KANSALLINEN MAASTOTIETOKANTA

Transkriptio

1 KANSALLINEN MAASTOTIETOKANTA KMTK-3D/su Rakennus ja rakenteet -kohdeluokkien 3Dgeometriatieto

2 Kohteiden 3D-mallintaminen Kansalliseen maastotietokantaan Kansallisen maastotietokannan elinkaaren alkuvaiheessa tulee olemaan kohteita joiden osalta ei voida olemassa olevan aineiston perusteella luomaan tarkkoja 3D-geometrioita. KMTK-tietomallin mukaisen 2,5D-aineiston lisääntyminen tulee helpottamaan 3D-mallinnusprosessia. Vaikka kohteiden tarkkoja 3D-geometrioita ei ole saatavilla, on mahdollista että KMTK:n 3D-tuotteissa kohteille annetaan yleistetyt 3D-geometriat. Yleistäminen voidaan suorittaa esimerkiksi luomalla keinotekoisesti 3Dgeometria tai käyttämällä 3D-kirjastomalleja kohteiden esittämiseen. 3D-geometrioiden generointitavat voidaan karkeasti jakaa neljään luokkaan: kohteiden manuaalinen/automaattinen vektorointi, yleistys tarkemmasta aineistosta, kirjastomallien käyttäminen, geometrioiden luominen keinotekoisesti. 3D-vektorointia voidaan käyttää esimerkiksi rakennusten mallintamiseen. Mallinnus voi tapahtua automaattisesti algoritmien avulla tai manuaalisesti mittaamalla vastinpisteitä esimerkiksi stereokuvilta. Yleistystä voidaan käyttää tilanteessa, jossa käytettävissä on tarkempaa aineistoa esimerkiksi IFCmuotoisena aineistona. Yleistäessä kohteesta tunnistetaan koneellisesti kohteen halutut päägeometriat jotka tämän jälkeen muunnetaan KMTK-tietomallin mukaisiksi. Kirjastomallit ovat kohdeluokan esittämiseen käytettävä geneerinen esitys. Pistemäiselle kohteelle voidaan liittää 3D-kirjastomalli, joka visualisoinnissa tulee näkyviin pisteen sijaintiin. Kirjastomallin esitystä voidaan muokata sitä kiertämällä, siirtämällä ja skaalaamalla suuremmaksi tai pienemmäksi. Kohteen 3D-geometrian esitys voidaan toteuttaa myös keinotekoisesti. Kohteen keinotekoisessa nostamisessa 3D-muotoon hyödynnetään tietoa kohdeluokasta ja kohteelle mahdollisesti tallennetuista ominaisuustiedoista. Näin menetellessä esimerkiksi murtoviivalla esitetylle aitakohteelle voidaan liittää 3D-geometria siten, että kohteelle annetaan ennalta määrätyt kohdeluokkakohtaiset arvot kohteen korkeudelle ja paksuudelle. Tarkemmat korkeudet ja paksuudet voidaan ottaa kohteen ominaisuustiedoista, jos nämä ovat ilmoitettu. Projektin suositus on, että KMTK-tietokantaan tallennetaan 3D-geometriatieto vain silloin, kun tätä geometriaa voidaan pitää luotettavana. Luotettavina geometrioina voidaan pitää niitä, jotka ovat pistepilvestä (tai muun samankaltaisen tietolähteen avulla) mallinnettujen tai tarkemmasta aineistosta yleistettyjen kohteiden geometrioita. Keinotekoisesti mallinnettavia tai kirjastomallien avulla esitettäviä kohteita ei ole kannattavaa tallentaa KMTK-tietokantaan. Näille kohteille 3D-geometria voidaan tarvittaessa antaa tuotteistamisen yhteydessä. Kuitenkin, jos näistä kohteista saadaan myöhemmin esimerkiksi kunnan tuottamaa luotettavaa 3D-aineistoa, voidaan tämä aineisto tallentaa tietokantaan. Kunnan tuottama tarkempi 3Daineisto voidaan tuoda KMTK:hon normaaleja aineiston tuontiprosesseja hyödyntäen. On myös mahdollista tallentaa kohteiden 3D-geometriat pistepilvimuodossa. Tämä soveltuu varsinkin niille kohteille, joille automaattinen vektorointi on hankalaa tai mahdotonta nykyisillä menetelmillä. 3D-geometrian tallentaminen pistepilvien avulla on teoriassa mahdollista kaikille tämän dokumentin kohdeluokille.

3 Pistepilvigeometriat KMTK:n tietomalli sallii jokaiselle (R&R) kohdeluokalle pistepilvigeometrian. Kohteilla on oltava KMTK:ssa 2,5D-geometria, jotta kohteille voidaan tietokantaan tuoda pistepilvigeometria. Aineiston käytön näkökulmasta Maanmittauslaitoksen ei voida nähdä tarvitsevan kerätä jokaisesta kohdeluokasta yksittäisten kohteiden 3D-geometriatietoa pistepilvinä. Rakennusten osalta pistepilvigeometrioiden tallentamisesta voisi olla hyötyä, sillä nykyiset 3Dvektortointialgoritmit eivät aina tuota laadukasta tulosta. Maanmittauslaitoksen prosesseissa 3Dvektoreista ei kaikkia virheitä pystytä poistamaan. Pistepilvigeometrioiden tallentaminen mahdollistaa käyttäjille varmistumisen vektoroinnin oikeellisuudesta ja mahdollisuuden rakennusten uudelleen vektorointiin, ilman alueen koko pistepilviaineiston lataamista. Rakennusten lisäksi sillat, tunnelit, maanalaiset tilat ja tilarakennelmat ovat kohdeluokkia, joiden kohdekohtaisten pistepilvien tallentamisesta voidaan nähdä tuovan Maanmittauslaitoksen tiedon käyttäjille hyötyä. Kuitenkin erityisesti siltojen, tunneleiden ja maanalaisten tilojen pistepilviaineistot voivat olla kokonaisuuksia, joiden kohdalla turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä on syytä tarkasteltava erikseen. Tilarakennelmien pistepilvien hyöty on sama kuin rakennusten kohdalla, mutta pienemmässä mittakaavassa. Jos tilarakennelmat tuotetaan ilmapistepilvistä, syntyy näihin 3D-vektoreihin virheitä joiden tarkastamisessa ja korjailussa alkuperäinen pistepilvi voi auttaa. Silloista, tunneleista ja maanalaisista tiloista syntyy rakentamisen aikana tai peruskorjaamisen yhteydessä pistepilviaineistoa. Kohteet ovat yleensä kooltaan varsin merkittäviä ja jos muuta 3Daineistoa ei ole saatavilla, voivat pistepilvet toimia itsessään näiden kohteiden 3D-geometriatietona. Muiden R&R-teeman kohdeluokkien kohteista ei ole nähtävillä, että lähitulevaisuudessa pistepilviaineistoa yksittäisten kohteiden osalta on saatavilla. Myöskään näiden kohdeluokkien pistepilviaineistoille ei ole ollut suoraa asiakastarvetta. Näistä syistä muiden kohdeluokkien kohteista ei kannata valmistautua vastaanottamaan tai keräämään pistepilviaineistoa KMTK:hon. 3. Rakennus Rakennukset tuotetaan automaattisesti vektoroimalla pistepilviaineistosta tai yleistämällä BIMmalleista. Rakennusten 3D-mallintamista on tutkittu tarkemmin KAMARA-projektissa ja Maanmittauslaitoksen LOD2-tasoisten rakennusten mallintamisprosessi on suunniteltu KMTK:n kohdemalli- ja prosessityössä. 4. Silta Sillat voidaan tuottaa yksittäisten kohteiden osalta stereolta mallintamalla tai laserkeilaamalla. Lähtökohtaisesti tulisi hyödyntää olemassa olevaa aineistoa Kansallisen maastotietokannan 3Dgeometriatiedon keräämisessä.

4 Siltojen 3D-geometriat on mahdollista esittää pistepilvien avulla tapauksissa, joissa vektoroitua aineistoa ei ole saatavilla. Näiden pistepilviaineiston manuaalinen vektorointi Maanmittauslaitoksen toimesta ei ole kannattavaa siihen tarvittavien resurssien ja vähäisen hyödyn vuoksi. Pistepilviaineistojen automaattinen vektorointi on nykyisillä menetelmillä vielä haastavaa. Erityyppisten pistepilviaineistojen automaattista segmentointia ja tätä kautta vektorointia on tutkittu erilaisissa projekteissa. Esimerkiksi Cambridgen yliopiston SeeBridge-hankkeessa on kyseistä ongelmaa pyritty ratkaisemaan, mutta menetelmät ovat vielä hyvin alkuvaiheessa. Algoritmien kypsyessä voidaan miettiä KMTK:ssa pistepilvillä esitettyjen kohteiden vektorointia. Tällä hetkellä Maanmittauslaitoksen korkeusmallituotannossa luokitellaan sillat omaan luokkaansa. Tulevan keilausohjelman myötä suuremmilla pistetiheyksillä keilatut ja luokitellut sillat voivat toimia 3D-geometriatietona silloille, joista ei ole tarkempaa tai vektoroitua 3D-aineistoa saatavilla muista lähteistä. Muista lähteistä on mahdollista saada tiheämpää pistepilviaineistoa silta-kohteista. Esimerkiksi Liikenneviraston ylläpitämässä Taitorakennerekisteristä on mahdollista saada pistepilviaineistoa muun muassa peruskorjattavista silloista, joista tarkempaa rakennemallia ei ole tehty. Tulevaisuudessa suurin osa Suomen siltakannan geometria- ja ominaisuustiedosta on mahdollista saada Taitorakennerekisterin kautta. Taitorakennerekisteriin kerätään siltojen tietomalleja, jotka vastaavat Liikenneviraston asettamia vaatimuksia. Sillat, joista 3D-rakennemalli on saatavilla, ovat lähtökohtaisesti IFC-muotoisina. Taitorakennerekisteriin pyritään kokoamaan tieto kaikista manner- Suomen silloista. Tällä hetkellä on olemassa kuntia, jotka ylläpitävät omaa rekisteriään silloista, mutta tavoitetilassa Taitorakennerekisteri on lähtökohtainen rekisteri siltatietojen ylläpitoon. Maanmittauslaitoksen prosesseissa olisi kannattavaa hyödyntää Taitorakennerekisteristä saatavaa tietoa mahdollisimman pitkälle päällekkäisen työn poistamiseksi. Onkin suositeltavaa, että kehitetään prosessi, jolla Liikenneviraston vaatimukset täyttävät IFC-mallit voidaan tuoda siltojen päägeometrioiden ja -ominaisuustietojen osalta KMTK-yhteensopivana Kansalliseen Maastotietokantaan. Prosessi vaatii päägeometrioiden tunnistamista IFC-mallista, näiden siirtoa Taitorakennerekisteristä ja konvertointia KMTK-yhteensopivaan muotoon. Niistä kohteista, joista ei ole saatavilla tarkempaa geometriatietoa, voidaan tarvittaessa keinotekoisesti mallintaa 3D-siltoja Maanmittauslaitoksen tiegeometrioiden avulla. Tiegeometrioiden segmenteissä on tieto siitä, onko tie pinnan alla tai pinnan yllä. Tätä tietoa hyödyntämällä voidaan keinotekoisesti luoda yksinkertainen sillan kannen malli. Tätä tapaa on käytetty esimerkiksi Sova3D:n tuottamassa 3Dvisualisointipalvelussa Kunnissa ei tällä hetkellä kerätä 3D-geometriatietoa silloista, mutta tulevaisuudessa on mahdollista, että yksittäisten siltojen 3D-geometrioita voi olla tarjolla kuntien sopimusalueilta KMTK Projektin suositus on, että lähtökohtainen tapa kerätä 3D-geometriatietoa silloista KMTK:hon olisi Liikenneviraston Taitorakennerekisteriin keräämän rakennemallitiedon hyödyntäminen. Tämä tieto on geometrisesti tarkinta olemassa olevaa aineistoa silloista. Liikenneviraston määrittelemän tietomallin mukainen, laatutarkastettu aineisto mahdollistaa KMTK-yhteensopivuusprosessin. Aineiston

5 hyödyntäminen vaatii prosessin kehittämistä, jossa Taitorakennerekisterin tarkat IFC-mallit yleistetään ja siirretään KMTK:hon Kohteille joille ei saada Taitorakennerekisteristä 3D-geometriaa, voidaan antaa keinotekoisesti tuotettu 3D-geometria tuotteistamisen yhteydessä. Tämä 3D-geometria voidaan muodostaa joko Maanmittauslaitoksen tiegeometrioiden tai siltojen 2,5D-aineistojen perusteella 3D-geometria voidaan myös antaa pistepilvien avulla. Pistepilvenä voi toimia Maanmittauslaitoksen korkeusmallituotannossa tai -ajantasaistuksessa syntyvä pistepilvistä luokiteltu silta-aineisto tai Taitorakennerekisteristä saatava kohdekohtainen pistepilvi. 5. Tunneli Tunnelit voidaan tuottaa yksittäisten kohteiden osalta laserkeilaamalla tai poikkileikkausten sarjoina. Lähtökohtaisesti tulisi hyödyntää olemassa olevaa aineistoa Kansallisen maastotietokannan 3Dgeometriatiedon keräämisessä. Tunneli-kohteiden 3D-geometriatietona on mahdollista käyttää muista lähteistä saatua pistepilviaineistoa, jos vektoroitua aineistoa ei ole olemassa. Esimerkiksi Liikenneviraston Taitorakennerekisterin on tarkoitus tulevaisuudessa tulla kattamaan myös tunnelit. Taitorakennerekisteristä on mahdollista saada 3D-geometriatietoa pistepilviaineistona tunneleista, joista tarkempaa rakennemallia ei ole saatavilla. Tunneleiden manuaalinen vektorointi Maanmittauslaitoksen toimesta ei ole kannattavaa siihen tarvittavien resurssien ja vähäisen hyödyn vuoksi. Siltoihin verrattuna tunneleiden automaattinen vektorointi on yksinkertaisempaa tunneleiden pistepilvien helpomman segmentoinnin takia. Taitorakennerekisteriin on tavoitteena viedä tunneleiden 3D-geometriatietoa myös IFC-muotoisena aineistona. Maanmittauslaitoksen prosesseissa tulisi hyödyntää Taitorakennerekisteristä saatavaa tietoa mahdollisimman pitkälle päällekkäisen työn poistamiseksi. Onkin suositeltavaa, että kehitetään prosessi, jolla Liikenneviraston vaatimukset täyttävät IFC-mallit voidaan tuoda tunneleiden päägeometrioiden ja -ominaisuustietojen osalta KMTK-yhteensopivana Kansalliseen Maastotietokantaan. Prosessi vaatii päägeometrioiden tunnistamista IFC-mallista, näiden siirtoa Taitorakennerekisteristä ja konvertointia KMTK-yhteensopivaan muotoon. On kuitenkin huomattava, että Taitorakennerekisterin kehittämisessä keskitytään alkuvaiheessa siltoihin, joten tarkkaa aikataulua tunneleiden osuudelle ei ole vielä määritetty. Niistä kohteista, joista ei ole saatavilla tarkempaa geometriatietoa, voidaan tarvittaessa keinotekoisesti mallintaa 3D-tunneleita Maanmittauslaitoksen tiegeometrioiden avulla. Tiegeometrioissa on tieto siitä, onko tie pinnan alla tai pinnan yllä. Tätä tietoa hyödyntämällä voidaan keinotekoisesti luoda yksinkertainen tunnelin 3D-geometria. Kunnissa ei tällä hetkellä kerätä 3D-geometriatietoa tunneleista, mutta tulevaisuudessa on mahdollista, että yksittäisten tunneleiden 3D-geometrioita voi olla tarjolla kuntien sopimusalueilta.

6 KMTK Projektin suositus on, että lähtökohtainen tapa kerätä 3D-geometriatietoa tunneleista KMTK:hon olisi Liikenneviraston Taitorakennerekisteriin keräämän rakennemallitiedon hyödyntäminen. Tämä tieto tulee olemaan geometrisesti tarkinta aineistoa tunneleista. Liikenneviraston määrittelemän tietomallin mukainen, laatutarkastettu aineisto mahdollistaa KMTK-yhteensopivuusprosessin. Aineiston hyödyntäminen vaatii prosessin kehittämistä, jossa Taitorakennerekisterin tarkat IFC-mallit yleistetään ja siirretään KMTK:hon Taitorakennerekisterin aikataulusta johtuen, yllä olevasta prosessista ei KMTK:n alkuvaiheessa tulla saamaan kattavasti 3D-geometriatietoa tunneleista. Kohteille, joista ei ole tarjolla 3D-geometriatietoa muista lähteistä, voidaan antaa keinotekoisesti tuotettu 3D-geometria tuotteistamisen yhteydessä. Tämä 3D-geometria voidaan muodostaa joko Maanmittauslaitoksen tiegeometrioiden tai tunneleiden 2,5D-aineistojen perusteella. Myös olemassa olevia pistepilviaineistoja voidaan käyttää kohteiden 3D-geometriatietona. 6. Maanalainen tila Maanalaisista tiloista saatava tieto tulisi lähinnä kunnista. Tämän hetken aineistot maanalaisista tiloista on tallennettuna kunnissa erilaisissa CAD- ja GIS-formaateissa. Ongelmana olemassa olevassa aineistossa on sen vaihteleva kattavuus sekä eriävät mallinnustavat. Aineistoa ei ole tällä hetkellä mahdollista kerätä kattavasti koko Suomesta. Olemassa oleva aineisto voidaan kuitenkin tuoda KMTK:hon kuntien normaaleja tiedonsiirtokanavia pitkin. Maanalaisiin rakennelmiin liittyy myös turvallisuuteen ja avoimuuteen liittyviä kysymyksiä, jotka on ratkaistava ennen tiedon täysimittaista hyödyntämistä. Yhtenäisten mallinnusohjeiden puuttuminen on tällä hetkellä ollut suuri ongelma maanalaisten tilojen mallintamisessa. Yhtenäisten ohjeiden avulla tuotettu aineisto on yhdenmukaista ja täten helpommin hyödynnettävissä KMTK Maanalaisten tilojen pääasiallinen lähde on kuntien keräämät aineistot. Aineistojen normaaleja tuontiprosesseja voidaan hyödyntää myös maanalaisten aineistojen tuontiin. 7. Tilarakennelma Tilarakennelmat voidaan mallintaa 3D-rakennusten tapaan pistepilvien ja 2D/2,5D-vektoriaineiston avulla. Erona prosessissa on se, että rakennusten 3D-vektorointi tehdään kivijalkavektoreiden pohjalta. Nämä kivijalkavektorit ovat aina sulkeutuvia poligoneja. Rakennelmien kohdalla 2D/2,5D-aineisto pitää sisällään niin sulkeutuvia poligoneja kuin viiva- ja pistegeometrioita.

7 Ilman kivijalkavektoreita mallinnettujen kohteiden joukossa voi olla virheellisesti mallintuneita kohteita, kuten varastokontteja. Nämä virheellisesti mallintuneet kohteet täytyy prosessissa pystyä erottelemaan todellisten kohteiden joukosta. Ehdotettu prosessi virheellisten kohteiden karsimiseksi on 3D-vektoroitujen rakennelmien vertaaminen olemassa olevaan 2D/2,5D-aineistoon. Jos tilarakennelman vektoroidun 3D-mallin sisään osuu jonkun tilarakennelman 2D/2,5D-geometria tiettyjen sääntöjen mukaisesti (esimerkiksi geometrian pitää olla 3D-mallin sisällä vähintään 90 %), niin 3D-kohteen voidaan todeta olevan oikea rakennelma. Tässä prosessissa on huomioitava seuraavat seikat: Pistepilvi- ja 2D/2,5D-aineiston tulisi olla mahdollisimman samalta ajanhetkeltä Luokittelusääntöjen on oltava tarpeeksi tiukat, jotta virheellisiä luokitteluja ei synny Kohteiden manuaalinen tarkastaminen kohteiden oikeellisuuden varmistamiseksi voi olla tarpeen On myös huomattava, että prosessissa ei saada 3D-aineistoa niistä kohteista, joista 2D/2,5D-aineisto on virheellistä tai puuttuu kokonaan. Luokittelusääntöjen tiukkuus voi myös aiheuttaa sen, että todellisia kohteita jää luokittumatta. Kansallisen maastotietokannan alkuvaiheessa kaikkia rakennelmia ei tulla kattavasti saamaan mallinnettua, mutta 2D/2,5D-aineistojen parantuessa myös 3D-rakennelmien määrä kasvaa KMTK Projektin suositus on, että tilarakennelmien 3D-geometriat tuotetaan mukaillen 3D-rakennusten mallintamisprosessia. Erona on vektorointi ilman kivijalkavektoreita ja väärien havaintojen poistaminen aineistosta sääntöjen perusteella. 8. Aita Aita kohteiden luotettava mallintaminen ilmalaserkeilaamalla tuotetuista pistepilvistä on hankalaa kohteiden koon vuoksi. Maasta suoritetun keilauksen avulla mallintaminen onnistunee vähintään aidan sivun osalta. Aitojen mallintaminen voidaan suorittaa 2D/ 2,5D-aineistoon ja niiden ominaisuustietoihin pohjautuen. Aita voidaan nostaa keinotekoisesti 3D-muotoon antamalla sille aidan käyttötarkoituksesta johdettu paksuus ja korkeus. Tarkempi korkeus voidaan myös saada aidan korkeus-ominaisuustiedoista, jos se on ilmoitettu KMTK prosesseissaan. Muilla aineiston toimittajilla ei tarkkoja aitojen 3D-geometrioita ole vielä tarjolla.

8 on haastavaa, on projektin suositus, että aitojen 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa muodostaa tuotteistamisen yhteydessä. 3D-geometria voidaan muodostaa keinotekoisesti kohteen 2D/2,5D-geometrian ja ominaisuustietojen avulla. 9. Portti Porttien mallintaminen voidaan suorittaa 2D/ 2,5D-aineistoon ja niiden ominaisuustietoihin pohjautuen. Portti voidaan nostaa keinotekoisesti 3D-muotoon antamalla sille portin käyttötarkoituksesta johdettu paksuus ja korkeus. Tarkempi korkeus voidaan myös saada portin korkeus-ominaisuustiedoista, jos se on ilmoitettu. Porttien 2D/2,5D-aineisto voi olla pistemäisessä muodossa. Tällöin pisteille on mahdollista liittää etukäteen määritelty kirjastomalli, jonka avulla kuvataan portit aina tietyn näköisinä. Portin esittäminen kirjastomallin avulla tapahtuisi tuotteistamisen yhteydessä, kuten keinotekoisesti 3D-muotoon nostaminenkin. Esimerkki portti-kohteiden 3D-geometrian esittämisestä kirjastomallin avulla: KMTK prosesseissaan. Muilla aineiston toimittajilla ei tarkkoja porttien 3D-geometrioita ole vielä tarjolla. on haastavaa, on projektin suositus, että porttien 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa muodostaa tuotteistamisen yhteydessä. 3D-geometria voidaan muodostaa keinotekoisesti kohteen 2D/2,5D-geometrian ja ominaisuustietojen avulla. Jos portti-kohde on tallennettuna pistemäisenä kohteena, voidaan 3D-geometria antaa kirjastomallin avulla. 10. Kaide Kaiteiden mallintaminen voidaan suorittaa 2D/2,5D-aineistoon ja niiden ominaisuustietoihin pohjautuen. Kaide voidaan nostaa keinotekoisesti 3D-muotoon antamalla sille kaiteen käyttötarkoituksesta johdettu paksuus ja korkeus. Tarkempi korkeus voidaan myös saada kaiteen korkeus-ominaisuustiedosta, jos se on ilmoitettu KMTK

9 prosesseissaan. Muilla aineiston toimittajilla ei tarkkoja kaiteiden 3D-geometrioita ole vielä tarjolla. on haastavaa, on projektin suositus, että kaiteiden 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa muodostaa tuotteistamisen yhteydessä. 3D-geometria voidaan muodostaa keinotekoisesti kohteen 2D/2,5D-geometrian ja ominaisuustietojen avulla. 11. Allas Altaiden 3D-mallinnus voidaan suorittaa 2D/2,5D-aineistoon perustuen keinotekoisesti luomalla kappale joko tunnetun syvyyden tai arvion perusteella KMTK prosesseissaan. Muilla aineiston toimittajilla ei tarkkoja altaiden 3D-geometrioita ole vielä tarjolla. on haastavaa, on projektin suositus, että altaiden 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa muodostaa tuotteistamisen yhteydessä. 3D-geometria voidaan muodostaa keinotekoisesti kohteen 2D/2,5D-geometrian ja ominaisuustietojen avulla. 12. Laituri Laitureiden 3D-mallinnus voidaan suorittaa 2D/2,5D-aineistoon perustuen keinotekoisesti luomalla kappale KMTK prosesseissaan. Muilla aineiston toimittajilla ei tarkkoja laitureiden 3D-geometrioita ole vielä tarjolla. on haastavaa, on projektin suositus, että laitureiden 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa muodostaa tuotteistamisen yhteydessä. 3D-geometria voidaan muodostaa keinotekoisesti kohteen 2D/2,5D-geometrian ja ominaisuustietojen avulla.

10 Piippu Piippujen 3D-mallinnus voidaan suorittaa 2D/2,5D-aineistoon perustuen. Automaattinen vektorointi pistepilviaineistoista ei toimi sillä usein keilausaineistoa saadaan vain piipun yhdeltä sivulta keilauksen lentolinjoista johtuen. Tätä aineistoa voidaan kuitenkin hyödyntää esimerkiksi 2D/2,5D-aineiston keinotekoisessa muuntamisessa 3D-aineistoksi pistepilvestä irrotetun korkeuden perusteella. Aineistoa voidaan myös käyttää mahdollisen manuaalisen vektoroinnin tukena. Piiput on myös mahdollista visualisoida 3D-muodossa kirjastomallien avulla. Kirjastomallien skaalaus reaalimaailman korkeuksia paremmin vastaamaan voidaan tehdä esimerkiksi keilausaineistosta saadun korkeuden tai 2D/2,5D-aineiston ominaisuustiedon perusteella KMTK prosesseissaan. Muilla aineiston toimittajilla ei tarkkoja piippujen 3D-geometrioita ole vielä tarjolla. on haastavaa, on projektin suositus, että piippujen 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometria voidaan tarvittaessa antaa tuotteistamisen yhteydessä. Jos piipun 2D/2,5D-geometria on tallennettu aluemaisena, voidaan 3D-geometria muodostaa keinotekoisesti kohteen korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla. Jos piipun 2D/2,5D-geometria on tallennettu pisteenä, 3Dgeometria voidaan antaa kohteelle kirjastomallin avulla. 14. Pylväs Pylväiden 3D-mallinnus voidaan suorittaa 2D/2,5D-aineistoon perustuen. Pylväille on mahdollista myös antaa 3D-geometria kirjastomallien avulla KMTK prosesseissaan. Muilla aineiston toimittajilla ei tarkkoja pylväiden 3D-geometrioita ole vielä tarjolla. on haastavaa, on projektin suositus, että pylväiden 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometria voidaan tarvittaessa antaa tuotteistamisen yhteydessä. Jos pylvään 2D/2,5D-geometria on tallennettu aluemaisena, voidaan 3D-geometria muodostaa keinotekoisesti kohteen korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla. Jos pylvään 2D/2,5D-geometria on tallennettu pisteenä, 3Dgeometria voidaan antaa kohteelle kirjastomallin avulla.

11 Masto Mastojen 3D-mallinnus voidaan suorittaa 2D/2,5D-aineistoon perustuen. Mastoille on mahdollista myös antaa 3D-geometria kirjastomallien avulla KMTK prosesseissaan. Muilla aineiston toimittajilla ei tarkkoja mastojen 3D-geometrioita ole vielä tarjolla. on haastavaa, on projektin suositus, että mastojen 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa antaa tuotteistamisen yhteydessä. Jos maston 2D/2,5D-geometria on tallennettu aluemaisena, voidaan 3D-geometria muodostaa keinotekoisesti kohteen korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla. Jos maston 2D/2,5D-geometria on tallennettu pisteenä, 3Dgeometria voidaan antaa kohteelle kirjastomallin avulla. 16. Portaali Tieto portaaleista saadaan kunnista tai Digiroadista. Portaaleille voidaan myös antaa 3D-geometria kirjastomallien perusteella KMTK prosesseissaan. Muilla aineiston toimittajilla ei tarkkoja portaalien 3D-geometrioita ole vielä tarjolla. on haastavaa, on projektin suositus, että portaalien 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. Portaalin 3D-geometria voidaan tarvittaessa antaa kohteelle tuotteistamisen yhteydessä kirjastomalleja käyttäen.

12 Torni Tornit voidaan kokonsa ja 2D/2,5D-lähtöaineistonsa vuoksi tuottaa samalla prosessilla kuin tila rakennelmat KMTK Projektin suositus on, että, tornien 3D-geometriat tuotetaan mukaillen 3D-rakennusten mallintamisprosessia. Erona on vektorointi ilman kivijalkavektoreita ja väärien havaintojen poistaminen aineistosta sääntöjen perusteella. (ks. Tilarakennelmat) 18. Kaivo Tieto kaivoista saadaan kunnilta. Maalämpökaivoista voidaan mallintaa epävarmuuskartio kaivon syvyyden ja mahdollisen suuntakulman mukaan KMTK Kohteiden pääasiallinen lähde on kuntien aineistot. Aineistojen normaaleja tuontiprosesseja voidaan hyödyntää myös tämän kohdeluokan aineistojen tuontiin Kunnissa tuotettu aineisto kaivojen maanalaisista osista perustuu oletuksiin kaivon suunnasta ja syvyydestä. Tästä syystä projektin suositus on, että näitä 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3D-geometriat voidaan tarvittaessa antaa tuotteistamisen yhteydessä. Kaivojen maanpäälliset 3Dgeometriat voidaan antaa kohteelle kirjastomallin avulla. Kaivojen maanalaiset osat voidaan mallintaa keinotekoisesti epävarmuuskartioiden avulla kunnalta saatujen ominaisuustietojen perusteella. 19. Portaat ja esteettömyysluiskat Portaiden ja esteettömyysluiskien mallintaminen voidaan suorittaa 2D/2,5D-aineistoon ja niiden ominaisuustietoihin pohjautuen. Kohteet voidaan nostaa keinotekoisesti 3D-muotoon antamalla niille ominaisuustiedoista johdetut geometriat KMTK prosesseissaan. Muilla aineiston toimittajilla ei tarkkoja portaiden ja esteettömyysluiskien 3Dgeometrioita ole vielä tarjolla. on haastavaa, on projektin suositus, että kohteiden 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. Portaiden ja esteettömyysluiskien 3D-geometriat voidaan tarvittaessa muodostaa tuotteistamisen yhteydessä 2D/2,5D-geometrioiden avulla. Portaiden ja esteettömyysluiskien 3D-geometria voidaan

13 muodostaa keinotekoisesti 2D/2,5D-geometrian ja korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla. 20. Luiska Luiskien 3D-geometriat sisältyvät jo maastomalliin, joten näiden erillinen 3D-mallintaminen tuskin on tarpeen. Jos luiskat halutaan irrottaa omiksi kohteikseen, voidaan tämä suorittaa 2D/2,5Dgeometrioiden avulla KMTK prosesseissaan. Muilla aineiston toimittajilla ei tarkkoja luiskien 3D-geometrioita ole vielä tarjolla omina kohteinaan. on haastavaa, on projektin suositus, että luiskien 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. Kohteiden 3D-geometriat voidaan tarvittaessa muodostaa tuotteistamisen yhteydessä 2D/2,5D-geometrioiden ja niiden ominaisuustietojen avulla. 21. Pato Patojen 2D/2,5D-aineisto on nykyään aluemaisessa ja pistemäisessä muodossa. Patojen 3Dgeometrioiden muodostamisprosessi riippuu 2D/2,5D-lähtöaineiston muodosta KMTK Padoista ei ole saatavilla olemassa olevaa 3D-geometriatietoa. ELY-keskus ylläpitää pistemäistä sijaintitietoa patokannasta. Patojen 3D-geometriat voidaan muodostaa Rakennus- tai Tilarakennelma-kohteiden mallinnusprosessien perusteella, riippuen 2D/2,5D-lähtöaineiston muodosta. Pienemmät padot voidaan tuotteistamisen yhteydessä nostaa 3D-muotoon kohteiden 2D/2,5Dgeometrioiden ja niihin liittyvien korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla.

14 Muu Rakenne Muu Rakenne -kohdeluokka sisältää kaikki loput R&R-teeman kohteet, joita eivät kuulu edellä mainittujen kohdeluokkien alle. Tästä syystä kohdeluokan kohteiden osalta on aina syytä tarkastella kohdetta erikseen mallintamistapaa päättäessä. Osalle kohteista, kuten suihkulähteille, voidaan antaa 3D-geometria kirjastomallin avulla tuotteistamisen yhteydessä. Osa kohteista, kuten hyppyrimäet, voidaan mallintaa Rakennus- tai Tilarakennelma-kohteiden prosessien perusteella riippuen 2D/2,5D-lähtöaineiston muodosta Ilmarata on haastavaa, on projektin suositus, että ilmaratojen 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa muodostaa tuotteistamisen yhteydessä. 3D-geometria voidaan muodostaa keinotekoisesti 2D/2,5D-geometrian ja korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla Tukivaijeri on haastavaa, on projektin suositus, että tukivaijereiden 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3D-geometriat voidaan tarvittaessa muodostaa tuotteistamisen yhteydessä. 3D-geometria voidaan muodostaa keinotekoisesti 2D/2,5D-geometrian ja korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla Kuljetusrata on haastavaa, on projektin suositus, että kuljetusratojen 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3D-geometriat voidaan tarvittaessa muodostaa tuotteistamisen yhteydessä. 3D-geometria voidaan

15 muodostaa keinotekoisesti 2D/2,5D-geometrian ja korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla Uittolaite on haastavaa, on projektin suositus, että uittolaitteiden 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa antaa kohteelle tuotteistamisen yhteydessä kirjastomallin avulla Veneenlaskupaikka on haastavaa, on projektin suositus, että kohteiden 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa muodostaa tuotteistamisen yhteydessä. 3D-geometria voidaan muodostaa keinotekoisesti 2D/2,5D-geometrian ja korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla Jakokaappi Jakokaappien mahdollinen 3D-mallinnus riippuu 2D/2,5D-lähtöaineiston muodosta. Jos tämä aineisto on poligoni tai murtoviiva, voidaan tiheästä pistepilviaineistosta saada kohteen 3D-malli muodostettua. Jos lähtöaineisto on pistemäistä, voidaan kohteelle tarvittaessa antaa 3D-geometria tuotteistamisen yhteydessä kirjastomallin avulla. 3D-geometria voidaan muodostaa myös keinotekoisesti 2D/2,5Dgeometrian ja korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla.

16 Kiinteä nosturi Nostureiden monimutkaisesta muodosta johtuen niiden automaattinen 3D-mallintaminen on haastavaa tiheälläkin pistepilvellä. on haastavaa, on projektin suositus, että kohteiden 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. Jos kohteen 2D/2,5D-aineisto on pistemäistä, voidaan kohteelle tarvittaessa antaa 3D-geometria tuotteistamisen yhteydessä kirjastomallin avulla. 3D-geometria voidaan muodostaa myös keinotekoisesti 2D/2,5D-geometrian ja korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla Aurinkopaneeli on haastavaa, on projektin suositus, että aurinkopaneelien 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3D-geometriat voidaan tarvittaessa antaa kohteelle tuotteistamisen yhteydessä kirjastomalleja käyttäen Hyppyrimäki prosesseissaan. Muilla aineiston toimittajilla ei tarkkoja 3D-geometrioita ole vielä tarjolla, mutta hyvin todennäköisesti näitä aletaan tuottamaan rakennusten 3D-aineistojen yhteydessä. Kun kohteiden 3Dgeometrioita ruvetaan tuottamaan kuntien prosesseissa tulevaisuudessa, voidaan nämä tuoda KMTK:hon normaaleja aineiston tuontiprosesseja hyödyntäen. Hyppyrimäkien monimutkaisesta muodosta johtuen niiden automaattinen 3D-mallintaminen on haastavaa tiheälläkin pistepilvellä. Tarvittaessa hyppyrimäet voidaan muodostaa samalla mallinnusprosessilla kuin rakennukset tai tilarakennelmat, riippuen lähtöaineistosta. Jos kohteen 2D/2,5D-aineisto on pistemäistä, voidaan kohteelle tarvittaessa antaa 3D-geometria tuotteistamisen yhteydessä kirjastomalleja käyttäen Huvipuistolaite

17 Huvipuistolaitteiden monimutkaisesta muodosta johtuen niiden automaattinen 3D-mallintaminen on haastavaa tiheälläkin pistepilvellä. Jos kohteen 2D/2,5D-aineisto on pistemäistä, voidaan kohteelle tarvittaessa antaa 3D-geometria tuotteistamisen yhteydessä kirjastomalleja käyttäen Tulentekopaikka on haastavaa, on projektin suositus, että tulentekopaikkojen 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3D-geometriat voidaan tarvittaessa antaa kohteelle tuotteistamisen yhteydessä kirjastomallin avulla Katsomo Katsomoiden muodosta johtuen niiden automaattinen 3D-mallintaminen on haastavaa ilman tiheää pistepilveä. Tarvittaessa katsomot voidaan muodostaa samalla mallinnusprosessilla kuin rakennukset tai tilarakennelmat, riippuen lähtöaineistosta. Jos kohteen 2D/2,5D-aineisto on pistemäistä, voidaan kohteelle tarvittaessa antaa 3D-geometria tuotteistamisen yhteydessä kirjastomalleja käyttäen Yksittäinen kaupunkipuu prosesseissaan. Jos kohteet kuitenkin halutaan kartoittaa, voidaan kohteiden pistemäiset geometriat saada esimerkiksi Terrasolidin tuotteilla ja näihin pistemäisiin kohteisiin voidaan liittää kirjastomallit.

18 Aallonmurtaja on haastavaa, on projektin suositus, että aallonmurtajien 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3D-geometriat voidaan tarvittaessa muodostaa tuotteistamisen yhteydessä. 3D-geometria voidaan muodostaa keinotekoisesti 2D/2,5D-geometrian ja korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla Rautatien asemalaituri on haastavaa, on projektin suositus, että kohteiden 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa muodostaa tuotteistamisen yhteydessä. 3D-geometria voidaan muodostaa keinotekoisesti 2D/2,5D-geometrian ja korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla Muistomerkki on haastavaa, on projektin suositus, että muistomerkkien 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3D-geometriat voidaan tarvittaessa antaa kohteelle tuotteistamisen yhteydessä kirjastomallin avulla Patsas

19 on haastavaa, on projektin suositus, että patsaiden 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa antaa kohteelle tuotteistamisen yhteydessä kirjastomallin avulla Suihkulähde tai suihkukaivo on haastavaa, on projektin suositus, että kohteiden 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa antaa kohteelle tuotteistamisen yhteydessä kirjastomallin avulla Taideteos on haastavaa, on projektin suositus, että taideteoksien 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa antaa kohteelle tuotteistamisen yhteydessä kirjastomallin avulla Tervahauta on haastavaa, on projektin suositus, että tervahautojen 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa antaa kohteelle tuotteistamisen yhteydessä kirjastomallin avulla Raunio

20 Riippuen raunion koosta ja 2D/2,5-lähtöaineistosta, voidaan kohteet halutessa mallintaa rakennusten tai tilarakennelmien mallinnusprosessilla. Projektin suositus kuitenkin on, että ennen kuin harmonisoitua 2D/2,5D-lähtöaineistoa tai kuntien tuottamaa 3D-aineistoa on saatavilla, raunioiden 3Dgeometrioita ei tallenneta tietokantaan. Kohteiden 3D-geometriat voidaan tarvittaessa muodostaa myös tuotteistamisen yhteydessä. 3Dgeometria voidaan muodostaa keinotekoisesti 2D/2,5D-geometrian ja korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla Juoksuhauta on haastavaa, on projektin suositus, että juoksuhautoja 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa muodostaa tuotteistamisen yhteydessä. 3D-geometria voidaan muodostaa keinotekoisesti 2D/2,5D-geometrian ja korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla Uittoränni on haastavaa, on projektin suositus, että uittorännejä 3D-geometrioita ei tallenneta tietokantaan. 3Dgeometriat voidaan tarvittaessa muodostaa tuotteistamisen yhteydessä. 3D-geometria voidaan muodostaa keinotekoisesti 2D/2,5D-geometrian ja korkeus- ja käyttötarkoitusominaisuustietojen avulla Tuulimylly

21 Tuulimyllyjen monimutkaisesta muodosta johtuen niiden automaattinen 3D-mallintaminen on haastavaa tiheälläkin pistepilvellä. Tarvittaessa tuulimyllyt voidaan muodostaa samalla mallinnusprosessilla kuin rakennukset tai tilarakennelmat, riippuen lähtöaineistosta. Jos kohteen 2D/2,5D-aineisto on pistemäistä, voidaan kohteelle tarvittaessa antaa 3D-geometria tuotteistamisen yhteydessä kirjastomalleja käyttäen.

22 Liitteet Yhteenveto eri luokkien mallintamisesta Kohdeluokka Kohteen ensisijainen 3D-esitys Lisätieto 3Dgeometria tallennetaa n tietokanta an 3Dkirjastomalli tuotteistamis en yhteydessä Keinotekoinen nostaminen 3Dmuotoon ominaisuustieto jen pohjalta tuotteistamisen yhteydessä Rakennus Tutkittu KAMARAprojektissa Silta Taitorakennerekiste riin kerättävän tiedon yleistys Tunneli Taitorakennerekiste riin kerättävän tiedon yleistys Maanalainen tila Aineistoa huonosti tarjolla Tilarakennelma Rakennusten mallinnusprosessia mukaillen Aita Portti Kaide Allas Laituri Piippu Pylväs Masto Portaali Torni Rakennusten mallinnusprosessia mukaillen Kaivo Maanpäällinen osa kirjastomallilla, mahdollinen maanalainen osa keinotekoisesti Portaat ja esteettömyysluiskat Luiska Luiskan 3Dgeometria monissa tapauksissa

23 erotettavissa maastomallista Pato Kohdeluokka pitää sisällään suuret ja pienet padot Muu Rakenn e Muihin kohdeluokkiin kuulumattomat kohteet Ilmarata Tukivaijeri Kuljetusrata Uittolaite Veneenlaskupaikka Jakokaappi Kiinteä nosturi Monimutkainen geometria haastava automaattiselle 3Dvektoroinnille Aurinkovoimalapan eeli Hyppyrimäki Hyppyritorni tallennetaan kunnissa poligonilla mutta alastuloa ei välttämättä ollenkaan. Vaikeuttaa yhtenäistä 3Dmallintamista Huvipuistolaite Monimutkainen geometria haastava automaattiselle 3Dvektoroinnille Tulentekopaikka Katsomo Kaupunkipuu Aallonmurtaja Rautatien asemalaituri Muistomerkki Patsas Suihkulähde tai suihkukaivo Taideteos Tervahauta Raunio Lähtöaineisto ei yhtenäisesti mallinnettu.

24 Lähtöaineistosta riippuen voidaan mallintaa rakennusten mallinnusprosessilla Juoksuhauta Uittoränni Tuulimylly Monimutkainen geometria haastava automaattiselle 3Dvektoroinnille. Lähtöaineisto ei yhtenäisesti mallinnettu