Rovaniemen ammattikorkeakoulun virtuaaliopintojen tukipalvelut kysely 2009
|
|
- Jarno Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rovaniemen ammattikorkeakoulun virtuaaliopintojen tukipalvelut kysely 2009 Pia Pitkänen KKAS3007 Työharjoittelu Kasvatustieteiden tiedekunta, mediakasvatus Harjoittelua ohjaava opettaja: Leo Pekkala
2 Sisällys 1 Johdanto Virtuaaliopintojen tukipalvelut RAMKissa Kysely ja sen tulokset Tuen tarpeellisuus ja tukimuodot Optimatuki LearnLinc-tuki Tiedottaminen Johtopäätökset Tuen tarpeellisuus Oikea-aikainen tuki Koulutus ja vertaistuki Tukityöntekijän rooli pedagogisena tukena Tiedottaminen Lopuksi Lähteet Liite
3 1 Johdanto Tämä raportti on osa työharjoitteluani, joka kuuluu mediakasvatuksen maisteriopintoihin Lapin yliopistossa. Suoritan harjoittelun Rovaniemen ammattikorkeakoulussa (RAMK), jossa toimin virtuaaliopintojen tukena. Teen harjoittelussa selvityksen virtuaaliopintojen tuen toimivuudesta. Haen vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kokevatko Rovaniemen ammattikorkeakoulun opettajat virtuaaliopintojen tuen tarpeelliseksi? Miten tukipalvelut ovat onnistuneet tehtävässään ja miten tukipalveluita voitaisiin kehittää? Vastauksen saamiseksi tein RAMKin opettajille keväällä 2009 kyselyn, jonka tulokset ovat tässä raportissa. Raportin johtopäätöksissä pohdin, millaisin toimenpitein virtuaaliopintojen tukea voitaisiin parantaa. Työskentelen RAMKin virtuaaliopintojen tukipalvelussa. Työhöni kuuluu opetusmateriaalin muuttamista digitaaliseen muotoon, opiskelijoiden ja opettajien tukemista virtuaaliopinnoissa ja erilaisiin kehitysprojekteihin osallistuminen. Työni antoi minulle kimmokkeen tässä harjoittelussa tekemääni kyselyyn. Saan työssäni sanallista palautetta tukityöstä, mutta on mielenkiintoista nähdä, miten opettajat kokevat tukipalveluiden toimivuuden kyselyn perusteella ja millaisia toiveita heillä on sen kehittämisestä. Etä-, virtuaali- ja aikuisopiskelun kehittäminen on yksi Rovaniemen ammattikorkeakoulun pedagogisen kehittämisen painopiste. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden tehtävänä on tukea verkkopohjaista monimuoto-opetusta. Tukipalvelut ovat teknistä ja pedagogista tukea opettajille ja opiskelijoille. Edellisen lisäksi tukipalveluihin kuuluu joustavan opiskelijaliikkuvuuden ja verkostoyhteistyön edistäminen ammattikorkeakoulujen välillä. (Virtuaaliopintojen tukipalvelut - toimintasuunnitelma 2009). Virtuaaliopintojen kehittämisellä, toteuttamisella ja niiden tukemisella vastataan Lapin alueen korkeakoulutasoisen opetuksen ja osaamisen tarpeisiin mutta myös laajemmin aikuiskoulutuksen haasteisiin (Virtuaaliopintojen tukipalvelut - toimintasuunnitelma 2009). Lapin pitkät välimatkat haastavat kehittämään opetusmenetelmiä, joiden avulla 3
4 erilaisissa elämäntilanteissa olevat oppijat, kuten esimerkiksi työssä käyvät perheelliset voisivat osallistua opetukseen kotipaikkakunniltaan. Näenkin etä- ja virtuaaliopetuksella olevan yksilöiden koulutusmahdollisuuksia tasa-arvoistava vaikutus. Lapin yliopistolla toteutettiin vuonna 2008 kysely tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tukipalveluiden toimivuudesta (Suopajärvi-Puttonen & Syrjäkari 2008). Kyselyn taustalla oli yliopiston uusi verkko-opetuksen tukipalvelumalli, jossa tukipalvelu oli hajautettu opetuksen kehittämispalveluiden (OPKE) lisäksi atk-palveluihin sekä tiedekuntiin ja yksiköihin, joihin oli nimetty omat verkko-opetuksen lähitukihenkilöt. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa Virtuaaliopintojen tukipalvelut hoidetaan keskitetysti. Tällä hetkellä virtuaaliopintojen tukipalveluissa toimii kaksi tukihenkilöä ja yksi suunnittelija. Lisäksi RAMKilla on oma e-opintosihteeri, joka hallinnoi opiskelijoiden virtuaaliammattikorkeakouluverkoston opintoihin liittyviä asioita. Optiman pääkäyttäjän ja ATK-tuen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Käytän Suopajärvi-Puttosen ja Syrjäkarin 2008 tekemän tutkimuksen rakennetta pohjana tässä kyselyssä, näin tuloksia voidaan halutessa verrata toisiinsa. Tämä voi olla tulevaisuudessa mielenkiintoista Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun muodostaman Lapin korkeakoulukonsernin yhteistyön edetessä. 4
5 2 Virtuaaliopintojen tukipalvelut RAMKissa Virtuaaliopinnot termillä käsitetään tässä raportissa opintoja, jotka tapahtuvat kokonaan tai osittain Internetin välityksellä. Virtuaaliopinnot voivat sisältää perinteistä lähiopetusta luokassa tai ne voivat olla täysin Internetin välityksellä suoritettavia toteutuksesta riippuen. Virtuaaliopinnot suoritetaan RAMKissa käyttäen hyväksi Optima verkkooppimisympäristöä ja LearnLinc etäopetusjärjestelmää. Monimuoto-opiskelulla tarkoitetaan opiskelua, jossa yhdistyvät lähi-, etä- ja itseopiskelu (Mäki-Komsi 1999, 32). RAMKissa käytössä on kaksi pääasiallista etäopetuksen ja opiskelun työvälinettä; Optima verkko-oppimisympäristö ja LearnLinc etäopetusjärjestelmä. Optima on verkkooppimisympäristö, joka mahdollistaa erilaisten dokumenttien jakamisen ja ryhmätyöskentelyn sekä vuorovaikutuksen Internetin välityksellä. Optima on ns. asynkroninen eli ei reaaliaikainen järjestelmä, jossa vuorovaikutus on mahdollista keskustelualueelle kirjoitettavien viestien kautta. Tulevaisuudessa Optimaa kehitetään kuitenkin yhä synkronisempaan suuntaan mm. prosessikirjoittamisen työkalun yhteyteen liitettävän chatin kautta (ominaisuus tulossa käyttöön syksyllä 2009). LearnLinc on Internet-pohjainen ja reaaliaikainen (synkroninen) järjestelmä, joka mahdollistaa oppituntien pitämisen ja ryhmätyöskentelyn äänen, videoyhteyden ja virtuaalisen luokkahuoneen kautta. Virtuaalisessa luokkahuoneessa opettaja voi luennoida perinteiseen tapaan ja opiskelijat voivat viitata ja opettaja antaa heille puheenvuoron. LearnLinc mahdollistaa myös reaaliaikaisen ryhmätöiden tekemisen. LearnLincin kautta voidaan pitää seminaareja ja hankekokouksia ja näin sen käytön mahdollisuudet ovat moninaiset. Sekä Optimaan että LearnLinciin kirjaudutaan henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Verkkopohjaisen monimuoto-opetuksen myötä opettajalta vaaditaan erilaisten tieto- ja viestintäteknisten välineiden osaamisen lisäksi erityisesti oppimisprosessin suunnittelun taitoja (Pruikkonen & Rautiainen 2009, 113). Tuki on pyritty järjestämään niin, että virtuaaliopintojen tukipalvelut vastaavat RAMKissa opettajien teknisen ja pedagogisen tuen 5
6 tarpeeseen. Tuki sisältää opetusta edeltävää, sen aikaista ja opetuksen jälkeistä pedagogista ja teknistä tukea. Etä- ja virtuaaliopetuksen ja -opiskelun tukipalvelut Opetuksen kehittäminen Käytönaikainentuki Työvälineiden (opettajat ja opiskelijat) opetuskäytön -ohjaus suunnittelu -tallenteet ja niiden opettajan jakelu kanssa Työvälineiden Työvälinekoulutukset Opintojaksokohtai koulutus ja testit (opiskelijat) set ympäristöt (opettajat) Palaute ja sen Virtuaaliluokat hyödyntäminen Käyttäjätunnukset Käyttäjätunnukset (opiskelijat) Opetus-/opiskeluprosessi Suunnittelu Toteutus Päätös Toteutusta edeltävä tuki Koulutustyyppinen tuki Toteutuksen Aikainen tuki Kehitystyö Kuva 1. RAMKin virtuaaliopintojen tukipalvelu osana opetus- ja opiskeluprosessia. Pyrkimyksenä on jo etukäteen ennakoida haastavia tilanteita virtuaalisesti toteutettavien opintojen suunnittelussa tai esimerkiksi uuden opettajan aloittaessa opetuksensa LearnLincin kautta. Opintojaksototeutusta edeltävää tukea on opintojakso- ja ryhmäkohtaisten työtilojen luonti Optimaan ja virtuaaliluokkatilojen luonti LearnLinciin ja Learn- Linc-tunnusten luonti. Tukityöntekijät hoitavat RAMKin opettajien Optima ja LearnLinc työvälinekoulutukset sekä toimivat apuna työvälineiden opetuskäytön suunnittelussa. Ennen LearnLinc luentojen alkamista tukityöntekijät kouluttavat opiskelijat ja järjestävät yhteyksien ja äänilaitteiden testauksen sekä kouluttavat aikuisryhmien opiskelijat Optiman käyttöön. Opintojaksototeutusten aikana Optima-tukea annetaan tarvelähtöisesti sähköpostilla, puhelimitse ja tarpeen tullen myös ns. vierihoitona. LearnLinc-tukea annetaan sähköpostin ja puhelimen lisäksi luentojen aikana On line verkon välityksellä. Opetuksen alkaessa tuki ilmoittaa tukinumeron LearnLincin chatissa ja tekee nauhoituksen. Tuki on 6
7 saatavilla puhelimitse koko luentojen ajan. Luentojen päätyttyä tukihenkilö siirtää nauhoitteet Optima-oppimisympäristöön opiskelijoiden saataville. Tukea on saatavilla myös Optimatenttien aikana, mikäli näin sovitaan. Opintojakson päätyttyä opettajaa autetaan tarvittaessa palautteen teossa ja sen hyödyntämisessä opintojakson kehittämisessä. Tukipalvelut ovat näin mukana opetus- ja opiskeluprosessin kaikissa vaiheissa tarpeen mukaan. Syksystä 2006 alkaen opettajille on tarjottu työpajatyyppistä henkilöstökoulutusta, jossa tavoitteena on, että osallistuvat opettajat suunnittelevat opetusalaansa liittyvän monimuotoisen opetusprosessin ja valmistavat tähän liittyvää verkkomateriaalia. Koulutus on suunniteltu tukipalveluissa ja se sisältää sekä teoriaa että opintojakson ohjattua työstämistä ja työvälineohjausta. Kuitenkin painotuksena on keskittyä oppimisprosessin pedagogiseen suunnitteluun. Koulutus on kolmen päivän mittainen ja neljäntenä päivänä koulutukseen osallistujat ovat tuoneet koulutuksessa työstämänsä suunnitelmat ja opintojaksot ns. katselmuksiin, joissa nämä on esitelty ja arvioitu yhdessä muiden osallistujien kanssa. Koulutuksesta ja sen palautteista on tehty opettajan pedagogisten opintojen harjoitteluraportti vuonna 2007 (Rautiainen 2007). Syksylle 2009 on suunniteltu Ohjattu opintojakson rakentaminen 2.2 -koulutus, joka on jatkoa aiemmalle koulutukselle. Koulutukseen kuuluu kaksi lähipäivää, jonka jälkeen pidetään kuukausittain koulutuskahvit. Kahvien tarkoitus on opetuksen jatkuva kehittäminen ja ongelmakohtiin avun saaminen. Näin tukihenkilöt kulkevat opettajan rinnalla opintojen suunnittelusta sen toteutukseen ja arviointiin. Koulutus on suunniteltu niin, että osallistujat saavat aloiltaan työaikaresurssin, jonka puitteissa koulutus käydään. Etä- ja monimuoto-opiskelu ja opetus vaativat useimmiten monen ammattiryhmän yhteistyötä onnistuakseen sujuvasti. Virtuaaliopintojen tukipalvelut ovat yksi osa tässä yhteistyössä. Tukipalveluiden työhön kuuluu jatkuva yhteistyö eri koulutusalojen opettajien, opintosihteerien, opetustoimen kehitysjohtajan, aikuiskoulutuksen kehittämispäällikön, atk-tuen, muiden koulutusorganisaatioiden tukityöntekijöiden ja informaatikkojen kanssa. Pruikkonen ja Rautiainen (2009, ) toteavatkin, että: Onnistuneen oppimisprosessin toteutuksen taustalla ovat opettajien ja opiskelijoiden lisäksi hallintohen- 7
8 kilöstö, koulutussuunnittelijat, tukihenkilöt, kirjastohenkilöstö, henkilöstön kouluttajat ja tutkijat. 3 Kysely ja sen tulokset Opettajille tehdyn virtuaaliopintojen tukipalvelut kyselyn avulla halusin selvittää tukipalveluiden toimivuutta RAMKin opettajien näkökulmasta. Kyselyn avulla hain vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Kokevatko Rovaniemen ammattikorkeakoulun opettajat virtuaaliopintojen tuen tarpeelliseksi, miten tukipalvelut ovat onnistuneet tehtävässään ja miten tukipalveluita voitaisiin kehittää? Vastauksen saamiseksi lähetin RAMKin opettajille keväällä 2009 kyselyn, jonka tulokset ovat tässä raportissa. Opettajien vastausten ja kirjallisuuden perusteella pohdin myös, millaisin toimenpitein virtuaaliopintojen tukea voitaisiin kehittää. Toteutin kyselyn Internet-pohjaisella Webropol-ohjelmalla. Lähetin kyselyn kaikille RAMKin opettajille sähköpostilla. Sähköpostin mukana oli saatekirje, josta oli linkki kyselyyn. Koska päivittäinen työni koostuu sähköpostitse, puhelimitse ja kasvokkain annettavasta tuesta, on todella mielenkiintoista saada opettajilta palautetta ja kehittämisehdotuksia työhöni. Opettajille keväällä 2009 tekemääni Virtuaaliopintojen tukipalvelu kyselyyn vastasi 53 opettajaa (N=53). Kyselyssä vastauksia haettiin väittämien ja avovastausten avulla. RAMKissa työskentelee noin 150 opettajaa, joten vastausprosentti on noin 35 %. Näin ollen vastausprosentti ei ole suuren suuri, mutta siitä voitaneen tehdä suuntaa antavia johtopäätöksiä. Huomioin kyselyyn vastanneiden henkilöllisyyden suojauksesta ja vas- 8
9 taukset voitiin antaa nimettöminä. Vastaajia oli joka kampukselta; 24,5 % hyvinvointialoilta, 30,2 % palvelualoilta ja 47,2 % tuotantoaloilta. 3.1 Tuen tarpeellisuus ja tukimuodot Ensimmäisellä väittämällä halusin selvittää, onko virtuaaliopintojen tuki yleensäkään tarpeellista opettajien mielestä. Opettajista suurin osa (81,1 %) oli täysin samaa mieltä väittämän Virtuaaliopintojen tuki on tarpeellista kanssa. Vain yksi henkilö (1,9 %) vastaajista oli täysin eri mieltä tuen tarpeellisuudesta. Kuvio 1. Virtuaaliopintojen tuen tarpeellisuus. Kysyttäessä tukimuodoista ja tukitarpeesta tulevaisuudessa 90 % opettajista vastasi tarvinneensa teknistä tukea ja suurin osa (noin 77 %) vastasi tarvitsevansa tukea myös jatkossa. Suuntaus näyttäisi olevan hyvä, sillä näin ollen opettajat kokevat ilmeisesti taitojensa karttuneen, vaikkakaan muutos ei ole kovin suuri. Silti jatkossakin tukea selvästi tarvitaan. Pedagogista tukea on tarvinnut hieman yli puolet ja sitä tarvitsee jatkossa muutama vastaaja enemmän. Olisiko niin, että ensin vastaajat ovat hankkineet teknistä osaamista ja taitojen karttuessa huomanneet pedagogisen tuen ja lisätiedon tarpeen? Hallinnollista tukea (tuki esimieheltä) on tarvinnut noin 30 % vastaajista ja melkein puolet vastaajista kokee tarvitsevansa sitä jatkossa. Hallinnollisella tuella tarkoitetaan tässä esimieheltä saatavaa tukea työaikaresurssin ja koulutuksen muodossa. 9
10 Avoimissa vastauksissa opetuksen pedagoginen kehittäminen ja ajan puute nähdään haasteena. Opettajat kokevat tarvitsevansa tukea työhönsä työaikaresurssin ja koulutuksen muodossa. Tukipalveluilta toivottiin myös tiedotteita työvälineiden kuten Optiman uusista ominaisuuksista. Toivottiin myös atk-tukipalveluiden resurssien saattamista ajan tasalle, mutta tätä ei ollut selitetty tarkemmin, joten voidaan ainoastaan arvailla kohdistuisiko kritiikki viime keväänä ilmenneisiin tietoverkkoyhteyksien ongelmiin? Taulukko 1. Käytetyt tukimuodot ja tulevaisuuden tukitarpeet. Olen tarvinnut Tekninen tuki 90,4 % 47 Pedagoginen tuki 51,9 % 27 Hallinnollinen tuki 30,8 % (= tuki esimieheltä) 16 Tarvitsen jatkossa 76,9 % 40 55,8 % 29 46,2 % 24 Tärkeimmät tukimuodot Vastanneet opettajat kokivat virtuaaliopintojen tukipalvelut tärkeimpänä tukimuotona, mutta melkein 60 % vastaajista piti myös muiden opettajien antamaa vertaistukea tärkeänä. ATK-palvelujen tukea piti tärkeänä yli puolet vastanneista. Lisäksi tärkeäksi tukimuodoksi oli nimetty avoimeen kenttään hallinnollinen tuki ja erityisesti koulutus. Kuvio 2. Tärkeimmät tukimuodot. 10
11 Seuraavissa kyselyn osioissa kartoitin Optimaan ja LearnLinciin liittyviä asioita. Kuinka paljon opettajat käyttävät opetuksessaan Optimaa ja LearnLinciä ja miten opettajat kokevat tukipalvelun toimivan kyseisiin järjestelmiin liittyvissä kysymyksissä? Entä onko tukipalvelu ollut heidän mielestään nopeaa, palvelualtista ja asiantuntevaa? Halusin myös tietää, mitä Optiman ja LearnLincin ominaisuuksia opettajat kokivat osaavansa tehdä? Lopuksi pyydettiin ehdotuksia Optima ja LearnLinc tuen parantamiseen. 3.2 Optimatuki Optima on RAMKin virallinen tuettu verkko-oppimisympäristö. Kyselyn avulla halusin tietää, kuinka paljon opettajat käyttävät Optimaa opetuksessaan. Kyselyyn vastanneista opettajista suurin osa (81,1 %). käyttää Optimaa kaikissa tai useimmissa opintojaksoissaan. Kuvio 3. Optiman käyttäminen opetuksen tukena. Tuen saatavuus Seuraavan väittämän avulla halusin selvittää, onko tuki ollut saatavilla ja pystynyt palvelemaan opettajia silloin kun heillä on ollut siihen tarve. Väittämään olen saanut tukea Optiman käyttöön silloin kun olen sitä pyytänyt aina tai useimmiten tukea saaneita oli yhteensä 92,5 %. Harvoin tukea saaneita oli yksi vastaajista. 11
12 Kuvio 4. Optimatuen saatavuus. Tuen nopeus Seuraavaksi kartoitin, kokevatko opettajat saaneensa Optima-tuen nopeasti? Myös tällä kysymyksellä halusin selvittää tuen toimivuutta. Samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä tuen nopeudesta oli 88,2 %. Vastanneista opettajista 9,8 % vastasi, ettei osaa sanoa, oliko saanut tuen nopeasti. Yksi vastaajista oli jokseenkin eri mieltä tuen nopeudesta. Kuvio 5. Optimatuen nopeus. Tuen palvelualttius Tukityöntekijät työskentelevät tiiviisti opettajien kanssa ja on tärkeää, että opettajat kokevat heidät palvelualttiiksi, jolloin tukea on helppo lähestyä. Suurin osa opettajista (86,5 %) oli täysin samaa mieltä väittämän Tukihenkilöstö on palvelualtista kanssa. Suurin osa opettajista piti tukihenkilöstöä palvelualttiina. 12
13 Kuvio 6. Optimatuen palvelualttius. Tuen ammattitaito Tukipalvelut avustavat osaltaan opetuksen toteutumista mahdollisimman laadukkaasti ja sujuvasti. Tämän vuoksi on tärkeää tietää, kokevatko opettajat saavansa ammattitaitoista tukea tukipalveluista. Väittämään tukihenkilöstö on osaavaa ja asiantuntevaa 96,3 % vastasi olevansa täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä. Yksi vastaaja oli täysin eri mieltä väittämän kanssa. Kuvio 7. Optimatuen ammattitaito. Opettajien tekninen osaaminen Kyselyssä opettajia pyydettiin arvioimaan teknistä osaamistaan konkreettisilla asioilla, joita he osaavat tehdä Optimassa. 13
14 Suurin osa (98 %) opettajista osaa kertomansa mukaan lisätä Word tai muita tiedostoja Optimaan. Melkein kaikki (96,1 %) osaavat lisätä kansioita Optiman työtiloihin. Hyvin osataan myös opiskelijoiden lisääminen työtilaan (94,1 %) ja luku- ja kirjoitusoikeuksien tarkistaminen (94,1 %). Seuraavaksi eniten prosentteja saivat työtilan aukioloajan ajastus 92,2 % ja keskustelualueelle viestin kirjoittaminen 92,2 %. Edellisten taitojen avulla opettaja pystyykin jo käyttämään Optimaa hyvin opetuksensa tukena. Optima toimii tällöin varmasti materiaalin ja tehtävien ja keskustelukanavan käyttö mahdollistaa opettajalle opiskelijoiden ohjauksen. Keskustelualueella on myös mahdollista käydä opiskelijoiden keskinäistä pohdintaa. Lisäksi keskustelukanavalle voidaan palauttaa valmiita tai keskeneräisiä töitä, joita muut voivat kommentoida. Näin ollen Optima ei välttämättä ole pelkkä materiaalinjakokanava, vaan sitä voidaan käyttää jo kohtalaisen pienillä taidoilla vuorovaikutukselliseen opiskeluun. Kuvio 8. Opettajien tekninen osaaminen Optimassa. Vastanneista opettajista 82,4 % osaa lisätä Optimaan tehtävän palautuslaatikon kertomansa mukaan, 76,5 % osaa lähettää ilmoituksen Optiman kautta opiskelijoille, 74,5 % osaa lisätä keskustelualueen ja samoin 74,5 % osaa ajastaa tehtävän palautuslaatikon. Huonoiten osataan kyselyn mukaan käyttää Optiman kevyt web-editoria (70,6 % vastanneista). 14
15 Ehdotuksia Optima-tuen parantamiseen Kysyttäessä ehdotuksia Optima-tuen parantamiseen selvästi eniten tuli pyyntöjä lyhyiden päivityskoulutusten järjestämiseen: uusien ominaisuuksien nopeita päivityskoulutuksia, kesto 1-2 h ja teemoittaisia lyhyitä kursseja uusista asioista tai Optiman hienouksista. Vastaajat toivoivat keskinäistä ideoiden kertomista ja käyttöesimerkkejä jotka käsitän hyvien käytänteiden levittämiseksi. Toivottiin myös tiivistelmämuotoista tietoa Optiman uusista ominaisuuksista esimerkiksi Optiman kautta. Ehdotettiin lisää tukihenkilöstöä ja vertaisohjaajien kouluttamista osaavista opettajista aloille. Vastauksissa tuotiin esille myös henkilöstökoulutuksen ja oman opetuksen päällekkäisyyden ongelma. Kävi ilmi, että kaikki opettajat eivät tiedät, anonyymi palautteenanto on mahdollista. Asia tulee huomioida Optima -perehdytyksissä ja asiasta tulee tiedottaa opettajia. Yksi vastaaja vaati opettajilta turhat aikaa vievät rutiinit pois. 3.3 LearnLinc-tuki LearnLinc on RAMKin toinen virallinen tuettu etäopetusjärjestelmä. Halusin tietää, kuinka paljon opettajat käyttävät LearnLinciä opetuksessaan. Vastanneista opettajista kaikissa tai useimmissa opintojaksoissaan LearnLinciä käyttävien osuus on 7,6 %. ja 13,2 % puolessa opintojaksoistaan. Harvoin LearnLinciä käyttävien osuus oli 49,1 % ja ei koskaan LearnLinciä opetuksensa tukena käyttäviä oli 30,2 %. Kuvio 9. LearnLincin käyttäminen opetuksen tukena. 15
16 Tuen saatavuus Seuraava väittämä selvitti, onko tuki ollut saatavilla ja pystynyt palvelemaan opettajia silloin, kun heillä on ollut siihen tarve. Väittämään olen saanut tukea LearnLincin käyttöön silloin kun olen sitä pyytänyt aina tai useimmiten vastanneita oli yhteensä 85,4 %. Kuvio 10. LearnLinc-tuen saatavuus. Tuen nopeus Seuraavaksi kartoitin, kokevatko opettajat saaneensa LearnLinc-tuen nopeasti? Samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä tuen nopeudesta oli 90,7 %. Jokseenkin eri mieltä oli 4,7 % väittämän kanssa ja yksi vastaajista (2,3 %) oli täysin eri mieltä tuen nopeudesta. Tuki on saatu opettajien mielestä enimmäkseen nopeasti. Kuvio 11. LearnLinc-tuen nopeus. 16
17 Tuen ammattitaito Aivan samoin kuin Optima tuen kohdalla myös LearnLinc tuki avustaa osaltaan opetuksen toteutumista mahdollisimman laadukkaasti ja sujuvasti. Väittämään tukihenkilöstö on osaavaa ja asiantuntevaa 95,2 % vastasi olevansa täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä ja 4,8 % ei osannut sanoa, onko tukihenkilöstö osaavaa. Kuvio 12. LearnLinc-tuen ammattitaito. Tuen palvelualttius Halusin tietää myös kokevatko opettajat tukihenkilöstön palvelualttiina? Tukityöntekijät työskentelevät tiiviisti opettajien kanssa ja on tärkeää, että opettajat kokevat heidät palvelualttiiksi, jolloin tukea on helppo lähestyä. Suurin osa opettajista eli 78 % oli täysin samaa mieltä väittämän Tukihenkilöstö on palvelualtista kanssa, 17,1 % oli jokseenkin samaa mieltä, 2,4 % vastasi, ettei osaa sanoa ja 2,4 % (yksi henkilö) oli jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Kuvio 13. LearnLinc-tuen palvelualttius. 17
18 Opettajien osaaminen Opettajia pyydettiin arvioimaan teknistä osaamistaan konkreettisilla asioilla, joita he osaavat tehdä LearnLincissä. Tämän kysymyksen avulla tukea voidaan kohdentaa myöhemmin oikeisiin asioihin. Kuvio 14. LearnLincin työkalujen tekninen osaaminen. Vastanneista kaikki (100 %) osaavat jakaa opiskelijoille puheenvuoroja LearnLincissä. Seuraavaksi parhaiten osataan jakaa opiskelijoille sovellus (esim. Word tai Optima) LearnLincin kautta (71,8 %) ja tuoda LearnLincin sisälle PowerPoint esityksiä (71,8 %). Yli puolet vastaajista (56,4 %) osaa käyttää feedback työkalua saadakseen nopeasti vastauksen kysymyksiin. Nämä ovat perustyökaluja, joilla opettaja voi luennoida ja näyttää opiskelijoille opintomateriaaliaan. Edellä mainitut taidot mahdollistavat myös keskustelut ja yhteisen työskentelyn esimerkiksi dokumenttien muokkauksen LearnLincin kautta. Oman valokuvan osaa lisätä 46,2 % ja salasanan vaihtaa 43,6 %. Mikäli kertauskoulutuksia pidetään, edellä mainitut asiat tulisi varmasti ottaa esiin. Valokuva personoi puhujan niin opettajan kuin opiskelijankin. Olemme joskus laittaneet valokuvia yhdessä opettajan kanssa LearnLinciin, joten voi olla, että tämä taito ei siten ole jäänyt mieleen. Salasanan vaihto taas on perustaitoja, joka olisi hyvä osata. 18
19 Vastaajista 35,9 % osaa jakaa opiskelijat pienryhmiin LearnLincissä ja 30,8 % osaa käydä pienryhmissä seuraamassa opiskelijoiden toimintaa. Pienryhmiin jakaminen mahdollistaa monipuolisemman ja opiskelijan kannalta aktiivisemman opiskelun. Koska LearnLinc on uusi väline useille opettajille, on ymmärrettävää, että ensin opetellaan perustyökalut ja myöhemmin lisäherkut. Huonoiten osataan tehdä Q&A (question and answer) tyyppisiä tehtäviä (23,1 % vastaajista). Ehdotuksia LearnLinc tuen parantamiseen Kun avoimessa kysymyskentässä kysyttiin ehdotuksia LearnLinc-tuen parantamiseen, selvästi eniten tuli pyyntöjä koulutusten ja lyhyiden päivityskoulutusten järjestämiseen aivan samoin kuin kysyttäessä parannuksia Optima-tukeen: Tarvitsen kertauskoulutusta, kun olen käyttänyt vähän, niin kaikki tahtoo unohtua ja kynnys käyttää nousee taas. Tähän mennessä läpi käymieni vastausten valossa keskitetty tukipalvelun malli näyttäisi toimivan hyvin, mutta on myös vastaaja, joka kokee lähituen olevan tarpeellista. Yksi vastaajista toivoi (aivan samoin kuin Optima-tuen yhteydessä) lisää tukihenkilöstöä ja vertaisohjaajien kouluttamista aloille. Tuotiin esiin DigiMemon kynien hankkiminen. Lisävarusteiden kuten kuulokkeiden ja DigiMemojen (digitaalisia muistilehtiöitä, joihin voidaan kirjoittaa tai laskea käsin ja lehtiön sivu voidaan jakaa LearnLincin kautta opiskelijoiden nähtäväksi) hankinnat tehdään koulutusaloilla. Sekä LearnLinc- että Optimatuen kohdalla tukipalveluita oli vastauksissa myös kiitetty: eip juuri parannettavaa, mahtava apu ollut aina ja olen ollut erittäin tyytyväinen nykyiseen systeemiin. Tavoitteena etäopetuksen välineiden oppiminen Tukipalvelujen muodot kohdan lopuksi kysyttiin vielä, onko vastaaja asettanut itselleen oppia käyttämään etäopetuksen välineitä. Tällä kysymyksellä halusin tietää millainen 19
20 asenne opettajilla on etäopetuksen välineitä kohtaan. Vastaajista suurin osa (91,7 %) vastasi kysymykseen myöntävästi ja vain 8,3 % kieltävästi. Kuvio 15. Tavoitteena etäopetuksen välineiden oppiminen. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden yleisarvosana Yleisarvosanaksi RAMKin virtuaaliopintojen tukipalveluille vastaajista antoi viisi 66,7 %, neljä 29,4 % ja kolme 3,9 %. Arvonsana-asteikko oli 1-5, jossa 1=heikko ja 5=erinomainen. Kukaan vastaajista ei arvioinut tukipalveluja arvosanan kaksi tai yksi arvoiseksi. Kuvio 16. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden yleisarvosana. Näin ollen keskitetty tukipalvelun malli ja tarjotut tukipalvelumuodot näyttäisivät palvelevan erinomaisesti tai kiitettävästi suurinta osaa vastanneista opettajista, vaikka toki parannettavaakin löytyy aina mm. päivityskoulutusten muodossa. 20
21 3.4 Tiedottaminen Viimeisenä kohtana halusin tietää virtuaaliopintojen tiedottamiseen liittyviä asioita. Ensin kysyin Tiedotetaanko virtuaaliopintojen tukipalveluista tarpeeksi?. Suurimman osan (68 %) mielestä tiedotusta on tarpeeksi. Noin kolmannes (32 %) vastaajista vastasi kysymykseen kuitenkin kieltävästi. Näin ollen tiedottamisessa on parantamisen varaa. Kuvio 17. Tiedottamisen määrä. Seuraava kysymys oli: Mitä kautta haluaisit saada tietoa virtuaaliopintojen tarjoamasta tukipalvelusta?. Parhaimmiksi välineiksi vastaajat valitsivat sähköpostin (78 %) ja vaihtoehdon ottamalla itse yhteyttä tukipalveluun tarvittaessa, jonka oli valinnut 64 %. Yleensä opettajat ottavat yhteyden tukipalveluihin joko sähköpostilla tai puhelimitse ja siten tämä vaihtoehto menee osittain päällekkäin sähköposti vaihtoehdon kanssa. Kolmanneksi eniten toivottiin tietoa saatavan Internet-sivujen kautta (32 %). Ohjattu opintojakson rakentaminen verkkoon koulutuksissa tietoa haluaisi saada 26 % vastaajista, RAMK-uutisista tietoa haluaisi saada 16 % ja esimieheltä 8 %. Kuvio 18. Tiedottamiskanavat. 21
22 Suurin osa (98 %) vastaa tietävänsä keneen ottaa yhteys, mikäli tarvitsee virtuaaliopintoihin liittyvää teknistä tai pedagogista tukea. Yksi vastaaja (2 %) ei sen sijaan tiedä keneen ottaa yhteys edellä mainituissa tilanteissa. Kuvio 19. Tukihenkilöiden tunnettavuus. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden Internet-sivut Vaikka kolmannes halusi saada tietoa tukipalveluista Internet-sivujen kautta, silti 73,1 % vastaajista ei tiennyt, että virtuaaliopintojen tukipalveluilla on omat Internet-sivut! Vain 26,9 % tiesi Internet-sivujen olemassaolosta. Kuvio 20. Internet-sivujen tunnettavuus. Kysyttäessä käyttävätkö vastaajat virtuaaliopintojen tukipalveluiden Internet-sivuja, ei ole yllättävää, että vain 17,3 % vastaajista vastasi myöntävästi. Vastaajista 82,7 % ei käytä Internet-sivuja, joilta löytyy ohjeistuksia ja tietoa virtuaaliopintojen tukipalveluista. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden Internet-sivut näyttävät olevan tuntemattomat suurimmalle osalle opettajista. 22
23 Kuvio 21. Internet-sivujen käyttäminen. Niistäkin jotka tietävät sivujen olemassaolon, sivustoa käyttää noin 10 % vähemmän opettajista. Ilmeisesti sivut eivät palvele opettajia tai he muutoin saavat tarvitsemansa tiedon esimerkiksi sähköpostilla ja puhelimitse. 24 % eli noin neljännes vastaajista opettajista tietää, että tukipalvelun sivuilta löytyy perusohjeet Optiman ja LearnLincin käyttöön. Kuvio 22. Ohjeiden sijainnin tunnettavuus. Tukipalvelun Internet-sivujen jatkokehitystä ajatellen kysyttiin: Olisiko koulutuskalenteri yleisillä Internet-sivuilla mielestäsi hyvä koulutusten tiedottamisen keino?. Vastaajista 83 % vastasi kysymykseen myöntävästi ja Internet-sivujen uudistamisen yhteydessä kesällä 2009 olemmekin suunnitelleet toteuttavamme koulutuskalenterin. Kuvio 23. Koulutuskalenteri tiedotuskanavana. 23
24 Kysyttäessä mitä opettajat haluaisivat Internet-sivuille, tai mitä sieltä puuttuu, saatiin vastaukseksi linkkejä hyväksi havaittuihin tukimateriaaleihin. Vastauksissa toivottiin myös kerran kuukaudessa ilmestyvää virtuaalituki tiedottaa ilmoitusta. Vastaajat toivat myös esiin tietotulvan ongelmallisuuden tietoa tulee nyt joka tuutista. Virtuaaliopintojen Internet-sivujen uudistus toivottavasti osaltaan selkiyttää tiedottamista. Sana on vapaa -osiossa opettajat antoivat kiitosta tukipalveluista. Kiitosta saatiin mm. siitä, että tukipalveuiden olemassaolo mahdollistaa opettajalle yksilöllisen tahdin kehittää työtään tuettuna. Vastaajat toivoivat jälleen koulutusta, mutta myös etäkoulutuspalveluiden kehittämistä. Optiman käyttöliittymän toivottiin yhdessä kommentissa olevan joustavampi. 24
25 4 Johtopäätökset Kyselystä nousi seuraavia asioita: 1) Suurin osa opettajista kokee virtuaaliopintojen tukipalvelut tarpeellisiksi ja oli niihin tyytyväinen. Tyytyväisyyttä herätti mm. tuen mahdollistama yksilöllinen tahti kehittää työtään. 2) Tuki on tehokasta kun se on oikea-aikaista. 3) Eniten tulevaisuudessa toivottiin koulutuksia: Optimaan ja LearnLinciin liittyviä lyhyitä päivityskoulutuksia, joiden avulla pysyttäisiin ajan tasalla niiden ominaisuuksista. Kyselyn perusteella toivottiin myös pedagogista koulutusta ja foorumeita etäopetuksen hyvien käytänteiden vaihtamiseen. 4) Kysely herätti myös pohdintaa tukityöntekijän roolista ohjaajana. 5) Virtuaaliopintojen tukipalveluiden tiedottamista on tehostettava. Noin kolmannes (32 %) vastaajista oli sitä mieltä, ettei virtuaaliopintojen tukipalveluista tiedoteta tarpeeksi. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden Internet-sivut ovat kyselyn mukaan tuntemattomat suurelle osalle vastaajia. Näiden tunnettavuutta on lisättävä ja ohjaamalla opettajia ja opiskelijoita hakemaan sivuilta tietoa. Toivottiin myös joka kuukausi julkaistavaa ajankohtaistiedotetta. 4.1 Tuen tarpeellisuus Suurin osa opettajista kokee virtuaaliopintojen tuen tarpeelliseksi. Asenteet virtuaaliopetusta kohtaan ovat positiivisia, sillä kyselyyn vastanneista opettajista 91,7 % on asettanut itselleen tavoitteen oppia käyttämään etäopetuksen välineitä. Määrällisesti Optimaverkko-oppimisympäristöä käytetään paljon opetuksen tukena. Optimaa kaikissa tai useimmissa opintojaksoissaan käyttäviä opettajia oli 81,1 % vastaajista. Luku kertoo siitä, että RAMKilla on ollut tarve kehittää monimuotoista verkkotuettua koulutusta. Uskon virtuaaliopintojen tukipalvelujen saatavuudella olleen suuri vaikutus verkko-oppimisympäristön käyttöönottoon. 25
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotSosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa
Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotOppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta
Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke
LisätiedotDigiajan opettajan selviytymispaketti
10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotSOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA
SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotPalaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta
Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotSOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa
SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotSulautuva yliopisto opetus, syksy 2009
Sulautuva yliopisto opetus, syksy 2009 Opettaja: verkkopedagogiikan asiantuntija Taina Joutsenvirta Aika: keskiviikkoina klo 16 18 4.11., 18.11., 2.12., 16.12.2009 Paikka: Metsätalo U40, sali 27 Kurssin
LisätiedotJUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.
JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...
LisätiedotWellWorks Oy. www.etaitava.fi 1. www.wellworks.fi
WellWorks Oy www.wellworks.fi Perustettu 1995 (konsultointi, valmennus, ohjaus) vuodesta 2003 pääpaino HR sovelluksissa ja mobiilioppimisessa patentti etaitavan käyttöliittymälle 2007 vuonna 2007 Suomen
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA
SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ville Laitinen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotErikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013
Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa
LisätiedotWebropol-kyselyt. Tarja Heikkilä
Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.
LisätiedotVastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50
Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston
LisätiedotPerusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.
Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä
LisätiedotVirtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1
Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
Lisätiedot1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö
1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotA-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35
LisätiedotEtäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma
Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista
LisätiedotSAATEKIRJE KYSYMYKSET. Taustakysymykset. Hei!
SAATEKIRJE Hei! Olemme TAOK:in ammatillisen opettajakoulutuksen opiskelijoita ja teemme koulutukseemme liittyvän kehittämistyön yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopisto, Tredun aikuiskoulutuksen ja
LisätiedotVerkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa
Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus
Lisätiedoteamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus
1 (5) eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus Kohderyhmä ja käyttäjät Arviointi Muistiinpanot Käyttäjät ja heidän tarpeensa huomioidaan suunnittelussa ja tuotantovaiheessa sekä toteutuksen aikana.
LisätiedotSulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi
Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,
LisätiedotHnenogäsdpdinoinnin päätehtävät
Hnenogäsdpdinoinnin päätehtävät Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille 2015 Toteutus Syys- lokakuussa 2015, vastausaikaa 2 viikkoa Webropol-kysely Toimitettiin Avustajaportti.fi palveluun
LisätiedotA-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun
LisätiedotHARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotYleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! RyhmäRengin emäntä Verkkosivut: https://kirsialastalo.wordpress.com/ FB-sivut:
LisätiedotSulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun
Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotFUTUREX Future Experts
FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja
LisätiedotKokemuksista strategiaan digitaalisuus opettajien ja opiskelijoiden silmin
Kokemuksista strategiaan digitaalisuus opettajien ja opiskelijoiden silmin Janne Niinivaara Koordinaattori, verkkoopetus ja viestintä Helsingin yliopiston Kielikeskus Johanna Vaattovaara Pedagoginen yliopistonlehtori
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotTieVie koulutuksen mentorointi
TieVie koulutuksen TieVie kouluttajakoulutus Turun seminaari 21.-22.3. Hanke-esittely Minna Vuorela Tutkija Turun yliopisto, Opetusteknologiayksikkö Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu TieVie
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotMonimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015
Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotOSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA
OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80
LisätiedotYdinteema on oppimisen ohjaaminen ja erityisesti opetuksen suunnittelu.
A-jakso: viikot 45 50 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 10-14 Aloitusseminaari ABC-jakson harjoittelijoille ti 23.10.2011 klo 12.30-14.00. C jakson infotilaisuus ti 19.2. 2013 Normaalikoulun luokka B
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotSaksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio
Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi
LisätiedotHahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi
Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi
LisätiedotTyöelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu
Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen
LisätiedotKULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012
KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotOPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA
Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotDIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS
Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
Lisätiedotopiskelijan ohje - kirjautuminen
opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen
Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
LisätiedotTvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta
Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotJUPINAVIIKOT KEVÄT 2014
JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet saamastasi
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotKoulutusta omiin tarpeisiinne
KOULUTUSTARJONTA Sisällys Koulutusta omiin tarpeisiinne 3 Tukea kaikissa vaiheissa 4 Pääkäyttäjäkoulutus 5 Pedagoginen peruskoulutus 6 Pedagogiset lisäkoulutukset 7 Esimerkkejä pedagogisten lisäkoulutusten
LisätiedotVälipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla
Lumen 1/2017 ARTIKKELI Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla Päivi Honka, FM, tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotHelsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus
Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen
LisätiedotPoluttamo oma digipolku oppimiseen
Poluttamo oma digipolku oppimiseen Omnian AMK-polkukokeilu Jarmo Aho 9.11.2018 Ammatillisista opinnoista korkeakouluun teknisillä aloilla Ammatilliset opiskelijat eivät ole tasasuhtaisessa asemassa kaksoistutkinnon
Lisätiedot10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus
10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus Leena.r.k.Hiltunen@jyu.fi Teesi 1: Suunnittele! Aloita pienillä parannuksilla Mieti mikä on
LisätiedotSaamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus
Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saame virtuaalikouluhanke 2004-2007(OPH) Mistä lähdettiin liikkeelle? Toimintamallin
LisätiedotYlempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa
Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin
LisätiedotVastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44
Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotLES teaching more learning pedagoginen kampanja teknillisten tieteiden opettajille
LES teaching more learning LES teaching more learning pedagoginen kampanja teknillisten tieteiden opettajille PedaForum päivät 17.-18.8.2016 johanna.naukkarinen @lut.fi Tavoitteet & reunaehdot Tavoitteet:
LisätiedotOpe.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa
Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. Tero Björkman. Opiskelijakunta JAMKO
JUPINAVIIKOT 2017 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Tero Björkman Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Johdanto... 3 Palautteiden
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotPalautejärjestelmän kautta palautetta antoi 40,00 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista.
Kurssipalautekooste Kurssi: Metallurgian seminaari (477419S) Toteutusajankohta: Syksy 2018 (periodi 2) Vastuuopettaja: Eetu-Pekka Heikkinen Muut opettajat: Timo Fabritius Koosteen koonnut: Eetu-Pekka Heikkinen
LisätiedotTyöelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen
Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
Lisätiedot