Kansallinen maastotietokanta KMTK

Transkriptio

1 R&R 3D-muodostamisohjeet Kansallinen maastotietokanta KMTK 3D-muodostamisohjeet Rakennukset ja rakenteet

2 R&R 3D-muodostamisohjeet 1 1. Rakennus 1.1. Yleiset Rakennuksille voidaan jokaisella 3D-tasolla määrittää maanpinnan leikkausviiva (eng. Terrain Intersection Curve). Tämä viiva kuvaa sitä kohtaa, jossa rakennuksen geometria leikkaa maanpinnan. Viivan ei tarvitse olla jatkuva ja sitä ei tarvitse mallintaa geometrialle silloin kun maanpinnan leikkausta ei tapahdu. Viivan tarkoituksena on helpottaa eri lähteistä tulevien aineistojen yhdisteltävyyttä rakennuksia tarvittaessa nostamalla tai laskemalla maanpinnan suhteen. Viiva ei ole pakollinen LoD1- ja LoD2-geometrioille, mutta on pakollinen LoD3-geometrioille. Rakennuksen sijaitessa maanpinnasta eroavalla korokkeella jota ei voida pitää rakennuksen osana, esimerkiksi sillalla, maanpinnan leikkausviiva mallinnetaan korokkeen leikkauskohtaan. Tällaisissa tapauksissa on rakennusten alitse kulkeva osuus mallinnettava joko tarkkojen geometrioiden mukaan tai tulee keinotekoisesti tuottaa alitus esimerkiksi alla kulkevan tie- tai vesigeometrian perusteella. Rakennusten jokaisen sivun tulee muodostaa sulkeutuva pinta tai pintojen kokonaisuus. Jos kyseessä on rakennus, jossa reaalimaailmassa pinta ei ole sulkeutuva (esimerkiksi varastohalli jonka yksi sivu on avoin), tulee sulkeutuvuus muodostaa SulkevanPinnan (ClosureSurface) avulla (Kuva 1). Tällä varmistetaan rakennuksen vesitiiviys. Kuva 1. Rakennus, jonka sivuista yksi on avoin. Tämän rakennuksen vesitiiviys on varmistettu harmaalla esitetyn SulkevanPinnan (ClosureSurface) avulla. Kohteet eri LoD-tasoilla jaetaan pienempiin osiin samojen sääntöjen mukaan kuin KMTK2,5Dgeometrioissa. Toisin sanoen LoD-tasojen geometriat ovat RakennuksenOsa-kohteiden geometrioita

3 R&R 3D-muodostamisohjeet 2 samoilla säännöillä. Kuva 2 ja Kuva 3 esittävät kohteen muodostamista eri yksityiskohtaisuustasojen geometrioiden avulla. Geometrioiden osittamissäännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Kuva 2. Esimerkkikuva reaalimaailman kohteen (vasemmalla alhaalla) mallintamisesta 2,5D:nä ja LoD1-3. Ositukset perustuvat R&R-käsitemallissa määriteltyihin sääntöihin. Kuva 3. Esimerkkikuva reaalimaailman kohteen (vasemmalla alhaalla) mallintamisesta LoD1-3-tasoissa. Ositukset perustuvat R&R-käsitemallissa määriteltyihin sääntöihin.

4 R&R 3D-muodostamisohjeet 3 Taulukko 1. LoD-tasojen vähimmäisvaatimukset. Punaisella merkittyjä kohtia ei ole sallittu mallinnettavan kyseessä olevalla LoD-tasolla. Vihreällä merkityt kohteet on mallinnettava kyseessä olevalla LoD-tasolla, jos tieto niistä on olemassa. LoD1 LoD2 LoD3 Rakennuksen osat Kyllä Kyllä Kyllä Maanpinnan Kyllä Kyllä Kyllä leikkausviiva Katon varusteen Ei Kyllä* Kyllä Portaat ja luiskat Ei Kyllä** Kyllä Räystäät Ei Kyllä Kyllä Parveke Ei Kyllä Kyllä Katos (ei kivijalkaan Ei Kyllä Kyllä kuuluva) Tekstuuri Ei Kyllä Kyllä Terassi Ei Ei Kyllä Ovet ja ikkunat Ei Ei Kyllä Sisätilat Kyllä*** Kyllä*** Kyllä*** *RakennuksenOsa- tai RakennuksenVaruste-geometrialla **Katso valintakriteerit ***Määritellään tarvittaessa myöhemmin Taulukko 2. Vähimmäisvaatimukset mallinnettavista yksityiskohdista. Vaatimuksia pienemmät yksityiskohdat voidaan mallintaa, mutta ne eivät ole pakollisia. LoD2 LoD3 Ikkunarakenne Pinta-ala vähintään 4 m 2 Pinta-ala vähintään 2 m 2 Kaiteet Ei Kaikki rakennukseen kiinnittyvät suoraan tai välillisesti Katos Pinta-ala vähintään 25 m 2 Pinta-ala vähintään 10 m 2 Ovet ja ikkunat Ei Kaikki ovet. Ikkunoista ne, joiden pinta-ala vähintään 1 m 2 Parveke Pinta-ala vähintään 2 m 2 ja Kaikki syvyys vähintään 1 m Portaat ja luiskat Kiinteästi rakennetut. Leveys vähintään 10 m. Korkeusero Kaikki rakennukseen olennaisesti kuuluvat vähintään 5 m ja ainoastaan rakennuksen sisäänkäynnille johtavat Savupiippu Pinta-ala vähintään 4 m 2. Pinta-ala vähintään 2 m 2 Korkeus katosta mitattuna vähintään 1 m Terassi Ei Pinta-ala vähintään 10 m LoD1 Rakennukset mallinnetaan LoD1-tasolla ns. laatikkomalleina. LoD1-tasolla rakennusten tarkkaa kattomuotoa ei tule mallintaa vaan jokaisen rakennuksen katto mallinnetaan horisontaalisena tasona. Muut kuin pohjaa tai kattoa kuvaavat tasot tulevat olla pystysuoria. Kattotason korkeus asetetaan katon ylimpään korkeuteen. Myös rakennuksen pohja mallinnetaan horisontaalisena tasona. Jos pohjan reaalimaailman korkeustasoa ei tunneta, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja rakennuksen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Jos rakennuksen todellinen maanalainen

5 R&R 3D-muodostamisohjeet 4 ulottuvuus tunnetaan, asetetaan pohjageometrian taso pohjan alimpaan korkeuteen eli samalla BoundingBox-tyyppisellä menetelmällä kuin kattoa kuvaava horisontaalinen taso (Kuva 4) Kuva 4. Rakennuksen LoD1-pohjageometrian mallintamisperiaatteet. Oikeanpuoleinen kuva esittää tilannetta jossa pohjageometria mallinnetaan BoundingBox-ajattelun mukaisesti. Tällöin rakennuksen katon taso on nostettu katon korkeimpaan kohtaan ja rakennuksen pohjan taso on laskettu pohjan matalimpaan kohtaan. Vasemmanpuoleinen kuva esittää tilannetta jossa rakennuksen pohjageometrian tarkkaa ulottuvuutta ei tunneta ja täten pohja on mallinnettu 0,5 metriä maanpinnan alapuolelle. Rakennukset tulee mallintaa KMTK2,5D-geometrian rakennuksen tai rakennuksen osien muodostaman kokonaisuuden rajaaman alueen perusteella. Alueen pinta-alaan ei oteta huomioon räystäitä. Kun tarkempaa geometriatietoa ei ole käytettävissä, LoD1-tasolla mallinnetaan maanpinnantason yläpuolella rakennuksen kivijalan rajaaman alueen ulkopuolelle ulottuvat huoneistoalaan laskettavat osat (esim. erkkerit) jatkumaan rakennuksen pohjageometrian tasolle (Kuva 5). Jos tarkempi geometriatieto on käytettävissä, nämä osat mallinnetaan BoundingBox-ajattelun mukaisesti (Kuva 2). Jos KMTK2,5D-geometria ei sisällä tietoa näistä osista, ei niitä tarvitse mallintaa LoD1-tasolla.

6 R&R 3D-muodostamisohjeet 5 Kuva 5. Kivijalan ulkopuolelle ulottuvat osat mallinnetaan jatkumaan pystysuunnassa rakennuksen pohjageometrian tason korkeuteen jos niiden tarkempia ulottuvuuksia ei ole tiedossa. Jos KMTK2,5D-geometria ei sisällä tietoa näistä osista, ei niitä tarvitse mallintaa LoD1-tasolla LoD1-tasolla rakennukseen ei mallinneta RakennuksenVarusteita. Toisin sanoen RakennuksenVaruste-kohteilla ei ole LoD1-geometriaa. RakennuksenVarusteet on listattu R&Rkäsitemallissa. Rakennukset ja niiden osat, joiden pohja on muodoltaan ympyrämäinen, mallinnetaan LoD1-tasolla myös ympyrämäisenä viivasegmenttien avulla. Kuva 6 esittää esimerkin ympyrämäisten kohteiden mallintamisesta LoD1-tasolla. Kuva 6. Pyöreän kohteen mallintamisperiaatteet. Vasemmanpuoleisin kuva esittää reaalimaailman tilannetta. Keskimmäinen kuva esittää ympyrämäisen kohteen virheellistä mallintamista nelikulmiomaisen pohjan avulla. Oikeanpuoleisin kuva esittää kohteen mallintamista viivasegmenttien avulla koostetun ympyrän avulla. Kuvat esittävät tilannetta LoD1-tason geometrioiden osalta.

7 R&R 3D-muodostamisohjeet LoD2 LoD2-tasolla rakennuksen geometriaan mallinnetaan sen yksinkertaistettu kattomuoto ilman pienempiä yksityiskohtia. LoD2-tasolla on rakennus mallinnettava semanttiseksi siten, että muun muassa rakennuksen geometrinen osa tietää mitä rakennuksen ulottuvuutta kyseinen osa edustaa (Kuva 7). Tällä tarkoitetaan sitä, että muun muassa rakennuksen katto tietää olevansa katto ja seinä olevansa seinä. Kuva 7. Rakennuksen koostuminen geometrisistä osista. Sininen kuvaa Rakennus-kohdetta. Keltaiset tasot kuvaavat rakennuksen seinägeometrioita ja punainen taso kuvaa rakennuksen kattogeometriaa. Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja rakennuksen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Tällöin pohjageometria mallinnetaan horisontaalisena tasona. Jos rakennuksen todellinen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, tulee se mallintaa mahdollisimman tarkasti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että pohjageometrian ei tarvitse olla horisontaalinen (Kuva 8).

8 R&R 3D-muodostamisohjeet 7 Kuva 8. Rakennuksen pohjageometrian mallintaminen LoD2-tasolla. Vasemmanpuoleinen kuva esittää tilannetta jossa pohjageometrian tarkkaa ulottuvuutta ei tunneta ja täten on mallinnettu 0,5 metriä maanpinnan alapuolelle. Oikeanpuolimmaisen kuva esittää tilannetta, jossa tarkka pohjageometria on tunnettuna. Rakennukset tulee mallintaa KMTK2,5D-geometrian rakennuksen tai rakennuksien osien muodostaman kokonaisuuden rajaaman alueen perusteella. Alueen pinta-alaan ei oteta huomioon räystäitä. Kun tarkempaa geometriatietoa ei ole käytettävissä, LoD2-tasolla mallinnetaan maanpinnantason yläpuolella rakennuksen kivijalan rajaaman alueen ulkopuolelle ulottuvat huoneistoalaan laskettavat osat (esim. erkkerit) jatkumaan rakennuksen pohjageometrian tasolle. Jos tarkempi geometriatieto on käytettävissä, mallinnetaan nämä osat niiden reaalimaailman geometrioiden mukaan (Kuva 9). Jos KMTK2,5D-geometria ei sisällä tietoa näistä osista, ei niitä tarvitse mallintaa LoD2-tasolla. Parvekkeet tai muut seinälinjan ylittävät, huoneistoalaan laskemattomat kohteet, mallinnetaan RakennuksenVarusteina. RakennuksenVarusteet eivät ole pakollisia mallintaa LoD2-tasolla. RakennuksenVarusteet on listattu R&R-käsitemallissa.

9 R&R 3D-muodostamisohjeet 8 Kuva 9. Rakennuksen ulokkeiden mallintamisperiaatteet. Vasemmanpuoleinen sarja kuvaa rakennuksen kivijalan rajaaman alueen ulkopuolelle ulottuvien osien mallintamista (esimerkiksi erkkeri). Oikeanpuolimmainen sarja kuvaa tilannetta rakennuksen osan ulottuessa rakennuksen kivijalan rajaaman alueen ulkopuolelle. Eri värit esittävät rakennuksen jakamista osiin. Sarjojen viimeiset kuvat esittävät tilannetta, jossa ulostyöntyvän kohteen geometriat ovat tarkasti tunnettuja. Rakennuksille ei pääsääntöisesti mallinneta räystäitä LoD2-tasolla. Jos räystäät halutaan mallintaa, tulee nämä mallintaa omina geometrioinaan. Räystäät mallinnetaan siten, että seinälinjan ylittävä osa kattoa mallinnetaan RakennuksenVaruste-geometriana. Jos räystäs on paksuudeltaan suurempi kuin 0,5 metriä, mallinnetaan räystään geometria kappaleena. Muissa tapauksissa mallinnetaan se tasona (Kuva 10). Kuva 10. Rakennuksen räystäiden mallintamisperiaatteet. Oikeanpuolimmaisen kuvan alemman tason räystäs kuvaa tilannetta jossa räystäs mallinnetaan kappaleena (valkoinen) ja ylemmän tason räystäs kuvaa tilannetta jossa räystäs mallinnetaan tasona (harmaa)

10 R&R 3D-muodostamisohjeet 9 Rakennuksen katon varusteet kuten savupiiput ja vinokaton pystyikkunat mallinnetaan LoD2-tasolla joko omiksi RakennuksenVarusteikseen tai osaksi kattomuotoa (Kuva 11). Toisin sanoen katon varusteet mallinnetaan joko RakennuksenVaruste-kohteen geometrioina tai osana RakennuksenOsakohteen geometriaa. Katon pystyikkunat on mallinnettava (joko osana kattomuotoa tai varusteena) silloin kun sen muodostaman rakenteen pinta-ala on vähintään 4 m 2. Savupiiput on mallinnettava silloin kun niiden pinta-ala on vähintään 4 m 2 ja katosta (alimmasta leikkauspisteestä) mitattu korkeus vähintään 1 metri. Kuva 11. Rakennuksen katon mallintamisperiaatteet. Oikeanpuoleisimman rakennuksen katon varusteet ovat mallinnettuna osaksi kattomuotoa. Keskimmäisen kuvan rakennuksen katon varusteet ovat mallinnettu omiksi varusteikseen (sininen ja punainen). Pienemmät katon varusteet ovat jätetty mallintamatta. Rakennuksen portaat mallinnetaan LoD2-tasolla, jos ne ovat kiinteästi rakennettu ja oleellinen osa rakennusta. Portaat, jotka mallinnetaan tulevat myös olla vähintään 10 metriä leveät ja niiden korkeuseron portaiden alapäästä yläpäähän tulee olla vähintään 5 metriä. Portaista mallinnetaan myös

11 R&R 3D-muodostamisohjeet 10 vain ne, jotka vievät ainoastaan rakennukseen (Kuva 12). Portaat mallinnetaan RakennuksenVarusteina käyttötarkoituksella portaat. Kuva 12. Portaiden mallintamisperiaatteet. Portailla on RakennuksenVaruste-geometria vain silloin kun ne ovat vähintään 10 metriä leveät ja korkeuseroltaan vähintään 5 metriä sekä johtavat ainoastaan rakennuksen sisäänkäynnille. Rakennuksiin ei LoD2-tasolla mallinneta ovia eikä ikkunoita. LoD2-tason rakennuksille on mahdollista lisätä tekstuuri LoD3 LoD3-tasolla rakennus vastaa mahdollisimman tarkasti reaalimaailman rakennusta (Kuva 13). LoD3- tasolla on rakennus mallinnettava siten, että rakennuksen geometrinen osa tietää mitä rakennuksen ulottuvuutta kyseinen osa edustaa. Tällä tarkoitetaan sitä, että muun muassa rakennuksen katto tietää olevansa katto ja seinä olevansa seinä (Kuva 7).

12 R&R 3D-muodostamisohjeet 11 Kuva 13. Rakennuksen mallintamisperiaatteet LoD3-tasolla. RakennuksenOsat (punainen, keltainen, sininen) on eroteltuna toisistaan ja muodostavat yhdessä rakennus-kohteen. RakennuksenVarusteilla (valkoinen) on LoD3-geometria. Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja rakennuksen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Tällöin pohjageometria mallinnetaan horisontaalisena tasona. Jos rakennuksen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, mallinnetaan se mahdollisimman tarkasti (Kuva 8). Pääsääntöisesti rakennuksen maanalaisista rakennelmista on mallinnettava ne, jotka on rakennettu saman rakennuslupaprosessin menettelyillä kuin itse rakennus ja ovat suorassa yhteydessä rakennukseen. Rakennuksen ulokkeet (muut kuin varusteet), jotka eivät yllä maahan asti, kuten erkkerit, mallinnetaan siten, että niiden geometria vastaa mahdollisimman hyvin reaalimaailman tilannetta (Kuva 13). Näitä ulokkeita ei saada mallintaa jatkumaan maahan asti tai muutoin yleistää poikkeamaan huomattavasti reaalimaailman tilanteesta. Muut ulokkeet ja vähemmän merkittävät rakennusta täydentävät kohteet mallinnetaan RakennuksenVarusteina. R&R-käsitemallissa listatuilla RakennuksenVarusteilla tulee aina olla RakennuksenVaruste-geometriat LoD3-tasolla eivätkä ne saa koskaan olla osana RakennuksenOsageometriaa. Tämä koskee myös kattomuodon osia, kuten vinokaton pystyikkunoita ja savupiippuja. Portaista ja luiskista tulee rakennukseen mallintaa ne, jotka johtavat rakennuksen tai sen osan sisäänkäynnille. Mallintaa tulee sekä kiinteästi rakennetut että purettavissa olevat. Portaat sekä luiskat mallinnetaan RakennuksenVarusteina. Rakennuksen ovet ja ikkunat tulee mallintaa LoD3-tasolla. Rakennuksesta on mallinnettava kaikki ovet. Ikkunoista on mallinnettava kaikki ne, joiden pinta-ala on yli 1 m 2. LoD3-tason rakennuksille tulee mallintaa räystäät omina geometrioinaan. Räystäät mallinnetaan siten, että seinälinjan ylittävä osa kattoa mallinnetaan RakennuksenVaruste-geometriana. Jos räystäs on paksuudeltaan suurempi kuin 0,3 metriä, mallinnetaan räystään geometria kappaleena. Muissa tapauksissa mallinnetaan se tasona (Kuva 10). Räystäistä ei tarvitse mallintaa, jos ne ovat pituudeltaan (ylitys seinälinjasta) vähemmän kuin 10 cm. LoD3-tason rakennuksille on mahdollista lisätä tekstuuri.

13 R&R 3D-muodostamisohjeet Silta 2.1. Yleiset Silloille voidaan jokaisella 3D-tasolla määrittää maanpinnan leikkausviiva. Tämä viiva kuvaa sitä kohtaa jossa sillan geometria leikkaa maanpinnan. Viivan ei tarvitse olla jatkuva ja sitä ei tarvitse mallintaa geometrialle silloin kun maanpinnan leikkausta ei tapahdu. Viiva ei ole pakollinen LoD1- ja LoD2- geometrioille, mutta on pakollinen LoD3-geometrioille. Jos sillassa on kaarevia pintoja, mallinnetaan ne komposiittipintana. Kaarevuuden oikaisusta syntyvä virhe ei saa vaikuttaa huomattavasti kohteen tunnistavuuteen tai reaalimaailman geometrisistä ulottuvuuksista poikkeavaisuuteen. Mahdolliset oikaisusta johtuvat virheet saavat olla korkeintaan (Kuva 14): LoD1: 1 metri LoD2: 0,5 metriä LoD3: 0,15 metriä Kuva 14. Sillan oikaistusta syntyvä virhe. Musta kaari kuvaa sillan kannen tai reunan todellista kaarevuutta, siniset viivasegmentit kuvaavat mallinnettua sillan kantta tai reunaa ja punainen viiva kuvaa maksimi etäisyyttä oikaistun ja todellisen kannen tai reunan välillä. LoD1-tasolla tämä etäisyys saa olla korkeintaan 1 m, LoD2-tasolla 0,5 m ja LoD3-tasolla 0,15 m. Kohteet eri LoD-tasoilla jaetaan pienempiin osiin samojen sääntöjen mukaan kuin KMTK2,5Dgeometrioissa. Toisin sanoen LoD-tasojen geometriat ovat SillanOsa-kohteiden geometrioita samoilla säännöillä. Geometrioiden osittamissäännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Sillan osan tai rakenteen (esimerkiksi maatuki tai pyloni) ulottuessa maan tai vedenpinnan alle, on tämä mallinnettava ensisijaisesti sen tarkkojen reaalimaailman ulottuvuuksien mukaisesti. Jos tarkkoja ulottuvuuksia ei ole tiedossa, mallinnetaan osa tai rakenne ulottumaan 0,5 metriä pinnan alapuolelle. Sillan rakennuselementit, kuten teräspalkit, mallinnetaan umpinaisina kappaleina suurimmassa laajuudessaan (Kuva 15).

14 R&R 3D-muodostamisohjeet 13 Kuva 15. Sillan elementtien mallintamisperiaatteet. Monimutkaisemmat elementit mallinnetaan umpinaisina kappaleina niiden suurimman laajuuden mukaisesti Kuva 16. Esimerkkikuva siltakohteen eri LoD-tasoista ja niihin mallinnettavista esiintymistä.

15 R&R 3D-muodostamisohjeet 14 Kuva 17. Esimerkkikuva siltakohteen eri LoD-tasoista ja niiden kannen pohjan mallintamisperiaatteista. Taulukko 3. LoD-tasojen vähimmäisvaatimukset. Punaisella merkittyjä kohtia ei ole sallittu mallinnettavan kyseessä olevalla LoD-tasolla. Vihreällä merkityt kohteet on mallinnettava kyseessä olevalla LoD-tasolla LoD1 LoD2 LoD3 SillanOsa Kyllä Kyllä Kyllä SillanRakenteellinenElementti Ei Kyllä Kyllä SillanVaruste Ei Kyllä Kyllä Maanpinnan leikkausviiva Kyllä Kyllä Kyllä Kaarevuuden oikaisusta 1 metri 0,5 metriä 0,15 metriä syntyvä virhe (max) 2.2. LoD1 Siltakohde mallinnetaan LoD1-tasolla vain sillan kannen osalta (yksi tai useampi osa). Sillan kannesta mallinnetaan vain sillan ylittämiseen käytettävä osa, muut mahdolliset rakenteelliset elementit ja varusteet huomioon ottamatta (Kuva 18). Toisin sanoen LoD1-tasolla SillanOsalla on geometria, mutta SillanRakenteellisillaElementeillä ja SillanVarusteilla ei ole geometriaa.

16 R&R 3D-muodostamisohjeet 15 Kuva 18. Sillan kannen mallintamisperiaatteet. LoD1-tasolla mallinnetaan vain sillan kansi. Kaarevuus kuvataan tasopintojen avulla. Sillan kannen alapuolinen osa kuvataan siten, että sillan kansi on paksuudeltaan yhteneväinen koko sillan pituudelta (Kuva 19). Sillan kannen paksuus määräytyy kannen paksuimman kohdan mukaan. Kuva 19. Sillan pohjan mallintamisperiaatteet. LoD1-tasolla sillan kansi mallinnetaan ilman tarkkoja kannen pohjan geometrioita eli tasapaksuisena. Sillan kannen paksuus määräytyy kannen paksuimman kohdan mukaan.

17 R&R 3D-muodostamisohjeet LoD2 Siltakohde mallinnetaan LoD2-tasolla sillan kannesta (yksi tai useampi osa), rakenteellisista elementeistä sekä varusteista koostuvana kohteena (Kuva 20). Toisin sanoen LoD2-tasolla SillanOsalla, SillanRakenteellisillaElementeillä ja SillanVarusteilla on geometria. Kuva 20. Sillan mallintamisperiaatteet. LoD2-tasolla mallinnetaan sillan kansi, mahdolliset rakenteelliset elementit sekä mahdolliset varusteet. Kaarevuus kuvataan tasopintojen avulla. Kuvassa SillanRakenteellisetElementit sinisellä ja SillanOsa keltaisella. Sillan kannen alapuolinen osa kuvataan siten, että kussakin kannen pituussuunnan kohdassa pohja mallinnetaan leveyssuunnan paksuimman kyseessä olevan pituussuunnan kohdan mukaiseksi (Kuva 21). Kuva 21. Sillan pohjan mallintamisperiaatteet. LoD2-tasolla sillan kansi mallinnetaan ilman tarkkoja kannen pohjan geometrioita. Sillan kannen paksuus määräytyy siten, että kussakin kannen pituussuunnan kohdassa pohja mallinnetaan leveyssuunnan paksuimman kyseessä olevan pituussuunnan kohdan mukaiseksi.

18 R&R 3D-muodostamisohjeet 17 SillanRakenteellisetElementit mallinnetaan LoD2-tasolla mahdollisimman tarkasti reaalimaailman geometrisiä ulottuvuuksia vastaaviksi (Kuva 20). Rakenteellisista elementeistä pakollisia ovat pylväät ja pylonit. Jos LoD2-tasoon halutaan mallintaa köysiä, köysi mallinnetaan solmuttumaan sillan kanteen tai pyloniin. Köysien päihin tulevia kiinnityksiä ei tarvitse mallintaa, mutta halutessa nämä voidaan mallintaa osaksi köyttä. SillanVarusteet eivät ole pakollisia LoD2-tasolla. Jos varusteista halutaan mallintaa kaiteet, tulee nämä mallintaa pintamaisena esiintymänä. Toisin sanoen näiden kohteiden geometria tulee yleistää pinnaksi tai kappaleeksi LoD3 Siltakohde mallinnetaan LoD3-tasolla sillan kannesta (yksi tai useampi osa), rakenteellisista elementeistä sekä varusteista koostuvana kohteena. Toisin sanoen LoD3-tasolla SillanOsalla, SillanRakenteellisillaElementeillä ja SillanVarusteilla on geometria (Kuva 22). Sillan kannen alapuolinen osa kuvataan LoD3-tasolla mahdollisimman tarkasti. Toisin sanoen kannen pohjan geometrioita ei saa yleistää LoD3-tasolla (Kuva 23) muutoin kuin yksittäisten rakennuselementtien osalta (Kuva 15). Siltakohteesta tulee mallintaa kaikki sillan rakenteelliselle olemukselle merkittävimmät SillanRakenteellisetElementit LoD3-tasolla. Nämä mallinnetaan mahdollisimman tarkasti reaalimaailman geometrisiä pääulottuvuuksia vastaaviksi, huomioiden kuitenkin monimutkaisten rakennuselementtien yleistäminen (Kuva 15). Rakenteellisista elementeistä pakollisia ovat pylväät, pylonit, maatuet ja köydet. Köysiä mallintaessa, köysi mallinnetaan solmuttumaan sillan kanteen tai pyloniin. Köysien päihin tulevia kiinnityksiä ei tarvitse mallintaa, mutta halutessa nämä voidaan mallintaa osaksi köyttä. SillanVarusteet tulee mallintaa LoD3-tasolla. Varusteita ei tarvitse yleistää LoD3-tasolla. Pakollisia varusteita ovat kaiteet, valaisinpylväät, portaat ja mahdolliset rakennetut tilat. (Kuva 24)

19 R&R 3D-muodostamisohjeet 18 Kuva 22. Sillan mallintamisperiaatteet. LoD3-tasolla mallinnetaan sillan kansi, mahdolliset rakenteelliset elementit sekä mahdolliset varusteet. Kaarevuus kuvataan tasopintojen avulla. Kuvassa keltaisella on kuvattu SillanOsa, sinisellä SillanRakenteellisetElementit ja mustalla SillanVarusteet Kuva 23. Sillan pohjan mallintamisperiaatteet. LoD3-tasolla sillan pohjan geometrian tulee mukailla reaalimaailman tilannetta mahdollisimman tarkasti.

20 R&R 3D-muodostamisohjeet 19 Kuva 24. Sillan varusteiden mallintaminen. LoD3-tasolla pakollisia varusteita ovat kaiteet, valopylväät, portaat ja mahdolliset kopit 3. Tunneli 3.1. Yleiset Tunneleille tulee 3D-tasolla määrittää maanpinnan leikkausviiva. Tämä viiva kuvaa sitä kohtaa, jossa tunnelin suu leikkaa maanpinnan. Viivan ei tarvitse olla jatkuva ja sitä ei tarvitse mallintaa geometrialle silloin, kun leikkausta ei tapahdu (esimerkiksi kahden maanalaisen raideliikenneaseman välillä). Tunneli-kohde voi koostua TunnelinOsista, TunnelinRakenteellisistaElementeistä ja TunnelinVarusteista. TunnelinOsa käsittää tasomaisten pintageometrioiden muodostaman kokonaisuuden, joka kuvaa tunnelin sisäpintaa (Kuva 26). TunnelinRakenteellisiaElementtejä ovat tunnelin kuori (sisäpinnan ja ulkopinnan rajaava rakenne, Kuva 26), pilarit sekä muut tunnelin rakenteellisen olemassa oloon huomattavasti vaikuttavat rakenteet. TunnelinVarusteita ovat rakenteellisesti vähäisesti merkittävät kohteet, kuten valaistus, kaiteet ja ilmastointilaitteet. Kuva 25 esittää esimerkkitilanteen tunneli-kohteen mallintamisesta.

21 R&R 3D-muodostamisohjeet 20 Kuva 25. Tunneli-kohde voi koostua TunnelinOsista, TunnelinRakenteellisistaElementeistä ja TunnelinVarusteita. Esimerkkikuvassa TunnelinOsa on Tunnelin sisäpinnan rajaama kokonaisuus, TunnelinRakenteellisiaElementtejä ovat tunnelin kuori ja tunnelin pilari, TunnelinVarusteita ovat ilmanvaihtotuulettimet. Kuva 26. TunnelinOsa ja TunnelinRakenteellinenElementti. Vasemman puoleinen kuva esittää TunnelinOsan mallintamista eli tunnelin kuvausta sen sisäpinnan mukaan. Oikeanpuoleinen kuva esittää TunnelinRakenteellisenElementin mallintamista tunnelin kuoren osalta. Tunnelin kuoren rajaa tunnelin sisä- ja ulkopinnat. Kohteet eri LoD-tasoilla jaetaan pienempiin osiin samojen sääntöjen mukaan kuin 2,5D-geometrioissa. Toisin sanoen LoD-tasojen geometriat ovat TunnelinOsa-kohteiden geometrioita samoilla säännöillä. Geometrioiden osittamissäännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Kuva 27 esittää kohteen muodostamista eri yksityiskohtaisuustasojen avulla.

22 R&R 3D-muodostamisohjeet 21 Kuva 27. Esimerkkikuva reaalimaailman kohteen (vasemmalla alhaalla) esittämisestä 2,5D:nä ja LoD1-3 Tunnelin kaarevat pinnat (esimerkiksi kaarteet, nousut tai laskut) mallinnetaan komposiittipintoina. Kaarevuuden oikaisusta syntyvä virhe ei saa vaikuttaa huomattavasti kohteen tunnistavuuteen tai reaalimaailman geometrisistä ulottuvuuksista poikkeavaisuuteen. Mahdolliset oikaisusta johtuvat virheet saavat olla korkeintaan (Kuva 28): LoD1: 1 metri LoD2: 0,5 metriä LoD3: 0,15 metriä Kuva 28. Tunnelin oikaistusta syntyvä virhe. Musta kaari kuvaa tunnelin reunan todellista kaarevuutta, siniset viivasegmentit kuvaavat mallinnettua tunnelin reunaa ja punainen viiva kuvaa maksimi etäisyyttä oikaistun ja todellisen reunan välillä. LoD1- tasolla tämä etäisyys saa olla korkeintaan 1 m, LoD2-tasolla 0,5 m ja LoD3-tasolla 0,15 m.

23 R&R 3D-muodostamisohjeet 22 Tunnelin tulee muodostaa sulkeutuva kokonaisuus. Tunnelin sulkeutuvuus muodostetaan tunnelin suuaukoille asetettavien SulkeutuvienPintojen avulla. Taulukko 4. LoD-tasojen vähimmäisvaatimukset. Punaisella merkittyjä kohtia ei ole sallittu mallinnettavan kyseessä olevalla LoD-tasolla. Vihreällä merkityt kohteet on mallinnettava kyseessä olevalla LoD-tasolla LoD1 LoD2 LoD3 TunnelinOsa Kyllä Kyllä Kyllä TunnelinRakenteellinenElementti Ei Kyllä Kyllä TunnelinVaruste Ei Ei Kyllä Maanpinnan leikkausviiva Kyllä Kyllä Kyllä Kaarevuuden oikaisusta syntyvä virhe (max) 1 metri 0,5 metriä 0,15 metriä 3.2. LoD1 Tunneleilla on LoD1-tasolla geometria vain TunnelinOsalla. Tällä tarkoitetaan sitä, että LoD1-tason kohde mallinnetaan vain sen sisäpinnan mukaan. Kohteelle ei mallinneta TunnelinRakenteellisiaElementtejä eikä TunnelinVarusteita. Kuva 29 esittää TunnelinOsa-geometriaa LoD1-tasolla. Kohteen geometria määräytyy tunnelin sisäpinnan mukaisesti ja mallinnetaan pintojen rajaamana onttona kohteena. TunnelinOsan mallintaminen on pakollista. TunnelinOsan mallinnus tehdään siten, että muoto esitetään tunnelin jokaisessa teoreettisessa poikkileikkauksessa sen laajimpien ulottuvuuksien mukaisesti (BoundingBox). Toisin sanoen tunnelin muoto tulee olla neliskulmainen jokaisessa tunnelin suuntaisessa poikkileikkauskohdassa. Kuva 29. Tunneli-kohteen LoD1-geometrian mallintamisperiaatteet LoD2

24 R&R 3D-muodostamisohjeet 23 Tunneleilla on LoD2-tasolla geometria TunnelinOsalla ja TunnelinRakenteellisillaElementeillä. Kohteelle ei mallinneta TunnelinVarusteita. Kuva 30 esittää tunneli-kohteen geometrian mallintamista LoD2- tasolla. Keskimmäinen esimerkki kuvaa tilannetta, jossa vain TunnelinOsa-geometria on mallinnettu tunnelin sisäpintojen mukaan. Oikealla ylhäällä oleva esimerkki kuvaa tilannetta, jossa tunnelin kuoren geometriat ovat olleet tiedossa ja kohde on mallinnettu koostuvaksi TunnelinOsasta (sisäpinnan rajaama osa) ja TunnelinRakenteellisestaElementistä (tunnelin kuori). Kuva 30. Tunneli-kohteen LoD2-geometrian mallintamisperiaatteet. LoD2-tasolla kohde on mahdollista mallintaa pelkästä TunnelinOsasta koostuvaksi (keskellä) tai TunnelinOsasta ja TunnelinRakenteellisestaElementista eli tässä tapauksessa kuoresta koostuvaksi (oikealla ylhäällä) TunnelinOsan mallintaminen on pakollista, mutta TunnelinRakenteellistenElementtien mallintaminen ei. TunnelinOsan mallinnus LoD2-tasolla tehdään sen tarkempaa muotoa mukaillen LoD3 Tunneleilla on LoD3-tasolla geometria TunnelinOsalla, TunnelinRakenteellisillaElementeillä ja TunnelinVarusteilla. TunnelinOsan ja TunnelinRakenteellistenElementtien mallintaminen on pakollista, mutta TunnelinVarusteiden mallintaminen ei. TunnelinOsan mallinnus LoD3-tasolla on tehtävä mahdollisimman reaalimaailmaa vastaavaksi. Myös mahdolliset hätäpoistumiskäytävät ja kuilut on mallinnettava LoD3-tasolla. Nämä mallinnetaan TunnelinOsina. Kuva 31 on esimerkki tunneli-kohteen mallintamisesta LoD3-tasolla.

25 R&R 3D-muodostamisohjeet 24 Kuva 31. Tunneli-kohteen LoD3-geometrian mallintamisperiaatteet. LoD3-tasolla kohde mallinnetaan TunnelinOsasta, TunnelinRakenteellisistaElementeistä ja TunnelinVarusteista. Varusteiden mallintaminen ei ole pakollista. Kuvan esimerkki mallinnettuna koostuisi kolmesta TunnelinOsasta (molemmat päätunnelin ja niiden yhdyskäytävä), TunnelinRakenteellisistaElemeteistä (Tunnelin kuori ja pylväät) sekä TunnelinVarusteista (ilmanvaihtotuulettimet) 4. Maanalainen tila 4.1. Yleiset Yleisesti ottaen maanalaiset tilat mallinnetaan rakennusten geometrianmuodostusperiaatteita noudattaen. Huomaa tunneleiden osalta luokittelu tunneli-kohdeluokkaan. Kohteet eri LoD-tasoilla jaetaan pienempiin osiin samojen sääntöjen mukaan kuin 2,5D-geometrioissa. Toisin sanoen LoD-tasojen geometriat ovat MaanalaisenTilanOsa-kohteiden geometrioita samoilla säännöillä. Geometrioiden osittamissäännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Maanalaisen tilan ollessa laajuudeltaan suuri ja täten vaikeasti mallinnettavissa yhtenäisenä kappaleena, voidaan ne muodostaa komposiittipintoina tai -kappaleina. Kaarevuuden oikaisusta syntyvä virhe ei saa vaikuttaa huomattavasti kohteen tunnistavuuteen tai reaalimaailman geometrisistä ulottuvuuksista poikkeavaisuuteen. Mahdolliset oikaisusta johtuvat virheet saavat olla korkeintaan (Kuva 32): LoD1: 1 metri LoD2: 0,5 metriä LoD3: 0,15 metriä

26 R&R 3D-muodostamisohjeet 25 Kuva 32. Tilan oikaistusta syntyvä virhe. Musta kaari kuvaa tilan katon tai pohjan reunan todellista kaarevuutta, siniset viivasegmentit kuvaavat mallinnettua tilan katon tai pohjan reunaa ja punainen viiva kuvaa maksimi etäisyyttä oikaistun ja todellisen reunan välillä. LoD1-tasolla tämä etäisyys saa olla korkeintaan 1 m, LoD2-tasolla 0,5 m ja LoD3-tasolla 0,15 m LoD1 Maanalaiset tilat mallinnetaan LoD1-tasolla ns. laatikkomalleina. LoD1-tasolla maanalaisille tiloille ei mallinneta yksityiskohtaisia geometrisia muotoja. Tilan kattoa ja pohjaa kuvaavat geometriat mallinnetaan lähtökohtaisesti horisontaalisina tasoina. Horisontaalisten tasojen käyttäminen ei kuitenkaan ole pakollista, jos tämä johtaisi huomattavaan eroon reaalimaailman ja mallinnetun kohteen välillä. Seiniä kuvaavien tasojen tulee olla pystysuoria. Kattotason korkeus asetetaan katon ylimpään korkeuteen ja pohjatason korkeus kohteen alimpaan korkeuteen LoD2 LoD2-tasolla maanalaisten tilojen geometrioihin mallinnetaan mukaan suurimmat yksityiskohdat yksinkertaistetussa muodossa. Seiniä kuvaavien tasojen ei tarvitse olla pystysuoria LoD3 LoD3-tasolla maanalaisten tilojen geometriat mallinnetaan vastaamaan reaalimaailman geometrioita mahdollisimman tarkasti. Seiniä kuvaavien tasojen ei tarvitse olla pystysuoria. 5. Tilarakennelma 5.1. Yleiset

27 R&R 3D-muodostamisohjeet 26 Tilarakennelmien 3D-geometrioiden muodostamissäännöt perustuvat R&R-kohdekohtaisiin sääntöihin. Säännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Tilarakennelmille voidaan jokaisella 3D-tasolla määrittää maanpinnan leikkausviiva. Viivan ei tarvitse olla jatkuva ja sitä ei tarvitse mallintaa geometrialle silloin kun maanpinnan leikkausta ei tapahdu. Viiva ei ole pakollinen LoD1- ja LoD2-geometrioille, mutta on pakollinen LoD3-geometrioille. Tilarakennelman sijaitessa maanpinnasta eroavalla korokkeella, esimerkiksi sillan tapauksessa, maanpinnan leikkausviiva mallinnetaan korokkeen leikkauskohtaan. Tällaisissa tapauksissa on tilarakennelman alitse kulkeva osuus mallinnettava joko tarkkojen geometrioiden mukaan tai keinotekoisesti tulee tuottaa alitus esimerkiksi alla kulkevan tie- tai vesigeometrian perusteella. Kohteen jokaisen sivun tulee muodostaa sulkeutuva pinta tai pintojen kokonaisuus. Jos kyseessä on kohde, jossa reaalimaailmassa pinta ei ole sulkeutuva, tulee sulkeutuvuus muodostaa SulkevienPintojen avulla. Tällä varmistetaan rakennelman vesitiiviys LoD1 Tilarakennelmat mallinnetaan LoD1-tasolla ns. laatikkomalleina. LoD1-tasolla tilarakennelman tarkkaa kattomuotoa ei tule mallintaa vaan jokaisen tilarakennelman katto mallinnetaan horisontaalisena tasona. Muut kuin pohjaa tai kattoa kuvaavat tasot tulevat olla pystysuoria. Kattotason korkeus asetetaan katon ylimpään korkeuteen. Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja kohteen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Jos kohteen todellinen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, asetetaan pohjageometrian taso pohjan alimpaan korkeuteen. Pohjageometria mallinnetaan aina horisontaalisena tasona LoD2 LoD2-tasolla tilarakennelman geometriaan mallinnetaan sen yksinkertaistettu kattomuoto ilman pienempiä yksityiskohtia. Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja kohteen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Tällöin pohjageometria mallinnetaan horisontaalisena tasona. Jos kohteen todellinen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, tulee se mallintaa mahdollisimman tarkasti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että pohjageometrian ei tarvitse olla horisontaalinen LoD3 LoD3-tasolla tilarakennelma vastaa mahdollisimman tarkasti reaalimaailman kohdetta. Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja kohteen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Tällöin pohjageometria mallinnetaan horisontaalisena tasona. Jos kohteen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, mallinnetaan se mahdollisimman tarkasti. Tilarakennelman mahdolliset ovet ja ikkunat tulee mallintaa LoD3-tasolla. Tilarakennelmasta on mallinnettava kaikki sisäänkäynnit. Ikkunoista on mallinnettava kaikki ne, joiden pinta-ala on yli 2 m 2.

28 R&R 3D-muodostamisohjeet Aita 6.1. Yleiset Aita-kohteiden 3D-geometrioiden muodostamissäännöt perustuvat R&R-kohdekohtaisiin sääntöihin. Säännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Aita mallinnetaan siten, että sen mallinnetun geometrian korkein kohta kuvaa aidan korkeinta kohtaa. Aidan matalin kohta mallinnetaan vähintään 0,5 metriä maanpinnan ja aidan leikkauspisteen alapuolelle LoD1 Aita-kohteen mallintamisessa LoD1-tasolla oletetaan, että kohteen korkeus on tunnettu, mutta paksuus on tuntematon. Aita mallinnetaan LoD1-tasolla kappaleena, jonka korkeus vastaa aidan korkeutta maastossa, mutta paksuus on 0,1 metriä. Aita voidaan tarvittaessa mallintaa komposiittikappaleena LoD2 Aita-kohteen mallintamisessa LoD2-tasolla oletetaan, että kohteen korkeus ja paksuus ovat tunnettuja. Aita mallinnetaan LoD2-tasolla kappaleena, jonka korkeus ja paksuus vastaavat aidan mittoja maastossa. Aita voidaan tarvittaessa mallintaa komposiittikappaleena LoD3 Aita mallinnetaan LoD3-tasolla kappaleena, jonka korkeus ja paksuus vastaavat aidan mittoja maastossa. Aita voidaan tarvittaessa mallintaa komposiittikappaleena. Aita on mahdollista kuvata yksityiskohtaisempana, kuten verkkomaista aitaa kuvaavana kappaleena. 7. Portti 7.1. Yleiset Portti-kohteiden 3D-geometrioiden muodostamissäännöt perustuvat R&R-kohdekohtaisiin sääntöihin. Säännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Portti mallinnetaan siten, että sen mallinnetun geometrian korkein kohta kuvaa portin korkeinta kohtaa. Portin matalin kohta mallinnetaan vähintään 0,5 metriä maanpinnan ja portin leikkauspisteen alapuolelle LoD1 Portti-kohteen mallintamisessa LoD1-tasolla oletetaan, että kohteen korkeus on tunnettu, mutta paksuus on tuntematon.

29 R&R 3D-muodostamisohjeet 28 Portti mallinnetaan LoD1-tasolla kappaleena, jonka korkeus vastaa portin korkeutta maastossa, mutta paksuus on aina 0,1 metriä. Portti voidaan tarvittaessa mallintaa komposiittikappaleena LoD2 Portti-kohteen mallintamisessa LoD2-tasolla oletetaan, että kohteen korkeus ja paksuus ovat tunnettuja. Portti mallinnetaan LoD2-tasolla kappaleena, jonka korkeus ja paksuus vastaavat portin mittoja maastossa. Portti voidaan tarvittaessa mallintaa komposiittikappaleena LoD3 Portti mallinnetaan LoD3-tasolla kappaleena, jonka korkeus ja paksuus vastaavat portin mittoja maastossa. Portti voidaan tarvittaessa mallintaa komposiittikappaleena. Portti on mahdollista kuvata yksityiskohtaisemmin, kuten ristikkoporttia kuvaavana kappaleena. 8. Kaide 8.1. Yleiset Kaide-kohteiden 3D-geometrioiden muodostamissäännöt perustuvat R&R-kohdekohtaisiin sääntöihin. Säännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Kaide mallinnetaan siten, että sen mallinnetun geometrian korkein kohta kuvaa kaiteen korkeinta kohtaa. Kaiteen matalin kohta mallinnetaan vähintään 0,5 metriä maanpinnan ja kaiteen leikkauspisteen alapuolelle LoD1 Kaide-kohteen mallintamisessa LoD1-tasolla oletetaan, että kohteen korkeus on tunnettu, mutta paksuus on tuntematon. Kaide mallinnetaan LoD1-tasolla kappaleena, jonka korkeus vastaa kaiteen korkeutta maastossa, mutta paksuus on aina 0,1 metriä. Kaide voidaan tarvittaessa mallintaa komposiittipintana LoD2 Kaide-kohteen mallintamisessa LoD2-tasolla oletetaan, että kohteen korkeus ja paksuus ovat tunnettuja. Kaide mallinnetaan LoD2-tasolla kappaleena, jonka korkeus ja paksuus vastaavat kaiteen mittoja maastossa. Kaide voidaan tarvittaessa mallintaa komposiittikappaleena LoD3

30 R&R 3D-muodostamisohjeet 29 Kaide mallinnetaan LoD3-tasolla kappaleena, jonka korkeus ja paksuus vastaavat kaiteen mittoja maastossa. Kaide voidaan tarvittaessa mallintaa komposiittikappaleena. Kaide on mahdollista kuvata yksityiskohtaisemmin, kuten suojakaiteen tarkkaa muotoa kuvaavana kappaleena. 9. Allas Allas-kohteiden 3D-geometrioiden muodostamissäännöt perustuvat R&R-kohdekohtaisiin sääntöihin. Säännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Allas-kohteella on 3D-geometria, mutta sillä ei ole erillisiä 3D-LoD-tasoja. Allas mallinnetaan sen reaalimaailman ulottuvuuksia vastaavana kappaleena. Jos kappaleen reuna halutaan jättää avoimeksi, on käytettävä SulkevaaPintaa vesitiiviyden varmistamiseksi. 10. Laituri Laituri-kohteiden 3D-geometrioiden muodostamissäännöt perustuvat R&R-kohdekohtaisiin sääntöihin. Säännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Laituri-kohteella on 3D-geometria, mutta sillä ei ole erillisiä LoD-tasoja. Laituri mallinnetaan sen reaalimaailman ulottuvuuksia vastaavana kappaleena. 11. Piippu Yleiset Piippu-kohteiden 3D-geometrioiden muodostamissäännöt perustuvat R&R-kohdekohtaisiin sääntöihin. Säännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Piipuille voidaan jokaisella 3D-tasolla määrittää maanpinnan leikkausviiva. Viivan ei tarvitse olla jatkuva ja sitä ei tarvitse mallintaa geometrialle silloin kun maanpinnan leikkausta ei tapahdu. Viiva ei ole pakollinen LoD1- ja LoD2-geometrioille, mutta on pakollinen LoD3-geometrioille.

31 R&R 3D-muodostamisohjeet 30 Kuva 33. Piippu-kohteen mallintamisperiaatteet LoD1-3 tasoilla LoD1 Piippu mallinnetaan LoD1-tasolla nostamalla sen pohjageometria reaalimaailman kohteen korkeuteen. Piipun ylä- ja alatasoja kuvaavat geometriat tulee mallintaa horisontaalisina tasoina. Muut tasot tulevat olla pystysuoria. (Kuva 33) Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja kohteen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Jos kohteen todellinen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, asetetaan pohjageometrian taso pohjan alimpaan korkeuteen LoD2 LoD2-tasolla piipun ylä- ja alatasoja kuvaavat geometriat tulee mallintaa horisontaalisina tasoina. Muiden tasojen ei tarvitse kuitenkaan olla pystysuoria. (Kuva 33) Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja kohteen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Jos kohteen todellinen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, asetetaan pohjageometrian taso pohjan alimpaan korkeuteen LoD3 LoD3-tasolla piippu mallinnetaan mahdollisimman tarkasti vastaamaan reaalimaailman kohdetta. Piipulle mallinnetaan myös sisäpuoli. (Kuva 33)

32 R&R 3D-muodostamisohjeet 31 Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja kohteen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Jos kohteen todellinen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, asetetaan pohjageometrian taso pohjan alimpaan korkeuteen. 12. Pylväs Pylväs-kohteiden 3D-geometrioiden muodostamissäännöt perustuvat R&R-kohdekohtaisiin sääntöihin. Säännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Pylväs-kohteella on 3D-geometria, mutta sillä ei ole erillisiä LoD-tasoja. Pylväs mallinnetaan sen reaalimaailman ulottuvuuksia vastaavana kappaleena. 13. Masto Masto-kohteiden 3D-geometrioiden muodostamissäännöt perustuvat R&R-kohdekohtaisiin sääntöihin. Säännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Masto-kohteella on 3D-geometria, mutta sillä ei ole erillisiä LoD-tasoja. Masto mallinnetaan sen reaalimaailman ulottuvuuksia vastaavana kappaleena. 14. Portaali Portaali-kohteiden 3D-geometrioiden muodostamissäännöt perustuvat R&R-kohdekohtaisiin sääntöihin. Säännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Portaali-kohteella on 3D-geometria, mutta sillä ei ole erillisiä LoD-tasoja. Portaali mallinnetaan sen reaalimaailman ulottuvuuksia vastaavana kappaleena. 15. Torni Yleiset Torni-kohteiden 3D-geometrioiden muodostamissäännöt perustuvat R&R-kohdekohtaisiin sääntöihin. Säännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Tornille voidaan jokaisella 3D-tasolla määrittää maanpinnan leikkausviiva. Viivan ei tarvitse olla jatkuva ja sitä ei tarvitse mallintaa geometrialle silloin kun maanpinnan leikkausta ei tapahdu. Viiva ei ole pakollinen LoD1- ja LoD2-geometrioille, mutta on pakollinen LoD3-geometrioille. Kohteen jokaisen sivun tulee muodostaa sulkeutuva pinta tai pintojen kokonaisuus. Jos kyseessä on kohde, jossa reaalimaailmassa pinta ei ole sulkeutuva, tulee sulkeutuvuus muodostaa SulkevienPintojen avulla. Tällä varmistetaan rakennelman vesitiiviys.

33 R&R 3D-muodostamisohjeet LoD1 Torni mallinnetaan LoD1-tasolla ns. laatikkomallina. LoD1-tasolla tornin tarkkaa kattomuotoa ei tule mallintaa vaan tornin katto mallinnetaan horisontaalisena tasona. Muut kuin pohjaa tai kattoa kuvaavat tasot tulevat olla pystysuoria. Kattotason korkeus asetetaan katon ylimpään korkeuteen. Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja kohteen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Jos kohteen todellinen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, asetetaan pohjageometrian taso pohjan alimpaan korkeuteen. Pohjageometria mallinnetaan aina horisontaalisena tasona LoD2 LoD2-tasolla tornin geometriaan mallinnetaan sen yksinkertainen kattomuoto. Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja kohteen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Tällöin pohjageometria mallinnetaan horisontaalisena tasona. Jos kohteen todellinen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, tulee se mallintaa mahdollisimman tarkasti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että pohjageometrian ei tarvitse olla horisontaalinen LoD3 LoD3-tasolla torni mallinnetaan vastaamaan mahdollisimman tarkasti reaalimaailman kohdetta. Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja kohteen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Tällöin pohjageometria mallinnetaan horisontaalisena tasona. Jos kohteen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, mallinnetaan se mahdollisimman tarkasti. Pääsääntöisesti kohteen maanalaisista rakennelmista on mallinnettava ne, jotka on rakennettu saman rakennuslupaprosessin menettelyillä kuin itse kohde ja ovat suorassa yhteydessä kohteeseen. 16. Kaivo Yleiset Kaivo-kohteiden 3D-geometrioiden muodostamissäännöt perustuvat R&R-kohdekohtaisiin sääntöihin. Säännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa LoD1 LoD1-tasolla kaivosta mallinnetaan vain sen maanpäällinen osa. Maanpäällinen osa mallinnetaan ns. laatikkomallina LoD2

34 R&R 3D-muodostamisohjeet 33 LoD2-tasolla kaivon maanpäällinen osa mallinnetaan sen yksinkertaisten muotojen mukaan. Maanalaisen osan mallinnuksessa on käytettävä epävarmuuskartiota. Epävarmuuskartio tulee muodostaa siten, että kaivon suunnan ja syvyyden perusteella laskettu vektori on 95 % todennäköisyydellä kartion sisällä ja kartion pohjan säde on maksimissaan r=50m LoD3 LoD3-tasolla kaivon maanpäällinen osa mallinnetaan vastaamaan mahdollisimman tarkasti reaalimaailman kohdetta. Maanalaisen osan mallinnuksessa on käytettävä epävarmuuskartiota. Epävarmuuskartio tulee muodostaa siten, että kaivon suunnan ja syvyyden perusteella laskettu vektori on 95 % todennäköisyydellä kartion sisällä ja kartion pohjan säde on maksimissaan r=25m. 17. Portaat tai esteettömyysluiska Yleiset Portaat ja esteettömyysluiska -kohteiden 3D-geometrioiden muodostamissäännöt perustuvat R&Rkohdekohtaisiin sääntöihin. Säännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Portaiden tai esteettömyysluiskien mahdollisesta kaarevuuden oikaisusta syntyvä virhe ei saa vaikuttaa huomattavasti kohteen tunnistavuuteen tai reaalimaailman geometrisistä ulottuvuuksista poikkeavaisuuteen. Mahdolliset oikaisusta johtuvat virheet saavat olla korkeintaan (Kuva 34): LoD1: 1 metri LoD2: 0,5 metriä LoD3: 0,15 metriä

35 R&R 3D-muodostamisohjeet 34 Kuva 34. Kaarevuuden oikaistusta syntyvä virhe. Musta kaari kuvaa reunan todellista kaarevuutta, siniset viivasegmentit kuvaavat mallinnettua reunaa ja punainen viiva kuvaa maksimi etäisyyttä oikaistun ja todellisen reunan välillä. LoD1-tasolla tämä etäisyys saa olla korkeintaan 1 m, LoD2-tasolla 0,5 m ja LoD3-tasolla 0,15 m. Kuva 35. Portaiden mallintamisperiaatteet eri LoD-tasoilla. Kuvasarjojen harmaana kuvattu kohde on reaalimaailman kohde ja keltaisella sitä kuvaavat LoD1-3-tasot. LoD3-tason kaiteet mallinnetaan osaksi kappaletta eli ei siis portaiden varusteina LoD1

36 R&R 3D-muodostamisohjeet 35 LoD1-tasolla portaat ja esteettömyysluiskat mallinnetaan maanpinnasta portaiden tai esteettömyysluiskien yläpäähään (myös levähdystasanteille) tasomaisen pinnan mukaisesti (Kuva 35). Kaarevuuden oikaisusta syntyvä virhe saa olla korkeintaan 1 metri. Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja kohteen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Jos kohteen todellinen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, asetetaan pohjageometrian taso pohjan alimpaan korkeuteen. Pohjageometria mallinnetaan aina horisontaalisena tasona LoD2 LoD2-tasolla portaisiin mallinnetaan mukaan yksittäiset askelmat (Kuva 35). Kaarevuuden oikaisusta syntyvä virhe saa olla korkeintaan 0,5 metriä. Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja kohteen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Tällöin pohjageometria mallinnetaan horisontaalisena tasona. Jos kohteen todellinen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, tulee se mallintaa mahdollisimman tarkasti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että pohjageometrian ei tarvitse olla horisontaalinen LoD3 LoD3-tasolla portaiden ja esteettömyysluiskien geometrioihin mallinnetaan mukaan tarkemmat yksityiskohdat, kuten kaiteet. Nämä mallinnetaan osaksi kohteiden geometriaa, ei omina varusteinaan. Kuva 35 Kaarevuuden oikaisusta syntyvä virhe saa olla korkeintaan 0,15 metriä. Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja kohteen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Tällöin pohjageometria mallinnetaan horisontaalisena tasona. Jos kohteen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, mallinnetaan se mahdollisimman tarkasti 18. Luiska Yleiset Luiska-kohteiden 3D-geometrioiden muodostamissäännöt perustuvat R&R-kohdekohtaisiin sääntöihin. Säännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Luiskan mahdollisesta kaarevuuden oikaisusta syntyvä virhe ei saa vaikuttaa huomattavasti kohteen tunnistavuuteen tai reaalimaailman geometrisistä ulottuvuuksista poikkeavaisuuteen. Mahdolliset oikaisusta johtuvat virheet saavat olla korkeintaan (Kuva 34): LoD1: 1 metri LoD2: 0,5 metriä LoD3: 0,15 metriä

37 R&R 3D-muodostamisohjeet LoD1 Kaarevuuden oikaisusta syntyvä virhe saa olla korkeintaan 1 metri. Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja kohteen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Jos kohteen todellinen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, asetetaan pohjageometrian taso pohjan alimpaan korkeuteen. Pohjageometria mallinnetaan aina horisontaalisena tasona LoD2 Kaarevuuden oikaisusta syntyvä virhe saa olla korkeintaan 0,5 metriä. Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja kohteen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Tällöin pohjageometria mallinnetaan horisontaalisena tasona. Jos kohteen todellinen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, tulee se mallintaa mahdollisimman tarkasti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että pohjageometrian ei tarvitse olla horisontaalinen LoD3 Kaarevuuden oikaisusta syntyvä virhe saa olla korkeintaan 0,15 metriä. Pohjan reaalimaailman korkeustason ollessa tuntematon, pohjageometrian taso mallinnetaan 0,5 metriä maanpinnan ja kohteen alimman leikkauspisteen (KMTK2,5D-geometrian) alapuolella. Tällöin pohjageometria mallinnetaan horisontaalisena tasona. Jos kohteen maanalainen ulottuvuus tunnetaan, mallinnetaan se mahdollisimman tarkasti. 19. Pato Yleiset Pato-kohteiden 3D-geometrioiden muodostamissäännöt perustuvat R&R-kohdekohtaisiin sääntöihin. Säännöt on esitelty tarkemmin R&R-käsitemallissa. Padolle voidaan jokaisella 3D-tasolla määrittää maanpinnan leikkausviiva. Viivan ei tarvitse olla jatkuva ja sitä ei tarvitse mallintaa geometrialle silloin kun maanpinnan leikkausta ei tapahdu. Viiva ei ole pakollinen LoD1- ja LoD2-geometrioille, mutta on pakollinen LoD3-geometrioille. Kohteen jokaisen sivun tulee muodostaa sulkeutuva pinta tai pintojen kokonaisuus. Jos kyseessä on kohde, jossa reaalimaailmassa pinta ei ole sulkeutuva, tulee sulkeutuvuus muodostaa SulkevienPintojen avulla. Tällä varmistetaan rakennelman vesitiiviys LoD1