POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI. Johtava arvioija, Joanna Westerholm Asiantuntija-arvioija, Piia Sneck
|
|
- Raili Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI Johtava arvioija, Joanna Westerholm Asiantuntija-arvioija, Piia Sneck
2 2 (15) 1 SISÄLLYS 1. TAUSTA POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Suunnittelu Ulkoisen arvioinnin otanta ja menettely Ulkoisen arvioinnin eteneminen Ulkoisen arvioinnin tavoite Ulkoiseen arviointiin valmistautuminen arvioinnin aikana POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN HAVAINNOT Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Miten lapset, nuoret ja perheet on otettu mukaan kehittämistyöhön ja miten kohderyhmän osallistaminen on vaikuttanut kehittämistoimenpiteisiin? Minkälaisia muutoksia kehittämistoimenpiteillä on saatu aikaan kohderyhmän palveluissa? Miten hankkeessa kehitetyt tai käyttöön otetut menetelmät ovat muuttaneet verkostomaista yhteistyötä ja dialogin toteutumista eri ammattiryhmien välillä? YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET... 15
3 3 (15) 1. TAUSTA Pois syrjästä -hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima kehittämishanke. Hanke liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman, KASTE, osaohjelmaan. Hanke palvelee myös tulevaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyötä kehittäessään moniammatillista, organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Pois syrjästä -hanke toteutuu välisenä aikana. Hankkeella on kaksi toinen toistaan tukevaa pääteemaa: 1) verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2) ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Pois syrjästä -hankkeen tarkoituksena on, että - osallistuvilla kunnilla on yhtenäiset keinot puuttua erilaisiin ylisukupolvisiin ongelmiin - organisaatiot osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. Pois syrjästä -hankkeen kahdeksan yksilöityä tavoitetta ovat: 1) Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. 2) Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisten välillä. 3) Kehittää palveluntarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista sekä palveluohjausta. 4) Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneiden ja / tai toistuvien koulupoissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi. 5) Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseen auttamiseen. 6) Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. 7) Koordinoida alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä. 8) Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä.
4 4 (15) Pois syrjästä -hankkeessa juurrutetaan jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja tarvittaessa kehitetään uusia malleja. Toimintamallit levitetään koko hankealueelle ja ne ovat hyödynnettävissä myös muualla. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: - asiakkaiden osallistamisen ja asiakkaan kohtaamisen toimintamallien kehittäminen ja kokeileminen - palveluntarpeen arvioinnin, erityisesti varhaisen avuntarpeen tunnistamisen, toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto - erilaisten kouluongelmien ehkäiseminen - ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen toimintamallien kehittäminen - matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveys palvelujen kehittäminen koulu ja ylisukupolvisten ongelmien tueksi - osaamisen lisääminen ja verkostomaisen yhteistyön kehittäminen - hankkeen organisointi ja hankehallinto. Pois syrjästä -hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallinnoima hanke, johon on osallistunut seuraavat kunnat ja kuntayhtymät: Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Köyliö, Luvia, Nakkila, Pohjois- Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSa (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Lavia, Pomarkku, Siikainen), Pori, Rauma, Salo ja Säkylä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Yhteistyötä tehdään muun muassa sosiaali- ja terveys-, koulu- kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen kanssa, sosiaalialan osaamiskeskuksen, järjestökentän, poliisin ja muiden viranomaistahojen sekä oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Pois syrjästä -hankkeen ulkoinen arviointi toteutettiin välisenä aikana. Pääarvioijana oli Lead Auditor Joanna Westerholm ja asiantuntija-arvioijana Piia Sneck, HM, sairaanhoitaja (ylempi AMK). Alueellinen hankearviointi toteutettiin kolmella paikkakunnalla. Porissa arviointiin osallistuva kehittämisosio oli verkostomaisen yhteistyön kehittäminen. Raumalla arvioitiin Säkylän ja Rauman kehittämisosio. Porissa arvioinnin kohteena oli ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ja Salossa Salon kehittämisosio. Haastatteluihin osallistui kaikkiaan 39 Pois syrjästä -hankkeeseen osallistunutta kehittäjää.
5 5 (15) 2. POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI 2.1. Suunnittelu Pois syrjästä -hankkeen arvioinnin suunnittelu on sisältänyt tilaajan toimittamaan taustamateriaaliin tutustumisen sekä arviointisuunnitelman tekemisen. Arviointisuunnitelmassa on huomioitu hankkeen tavoitteiden arvioiminen, jolloin ulkoisen arvioinnin tavoitteeksi asetettiin arvioida Pois syrjästä -hankkeen tavoitteiden toteutumista ja löytää vastaukset seuraaviin kysymyksiin: - Miten lapset, nuoret ja perheet on otettu mukaan kehittämistyöhön ja miten kohderyhmän osallistaminen on vaikuttanut kehittämistoimenpiteisiin? - Minkälaisia muutoksia kehittämistoimenpiteillä on saatu aikaan kohderyhmän palveluissa? - Miten hankkeessa kehitetyt tai käyttöön otetut menetelmät ovat muuttaneet verkostomaista yhteistyötä ja dialogin toteutumista eri ammattiryhmien välillä? Arvioinnin tavoitteet ovat kehittämiseen ja oppimiseen liittyviä, joiden tarkoitus on korostaa myönteisiä asioita, ei lisätä valvontaa eikä etsiä virheitä. Ulkoisen arvioinnin tarkoituksena on pyrkiä selvittämään hankkeen tavoitteellista onnistumista. Ulkoisen arvioinnin tavoitteena on arvioida Pois syrjästä -hankkeen pääteemojen toteutumista. Hankkeella on kaksi toinen toistaan tukevaa pääteemaa, jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: 1) verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2) ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Arvioinnin ajankohdaksi valikoitui kehittämistoimenpiteiden implementointi vaihe, joten tulosten lopullista juurruttamis- ja levittämistyötä ei voida arvioida. Ennen ulkoista arviointia Pois syrjästä -hankkeen projektipäällikölle lähetettiin ulkoisen arvioinnin arviointisuunnitelma sekä haastattelun tukena käytettävät teema-alueet. Arviointisuunnitelma sisälsi ulkoisen arvioinnin aikataulun ja haastatteluihin osallistuvat henkilöt sekä ohjeet ulkoiseen arviointiin valmistautumiseen Ulkoisen arvioinnin otanta ja menettely Ulkoisen arvioinnin tiedonkeruuta varten haastateltiin Pois syrjästä -hankkeen vastuutyöntekijöitä, johtajia ja päälliköitä, lääkäreitä, lehtoreita, vastaavia hanketyöntekijöitä, strategisia vastuuhenkilöitä sekä hankkeen ja sidosryhmien avainhenkilöitä.
6 6 (15) Haastattelut perustuivat Pois syrjästä -hankkeen projektipäällikön lähettämään yksikkölistaan, josta otantamenettelyllä arviointia suorittava taho valitsi arvioitavat kohteet. Otanta kohdistui koko hankealueeseen, Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen. Haastattelutilaisuudet suunniteltiin teema-alueittain, mikä mahdollisti ryhmähaastattelut ja näin ollen suuremman otannan. Haastattelujen paikan valinnassa pyrittiin huomioimaan maantieteellinen asemoituminen, jotta osallistumiselle ei muodostuisi pitkän etäisyyden takia estettä. Henkilöstömuutoksissa, kuten työtehtävän vaihtumisen yhteydessä, oli korvaavan henkilön valinta, perehdytys sekä aikataulusta ja haastattelusta sopiminen hankkeen projektipäällikön vastuulla. Henkilöstömuutokset on kirjattu ulkoisen arvioinnin arviointisuunnitelmaan otannassa valikoituneen henkilön perään korvaavana henkilönä (liite). Haastattelun ajankohdasta ja paikasta tiedotettiin projektipäällikön toimesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kyseiseen haastatteluun valikoitunutta henkilöä. Näin hänelle jäi aikaa valmistautua tilaisuuteen. Haastateltavia pyydettiin perehtymään oman kehitettävän asian / käytännön / toimenpiteen kehittämissuunnitelmaan ja siihen, miten tavoitteet olivat toteutuneet ja miten muutos näkyy arjen toiminnassa. Tämän lisäksi oli hyvä tuoda keskustelun tueksi dokumentteja, joilla tavoitteiden toteutuminen ja siihen liittyvät tulokset voitiin osoittaa. Haastattelut toteutettiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluina. Ryhmähaastattelut kestivät 2½ tuntia. Aika oli jaettu minuuttia kestävään yksilökohtaiseen kehittämistyön esittelyyn. Ryhmän yhteiselle keskustelulle oli varattu aikaa ½ - 1 tunti. Yksilöhaastatteluun oli varattu aikaa minuuttia haastateltavaa kohti. Haastattelujen aikana tehtiin muistiinpanoja analyysin tueksi. Haastatteluihin osallistui kaikkiaan 39 Pois syrjästä -hankkeeseen osallistunutta kehittäjää Ulkoisen arvioinnin eteneminen Pois syrjästä -hankkeen ulkoinen arviointi toteutettiin välisenä aikana. Arvioinnissa otetaan kantaa kahteen arvioitavaan pääteemaan: 1) verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2) ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ja pyritään löytämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: - Miten lapset, nuoret ja perheet on otettu mukaan kehittämistyöhön ja miten kohderyhmän osallistaminen on vaikuttanut kehittämistoimenpiteisiin? - Minkälaisia muutoksia kehittämistoimenpiteillä on saatu aikaan kohderyhmän palveluissa? - Miten hankkeessa kehitetyt tai käyttöön otetut menetelmät ovat muuttaneet verkostomaista yhteistyötä ja dialogin toteutumista eri ammattiryhmien välillä?
7 7 (15) Arviointiaineisto koostui: - Pois syrjästä -hankkeen projektipäällikön toimittamasta ennakkomateriaalista o hankesuunnitelma o hankkeen yksikkölista, johon on koottu hankkeessa mukana olevat toimijat, kehittämisosiot sekä kehitettävä asia / käytäntö / toimenpide - Ulkoisen arvioinnin aikana o hankkeeseen liittyvät dokumentit o yksilö- ja ryhmähaastattelut o muistiinpanot Alueellinen hankearviointi toteutettiin kolmella paikkakunnalla: - Porissa arviointiin osallistuva kehittämisosio oli verkostomaisen yhteistyön kehittäminen - Raumalla arvioitiin Säkylän ja Rauman kehittämisosiot - Porissa arvioinnin kohteena oli ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen - Salossa oli Salon kehittämisosiot Haastatteluihin osallistui kaikkiaan 39 Pois syrjästä -hankkeeseen osallistunutta kehittäjää. Hanketyöhön on osallistunut edellä mainittujen kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöä eri ammattiryhmistä sekä sidosryhmien edustajia. Haastatteluissa kuultiin hanketyöhön osallistuneiden henkilöiden kokemuksia heidän kehittämistyöstään sekä kehittämistöiden tuloksista Ulkoisen arvioinnin tavoite Arvioinnissa otetaan kantaa kahteen arvioitavaan Pois syrjästä -hankkeen pääteemaan, 1) verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2) ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: - Miten lapset, nuoret ja perheet on otettu mukaan kehittämistyöhön ja miten kohderyhmän osallistaminen on vaikuttanut kehittämistoimenpiteisiin? - Minkälaisia muutoksia kehittämistoimenpiteillä on saatu aikaan kohderyhmän palveluissa?
8 8 (15) - Miten hankkeessa kehitetyt tai käyttöön otetut menetelmät ovat muuttaneet verkostomaista yhteistyötä ja dialogin toteutumista eri ammattiryhmien välillä? Pois syrjästä -hankkeen tavoitteen toteutuminen varmistetaan ulkoisella arvioinnilla, johon on valittu koko hankealue, Satakunta ja Varsinais-Suomi Ulkoiseen arviointiin valmistautuminen arvioinnin aikana Ulkoinen arviointi aloitettiin aloituskokouksella, joissa oli paikalla eri ammattiryhmien ja sidosryhmien edustajia yhteensä n. 10. Aloituskokouksessa arviointia tekevä taho sekä haastateltavat esittäytyivät. Käytiin läpi Pois syrjästä -hankkeen ulkoisen arvioinnin arviointisuunnitelma, hankkeen pääteemat sekä päivän ohjelma. Todettiin viestintään liittyvät asiat, otantamenetelmä ja raportointitavat sekä käytössä olevat resurssit, luottamuksellisuus ja arvioinnin keskeytys mahdollisuus. Lisäksi varmistettiin arvioinnissa ja raportoinnissa käytettävä kieli. Ryhmähaastatteluissa edettiin arviointisuunnitelman mukaisessa järjestyksessä, jolloin seuraavalla haastateltavalla oli mahdollisuus valmistautua omaan esitykseensä. Ryhmähaastattelun aikana oli mahdollisuus pitää noin viiden minuutin tauko haastattelujen puolessa välissä, joka mahdollisti pienen jaloittelun muuten tiukkaan aikatauluun. Yksilöhaastattelut toteutettiin arviointisuunnitelman mukaisesti noudattaen sovittua aikataulua. 3. POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN HAVAINNOT Pois syrjästä -hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin hallinnoima hanke, johon on osallistunut edellä mainitut kunnat ja kuntayhtymät. Hankesuunnitelmassa on, kahden pääteeman lisäksi, laadittu hankkeen tavoitteet sekä tavoiteltavat toimenpiteet kattavasti. Pois syrjästä -hanke mahdollisti henkilöstöresurssien lisäämisen ja hankeorganisaation muodostamisen. Haastateltavien mielestä hankeorganisaation rakentamisen haasteilla nähtiin olevan suuri merkitys hankkeen alkuvaiheessa. Hankeorganisaatiossa koettiin olevan suhteellisen paljon vaihtuvuutta, minkä arvioitiin vaikuttavan kehittämistyön hitaaseen käynnistymiseen sekä mukana olevien organisaatioiden hallinnon sitoutumiseen. Myös kuntien ja kuntayhtymien sitoutumista Pois syrjästä -hankkeen tavoitteisiin pidettiin alkuvaiheessa aikaa vievänä. Hankkeen laajat kokonaistavoitteet nähtiin selkeytyneen vasta, kun ne oli pilkottu osatavoitteisiin. Pois syrjästä - hanke nähtiin hyvänä jatkumona aikaisemmissa hankkeissa aloitetuille kehittämistoimille. Hyvien käytänteiden levittäminen ja niiden juurruttaminen nähtiin tärkeänä, ennen uusien kehittämistoimien aloittamista.
9 9 (15) Pois syrjästä -hankkeen hankeorganisaatiossa toimivien henkilöiden työpanosta pidettiin haastatteluun osallistuneiden mielestä tärkeänä: - eri hankealueiden kehittämismallien ja -toimintojen yhtenäistämisessä - hyvien käytänteiden ja toimintamallien levittämisessä Ohjaus- ja tukiryhmien sekä hanketyöntekijöiden yhteydenpidon avulla nähtiin haastateltavien mielestä olevan positiivinen merkitys: - eri ammattiryhmien ja sidosryhmien verkostotyön lisääntymisessä Pois syrjästä - hankkeen aikana - yhdenmukaisten käytänteiden ja toimintamallien juurruttamisessa sekä viestinnässä koko hankealueelle Haastatteluun osallistuneiden mielestä myös Pois syrjästä -hankkeen yhteiset koulutustilaisuudet sekä työpajat vahvistivat verkostomaista yhteistyötä sekä yhdenmukaistivat käytänteitä hankealueella Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen Pois syrjästä -hankkeeseen osallistuneiden arvioitiin tiedostavan lasten, nuorten ja perheiden mukaan ottaminen toiminnan kehittämiseen sen kaikissa vaiheissa, suunnittelusta toteutukseen ja arviointiin, parantavan palveluiden ja tarpeiden kohtaamista sekä lisäävän sitä kautta hyvinvointia. Myös verkostoyhteistyön osaamisen ja hyödyntämisen niin palveluverkoston sisällä kuin eri sidosryhmien kanssa koettiin vahvistuvan Pois syrjästä -hankkeen aikana. Hankkeen tavoitteiden nähtiin ohjaavan eri sektorien työntekijät toimimaan yhdessä perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Verkostomaisen yhteistyön arvioitiin vähentävän tarvetta turvautua erikoissairaanhoidon palveluihin. Yleinen näkemys oli, että tulevaisuudessa perustasolla kyetään tunnistamaan lapsen ja nuoren oireilu ja puuttumaan siihen riittävän varhain. Pois syrjästä - hankkeen aikana kehitettyjen ja käyttöön otettujen toimintamallien sekä hankkeen aikana opittujen toimintatapojen arvioitiin lisäävän henkilökunnan mahdollisuuksia ja kykyä työskennellä entistä laajemmissa yhteistyöverkostoissa.
10 10 (15) 3.2. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Ennaltaehkäiseville, varhaisen tuen palveluille nähtiin olevan hankealueella selkeä tarve. Haastateltavien mielestä lasten, nuorten ja perheiden oirehtiminen on lisääntynyt eikä palvelujärjestelmää ole kehitetty vastaamaan ajan haasteisiin. Palvelujärjestelmästä todettiin puuttuvan taho, joka näkisi lapsen elämän kokonaisvaltaisemmin ja voisi reagoida hänen ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Yleisesti todettiin, että heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla perheiden lapsilla ja nuorilla on epäedullisia terveystottumuksia. Tämän nähtiin usein johtavan sosiaaliseen eriarvoistumiseen ja terveydentilan nopeaan heikkenemiseen perheissä. Ylisukupolvisen syrjäytymiskehityksen katkaisemiseksi nähtiin hankealueella olevan yhteinen tahto perheiden auttamiseksi. Pois syrjästä -hankkeen aikana kehitettyjen ja juurrutettujen yhteisten toimintatapojen ja -mallien sekä matalan kynnyksen palvelujen tarjoaminen lapselle, nuorelle ja hänen perheelle nähtiin tarpeelliseksi ennen kuin joudutaan turvautumaan raskaiden ja kalliiden palvelujen piiriin. Pois-syrjästä -hankkeen aikana luotujen toimintamallien ja hyvien käytänteiden juurruttamisen koettiin vahvistavan varhaisen tunnistamisen ja haasteisiin puuttumisen taitoja. Hankkeen nähtiin mahdollistavan entistä tiiviimpi kuntien eri palvelusektorien ja sidosryhmien välinen yhteisten toimintatapojen mallintamistyö. 3.3 Miten lapset, nuoret ja perheet on otettu mukaan kehittämistyöhön ja miten kohderyhmän osallistaminen on vaikuttanut kehittämistoimenpiteisiin? Haastateltavien mielestä Pois-syrjästä -hankkeen tavoitteiden nähtiin ohjaavan toiminnan kehittämistä kohti kulttuurinmuutosta, jossa asiakas nostetaan keskiöön. Hankeen nähtiin myös edesauttavan uudenlaisen verkostomaisen työtavan omaksumista. Haastateltavat kokivat, että verkostomainen työtapa oli laajentunut hankkeen aikana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä sidosryhmien lisäksi myös lasten, nuorten sekä perheiden aktiiviseen osallisuuteen. Hankkeen aikana kehitettyjen toimintamallien ja kehittämistyöhön liittyvien koulutusten arvioitiin henkilökunnan osaamisen vahvistamisen kautta lisänneen kohderyhmän osallisuutta. Pois syrjästä -hankkeen aikana oli yhteistyössä hankkeen kohderyhmän kanssa kehitetty ja käyttöönotettu useita eri toimintamalleja ja -tapoja, joiden arvioitiin lisäävän lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta. Näiden käyttöönotettujen toimintamallien koettiin mahdollistavan varhainen puuttuminen palveluverkoston alkuvaiheessa. Toimintamalleista osa oli luotu jo
11 11 (15) aikaisemmissa kehittämishankkeissa, mutta mallien juurruttamisen kuvattiin toteutuneen Pois syrjästä -hankkeen aikana. Haastateltavat kokivat tärkeänä toimintamallit, missä lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta lisätään ennaltaehkäisevien toimintojen kautta ennen kuin palvelujen tarve muodostuu. Haastateltavien mielestä Pois syrjästä -hankkeen aikana oli saatu hyviä kokemuksia toimintamalleista, jotka oli kehitetty ja toteutettu yhteistyössä sidosryhmien ja lasten, nuorten sekä perheiden kanssa. Kohderyhmän osallistamisen nähtiin tuovan tarvittavaa lisäresurssia, mikä varmisti toimintamallin vaikuttavuutta. Myös toimintamallit, jotka on kehitetty hankkeen aikana vahvistamaan osallisuutta kohderyhmän päivittäisessä elinympäristössä, koettiin haastatteluun osallistuvien mielestä tärkeänä. Haastateltavat arvioivat toimintamallien kehittämistyön aikana kohderyhmältä kerätyn palautteen kehittävän toimintatapoja lasten, nuorten ja perheiden tarpeen mukaan ja lisäävän näin ollen kohderyhmän osallisuutta. Lasten, nuorten ja perheiden mukaan ottaminen kehittämistyöhön koettiin haastateltavien mielestä kaikkia osapuolia sitouttavana tapana toimia, sillä eri toimintamallit tarjosivat erilaisia osallisuuden mahdollisuuksia. Haastateltavat näkivät kohderyhmän mukana olemisen kehittämistyössä vahvistavan käsitystä, että tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan. Hyvät käytänteet ja valmiit toimintamallit nähtiin tarpeelliseksi levittää hankealueelle ja ottaa käyttöön johdonmukaisesti eri palvelusektoreilla. Tämän nähtiin yhdenmukaistavan asiakkaan palveluketjua ja vahvistavan palveluverkostoa. Yhteistyö erikoissairaanhoidon ja kuntien tuottamien palvelujen välillä oli haastatteluun osallistuneiden mielestä tärkeä osa ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämistyötä. Yhteistyön avulla nähtiin mahdolliseksi, että lapsi, nuori ja hänen perhe tulee saamaan riittävä tuen, joka toteutuu ensisijaisesti asiakkaan palveluverkoston alkuvaiheessa ennaltaehkäisevän palvelun piirissä. Näin lapsen, nuoren ja perheiden arvioitiin välttyvän tarpeettomasti raskaamman palvelun piiriin joutumiselta. Yleisesti todettiin, että Pois syrjästä -hankkeen aikana vahvistettiin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisessä varhaisen puuttumisen toimintatapaa sekä nähtiin tärkeänä viedä palvelut lähemmäs asiakasta. Samalla arvioitiin, että myös palvelujen kattavuus kohdennettiin laajemmalle asiakasryhmälle, joka nähtiin hyvänä asiana jatkuvuuden kannalta. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisessä nähtiin sidosryhmien merkityksen korostuvan kohderyhmän osallisuuden vahvistamisessa. Haastateltavien mielestä kehittämisyhteistyön rakentaminen erikoissairaanhoidon piirissä olevan lapsen, nuoren ja perheen kanssa vaatii vielä toimintamallien kehittämistä. Yleisesti arvioitiin lyhyiden ja intensiivisten hoitojaksojen vaikuttavan siihen, että toimintatapojen ja -mallien kehittämiseen ei ole saatu kohderyhmää osallistettua. Pois syrjästä -hankkeen aikana on
12 12 (15) erikoissairaanhoidon piirissä kehitetty erilaisia toimintatapoja, millä kohderyhmän osallisuutta on pyritty lisäämään. Erikoissairaanhoidossa on tehty yhteistyötä myös sidosryhmien kanssa, mutta lasten, nuorten ja perheiden osallisuus kehittämistyöhön arvioitiin olevan erikoissairaanhoidossa huomattavasti vähäisempää kuin peruspalvelujen piirissä. Haastateltavat näkivät, että koko palveluketjua kehitettäessä olisi tärkeää saada kohderyhmältä arvokasta tietoa myös erikoissairaanhoidon alueelta. 3.4 Minkälaisia muutoksia kehittämistoimenpiteillä on saatu aikaan kohderyhmän palveluissa? Haastatteluun osallistuneet arvioivat hankkeen aikana kehitettyjen tai juurrutettujen verkostomaisten yhteistyömallien toimivan työkaluina, joiden avulla on mahdollista selvittää ensisijaisesti perustason tarjoamat mahdollisuudet auttaa lasta, nuorta ja hänen perhettään. Pois syrjästä -hankkeen kehittämistoimenpiteiden avulla haastateltavat arvioivat perustason palvelujen vahvistumisen vähentävän erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta tulevaisuudessa. Palveluverkostojen yhtenäiset toimintatavat ja -mallit, joita hankkeen aikana oli vahvistettu, nähtiin kohderyhmän kannalta selkeyttävänä ja osallisuuden sekä sitouttamisen kannalta tarpeellisina. Hanketyöntekijöiden rooli koettiin tärkeänä resurssina yhdenmukaisten esitteiden, julisteiden sekä ohjeiden valmistelussa. Tämän arvioitiin vähentäneen kohderyhmän epätietoisuutta ja yhdenmukaistaneen asiakkaan palveluverkostoa eri palvelusektoreilla asioidessaan. Yhdenmukaisella toimintakulttuurilla nähtiin olevan merkitystä lasten, nuorten ja perheiden osallisuuteen. Kattavan ja selkeän viestinnän avulla toimintamallien todettiin tulleen asiakkaalle tutuksi jo ensikontaktissa palveluverkoston kanssa, minkä arvioitiin madaltavan kynnystä hakeutua tarvittaessa palvelujen piiriin. Pois syrjästä -hankkeen aikana kehitettiin useita eri toimintamalleja ja -tapoja, joiden koettiin mahdollistavan lasten, nuorten ja perheiden valinnanvapautta ja samalla lisäävän eri palveluverkostojen tuomaa tukea. Haastateltavien mielestä Pois syrjästä -hankkeen aikana kehitettyjen toimintamallien avulla yhteistyöverkostot rakentuvat asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti ja asiakkaalla on oma päätösvalta hänen palveluverkostoon osallistuvien suhteen. Tämä nähtiin yleisesti hyvänä, oikeansuuntaisena ja asiakaslähtöisenä tapana toimia. Haastateltavat kuvasivat Pois syrjästä -hankkeen laajentaneen toimijaverkostoja sidosryhmän lisäksi entistä enemmän perheiden kanssa yhdessä toteutettaviin toimintatapoihin, mikä on lisännyt tietoisuutta perheiden palvelujen tarpeesta. Toimintamallit ovat ohjanneet toimintatapoja entistä lähemmäksi lasten, nuorten ja perheiden arkea, jonka nähtiin haastateltavien mielestä mahdollistavan tuloksellisen yhteistyön.
13 13 (15) Haastateltavien mielestä ennakoiva ja oikea-aikainen palvelujärjestelmä vaatii vielä erikoissairaanhoidon, peruspalvelujen ja sidosryhmien välistä yhteistyötä. Eri kuntien ja kuntayhtymien välisiä toimintatapoja pyritään vielä yhtenäistämään, jonka nähdään vahvistavan yhtenevien käytäntöjen hallintaa. Yleisesti arvioitiin eri ammattiryhmien välisen yhteistyön lisääntyneen Pois syrjästä -hankkeen aikana. Tämän nähtiin tukevan syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisemistä varhaisen tuen palveluilla. Hankkeeseen osallistuvilla kunnilla nähtiin olevan yhteiset keinot puuttua ylisukupolvisiin ongelmiin ja organisaatioiden koettiin osaavat tehdä verkostoitunutta yhteistyötä. 3.5 Miten hankkeessa kehitetyt tai käyttöön otetut menetelmät ovat muuttaneet verkostomaista yhteistyötä ja dialogin toteutumista eri ammattiryhmien välillä? Pois syrjästä -hankkeen kehittämistyöhön osallistuneista osa oli kouluttautunut verkostotyöhön jo aiemmin. Verkostomaisen työtavan arvioitiin sujuvan hyvin, ainakin aluetasolla. Hankkeen aikana tarjottavan koulutuksen nähtiin kuitenkin vahvistavan jo olemassa olevaa osaamista. Hankkeen eri alueiden ja kunnan sisällä eri toimijoiden välisen yhteistyön nähtiin lisäävän vaikuttavuutta asiakkaiden kokonaispalveluihin. Haastateltavien mielestä hankkeen aikana kehitetyllä ja käyttöön otetulla verkostomaisella yhteistyöllä saatiin kasvatettua synergiaetua. Yhteistyö arvioitiin myös tehokkaaksi tavaksi toimia sekä henkilökunnan osaamista vahvistavaksi. Verkostojen rakentamisen haasteena nähtiin kuntarajojen merkitys, mikä esti lähikuntien täysipainoista yhteistyötä. Myös luottamus rajakuntaan nähtiin toisinaan rakoilevana, jonka takia verkostoyhteistyö sairaanhoitopiirin tai kauempana olevan kunnan kanssa miellettiin toimivammaksi. Kuntapalveluja tuottavien yksiköiden sekä sidosryhmien välisen yhteistyön merkitys nähtiin tärkeänä, vaikka yhteistyö hankkeen aikana todettiin yleisesti riittämättömäksi. Osa yhteistyö toimijoista koki, että heidät oli unohdettu hankkeen alkuvaiheessa. Nähtiin, että yhteisten aikataulujen, toimintamallien ja -tapojen luominen ontui yhteistyöverkostoissa. Myös ympäristötekijöiden nähtiin lisäävän tavoitteellisia ja toiminnallisia muutoksia verkostoyhteistyöhön. Yleisesti kuitenkin arvioitiin, että verkostomainen yhteistyö tulee vielä vahvistumaan. Haastateltavien mielestä Pois syrjästä -hankkeen aikana on opittu tunnistamaan eri toimijoiden toimintatapoihin liittyvät erityispiirteet, jotka tulee huomioida toimivan yhteistyön rakentamisen vaiheissa. Haastateltavat pitivät tärkeänä sitä, että eri ammattiryhmien toimijat vahvistivat hankkeen aikana tietoisuutta entistä enemmän toistensa työstä. Todettiin, että moniammatillista toimintaa voidaan
14 14 (15) tehostaa tarvittavilla konsultaatioilla ja välttää näin suurella ryhmällä kokoontumista. Samalla todettiin maantieteellisten ulottuvuuksien tuovan lisähaastetta palvelujen järjestämiseen eri asiakasryhmille. Myös Pois syrjästä -hankkeen aikana muodostuneiden yhteistyöverkostojen ylläpitämisen haasteeksi nähtiin pitkät etäisyydet. Haastateltavat näkivät, että teknologisilla ratkaisuilla saadaan yhteistyötä ylläpidettyä ja vahvistettua myös tulevaisuudessa. 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Edellä mainitun mukaisesti, Pois syrjästä -hankkeen ulkoisen arvioinnin tarkoituksena on pyrkiä selvittämään hankkeen tavoitteellista onnistumista. Ulkoisen arvioinnin tavoitteena on arvioida Pois syrjästä -hankkeen pääteemojen toteutumista. Hankkeella on kaksi toinen toistaan tukevaa pääteemaa, 1) verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2) ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen jotka koskevat kaikkia hankkeen toimenpiteitä ja tavoitteita: - Miten lapset, nuoret ja perheet on otettu mukaan kehittämistyöhön ja miten kohderyhmän osallistaminen on vaikuttanut kehittämistoimenpiteisiin? - Minkälaisia muutoksia kehittämistoimenpiteillä on saatu aikaan kohderyhmän palveluissa? - Miten hankkeessa kehitetyt tai käyttöön otetut menetelmät ovat muuttaneet verkostomaista yhteistyötä ja dialogin toteutumista eri ammattiryhmien välillä? Arvioinnin ajankohdaksi valikoitui kehittämistoimenpiteiden implementointi vaihe, joten tulosten lopullista juurruttamis- ja levittämistyötä ei voida arvioida. Pois syrjästä -hankkeen alueellisesti kehitettyjen ja juurrutettujen toimintamallien lisäksi hanke miellettiin toimineen tärkeänä kunnan peruspalvelujen sekä niiden sidosryhmien toimijoiden yhteistyöverkoston luojana. Hanke kokosi yhteen käytännön työn kehittäjiä ja muodosti tiiviisti yhdessä toimivan hankeorganisaation, joka toimi osaltaan kuntien ja kuntayhtymien kehittämistyön tukena. Hankkeen arvioitiin lisänneen yhteistyötä paikallisesti sekä alueellisesti kunnan peruspalvelujen sisällä sekä yhteistyössä toimivien sidosryhmien kanssa. Verkostomainen yhteistyö todettiin tärkeäksi voimavaraksi, joka vahvisti asiakkaan palveluverkostoa. Yleisesti arvioitiin yhteistyön lisäävän lapsen, nuoren ja hänen perheen osallisuutta. Haastatteluun osallistuneiden mielestä sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö nähtiin vähäisenä tai se oli vasta käynnistymässä. Sidosryhmien osalta nähtiin yhteistyön
15 15 (15) merkitys huomattavasti laajempana mahdollisuutena ja siihen toivottiin lisää dialogisuutta ja aktiivista kanssakäymistä. Pois syrjästä -hankkeen arvioitiin edistäneen hankealueen kuntien peruspalvelujen sekä niiden sidosryhmien tuottamien palvelujen yhdenmukaista kehittämistä. Etenkin verkostomaisen yhteistyön laajentumisen sekä vahvistumisen nähtiin tuovan lisäarvoa. Pois syrjästä -hankkeen tuloksiksi miellettiin yleisesti eri kehittämistavoitteiden mukaisesti kehitetyt uudet työkäytännöt ja toimintamallit. Haastateltavat arvioivat, että Pois syrjästä -hankkeen aikana on onnistuttu juurruttamaan ja levittämään aiemmin hyväksi havaittuja käytänteitä. Pois syrjästä -hankkeen aikana luoduista uusista toimintamalleista ja aikaisempien hankkeiden mallien juurruttamisesta ei ole vielä selkeitä arviointituloksia. Henkilöstö- ja asiakaskyselyt ovat vielä toteutumassa hankkeen loppuvaiheessa. Yleisesti arvioitiin, että hankkeen aikana juurrutetuista toimintamalleista on positiivisia kokemuksia. Haastateltavien mielestä hankeorganisaation resurssit eivät aina tukeneet kehittämisorganisaation toimintaa. Etenkin hankkeen alkuvaiheessa koettiin, että toisinaan puuttui yhteinen kieli. Toisaalta hankeorganisaation koordinoimat koulutukset ja työpajat nähtiin yhtenäistävän käytäntöjä eri kuntien ja kuntayhtymien välillä. Etenkin henkilökunnan systemaattinen koulutus uuden toimintamallin käytön laajentamiseksi nähtiin Pois syrjästä - hankkeen yhtenä tärkeimpänä osa-alueena. Palvelujärjestelmän erilaisissa siirtymäkohdissa arvioitiin vielä olevan tarve vahvistaa asiakkaan kokonaisvaltaista huomioimista, joka perustuu tarvittavaan erityisosaamiseen. Hyvät toimintamallit ja -käytännöt ovat siirtymässä strategialähtöiseksi, jonka nähtiin mahdollistavan toimintojen yhdenmukaisuus ja riittävät resurssit. Yleisesti arvioitiin, että toimintakulttuurissa on vielä tehostamista verkostoyhteistyön asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa. Asiakkaiden osallisuuden ja sitouttamisen kanavia tulee vielä löytää. Pois syrjästä -hankkeen aikana luodun toimintakulttuurin arvioitiin ohjaavan lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puuttumista vahvemmin kohti ennakoivan ja varhaisen puuttumisen toimintamallia. Toimintakulttuurin muutoksen arvioitiin vähentävän lasten, nuorten ja perheiden joutumista varhaisessa vaiheessa raskaamman sekä kustannuksiltaan kalliin erikoissairaanhoidon palvelujen piiriin. LIITTEET Pois syrjästä -hankkeen ulkoisen arvioinnin arviointisuunnitelma
YHTEISVOIMIN KOTONA - HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI. Johtava arvioija, Joanna Westerholm Asiantuntija-arvioija, Piia Sneck
YHTEISVOIMIN KOTONA - HANKKEEN ULKOISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI Johtava arvioija, Joanna Westerholm Asiantuntija-arvioija, Piia Sneck 20.9.2016 2 (15) SISÄLLYS 1. TAUSTA... 3 2. YHTEISVOIMIN KOTONA HANKKEEN
LisätiedotPOIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016
POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden
LisätiedotYhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi
Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotKevään 2016 toimintasuunnitelma
POIS SYRJÄSTÄ Kevään 2016 toimintasuunnitelma Kehittämisosion nimi: VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 1) Mitä kehittämisosiossa on saatava aikaan kevään 2016 aikana? Tavoite 1: 1. Verkostomaisen yhteistyön
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä
LisätiedotMukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija
Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa
LisätiedotKehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä
Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille
LisätiedotPOIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen
1 19.9.2014 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ARVIOINTISUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 29.09.2014 2(12) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotNuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita
Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla
LisätiedotPois syrjästä -hanke
Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo
LisätiedotPippuri Loppuarviointi Anna Saloranta & Pasi-Heikki Rannisto Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Pippuri Loppuarviointi 12.12.2018 Anna Saloranta & Pasi-Heikki Rannisto Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Mitä arvioitiin? Miten Lape hankkeessa toteutettu kehittäminen ilmenee asiakkaiden, ammattilaisten,
LisätiedotJoensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015
Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa Miksi nuorten palvelukeskusta kehitetään Joensuun palveluohjelmat ja nuorisotakuun kuntakokeilu Asiakaslähtöiset
LisätiedotKALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN
KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotMYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN
MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 17.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotHyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä
Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Ohjausryhmä 28.9.2015 Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kainuussa
LisätiedotHYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.
HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista
LisätiedotTARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016
TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotHyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke
KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotKUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT
KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.7.2014 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut www.satshp.fi 050 Eura KONSERVATIIVISEN HOIDON TOIMIALUE
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotSATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta
SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI 1 24.5.2017 Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen SATAOSAA hankkeen hallinnoija on Porin kaupunki. Hanke on osa Satakunnan
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013
LisätiedotTurvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa
Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotMitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US
Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
LisätiedotKUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut
Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotIKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki
IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotSote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi
Sote-näkökulma aluekehittämiseen Mari Niemi 30.11.2017 TKI ja maakuntauudistus Maakunnan ja sen yhteistyötahojen TKItoiminnalla on merkittävä rooli maakunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tehtävä vaatii
LisätiedotMonialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät
Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät 31.8.2018 Arja Hastrup, johtava asiantuntija, THL Leena Normia-Ahlsten, erikoissuunnittelija, THL Miksi monialaista arviointia tarvitaan? Arvion
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke
Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi
LisätiedotPois syrjästä hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti
Pois syrjästä hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti maaliskuu 2015 Heli Toroska Matti Mäkelä 1 Sisällys 1. Mitä on vertaisarviointi?... 3 2. Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen Pois syrjästä
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotKäyttäjien osallistaminen nopeuttaa tuotekehitystä ja teknologian käyttöönottoa sote-sektorilla
Käyttäjien osallistaminen nopeuttaa tuotekehitystä ja teknologian käyttöönottoa sote-sektorilla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto -hankkeen loppuseminaari 21.5.2018 Niina Holappa, Prizztech
LisätiedotYhteinen keittiö -hanke
Yhteinen keittiö -hanke 2017-2018 Yhteinen keittiö -hanke toteuttaa osaltaan hallituksen kärkihankkeen tavoitteita Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Hyvät käytännöt pysyvään
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotLAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi
LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi Projektipäällikkö Suvi Helanen LAPE, Toimiva arki suvi.helanen@pohjois-pohjanmaa.fi Lasten ja perhepalvelujen bruttokustannukset Pohjois-Pohjanmaalla
LisätiedotPALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke
PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja
LisätiedotLAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus
LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA JA MAAKUNTA -oppimisverkosto 6.2.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Toimintakulttuurin muutoksen kokonaisuus 10.2.2017 Etunimi Sukunimi Päivän ohjelma Klo 9.00 Klo 9.30
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotEhkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,
LisätiedotVÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II
VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami
Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset
LisätiedotKehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä
Kehrä II -kehittämishanke Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä 25.9.2012 KASTE-ohjelma Kaste-ohjelman tavoitteena on, että: I. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja II. Sosiaali-
LisätiedotHyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala
Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,
LisätiedotVESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM
VESOTE-hanke Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke Yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista (2017 18) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotKASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta
KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä
Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä Opiskeluterveyspäivä Opiskeluyhteisön hyvinvointi 16.11.2016 Jatta Herranen jatta.herranen@pkky.fi Lähtökohdat 2 Tavoitteenamme on olla arvostettu ammatillisen koulutuksen
LisätiedotYhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä
MUISTIO 5/2016 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Pinkkeri, os. Pinkkerintie, Luvia Aika: pe 17.6.2016 klo 9.00 15.00 Paikalla Arja Santapukki, Parainen Anne Joensuu, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotInnokylän verkkopalvelun konsepti
Innokylän verkkopalvelun konsepti Merja Ukkola / Innokylän päätoimittaja/ THL 8.2.2019 Asiakasymmärrys Uuden Innokylän konseptin perusta Tehty työ Konseptointityö tehtiin yhdessä pääkohderyhmien ja organisaatioiden
LisätiedotOsaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
LisätiedotAsiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto
Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen (KAAPO) työpaja järjestettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.10.2017. Tutustu I&Okärkihankkeen vuoden
LisätiedotParempi Arki Väli-Suomen Kastehanke
Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio
LisätiedotPerhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL
Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018 Mistä maakunta- ja soteuudistuksessa on kysymys? Video: www.alueuudistus.fi/viittomakieli Uuden maakunnan tehtävät sosiaali- ja terveydenhuolto
LisätiedotTavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut
Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Hankekokonaisuuden neljä osiota 1. Toimintakulttuurin muutos 2. Perhekeskustoimintamalli 3. Varhaiskasvatus,
LisätiedotLänsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke
VAKKA-SUOMEN PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010 30.9.2012 Teija Ahokas projektivastaava 30.9.2012 1. Johdanto Vakka-Suomen seutukunnassa
LisätiedotNUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ
NUORTEN OSALLISUUS VAHVISTUU YHTEISTYÖSSÄ OSALLISUUS OSAAMISKESKUKSET Kaksi osallisuuden osaamiskeskusta Allianssin osaamiskeskus: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Nuorten Akatemian hallinnoima yhteenliittymä,
LisätiedotPohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
LisätiedotPOIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen
POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen KOULUTUSSUUNNITELMA Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 29.9.2014 tarkennettu 23.6.2015 Pois syrjästä -hankkeen
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotMahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi
LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
LisätiedotSATAOSAA työhönvalmennus
SATAOSAA työhönvalmennus Yhteistyöterveiset SATAOSAA-hankkeesta. Olemme kehittämässä Satakuntalaisten osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi maakunnallista, eri toimijat yhdistävää
LisätiedotVarhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö
Varhain vanhemmaksi Käytännön tarkoitus Varhain vanhemmaksi toimintamallissa äitiysneuvolan terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä ja raskaana oleva nuori kumppaneineen tapaavat yhteisvastaanotolla normaalin
LisätiedotKotihoito ja kotiutus -suunta yhtenäiseen toimintakulttuuriin -Toimiva kotihoito Lappiin -hanke
Kotihoito ja kotiutus -suunta yhtenäiseen toimintakulttuuriin -Toimiva kotihoito Lappiin -hanke Lahja Harju, projektipäällikkö Teija Rousu, kehittäjätyöntekijä 4.9.2018, tuloseminaari Toimiva kotihoito
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotKatariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa
Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotLAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena
LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Sivistystoimi kunta-maakunta -yhteistyössä Kunnat vastaavat jatkossakin
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta
Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta 3.5.2011 Sosiaalialan osaamiskeskukset 10 vuotta - Kompetenscentrumverksamheten inom det sociala området 10 år Osaamiskeskusjohtajien
LisätiedotKehittämistoiminnan organisointi
Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela
JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori
Lisätiedot16.6.2015. Aika Ti 12.5.2015 klo 10.00 11.38 (Kokouksen jälkeen yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa).
1(7) 16.6.2015 POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika Ti 12.5.2015 klo 10.00 11.38 (Kokouksen jälkeen yhteisruokailu Satakunnan keskussairaalan henkilöstöravintolassa). Paikka Satakunnan keskussairaala,
LisätiedotPoimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö
Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)
LisätiedotHyvien käytäntöjen juurtuminen
Hyvinvointia työstä Hyvien käytäntöjen juurtuminen Mikko Nykänen 11.12.2015 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Hyvän käytännön määritelmä Hankkeen aikana kehitetyt uudet tuotteet, palvelut, mallit,
LisätiedotSähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?
Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo
Lisätiedot