Aika Ti klo (Kokouksen jälkeen yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa).

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "16.6.2015. Aika Ti 12.5.2015 klo 10.00 11.38 (Kokouksen jälkeen yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa)."

Transkriptio

1 1(7) POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti klo (Kokouksen jälkeen yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa). Paikka Satakunnan keskussairaala, B1 koulutusluokka (B-rakennus, 1 krs). Os. Sairaalantie 3, Pori. Jäsenet ja (varajäsenet) Remes Jouko, johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja Mattila Sanna, erikoislääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, varapuheenjohtaja, poistui klo (Puolakka Kristiina, ylihoitaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri) Ylikoski Johanna, lastensuojelutyön päällikkö, Rauma (Hämäläinen Anja, nuorisotyön päällikkö, Rauma) Päivärinne, Marita, terveyden edistämisen koordinaattori, Salo, etäyhteys (Purhonen Eeva, vj. sosiaalipalveluiden päällikkö, Salo), etäyhteys Mäkipää Kalevi, perusturvajohtaja, Säkylä (Kankaanranta Kari, hallintosuunnittelija, Säkylä) Hietanen-Peltola Marke, ylilääkäri, THL Pelkonen Marjaana, STM, etäyhteys Junno Seija, erityissuunnittelija, Pikassos Oy (Häyhtiö Tapio, toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Uusitalo Elina, Omaiset mielenterveystyön tukena ry, FinFami Satakunta ry Mäkinen Laura hankekoordinaattori, Mannerheimin lastensuojeluliitto von Schantz Marjale, TtT T&K päällikkö, Turun ammattikorkeakoulu (Ovaska Esko, TKl päällikkö, Turun ammattikorkeakoulu) Vaininen Satu, YTT tiimivastaava, Satakunnan ammattikorkeakoulu Pakarinen Mikko, Turun kaupunki, varapuheenjohtaja, klo alkaen Kuoppala Raija, kokemusasiantuntija Seppälä Johanna, kokemusasiantuntija Niemi Mari, hanketoiminnan päällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri Harjula Kirsi, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, sihteeri Kyhä Henna, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri, projektipäällikkö Kutsuttuna Heli Toroska, Pikassos Oy Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

2 2(7) PÖYTÄKIRJA 2/ Avaus ja kokouksen päätösvaltaisuus Projektipäällikkö Henna Kyhä Kokoukseen ovat oikeutettuja osallistumaan sekä varsinaiset jäsenet että varajäsenet, projektipäällikkö ja -sihteeri sekä erikseen kutsutut asiantuntijat. Ehdotus: Todetaan läsnäolijat ja kokouksen päätösvaltaisuus. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Ohjausryhmän edellisen kokouksen asiakirjat ovat luettavissa hankkeen kotisivulta Ehdotus: Ohjausryhmä hyväksyy Pois syrjästä hankkeen edellisen kokouksen pöytäkirjan liitteineen. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. 3 Pois syrjästä -hankkeen vertaisarviointi Projektipäällikkö Henna Kyhä : Pois syrjästä hankkeen arviointisuunnitelmassa todetaan, että hankkeen arvioinnin tarkoituksena on tukea alueellisten kehittämisosioiden sekä hankehallinnon työtä antamalla ajantasaista palautetta työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hankkeessa toteutettiin ensimmäisen toimintavuoden loppupuolella vertaisarviointi osana hankkeen arviointia. Vertaisarvioinnin tarkoituksena oli auttaa kehittämisosioita tarkistamaan omia prosessejaan sekä edistää hanketta etenemään kohti tavoitteita. Käytännössä vertaisarviointi tarkoitti kehittämisosioiden välisiä vertaisarviointikeskusteluja, joissa kehittämisosiot toimivat vuorollaan arvioijan ja arvioitavan roolissa. Vertaisarviointikeskustelut suoritettiin siten, että mahdollisimman samankaltaiset kehittämisosiot arvioivat toinen toisiaan. Objektiivista näkökulmaa saatiin, kun vertaisarviointien koordinointi ja yhteenvetoraportointi hankittiin kilpailutuksen jälkeen asiantuntijapalveluna ulkopuoliselta taholta. Pikassoksen kaksi työntekijää olivat mukana arviointikeskusteluissa ja tekivät ulkopuolisena huomioita. Lisäksi Pikassos toimitti Pois syrjästä hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportin. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

3 3(7) Vertaisarviointiraportti on esityslistan liitteenä (liite1). Heli Toroska Pikassos Oy.sta esittelee vertaisarvioinnin tulokset kokouksessa. Ehdotus: Ohjausryhmä käy keskustelua vertaisarvioinnin tuloksista. Päätös: Merkittiin tiedoksi Pois syrjästä hankkeen vertaisarvioinnin yhteenveto. Projektipäällikkö Henna Kyhä alusti hankkeessa toteutetusta vertaisarvioinnista. Vertaisarviointi on suunnitelmissa toteuttaa hankkeen loppuvaiheessa uudelleen. Heli Toroska Pikassos Oy:stä esitteli Pois syrjästä hankkeen vertaisarvioinnin tuloksia (liitteenä 1). Vertaisarvioinnissa tarkasteltiin tavoitteita, toimenpiteitä, odotettavia tuloksia ja vaikutuk sia. Vertaisarvioinnin tuloksista nousi esille mm. seuraavaa: Kehittämisosiot edenneet hyvin suhteessa kehittämisosioiden omiin tavoitteisiin (ks. diat) Hankkeen kehittämistavoitteet lähteneet kuntien käytännön tarpeista (ks. diat) Pohdittavaksi onko kehitetty uusi toimintamalli vai onko otettu jo olemassa oleva toimin tamalli soveltaen oman kunnan tarpeisiin (ks. diat) Kehittäminen tulisi olla yhtenäistä koko hankealueella mm. yhtenäisten käytäntöjen kehit tämistä (ks. diat). Menetelmän koulutus ja käyttöönotto ovat välineitä jnkn tavoitteen saavuttamiseksi (ks. diat). Yhteenvetoraportti on laadittu siten, että se palvelisi Pois syrjästä hankkeen kehittämis työtä. Keskustelu: Marjale von Schantz totesi vertaisarvioinnissa tulleen esille projektipäälliköiden vaihtumisen vaikutus hankkeen etenemiseen. Voiko projektipäällikköä sitouttaa rekrytointitilanteessa? Käytiin keskustelua aiheesta, miten todennetaan hankkeen tavoitteiden toteutuminen? Mari Niemi kertoi, että hankkeen lähtötilanteesta alkaen on pohdittu hankkeen tavoitteiden todentamista. Elokuussa ( ) järjestetään Pikassoksen kanssa yhteistyössä Pois syrjästä- ja Yhteisvoimin kotona hankkeiden hanketyöntekijöille kehittämispäivä, jossa käydään läpi myös vertaisarvioinnissa esille nousseita asioita mm. hanketyöntekijöiden kehittämisosaamista. Keskusteltiin hankkeen tiedottamisesta. Projektipäällikkö kertoi, että hanketyöntekijät tiedottavat hanketyötä tehdessä kuntia ja hankehallinto tiedottaa kuntia hankkeesta hankkeen uutiskirjeellä 4 kertaa vuodessa. Satakunnan sairaanhoitopiirin Vinkkeli-lehteen on tulossa artikkeli hankkeesta. Todettiin, ettei lehdistö välttämättä mainitse hankkeen nimeä, vaikka lehti julkaisisi hankkeeseen liittyvän artikkelin. Hankkeen kotisivut ovat Satakunnan sairaanhoitopiirin nettisivuilla Tutkijoille-osiossa. (www.satshp.fi) ja lisäksi hankkeella on Facebook-sivut. Marjaana Pelkonen totesi, että seuraavassa vertaisarvioinnissa on tärkeää arvioida sitä, onko tehty niitä asioita, mitä hankkeessa on suunniteltu. Miten laajempi alueellinen näkökulma saataisiin vahvempana kehittämistyöhön, eli ettei kehitetä vain omassa kunnassa, vaan koko hankealueella yhtenäisesti. Keskusteltiin menetelmä edellä menemisestä hankkeessa. Menetelmä tai sen käyttöönotto ei ole varsinainen tavoite. Menetelmän avulla saavutetaan tavoitteet. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

4 4(7) Pois syrjästä hankkeen valvonnallinen ohjauskäynti Projektipäällikkö Henna Kyhä : Sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta kaikkiin Kaste-ohjelman mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin suoritetaan valvonnalliset ohjauskäynnit. Ohjauskäynnillä keskistytään hankkeen hallinnoinnin, kustannusten ja rahoituksen toteutumiseen arvioimalla mm. hankkeen toimeenpanoa, hallinnollisten menettelyjen sujuvuutta sekä kirjanpidon ja talousseurannan järjestämistä, oikeellisuutta ja toimivuutta suhteessa hankkeen tavoitteisiin ja sisällön toteutumiseen. Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön tekemä Pois syrjästä hankkeen ohjauskäynti oli Ohjauskäynnin palautekirje (LSAVI/299/ /2014, pvm ) on liitteenä (liite 2). Ehdotus: Ohjauskäynnillä saadun palautteen mukaisesti todetaan, että ohjausryhmän kokouksiin saa jatkossa osallistua vain hankkeen ohjausryhmän pysyvät jäsenet ja varajäsenet tai erikseen kutsuttavat asiantuntijat. Lounais-Suomen aluehallintoviraston palautekirjeessä painotetaan, ettei hankkeen järjestämiin koulutuksiin saa osallistua yritysten eikä 3. sektorin palveluksessa olevat henkilöt. Valtionavustus on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien toiminnan tukemiseen. Todetaan, että hallinnoijan ohjetta (pvm , sivu 11, kohta koulutukset) sekä hankkeen koulutussuunnitelmaa (pvm ) päivitetään tältä osin eli Kaste-rahoituksella järjestettäviin koulutuksiin ei voi jatkossa osallistua yritysten eikä 3. sektorin palveluksessa olevat henkilöt, vaan koulutukset on suunnattu kuntatoimijoille. Päätös: Merkittiin tiedoksi Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja sosiaali- ja terveysministeriön Pois syrjästä hankkeen ohjauskäynnin palautekirje (LSAVI/299/ /2014, pvm ). Projektipäällikkö Henna Kyhä totesi palautekirjeen perusteella seuraavat asiat Ohjausryhmän kokouksiin voi osallistua vain nimetyt ohjausryhmän jäsenet ja/tai varajäsenet tai erikseen kokoukseen kutsuttavat asiantuntijat. Hankkeen järjestämiin menetelmäkoulutuksiin ei saa osallistua yksityisten yritysten eikä 3. sektorin edustajat. 5 Pois syrjästä -hankkeen tilannekatsaus Projektipäällikkö Henna Kyhä : Hankkeen tilannekatsausta ei lähetetä etukäteen, vaan tilannekatsaus esitellään vasta kokouksessa ja liitetään pöytäkirjaan (liite 3). Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

5 5(7) Ehdotus: Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi Pois syrjästä -hankkeen tilannekatsauksen. Päätös: Merkittiin tiedoksi Pois syrjästä hankkeen tilannekatsaus (liitteenä 3). Tilannekatsauksesta esille mm. seuraavaa: Kehittämisosioiden tarkennetut toimintasuunnitelmat koko hankeajalle on päivitetty. Kehittämisosiot ovat tehneet myös keväälle 2015 toimintasuunnitelmat. Hanketyöntekijät ovat osallistuneet Innokylän järjestämiin koulutuksiin (ks. diat). Hankealueen lasten ja nuorten osallistamiseksi järjestettiin julistekilpailu (ks. diat). Yhteistyössä Yhteisvoimin kotona hankkeen kanssa järjestettiin 2 toiminnallista tapah tumaa lasten, nuorten ja ikäihmisten osallistamiseksi yhteistyössä järjestöjen ja oppilaitos ten kanssa (ks. diat). Hanke on järjestänyt koulutuksia (ks. diat). Lupa puhua, velvollisuus vaieta Vaitiolovelvollisuus viranomaisyhteistyössä koulutuk sen tarve tuli kentältä (ks. diat). Osallisuusteeman toteutumista hankkeessa työstetään jatkossakin hankkeen kehittämis päivissä hanketyöntekijöiden kesken. Hankkeessa järjestetään väliarviointi (ks. diat) Hankkeen loppuarviointi toteutetaan ulkopuolisen asiantuntijan avulla (ks. diat). Hankkeesta on tehty ja on työn alla opiskelijatöitä (ks diat). Graduntekijöitä ei vielä ole. Projektipäällikkö esitteli kehittämisosioiden ajankohtaistilanteet (ks. diat). Keskustelu: Marita Päivärinne Salosta totesi, että psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottoajasta koululla on saatu hyviä kokemuksia lyhyeltä pilotointiajalta. 6 Pois syrjästä hankkeen järjestämän Ihmeelliset vuodet koulutuksen tilanne Projektipäällikkö Henna Kyhä : Hankkeen tarkoituksena on kehittää ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita, joilla pyritään tukemaan lasta ja hänen perhettään sekä tarttumaan ongelmatilanteisiin mahdollisimman varhain vaikuttavilla toimintatavoilla. Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen menetelmiin liittyen Satakunnan sairaanhoitopiiri ky on tehnyt hankintapäätöksen tarjouksen mukaisesti Ihmeelliset vuodet vanhemmuusryhmän ohjaajien koulutuskokonaisuudesta. Ihmeelliset vuodet -koulutuksen avulla pyritään lisäämään perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten ryhmämuotoisiin ohjausmenetelmiin perustuvia valmiuksia. Ryhmäohjauksella tavoitellaan sellaisten kasvatusmenetelmien vahvistamista leikki- tai kouluikäisten lasten vanhemmilla, jotka parantavat lapsen ja aikuisen välistä myönteistä vuorovaikutusta. Koulutuksella tavoitellaan myös sellaisten keinojen käyttöönottoa, joiden avulla voidaan edistää yhteistyötä vanhempien kanssa samalla tukien Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

6 6(7) heidän osallistumistaan koulutyöhön ja johdonmukaista kodin ja päiväkodin/koulun yhteistyötä. Ihmeelliset vuodet -koulutus antaa valmiudet toimia vanhemmuusryhmän ohjaajana. Koulutus sisältää 3 menetelmälähtöistä koulutuspäivää max. 25 hlö:n ryhmälle sisältäen mm. teoriaa, ongelmatilanteiden ratkaisua sekä ryhmätöitä. Koulutuskokonaisuus toteutetaan ajalla Kouluttaja tulee Incredible Years pääorganisaatiolta Yhdysvalloista. Koulutuskieli on englanti. Koulutustilaisuudessa on paikalla tuottajatahon edustaja, joka huolehtii tarvittaessa tulkkauksesta. Ehdotus: Ohjausryhmälle tiedoksi hankintapäätös ja hankintaprosessin eteneminen. Lähtökohtana on, että Ihmeelliset vuodet ohjaajakoulutukseen osallistuvissa kunnissa otetaan menetelmä käyttöön koulutuksen jälkeen. Pohdinnassa, miten menetelmän käyttöönotto kunnissa varmistetaan ja miten menetelmän käyttöönottoa seurataan hankkeen toimesta. Ohjausryhmä käy keskustelun aiheesta ja antaa ehdotuksia. Päätös: Merkittiin tiedoksi. Projektipäällikkö Henna Kyhä alusti Ihmeelliset vuodet koulutusasiaa. Salosta lähetetään projektipäällikölle ehdotus Ihmeelliset vuodet koulutuksen juurruttamisesta. Ihmeelliset vuodet koulutuksesta esille mm. seuraavaa: Koulutuspäivät Koulutukseen osallistuvat kunnat (ks. diat). Kuntia on informoitu menetelmän käyttöönottoon vaadittavista resursseista. Keskustelu: Marita Päivärinne Salosta kertoi Ihmeelliset vuodet menetelmän juurruttamissuunnitelmasta Salossa. Ihmeelliset vuodet koulutusta varten on kootaan työryhmä, joka seuraa menetelmän käyttöönottoa eri hallintokunnissa. Marjaana Pelkonen muistutti Ihmeelliset vuodet menetelmän olevan näyttöön perustavaa toimintaa. Miten saada Ihmeelliset vuodet koulutus juurtumaan kuntiin? Esitettiin seuraavia ehdotuksia: Kouluttajia muistutettava asian tärkeydestä Johdon tuki ja työnohjaus Työn tulosten/vaikutusten seuranta on tärkeää, mutta miten? Miten vanhemmuuden tukemisideaa voi levittää myös muihin palveluihin? Keskustelussa todettiin, että Suomessa ei ollut vielä saatavilla tällä hetkellä kouluttajakoulutusta eli koulutettavat henkilöt voivat toimia vain ryhmänohjaajina, mutta ei menetelmän kouluttajina. 7 Muut asiat Kokouksessa ei käsitelty muita asioita. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

7 7(7) Seuraava kokous Projektipäällikkö Henna Kyhä : Seuraavaksi ohjausryhmän kokouksen ajankohdaksi ehdotetaan seuraavaa ajankohtaa 17.11, tai klo Kokouspaikaksi ehdotetaan Poria tai Raumaa. Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi klo Raumalla. Kokouspaikka tarkentuu myöhemmin. 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Jouko Remes Varapuheenjohtaja Sanna Mattila sihteeri Kirsi Harjula LIITTEET Liite 1 Vertaisarvioinnin yhteenveto, Pikassos Oy Liite 2 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, kirje , (LSAVI/299/ /2014) Liite 3 Hankkeen tilannekatsaus, projektipäällikkö Henna Kyhä Jakelu paikalla olleet poissa olleet Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

8 Pois syrjästä hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti maaliskuu 2015 Heli Toroska Matti Mäkelä 1

9 Sisällys 1. Mitä on vertaisarviointi? Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen Pois syrjästä hankkeessa Arviointiasetelma Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Hankekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Kehittämisosiot omien toteuttamissuunnitelmiensa valossa Huomioita

10 1. Mitä on vertaisarviointi? Pois syrjästä hankkeessa toteutettiin hankkeen ensimmäisen toimintavuoden loppupuolella arviointi tuettuna itsearviointina. Vertaisarvioinnista oli saatu hyviä kokemuksia aiemmin Toimintakykyisenä ikääntyminen - Kaste hankkeessa. Vertaisarviointi voidaan toteuttaa ulkoisena arviointina, jolloin kaksi eri organisaatioissa toimivaa mutta riittävän samankaltaista työtä tekevää yksikköä arvioivat toisiaan. Tässä hankkeessa vertaisarviointi on kuitenkin lähempänä itsearviointia, sillä kehittämisosiot ovat saman hankkeen osatoteuttajia ja kuuluvat samaan hankekokonaisuuteen. Objektiivista näkökulmaa saatiin kun vertaisarviointien koordinointi ja yhteenvetoraportointi ostettiin asiantuntijapalveluna ulkopuoliselta taholta. Pikassoksen kaksi työntekijää oli mukana arviointikeskusteluissa ja tekivät ulkopuolisena huomioita. Vertaisarviointi on siis tässä tapauksessa tuettua itsearviointia, jonka päätehtävänä oli auttaa kehittämisosioita tarkistamaan omia prosessejaan ja etenemään kohti tavoitteitaan. Samalla arviointikeskustelujen osapuolilla oli mahdollisuus oppia toisiltaan. Vertaisarviointikeskustelut ovat strukturoituja keskusteluja ja niissä käytetään aineistona kunkin kehittämisosion toteuttamissuunnitelmaa ja muuta kehittämistoimintaa kuvaavaa materiaalia. Kehittämisosiot ovat vuorotellen sekä arvioijan roolissa että arvioijana. 2. Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen Pois syrjästä hankkeessa Satakunnan sairaanhoitopiiri hallinnoi Pois syrjästä ja Yhteisvoimin kotona hankkeita. Molemmat hankkeet ovat Kaste-rahoitteisia ja niissä noudatetaan Kaste hankkeiden hankintaohjeita. Sairaanhoitopiiri kilpailutti molempien mainittujen hankkeiden vertaisarvioinnit. Kilpailutuksen tuloksena palvelu hankittiin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassokselta. Tarjouksessa oli mukana suunnitelma arvioinnin toteuttamiseksi. Tässä yhteenvedossa keskitytään Pois syrjästä hankkeen vertaisarvioinnin toteutukseen. Hankkeen kehittämisosiot jaettiin vertaispareiksi siten, että pareina olivat tavoitteiltaan samankaltaiset kehittämisosiot. Koska kehittämisosioita oli pariton määrä, tuli yhteen arviointikeskusteluun kolmen kehittämisosion trio, jotka vuoroin arvioivat toisiaan. Kehittämisosiot kutsuivat arviointikeskusteluihin mahdollisuuksien mukaan sekä kehittämisosion vastuuhenkilöt että tukiryhmän jäseniä. Hanketyöntekijät sopivat arviointien ajankohdat, lähettivät kutsut, toimittivat ennakkomateriaalin ja sopivat tilavarauksesta ja tarjoilusta. Pikassoksen tehtävänä oli valmentaa hanketyöntekijät arviointiin ja vertaisarvioinnin kulkuun. Arvioinnista järjestettiin koulutusiltapäivä kesäkuussa 2014 ja vertaisarviointia käytiin läpi kehittämispäivissä joulukuussa 2014 ja tammikuussa Pikassoksen toimesta laadittiin arviointikeskustelua varten lomake, jossa oli arviointikysymykset valmiina otsikoina. Lomake toimi samalla myös arviointimuistion pohjana. Lomakkeen mallina käytettiin Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen vastaavaa lomaketta. Strukturoitu lomakepohja takasi sen että kaikissa arviointikeskusteluissa käytiin läpi vähintään sovitut lomakkeeseen kirjatut kohdat. Näiden lisäksi oli mahdollista ottaa puheeksi muita arvioijaa kiinnostavia asioita. 3

11 Kehittämisosiot saivat itse päättää käytetäänkö arviointiin koko päivä, jolloin arvioijana ja arvioitavana olevan kehittämisosion roolit vaihtuvat lounaan jälkeen. Toinen vaihtoehto oli sopia molemmille eri päivät. Pois syrjästä hankkeessa käytiin kukin vertaisarviointikeskustelu eri päivänä. Kehittämisosioiden työntekijät huolehtivat että sekä Pikassoksen arviointiin osallistuvilla työntekijöillä että arviointiparina toimivalla kehittämisosiolla on tarvittava materiaali käytössään riittävän ajoissa ennen arviointia. Arvioivan osion tehtävä oli huolehtia keskustelun kulusta niin, että vähintään lomakkeessa annetut kysymykset tulivat käytyä läpi. Kysymykset esitellään tarkemmin seuraavassa luvussa. Arvioivan osion edustaja teki keskustelusta muistion, joka toimitettiin sekä Pikassoksen että arvioitavan osion työntekijöille. Muistio kirjattiin samaan lomakkeeseen jonka mukaan arviointikeskustelu eteni. 3. Arviointiasetelma Vertaisarvioinnin päätarkoitus oli kehittämisosioiden etenemislogiikan varmistaminen. Vertaisarvioinnin pääkysymyksiä ovat: - Ovatko kehittämisosioiden tavoitteet realistisia ja edelleen perusteltavia? - Ovatko kehittämistoiminnan toimenpiteet sellaisia että tavoitteet voidaan niiden avulla saavuttaa? - Mitä tuotoksia ja tuloksia kehittämisosiossa odotetaan syntyvän toimenpiteitä toteuttamalla? - Mitä vaikutuksia odotetaan ilmenevän kun tavoitteet on saavutettu sovituilla toimenpiteillä? Arviointi kohdentui koko prosessiin, tavoitteiden asettamisesta aina odotettavissa oleviin vaikutuksiin. Koska hanke on vasta melko alkuvaiheessa, oli keskustelu pääosin ennakoivaa. Tuotoksia, tuloksia tai vaikutuksia ei vielä juuri ollut havaittavissa, mutta arvioinnilla haluttiin suunnata ajattelua jo tulevaan ja samalla tavoitteelliseen johdonmukaiseen kehittämistoimintaan. Arvioinnilla hankkeen alkuvaiheessa voidaan saada tietoa ja ymmärrystä muun muassa rajaamisen ja kehittämistoiminnan suuntaamisen tarpeista. Käymällä läpi hankeprosessi, nähdään onko hanke oikealla reitillä kohti tavoitteita. Kehittämisosiot ovat laajemman hankekokonaisuuden tavoitteiden toteuttajia, siksi niiden toimintaa peilattiin myös hankekokonaisuuden yhteisiin teemoihin ja tavoitteisiin. Pois syrjästä hankekokonaisuudella on kaksi pääteemaa, joiden tulee kulkea hankesuunnitelman mukaan kaikkien kehittämisosioiden läpi: 1. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. Hankekokonaisuudella on kahdeksan tavoitetta: 1. Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. 2. Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisten välillä. 3. Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista, sekä palveluohjausta. 4. Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneen ja/tai toistuvien koulu poissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi. 5. Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. 4

12 6. Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. 7. Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä. 8. Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä. Hankekokonaisuuden tavoitteet on pääosin poimittu hankesuunnitelmaan yhteisinä nimittäjinä kehittämisosioiden suunnitelmissa ilmaistusta tavoitteista. Tavoitteet toteutuvat hankesuunnitelman mukaisesti jos kehittämisosioiden tavoitteet eivät merkittävästi muutu ja kehittämisosiot saavuttavat omat tavoitteensa. Hankekokonaisuuden projektipäällikkö voi hankkeen sisällöllisellä johtamisella ohjata kehittämisen tavoitteellisuutta. Hankevalmistelun tavasta johtuen on tässä kokonaisuudessa kunnioitettava kehittämisosioiden omia tavoitteita. Valmistelu lähti siis kuntien tarpeista ja tavoitteista ja niistä johdettiin kokonaisuuden tavoitteet. Kokonaisuus on siis ikään kuin osilleen alisteinen. Toinen vaihtoehto hankevalmistelulle olisi ollut sopia Länsi-Suomen Kaste-alueelle kuntien kanssa joitakin yhteisiä tavoitteita, jotka selkeästi olisivat ohjanneet mukaan tulevien kuntien ja kuntayhtymien kehittämistä. Tässä tapauksessa hankekokonaisuuden tavoitteiden saavuttamista olisi helpompi arvioida. Vertaisarvioinnin kulkua ohjasivat lomakkeessa olevat kysymykset: 1. Mitkä ovat kehittämisosionne keskeiset tavoitteet? 2. Mitkä kehittämisosionne tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa? 3. Onko joitakin tuloksia jo nähtävissä? 4. Mitä odottamatonta on ilmaantunut? 5. Mitä käytännön hyötyjä tuloksista näyttäisi nousevan esiin? 6. Onko potilas-/asiakastyössä jo nähtävissä joitakin tuloksia? Miten ne voidaan todentaa? 7. Miten tulokset näkyvät yhteistyössä omaisten, muiden ammattilaisten, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin näkökulmasta? Miten ne voidaan todentaa? 8. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? 9. Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut? 10. Mitä kehittämistyön tuloksia on jo saatu juurtumaan käytäntöön? 11. Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön? 12. Mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 13. Mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 14. Miten kehittämistyön juurtumisen edellytyksiä voisi parantaa? 15. Onko kunnassanne tehty päätöksiä siitä, mitkä kehittämisosion avulla aloitetut toiminnat vakiinnutetaan kunnan toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat sisällytetty seuraavaan talousarvioon? 16. Miten tavoitteet ovat toteutuneet keskimäärin asteikolla erinomaisesti, hyvin, tyydyttävästi, välttävästi, ei lainkaan? Arvioiva kehittämisosio antaa lisäksi palautetta vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: 17. Mikä teki arvioitavassa kehittämisosiossa vaikutuksen? 18. Mihin kiinnittäisin huomiota ja mitä kehittämisvinkkejä antaisin? 19 Mitä opimme? 5

13 4. Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Hankekokonaisuuden pääteemat ovat: 1. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. Näiden teemojen tulisi hankesuunnitelman mukaan toteutua kaikissa kehittämisosioissa. Seuraavaksi tarkastelemme, miten nämä teemat näkyvät kehittämisosioiden suunnitelmissa ja suunnitelmien mukaisessa kehittämistoiminnassa. Hankevalmistelun lähtökohtana olivat kuntien ilmaisemat kehittämistarpeet. Näistä tarpeista lähdettiin kokoamaan yhteistä hanketta. Joitakin kuntien kehittämisajatuksia karsiutui yhteisessä valmistelussa pois. Mukaan valmisteluun jäivät ne, joiden tarpeet olivat siinä tilanteessa riittävän samankaltaiset synergiavaikutuksen aikaansaamiseksi. On siis otettava huomion että edellä mainitut kaksi yhteistä teemaa eivät olleet hankevalmistelun lähtökohtana. Teemat nousivat kuntien kehittämistarpeista ja hankeaihioista. Niiden perusteella valmistelutyöryhmä saattoi todeta, että Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta mukaan tulevilla kunnilla on riittävän samankaltaisia kehittämispyrkimyksiä, jotta yhteinen hanke voidaan saada aikaan. Arvioinnissa teemojen asema on syytä huomioida. Teemojen sitovuutta kunkin kehittämisosion kannalta tai niiden vaikutusta kunkin osion omiin tavoitteisiin ei ole hankkeen aikana käyty läpi. Jos hankevalmisteluprosessiin olisi ollut aikaa enemmän tai jos hankekokonaisuuden projektipäällikkö ei olisi vaihtunut kahta kertaa ensimmäisen vuoden aikana, olisi yhteisten teemojen merkitykseen voitu paneutua paremmin. Hankkeen sisällön johtamisen kannalta tässä on haastetta, jotta hankkeesta muodostuisi yhtenäinen eikä irrallisten palojen kokoelma. Hankeaikaa on vielä jäljellä, joten onnistuminen on täysin mahdollista. Projektipäällikkö kutsuu kehittämisosioita noin kerran kuukaudessa yhteisiin kehittämispäiviin. Nämä päivät ovat mainio tilaisuus yhteiseen oppimiseen ja hankkeen koossa pitämiseen. Hankesuunnitemassa on lueteltu myös toimenpiteitä ja kuvattu mihin toimenpiteisiin kukin kehittämisosio on sitoutunut omassa suunnitelmassaan. Näiden hankekokonaisuuden toimenpiteiden toteutumista ei tässä arvioinnissa seurata erikseen. Ne tulevat huomioiduksi kunkin kehittämisosion toimintalogiikan kautta. Kehittämisosioiden suunnitelmista oli hankala löytää yhteyttä kokonaisuuden tavoitteisiin ja teemoihin, koska ne oli laadittu hyvin erilaisin tavoin. Suunnitelmissa ei aina ollut selkeää logiikkaa tavoitteista toimenpiteisiin ja odotettavissa oleviin hyötyihin ja vaikutuksiin. Tähän asiaan on jo tätä yhteenvetoa tehtäessä projektipäällikön taholta tarjottu apua kehittämisosioille. 6

14 Taulukossa näkyy, missä kehittämisosioiden omissa tavoitteissa hankkeen yhteiset teemat ovat mukana. Tavoitteet on poimittu kehittämisosioiden tarkennetuista toimintasuunnitelmista, joiden mukaan kehittämistyö arviointiajankohtana etenee. Teemojen näkyminen tavoitteissa ja toimenpiteissä on hyvin tulkinnanvaraista. 1. Teema: Verkostomai sen yhteistyön kehittämine n 2. Teema: Ylisukupolvis ten ongelmien ehkäisemine n Rauma Salo Säkylä Satshp/verkostomain en yhteistyö Ehkäisevän päihdetyön Verkostomaisen yhteistyön Verkostomaisen 1. Monialaisen, koordinointi ja varhainen kehittäminen yhteistyön hallintokuntien rajat puuttuminen alaikäisten kehittäminen, jossa ylittävän päihteiden käyttöön lapsen ja hänen verkostomaisen monialaisen alaikäisten perheensä ongelmat yhteistyön ehkäisevän päihdetyön kohdataan useamman kehittäminen koordinaation tehtävät ja toimijan välisenä 2. toimintamalli yhteistyönä Erikoissairaanhoidon ja perustason rajapintatyöskentely n aloittaminen sekä lasten- ja nuorten psykiatrian yhteistyön 1. Peruskoulun 7-9 luokkalaisten pitkittyneiden ja luvattomien koulu poissaolojen ehkäisemismalli. tuetaan vanhempien kasvatustehtävää erityisesti yläkouluikäisten vanhempia 2. Ehkäisevän päihdetyön koordinointi ja varhainen puuttuminen alaikäisten päihteiden käyttöön ennalta ehkäisevällä työllä myös ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyä 1. Lapsi puheeksi menetelmän juurruttaminen. tällä tavoitteella pitkän aikavälin vaikutuksena ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 2. Coaching-toiminnan mallintaminen. tällä tavoitteella pitkän aikavälin vaikutuksena ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 7 Perheiden kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamallien kehittäminen, jossa ennen kaikkea vanhemmat nähdään keskeisinä tuen kohteina. tällä tavoitteella lienee myös ongelmien ylisukupolvisuutta ehkäisevä merkitys? kehittäminen on mainittu tavoiteltavana vaikutuksena Satshp/ylisukupol viset ongelmat ei suoraan mainittu tavoitteissa 1. Ehkäistään ylisukupolvisuude n ketjuuntumista 2. Ottaa käyttöön malleja, jotka tukevat vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä PÖYTÄKIRJA 6/2015 10.6.2015 Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä Paikka: Tiinan mökki, Os. Kesätie 19, 29200 Luvia Aika: keskiviikko 10.6.2015 klo 9.00 15.00 Osallistujat: Maiju Salonen, Satakunnan

Lisätiedot

19.1.2016. Satakunnan keskussairaala, Keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori.

19.1.2016. Satakunnan keskussairaala, Keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori. 1(7) 19.1.2016 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti 17.11.2015 klo 12 14.30 Paikka Satakunnan keskussairaala, Keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori. Jäsenet ja (varajäsenet)

Lisätiedot

MUISTIO 25.6.2015. Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri

MUISTIO 25.6.2015. Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri MUISTIO 25.6.2015 Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri Projektiryhmän kokous 4/2015 Aika: 5.6. klo 9-11 Paikka: Satakunnan keskussairaala,

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 3/2015 27.4.2015 Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Paikka: Jokisauna Os. Sepäntie 1, 27500 Kauttua (Eura) Aika: ti 31.03.2015 klo 9 15.00 Paikalla Maiju Salonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 29.9.2014 tarkennettu 23.6.2015 Pois syrjästä -hankkeen

Lisätiedot

15.1.2015. Aika Pe 23.01.2015 klo 12.00 14.30. Kokous aloitetaan yhteisruokailulla klo 11.15 Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa.

15.1.2015. Aika Pe 23.01.2015 klo 12.00 14.30. Kokous aloitetaan yhteisruokailulla klo 11.15 Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa. 1(5) 15.1.2015 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Pe 23.01.2015 klo 12.00 14.30. Kokous aloitetaan yhteisruokailulla klo 11.15 Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa. Paikka Satakunnan

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä Kehittämisosio ja Rauman kehittämisosio toiminta-aika Päämäärä Ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Huostaanottojen

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1 19.9.2014 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ARVIOINTISUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 29.09.2014 2(12) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO

Lisätiedot

5.8.2014. Satakunnan keskussairaala, neuvotteluhuone N2, (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori.

5.8.2014. Satakunnan keskussairaala, neuvotteluhuone N2, (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori. 1(14) 5.8.2014 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti 27.5.2014 klo 12.00 14.30 Paikka Satakunnan keskussairaala, neuvotteluhuone N2, (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori. Jäsenet

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

20.10.2015. Satakunnan keskussairaala, N2 neuvotteluhuone (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori

20.10.2015. Satakunnan keskussairaala, N2 neuvotteluhuone (N-rakennus, 2. krs) Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori 1(6) 20.10.2015 YHTEISVOIMIN KOTONA - HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti 27.10.2015 klo 13.00 15.00 Kokous aloitetaan yhteisruokailulla klo 12.15 Satakunnan keskussai-raalan henkilöstöravintolassa (R-rakennus,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä

Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä Satakunnan maakunnallinen varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi 21.4.2016, Kankaanpää Pois syrjästä hanke ennaltaehkäisee ja puuttuu

Lisätiedot

Satakunnan keskussairaala, keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori

Satakunnan keskussairaala, keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori MUISTIO 1/2014 1(4) POIS SYRJÄSTÄ HANKKEEN ALOITUSKOKOUS Aika 14.2.2014 klo 13.00 15.30 Paikka Satakunnan keskussairaala, keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori Paikalla Alpo Komminaho,

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

23.3.2015. Aika Pe 23.01.2015 klo 12.00 14.30. Kokous aloitettiin yhteisruokailulla klo 11.15 Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa.

23.3.2015. Aika Pe 23.01.2015 klo 12.00 14.30. Kokous aloitettiin yhteisruokailulla klo 11.15 Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa. 1(7) 23.3.2015 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Pe 23.01.2015 klo 12.00 14.30. Kokous aloitettiin yhteisruokailulla klo 11.15 Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa. Paikka Satakunnan

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 Kaste-ohjelma Länsi-Suomessa Kuntainfo 26.2.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 Kaste-ohjelma Länsi-Suomessa Kuntainfo 26.2.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 Kaste-ohjelma Länsi-Suomessa Kuntainfo 26.2.2014 Johtajaylilääkäri Olli Wanne Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa

Lisätiedot

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014

TUKIRYHMÄN KOKOUS. Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 Perusturvakuntayhtymä akseli Yhteisvoimin kotona Hanke Muistio1/2014 1(2) Tukiryhmä 7.10.2014 TUKIRYHMÄN KOKOUS Aika Tiistai 7.10.2014 klo 12 14:30 Paikka Hallinnon tilat, Moisiontie 19 Paikalla Heli Jalonen,

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016.

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Tiedote 4.9.2014 1(5) Kehittämisosioiden vastuuhenkilöille Hanketyöntekijöille Kehittämisosion taloudesta vastaavat MAKSATUSHAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 1. AIKATAULU Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 5/2015 28.5.2015 Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Paikka: Säkylän kunnanvirasto, os. Rantatie 268, 27800 Säkylä. Aika: keskiviikko 20.5.2015 klo 9.00 15.00 Osallistujat Marjo Jasu, Rauma

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

11.11.2015. Aika Ti 17.11.2015 klo 12 14.30 (Kokous aloitetaan klo 11.15 lounaalla Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa).

11.11.2015. Aika Ti 17.11.2015 klo 12 14.30 (Kokous aloitetaan klo 11.15 lounaalla Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa). 1(5) 11.11.2015 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti 17.11.2015 klo 12 14.30 (Kokous aloitetaan klo 11.15 lounaalla Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa). Paikka Satakunnan

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

3.11.2014. Kokemäen terveysasema, kabinetti. Os. Tulkkilantie 4, 32800 Kokemäki.

3.11.2014. Kokemäen terveysasema, kabinetti. Os. Tulkkilantie 4, 32800 Kokemäki. 1(14) 3.11.2014 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ma 29.9.2014 klo 12.00 14.03. Kokous aloitettiin yhteislounaalla klo 11.30 alkaen. Paikka Kokemäen terveysasema, kabinetti. Os. Tulkkilantie

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Aika 12.1.2015 klo 12.30-13.55. Kaupungintalo, kokoustila Minerva

Aika 12.1.2015 klo 12.30-13.55. Kaupungintalo, kokoustila Minerva SenioriKasteen ohjausryhmä 2/15 Aika 12.1.2015 klo 12.30-13.55 Paikka Kaupungintalo, kokoustila Minerva Videoyhteys Silta IP: 212.50.128.218 Tavoitettavuusnumero: 800169002 (tämä on myös istunnon numero)

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 29.9.2014 Pois syrjästä -hankkeen koulutussuunnitelma 1(9)

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Hallitus 208 24.09.2014 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeelle haetaan rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS

KESKI-SUOMEN SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS 1 (5) KESKI-SUOMEN SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS NATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika klo 16.00 Paikka Koske, Matarankatu 4, 4 krs, Saunakabinetti Osallistujat Janhonen, Jouko

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot