Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä"

Transkriptio

1 MUISTIO 2/ Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: klo Paikka: Säkylän kunnanvirasto neuvotteluhuone 202, os. Rantatie 268, Säkylä Paikalla Kati Klén, Salo Laura Kallio, Satakunnan sairaanhoitopiiri, saapui n. klo 9.15 Maiju Salonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Marjo Jasu, Rauma Riitta Nieminen, Satakunnan sairaanhoitopiiri, saapui n. klo Ronja Kuokkanen, Säkylä Tiina Ilola, Satakunnan sairaanhoitopiiri Virpi Valiola, Satakunnan sairaanhoitopiiri Henna Kyhä, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Kirsi Harjula, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Poissa Jenni Hartikainen, Salo 1. Päivän avaus Projektipäällikkö Henna Kyhä avasi kehittämispäivän. Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisessa kehittämisosion uusi projektisuunnittelija Laura Kallio esittäytyi. Hän on aloittanut työssään Kehittämisosioiden ajankohtaiset kuulumiset Kuultiin lyhyesti kehittämisosioiden kuulumiset ja mahdolliset kehittämistyössä eteen tulleet haasteet. Raumalla kehittämistyössä ei tällä hetkellä ole erityisiä haasteita tällä hetkellä. Juurruttamistyö jatkuu. Salossa on perustettu Lapset puheeksi ohjausryhmä, joka koostuu johdon hlöistä ja mukana on myös opetuspuoli. Ylisukupolvisten kehittämisosiossa Satakummi-toiminnan aloituksessa on ollut haasteina mm. koulutusten ja koordinaatiovastuun järjestäminen. Tällä hetkellä kartoitetaan toimintaan kumppania Porin perusturvasta. Pohdinnassa pitäisikö toimintaa fokusoida enemmän terveyspuolelle kuin sosiaalipuolelle?

2 2(4) Lapset puheeksi kouluttajien verkostopäivässä sovittiin kuntien kesken tapaamisia, mikä on hyvä asia verkostotyön kehittämisen kannalta. Maiju on tehnyt haastatteluja Lapset puheeksi menetelmän käyttöönotosta terveydenhuollon puolella. Kuultiin Huittisten haastattelusta. Huittisissa on hyviä kokemuksia LP-menetelmän käytöstä. Suunnitteilla on LP-keskustelun käyttö myös päivähoidon puolella jonkun ikävaiheen kohdalla. Huittisten neuvolassa 1,5v neuvolakäynnillä tehtävä arjen voimavarakysely korvataan LPkeskustelulla. Huittisissa terveydenhoitaja on kokenut perheiden suhtautuvan positiivisesti LPkeskusteluun. Keskusteltiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintaan liittyvästä ongelmasta. Perustaso ei saa esh:lta konsultaatiota, ellei henkilö ole esh:n asiakkaana. Salossa avopediatri kartoittaa rajapinnassa asiakastapauksia. Säkylässä eri toimintamallit ovat hyvässä vaiheessa ja ne toimivat pitkälti ilman hankkeen tukea. Suunnitteilla on asiakasraadin järjestäminen kansalaisraadin toimintamallilla 1,5 päivän mittaisena tapahtumana. Asiakasraadin 1. päivässä on 3-4 asiantuntijaluentoa ja 2. päivänä järjestetään pienryhmätyöskentelyä asiakasraadin tuloksista. Kansalaisraadin jäsenet laativat julkilausuman kuntajohdolle. Ronjalle voi lähettää vinkkejä asiantuntijoista. Kansalaisraati järjestetään12.5 klo (asiantuntijaluennot) ja pienryhmätyöskentely 14.5 klo Henna ehdotti, voisiko Säkylän julkilausuman esitellä hankkeen loppuseminaarissa. Ronja on menossa esittelemään LP-menetelmää varhaiskasvatuksen johtoryhmään ja rehtorikokoukseen. Verkostomaisessa kehittämisosiossa on haasteena tällä hetkellä verkostotyön jatkokoulutus, jonka tarkoituksena olisi aikaansaada Satakunnan alueen yhteinen verkostotyön toimintamalli. Verkostotyön koulutuksissa nousee esille eri ammattikuntien edustajilta verkostotyön kehittämiseen liittyviä kehittämistarpeita. Esille on tullut ettei verkostotyö useinkaan toimi lastensuojelun kanssa. On mietinnässä, miten verkostyön juurruttamista voidaan tukea hankkeen puolesta. Laura pohti auttaisiko verkostotyössä se, että lapsella olisi vain yksi ns. hyvinvointisuunnitelma vaikka on monta eri lakia ohjaamassa. Virpi totesi, että Raahessa on käytössä yksi hyvinvointisuunnitelma. 3. Vertaisarvioinnin tulokset ja keskustelua aiheesta Projektipäällikkö Henna Kyhä esitteli verstaisarvioinnin tuloksia (diaesitys liitteenä 1). Esityksestä esille mm. seuraavat asiat: vertaisarvioinnin lähtökohdat, toteutus ja arviointikysymykset (ks. diaesitys) vertaisarviointi tehtiin koko hankkeen 8 tavoitteen kautta eli hankekokonaisuudesta käsin käytiin läpi tuloksia tavoitteittain (ks. diaesitys); raportista nousseet kehittämisehdotukset ja huomiot Keskustelu: Käytiin keskustelua käsitteestä palvelutarpeen arviointi, mitä sillä tarkoitetaan? Miten laki määrittelee palvelutarpeen arvioinnin? Tiina totesi, että tavoitteeseen 3 (palvelutarpeen arviointi) liittyy verkostomaisessa kehittämisosiossa toteutettu nuorisokysely. Käytiin kriittistä keskustelua vertaisarvioinnin merkityksestä ja tarpeellisuudesta hankkeessa. Projektisuunnittelijat kaipasivat konkreettisia neuvoja, miten vertaisarvioinnin tuloksia tulisi huomioida kehittämistyössä hankkeen loppuaikana. He kokivat, etteivät saa itse raportista hyötyä/työvälinettä itselleen.

3 3(4) Ronja huomioi, että vertaisarvioinnin yhteenvetoraportti olisi ollut hyvä saada ennen tarkennetun toimintasuunnitelman tekemistä. Henna totesi yhteenvetona, että vertaisarviointiraporttia kannattaa oman kehittämisosion osalta lukea siitä näkökulmasta, että onko vielä hankkeen loppuaikana tarvetta tehdä jotain vertaisarvioinnissa esiin nostetuille asioille. Osa raportissa nostetuista asioita on sellaisia, etteivät ne edellytä konkreettisia toimenpiteitä. Kuitenkin siellä on myös asioita, joita kukin kehittämisosio voi vielä hankkeen loppuvaiheessa miettiä. Raportin lopussa olleista huomioista ainakin tukiryhmien hyödyntämistä on syytä pohtia. Ovatko kaikki kehittämisosiot hyödyntäneet tukiryhmäänsä riittävästä ja voisiko tukiryhmiä vielä jotenkin hyödyntää loppuvaiheen juurruttamistyössä? Toiseksi, osallisuuteen ja erityisesti kehittämistyön tulosten arvioimiseen yhdessä asiakkaiden ja palveluiden käyttäjien kanssa syytä kiinnittää hankkeen loppuvaiheessa huomioita. Onko vielä kohtia, joissa asiakkaan ääni ei kuulu, mutta jossa se olisi hyvä saada esille? Yhteistyön lisääminen kehittämisosioiden kesken nousi raportista vahvasti. Tätä voimme ainakin konkreettisesti edistää toiminnallisten vanhempainiltojen arvioinnin osalta Lisäksi aika moni asia raportissa liittyy loppuraportointiin antaen meille vinkkejä siitä, miten asioista kannattaa raportoida, esim. loppuraportoinnissa menetelmien osalta on hyvä tuoda esille, mitä eri menetelmien käyttöönotolla saavutetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa eli kuvata vaikutuksia. 4. Pois syrjästä-, Yhteisvoimin kotona- ja PPPR hankkeen yhteisjulkaisu Projektipäällikkö esitteli yhteisjulkaisuun esitetyt juttuaiheet. Käytiin keskustelua voisiko esitetyistä juttuaiheita joitakin yhdistää. Kehittämisosiot työstivät yhteisiä juttujaan ja sopivat työnjaosta. Sovittiin seuraavat muutokset: Toiminnallisista vanhempainilloista tiivistetään 1 juttu (Riitta, Laura, Tiina ja Ronja) Ihmeelliset vuodet ryhmätoiminnasta juttuun haastatellaan toimijoita Raumalta (Henna, Ronja, Riitta, Marjo, Kati) Satakummi-mallin yhteyteen toteamus Säkylän Kylämummi- ja vaaritoiminnasta, mutta Säkylästä ei erillistä juttua. 5. Hankehallinnon kuulumiset Projektipäällikkö esitteli hankkeen loppuajan aikatauluja ja tapahtumia Satakunnan maakunnallinen varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumiin esitykset Pois syrjästä hankkeesta: hankkeen yleisesittely (proj. päällikkö), eskarikahvilat Kankaanpäässä (kelto Susanna Luomaniemi), selviytymispelit (Leena Pirttiniemi, Henna kysyy häntä), LP Porissa (Ritva Välimäki) 27.4 kehittämispäivää ei pidetä TERVE-SOS 2016 tapahtumaan voi lähteä projektipäällikön kanssa sairaanhoitopiiristä 1 henkilö. Hankkeesta otetaan posteri tapahtumaan mukaan. (Laura on kiinnostunut osallistumaan). Suomi-Areenaan on mahdollista vielä Satakunnan sairaanhoitopiirille standille hankemateriaalia. Sovitaan myöhemmin, mitä materiaalia viedään ja haluaako joku osallistua hankkeen esittelyyn standilla. Hankkeen loppuseminaari järjestetään 8.9 Martintalossa, Diakissa. Käytiin lyhyesti läpi hankkeen loppuraportin sisällysluettelon luonnosta. Sovittiin, että Henna lähettää loppuraportin sisällysluettelon hanketyöntekijöille.

4 4(4) Projektisihteeri totesi, että kehittämisosioiden loppuraportit lähetetään valtionavustusselvityksen liitteenä rahoittajalle. 6. Pois syrjästä hankkeen päätösseminaari Projektipäällikkö esitteli loppuseminaarin ohjelmaluonnoksen ja pyysi hanketyöntekijöiltä kommentteja/ehdotuksia ohjelmaan. Pohdittiin eri vaihtoehtoja, miten loppuseminaarissa esitellään hanketta? Esitettiin seuraavia ehdotuksia: esittely hankkeen tuloksista asiakokonaisuuksittain asiakaslähtöinen esittely hankkeen tuloksista eli kentältä kuntatoimijat/asiakkaat/vanhemmat kertovat, mitä saaneet hankkeelta eskarikahvilaan osallistunut vanhempi tulisi kertomaan kokemuksestaan (asiakaslähtöisyys ja elämyksellisyys) Mikä aihe esitellään mistäkin kehittämisosiosta? Pitäisikö hankkeen tulosten esittelyssä todeta, mitä pitää vielä kunnissa tehdä, että hankkeessa kehitetyt toimintamallit juurtuvat? Voisiko tulosten esittely olla pikkupöydissä asiakokonaisuuksittain, joissa osallistujat kiertävät pienryhmissä? Hanketyöntekijät esittelevät pöydissä kehitetyt toimintamallit nonstoppina n. 3 min puheenvuoroina. paneelin osallistujat ovat vielä päättämättä Voisiko paneeliin osallistua kaikkien kehittämisosioiden yhteyshenkilöt? aiheena Sata-Sote olisi ajankohtainen Voisiko asiantuntijaksi pyytää Eksotesta Pentti Itkosta? Pyydetäänkö kommenttipuheenvuoroja kuntatoimijoilta? Toteutetaanko akvaariokeskustelu? Voisiko tila olla jokin muu kuin Martintalo? Liitteet Liite 1 Vertaisarvioinnin yhteenvetoraportti, Pikassos Oy Liite 2 Projektipäällikön diaesitys, Henna Kyhä Liite 3 Kehittämisosioiden ajankohtaiskatsaukset

5 Pois syrjästä -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti Helmikuu 2016 Matti Mäkelä Heli Toroska SOSIAALIALAN SILLANRAKENTAJA HÄMEENLINNA Sorsanpolku 2 B, Hämeenlinna TAMPERE Åkerlundinkatu 2 A, Tampere PORI Yrjönkatu 15 A, Pori

6 (23) Sisällys 1. Mitä on vertaisarviointi? 3 2. Vertaisarvioinnin käytännön toteutuminen Pois syrjästä -hankkeessa 3 3. Arviointiasetelma 4 4. Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa 6 5. Hankekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa 8 6. Kehittämisosiot omien toteuttamissuunnitelmiensa valossa Huomioita 21

7 (23) 1 Mitä on vertaisarviointi? Pois syrjästä -hankkeessa toteutettiin hankkeen ensimmäisen toimintavuoden loppupuolella arviointi tuettuna itsearviointina ja maaliskuussa 2015 toteutettiin ensimmäinen vertaisarviointi. Vertaisarviointi voidaan toteuttaa ulkoisena arviointina, jolloin kaksi eri organisaatioissa toimivaa mutta riittävän samankaltaista työtä tekevää yksikköä arvioivat toisiaan. Tässä hankkeessa vertaisarviointi on kuitenkin lähempänä itsearviointia, sillä kehittämisosiot ovat saman hankkeen osatoteuttajia ja kuuluvat samaan hankekokonaisuuteen. Objektiivista näkökulmaa saatiin, kun vertaisarviointien koordinointi ja yhteenvetoraportointi ostettiin asiantuntijapalveluna ulkopuoliselta taholta. Pikassoksen kaksi työntekijää olivat mukana arviointikeskusteluissa ja tekivät ulkopuolisina huomioita. Vertaisarviointi on siis tässä tapauksessa tuettua itsearviointia, jonka päätehtävänä oli auttaa kehittämisosioita tarkistamaan omia prosessejaan ja etenemään kohti tavoitteitaan. Samalla arviointikeskustelujen osapuolilla oli mahdollisuus oppia toisiltaan. Vertaisarviointikeskustelut ovat strukturoituja keskusteluja ja niissä käytetään aineistona kunkin kehittämisosion toteuttamissuunnitelmaa ja muuta kehittämistoimintaa kuvaavaa materiaalia. Kehittämisosiot ovat vuorotellen arvioijan ja arvioitavan roolissa. 2 Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen Pois syrjästä -hankkeessa Satakunnan sairaanhoitopiiri hallinnoi Pois syrjästä ja Yhteisvoimin kotona -hankkeita. Molemmat hankkeet ovat Kaste-rahoitteisia ja niissä noudatetaan Kaste-hankkeiden hankintaohjeita. Sairaanhoitopiiri kilpailutti molempien mainittujen hankkeiden vertaisarvioinnit. Kilpailutuksen tuloksena palvelu hankittiin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassokselta. Tarjouksessa oli mukana suunnitelma arvioinnin toteuttamiseksi. Pikassos toteutti vertaisarvioinnin keväällä Tarjouspyyntö sisälsi myös option vertaisarvioinnin uusimisesta keväällä 2016, minkä Pikassos lunasti. Tässä yhteenvedossa keskitytään Pois syrjästä -hankkeen vertaisarvioinnin toteutukseen. Hankkeen kehittämisosiot jaettiin vertaispareiksi siten, että pareina olivat tavoitteiltaan samankaltaiset kehittämisosiot. Koska kehittämisosioita oli pariton määrä, tuli yhteen arviointikeskusteluun kolme kehittämisosiota, jotka vuoroin arvioivat toisiaan. Kehittämisosiot kutsuivat arviointikeskusteluihin sekä kehittämisosion vastuuhenkilöt että tukiryhmän jäsenet. Tukiryhmistä pääsi arviointeihin osallistumaan vaihteleva määrä jäseniä. Hanketyöntekijät sopivat arviointien ajankohdat, lähettivät kutsut, toimittivat ennakkomateriaalit ja sopivat tilavarauksista ja tarjoiluista. Pikassoksen tehtävänä oli valmentaa hanketyöntekijät arviointiin ja vertaisarvioinnin kulkuun. Vertaisarviointia käytiin läpi kehittämispäivissä. Pikassoksen toimesta laadittiin arviointikeskustelua var-

8 (23) ten lomake, jossa oli arviointikysymykset valmiina otsikoina. Lomakkeiden kysymyksiä rukattiin paremmin vastaaman kehittämisosioiden tämän hetken tilanteeseen ja toimintaympäristöön ja lomakkeiden viimeistelyyn osallistuivat myös hankkeiden projektipäälliköt. Lomake toimi myös arviointimuistion pohjana. Lomakkeen mallina käytettiin Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen vastaavaa lomaketta. Strukturoitu lomakepohja takasi sen, että kaikissa arviointikeskusteluissa käytiin läpi vähintään sovitut lomakkeeseen kirjatut kohdat. Näiden lisäksi oli mahdollista ottaa puheeksi muita arvioijaa kiinnostavia asioita. Kehittämisosiot saivat itse päättää, käytetäänkö arviointiin koko päivä, jolloin arvioijana ja arvioitavana olevan kehittämisosion roolit vaihtuivat lounaan jälkeen. Toinen vaihtoehto oli sopia molemmille eri päivät. Molempia vaihtoehtoja käytettiin Pois syrjästä -hankkeessa. Kehittämisosioiden työntekijät huolehtivat siitä, että sekä Pikassoksen arviointiin osallistuvilla työntekijöillä että arviointiparina toimivalla kehittämisosiolla oli tarvittava materiaali käytössään riittävän ajoissa ennen arviointia. Arvioivan osion tehtävänä oli huolehtia keskustelun kulusta niin, että vähintään lomakkeessa annetut kysymykset tulivat käytyä läpi. Arvioivan osion edustaja teki keskustelusta muistion, joka toimitettiin sekä Pikassoksen että arvioitavan osion työntekijöille. Muistio kirjattiin samaan lomakkeeseen, jonka mukaan arviointikeskustelu eteni. 3 Arviointiasetelma Vertaisarvioinnin päätarkoitus oli kehittämisosioiden etenemislogiikan varmistaminen. Vertaisarvioinnin pääkysymyksiä olivat: Ovatko kehittämisosioiden tavoitteet realistisia ja edelleen perusteltavia? Ovatko kehittämistoiminnan toimenpiteet sellaisia, että tavoitteet voidaan niiden avulla saavuttaa? Mitä tuotoksia ja tuloksia kehittämisosioissa odotetaan syntyvän toimenpiteitä toteuttamalla? Mitä vaikutuksia odotetaan ilmenevän, kun tavoitteet on saavutettu sovituilla toimenpiteillä? Arviointi kohdentui koko prosessiin, tavoitteiden asettamisesta aina odotettavissa oleviin vaikutuksiin. Koska hanke oli melko loppuvaiheessa, oli keskustelussa erityisesti fokuksessa sellaiset aikaansaannosten juurtumiseen liittyvät asiat kuten kuntien tekemät päätökset, eri tavoitteiden juurtumisesta vastaavien nimeäminen ja toteutuksen aikataulu. Kehittämisosiot ovat hankekokonaisuuden tavoitteiden toteuttajia ja siksi niiden toimintaa peilattiin myös hankekokonaisuuden yhteisiin teemoihin ja tavoitteisiin. Pois syrjästä -hankekokonaisuudella

9 (23) on kaksi pääteemaa, joiden tulee kulkea hankesuunnitelman mukaan kaikkien kehittämisosioiden läpi: 1. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Hankekokonaisuudella on kahdeksan tavoitetta: 1. Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan 2. Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisten välillä 3. Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista sekä palveluohjausta 4. Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneen ja/tai toistuvien koulupoissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi 5. Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi 6. Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia 7. Koordinoida alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä 8. Kehittää moniammatillista, hallintokunta- ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä. Hankekokonaisuuden tavoitteet on pääosin poimittu hankesuunnitelmaan yhteisinä nimittäjinä kehittämisosioiden suunnitelmissa ilmaistuista tavoitteista. Tavoitteet toteutuvat hankesuunnitelman mukaisesti jos kehittämisosioiden tavoitteet eivät merkittävästi muutu ja kehittämisosiot saavuttavat omat tavoitteensa. Hankekokonaisuuden projektipäällikkö voi hankkeen sisällöllisellä johtamisella ohjata kehittämisen tavoitteellisuutta. Hankevalmistelun tavasta johtuen on tässä kokonaisuudessa kunnioitettava kehittämisosioiden omia tavoitteita. Valmistelu lähti siis kuntien tarpeista ja tavoitteista ja niistä johdettiin kokonaisuuden tavoitteet. Kokonaisuus on siis ikään kuin osilleen alisteinen. Toinen vaihtoehto hankevalmistelulle olisi ollut sopia Länsi-Suomen Kaste-alueelle kuntien kanssa joitakin yhteisiä tavoitteita, jotka selkeästi olisivat ohjanneet mukaan tulevien kuntien ja kuntayhtymien kehittämistä. Tässä tapauksessa hankekokonaisuuden tavoitteiden saavuttamista olisi helpompi arvioida. Vertaisarvioinnin kulkua ohjasivat lomakkeen kysymykset: 1. Mitä koko hankkeen tavoitteita kehittämisosionne tavoitteet edistävät? 2. Mitkä kehittämisosionne tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa? 3. Mitkä ovat keinot mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi? 4. Mitä tuloksia on jo nähtävissä? 5. Mitä käytännön hyötyjä tuloksista näyttäisi nousevan esiin? Hyödyt asiakkaalle, työntekijöille, verkostolle ja organisaatiolle 6. Miten tulokset tukevat sote-integraatiota?

10 (23) 7. Miten tulokset ovat todennettavissa? 8. Mitä odottamatonta on ilmaantunut? 9. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? 10. Mitä apua arviointitiedon (esim. hankepäiväkirjat, asiakaspalautteet jne.) keräämisestä on ollut kehittämistoiminnassa? 11. Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan käytäntöön? 12. Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön? 13. Mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 14. Mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 15. Miten kehittämistyön juurtumisen edellytyksiä voisi parantaa? 16. Onko kunnassa tehty päätökset siitä, mitkä kehittämisosion avulla aloitetut toiminnat vakiinnutetaan kunnan toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat sisällytetty seuraavaan talousarvioon? 4 Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Hankekokonaisuuden pääteemat ovat: 1. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Näiden teemojen tulisi hankesuunnitelman mukaan toteutua kaikissa kehittämisosioissa. Seuraavaksi tarkastelemme, miten nämä teemat näkyvät kehittämisosioiden suunnitelmien mukaisessa kehittämistoiminnassa. Hankevalmistelun lähtökohtana olivat kuntien ilmaisemat kehittämistarpeet. Näistä tarpeista lähdettiin kokoamaan yhteistä hanketta. Joitakin kuntien kehittämisajatuksia karsiutui yhteisessä valmistelussa pois. Mukaan valmisteluun jäivät ne, joiden tarpeet olivat siinä tilanteessa riittävän samankaltaiset synergiavaikutuksen aikaansaamiseksi. On siis otettava huomioon, että edellä mainitut kaksi yhteistä teemaa eivät olleet hankevalmistelun lähtökohtana, vaan teemat nousivat kuntien kehittämistarpeista ja hankeaihioista. Niiden perusteella valmistelutyöryhmä saattoi todeta, että Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta mukaan tulevilla kunnilla on riittävän samankaltaisia kehittämispyrkimyksiä, jotta yhteinen hanke voidaan saada aikaan. Arvioinnissa teemojen asema on syytä huomioida. Teemojen sitovuutta kunkin kehittämisosion kannalta tai niiden vaikutusta kunkin osion omiin tavoitteisiin ei ole hankkeen aikana käyty läpi. Hankkeen sisällön johtamisen kannalta on haasteellista muodostaa hankkeesta yhtenäinen kokonaisuus irrallisten palojen kokoelman sijaan.

11 (23) Hankesuunnitelmassa on lueteltu myös toimenpiteitä ja kuvattu, mihin toimenpiteisiin kukin kehittämisosio on sitoutunut omassa suunnitelmassaan. Näiden hankekokonaisuuden toimenpiteiden toteutumista ei tässä arvioinnissa seurata erikseen. Ne tulevat huomioiduksi kunkin kehittämisosion toimintalogiikan kautta. Kehittämisosioiden suunnitelmista oli hankala löytää yhteyttä kokonaisuuden tavoitteisiin ja teemoihin, koska ne oli laadittu hyvin erilaisin tavoin. Alla olevassa taulukossa näkyy, missä kehittämisosioiden omissa tavoitteissa hankkeen yhteiset teemat ovat mukana. Tavoitteet on poimittu kehittämisosioiden tarkennetuista toimintasuunnitelmista muokaten. Taulukko Koko hankkeen yhteiset teemat ja kehittämisosioiden tavoitteet niiden toteuttamiseksi helmikuussa 2016 Rauma Salo Säkylä SATSHP/Verkosto- SATSHP/Ylisukupolviset mainen yhteistyö ongelmat 1. Teema Monialainen alaikäis- Matalan kynnyksen Verkostomaisen Kehitetään monia- Kehitetään verkosto- Verkostomaisen ten ehkäisevän päih- palvelun ja toiminta- yhteistyön kehit- laista ja -ammatillista maista yhteistyötä yhteistyön detyön koordinaation mallin kehittäminen täminen, jossa yhteistyötä kunnissa kuntien peruspalveluiskehittäminen toimintamalli ja tehtä- Lähete- ja konsultaa- lapsen ja hänen sekä ammattilaisten sa vät tiokäytäntö ja konsul- perheensä ongel- ja asiakkaiden välistä Ehkäisevän päihde- taatiokriteerit avope- mat kohdataan vuorovaikutusta. työn vuosikello diatrille useamman toimi- Kehitetään lasten- ja Monialaisen ja yhtei- jan välisenä yh- nuorisopsykiatrian sen toimintamallin teistyönä ja perustason yhteiskehittäminen luvatto- työtä miin ja pitkittyneisiin koulupoissaoloihin 2. Teema Monialaisen ja yh- Lapset puheeksi -me- Perheiden koko- Oikea-aikaisen avun- Satakummi-toiminnan Ylisukupolvisten teisen toimintamal- netelmän käyttöön- naisvaltaisten aut- tarpeen tunnistami- juurruttaminen ongelmien lin kehittäminen otto ja juurruttami- tamisen toiminta- sen kehittäminen Lapsikeskeinen toiminehkäiseminen luvattomiin ja pit- nen mallien khiettämi- monialaisella ja -am- tamalli. kittyneisiin koulu- Laajojen terveystar- nen, joissa van- matillisella yhteispoissaoloihin kastusten hyödyntä- hemmat nähdään työllä. minen ongelmien keskeisinä tuen tunnistamisessa kohteina

12 (23) 5 Hankekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Tavoitteet nousivat valmisteluvaiheessa kunnissa ja kuntayhtymissä tehdyistä hankesuunnitelmista. Myös hankkeen valmisteluryhmässä käytiin keskustelua yhteisistä kehittämislinjoista. Hankekokonaisuuden tavoitteiden asema suhteessa kehittämisosioihin ei ole kaikilta osin sitova. Kehittämisosiot ovat vain valitsemiensa tavoitteiden ja toimenpidekokonaisuuksien osalta vastuutahoja. Kaikki kehittämisosiot ovat sitoutuneet vastuutahoiksi muiden paitsi kuudennen ja seitsemännen tavoitteen toteutumisessa. Kuudenteen tavoitteeseen on sitoutunut vain Satakunnan sairaanhoitopiirin Ylisukupolvisuuden ehkäisemisen -kehittämisosio ja seitsemänteen tavoitteeseen on sitoutunut Rauman kehittämisosio. Vertaisarvioinnin tehtävänä oli tarkastella kehittämisosioiden etenemistä suhteessa omiin tavoitteisiinsa ja jossain määrin kokonaisuuden kahden teeman huomioimisessa. Teemat esiteltiin luvussa neljä, sivulla kuusi. Oletuksena on, että jos kehittämisosiot etenevät omien tavoitteidensa mukaisesti, tulevat ne myös toteuttamaan hankekokonaisuuden tavoitteet. Pois syrjästä -hankkeen projektipäällikkö on vaihtunut kahdesti. Kehittämisosiot ovat alkuvaikeuksista huolimatta edenneet omien suunnitelmiensa mukaan, kuten seuraavassa luvussa tarkemmin kuvataan. Seuraavassa on koottu kehittämisosioiden suunnitelmien sisällöistä ja vertaisarvioinneista syntyneitä huomioita kehittämisosioiden toiminnasta hankekokonaisuuden tavoitteisiin nähden ja myös koko hankkeen teemoihin nähden. Tavoite 1 Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Asiakkaiden osallisuus on mukana jokaisen kehittämisosion omassa hankesuunnitelmassa. Osallisuudessa näyttää olevan kysymys suuresta toimintakulttuurin muutoksesta ja askeleet sitä kohti ovat pieniä. Positiivisia pyrkimyksiä lisätä asiakasosallisuutta ovat esimerkiksi seuraavat asiat: Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisuuden ehkäisemisen kehittämisosio on lapsikeskeisyyden lisäämisellä pyrkinyt parantamaan lapsen osallisuutta omassa asiassaan ja huomioimaan lapset silloin, kun vanhempi on vakavasti sairas. Salossa nuorten äänen kuulemiseksi on käytössä erilaisia hyvinvointikyselyjä eri kouluilla.

13 (23) Rauman kehittämisosiossa on järjestetty vanhemmuuden tukemiseksi Kasvamme yhdessä ilta ja suunnitellaan toistakin. Illan ideana on asioiden yhdessä pohtiminen, jolloin vanhemmilla on tilaisuus saada tukea ja tulla kuulluiksi. Säkylän toiminnalliset vanhempainillat ja ryhmätoiminta luovat puitteet osallisuudelle. Suunniteltu lapsiperheiden asiakasraati tulee toimimaan kehittämiskumppanina. Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaista yhteistyötä kehittävä osio järjestää asiakaskahviloita (vauvakahvila, eskarikahvila, yläkoululaisten vanhempain kahvila), jotka mahdollistaisivat vanhempien osallistamisen palveluiden kehittämiseen. Ehdotus: Vanhempainilloissa ja asiakaskahviloissa voitaisiin määrätietoisemmin kuunnella lasten ja heidän vanhempiensa näkemyksiä ja kokemuksia käyttämistään palveluista ja tarvittaessa kysyä vanhemmilta, mitä he ajattelevat näistä toimintamuodoista ja muista sektorin tuottamista palveluista. Toiminnallisten vanhempainiltojen ja asiakaskahviloiden kehittämisessä ja juurruttamisessa on näihin paneutuvien kehittämisosioiden syytä tehdä yhteistyötä ja tuottaa esimerkiksi yhteinen raportti kehittämistyön etenemisestä eri toimintaympäristöissä. Tavoite 2 Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Lapset puheeksi -menetelmän ja toiminnallisten vanhempainiltojen käyttöönotto ja juurruttaminen ovat useimmissa kehittämisosioissa joko tavoitteena tai keinona kohtaamisen ja vuorovaikutuksen parantamiseksi. Menetelmän käyttöönotto ei kuitenkaan liene tavoite vaan keino saavuttaa jokin tavoite, esimerkiksi toimiva vuorovaikutus perheen ja ammattilaisten välillä! Raumalla mallinnetaan ja pilotoidaan nuorisopalveluiden ja kouluterveydenhuollon välinen ohjausmalli Omin jaloin. Omin jaloin -malli on yksilötyömenetelmä, joka on tarkoitettu vuotiaille. Toiminnassa kartoitetaan nuorten elämäntilanne kokonaisvaltaisesti ja tavoitteena on löytää yhdessä nuoren kanssa hänen vahvuutensa sekä lisätä hänen ymmärrystään omien valintojen vaikutuksesta tulevaisuuteen. Tapaamisia nuoren kanssa on 6-7 kertaa ja huoltajan kanssa vähintään kerran. Malli on kehitetty Lohjalla. Raumalla pilotoidaan koulupoissaolomallia poissaolojen vähentämiseksi. Erityisesti huomioidaan vanhempien ja perheen tukeminen ja vuorovaikutus ammattilaisten välillä. Toiminnallisissa vanhempainilloissa tavoitteena on myös hyvä ja luonteva vuorovaikutus perheiden ja ammattilaisten välillä. Lapset puheeksi -menetelmän levittäminen ja juurruttaminen useissa kehittämisosioissa parantaa asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutusta. Raumalla Kasvamme yhdessä -vanhempainilloissa ideana on tukea vanhemmuutta erilaisia nuorten asioita yhdessä pohtien.

14 (23) Säkylässä järjestetään toiminnallisia Selviytymispeli-vanhempainiltoja 7.-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Säkylässä jatketaan tyttöjen kerhomuotoista pienryhmätoimintaa. Ryhmän tarkoituksena on vahvistaa osallistujien sosiaalisuutta ja ehkäistä ongelmia koulunkäynnissä. Säkylässä suunnitellaan lapsiperheiden osallistamista kansalaisraadin avulla. Salossa kehitetään matalan kynnyksen toimintamallia, joka mahdollistaisi asiakkaan luontevan kohtaamisen oikea-aikaisesti. Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittämisen osio kehittää tavoitteidensa mukaisesti eri menetelmin ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen edistämisen keinoja ovat eskarikahvila, vauvakahvila, yläkouluikäisten vanhempainkahvila, II-asteen kotiväen tilaisuus, nuorten elämänhallintaryhmä, Selviämispeli-illat ja Kasvamme yhdessä -illat. Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosio kehittää käytäntöjä, joilla erikoissairaanhoidossa voidaan vahvistaa somaattisesti ja psyykkisesti sairaiden vanhempien ja perheiden lasten huomioon ottamista. Tähän tarkoitukseen ollaan mallintamassa Satakummi-toimintaa. LP-menetelmää ollaan juurruttamassa kuntien lisäksi erikoissairaanhoitoon pyrkien rohkaisemaan aikuisia puhumaan myös vaikeista asioista lasten kanssa. Ehdotus: Hankkeessa on kehitetty ja juurrutettu monia menetelmiä lasten ja vanhempien sekä ammattilaisten vuorovaikutuksen parantamiseksi. Tärkeää on pitää kirkkaana mielessä juurrutettujen menetelmien perimmäinen tavoite eli muutos lapsen, nuoren ja perheen tilanteessa. Hankkeessa tulisi sopia vastuutahot ja käytännöt siitä, miten näinkin monien menetelmien käyttöä jatketaan systemaattisesti. Tavoite 3 Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista sekä palveluohjausta. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen malleja ja käytäntöjä on kehitetty useissa hankkeissa ja myös kuntien perustyönä. Tässä hakkeessa varhaisessa puuttumisessa ja palvelutarpeen arvioinnissa on hankesuunnitelman mukaan seuraavia pyrkimyksiä. Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosiossa kehitetään keinoja ehkäistä ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle mm. kehittämällä psykiatrisen ja somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja lapsikeskeisemmiksi ja ottamalla käyttöön malleja, jotka tukevat vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. LP-menetelmä on työntekijöille konkreettinen työkalu potilaiden lasten huomioimiseen. Sen avulla on mahdollista tunnistaa perheiden avuntarve entistä varhemmin.

15 (23) Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaista yhteistyötä kehittävässä osiossa sisältyy varhaisen avuntarpeen tunnistaminen tavoitteeseen, jossa sen lisäksi kehitetään ammattilaisten ja asiakkaan vuorovaikutusta. Kehittämisosiossa on aloitettu useita vuorovaikutteisia ryhmätoimintoja: Eskarikahvila, vauvakahvila, yläkouluikäisten vanhempainkahvila, II-asteen kotiväen tilaisuus, nuorten elämänhallintaryhmä, Selviytymispeli-ilta ja Kasvamme yhdessä -illat. Nämä toimintamallit muodostavat areenan, jolla varhainen avuntarpeen tunnistaminen tulee mahdolliseksi. Säkylän kehittämisosion perheiden kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamallin tavoitteena on myös avun tarpeen varhainen tunnistaminen. Konkreettisina keinoina varhaiseen avun tarpeen tunnistamiseen juurrutetaan niin ikään LP-menetelmää, toiminnallisia Selviytymispeli -vanhempainiltoja ja Ihmeelliset vuodet -menetelmää. Salon kehittämisosiossa kehitetään matalan kynnyksen palvelua, joka mahdollistaa ongelmien varhaisen tunnistamisen. Avopediatri käy koulujen oppilashuoltoryhmissä ja psykiatrinen sairaanhoitaja on koululla päivän viikossa. Salossa pyritään myös hyödyntämään laajojen terveystarkastusten tuloksia mahdollisten ongelmien havaitsemiseksi. Rauman kehittämisosiossa on kehitetty malli luvattomien ja pitkittyvien koulupoissaolojen ehkäisyyn sopimalla yhteisiä toimintatapoja, joilla nuorisotyössä voidaan tukea koulupoissaoloilla oirehtivaa nuorta. Ehdotus: Hankkeessa on hyvä keskustella, miten palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus liittyvät tai eivät liity malleihin, joita kuvataan lähinnä varhaisen puuttumisen keinoina. Tavoite 4 Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneiden ja/tai toistuvien koulupoissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Tämä tavoite on keskeinen Rauman kehittämisosiossa. Muilla kehittämisosioilla se on osana suurempaa kokonaisuutta. Rauman kehittämisosiossa on toisena päätavoitteena peruskoulun luokkalaisten pitkittyneiden ja luvattomien koulupoissaolojen ehkäisemismallin kehittäminen. Koulupoissaolomallia on pilotoitu Uotilanrinteen peruskoulussa. Kehittämispalaverissa sovitaan yhteisiä toimintatapoja, joilla nuorisotyössä voidaan tukea koulupoissaoloilla oirehtivaa nuorta. Malli on tarkoitus levittää myös muihin Rauman kouluihin. Salon suunnitelmassa matalan kynnyksen palvelun ja toimintamallin välillisenä vaikutuksena lienee myös koulupoissaolojen väheneminen. Matalan kynnyksen mallissa kyetään oppilaiden ongelmiin puuttumaan varhemmin, kun kouluilla on mahdollisuus käyttää pediatrin ja psykiatrisen sairaanhoitajan asiantuntemusta. Säkylän kodin, koulun ja kunnan hallintokuntien välisen yhteistyön lisäämisellä ja paremmalla varhaisen tuen tarpeen tunnistamisella lienee myös koulupoissaoloihin vaikutusta.

16 (23) Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio mainitsee hankesuunnitelmassaan tavoiteltavana vaikutuksena koulukieltäytymisten ja koulusta erottamisten vähentymisen. Keinona tähän on mm. avun tarpeen varhainen tunnistaminen. Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy -kehittämisosiossa koulupoissaoloihin voi olla vaikutusta, kun vaikeasti sairastuneen aikuisen lapsiomainen huomioidaan palveluissa ja hän saa ajoissa tarvitsemaansa tukea. Ehdotus: Kehittämisosioiden tavoitteissa koulupoissaolojen ehkäisy on, Rauman osiota lukuun ottamatta, ennemmin toivottava seuraus kuin varsinainen kehittämistavoite. Kehittämisosiot voisivat tehdä Rauman kanssa yhteistyötä ja saada yhteisenä tuotoksena mallin tai keinovalikoiman koulupoissaoloihin vaikuttamiseksi. Tavoite 5 Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. Vastuutahoina ovat Salo, Säkylä ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Satakunnan sairaanhoitopiirin toinen kehittämisosio keskittyy ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn, erityisesti silloin, kun perheen vanhempi on vakavasti sairas. Kehittämisosiossa on aloitettu vakavasti sairaiden vanhempien lasten tukikummitoiminta. Lapsikeskeinen työskentely on juurrutettu erikoissairaanhoitoon kahdelle pilottiosastolle. LP-menetelmää on levitetty sekä erikoissairaanhoidon osastoille, että perusterveydenhuoltoon. Säkylän kehittämisosion tavoitteet, perheiden kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamallien kehittäminen ja verkostomaisen yhteistyön kehittäminen, sisältävät myös otsikon tavoitteen kannalta merkityksellisiä elementtejä. Lapsen ja hänen perheensä ongelmien kohtaaminen useamman toimijan välisenä yhteistyönä luo edellytyksiä ylisukupolvisen ketjuuntumisen katkeamiselle. Salossa juurrutetaan LP-menetelmää ja sen pitkän aikavälin vaikutuksena nähdään ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. Sama vaikutus voidaan ajatella olevan varhaisvaiheen puuttumisen kehittämisellä kouluissa. Salossa pyritään myös hyödyntämään laajojen terveystarkastusten tuloksia mahdollisten ongelmien havaitsemisessa. Ehdotus: Kehittämisosiot pohtivat, mitä muita elementtejä ylisukupolvisten ongelmien ketjuuntumisen katkaiseminen käsittää perheiden auttamisessa kuin nyt käytetyt menetelmät. Tavoite 6 Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. Vastuutahona on Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosio. Tämä tavoite on keskeinen Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisuuden ehkäisemisen kehittämisosiossa. Potilaiden lapsia tuetaan heidän kehitysympäristöissään toiminnallisella verkostollisella yhteistyöllä ja vapaaehtoisen tukikummin avulla. Kuntien ja erikoissairaanhoidon lapsilähtöisellä työotteella pyritään laajoihin yhtenäisiin toimintakäytäntöihin lapsen

17 (23) ja perheen varhaisessa tukemisessa. Kehittämisosiossa on levitetty LP-menetelmää niin sairaalan osastoilla kuin kunnissa. Pilottiosastoilla LP-menetelmän käyttö on jo systemaattista. Ehdotus: Kehittämisosiossa tulisi tarkentaa, mitä yhteistyö kuntien peruspalvelujen kanssa sisältää menetelmäkoulutusten lisäksi. Tavoite 7 Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä. Vastuutahona on Rauma. Rauman kehittämisosion keskeinen tavoite on alaikäisten ehkäisevän päihdetyön koordinointi ja toimintamalli. Monialaisen, hallintokuntarajat ylittävän päihdetyöryhmän jäsenet on valittu ja ryhmä on jo kokoontunut. Yhteen sovittavan johtamisen työryhmä on aloittanut kaupungissa ja siinä on paikka myös ehkäisevällä päihdetyöllä. EPT-ryhmää kaavaillaan terveyden edistämisen puolelle, ei sote -alueelle. Toimintamallia varten pilotoidaan hankkeessa erilaisia ehkäisevän päihdetyön ja varhaisen puuttumisen keinoja; aikuispartiotoiminta koulujen päätösviikonloppuina, Omin jaloin -toimintamalli, NA-vertaistukiryhmän toimintaedellytysten luominen, tapahtumat ja koulutukset. Kehittämisosiossa otetaan käyttöön myös ehkäisevän päihdetyön vuosikello, joka auttaa yhteistyötahoja hahmottamaan koko kaupunkia koskevan ehkäisevän päihdetyön kenttää ja suunnittelemaan sitä pitkäjänteisesti. Tavoite 8 Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Tämä tavoite on eri tavoin ilmaistuna mukana kaikissa kehittämisosioissa. Seuraavassa muutamia näkökulmia ja poimintoja kehittämisosioiden suunnitelmista: Rauman kehittämisosiossa verkostomainen yhteistyö on mukana ehkäisevän päihdetyön koordinaatiossa ja varhaisen puuttumisen kehittämisessä alaikäisten päihteiden käyttöön ja luvattomiin koulupoissaoloihin. Sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio vie kuntiin verkostomaisen yhteistyön ja menetelmien osaamista mm. koulutuksen (case -työskentelyn) avulla. Sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosio painottuu enemmän erikoissairaanhoidon sisällä tarvittavaan yhteistyöhön ja yhteistyöhön peruspalvelujen kanssa lapsiomaisen huomioimiseksi ja palvelujen kehittämiseksi lapsilähtöisiksi. Säkylässä verkostomainen yhteistyö on jo nyt toteutumassa uudella tavalla kokonaisvaltaisten auttamisen toimintamallien kehittämisessä. Konkreettisina toimintamuotoina ovat mm. toiminnalliset vanhempainillat ja ryhmätoiminnat, joissa ovat mukana eri hallintokunnat. Salossa on yhteistyötä kehitetty koulujen matalan kynnyksen palveluissa. Yhdellä koululla on pilotoitu psykiatrian sairaanhoitajan työskentelyä viikoittain ja avopediatri osallistuu mm.

18 (23) oppilashuoltotyöryhmien kokouksiin. Ehdotus: Kehittämisosiot voisivat tehdä yhteistyötä verkostomaisen yhteistyön mallintamisessa. On myös syytä määritellä, mitä verkostomaisella yhteistyöllä tarkoitetaan eri yhteyksissä. 6 Kehittämisosiot omien toteuttamissuunnitelmiensa valossa Vertaisarviointikeskusteluista arvioiva osion työntekijät laativat muistion, joka toimitettiin arvioitavan kehittämisosion työntekijöille. Oman kehittämisosion muistiosta kukin voi tarkistaa, mitä keskustelua oma kehittämisosio on saanut aikaan, mitä on hämmästelty, mikä on tehnyt vaikutuksen ja mitä kehittämisvinkkejä on saatu arvioijalta. Tässä raportissa ei käydä yksityiskohtaisesti kehittämisosioittain saatua palautetta läpi. Sen voi kukin kehittämisosio tarkistaa muistiosta ja hyödyntää kehittämistyössään. Vertaisarviointikeskusteluja ohjasivat etukäteiskysymykset. Alla on koottu vertaisarviointikeskusteluista ja niistä tehdyistä muistioista tulokset kunkin kysymyksen alle. Mitä koko hankkeen tavoitteita kehittämisosionne tavoitteet edistävät? Mitkä kehittämisosionne tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa? Mitkä ovat keinot mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi? Mitä tuloksia on jo nähtävissä? Mitä käytännön hyötyjä tuloksista näyttäisi nousevan esiin? Miten tulokset ovat todennettavissa? Vertaisarviointikysymykset 1-5 ja 7. Kunnat ja kuntayhtymät ovat lähteneet Pois syrjästä -hankkeeseen harkitusti ja paneutuneet tavoitteiden miettimiseen huolella ja todellisista tarpeista lähtien. Kehittämistyö voi kuitenkin olla ajateltua haasteellisempaa monestakin syystä. Esimerkiksi muutosvastarinnan voimakkuutta voi olla vaikea arvioida etukäteen. Työyhteisöissä on meneillään monenlaisia muutoksia, mikä saattaa jättää hanketyölle vähemmän aikaa kuin oli suunniteltu. Työyhteisöt kohtaavat myös tilanteita, joihin tulee reagoida välittömästi, jolloin hanke jää hetkittäin vähemmälle huomiolle. Hankesuunnitelma on asiakirja, johon rahoituspäätös perustuu ja se on siinä mielessä sitova. Hankesuunnitelman pohjalta on kuitenkin hyödyllistä tehdä toteuttamissuunnitelma (tässä hankkeessa toimintasuunnitelma). Tähän suunnitelmaan voidaan tehdä sellaisia rajauksia ja tarkennuksia, jotka eivät vaikuta rahoituksen myöntämisen perusteisiin, mutta konkretisoivat hankkeen toteuttamista ja aikatauluttavat kehittämistoimet. Suuremmat muutokset on hyväksytettävä hankkeessa määrätyn protokollan mukaisesti esimerkiksi ohjausryhmässä, hankehallinnossa ja rahoittajan edustajalla. Seuraavat kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet näyttävät vertaisarvioinnin perusteella olevan toteutumassa ja niissä voidaan nähdä merkkejä ensimmäisistä tuloksista.

19 (23) Rauman kehittämisosio Ehkäisevän päihdetyön koordinaatio on vakiinnutettu. On perustettu monialainen päihdetyöryhmä, joka sijoittuu terveyden edistämisen puolelle, ei siis sote-alueelle. Monialainen koulupoissaolomalli on kehitetty ja sitä on pilotoitu Uotilanrinteen koulussa. Malli on tarkoitus levittää muihin kouluihin. Vanhempien kasvatustehtävän tukemiseksi on toteutettu Kasvamme yhdessä -ilta ja tavoitteena on toteuttaa toinenkin. Kannabismyönteisiin asenteisiin on kyetty vaikuttamaan koulutustilaisuuksilla ja asenteet ovat realisoituneet nuorilla, vanhemmilla ja ammattilaisilla. Hallintorajat ylittävä yhteistyö on vahvistunut. Ehkäisevän päihdetyön vuosikello on otettu käyttöön ja kirjattu koulun työsuunnitelmaan. Nuoren päihteidenkäyttäjän palvelupolku on kuvattu. Omin jaloin -toiminta on vakiinnutettu. Nuorisopalveluissa on koordinaatiovastuu uusien työntekijöiden kouluttamisessa toimintaan. Salon kehittämisosio Matalan kynnyksen toimintamallissa on pilotoitu psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottoa yhdellä koululla, jonka jälkeen matalan kynnyksen palvelun kehittämistä on jatkettu avopediatrin toiminnan kautta. Toimintamallissa pyritään puuttumaan varhaisessa vaiheessa nuorten ongelmiin, jotta vältyttäisiin tarpeettomalta ohjaamiselta mm. psykiatriseen hoitoon. Lapset puheeksi ja Ihmeelliset vuodet -menetelmiä on juurrutettu. Ihmeelliset vuodet -menetelmän osalta koordinaatiovastuu on kasvatus- ja perheneuvolalla. Laajojen terveystarkastusten tuloksia pyritään hyödyntämään ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisemiseksi. Tulosten hyödyntämisen keinona on yhtenäinen rakenteellinen kirjaaminen, jolla pyritään aiempaa varhaisempaan tunnistamiseen ja tilanteisiin puuttumiseen. Kouluterveydenhoitajille on perustettu tutor-ryhmät, joissa pyritään paneutumaan haastaviin tapauksiin. Säkylän kehittämisosio Tavoitteena on perheiden kokonaisvaltaisten auttamisen toimintamallien kehittäminen. Tähän tavoitteeseen liittyen on toteutettu LP -menetelmän koulutus ja laajempi käyttöönotto, järjestetty toiminnallisia Selviytymispeli -vanhempainiltoja, aloitettu tyttöjen kerhomuotoinen pienryhmätoiminta, aloitettu tukimummi ja -vaaritoiminta, aloitettu Ihmeelliset vuodet - ryhmien toiminta, toteutettu lapsiperheiden kansalaisraati ja toteutettu Birgit Vuori-Metsämäen koulutus lasten ja nuorten arjen tukemisesta.

20 (23) Toisena tavoitteena on verkostomaisen yhteistyön kehittäminen. Tähän tavoitteeseen liittyen on toteutettu LP -menetelmän koulutus ja laajempi käyttöönotto, järjestetty toiminnallisia Selviytymispeli -vanhempainiltoja ja aloitettu Ihmeelliset vuodet -ryhmien toiminta. Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio Lasten ja nuorten perheiden osallisuutta palvelujen kehittämisessä ja omassa asiassaan on edistetty perustamalla vauva-, eskari- ja vanhempainkahviloita, järjestämällä toiminnallisia vanhempainiltoja ja nuorten elämänhallintaryhmiä. Verkostomainen yhteistyö on samalla vahvistunut. Asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisten välillä on voitu kehittää mainituissa kahviloissa ja vanhempainiltoja ja nuorten elämänhallintaryhmiä järjestämällä. Palvelutarpeen arviointia ja avuntarpeen varhaista tunnistamista on kehitetty eskarikahviloiden alkukartoituksin ja kuntakäynnein. Moniammatillista, hallintokunta- ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä on kehitetty kuntakäynnein, verkostotyön koulutuksella ja perustason ja erikoissairaanhoidon yhteistyön vahvistamisella sekä hankkeen aloittamilla ryhmämuotoisilla toiminnoilla. Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosio Ensimmäiset kummit on koulutettu ja he ovat aloittamassa kummityöskentelyn. LP-menetelmän käyttö pilottiosastoilla on jo systemaattista. LP-kouluttajia on valmistunut 22 ja LP-osaajia on koulutettu Satakunnassa toistasataa. Satakummi -verkosto ja LP-kouluttajaverkosto tapaavat säännöllisesti. Kuntien ja erikoissairaanhoidon monialaiset yhteistyötapaamiset ovat säännöllisiä. Miten tulokset tukevat sote-integraatiota? Vertaisarviointikysymys 6. Monialaisten työmuotojen muodostuminen on lisännyt aitoa vuoropuhelua organisaatiorajojen yli. Hallintokuntia on tuettu muodostamaan yhteisiä foorumeja asiakkaiden tueksi. Salossa lasten ja nuorten palvelut sekä VSSHP ovat valmistelleet kiinteässä yhteistyössä alueellista toimintamallia. Pilotoinnissa oleva avopediatri-toiminta on yksi esimerkki tästä. Integraation myötä asiakkaan tulisi saada palvelut sujuvana hoito- tai palveluketjuna. LP-menetelmän kouluttaminen ja Selviytymispeli-vanhempainillat tukevat ja lisäävät verkostomaista yhteistyötä kunnassa. Mitä odottamatonta on ilmaantunut? Vertaisarviointikysymys 8. Tällä kysymyksellä halutaan kannustaa hanketyössä mukana olevia havainnoimaan ja myös dokumentoimaan toimintaympäristön ilmiöitä ja tapahtumia. Heikotkin signaalit voivat olla merkityksellisiä ennakoinnin kannalta.

21 (23) Rauman osiossa oli yllättänyt monialaisen yhteistyön tarve ja sen vahvistuminen kehittämisosion aikana. Päihdeklinikan ja Rauman mielenterveysseuran jalkautuminen peruskouluun (Nanun koulu) EPT-vuosikellon myötä. Idea syntyi hankkeen myötävaikutuksella. Odottamatonta oli kannabiksen hyväksyvä asenne, myös työntekijöillä. Salon kehittämisosio pääsi alkamaan vasta kesällä 2014 ja projektityöntekijä sanoutui irti hankkeen puolivälissä. Matalan kynnyksen palvelua kehitetään uudelta pohjalta Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin syksyllä 2015 aloittaman avopediatri -toiminnan kanssa yhteistyössä. Hankkeen on täytynyt ketterästi muuntautua Salon kaupungin ja sairaanhoitopiirin organisaatiomuutosten mukana. Säkylässä yllätti vähäinen innostus koulutustilaisuuteen lasten ja nuorten arjen tukemisessa. Satakunnan sairaanhoitopiirin Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosiossa on odottamatonta ollut hallintokuntien välisen yhteistyön lisääntyminen ja kiinnostus eskarikahvila -toimintaan. SATSHP:n ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy kehittämisosiossa odottamatonta oli suunnittelematta syntynyt koululaisten julistekampanja ja Satakummi pienryhmätoiminta. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? Vertaisarviointikysymys 9. Kehittämistyötä auttaneet tekijät Selkeät tavoitteet ja toimenpiteet ovat auttaneet onnistumisessa Sitoutunut isku- ja tukiryhmä Projektityöntekijän ja yhteyshenkilöön tiivis yhteistyö on edistänyt etenemistä Ehkäisevän päihdetyölain uudistuminen tuki EPT-koordinointia Projektityöntekijän pysyvyys, innostuneisuus ja kentällä tunnettuus on auttanut Projektipäällikkö on auttanut tavoitteiden kirkastamisessa Salon kaupungin sitoutuminen LP- ja Ihmeelliset Vuodet -menetelmien käyttöönottoon Esimiesten myönteinen suhtautuminen toiminnan kehittämiseen Työntekijöiden motivaatio Keskustelun avaus on ollut helppoa eri hallintokuntien toimijoiden kanssa MLL:n Säkylän paikallisyhdistys on lähtenyt viemään tukimummi ja -vaaritoimintaa eteenpäin Tukiryhmässä osallistujia kaikista hallintokunnista ja osanotto kokouksiin on ollut hyvä Entisen projektityöntekijän tuki ja apu, kuten myös projektipäällikön Selkeä toimintamallin ohjeistus Toimintamallin käytöstä innostuneet työntekijät Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kuntapalaverit Valittu menetelmä on tutkittu ja näyttöön perustuva.

22 (23) Kehittämistyön haasteet Kaupungin taloustilanteen romahdus tuli juuri kehittämisosion kiivaimpaan aikaan. Työntekijät ovat kuormittuneempia, keskittyvät perustehtäväänsä ja kehittämisosion tavoitteille ei ollut enää niin hyvää tahtotilaa Muutosvastarinta Kaupungin taloudellinen tilanne ja organisaation jatkuva muutos rasittivat työntekijöiden jaksamista ja aiheuttivat epävarmuutta ja vähensivät motivaatiota osallistua uudistuksiin ja kehittämiseen. Koulujen opettajat eivät ole saaneet kasattua suunnitteluryhmää LP-menetelmän käyttöönottamiseksi. Kuntien yhdistyminen ja viime syksyn lomautusuhka ovat vaikeuttaneet kehittämistyötä. Työvoiman vaihtuvuus Toimintamallien toteuttaminen iltaisin Pinttyneet asenteet psykiatrialla Olisi tarvittu toinen LP-kouluttaja. Mitä apua arviointitiedon keräämisestä on ollut kehittämistoiminnassa (hankepäiväkirjat, asiakaspalautteet ym.). Vertaisarviointikysymys 10. Antavat suuntaa kehittämistyölle ja pitävät fokuksen tavoitteissa ja toimenpiteissä Arviointi- ja palautetiedon avulla koko perheen auttamisen merkitys on tullut esille, on kyse sitten koulupoissaoloista tai päihteistä Aikataulutus pysyy realistisena Auttaa työnhallinnassa Yhteistyö vertaisten kanssa Vanhempainiltojen osalta palautteet ovat olleet hyvin tarpeellisia. Käy ilmi, mitä aiheita pidetään tarpeellisina Asiakaspalautteiden pohjalta on pystytty toteuttamaan toimintoja asiakaslähtöisesti Hankepäiväkirjoista ei ole apua ollut, koska ne ovat julkisia, eikä niihin voi laittaa kaikkea tarvittavaa tietoa.

23 (23) Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan käytäntöön? Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön? Mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? Mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? Miten kehittämistyön juurtumisen edellytyksiä voisi parantaa? Vertaisarviointikysymykset Juurtumassa olevia kehittämistyön tuloksia ovat: EPT-koordinaatio, ehkäisymalli luvattomiin koulupoissaoloihin Ihmeelliset vuodet -ryhmä aloittaa ja toiminnan raamit on sovittu Matalan kynnyksen mallissa avopediatri tekee työtä pilottikoulujen kanssa Terveydenhoitajien tutor-ryhmät LP-menetelmä on saatu juurtumaan Tyttöjen kerhomuotoinen pienryhmätoiminta Selviytymispeli -vanhempainillat Ihmeelliset vuodet -ryhmät Eskarikahvila Nuorten elämänhallintaryhmä Toiminnalliset vanhempainillat Satakummi-toiminnan jatkamiselle on löytynyt halukkaita tahoja Vakavasti sairaiden vanhempien lasten tukeminen on systemaattista pilottiosastoilla Sairaanhoitopiiri jatkaa LP-työryhmätyöskentelyä Monissa kunnissa LP on juurtumassa ainakin osaan palveluja. Miten kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan? Tukiryhmässä on tehty suunnitelmat ja tavoitteet Tyttöjen ryhmiin on saatu vakituiset vetäjät ja rahoitus on hankkeen jälkeen luvattu perusturvasta Toiminnalliset vanhempainillat on sisällytetty koulun lukuvuosisuunnitelmaan Ihmeelliset vuodet -ryhmille on kahden työntekijän työsopimukseen varattu aikaa ryhmien suunnittelua ja järjestämistä varten Kunnassa on ymmärretty toimintamallin hyöty Hyvin kootut ja toimivat työryhmät Henkilökohtaiset kontaktit ja tapaamiset ovat erittäin tärkeässä roolissa. Juurtumista edistäneet tekijät Juurruttamissuunnitelman mukainen toiminta

24 (23) Päättäjien yhteisymmärrys siitä, että lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointiin on tärkeää panostaa Uusi sosiaalihuoltolaki Kunnassa on löytynyt innokkaat työntekijät toimimaan vetäjinä ja osallistumaan toimintaan Tukiryhmässä on jäseniä kaikista hallintokunnista, joten kokouksissa on helppo tehdä pitäviäkin sopimuksia Toimintamallin hyvä ja perusteltu esittely toimijoille kunnissa Motivointi ja innostaminen sekä mukanaolo toiminnan suunnittelussa sekä käynnistämisessä Yhteistyön lisääntymien kunnan eri hallintokuntien välillä Yhtenäinen ja toimiva tapa ylitöiden korvaamisessa Asiaan vihkiytynyt työntekijä, joka uskoo ja näkee toimintamallin hyödyt ja ylläpitää sen käyttöä Asiakaspalaute on ollut erinomaista. Juurtumista estäneet tekijät Ajan puute Kaupungin henkilöstön ja organisaation muutokset LP-menetelmä ei ole saanut innokasta kannatusta opettajilta eikä varhaiskasvatuksesta Kuntien yhdistyminen ja lomautusuhka ovat vähentäneet työntekijöiden motivaatiota Työntekijöiden liikkuvuus Oman työn muuttaminen on vaikeaa Osa malleista vaatii iltatyötä Vastuuhenkilön puuttuminen Kiire omassa työssä Juurtumisen edellytyksiä voidaan parantaa arviointikeskustelujen mukaan: Tarvitaan entistä vahvempaa avainhenkilöiden sitoutumista kehittämisosion tulosten juurruttamiseen, jotta saadaan lopullisia poliittishallinnollisia päätöksiä toimintatapojen vakiinnuttamiseksi Lisää julkisuutta Selkeä suunnitelma ja aikataulu jokaiselle toimenpiteelle olemassa olevien työntekijöiden tehtäviin Edetään sovittujen suunnitelmien mukaisesti Toimintamallin hyötyjen näkeminen esimiestasolla Työntekijän innostuminen toimintamallin käytöstä sekä usko siitä saatuihin hyötyihin Nimetään vastuuhenkilöt toimintojen jatkamiseksi

25 (23) Projektipäällikkö voisi tehdä tiedotustyötä ja yhteistyötä lautakuntiin ja valtuustoihin päin. Onko kunnassa tehty päätökset siitä, mitkä kehittämisosion avulla aloitetut toiminnat vakiinnutetaan kunnan toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat sisällytetty seuraavaan talousarvioon? Vertaisarviointikysymys 16. Pilotoiduista hyvistä toimintamalleista laaditaan lista ja esitykset vakiinnuttamisesta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma päivitetään Salon kaupunki on sitoutunut LP- ja Ihmeelliset vuodet -menetelmiin Terveyskeskuksessa on tehty päätös tehostaa laajoista terveystarkastuksista saatavaa hyötyä kehittämällä yhtenäistä kirjaamista ja laajojen terveystarkastusten sisältöä Vuoden 2017 budjetissa tullaan huomioimaan juurrutettavat asiat ja niistä aiheutuvat kustannukset Eskarikahvila tulee Kankaanpäähän ja Eurajoelle Nuorten elämänhallintaryhmä tulee Huittisiin LP on useissa kunnissa päätetty ottaa kunnan toiminnaksi. 7 Huomioita Tämän luvun huomiot ovat vertaisarviointikeskusteluihin osallistuneiden Pikassoksen työntekijöiden Heli Toroskan ja Matti Mäkelän omia. Kehittämisosiot ovat edenneet hyvin tavoitteidensa mukaisesti. Työntekijöillä on vahvaa osaamista osioiden kehittämissisällöissä. Kehittämisosioiden suunnitelmat ovat syntyneet todellisesta tarpeesta, mikä vahvistaa kehittämisen asemaa organisaatiossa. Hanke- ja projektityön logiikka on kehittämisosioilla parantunut, mutta siinä on vielä kehitettävää. Loogisesti rakentuva suunnitelma on selkeä runko kehittämiselle ja siksi erittäin tärkeä ja lopulta myös helpottaa työntekijän työtä. Suunnitelmassa tulee olla mahdollisimman selkeästi ilmaistu tavoite eli toivottu asiaintila, johon pyritään. Sen lisäksi tulee luetella ne toimenpiteet eli keinot, jotka suorittamalla tavoite halutaan saavuttaa. On mietittävä, mitä konkreettisia tuotoksia syntyy ja mitä tuloksia saadaan aikaan, kun tavoitteet toimenpiteiden myötä saavutetaan. Kaiken aikaa on hyvä itse arvioida, onko se, mitä tehdään, linjassa sen kanssa, mitä pitää tehdä. Lisäksi on mietittävä,

26 (23) miten erityisesti hyödyt ja vaikutukset saadaan konkreettisesti näkyviin. Asiakkaiden kokemusta kannattaa myös rohkeasti kysyä. Esimiesten tuki nousi keskusteluissa tärkeäksi. Esimies luo edellytyksiä tulosten juurtumiselle ja tukee henkilöstön jaksamista. Tukiryhmien toiminta voi edistää parhaimmillaan kehittämistyön onnistumista ja tulosten juurtumista. Tukiryhmä voi vielä hankkeen loppuessa osallistua tulosten juurruttamiseen. Osallisuus on huomioitu ohuesti kehittämisosioiden työssä. Kehittämistyötä on tehty perinteisesti ammattilaiselta asiakkaalle. Kehittämistyötä olisi mahdollista tehdä enemmän yhdessä palvelun käyttäjien kanssa. Kehittämistyön tuloksia voisi vielä hankkeen loppuessakin arvioida asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa. Hankkeen puitteissa olisi mahdollista valmistautua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen ottamalla käyttöön maakunnallisesti yhtenäisiä käytäntöjä. Hankkeessa on kehittämisosioilla yhteisiä tavoitteita, joita olisi hyvä miettiä yhdessä ja luoda yhteneväisiä ratkaisuja. Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisesta kehittämisestä on hankkeessa selvästi nyt alettu kiinnittämään huomiota yhteiseen kehittämiseen. Kehittämisosioissa painottuu menetelmien käyttöönotto. Kehittämisen painopisteen tulisi olla enemmän tavoiteltavissa muutoksissa, jolloin menetelmät olisivat muutoksen saavuttamisen keinoja ja myös muille mahdollisille keinoille olisi enemmän tilaa. Hankekokonaisuuden yhteisten teemojen ja tavoitteiden avaaminen ja tarkempi huomioon ottaminen kehittämistyössä on tarpeen. Koulutuksessa saatu tieto ei suoraan siirry työyhteisön osaamiseksi. Hanke järjestää paljon koulutusta. Koulutuksen vaikuttavuutta on hyvä miettiä tarkkaan. Kehittämisosiot voisivat esimerkiksi yhdessä suunnitella ja kokeilla erilaisia työtapoja, joilla koulutuksessa saatu tieto sisäistetään ja se muokkautuu osaksi uutta tavoitteiden mukaista toimintakulttuuria. Koulutuksen vaihtoehtona voisivat olla esimerkiksi työpajatyöskentely, jossa henkilökunta yhdessä oppii, kokeilee ja vaihtaa kokemuksia uusista työtavoista. Koulutusten tietosisällön ja menetelmien lisäksi tulisi kiinnittää huomiota siihen, mihin rakenteisiin tieto ja osaaminen liittyvät. Arvioinnin toteutuksessa on vielä oppimista. Arvioijan roolia ei ole kehittämisosioissa kaikilta osin sisäistetty. Vertaisarviointikeskusteluissa haluttiin olla mukavia ja kannustavia, ei ratkaisuja kyseenalaistavia kriittisiä ystäviä. Kysymyksiä tyydyttiin lukemaan

27 (23) mekaanisesti lomakkeesta, vaikka olisi ollut tilaisuus enemmän tehdä pohdittuja arvioita ja kysymyksiä. Arviointi on aina osa kehittämistä ja siihen on tulevissa hankkeissa kiinnitettävä huomiota alusta asti. Pikassoksen arviointien vetäjien itsekritiikkiä: Myös nyt toisella vertaisarviointikerralla olisi pitänyt panostaa enemmän arviointikeskusteluihin valmistautumiseen ja ohjeistukseen. Oletuksena oli, että toisella kerralla perusasiat olisivat jo hallussa, mutta ihan näin se ei mennyt ja jonkin verran oli myös uusia hanketyöntekijöitä, jotka eivät olleet osallistuneet ensimmäiseen arviointiin.

28 Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Säkylä

29 Päivän ohjelma Aamukahvit ja päivän avaus Kehittämisosioiden ajankohtaiset kuulumiset Vertaisarvioinnin tulokset ja keskustelua aiheesta Lounas Pois syrjästä-, Yhteisvoimin kotona- ja PPPR hankkeen yhteisjulkaisu Pois syrjästä hankkeen päätösseminaari Kahvi Muut asiat ja päivän päätös

30 Yhteenveto vertaisarvioinnista

31 Lähtökohtia Vertaisarvioinnin päätarkoituksena on tuottaa tietoa kehittämisosioiden etenemisestä Tuettu itsearviointi, jossa arvioidaan kehittämisosioiden ja samalla koko hankkeen kehittämisprosessia Näkökulma kehittämisosiosta kokonaisuuteen Käytännössä vertaisarviointi tarkoitti tässä kehittämisosioiden välisiä vertaisarviointikeskusteluja, joissa kehittämisosiot toimivat vuorollaan arvioijan ja arvioitavan roolissa Vertaisarviointien koordinointi ja yhteenvetoraportointi hankittiin asiantuntijapalveluna Pikassokselta (Heli Toroska ja Matti Mäkelä) Pikassoksen tehtävänä oli valmentaa hanketyöntekijät arviointiin ja vertaisarvioinnin kulkuun; vertaisarvioinnin kulkua käytiin läpi kehittämispäivässä Strukturoitu lomake, joka takasi sen, että kaikissa arvioinneissa käytiin läpi vähintään lomakkeeseen kirjatut kohdat Arvioija huolehti siitä, että vähintään lomakkeessa annetut kysymykset käytiin läpi; arvioivan osion edustaja teki keskustelusta muistion, joka toimitettiin Pikassokselle sekä arvioitavan osion työntekijälle. Vertaisarvioinneissa vaihteleva määrä tukiryhmän jäseniä ja vastuuhenkilöitä.

32 Arviointikysymykset: Ovatko kehittämisosioiden tavoitteet realistisia ja edelleen perusteltavissa? Ovatko kehittämistoiminnan toimenpiteet sellaisia että tavoitteet voidaan niiden avulla saavuttaa? Mitä tuotoksia ja tuloksia kehittämisosiossa odotetaan syntyvän toimenpiteitä toteuttamalla? Mitä vaikutuksia tai hyötyjä odotetaan ilmenevän, kun tavoitteet on saavutettu sovituilla toimenpiteillä?

33 Hankekokonaisuudesta käsin : Hankekokonaisuudella on kahdeksan tavoitetta, joista kuuteen kaikki kehittämisosiot ovat sitoutuneet : 1. Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. 2. Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisen välillä. 3. Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista, sekä palveluohjausta. 4. Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneen ja/tai toistuvien koulupoissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi. 5. Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. 6. Satakunnan sairaanhoitopiiri: Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. 7. Rauma: Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä. 8. Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä

34 1. Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisuuden ehkäisemisen kehittämisosio on lapsikeskeisyyden lisäämisellä pyrkinyt parantamaan lapsen osallisuutta omassa asiassaan ja huomioimaan lapset silloin, kun vanhempi on vakavasti sairas. Salossa nuorten äänen kuulemiseksi on käytössä erilaisia hyvinvointikyselyjä eri kouluilla. Rauman kehittämisosiossa on järjestetty vanhemmuuden tukemiseksi Kasvamme yhdessä ilta ja suunnitellaan toistakin. Illan ideana on asioiden yhdessä pohtiminen, jolloin vanhemmilla on tilaisuus saada tukea ja tulla kuulluiksi. Säkylän toiminnalliset vanhempainillat ja ryhmätoiminta luovat puitteet osallisuudelle. Suunniteltu lapsiperheiden asiakasraati tulee toimimaan kehittämiskumppanina. Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaista yhteistyötä kehittävä osio järjestää asiakaskahviloita (vauvakahvila, eskarikahvila, yläkoululaisten vanhempain kahvila), jotka mahdollistaisivat vanhempien osallistamisen palveluiden kehittämiseen. Ehdotus: Vanhempainilloissa ja asiakaskahviloissa voitaisiin määrätietoisemmin kuunnella lasten ja heidän vanhempiensa näkemyksiä ja kokemuksia käyttämistään palveluista ja tarvittaessa kysyä vanhemmilta, mitä he ajattelevat näistä toimintamuodoista ja muista sektorin tuottamista palveluista. Toiminnallisten vanhempainiltojen ja asiakaskahviloiden kehittämisessä ja juurruttamisessa on näihin paneutuvien kehittämisosioiden syytä tehdä yhteistyötä ja tuottaa esimerkiksi yhteinen raportti kehittämistyön etenemisestä eri toimintaympäristöissä. (Satshp verkostomainen osio, Säkylä, Rauma)

35 Tavoite 2. Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Vastuutahoina kaikki kehittämisosiot Raumalla mallinnetaan ja pilotoidaan nuorisopalveluiden ja kouluterveydenhuollon välinen ohjausmalli Omin jaloin. Omin jaloin -malli on yksilötyömenetelmä, joka on tarkoitettu vuotiaille. Toiminnassa kartoitetaan nuorten elämäntilanne kokonaisvaltaisesti ja tavoitteena on löytää yhdessä nuoren kanssa hänen vahvuutensa sekä lisätä hänen ymmärrystään omien valintojen vaikutuksesta tulevaisuuteen. Tapaamisia nuoren kanssa on 6-7 kertaa ja huoltajan kanssa vähintään kerran. Malli on kehitetty Lohjalla. Raumalla pilotoidaan koulupoissaolomallia poissaolojen vähentämiseksi. Erityisesti huomioidaan vanhempien ja perheen tukeminen ja vuorovaikutus ammattilaisten välillä. Toiminnallisissa vanhempainilloissa tavoitteena on myös hyvä ja luonteva vuorovaikutus perheiden ja ammattilaisten välillä. Lapset puheeksi -menetelmän levittäminen ja juurruttaminen useissa kehittämisosioissa parantaa asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutusta. Raumalla Kasvamme yhdessä -vanhempainilloissa ideana on tukea vanhemmuutta erilaisia nuorten asioita yhdessä pohtien. Säkylässä järjestetään toiminnallisia Selviytymispeli -vanhempainiltoja 7. luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen.

36 Säkylässä jatketaan tyttöjen kerhomuotoista pienryhmätoimintaa. Ryhmän tarkoituksena on vahvistaa osallistujien sosiaalisuutta ja ehkäistä ongelmia koulunkäynnissä. Säkylässä suunnitellaan lapsiperheiden osallistamista kansalaisraadin avulla. Salossa kehitetään matalan kynnyksen toimintamallia, joka mahdollistaisi asiakkaan luontevan kohtaamisen oikea-aikaisesti. Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittämisen osio kehittää tavoitteidensa mukaisesti eri menetelmin ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen edistämisen keinoja ovat eskarikahvila, vauvakahvila, yläkouluikäisten vanhempainkahvila, II-asteen kotiväen tilaisuus, nuorten elämänhallintaryhmä, Selviämispeli-illat ja Kasvamme yhdessä -illat. Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosio kehittää käytäntöjä, joilla erikoissairaanhoidossa voidaan vahvistaa somaattisesti ja psyykkisesti sairaiden vanhempien ja perheiden lasten huomioon ottamista. Tähän tarkoitukseen ollaan mallintamassa Satakummi -toimintaa. LP -menetelmää ollaan juurruttamassa kuntien lisäksi erikoissairaanhoitoon, missä pyritään rohkaisemaan aikuisia puhumaan myös vaikeista asioista lasten kanssa. > Ehdotus: Hankkeessa on kehitetty ja juurrutettu monia menetelmiä lasten ja vanhempien sekä ammattilaisten vuorovaikutuksen parantamiseksi. Tärkeää on pitää kirkkaana mielessä juurrutettujen menetelmien perimmäinen tavoite eli muutos lapsen, nuoren ja perheen tilanteessa (tämän myös arvioinnin näkökulma!)

37 Tavoite 3. Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista sekä palveluohjausta. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosiossa kehitetään keinoja ehkäistä ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle mm. kehittämällä psykiatrisen ja somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja lapsikeskeisemmiksi ja ottamalla käyttöön malleja, jotka tukevat vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. LP-menetelmä on työntekijöille konkreettinen työkalu potilaiden lasten huomioimiseen. Sen avulla on mahdollista tunnistaa perheiden avuntarve entistä varhemmin. Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaista yhteistyötä kehittävässä osiossa sisältyy varhaisen avuntarpeen tunnistaminen tavoitteeseen, jossa sen lisäksi kehitetään ammattilaisten ja asiakkaan vuorovaikutusta. Kehittämisosiossa on aloitettu useita vuorovaikutteisia ryhmätoimintoja: Eskarikahvila, vauvakahvila, yläkouluikäisten vanhempainkahvila, II-asteen kotiväen tilaisuus, nuorten elämänhallintaryhmä, Selviytymispeli-ilta ja Kasvamme yhdessä -illat. Nämä toimintamallit muodostavat areenan, jolla varhainen avuntarpeen tunnistaminen tulee mahdolliseksi. Säkylän kehittämisosion perheiden kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamallin tavoitteena on myös avun tarpeen varhainen tunnistaminen. Konkreettisina keinoina varhaiseen avun tarpeen tunnistamiseen juurrutetaan LP -menetelmää, toiminnallisia Selviytymispeli vanhempainiltoja ja Ihmeelliset vuodet menetelmää. Salon kehittämisosiossa kehitetään matalan kynnyksen palvelua, joka mahdollistaa ongelmien varhaisen tunnistamisen. Avopediatri käy koulujen oppilashuoltoryhmissä ja psykiatrinen sairaanhoitaja on koululla päivän viikossa. Rauman kehittämisosiossa on kehitetty malli luvattomien ja pitkittyvien koulupoissaolojen ehkäisyyn sopimalla yhteisiä toimintatapoja, joilla nuorisotyössä voidaan tukea koulupoissaoloilla oirehtivaa nuorta. > Ehdotus: Hankkeessa on hyvä keskustella, miten palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus liittyvät malleihin, joita kuvataan lähinnä varhaisen puuttumisen keinoina.

38 Tavoite 4. Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneiden ja/tai toistuvien koulupoissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Tämä tavoite on keskeinen Rauman kehittämisosiossa. Muilla kehittämisosioilla se on osana suurempaa kokonaisuutta. Rauman kehittämisosiossa on toisena päätavoitteena peruskoulun 7-9 luokkalaisten pitkittyneiden ja luvattomien koulupoissaolojen ehkäisemismallin kehittäminen. Koulupoissaolomallia on pilotoitu Uotilanrinteen peruskoulussa. Kehittämispalaverissa sovitaan yhteisiä toimintatapoja, joilla nuorisotyössä voidaan tukea koulupoissaoloilla oirehtivaa nuorta. Malli on tarkoitus levittää myös muihin Rauman kouluihin. Salon suunnitelmassa matalan kynnyksen palvelun ja toimintamallin välillisenä vaikutuksena lienee myös koulupoissaolojen väheneminen. Matalan kynnyksen mallissa kyetään oppilaiden ongelmiin puuttumaan varhemmin, kun kouluilla on mahdollisuus käyttää pediatrin ja psykiatrisen sairaanhoitajan asiantuntemusta. Säkylän kodin, koulun ja kunnan hallintokuntien välisen yhteistyön lisäämisellä ja paremmalla varhaisen tuen tarpeen tunnistamisella lienee myös koulupoissaoloihin vaikutusta. Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio mainitsee hanke-suunnitelmassaan tavoiteltavana vaikutuksena koulukieltäytymisten ja koulusta erottamisten vähentymisen. Keinona tähän on mm. avun tarpeen varhainen tunnistaminen. Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy -kehittämisosiossa koulupoissaoloihin voi olla vaikutusta, kun vaikeasti sairastuneen aikuisen lapsiomainen huomioidaan palveluissa ja hän saa ajoissa tarvitsemaansa tukea.

39 Ehdotus: Kehittämisosioiden tavoitteissa koulupoissaolojen ehkäisy on, Rauman osiota lukuun ottamatta, ennemmin toivottava seuraus kuin varsinainen kehittämistavoite. Kehittämisosiot voisivat tehdä Rauman kanssa yhteistyötä ja saada yhteisenä tuotoksena mallin tai keinovalikoiman koulupoissaoloihin vaikuttamiseksi.

40 Tavoite 5. Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. Vastuutahoina ovat Salo, Säkylä ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Satakunnan sairaanhoitopiirin toinen kehittämisosio keskittyy ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn, erityisesti silloin, kun perheen vanhempi on vakavasti sairas. Kehittämisosiossa on aloitettu vakavasti sairaiden vanhempien lasten tukikummitoiminta. Lapsikeskeinen työskentely on juurrutettu erikoissairaanhoitoon kahdelle pilottiosastolle. LP -menetelmää on levitetty sekä erikoissairaanhoidon osastoille että perusterveydenhuoltoon. Säkylän kehittämisosion tavoitteet, perheiden kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamallien kehittäminen ja verkostomaisen yhteistyön kehittäminen, sisältävät myös otsikon tavoitteen kanalta merkityksellisiä elementtejä. Lapsen ja hänen perheensä ongelmien kohtaaminen useamman toimijan välisenä yhteistyönä luo edellytyksiä ylisukupolvisen ketjuuntumisen katkeamiselle. Salossa juurrutetaan LP-menetelmää ja sen pitkän aikavälin vaikutuksena nähdään ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. Sama vaikutus voidaan ajatella olevan varhaisvaiheen puuttumisen kehittämisellä kouluissa. > Ehdotus: Kehittämisosiot voisivat pohtia, mitä muita elementtejä ylisukupolvisten ongelmien ketjuuntumisen katkaiseminen käsittää perheiden auttamisessa, kuin käytetyt menetelmät.

41 Tavoite 6. Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. Vastuutahona on Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosio. Tämä tavoite on keskeinen Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisuuden ehkäisemisen kehittämisosiossa. Potilaiden lapsia tuetaan heidän kehitysympäristöissään toiminnallisella verkostollisella yhteistyöllä ja vapaaehtoisen tukikummin avulla. Kuntien ja erikoissairaanhoidon lapsilähtöisellä työotteella pyritään laajoihin yhtenäisiin toimintakäytäntöihin lapsen ja perheen varhaisessa tukemisessa. Kehittämisosiossa on levitetty LP -menetelmää niin sairaalan osastoilla kuin kunnissa. Pilottiosastoilla LPmenetelmän käyttö on jo systemaattista. > Ehdotus: Kehittämisosiossa tulisi tarkentaa, mitä yhteistyö kuntien peruspalvelujen kanssa sisältää menetelmäkoulutusten lisäksi.

42 Tavoite 7. Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä. Vastuutahona on Rauma. Rauman kehittämisosion keskeinen tavoite on alaikäisten ehkäisevän päihdetyön koordinointi ja toimintamalli. Monialaisen, hallintokuntarajat ylittävän päihdetyöryhmän jäsenet on valittu ja ryhmä on jo kokoontunut. Yhteen sovittavan johtamisen työryhmä on aloittanut kaupungissa ja siinä on paikka myös ehkäisevällä päihdetyöllä. EPT -ryhmää kaavaillaan terveyden edistämisen puolelle, ei sote -alueelle. Toimintamallia varten pilotoidaan hankkeessa erilaisia ehkäisevän päihdetyön ja varhaisen puuttumisen keinoja; aikuispartiotoiminta koulujen päätösviikonloppuina, Omin jaloin -toimintamalli, NA - vertaistukiryhmän toimintaedellytysten luominen, tapahtumat ja koulutukset. Kehittämisosiossa otetaan käyttöön myös ehkäisevän päihdetyön vuosikello, joka auttaa yhteistyötahoja hahmottamaan koko kaupunkia koskevan ehkäisevän päihdetyön kenttää ja suunnittelemaan sitä pitkäjänteisesti.

43 Tavoite 8. Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Rauman kehittämisosiossa verkostomainen yhteistyö on mukana ehkäisevän päihdetyön koordinaatiossa ja varhaisen puuttumisen kehittämisessä alaikäisten päihteiden käyttöön ja luvattomiin koulupoissaoloihin. Sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio vie kuntiin verkostomaisen yhteistyön ja menetelmien osaamista mm. case -työskentelyn avulla. Sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosio painottuu enemmän erikoissairaanhoidon sisällä tarvittavaan yhteistyöhön ja yhteistyöhön peruspalvelujen kanssa lapsiomaisen huomioimiseksi ja palvelujen kehittämiseksi lapsilähtöisiksi. Säkylässä verkostomainen yhteistyö on jo nyt toteutumassa uudella tavalla kokonaisvaltaisten auttamisen toimintamallien kehittämisessä. Konkreettisina toimintamuotoina ovat mm. toiminnalliset vanhempainillat ja ryhmätoiminnat, joissa ovat mukana eri hallintokunnat. Salossa on yhteistyötä kehitetty koulujen matalan kynnyksen palveluissa. Kouluilla työskentelee viikoittain psykiatrian sairaanhoitaja ja avopediatri osallistuu mm. oppilashuoltotyöryhmien kokouksiin. > Ehdotus: Kehittämisosiot voisivat tehdä yhteistyötä verkostomaisen yhteistyön mallintamisessa. On myös syytä määritellä, mitä verkostomaisella yhteistyöllä tarkoitetaan eri yhteyksissä.

44 Huomioita 1. Kehittämisosiot ovat edenneet hyvin tavoitteidensa mukaisesti. Työntekijöillä on vahvaa sisällöllistä osaamista osioiden kehittämissisällöissä. 2. Kehittämisosioiden suunnitelmat ovat syntyneet todellisesta tarpeesta, joka vahvistaa kehittämisen asemaa organisaatiossa. 3. Esimiesten tuki nousi keskusteluissa tärkeäksi. Esimies luo edellytyksiä tulosten juurtumiselle ja tukee henkilöstön jaksamista. 4. Tukiryhmien toiminta voi edistää parhaimmillaan kehittämistyön onnistumista ja tulosten juurtumista. Tukiryhmä voi vielä hankkeen loppuessa osallistua tulosten juurruttamiseen. Miten tukiryhmää kukin kehittämisosio voisi vielä hyödyntää?

45 5. Hanke- ja projektityön logiikka on kehittämisosioilla parantunut, mutta siinä on vielä kehitettävää. Loogisesti rakentuva suunnitelma on selkeä runko kehittämiselle ja siksi erittäin tärkeä ja lopulta myös helpottaa työntekijän työtä. Suunnitelmassa tulee olla mahdollisimman selkeästi ilmaistu tavoite eli toivottu asiaintila, johon pyritään. Sen lisäksi tulee luetella ne toimenpiteet eli keinot, jotka suorittamalla tavoite halutaan saavuttaa. On mietittävä, mitä konkreettisia tuotoksia syntyy ja mitä tuloksia saadaan aikaan, kun tavoitteet toimenpiteiden myötä saavutetaan. Kaiken aikaa on hyvä itse arvioida, onko se, mitä tehdään, linjassa sen kanssa, mitä pitää tehdä! Tässä hankkeessa kehittämisosioiden suhde kokonaisuuteen on ollut haasteellinen. Kokonaisuus on nyt paremmin hahmottunut kuin edellisessä vertaisarvioinnissa. Lisäksi pitää miettiä, miten erityisesti hyödyt ja vaikutukset saadaan konkreettisesti näkyviin. Asiakkaiden kokemusta kannattaa rohkeasti kysyä.

46 6. Osallisuus on huomioitu ohuesti kehittämisosioiden työssä. Kehittämistyötä on tehty perinteisesti ammattilaiselta asiakkaalle. Asiakas- ja palautekyselyt eivät perinteisellä tavalla toteutettuna ole osallisuutta. Kehittämistyötä olisi mahdollista tehdä enemmän yhdessä asiakkaiden ja palvelun käyttäjien kanssa. Kehittämistyön tuloksia voisi vielä hankkeen loppuessakin arvioida asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa.

47 7. Hankkeen puitteissa olisi mahdollista valmistautua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen ottamalla käyttöön maakunnallisesti yhtenäisiä käytäntöjä. Hankkeessa on kehittämisosioilla yhteisiä tavoitteita, joita olisi hyvä miettiä yhdessä ja luoda yhteneväisiä ratkaisuja. (vrt. toiminnalliset vanhempainillat, keinovalikoiman koulupoissaoloihin vaikuttamiseksi, yhteistyö verkostomaisen yhteistyön mallintamisessa) Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisesta kehittämisestä on hankkeessa selvästi nyt alettu kiinnittämään huomiota yhteiseen kehittämiseen. 8. Kehittämisosioissa painottuu menetelmien käyttöönotto. Kehittämisen painopisteen tulisi olla enemmän tavoiteltavissa muutoksissa, jolloin menetelmät olisivat muutoksen saavuttamisen keinoja ja myös muille mahdollisille keinoille olisi enemmän tilaa. (LP, Ihmeelliset vuodet, Art, FamilyTies )

48 9. Hankekokonaisuuden yhteisten teemojen ja tavoitteiden avaaminen ja tarkempi huomioon ottaminen kehittämistyössä on tarpeen jo hankkeen alussa. 10. Koulutuksessa saatu tieto ei suoraan siirry työyhteisön osaamiseksi. Hanke järjestää paljon koulutusta. Koulutuksen vaikuttavuutta on hyvä miettiä tarkkaan. Kehittämisosiot voisivat esimerkiksi yhdessä suunnitella ja kokeilla erilaisia työtapoja, joilla koulutuksessa saatu tieto sisäistetään ja se muokkautuu osaksi uutta tavoitteiden mukaista toimintakulttuuria. Koulutuksen vaihtoehtona voisivat olla esimerkiksi työpajatyöskentely, jossa henkilökunta yhdessä oppii, kokeilee ja vaihtaa kokemuksia uusista työtavoista.

49 11. Arvioinnin toteutuksessa on vielä oppimista. Arvioijan roolia ei ole kehittämisosioissa kaikilta osin sisäistetty. Vertaisarviointikeskusteluissa haluttiin olla mukavia ja kannustavia, ei ratkaisuja kyseenalaistavia kriittisiä ystäviä. Kysymyksiä tyydyttiin lukemaan mekaanisesti lomakkeesta vaikka olisi ollut tilaisuus enemmän tehdä pohdittuja arvioita ja kysymyksiä. Arviointi on aina osa kehittämistä ja siihen on tulevissa hankkeissa kiinnitettävä huomiota alusta asti. 12. Pikassoksen arviointien vetäjien itsekritiikkiä. Myös nyt toisella vertaisarviointikerralla olisi pitänyt panostaa enemmän arviointikeskusteluihin valmistautumiseen ja ohjeistukseen. Oletuksena oli, että toisella kerralla perusasiat olisivat jo hallussa. Näin ei ollut ja jonkin verran oli myös uusia hanketyöntekijöitä, jotka eivät osallistuneet ensimmäiseen arviointiin.

50 Yhteisjulkaisu

51 Vauvakahvila (Riitta) Eskarikahvila (Riitta) - kirjoitetaan äidin näkökulmasta Laajojen terveystarkastusten tulosten hyödyntäminen (Kati) Tyttöjen ryhmä (Ronja) Toiminnalliset vanhempainillat (Laura, Tiina, Riitta, Ronja, Marjo) - Yhteinen juttu Selviytymispelistä ja Kasvamme yhdessä illasta - Hyödynnetään iltojen palautteita, mahd. haastatteluja? Ehkäisevän päihdetytön koordinaatio (Marjo) Koulupoissaolomalli (Marjo) Matalan kynnyksen palvelu (Kati) Ihmeelliset vuodet (Ronja, Riitta) - haastatellaan ryhmänohjaajia Lapset puheeksi menetelmä (Virpi, Maiju, Kati, Ronja) - Esimerkki Huittisista - Erikoissairaanhoito? Satakummimalli (Virpi, Maiju) - Haastattelu Kylämummi- ja vaari toiminta (Ronja) Isä ja äidit Makiksessa (Marjo) Vanhempainkahvila + kotiväen tilaisuudet (Tiina) - kuvaus jonkun vanhemman tai perheen ajatuksesta/ajatuksista, miksi tullut kahvila-iltaan/kotiväen tilaisuuteen ja mitä hyötyä siitä kokee saaneensa. - palautelomakkeita, v myös haastatella alustajaa eli poliisia sekä ottaa muutamia kuvia. Elämänhallintaryhmä (Tiina) - kuvaus jonkun nuoren ajatuksin ryhmään osallistumisesta, syy miksi osallistuu ja mitä hyötyä on ryhmästä saanut. - perusteluita ryhmään osallistumiselle saa palautelomakkeista, myös ryhmäläisten haastattelut. Kansalaisraati (Ronja) - ammattilaisten näkökulma Nuorisokysely (Tiina, Maiju)? Verkostoyhteistyö (Laura, Tiina, Riitta)?

52 Yhteisjulkaisu Jutut Kirsille viimeistään maanantaina 4.4 mennessä Tarvitaanko tutkimuslupa, jos käytetään asiakkaiden/henkilökunnan kommentteja? Jokainen selvittää oman organisaationsa osalta; satshp:n osalta kysytään paraikaa. Haastateltavan lupa

53 Juttujen ideointi/työstäminen ryhmissä Näkyville se, jos samaa asiaa tehdään useassa kunnassa Pituus max merkkiä eli noin puoli sivua tekstiä (A4) Mieti otsikot jutuillesi; lyhyet informatiiviset otsikot; väliotsikoita saa olla Kuvitus; jokaiseen juttuun joku kuva; muista kysyä lupa kuvan käytöstä! Sitaatteja? Infolaatikot? Kirjoitustyyli; ei hankekieltä vaan ymmärrettävää ja asiakaslähtöistä Ei menetelmä edellä, vaan asia

54 Päätösseminaari

55 OHJELMA Kahvi ja ilmoittautuminen Tervetuloa; avaussanat: kuka? Tulevaisuuden sotepalvelut ja toimintaympäristön muutokset (otsikko vielä vahvistamatta) Porin kaupungin kehittämispäällikkö Timo Aro Arki kantamaan LP-työmalli Raahen seudulla, kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Keskustelua aamupäivän aiheista Lounas (omakustanteinen) Pois syrjästä hankkeen tuloksia Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaisuus (otsikko vahvistamatta) Marjaana Pelkonen neuvotteleva virkamies, STM Kahvit Paneelikeskustelu: Miten tästä eteenpäin? Paneelin vetää Matti Mäkelä Paneelin osallistujat? Päätössanat: kuka?

56 Pois syrjästä -hankkeen tuloksia Millä tavoin tuloksia esitellään? Kehittämisosioittain versus asia edellä? Kuka esittelee? Miten saadaan asiakkaan ääni kuuluviin? Posterinäyttely tms. hankkeesta?

57 Aikataulutus hankkeen loppuajaksi Huhtikuu 4.4 julkaisuun liittyvät jutut Kirsille 21.4 Satakunnan maakunnallinen varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi teemalla Lapset ja perheet osallisiksi, Kankaanpää Kehittämispäivä ohry Toukokuu TERVE-SOS 2016 Seinäjoki; huom. ilmoittautuminen mennessä alemmalla hinnalla Kehittämispäivä 23.5 Toukokuu-syyskuu: hankkeen loppuarviointi (ulkoinen arviointi, kehittämisosioiden arvioinnit, hankehallinnon arviointi jne.) Hankkeen uutiskirje Hankkeiden yhteisjulkaisu valmis Kesäkuu - Kehittämispäivä 15.6, Pori

58 Heinäkuu Suomi Areena : mahdollisuus esitellä hanketta Satakunnan sairaanhoitopiirin ständillä? Elo-syyskuu loppuraportointia Syyskuu Salon kehittämisosion loppuseminaari 5.9., Rauma pvm.?, Säkylä pvm.? Pois syrjästä hankkeen päätösseminaari 8.9 Seurantaraportti (webropol-kyselyn palautus 16.9) Kirjallinen kunkin kehittämisosion loppuraportti Hennalle 16.9 Kustannukset kirjanpidossa viimeistään 23.9 (ohjeellinen päivämäärä) Viimeiset koulutukset tms. viimeistään syyskuun alussa Maksatushakemusaineisto 3.10 Tarvitaanko vielä toinen Innokyläpäivä? Mitä asioita tulevissa kehittämispäivissä olisi vielä syytä käsitellä?

59 Loppuraportointipohja

60 KANSILEHTI xx KEHITTÄMISOSION LOPPURAPORTTI Pois syrjästä Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämishanke Tekijä(t), päiväys ja Kaste-logo SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Kuvataan kehittämisosion lähtötilanne ja kehittämisosion tarve niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. - Lähtötilanteen kuvaus - Mihin tilanteeseen tai asiaan kehittämisosiossa on lähdetty hakemaan ratkaisua? - Kehittämisosion kohderyhmän määrittely (eli palveluiden käyttäjien) - keitä kohderyhmään kuuluu, määrä, ikä, haasteet (esim. elämähallintaan liittyvät) jne. - mitä palveluita kohderyhmälle hankkeen lähtötilanteessa on ollut olemassa ja mitä ongelmakohtia kohderyhmän palveluissa on havaittu?

61 2. TAVOITTEET Kehittämisosion päämäärä ja tavoitteet, tavoiteltavat tuotokset, tulokset ja vaikutukset. (Ks. hankesuunnitelma). 3. ORGANISOITUMINEN JA YHTEISTYÖTAHOT 3.1 Organisoituminen (hanketyöntekijät, tukiryhmät, työryhmät ym.) 3.2 Kustannukset (talousarvio ja toteutuneet kustannukset) 3.3 Yhteistyötahot (kuvaus tehdystä yhteistyöstä) - sidosryhmäyhteistyö (esim. kunnat, järjestöyhteistyö, vapaa-ehtoiset, seurakunta, muu 3. sektori, asiakaskehittäjät) - poikkihallinnollinen yhteistyö - verkostoituminen

62 4. TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TUOTOKSET - Millä keinoilla/toimenpiteillä tavoitteita on pyritty saavuttamaan? Raportoi alla olevien koko hankkeen tavoitteiden mukaisesti. - Tuotoksia ovat esim. prosessikuvaukset, toimintojen mallinnukset, julkaisut, seminaarit, sekä erilaisten asiakaskontaktien määrät. Viittaukset/linkit Innokylän hankekuvaukseen ja toimintamallikuvaukset liitteiksi. 4.1 Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. 4.2 Kehittää asiakkaan kohtaamista, ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisten välillä. 4.3 Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lapsen, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista, sekä palveluohjausta. 4.4 Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneiden ja/tai toistuvien koulupoissaolojen ja ongelmien estämiseksi. 4.5 Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaisen auttamiseksi. 4.6 Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. 4.7 Koordinoida alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä. 4.8 Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä.

63 5. TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Luettele keskeiset saavutetut tulokset ja vaikutukset tärkeysjärjestyksessä sekä miten eri tavoitteiden toteutumista on arvioitu? Ovatko kehittämisosiolle asetetut tavoitteet toteutuneet? Jos ei, niin miksi ei? Tuloksia ovat esim. tavoitteen mukainen muutos toiminnassa ja sen merkitys muun muassa väestön, asiakkaiden, työntekijöiden, työyhteisön ja palvelujen toimivuuden näkökulmasta. Vaikutuksia ovat osoitetut muutokset/hyödyt väestön hyvinvoinnin ja terveyden sekä palveluorganisaation näkökulmasta. Tulosten arviointi esim. asiakaspalautteiden (niistä laaditun yhteenvedon tms. avulla), kyselyiden, haastatteluiden jne. avulla, itse- ja vertaisarviointi: mikä onnistunut, mikä jäi kesken, miksi, mikä vaikeuttanut/edistänyt hanketyötä, muu arviointi

64 6. VIESTINTÄ JA KOULUTUKSET - Kuvaus järjestetyistä koulutuksista ja miten tukeneet tavoitteita (jos ei ole tullut ilmi luvussa 4) - Seminaarit ja tapahtumat, joita järjestetty ja miten tukeneet tavoitteita (jos ei ole tullut ilmi luvussa 4) - Kehittämisosion saama muu julkisuus: lehtiartikkelit, radio ja tv (jutun aihe) - Opinnäytetyöt (miten liittyneet hanketyöhön, luettelo opinnäytetöistä: tekijä, vuosi, otsikko, oppilaitos) - Sosiaalisen median hyödyntäminen - Muu tiedotus 7. POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET - Miten tulosten juurruttaminen on onnistunut? Mitkä hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit ja hyvät käytännöt jäävät hankkeen päättymisen jälkeen pysyväksi toiminnaksi? - Miten tulokset on hyödynnettävissä laajemmin alueellisesti ja valtakunnallisesti? - Onko kunnassa/erikoissairaanhoidossa tehty päätökset siitä, mitkä kehittämisosiossanne aloitetut toiminnat vakiinnutetaan kunnan/erikoissairaanhoidon toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat sisällytetty seuraavaan talousarvioon? - Mitä uutta tai minkälaisia muutoksia kohderyhmän palveluihin on odotettavissa Pois syrjästä hankkeen jälkeen? - Mitä jatkotoimia kehittämisosion/hankkeen pohjalta tulisi harkita/tehdä? (esim. jatkohankkeet, lainsäädäntö- tai hallinnolliset toimet, koulutus). - Muut päätelmät ja johtopäätökset LÄHTEET LIITTEET Kehittämisosiossa tuotetut raportit Toimintamallit, prosessi- tai tehtäväkuvaukset Jne.

65 Kiitos kehittämispäivästä!

66 POIS SYRJÄSTÄ HANKE AJANKOHTAISKATSAUS Kehittämisosion nimi: Rauman kehittämisosio Ajankohta: maaliskuu Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.) - kevään toimintasuunnitelman uudelleen arviointi poissaolojen vuoksi - palaveri prjpp kanssa ajankohtaisten ja akuuttien asioiden läpikäynti Ajankohtaisten asioiden läpikäynti ja loppuhankkeen suunnittelua Johanna Ylikoski Jatkoa ajankohtaiset asiat ja tilannekatsaus Johanna Ylikoski EPT koordinaation esittelyä vs. sosiaaliterveysjohtaja Anita Mattilalle mukana nuorisopäällikkö Anja Hämäläinen, lastensuojelun päällikkö Johanna Ylikoski, vs. nuorisotyön koordinaattori Rea Poikonen - 2. Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana) tapahtuu tai on suunnitteilla? - yhteisöllinen oppilashuolto Normaalikoulu esittelemään toiminnalliset vanhempain illat ja suunnittelu mikä toteutetaan Normaalikoululla Kehittämispäivä Säkylä Kasvamme yhdessä illan info Nanun koulun opettajille Juuruttamissuunnitelmien valmistelu -Kasvamme yhdessä illan info työntekijöille omin jaloin ohjaus suunnittelupalaveri kouluterveydenhoitaja, nuoriso-ohjaaja, kuraattori palaveri prjpp kanssa juurruttamissuunnitelmista päihdetyöryhmän kokous jossa asiana EPT koordinaation vakiinnuttaminen hyvinvointi ja ehkäisevän päihdetyön työryhmäksi sekä nuorten päihdepalvelupolku kasvamme yhdessä ilta Nanun koulussa alustaja Valinta -Isät ja äidit Makiksessa kehittämis palaveri?

67 POIS SYRJÄSTÄ HANKE AJANKOHTAISKATSAUS Kehittämisosion nimi: Salo Ajankohta: maaliskuu Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.) - Laajojen terveystarkastusten osiossa helmikuussa perehdytettiin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat uuden kirjaamismallin käyttöön. TEKO-työryhmän jäsenet tekevät maaliskuun aikana mallikirjaukset kirjaamisen helpottamiseksi. Tehdään kaksi erilaista mallia; lyhyt, jota käytetään kun asiat ovat hyvin ja pidempi malli, jolloin käynti kirjataan tarkasti. - Hyvinvointipalveluihin on perustettu Lapset puheeksi- ohjausryhmä, jota terveyden edistämisen koordinaattori Marita Päivärinne johtaa. Suunnitteilla kolmipäiväinen Lapset puheeksi -koulutus hyvinvointipalveluiden työntekijöille, kaksi päivää keväällä, kolmas syyskuun alussa. - Lapset puheeksi - työnohjaus jatkuu, kaksi tapaamista suljetulle ryhmälle tämän kevään aikana, kuten syksyn aloitustapaamisessa työnohjaajan kanssa sovittiin (9.3. ja 11.5.) - Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien tutor-tyhmät käynnistyivät. - Verkostotyön jatkokoulutuksen toinen koulutuspäivä on Matalan kynnyksen palvelun kehittämiseen liittyen käydään tutustumiskäynnillä Uppsalatalossa Hämeenlinnassa.

68 2. Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana) tapahtuu tai on suunnitteilla? - LP koulutuksiin osallistuneille tehdään palautekysely koulutuksiin liittyen (digium). - Lapset puheeksi -koulutus alkaa jälleen, ensimmäinen koulutuspäivä on (seuraavat ja 6.9.). - Hyvinvointikyselyn selvittelyssä päästään eteenpäin. - Laajojen terveystarkastusten osiossa mallikirjaukset saadaan tehtyä valmiiksi ja ohjeistukseen liittyvä materiaali alkaa olla koossa. - Laajoihin tarkastuksiin liittyvä kysely huoltajille saadaan työn alle TEKO-työryhmässä, Kysely on tarkoitus toteuttaa kesäkuussa luokkalaisten terveystarkastuksiin osallistuville huoltajille).

69 POIS SYRJÄSTÄ HANKE AJANKOHTAISKATSAUS Kehittämisosion nimi: Säkylä Ajankohta: Maalis- huhtikuu 1. Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.) - Alakoulujen rehtorien tapaaminen Lapset puheeksi menetelmän käyttöönottoon liittyen Toiminnalliset vanhempainillat 7. luokkalaisille, yhteensä 4 iltaa. - Tyttöjen kerhomuotoinen pienryhmä kerran viikossa. Kevätretki Lapset puheeksi koulutukset. - Lapsiperheiden kansalaisraadin ohjausryhmän kokous Kylämummu- ja vaaritoiminnan käynnistämisen suunnittelua Säkylän MLL:n kanssa. - Kehittämispäivä Säkylässä Kaste julkaisuun tulevien artikkelien ideoiminen yhdessä toimijoiden kanssa. 2. Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana) tapahtuu tai on suunnitteilla? - Tyttöjen kerhomuotoinen pienryhmätoiminta jatkuu edelleenkin kerran viikossa - Lapset puheeksi menetelmän käyttöönotto ja juurruttaminen peruskouluihin ja varhaiskasvatukseen. Osallistuminen varhaiskasvatuksen johtoryhmään sekä rehtorikokoukseen sivistysjohtajan kutsusta. - Lapset puheeksi koulutukset jatkuvat. - Lapsiperheiden kansalaisraadin suunnittelu ja käytännönvalmistelu jatkuu (osallistujien ja asiantuntijoiden rekrytointi) - Kylämummu- ja vaaritoiminnan käynnistäminen Säkylän MLL:n kanssa jatkuu. Vapaaehtoiset tapaavat ja suunnittelevat Päiväkoteihin suuntautuvaa toimintaa Mukaan pyydetään henkilö Köyliön MLL:sta kertomaan kokemuksista samanlaisesta toiminnasta. - Kaste julkaisuun tulevien artikkelien kirjoittaminen. - Säkylän kehittämisosion tukiryhmän kokous Kehitettyjen toimintamuotojen arviointitiedon keruun suunnittelu- ja toteutus.

70 AJANKOHTAISET KUULUMISET KEHITTÄMISOSIOSTA kehittämispäivä VERKOSTOMAINEN YHTEISTYÖ; Riitta ja Tiina Tavoite 1 A) Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja varhaisen avuntarpeen tunnistaminen B) Lasten- ja nuorisopsykiatrian esh:n sekä perustason yhteistyön kehittäminen Tavoite 2 Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen Toimenpiteet: Verkostotyön jatkokoulutukset alkaneet Porissa ja Harjavallassa sekä Salossa. Ensimmäiset koulutuspäivät pidetty ja pienryhmätyöskentelyt ovat alkaneet. Porissa ja Harjavallassa pidetty jo toisetkin päivät. Erikoissairaanhoidon ja perustason yhteistyön kehittämistä on nivottu verkostotyön koulutukseen. Toimenpiteet: Keski-Satakunnan thky:n oppilashuoltoryhmien tapaamisilla Nakkilan osalta poiki jatkopalaveri perheneuvolan sekä oppilashuollon yhteistyön kehittämiseksi. Lasten- ja nuorisopsykiatrian henkilökuntaa on järjestetty mukaan verkostoyhteistyön jatkokoulutukseen, jossa kehittämistyötä jatketaan. Toimenpiteet: Mallinnuksia, juurruttamista ja arviointia suunniteltu ja osittain toteutettu Eskarikahviloiden osalta. Eskarikahviloista uusina kuntina mukaan lähteneet Nakkila ja Ulvila, joissa ensimmäiset illat pidetty. Harjavalta haluaa myös aloittaa syksyllä Eskarikahvilat, suunnitelupalaveri tulossa. Eurajoella, Nakkilassa, Ulvilassa, Luvialla, Kankaanpäässä, Honkajoella sekä Siikaisissa on jo suunnitelmat jatkaa Eskarikahviloita tulevana syksynä. Toimintasuunnitelmaan esim. Honkajoella Eskarikahvila toiminta on jo kirjattu. Tavoitteena saada se osaksi kuntien esiopetussuunnitelmaa. Kankaanpäässä tulossa huhtikuussa Posan alueen varhaiskasvatuksen palaveri, jossa Eskarikahvilan jatkosta Posan alueella sovitaan. Opinnäytetyö Selviytymispeleistä työn alla, Eskarikahvila mallista kiinnostunut 3 opiskelija SAMK:sta. Eskarikahvilat; 8 kunnassa Eskarikahvilat jatkuvat, meneillään toiset ja kolmannet illat. Palautteen vanhemmilta ja työntekijöiltä edelleen hyviä. Kasvamme yhdessä illat 2 kpl pidetty Nakkilassa, SAMK:n opiskelija tekee illoista opinnäytetyönsä. Juurruttamissuunnitelma keskustelut kevään aikana. Honkajoelle suunnitteilla Kasvamme yhdessä ilta kevään aikana, Luvian kanssa suunnittelu käynnistymässä Sataedun Kotiväen-tilaisuuksien juurruttamispalaveri sovitvittu alustavasti pidettäväksi huhti - toukokuussa.

Pois syrjästä -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti

Pois syrjästä -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti Pois syrjästä -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti Helmikuu 2016 Matti Mäkelä Heli Toroska SOSIAALIALAN SILLANRAKENTAJA HÄMEENLINNA Sorsanpolku 2 B, 13210 Hämeenlinna TAMPERE Åkerlundinkatu

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

Aika klo: (Kokous aloitetaan klo lounaalla Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa).

Aika klo: (Kokous aloitetaan klo lounaalla Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa). 1(5) 21.4.2016 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika 28.4.2016 klo: 12.00 14.30 (Kokous aloitetaan klo 11.15 lounaalla Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa). Paikka Satakunnan keskussairaala,

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti

Pois syrjästä hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti Pois syrjästä hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti maaliskuu 2015 Heli Toroska Matti Mäkelä 1 Sisällys 1. Mitä on vertaisarviointi?... 3 2. Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen Pois syrjästä

Lisätiedot

Kevään 2016 toimintasuunnitelma

Kevään 2016 toimintasuunnitelma POIS SYRJÄSTÄ Kevään 2016 toimintasuunnitelma Kehittämisosion nimi: VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan kevään 2016 aikana? Tavoite 1: 1. Verkostomaisen yhteistyön

Lisätiedot

Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä PÖYTÄKIRJA 6/2015 10.6.2015 Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä Paikka: Tiinan mökki, Os. Kesätie 19, 29200 Luvia Aika: keskiviikko 10.6.2015 klo 9.00 15.00 Osallistujat: Maiju Salonen, Satakunnan

Lisätiedot

Aika Ti klo (Kokouksen jälkeen on yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa).

Aika Ti klo (Kokouksen jälkeen on yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa). 1(5) 5.5.2015 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti 12.5.2015 klo 10.00 12.00 (Kokouksen jälkeen on yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa). Paikka Satakunnan keskussairaala,

Lisätiedot

16.6.2015. Aika Ti 12.5.2015 klo 10.00 11.38 (Kokouksen jälkeen yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa).

16.6.2015. Aika Ti 12.5.2015 klo 10.00 11.38 (Kokouksen jälkeen yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa). 1(7) 16.6.2015 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti 12.5.2015 klo 10.00 11.38 (Kokouksen jälkeen yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa). Paikka Satakunnan keskussairaala,

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 9/2015 7.12.2015 Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 24.11.2015 klo: 9.00-15.00 Paikka: Säkylä kunnanvirasto, os. Rantatie 268, 27800 Säkylä Osallistujat Anu-Elina Halonen, Satakunnan

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste hanke

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste hanke TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 3/2015 27.4.2015 Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Paikka: Jokisauna Os. Sepäntie 1, 27500 Kauttua (Eura) Aika: ti 31.03.2015 klo 9 15.00 Paikalla Maiju Salonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä

Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä Pois syrjästä hanke osallisuuden äärellä Satakunnan maakunnallinen varhaisvuosien lapsiperhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi 21.4.2016, Kankaanpää Pois syrjästä hanke ennaltaehkäisee ja puuttuu

Lisätiedot

Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri

Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri MUISTIO 28.6.2016 Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri Projektiryhmän kokous 2/2016 Aika: 1.4. klo 9-11 Paikka: Satakunnan keskussairaala,

Lisätiedot

MUISTIO 25.6.2015. Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri

MUISTIO 25.6.2015. Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri MUISTIO 25.6.2015 Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri Projektiryhmän kokous 4/2015 Aika: 5.6. klo 9-11 Paikka: Satakunnan keskussairaala,

Lisätiedot

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa

Lisätiedot

Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri

Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri MUISTIO 16.2.2016 Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri Projektiryhmän kokous 1/2016 Aika: 22.1.2016 klo 9-11 Paikka: Satakunnan keskussairaala,

Lisätiedot

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos 10.10.17 Satakunnan perhekeskus Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Verkostomainen palvelukokonaisuus Kokoaa yhteen

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Kehittämistyön suuntaviivat Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten

Lisätiedot

Satakunnan HYTEkärkihankkeet

Satakunnan HYTEkärkihankkeet Satakunnan HYTEkärkihankkeet Susanna Lehtimäki, toiminnanjohtaja, TtM Satakunnan Sydänpiiri ry Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä Neuvokas perhe -hanke Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön: Elintapaohjauksen

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä

Lisätiedot

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Ohjausryhmä 28.9.2015 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kainuussa

Lisätiedot

19.1.2016. Satakunnan keskussairaala, Keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori.

19.1.2016. Satakunnan keskussairaala, Keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori. 1(7) 19.1.2016 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti 17.11.2015 klo 12 14.30 Paikka Satakunnan keskussairaala, Keskustoimiston neuvotteluhuone Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori. Jäsenet ja (varajäsenet)

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Puheenjohtajana Anna Mäkelä, sihteerinä Riitta Nieminen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. Suoritettiin esittäytymiskierros.

Puheenjohtajana Anna Mäkelä, sihteerinä Riitta Nieminen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. Suoritettiin esittäytymiskierros. Pois syrjästä -hanke Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio Tukiryhmän 7. kokous Aika: 12.9.2016 klo 14.00 16.00 Paikka: Satakunnan keskussairaala Keskustoimiston neuvotteluhuone Läsnä: Hesselgren, Sari,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa

Lisätiedot

Toiminnalliset vanhempainillat

Toiminnalliset vanhempainillat Toiminnalliset vanhempainillat Pois syrjästä -hanke Satakunnan sairaanhoitopiiri 1.1.2014 30.9.2016 Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen sekä yhteistyön lisääminen kodin

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 29.9.2014 tarkennettu 23.6.2015 Pois syrjästä -hankkeen

Lisätiedot

Paikka Satakunnan keskussairaala, tila B1 koulutusluokka. Os. Sairaalantie 3, Pori.

Paikka Satakunnan keskussairaala, tila B1 koulutusluokka. Os. Sairaalantie 3, Pori. 1(8) 13.5.2016 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika 28.4.2016 klo 12.00 14.35 Paikka Satakunnan keskussairaala, tila B1 koulutusluokka. Os. Sairaalantie 3, 28500 Pori. Jäsenet ja (varajäsenet)

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1 19.9.2014 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ARVIOINTISUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 29.09.2014 2(12) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO

Lisätiedot

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa LAPE- päivät 30.5.2017 Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa Kehittämistyön suuntaviivat Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä Kehittämisosio ja Rauman kehittämisosio toiminta-aika Päämäärä Ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Huostaanottojen

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 10/2015 15.1.2016 Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä Aika: 17.12.2015 klo 9.00-14.35 Paikka: Satalinnan sairaala, lääkäreiden neuvotteluhuone, Os. Satalinnantie 77, 29200 Harjavalta Paikalla

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Yleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne

Yleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne Yleistä Perhekeskustoiminnasta Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma +Soiten palvelukuvaukset Jalkautuvat palvelut. Kohtaamispaikkojen perustaminen?

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke II vaihe 1.11.2007 30.10.2009 sosiaali terveys ja päivähoidon yhteistyöhanke perhepalvelumallien kehittäminen perustyöhön 1.9.2008 TK2008 1 KEHITTYVÄ NAPERO hanke

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Mika Niemelä: Lapset puheeksi työn teoreettinen tausta ja juurruttaminen osaksi arjen työtä

Mika Niemelä: Lapset puheeksi työn teoreettinen tausta ja juurruttaminen osaksi arjen työtä Iltapäivä kulku klo 12.00 Tervetuloa klo 12.10 Mika Niemelä: Lapset puheeksi työn teoreettinen tausta ja juurruttaminen osaksi arjen työtä klo 13.30 Kahvit klo 13.50 Todistusten jako ja kouluttajien kokemuksia

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus Lapsen paras Yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus Kehittämis- ja työryhmien

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN

Lisätiedot

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut 13.2.2019 Vankeusaika mahdollisuutena-loppuseminaari Sinikka Salo, HLT, EHL, Sote-muutosjohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö 13.2.2019 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI. Johtava arvioija, Joanna Westerholm Asiantuntija-arvioija, Piia Sneck

POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI. Johtava arvioija, Joanna Westerholm Asiantuntija-arvioija, Piia Sneck POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI Johtava arvioija, Joanna Westerholm Asiantuntija-arvioija, Piia Sneck 20.9.2016 2 (15) 1 SISÄLLYS 1. TAUSTA... 3 2. POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOINEN

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4. Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle

Lisätiedot

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tervetuloa Innokylään

Tervetuloa Innokylään Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

AVOPEDIATRINEN TOIMINTA SALOSSA

AVOPEDIATRINEN TOIMINTA SALOSSA AVOPEDIATRINEN TOIMINTA SALOSSA MATALAN KYNNYKSEN TOIMINTAMALLI Heli Silvennoinen Lastentautien el TYKS Lasten ja nuorten klinikka Salon lasten pkl ja nuorisopsykiatrian pkl Perinteinen avopediatria =

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä

Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 5/2016 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Pinkkeri, os. Pinkkerintie, Luvia Aika: pe 17.6.2016 klo 9.00 15.00 Paikalla Arja Santapukki, Parainen Anne Joensuu, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti

Yhteisvoimin kotona -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti Yhteisvoimin kotona -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti maaliskuu 2015 Heli Toroska Matti Mäkelä 1 Sisällys 1. Mitä on vertaisarviointi?... 3 2. Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen...

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä

Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä MUISTIO 2/2016 17.3.2016 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Paraisten kaupungintalo. Os. Rantatie 1, Parainen Aika: to 17.3.2016 klo 9-15 Paikalla Anu Kärki, Huittinen Arja Santapukki,

Lisätiedot

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Hallituksen kärkihanke, valtakunnallinen toimeenpano-ohjelma Projektihenkilöstö Tarja Tammekas, Projektipäällikkö Hankeaika 2017-2018

Lisätiedot

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät

Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät 31.8.2018 Arja Hastrup, johtava asiantuntija, THL Leena Normia-Ahlsten, erikoissuunnittelija, THL Miksi monialaista arviointia tarvitaan? Arvion

Lisätiedot

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus Yritys- ja järjestötori 31.10.2017, Sanna Nieminen 1 2 31.10.2017 Sanna Nieminen LAPE = Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (2017-2018) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2016 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 25.4.2017 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA v. 2016 Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot