyön kehittämine n 2. Teema: Ylisukupolvis ten ongelmien ehkäisemine n Rauma Salo Säkylä Satshp/verkostomain en yhteistyö Ehkäisevän päihdetyön Verkostomaisen yhteistyön Verkostomaisen 1. Monialaisen, koordinointi ja varhainen kehittäminen yhteistyön hallintokuntien rajat puuttuminen alaikäisten kehittäminen, jossa ylittävän päihteiden käyttöön lapsen ja hänen verkostomaisen monialaisen alaikäisten perheensä ongelmat yhteistyön ehkäisevän päihdetyön kohdataan useamman kehittäminen koordinaation tehtävät ja toimijan välisenä 2. toimintamalli yhteistyönä Erikoissairaanhoidon ja perustason rajapintatyöskentely n aloittaminen sekä lasten- ja nuorten psykiatrian yhteistyön 1. Peruskoulun 7-9 luokkalaisten pitkittyneiden ja luvattomien koulu poissaolojen ehkäisemismalli. tuetaan vanhempien kasvatustehtävää erityisesti yläkouluikäisten vanhempia 2. Ehkäisevän päihdetyön koordinointi ja varhainen puuttuminen alaikäisten päihteiden käyttöön ennalta ehkäisevällä työllä myös ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyä 1. Lapsi puheeksi menetelmän juurruttaminen. tällä tavoitteella pitkän aikavälin vaikutuksena ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 2. Coaching-toiminnan mallintaminen. tällä tavoitteella pitkän aikavälin vaikutuksena ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 7 Perheiden kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamallien kehittäminen, jossa ennen kaikkea vanhemmat nähdään keskeisinä tuen kohteina. tällä tavoitteella lienee myös ongelmien ylisukupolvisuutta ehkäisevä merkitys? kehittäminen on mainittu tavoiteltavana vaikutuksena Satshp/ylisukupol viset ongelmat ei suoraan mainittu tavoitteissa 1. Ehkäistään ylisukupolvisuude n ketjuuntumista 2. Ottaa käyttöön malleja, jotka tukevat vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia