Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Transkriptio

1 MUISTIO 3/ Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Paikka: Jokisauna Os. Sepäntie 1, Kauttua (Eura) Aika: ti klo Paikalla Maiju Salonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri, saapui n klo 9.30 Marjo Jasu, Rauma Riitta Nieminen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sanna Vähä-Vahe, Säkylä Tiina Ilola, Satakunnan sairaanhoitopiiri Virpi Valiola, Satakunnan sairaanhoitopiiri Heli Toroska, Pikassos Henna Kyhä, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Poissa Teija Kortesalmi, Salo 1. Aamukahvit ja päivän avaus Projektipäällikkö avasi kehittämispäivän ja käytiin kehittämispäivän ohjelma läpi. 2. Ajankohtaiset terveiset kehittämisosioista Säkylän kehittämisosio, Sanna Vähä-Vahe Säkylän kehittämisosion ajankohtaistilanne on liitteenä 1. Neuvonpitokoulutuksista on saatu hyvää palautetta. Tukiryhmässä on keskusteltu Lapset puheeksi menetelmän käyttöönotosta (milloin ja miten menetelmä käyttöönotto tapahtuu). Tähän liittyen järjestetään palaveri rehtorien kanssa. Tähän mennessä on järjestetty 7. luokkalaisten vanhempainiltoja 3 kertaa. Murrosikäisten vanhemmille on järjestetty 2 keskusteluiltaa, joihin ei saatu osallistujia mukaan. Toisessa illassa oli 1 osallistuja ja toisessa 2 osallistujaa. Pohdinnassa jatketaanko toimintamallia, jos ei saada vanhempia osallistumaan? Säkylässä on otettu käyttöön lapsiperheiden perhepalvelunumero, jonka käyttöönottoa hanketyöntekijä on ollut kehittämässä. Perhepalvelunumero ei ole sidottu henkilöön eikä palvelunumero ole sidottu soittoaikoihin. Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa on yhteistyösuunnitelmia tukimummi ja vaari toimintaan liittyen.

2 2(5) Tyttöjen kerhotoiminta jatkuu edelleen ja osallistumisaktiivisuus on ollut hyvä. Ryhmän jatkuminen on vielä kysymysmerkillä. Ohjaajapari puuttuu, kun hanketyöntekijän työt päättyvät syksyllä. Ryhmässä on toisena ohjaajana perhetyöntekijä Mirva Jalonen. Kerhotoiminta on heti koulupäivän jälkeen ja kerhossa saa välipalan. Keskustelu: Heli Toroska otti esille, miten tyttöjen kerhotoiminnan vaikuttavuutta voisi tutkia? Tässä olisi hyvä gradun aihe. Sanna kertoi, että tyttöjen kerhotoiminnasta on tehty jo kirjallisuuskatsaus opiskelijoiden toimesta. Tyttöjen kerhotoiminta malli kannattaa mallintaa. Heli ehdotti, että tyttöjen kerhotoiminnasta kannattaa tehdä kustannuslaskelma päätöksenteon tueksi. Sanna tekee kustannuslaskelman kerhotoiminnasta ja toiminnallisista vanhempainilloista. Sanna totesi, että jos olisi aikaa ja mahdollisuuksia, niin samanlaista kerhotoimintaa voisi suunnitella yläasteikäisille tytöille. Gradun aiheita saisi tyttöjen kerhotoiminnasta ja toiminnallisista vanhempainilloista. SATSHP Ylisukupolvinen kehittämisosio, Virpi Valiola ja Maiju Salonen SATSHP Ylisukupolvinen kehittämisosion ajankohtaistilanne on liitteenä 2. Lapset puheeksi-kouluttajat ovat kouluttaneet omissa kunnissaan työntekijöitä. Menetelmää ollaan juurruttamassa Euraan, Säkylään, Poriin, Ulvilaan ja KSTHKY:ään, joissa on yhteensä noin 100 henkilöä koulutettu kouluttajien toimesta. Lisäksi menetelmä tulee olemaan osana hoitotyön ja sosiaalityön opetusta SAMKissa. Pois syrjästä hankkeessa järjestetyssä Lapsiomaiset pois syrjästä - Lasten huomioiminen vanhemman sairastaessa -seminaarissa oli asiantuntijoina mm kokemusasiantuntija ja Tytti Solantaus. Seminaarin jälkeen järjestettiin työpaja aikuispsykiatrian työntekijöille. Tutkimusprofessori emerita Tytti Solantaus osallistui aikuispsykiatrian työpajaan asiantuntijana. Työpaja ja seminaari saivat hyvää palautetta. Hanketyöntekijät ovat osallistuneet psykiatrian osastotunneille, missä keskustelun aiheena Mitä lapsen huomioiminen tämän osaston osastotyössä käytännössä tarkoittaa?. Tukikummimallin käyttöä suunnitellaan monialaisessa järjestö- ja oppilaitosyhteistyöryhmässä. Keskustelu: Heli muistutti, että menetelmän käyttöönoton raportoinnissa kannattaa tuoda esille vaikutukset ja tulokset. Millaisissa tilanteissa menetelmää käytetään ja mitä kokemuksia menetelmän käyttöönotosta on saatu sekä mikä hyöty menetelmän käyttöönotosta on saatu perheille esim. perheensisäisiin vuorovaikutukseen. Hanketyöntekijät tekevät Lapset puheeksi koulutukseen liittyvän palautekyselyn syksyllä 2015 keväällä Benchmarkkausta voisi tehdä esim. Raaheen, jossa menetelmä on jo otettu aiemmin käyttöön. Heli ehdotti, voisiko lasten huomioimisen toimintamallin käyttöönottoa ja juurruttamista psykiatrian osastoille mallintaa hankkeessa? Lapsen huomioimisen toimintamallin käyttöönotossa on osastoilla ilmennyt haasteena mm. kirjaamiskäytännöt. Mihin kirjataan lapsen tiedot (mihin kansioon ohjelmassa), kun aikuinen on potilaana, miten tieto siirtyy hoitavalta taholta toiselle? Psykiatrian sisällä tieto kyllä siirtyy, mutta miten tieto siirtyy esh:sta kuntaan vai siirtyykö ollenkaan? Tiedon siirtymiseen vaikuttavat vaitiolovelvollisuus ja laki. Avoimia kysymyksiä on herännyt, mm. Voiko lapsen kanssa keskustella ilman vanhempaa vai onko keskusteltava aina vanhemman kanssa? Mikä on lapsen etu? Mitä laki sanoo em. asioihin ja mikä on eettistä?

3 3(5) Heli muistutti, että raportoinnissa on tärkeää kuvata lapsen huomiomisen toimintamallin käyttöönoton haasteet ja mahdolliset esteet. Rauma, Marjo Jasu Rauman kehittämisosion ajankohtaistilanne on liitteenä 3. Nuoren huumeiden käyttöön ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet hankkeessa ovat käynnistyneet. Asiantuntijapalvelu on kilpailutettu. NA-infoa ollaan järjestämässä. Hanketyöntekijä on osallistunut sosiaalihuoltolain koulutukseen. Kannabiksen käytön asenteisiin vaikuttamista pilotoidaan tapahtumalla Raumanmeren 7., 8. ja 9 luokilla. Hanketyöntekijä on kutsuttu Lipua mua! -toimintamallin työryhmään. Menetelmä on Sitran markkinoima. Liputa mua! toimintamalli on varhaisen puuttumisen menetelmä. Päihdetyön koordinaatiota on työstetty. Ehkäisevän päihdetyön vuosikello pilotoidaan Uotilanrinteen peruskoulussa osana yhteisöllisen oppilashuollon kehittämistä. Rauman seudun katulähetyksen Unelmista totta -projektin toimintamalli, jonka tavoitteena on kehittää vertaistukiryhmiä vanhemmille. Hanketyöntekijä osallistuu vertaistukiryhmän toimintaan. Keskustelu: Keskusteltiin hankeraportoinnista. Raportoinnissa on otettava huomioon kehittämisnäkökulma ja kuvataan vain se, mitä hankkeessa on tehty sekä hankkeiden välinen yhteistyö. Tärkeää on kuvata hankaluudet ja mahdollisuudet. SATSHP, Verkostomainen kehittämisosio, Riitta Nieminen ja Tiina Ilola SATSHP verkostomaisen kehittämisosion ajankohtaistilanne on liitteenä 4. Riitta kertoi ajankohtaisia kuulumisia: Selviytymispeli-vanhempainillat jatkuu. Eurassa erityiskoulussa Selviytymispelivanhempainilta järjestettiin luokille, jossa hyvä osallistujamäärä ja saatiin positiivinen kokemus. Karviassa on tehty koulukiusaamisesta kysely ja Kasvamme yhdessävanhempainillassa käsitellään aihetta. Karviassa vanhempainilta toteutetaan räätälöitynä mallina. Siikaisissa ja Kauttuassa vanhempainillat järjestetään syksyllä Euran ja Rauman varhaiskasvatuksen toimijoista on koottu työryhmä, joka miettii Mitä olisi käytännössä eskarilaisten vanhempien mukaan ottaminen mukaan keskusteluun ja miten kehitetään vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä tulevaa koulutietä ajatellen?. Työryhmän kanssa on sovittu, että eskarilaisten vanhempien kanssa kokoonnutaan 4-5 kertaa/eskarivuosi. Kokoontumiskertojen teemat päätetään vanhemmille tehtävän alkukyselyn perusteella. Kehitettävä toimintamalli on tarkoitus mallintaa ja se pilotoitaisiin Eurassa ja Raumalla. PoSa on osoittanut myös kiinnostuksensa. Säkylän hanketyöntekijä ilmoitti kiinnostuksen Säkylän kunnan osalta em. asiaan. Hanketyöntekijä osallistuu mahdollisesti seuraavaan työryhmän palaveriin. Eurajoella ollaan ottamassa käyttöön Euran malli perhevalmennuksessa. Ulvilan varhaiskasvatuksessa vanhempain osallistamiseksi on suunnitteilla vanhempainilta. Hanke on ns. pienesti mukana. Opiskelija työstää vanhempainillan suunnittelua ja toteutusta opinnäytetyönään. Tiina kertoi ajankohtaisia kuulumisia: Yläkoulussa järjestetään vanhempainilta, joka toteutetaan Kasvamme yhdessä mallin mukaisesti räätälöitynä. Toisella asteella Sataedussa järjestetään räätälöitynä 5 Kasvamme yhdessä vanhempainiltaa (Kokemäki, Ulvila, Nakkila ja Harjavalta). Teemana on mm. itsenäistyminen. Huit-

4 4(5) tisten ryhmän ajankohtaa siirrettiin 2 viikolla, jotta mahdollistuu nuorten haastattelut ennen ryhmän toteutusta. Ryhmiä toteutetaan yhteistyössä 3. sektorin kanssa. 3. sektorin edustajat osallistuvat ryhmiin eri teemoilla. Huittisten elämänhallintaryhmä mallinnetaan. Suunnitteilla on myös tukihenkilötoiminta nuorille. Neuropsykiatrista koulutusta järjestetään mahdollisesti auditoriokoulutuksena syksyllä Perhe-ART:sta tarjouspyyntö on valmisteilla. Nuorisopsykiatriasta on esitetty toive toteutettavasta Webropol-kyselystä nuorisopsykiatrian henkilökunnalle koskien peruspalveluiden ja esh:n yhteistyötä. Winnovasta on ehdotettu tehtäväksi webropol-kyselyä nuorille heidän omista toiveista ja odotuksista liittyen palveluihin. Keskustelu: Keskusteltiin, että kehittämisosioiden tulisi tehdä keskenään yhteistyötä ja käydä dialogia mm. vanhempainiltojen toteutuksessa. Mitä erilaisia vanhempien tukimalleja tässä hankkeessa kehitetään tai räätälöidään olemassa olevista malleista? Kehittämisosioiden kesken voisi tehdä vertailua, mitä malleja testaillaan tai pilotoidaan eri kunnissa, miten mikäkin toimintamalli toimii missäkin kunnissa, mitä kompastuskiviä, haasteita ja onnistumisia? Heli huomioi, että raportoinnissa kannattaisi auki kirjoittaa miten uudentyyppisten vanhempainiltojen käyttöönotto kunnissa vaikuttaa koulussa ja/tai kotona. (Mikä on muuttunut koulussa tai kotona? Mikä on muuttunut koulun ja kodin välisessä yhteistyössä? Kokeeko nuori muutosta?). Voisiko em. kyselyn lähettää esim. opettajille, vanhemmille ja/tai nuorille palautekyselyn? Palautekyselyn voi lähettää esim. kahteen kuntaan. Näin saataisiin kuvattua raportointiin lyhyen ajan vaikutuksia. Säkylän kehittämisosiossa hanketyöntekijä tekee tyttöjen ryhmätoiminnasta palautekyselyn vanhemmille ja haastattelee tytöt. Näin toteutetaan osallisuutta eli saadaan lasten ääntä kuuluviin jopa päätöksentekoa ajatellen. Keskusteltiin tekisivätkö Säkylän, Rauman ja SATSHP verkostomaisen kehittämisosion hanketyöntekijät yhteistyössä palautekyselyn kuntiin vanhempainilloista. Vanhempainiltojen vaikutukset olisi hyvä gradun aihe. 3. Vertaisarvioinnin tulokset ja keskustelua, Heli Toroska Sovittiin aluksi, että hanketyöntekijät kommentoivat vertaisarvioinnin muistiinpanot Helille 17.4 mennessä. Vertaisarvioinnin tuloksista yhteenveto muistion liitteenä 5. Heli Toroska esitteli hankkeen vertaisarvioinnin tuloksia. Esityksestä esille mm. seuraavaa: Vertaisarvioinnin tarkoitus (ks diaesitys) Hankkeen pääteemat (ks diaesitys) Hankkeen tavoitteet (ks diaesitys) Osallisuuden toteutumisessa on hyvä olla rohkea. Kysytään mielipiteitä tahoilta, joilla tarvittava tieto on. Kehittämisosioiden tulisi tehdä yhteinen raportti Toiminnallisten vanhempainiltojen toteutuksesta hankkeessa. Raportointia ei tehdä niinkään menetelmä edellä, vaan raportoinnissa tuotava esille tavoiteltu/saavutettu tulos ja vaikutukset. Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus kannattaa avata raportoinnissa (ks diaesitys)

5 5(5) Miten verkostomainen yhteistyö toteutuu hankkeessa ja sen avaaminen raportoinnissa on tärkeää. Valmistautuminen Soteen yhtenäisten toimintakäytäntöjen ja mallien luomisella maakunnissa on ajankohtaista. Käytiin läpi vertaisarvioinnin kysymysten vastausten yhteenveto (ks diaesitys) Vertaisarvioinnissa esille tulleet hanketyötä estävät seikat (ks diaesitys) Raportoinnissa on tuotava esille mitä muutosta menetelmien tai uusien käytäntöjen käyttöönotto on saanut aikaan? Vertaisarvioinnissa esille tulleet juurtumista estävät seikat (ks diaesitys) Miten varmistetaan, että kunnat ottavat menetelmän käyttöön pilotoinnin jälkeen? Vertaisarvioinnissa esilleet tulleet juurtumisen edellytyksiä parantavat seikat (ks diaesitys) Tukiryhmää kannattaa ja pitää hyödyntää. Tukiryhmälle voi esim. lähettää etukäteen kysymyksiä, joista keskustellaan tukiryhmän kokouksessa tai kokouksen jälkeen voi lähettää palautekyselyä tukiryhmän toiminnan kehittämiseksi. Osallisuuden toteutuminen on yksi hankkeen päätavoitteista. Miten osallisuutta saisi lisättyä kehittämisosioiden toiminnassa? Raportoinnissa on hyvä kirjata mihin toimintamalleihin hankkeessa on tutustuttu, onko pilotoitava toimintamalli täysin uusi vai ns. varastettu, jota räätälöity kunnan tarpeisiin ja miten on räätälöity? Keskustelu: Syksyn tarkennettuja toimintasuunnitelmia työstetään jo kevään-kesän aikana. Projektipäällikkö lähettää tästä pyynnön hanketyöntekijöille. Seuraavaa vertaisarviointiajankohtaa ei ole vielä päätetty. 4. Asiakkaiden osallistaminen hanketyössä, Heli Toroska Siirrettiin kohta 4. seuraavaan kehittämispäivään. 5. Muut mahdolliset asiat ja päivän päätös Muistutettiin kehittämisosioita toimintamallien ja hankekuvausten tekemisestä Innokylään. Projektipäällikön diaesitys yhteisistä ajankohtaisista asioista on liitteenä 6. Seuraava kehittämispäivä on Raumalla Seuraavassa kehittämispäivässä aiheina mm. asiakkaiden osallistaminen hanketyössä, Heli Toroska ja hankkeen ohjauskäynnistä yhteenveto, Kirsi Harjula. LIITTEET Liite 1 Säkylä ajankohtaistilanne Liite 2 SATSHP Ylisukupolvinen ajankohtaistilanne Liite 3 Rauman ajankohtaistilanne Liite 4 SATSHP Verkostomainen ajankohtaistilanne Liite 5 Vertaisarvioinnin yhteenveto, Heli Toroska Liite 6 Ajankohtaiset asiat -diaesitys, projektipäällikkö Henna Kyhä

6 POIS SYRJÄSTÄ HANKE AJANKOHTAISKATSAUS Kehittämisosion nimi: Säkylän kehittämisosio Ajankohta: Maaliskuu 2015 ( ) 1. Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.) Kehitetään lasten kanssa työskenteleville yhtenäinen työvälinen perheiden kanssa käytävään keskusteluun ja huolen puheeksi ottamiseen. Maaliskuun aikana Säkylässä on koulutettu ensimmäiselle ryhmälle lapset puheeksi keskustelu ja neuvonpito menetelmä (yhteensä 12 henkilöä). Kehitetään Säkylään toiminnalliset vanhempainillat 5-7 luokille, jossa ennen kaikkea vanhemmat nähdään keskeisenä tuen kohteina. Maaliskuussa on järjestetty yhteensä kolme 7.luokan toiminnallista vanhempainiltaa (12.3, 19.3 ja 23.3). Kahteen ensimmäiseen iltaan on osallistunut yhteensä 26 nuorta ja 18 aikuista. Vanhempainilloista saatu kirjallinen palaute on ollut positiivista. Kehitetään erilaista ryhmätoimintaa, jossa ennen kaikkea vanhemmat nähdään keskeisenä tuen kohteina. Maaliskuussa järjestetään toinen avoin keskusteluilta murrosikäisten vanhemmille Teemana: Nuorten itsetunto. Illan alustajana on Kristiina Siirto-Honkanen Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalta. Kehitetään olemassa olevasta palvelusta tiedottamista. Helmi-maaliskuun aikana on käyty tiedottamassa kahdessa päiväkodissa ja äitiys/lasten neuvolassa sosiaalipalveluiden uudesta perhepalvelunumerosta ja s-postiosoitteesta. Kehitetään tukihenkilötoimintaa. Maaliskuun aikana on käyty alustavia keskusteluja tukimummi ja vaari asian tiimoilta yhteistyöstä MLL:n kanssa. Kehitetään erilaista ryhmätoimintaa useamman toimijan välisenä yhteistyönä. Tyttöjen kerhomuotoinen pienryhmä on kokoontunut maaliskuun aikana viikoittain. 2. Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana) tapahtuu tai on suunnitteilla? Huhtikuussa käynnistyy toinen lapset puheeksi keskustelu ja neuvonpito koulutus, johon on tällä hetkellä ilmoittautunut 13 osallistujaa. Lasten kesätoiminnan tarvetta kartoitetaan ja kesäkerhotoiminnan osalta tehdään yhteistyötä Säkylän seurakunnan kanssa. Projektityöntekijän tehtävänä on koota yhteen esitteeseen kaikki Säkylässä kesällä 2015 lapsille ja nuorille tarjottava toiminta. Kevään aikana jatketaan yhteistyötä MLL:n kanssa tukimummi ja vaaritoiminnan osalta. Tyttöjen kerhomuotoinen pienryhmä kokoontuu viikoittain.

7 3. Projektiaikataulun päivittäminen (projektiaikatauluun tehtävät päivitykset ilmoitetaan muodossa: Tavoite tai toimenpide/kuukausi/vuosi/ tapahtuma (tallennettava teksti)) Toimenpide 1. Kehitetään lasten kanssa työskenteleville yhtenäinen työvälinen perheiden kanssa käytävään keskusteluun ja huolen puheeksi ottamiseen. Maaliskuun aikana Säkylässä on järjestetty ensimmäinen lapset puheeksi keskustelu ja neuvonpito -koulutus (yht. 12 osallistujaa). Toimenpide 2. Kehitetään Säkylään toiminnalliset vanhempainillat 5-7 luokille, jossa ennen kaikkea vanhemmat nähdään keskeisenä tuen kohteina. Maaliskuussa on järjestetty yhteensä kolme 7.luokan toiminnallista vanhempainiltaa (12.3, 19.3 ja 23.3). Toimenpide 3. Kehitetään erilaista ryhmätoimintaa, jossa ennen kaikkea vanhemmat nähdään keskeisenä tuen kohteina. Avoin keskusteluilta murrosikäisten vanhemmille Teemana: Nuorten itsetunto. Illan alustajana on Kristiina Siirto-Honkanen Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalta. Toimenpide 6. Kehitetään olemassa olevasta palvelusta tiedottamista. On tiedotettu kunnassa lasten ja nuorten kanssa toimivia sosiaalipalveluiden uudesta perhepalvelunumerosta ja s-postiosoitteesta. Toimenpide 8. Kehitetään tukihenkilötoimintaa. Yhteistyö MLL:n kanssa on aloitettu tukimummi ja -vaari toiminnan osalta. Toimenpide 10. Kehitetään erilaista ryhmätoimintaa useamman toimijan välisenä yhteistyönä. Tyttöjen kerhomuotoinen pienryhmä on kokoontunut maaliskuun aikana viikoittain. Säkylän kehittämisosion tukiryhmän kokous: Huom! Projektiaikatauluun tallennetaan vain tärkeimmät ja oleellisimmat tapahtumat tiivistettynä jonkin tavoitteen tai toimenpiteen eteenpäin viemisessä.

8 POIS SYRJÄSTÄ HANKE AJANKOHTAISKATSAUS Kehittämisosion nimi: Ylisukupolviset Ajankohta: maaliskuu 2015 Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.) Yhdessä ei yksin tapahtuma Yhteisvoimin kotona -hankkeen kanssa Villa Ruskassa. Järjestelyihin osallistui mm. hoivatyön opiskelijoita Winnovasta, Porin seudun isovanhemmat ja Ruskakotiyhdistys sekä Kaarisillan koulu. Tavoitteena on yhdistää eri sukupolvia ja tuottaa iloa sekä osallisuutta. Tapahtuma sai hyvää palautetta osallistuneilta (lapsilta, vanhuksilta ja hoitajilta) sekä järjestämiseen osallistuneilta opiskelijoilta ja heidän opettajiltaan. Satakunnan Kansassa oli pieni juttu tapahtumasta ja Radio Pori haastatteli hanketyöntekijöitä ja opiskelijoita. Tukikummitoiminnan suunnittelukokous jossa oli mukana järjestöjä ja Pois syrjästä hankeväkeä ja korkeakoulut. Seuraava kokous on jolloin toimintamalli tulee olla suunniteltuna, jotta syksyllä voidaan lähteä kokeilemaan toimintaa. Piia Astilan kanssa alustavasti pohdittu lapsiomaisten osuutta palveluketjun kuvaamisessa; missä ja miten lapsiomaisten osuus tulee näkyä? Asiaa tulee pohtia myös yhdessä sairaalan sosiaalityön kanssa. Terveydenhoitajien 2. Lapset puheeksi koulutuspäivä SAMKissa, jonka pitivät Eija Tuliniemi ja Virpi. Maiju ja Tiina Ilola pitivät 1. LP-koulutuspäivän Koulutuksellisen tasa-arvon hankkeen väelle (Porin kaupungin työntekijöitä) Kouluttajakoulutuksen loppusuora menossa, nyt on meneillään kouluttajakouluttajien omien ryhmien kouluttaminen. Kouluttajakoulutettavien kokemukset omista koulutusryhmistä ja työskentelystä kunnissa on kirjattu ylös. Pääsääntöisesti menetelmä on otettu hyvin vastaan, on herättänyt keskustelua, on tapahtunut sisäistämistä ja oppimista koulutettaville järjestettiin Lapsiomaiset pois syrjästä lasten huomioiminen vanhemman sairastaessa seminaari, jossa pääpuhujina olivat Tytti Solantaus ja kokemusasiantuntija Suvi Koski. Osallistuneita oli 84. Iltapäivällä järjestettiin aikuispsykiatrian väelle työpaja, johon osallistui 22.

9 Osallistuttiin Rauman vertaisarviointiin. Selkokielinen esite potilaille saatu jakoon sairaalassa. Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana) tapahtuu tai on suunnitteilla? Aikuispsykiatrian yksiköiden osastotunnit lasten huomioimisessa maalistoukokuussa. Tarkennettu toimintasuunnitelma. Järjestö+oppilaitoskokous jolloin toimintamalli tulee olla suunniteltuna. Huhtikuussa Lapset puheeksi työryhmä, jossa arvioidaan ja keskustellaan LPmenetelmän käyttöä, käyttöönottoa yksiköissä ja muita aiheeseen liittyviä asioita somatiikalla Huhtikuussa kokoontuu projektiryhmä Kyselyt somatiikalle potilaille LP-menetelmän kokemuksista Koulutuspalautekyselyt kouluttajakoulutukseen osallistuneille Palautekyselyt kunnissa LP-koulutetuille (itse tai kouluttajakoulutettavien kautta) Projektiaikataulun päivittäminen (projektiaikatauluun tehtävät päivitykset ilmoitetaan muodossa: Tavoite tai toimenpide/kuukausi/vuosi/ tapahtuma (tallennettava teksti)) Huom! Projektiaikatauluun tallennetaan vain tärkeimmät ja oleellisimmat tapahtumat tiivistettynä jonkin tavoitteen tai toimenpiteen eteenpäin viemisessä. Tavoite 3. 5/15 Järjestö- ja korkeakoulupalaveri Tavoite 1. 4/15 LP-työryhmän palaveri Tavoite 1. 4/15 LP-koulutuspäivä, SAMK Tavoite /15 Osastotunnit psykiatrialla Tavoite 2. 5/15 Psykiatrian kehittämispäivien työryhmän kokous Tavoite 2. 5/15 Lasten vastuuhenkilöiden kokous Tapahtumiin merkitty vain sellaiset, jotka eivät ole mukana edellisessä listassa

10 POIS SYRJÄSTÄ HANKE AJANKOHTAISKATSAUS Kehittämisosion nimi: Rauman kehittämisosio Ajankohta: maaliskuu Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.) Tarkennettu toimintasuunnitelma päivitys Iskuryhmän kokous jossa Oma profiili toimintamallin esittely NA infon järjestelyjä yhteistyössä NA Nimettömät Narkomaanit julkisen tiedottamisen toimikunnan kanssa Olen osallistunut sosiaalihuoltolain koulutukseen Markkinakartoitukset ehkäisevän huumetyön kokonaisuudesta sekä työskentelykokonaisuudesta nuoren huumeidenkäytön pysäyttämiseen Tajua mut! nuorten liputtamismalliin tutustuminen erikseen kutsutussa työryhmässä. Nuorisopalvelut toimivat kutsujana. Työryhmä päätti lähdetäänkö mallia esittelemään onnistuvien oppien ohjausryhmälle. Salassapito koulutuksen videoneuvottelu tilajärjestelyjä Kevään 2015 hanke suunnitelman työstäminen Yhteydenotto Suomen kannabisverkosto ry:n puheenjohtajaan, sovittu että Suomen kannabisverkosto ry tulee esittelemään toukokuun tukiryhmään Kannabis programmet för ungdomer mallia sekä verkoston toimintaa ja heillä olevaa materiaalia Suomessa ja muissa pohjoismaissa Päihde-, ja hyvinvointityöryhmän yhteinen kokous jossa asioina koulun esittely terveystiedossa annettavasta päihdekasvatuksesta, EPT vuosikellon esittely ja etenemissuunnitelma. Suunnittelin ja toimin ko. kokouksen puheenjohtajana. Katulähetyksen kanssa suunnittelua sininauhaliiton pääsihteerin Anne Babb:in vierailusta päihdetyöryhmään kertomaan Euroopassa tehtävästä ehkäisevästä päihdetyöstä Valinta esityksen järjestelyt Raumanmeren peruskoulun kanssa Omaprofiili työskentelyn aloittamisjärjestelyjä Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana) tapahtuu tai on suunnitteilla? NA info Posellissa kaikille työntekijöille jotka kohtaavat työssään huumeidenkäyttäjiä/ kokeilijoita Palaveri koulutuksellinen tasa-arvo hankkeen työntekijän kanssa suunnitelma yhteistyöstä Valinta esitys 420 oppilaalle Rauma-salissa, tilavaraukset ja muut järjestelyt Pilotin käynnistäminen nuoren huumeidenkäytön pysäyttämiseen

11 Arviointikoulutusta Palaveri opetustoimen kanssa koulupoissaolomallin kehittämisestä ja vuosikellon eteenpäin viemisestä Aikuisten rekrytointi aikuispatio toimintaan Yhteyden otto vanhempainyhdistyksiin aikuispartio toiminnasta Nuotta- (vertaistukiryhmä aikuisille joiden lapsilla on ongelmia koulupoissaoloja ja/tai päihteiden kanssa) kehittämistyöryhmän kokous Tukiryhmässä tarkennetun toimintasuunnitelman hyväksyminen ja Selväpäätoiminnan yhteenveto PS- hankkeen kehittämispäivä Alaikäisen nuoren päihdepalvelupolun nykytilanteen kuvaaminen Projektiaikataulun päivittäminen (projektiaikatauluun tehtävät päivitykset ilmoitetaan muodossa: Tavoite tai toimenpide/kuukausi/vuosi/ tapahtuma (tallennettava teksti)) Huom! Projektiaikatauluun tallennetaan vain tärkeimmät ja oleellisimmat tapahtumat tiivistettynä jonkin tavoitteen tai toimenpiteen eteenpäin viemisessä.

12 POIS SYRJÄSTÄ HANKE AJANKOHTAISKATSAUS Kehittämisosion nimi: Verkostomainen yhteistyö Ajankohta: Maaliskuu Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.) Hankkeen ja Samk-opiskelijan sekä Ulvilan varhaiskasvatuksen kanssa aloitettiin yhteistyö. Suunnitelmissa on toteuttaa vanhempainilta Metsätähden päiväkodissa Ulvilassa syksyllä. Tarkoituksena on järjestää vanhemmat osallistava ilta, jossa aiheina lapsen sosiaalisten taitojen kehittyminen ja kiusaamisen ehkäiseminen päiväkodeissa. Eurajoella lähdettiin suunnittelemaan perhevalmennuksen toteuttamista lapsen ensimmäisen ikävuoden ajan. Hanke toimii alkuun työparina pääorganisoijan (lapsiperheiden kotipalvelun hoitaja) kanssa ja sovittiin tutustumiskäynti Euraan, jossa perhevalmennusta on jo toteutettu. Teemoina ovat arjen haasteet, joita mietitään yhdessä äitiys- ja lastenneuvolan th:ien kanssa. Raumalta ja Eurasta on koottu työryhmä (Rauman päivähoidon 2 aluejohtajaa ja neuvolapsyk., Eurasta vastaava koulukuraattori ja elto) suunnittelemaan yli eskarivuoden kestäviä vanhempainkoulutyyppisiä iltoja tulevien esikoululaisten vanhemmille. Ajatuksena on luoda malli, joka olisi levitettävissä hankealueelle. Eurajoella kiinnostusta myös eskarilaisten vanhempieniltoihin ja suunnittelupalaveri on tulossa huhtikuussa koulutoimen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Alakoululaisten Selviytymispeli-iltoja on suunniteltu ja toteutettu Eurassa. Ahmasojan kouluun räätälöitiin malli erityiskouluun sopivammaksi ja ilta pidettiin luokkalaisille vanhempineen. palaute illasta oli positiivista. Panelian koulun kanssa on sovittu Selviytymispeli-illoista huhtikuulle, 5.- ja 6.-luokille. Siikaisten koulutoimen kanssa keskusteltiin myös toiminnallisista vanh.illoista ja haluavat ne sekä ala- että yläkouluun syksyllä Suunnittelupalaveriaika opettajien kanssa on sovittuna. Karvian koko peruskoulun kattavaa vanhempainiltaa on toivottu -> kouluissa tehty kiusaamiseen liittyvä kysely ja saadut tulokset ovat huolestuttavia joidenkin koulujen kohdalta. Palaveri Karviassa tulossa vielä maaliskuussa. Kankaanpäässä olleessa th:ien kanssa pidetyssä palaverissa sovittiin maahanmuuttajaperheiden lasten sosiaalisen verkoston ja suomen kielen oppimisen tuen lisäämistä. Sovittiin järjestöjen herättelystä asiaan. Rauman ja Porin varhaiskasvatuksen ja penen yhteistyön aloittamista on suunniteltu casetapauksen tiimoilta. Ensimmäinen verkostokoulutus toteutui Huittisissa maaliskuussa

13 Maaliskuun aikana on alkanut LP-kouluttajakoulutukseen kuuluneet koulutukset, 2 kpl. I koulutus on pidetty aikuispsykiatrian poliklinikalla Raumalla ja II Koulutuksellisen tasa-arvon hankkeelle Porissa. Vertaisarvioinnit Salon osion kanssa Helsinki THL:n järjestämä seminaariin: Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen kouluissa ja varhaiskasvatuksessa Hanke-esittely Porin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien ja kuraattoreiden koulutuspäivässä Eurajoen kunnan yhteistyöpalaveri Kankaanpäässä järjestetty yhdessä Yhteisvoimin kotona hankkeen kanssa ikäihmisten ja esikouluikäisten tapahtuma Huittisten nuorten Elämän hallinta ryhmän suunnittelupalaveri Hanke-esittely Winnovan opettajille yhdessä nuorisopsykiatrian toiminnan esittelyn kanssa Yhteistyöpalaveri Winnovan kuraattorin kanssa miten ja mitä yhteistyötä jatkossa voisi tehdä Suunnittelu palaveri nuorisopsykiatrian ylilääkärin ja poliklinikan osastonhoitajan kanssa verkostomaisen yhteistyön lisäämiseksi perustason kanssa Lapsiomaiset pois syrjästä lasten huomioiminen vanhemman sairastaessa seminaarin työryhmätyöskentelyyn osallistuminen yhteistyössä Ylisukupolvisten osion kanssa 2. Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana) tapahtuu tai on suunnitteilla? Selviytymispeli-illat Panelian koulussa 22. ja Päiväkotien vanh.iltojen suunnitteluryhmän palaveri, jossa tarkoituksena miettiä vanhemmille osoitettavaa kyselyä eskariin liittyvistä ajatuksista sekä esitettä tulevasta koteihin jaettavaksi. Kankaanpään varhaiskasvatusryhmän palaveri 23.4., jossa esitellään em.päiväkotien vanh.iltojen järjestämisen tähänastisia suunnitelmia. Kaiken kaikkiaan maaliskuussa nousseiden ideoiden työstämistä ja pyrkimystä osin nopeallakin aikataululla päästä toteutukseen, pilotointiin ja mallintamiseen. Verkostokoulutus huhtikuussa Porissa Huittisten nuorten elämän hallinta ryhmän alkaminen Vanhempainkoulun suunnittelu palaveri Webropol-kyselyjen laatiminen nuorisopsykiatrialle ja Winnovan oppilaille. Tarkoituksena nupolla kartoittaa yhteistyötahojen kanssa tehtävän yhteistyötahojen määrää nuoren psykiatrisen hoidon aikana. Winnovassa mitä palveluja nuoret kokevat tarvitsevansa ja onko sellaisia palveluja ja saavatko he niitä Neuropsykiatrisen case-koulutuksen suunnittelua Innokylän Road show osallistuminen Kankaanpään yhteistyöpalaveri paikallisten yhdistysten kanssa liittyen maahanmuuttaja lapsiin Yhteistyöpalaveri Rauman Winnovan kuraattoreiden kanssa, mitä yhteistyötä LP-neuvonpitokoulutukset Raumalla ja Porissa

14 Selviytymispeli iltoihin osallistuminen Rasekon elämän hallinta -ryhmään tutustuminen yhdessä Sataedun edustajan kanssa 3. Projektiaikataulun päivittäminen (projektiaikatauluun tehtävät päivitykset ilmoitetaan muodossa: Tavoite tai toimenpide/kuukausi/vuosi/ tapahtuma (tallennettava teksti)) Huom! Projektiaikatauluun tallennetaan vain tärkeimmät ja oleellisimmat tapahtumat tiivistettynä jonkin tavoitteen tai toimenpiteen eteenpäin viemisessä. Maalis- huhtikuu 2015 TAVOITE/TOIMENPIDE: 1) Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen -> toiminnallisten vanhempainiltojen, Selviytymispeli-iltojen, järjestäminen yhdessä Euran kunnan eri toimijoiden kanssa maalis- ja huhtikuussa -> perhevalmennuksen suunnittelu Eurajoelle yhdessä neuvolaterv.hoitajien ja lapsiperheiden kotipalvelun kanssa sekä maalis- että huhtikuussa -> maahanmuuttajaperheiden lasten sosiaalisen verkoston ja suomen kielen oppimisen lisääminen Kankaanpäässä yhdessä järjestöjen ja terv.huollon kanssa, palaveri huhtikuussa -> verkostokoulutus Porissa LP-keskustelu ja neuvonpito koulutukset 03-05/15 Vanhempain koulun suunnittelu alkaa yhteistyössä Euran ja Kankaanpään sivistys- ja sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa 03/15 Verkosto-koulutukseen osallistuminen 05/15 2) Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen -> Webropol-kyselyn laatiminen; halutaan selvittää esikoululaisten vanhempien odotuksia, ajatuksia ym. liittyen lapsen tulevaan eskarivuoteen -> osallistavien päiväkotilasten vanhempainiltojen suunnittelu Eurajoella, Kankaanpäässä ja Raumalla tavoitteena toteuttaa syksyllä 2015 Elämänhallinta-ryhmän alkaminen 04/15 Winnovan opettajien palaveri ja hanke-esittely 03/15

15 Alueen kouluterveyden hoitajien ja kuraattorien koulutusiltapäivään osallistuminen ja hanke-esittely 03/15 Webropol-kyselyiden laatiminen ja lähettäminen Nupo ja Winnova 04/15 Markkina-kartoituksen laatiminen ja lähettäminen 03-04/15 II-asteen vanhempainillan suunnittelu 04-05/15 Karvian peruskouluun Kasvamme yhdessä vanhempainillan suunnittelu teemana kiusaaminen 04/15

16 Sosiaalialan sillanrakentaja Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä Heli Toroska

17 Lähtökohtia Tämän vertaisarvioinnin päätarkoituksena on tuottaa tietoa kehittämisosioiden etenemislogiikan varmistamiseksi Tuettu itsearviointi, jossa arvioidaan kehittämisosioiden ja koko hankkeen kehittämisprosessia Näkökulma kehittämisosiosta kokonaisuuteen

18 Arviointiasetelma lyhyesti Pääkysymykset: Ovatko kehittämisosioiden tavoitteet realistisia ja edelleen perusteltavissa? Ovatko kehittämistoiminnan toimenpiteet sellaisia että tavoitteet voidaan niiden avulla saavuttaa? Mitä tuotoksia ja tuloksia kehittämisosiossa odotetaan syntyvän toimenpiteitä toteuttamalla? Mitä vaikutuksia tai hyötyjä odotetaan ilmenevän kun tavoitteet on saavutettu sovituilla toimenpiteillä?

19 Hankekokonaisuudesta käsin katsottuna Kaksi pääteemaa, joiden tulee kulkea hankesuunnitelman mukaan kaikkien kehittämisosioiden läpi: 1. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

20 Yhteiset teemat ja kehittämisosion tavoitteet 1. Teema: Verkostomai sen yhteistyön kehittämine n Rauma Salo Säkylä Satshp/verkostomaine n yhteistyö Ehkäisevän päihdetyön koordinointi ja varhainen puuttuminen alaikäisten päihteiden käyttöön monialaisen alaikäisten ehkäisevän päihdetyön koordinaation tehtävät ja toimintamalli Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen, jossa lapsen ja hänen perheensä ongelmat kohdataan useamman toimijan välisenä yhteistyönä 1. Monialaisen, hallintokuntien rajat ylittävän verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2. Erikoissairaanhoidon ja perustason rajapintatyöskentelyn aloittaminen sekä lasten- ja nuorten psykiatrian yhteistyön kehittäminen Satshp/ylisuk upolviset ongelmat ei suoraan mainittu tavoitteissa 2. Teema: Ylisukupolvi sten ongelmien ehkäisemine n 1. Peruskoulun 7-9 luokkalaisten pitkittyneiden ja luvattomien koulu poissaolojen ehkäisemismalli. tuetaan vanhempien kasvatustehtävää erityisesti yläkouluikäisten vanhempia 2. Ehkäisevän päihdetyön koordinointi ja varhainen puuttuminen alaikäisten päihteiden käyttöön ennalta ehkäisevällä työllä myös ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyä 1. Lapsi puheeksi menetelmän juurruttaminen. tällä tavoitteella pitkän aikavälin vaikutuksena ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 2. Coaching-toiminnan mallintaminen. tällä tavoitteella pitkän aikavälin vaikutuksena ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Perheiden kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamallien kehittäminen, jossa ennen kaikkea vanhemmat nähdään keskeisinä tuen kohteina. tällä tavoitteella lienee myös ongelmien ylisukupolvisuutta ehkäisevä merkitys? on mainittu tavoiteltavana vaikutuksena 1. Ehkäistään ylisukupolvisu uden ketjuuntumist a 2. Ottaa käyttöön malleja, jotka tukevat vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia

21 Hankekokonaisuudesta käsin : Hankekokonaisuudella on kahdeksan tavoitetta, joista kuuteen kaikki kehittämisosiot ovat sitoutuneet : 1. Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. 2. Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisen välillä. 3. Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista, sekä palveluohjausta.

22 4. Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneen ja/tai toistuvien koulupoissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi. 5. Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. 6. Satakunnan sairaanhoitopiiri: Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia.

23 7. Rauma: Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä. Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä. 8. Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä

24 1. Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot Raumalla ehkäisevän päihdetyön puuttumisen malli, mukana osallistamisen mahdollistavia elementtejä Raumalla vanhempien vertaisryhmiä ja toiminnallisia vanhempainiltoja Salossa matalan kynnyksen toimintamalli, nuoret mukana suunnittelussa Säkylän vanhempainillat ja ryhmätoiminta, asiakasraati mukaan kehittämistoimintaan Satshp levittää ja juurruttaa toiminnallisia vanhempainiltoja, verkostomaiset työtavat parantavat osallisuuden edellytyksiä Satshp, tarkoituksena asiakaskehittämispäivä ja raati. Lapsikeskeisyyden lisääminen. Ehdotus: Rohkeutta kysyä asiakkailta mitä mieltä he ovat, mitä he tarvitsevat, mikä tekee palvelusta tai toiminnasta heidän arjessaan vaikuttavan tai mikä estää toivotun vaikutuksen syntymistä. Samalla kun painotamme kuntalaisen vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, voisi kuntalaisille antaa myös valtaa sanoa, mitä he tarvitsevat hyvinvointinsa tueksi. Kehittämisosioissa osallisuus voisi olla aktiivista mukana oloa hankkeen suunnittelussa heti alussa sekä sen toteutuksen eri vaiheissa. Toiminnallisten vanhempainiltojen kehittämisessä ja juurruttamisessa on siihen paneutuvien kehittämisosioiden syytä tehdä yhteistyötä ja tuottaa esimerkiksi yhteinen raportti miten kehittämistyö etenee erilaisissa toimintaympäristöissä. Mitä hyötyjä nousee esille.

25 Tavoite2. Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Vastuutahoina kaikki kehittämisosiot Kohtaaminen ja vuorovaikutus liittyvät asiakkaan osallisuuteen omassa asiassaan. Raumalla vahvistetaan Omin jaloin toimintamallin käyttöä Raumalla pilotoidaan koulupoissaolojen vähentämiseen menetelmiä, perheen tukeminen ja vuorovaikutus, ovat siinä keskeisiä. Toiminnalliset vanhempainillat Salon matalan kynnyksen toimintamalli, asiakkaan luonteva kohtaamisen mahdollistajana Lapset puheeksi menetelmä parantaa asiakaan ja ammattilasien vuorovaikutusta Säkylässä kehitetään lasten kanssa työskenteleville yhtenäinen työväline perheiden kanssa käytävään avoimeen keskusteluun ja huolen puheeksi ottamiseen. Esimerkkeinä tästä kehittämisosion hankesuunnitelman mukaan ovat mm. toiminnalliset vanhempainillat, ryhmätoimintaa ja koulutusta vanhemmille sekä lasten ryhmätoiminta, mm tyttöjen ryhmä.

26 Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittämisen osio kehittää tavoitteidensa mukaan ammattilaisen ja asiakkaan vuorovaikutusta ja varhaisen avuntarpeen tunnistamista lisäämällä henkilöstön koulutusta sekä erikoissairaanhoidossa että peruspalveluissa. Verkostomaista yhteistyötä ja dialogisia menetelmiä pilotoidaan muutamissa kunnissa. Juurrutettavia menetelmiä ovat mm. Lapset puheeksi ja Ihmeelliset vuodet ja ART toiminta. Satakunnan sairaanhoitopiirin toinen kehittämisosio, ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy -osio, kehittää käytäntöjä, joilla erikoissairaanhoidossa voidaan vahvista somaattisesti ja psyykkisesti sairaiden vanhempien ja perheiden osallisuutta palvelujen kehittämisessä lapsikeskeisemmiksi. Käytännöt ovat jo muuttumassa ja niitä tullaan mallintamaan ja arvioimaan

27 Ehdotus: Hankkeessa on hyvä miettiä, minkälaisen muutoksen käyttöön otettavien asiakastyön menetelmien toivotaan saavan aikaan asiakkaan ja ammattilaisen välillä tai perheen hyvinvoinnissa. Tavoitteena ei ole tietyn menetelmän juurtuminen vaan menetelmän käytöllä aikaansaatu toivottu muutos vuorovaikutuksessa ja edelleen paremmalla vuorovaikutuksella aikaansaatu muutos lapsen, nuoren tai perheen tilanteessa, ehkä jopa palvelurakenteessa.

28 Tavoite 3. Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista, sekä palveluohjausta. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosiossa kehitetään keinoja ehkäistä ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle mm. kehittämällä psykiatrisen ja somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja lapsikeskeisemmiksi ja ottamalla käyttöön malleja, jotka tukevat vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. Painopiste on avun tarpeen varhaisessa tunnistamisessa ja tuen tarjoamisessa. Malli sisältää myös Lapset puheeksi menetelmän käyttöön oton. Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaista yhteistyötä kehittävässä osiossa sisältyy varhaisen avuntarpeen tunnistaminen tavoitteeseen, jossa sen lisäksi kehitetään ammattilaisten ja asiakkaan vuorovaikutusta. Avun tarpeen varhainen tunnistaminen on osa palvelutarpeen arvioinnin kehittämistä. Tätä harjoitellaan ja pilotoidaan kunnissa case-tapausten avulla.

29 Säkylän perheiden kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamallin tavoitteena on myös avun tarpeen varhainen tunnistaminen. Tässä kehittämisosiossa kokeillaan uusia keinoja erityisesti kouluille, mutta eri hallintokunnat mukaan sitouttaen. Yhden osoitteen/puh. numeron palveluohjaus. Salossa kehitetään matalan kynnyksen palvelua, joka mahdollistaa ongelmien varhaisen tunnistamisen. Verkostomaisella yhteistyöllä uskotaan päästävän varhaiseen puuttumiseen. Raumalla kehitetään nuorten päihteiden käytön varhaisen puuttumisen malli. Raumalla luodaan malli myös luvattomien ja pitkittyvien koulupoissaolojen ehkäisyyn varhaisen tuen tarpeen tunnistamisen osaamista lisäämällä. Ehdotus: Hankkeessa on hyvä keskustella miten palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus liittyvät malleihin, joita kuvataan lähinnä varhaisen puuttumisen keinoina. Mitä on palvelutarpeen arviointi lasten, nuorten ja perheiden palveluissa? Mitä on palveluohjaus?

30 Tavoite 4. Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneen ja/tai toistuvien koulupoissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Rauman kehittämisosiossa on toisena päätavoitteena peruskoulun 7-9 luokkalaisten pitkittyneiden ja luvattomien koulupoissaolojen ehkäisemismallin kehittäminen. Mallin kehittämisessä perehdytään muissa kunnissa käytössä oleviin malleihin ja sovelletaan niitä Raumalle sopiviksi. Salon suunnitelmassa matalan kynnyksen palvelun ja toimintamallin välillisenä vaikutuksena lienee myös koulupoissaolojen vähentyminen. Säkylän kodin, koulun ja kunnan hallintokuntien välisen yhteistyön lisäämisellä ja paremmalla varhaisen tuen tarpeen tunnistamisella lienee myös koulupoissaoloihin vaikutusta.

31 Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio mainitsee hankesuunnitelmassaan tavoiteltavana vaikutuksena koulukieltäytymisen ja koulusta erottamisen vähentymisen. Keinona tähän on mm. avun tarpeen varhainen tunnistaminen. Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy osiossa koulupoissaoloihin voi olla vaikutusta kun vaikeasti sairastuneen aikuisen lapsiomainen huomioidaan palveluissa ja hän saa ajoissa tarvitsemaansa tukea. Ehdotus: Kehittämisosiot voisivat tehdä yhteistyötä ja saada aikaan yhteisenä tuotoksena mallin tai keinovalikoiman koulupoissaoloihin vaikuttamiseksi. Muualla käytössä olevien mallien vertailua ja omien valintojen perustelu.

32 Tavoite 5. Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. Vastuutahoina ovat Salo, Säkylä ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Samalla yhteinen teema kaikille. Satakunnan sairaanhoitopiirin toinen kehittämisosio keskittyy ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn, erityisesti silloin, kun perheen vanhempi on vakavasti sairas. Sairaalanosastoilla otetaan käyttöön Lapset puheeksi -menetelmä ja palveluja kehitetään lapsilähtöisemmiksi. Verkostomaisen yhteistyön kehittämiseen painottuva osio, nimensä mukaan, keskittyy verkostomaisen yhteistyön kehittämisellä parantamaan kunnissa lapsiperheiden palveluja ja avun tarpeen varhaista tunnistamista. Säkylän kehittämisosion molemmat tavoitteet sisältävät myös tämän tavoitteen kannalta merkityksellisiä elementtejä. Perheiden kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamalli ja lapsen ja hänen perheensä ongelmien kohtaaminen useamman toimijan välisenä yhteistyönä luovat edellytyksiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisulle.

33 Salossa juurrutetaan Lapset puheeksi -menetelmää ja sen pitkän aikavälin vaikutuksena nähdään ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. Salossa mallinnetaan Coaching-toimintaa ja myös sillä tavoitellaan ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyä. Ehdotus: Kehittämisosiot voisivat pohtia, mitä muita elementtejä ylisukupolvisten ongelmien ketjuuntumisen katkaiseminen käsittää perheiden auttamisessa, kuin käytetyt menetelmät. Miten se on mukana kehittämisosioissa?

34 Tavoite 6. Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. Vastuutahona on Satakunnan sairaanhoitopiiri/ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy. Tämä tavoite on keskeinen Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisuuden ehkäiseminen kehittämisosiossa. Lapsiomaisen huomioimista ja lapsilähtöistä työskentelytapaa pilotoidaan Satakunnan keskussairaalan muutamalla osastolla. Pilotoinnin alusta alkaen on tarve osoittautunut ilmeiseksi ja myös toimintatavat ovat jo nyt muuttumassa. Ehdotus: Kehittämisosiossa tulisi tarkentaa, mitä yhteistyö kuntien peruspalvelujen kanssa sisältää menetelmäkoulutusten lisäksi.

35 Tavoite 7. Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä. Vastuutahona on Rauma. Rauman kehittämisosion keskeinen tavoite on alaikäisten ehkäisevän päihdetyön koordinointi. Toimintamallia varten pilotoidaan hankkeessa erilaisia ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen keinoja. Muun muassa näitä asioita kokeillaan: aikuispartiotoiminta koulujen päätösviikonloppuina, Omin jaloin - toimintamalli, NA vertaistukiryhmän toimintaedellytysten luominen, tapahtumat ja koulutukset. Kehittämisosiossa otetaan käyttöön myös ehkäisevän päihdetyön vuosikello, joka auttaa yhteistyötahoja hahmottamaan koko kaupunkia koskevan ehkäisevän päihdetyön kenttää ja suunnittelemaan sitä pitkäjänteisesti. Ehdotus: Rauman kehittämisosiolla on useita erilaisia toimenpiteitä tähän tavoitteeseen liittyen. On syytä arvioida ja varmistaa ovatko ne kaikki olennaisia tavoitteen kannalta. On vaara että perustyön kehittäminen ja hankekehittäminen menevät päällekkäin. Hankekehittämisen paikka on oltava selkeästi näkyvissä.

36 Tavoite 8. Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Myös kaikille yhteinen teema. Rauman kehittämisosiossa verkostomainen yhteistyö on mukana ehkäisevän päihdetyön koordinaatiossa ja varhaisen puuttumisen kehittämisessä alaikäisten päihteiden käyttöön ja luvattomiin poissaoloihin koulusta. Sairaanhoitopiirin toinen kehittämisosio vie kuntiin verkostomaisen yhteistyön ja dialogisten menetelmien osaamista mm. casetyöskentelyn avulla. Sairaanhoitopiirin toinen osio painottuu enemmän erikoissairaanhoidon sisällä tarvittavaan yhteistyöhön ja sen yhteistyöhön peruspalvelujen kanssa lapsiomaisen huomioimiseksi ja palvelujen kehittämiseksi lapsilähtöisiksi. Säkylässä verkostomainen yhteistyö on jo nyt toteutumassa uudella tavalla kokonaisvaltaisten auttamisen toimintamallien kehittämisessä. Konkreettisina toimintamuotoina ovat mm toiminnalliset vanhempainillat ja ryhmätoiminnat, joissa ovat mukana eri hallintokunnat.

37 Salossa verkostomaisen yhteistyön kehittäminen on yksi tavoitteista. Sitä varten tullaan perustamaan työryhmä ja laaditaan malli tai lainataan soveltamiskelpoinen malli muualta. Toivottu vaikutus on kustannustehokkaampi toiminta kohderyhmän hyväksi. Sillä pyritään myös syrjäytymisen vähentymiseen varhaisemmilla interventioilla. Raumalla puututaan myös koulupoissaoloihin kehittämällä yhtenäistä ja monialaista mallia. Salon kehittämisosio ja samoin Säkylän kehittämisosiossa on samankaltaisia elementtejä. Ehdotus: Kehittämisosiot voisivat tehdä yhteistyötä verkostomaisen yhteistyön mallintamisessa. On myös syytä määritellä mitä verkostomaisella yhteistyöllä tarkoitetaan eri yhteyksissä.

38 Tuloksia vertaisarvioinnista Vertaisarviointikeskusteluissa ja niistä tehdyistä muistioista on keskustelua ohjanneen lomakkeen kysymyksistä koottu seuraavia tuloksia.

39 Mitkä ovat kehittämisosionne keskeiset tavoitteet ja mitkä niistä näyttävät olevan toteutumassa? Missä alustavasti on jo syntymässä tuloksia tai käytännön hyötyjä? Vertaisarviointilomakkeen kysymykset 1, 2, 3 ja 5. Vahva vaikutelma on, että kaikki kehittämisosiot ovat etenemässä kohti tavoitteitaan. Ei tarvetta suurille suunnan muutoksille. Toteutussuunnitelman tulisi olla kuitenkin ajan tasalla ja selkeä. Tavoitteiden kirkastaminen! Tavoitepuhe toimintapuhetulospuhe! Herkkyyttä tulevan suteen, etupainotteisesti etulinjassa (sote)! Hyötyjen todentaminen! Kaste-kelpoinen kehittäminen perustyön kehittäminen

40 Mitä odottamatonta on ilmaantunut Kysymys 4. Ammattilaisten asenne kehittämisen kohteena olevaa ongelmaa, kannabiksen käyttö, kohtaan - nuorten negatiiviset asenteet. Herkullinen tilanne! Ehkäisevä päihdetyön kapea ymmärtäminen valistuksena nuorten toive, päihdetyö arkipäivään Työryhmien työskentelyssä aikapula, vaikea sopia tapaamisia Hankehallinnon ja kuntien ristiriitaiset ohjeet Hyvät avainhenkilöt Vapaaehtoisia on vaikea saada mukaan Lapset puheeksi menetelmän hyvä vastaanotto Usean kunnan hankkeissa yhteyden saaminen eri tahoihin Verkostomainen yhteistyö ymmärretään eri tavoin. Hanke määrittelee mistä on kysymys Hankesuunnitelman ulkopuolelta uusia avauksia. Hyvä vai ei?

41 Onko potilas- /asiakastyössä jo nähtävissä joitakin tuloksia, miten ne voidaan todentaa? Miten tulokset näkyvät yhteistyössä omaisten, muiden ammattilaisten, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin näkökulmasta ja miten ne voidaan todentaa? Kysymykset 6 ja 7 Kynnys tarttua päihteiden käyttöön on madaltunut, ei todennettu Oppilaat mukana valmistelemassa hyvinvointikyselyä Tyttöjen ryhmään osallistumisaktiivisuus osoittaa sen hyödyllisyyden Toiminnallisten vanhempainiltojen hyöty jatkossa todennettavissa perheiden palautteella. Entä muita hyötyjä? Lapsiomaisen huomioiminen, kirjataan keskustelujen määrä

42 Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumista tai olleet kehittämistyön esteenä? Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut? Kysymykset 8 ja 9 Auttanut: Pysyvä, sitoutunut ja innostunut työntekijä Hyvä tukiryhmä Esimiehen vahva tuki Aktiiviset yhteistyökumppanit Vertaistuki, työparityöskentely muiden kehittämisosioiden kanssa Työrukkaset, työryhmät kehittämisen tukena Kentän tuntemus Tutustuminen alussa muualla tehtyyn kehittämistyöhön Hanke on tarpeellinen

43 Esteenä: Hankebyrokratia. Mitä se on? Moninkertainen työajan seuranta Projektipäällikön vaihtuminen Kenttä on väsynyt kehittämiseen. Mitä on kehittäminen? Tuen puute Laajat tavoitteet. Siksi toteutussuunnitelma! Valtakunnallinen tuki ja kokemusten vaihtamisen foorumi puuttuu