Rovaniemen ammattikorkeakoulun virtuaaliopintojen tukipalvelut kysely 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rovaniemen ammattikorkeakoulun virtuaaliopintojen tukipalvelut kysely 2009"

Transkriptio

1 Rovaniemen ammattikorkeakoulun virtuaaliopintojen tukipalvelut kysely 2009 Pia Pitkänen KKAS3007 Työharjoittelu Kasvatustieteiden tiedekunta, mediakasvatus Harjoittelua ohjaava opettaja: Leo Pekkala

2 Sisällys 1 Johdanto Virtuaaliopintojen tukipalvelut RAMKissa Kysely ja sen tulokset Tuen tarpeellisuus ja tukimuodot Optimatuki LearnLinc-tuki Tiedottaminen Johtopäätökset Tuen tarpeellisuus Oikea-aikainen tuki Koulutus ja vertaistuki Tukityöntekijän rooli pedagogisena tukena Tiedottaminen Lopuksi Lähteet Liite

3 1 Johdanto Tämä raportti on osa työharjoitteluani, joka kuuluu mediakasvatuksen maisteriopintoihin Lapin yliopistossa. Suoritan harjoittelun Rovaniemen ammattikorkeakoulussa (RAMK), jossa toimin virtuaaliopintojen tukena. Teen harjoittelussa selvityksen virtuaaliopintojen tuen toimivuudesta. Haen vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kokevatko Rovaniemen ammattikorkeakoulun opettajat virtuaaliopintojen tuen tarpeelliseksi? Miten tukipalvelut ovat onnistuneet tehtävässään ja miten tukipalveluita voitaisiin kehittää? Vastauksen saamiseksi tein RAMKin opettajille keväällä 2009 kyselyn, jonka tulokset ovat tässä raportissa. Raportin johtopäätöksissä pohdin, millaisin toimenpitein virtuaaliopintojen tukea voitaisiin parantaa. Työskentelen RAMKin virtuaaliopintojen tukipalvelussa. Työhöni kuuluu opetusmateriaalin muuttamista digitaaliseen muotoon, opiskelijoiden ja opettajien tukemista virtuaaliopinnoissa ja erilaisiin kehitysprojekteihin osallistuminen. Työni antoi minulle kimmokkeen tässä harjoittelussa tekemääni kyselyyn. Saan työssäni sanallista palautetta tukityöstä, mutta on mielenkiintoista nähdä, miten opettajat kokevat tukipalveluiden toimivuuden kyselyn perusteella ja millaisia toiveita heillä on sen kehittämisestä. Etä-, virtuaali- ja aikuisopiskelun kehittäminen on yksi Rovaniemen ammattikorkeakoulun pedagogisen kehittämisen painopiste. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden tehtävänä on tukea verkkopohjaista monimuoto-opetusta. Tukipalvelut ovat teknistä ja pedagogista tukea opettajille ja opiskelijoille. Edellisen lisäksi tukipalveluihin kuuluu joustavan opiskelijaliikkuvuuden ja verkostoyhteistyön edistäminen ammattikorkeakoulujen välillä. (Virtuaaliopintojen tukipalvelut - toimintasuunnitelma 2009). Virtuaaliopintojen kehittämisellä, toteuttamisella ja niiden tukemisella vastataan Lapin alueen korkeakoulutasoisen opetuksen ja osaamisen tarpeisiin mutta myös laajemmin aikuiskoulutuksen haasteisiin (Virtuaaliopintojen tukipalvelut - toimintasuunnitelma 2009). Lapin pitkät välimatkat haastavat kehittämään opetusmenetelmiä, joiden avulla 3

4 erilaisissa elämäntilanteissa olevat oppijat, kuten esimerkiksi työssä käyvät perheelliset voisivat osallistua opetukseen kotipaikkakunniltaan. Näenkin etä- ja virtuaaliopetuksella olevan yksilöiden koulutusmahdollisuuksia tasa-arvoistava vaikutus. Lapin yliopistolla toteutettiin vuonna 2008 kysely tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tukipalveluiden toimivuudesta (Suopajärvi-Puttonen & Syrjäkari 2008). Kyselyn taustalla oli yliopiston uusi verkko-opetuksen tukipalvelumalli, jossa tukipalvelu oli hajautettu opetuksen kehittämispalveluiden (OPKE) lisäksi atk-palveluihin sekä tiedekuntiin ja yksiköihin, joihin oli nimetty omat verkko-opetuksen lähitukihenkilöt. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa Virtuaaliopintojen tukipalvelut hoidetaan keskitetysti. Tällä hetkellä virtuaaliopintojen tukipalveluissa toimii kaksi tukihenkilöä ja yksi suunnittelija. Lisäksi RAMKilla on oma e-opintosihteeri, joka hallinnoi opiskelijoiden virtuaaliammattikorkeakouluverkoston opintoihin liittyviä asioita. Optiman pääkäyttäjän ja ATK-tuen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Käytän Suopajärvi-Puttosen ja Syrjäkarin 2008 tekemän tutkimuksen rakennetta pohjana tässä kyselyssä, näin tuloksia voidaan halutessa verrata toisiinsa. Tämä voi olla tulevaisuudessa mielenkiintoista Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun muodostaman Lapin korkeakoulukonsernin yhteistyön edetessä. 4

5 2 Virtuaaliopintojen tukipalvelut RAMKissa Virtuaaliopinnot termillä käsitetään tässä raportissa opintoja, jotka tapahtuvat kokonaan tai osittain Internetin välityksellä. Virtuaaliopinnot voivat sisältää perinteistä lähiopetusta luokassa tai ne voivat olla täysin Internetin välityksellä suoritettavia toteutuksesta riippuen. Virtuaaliopinnot suoritetaan RAMKissa käyttäen hyväksi Optima verkkooppimisympäristöä ja LearnLinc etäopetusjärjestelmää. Monimuoto-opiskelulla tarkoitetaan opiskelua, jossa yhdistyvät lähi-, etä- ja itseopiskelu (Mäki-Komsi 1999, 32). RAMKissa käytössä on kaksi pääasiallista etäopetuksen ja opiskelun työvälinettä; Optima verkko-oppimisympäristö ja LearnLinc etäopetusjärjestelmä. Optima on verkkooppimisympäristö, joka mahdollistaa erilaisten dokumenttien jakamisen ja ryhmätyöskentelyn sekä vuorovaikutuksen Internetin välityksellä. Optima on ns. asynkroninen eli ei reaaliaikainen järjestelmä, jossa vuorovaikutus on mahdollista keskustelualueelle kirjoitettavien viestien kautta. Tulevaisuudessa Optimaa kehitetään kuitenkin yhä synkronisempaan suuntaan mm. prosessikirjoittamisen työkalun yhteyteen liitettävän chatin kautta (ominaisuus tulossa käyttöön syksyllä 2009). LearnLinc on Internet-pohjainen ja reaaliaikainen (synkroninen) järjestelmä, joka mahdollistaa oppituntien pitämisen ja ryhmätyöskentelyn äänen, videoyhteyden ja virtuaalisen luokkahuoneen kautta. Virtuaalisessa luokkahuoneessa opettaja voi luennoida perinteiseen tapaan ja opiskelijat voivat viitata ja opettaja antaa heille puheenvuoron. LearnLinc mahdollistaa myös reaaliaikaisen ryhmätöiden tekemisen. LearnLincin kautta voidaan pitää seminaareja ja hankekokouksia ja näin sen käytön mahdollisuudet ovat moninaiset. Sekä Optimaan että LearnLinciin kirjaudutaan henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Verkkopohjaisen monimuoto-opetuksen myötä opettajalta vaaditaan erilaisten tieto- ja viestintäteknisten välineiden osaamisen lisäksi erityisesti oppimisprosessin suunnittelun taitoja (Pruikkonen & Rautiainen 2009, 113). Tuki on pyritty järjestämään niin, että virtuaaliopintojen tukipalvelut vastaavat RAMKissa opettajien teknisen ja pedagogisen tuen 5

6 tarpeeseen. Tuki sisältää opetusta edeltävää, sen aikaista ja opetuksen jälkeistä pedagogista ja teknistä tukea. Etä- ja virtuaaliopetuksen ja -opiskelun tukipalvelut Opetuksen kehittäminen Käytönaikainentuki Työvälineiden (opettajat ja opiskelijat) opetuskäytön -ohjaus suunnittelu -tallenteet ja niiden opettajan jakelu kanssa Työvälineiden Työvälinekoulutukset Opintojaksokohtai koulutus ja testit (opiskelijat) set ympäristöt (opettajat) Palaute ja sen Virtuaaliluokat hyödyntäminen Käyttäjätunnukset Käyttäjätunnukset (opiskelijat) Opetus-/opiskeluprosessi Suunnittelu Toteutus Päätös Toteutusta edeltävä tuki Koulutustyyppinen tuki Toteutuksen Aikainen tuki Kehitystyö Kuva 1. RAMKin virtuaaliopintojen tukipalvelu osana opetus- ja opiskeluprosessia. Pyrkimyksenä on jo etukäteen ennakoida haastavia tilanteita virtuaalisesti toteutettavien opintojen suunnittelussa tai esimerkiksi uuden opettajan aloittaessa opetuksensa LearnLincin kautta. Opintojaksototeutusta edeltävää tukea on opintojakso- ja ryhmäkohtaisten työtilojen luonti Optimaan ja virtuaaliluokkatilojen luonti LearnLinciin ja Learn- Linc-tunnusten luonti. Tukityöntekijät hoitavat RAMKin opettajien Optima ja LearnLinc työvälinekoulutukset sekä toimivat apuna työvälineiden opetuskäytön suunnittelussa. Ennen LearnLinc luentojen alkamista tukityöntekijät kouluttavat opiskelijat ja järjestävät yhteyksien ja äänilaitteiden testauksen sekä kouluttavat aikuisryhmien opiskelijat Optiman käyttöön. Opintojaksototeutusten aikana Optima-tukea annetaan tarvelähtöisesti sähköpostilla, puhelimitse ja tarpeen tullen myös ns. vierihoitona. LearnLinc-tukea annetaan sähköpostin ja puhelimen lisäksi luentojen aikana On line verkon välityksellä. Opetuksen alkaessa tuki ilmoittaa tukinumeron LearnLincin chatissa ja tekee nauhoituksen. Tuki on 6

7 saatavilla puhelimitse koko luentojen ajan. Luentojen päätyttyä tukihenkilö siirtää nauhoitteet Optima-oppimisympäristöön opiskelijoiden saataville. Tukea on saatavilla myös Optimatenttien aikana, mikäli näin sovitaan. Opintojakson päätyttyä opettajaa autetaan tarvittaessa palautteen teossa ja sen hyödyntämisessä opintojakson kehittämisessä. Tukipalvelut ovat näin mukana opetus- ja opiskeluprosessin kaikissa vaiheissa tarpeen mukaan. Syksystä 2006 alkaen opettajille on tarjottu työpajatyyppistä henkilöstökoulutusta, jossa tavoitteena on, että osallistuvat opettajat suunnittelevat opetusalaansa liittyvän monimuotoisen opetusprosessin ja valmistavat tähän liittyvää verkkomateriaalia. Koulutus on suunniteltu tukipalveluissa ja se sisältää sekä teoriaa että opintojakson ohjattua työstämistä ja työvälineohjausta. Kuitenkin painotuksena on keskittyä oppimisprosessin pedagogiseen suunnitteluun. Koulutus on kolmen päivän mittainen ja neljäntenä päivänä koulutukseen osallistujat ovat tuoneet koulutuksessa työstämänsä suunnitelmat ja opintojaksot ns. katselmuksiin, joissa nämä on esitelty ja arvioitu yhdessä muiden osallistujien kanssa. Koulutuksesta ja sen palautteista on tehty opettajan pedagogisten opintojen harjoitteluraportti vuonna 2007 (Rautiainen 2007). Syksylle 2009 on suunniteltu Ohjattu opintojakson rakentaminen 2.2 -koulutus, joka on jatkoa aiemmalle koulutukselle. Koulutukseen kuuluu kaksi lähipäivää, jonka jälkeen pidetään kuukausittain koulutuskahvit. Kahvien tarkoitus on opetuksen jatkuva kehittäminen ja ongelmakohtiin avun saaminen. Näin tukihenkilöt kulkevat opettajan rinnalla opintojen suunnittelusta sen toteutukseen ja arviointiin. Koulutus on suunniteltu niin, että osallistujat saavat aloiltaan työaikaresurssin, jonka puitteissa koulutus käydään. Etä- ja monimuoto-opiskelu ja opetus vaativat useimmiten monen ammattiryhmän yhteistyötä onnistuakseen sujuvasti. Virtuaaliopintojen tukipalvelut ovat yksi osa tässä yhteistyössä. Tukipalveluiden työhön kuuluu jatkuva yhteistyö eri koulutusalojen opettajien, opintosihteerien, opetustoimen kehitysjohtajan, aikuiskoulutuksen kehittämispäällikön, atk-tuen, muiden koulutusorganisaatioiden tukityöntekijöiden ja informaatikkojen kanssa. Pruikkonen ja Rautiainen (2009, ) toteavatkin, että: Onnistuneen oppimisprosessin toteutuksen taustalla ovat opettajien ja opiskelijoiden lisäksi hallintohen- 7

8 kilöstö, koulutussuunnittelijat, tukihenkilöt, kirjastohenkilöstö, henkilöstön kouluttajat ja tutkijat. 3 Kysely ja sen tulokset Opettajille tehdyn virtuaaliopintojen tukipalvelut kyselyn avulla halusin selvittää tukipalveluiden toimivuutta RAMKin opettajien näkökulmasta. Kyselyn avulla hain vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Kokevatko Rovaniemen ammattikorkeakoulun opettajat virtuaaliopintojen tuen tarpeelliseksi, miten tukipalvelut ovat onnistuneet tehtävässään ja miten tukipalveluita voitaisiin kehittää? Vastauksen saamiseksi lähetin RAMKin opettajille keväällä 2009 kyselyn, jonka tulokset ovat tässä raportissa. Opettajien vastausten ja kirjallisuuden perusteella pohdin myös, millaisin toimenpitein virtuaaliopintojen tukea voitaisiin kehittää. Toteutin kyselyn Internet-pohjaisella Webropol-ohjelmalla. Lähetin kyselyn kaikille RAMKin opettajille sähköpostilla. Sähköpostin mukana oli saatekirje, josta oli linkki kyselyyn. Koska päivittäinen työni koostuu sähköpostitse, puhelimitse ja kasvokkain annettavasta tuesta, on todella mielenkiintoista saada opettajilta palautetta ja kehittämisehdotuksia työhöni. Opettajille keväällä 2009 tekemääni Virtuaaliopintojen tukipalvelu kyselyyn vastasi 53 opettajaa (N=53). Kyselyssä vastauksia haettiin väittämien ja avovastausten avulla. RAMKissa työskentelee noin 150 opettajaa, joten vastausprosentti on noin 35 %. Näin ollen vastausprosentti ei ole suuren suuri, mutta siitä voitaneen tehdä suuntaa antavia johtopäätöksiä. Huomioin kyselyyn vastanneiden henkilöllisyyden suojauksesta ja vas- 8

9 taukset voitiin antaa nimettöminä. Vastaajia oli joka kampukselta; 24,5 % hyvinvointialoilta, 30,2 % palvelualoilta ja 47,2 % tuotantoaloilta. 3.1 Tuen tarpeellisuus ja tukimuodot Ensimmäisellä väittämällä halusin selvittää, onko virtuaaliopintojen tuki yleensäkään tarpeellista opettajien mielestä. Opettajista suurin osa (81,1 %) oli täysin samaa mieltä väittämän Virtuaaliopintojen tuki on tarpeellista kanssa. Vain yksi henkilö (1,9 %) vastaajista oli täysin eri mieltä tuen tarpeellisuudesta. Kuvio 1. Virtuaaliopintojen tuen tarpeellisuus. Kysyttäessä tukimuodoista ja tukitarpeesta tulevaisuudessa 90 % opettajista vastasi tarvinneensa teknistä tukea ja suurin osa (noin 77 %) vastasi tarvitsevansa tukea myös jatkossa. Suuntaus näyttäisi olevan hyvä, sillä näin ollen opettajat kokevat ilmeisesti taitojensa karttuneen, vaikkakaan muutos ei ole kovin suuri. Silti jatkossakin tukea selvästi tarvitaan. Pedagogista tukea on tarvinnut hieman yli puolet ja sitä tarvitsee jatkossa muutama vastaaja enemmän. Olisiko niin, että ensin vastaajat ovat hankkineet teknistä osaamista ja taitojen karttuessa huomanneet pedagogisen tuen ja lisätiedon tarpeen? Hallinnollista tukea (tuki esimieheltä) on tarvinnut noin 30 % vastaajista ja melkein puolet vastaajista kokee tarvitsevansa sitä jatkossa. Hallinnollisella tuella tarkoitetaan tässä esimieheltä saatavaa tukea työaikaresurssin ja koulutuksen muodossa. 9

10 Avoimissa vastauksissa opetuksen pedagoginen kehittäminen ja ajan puute nähdään haasteena. Opettajat kokevat tarvitsevansa tukea työhönsä työaikaresurssin ja koulutuksen muodossa. Tukipalveluilta toivottiin myös tiedotteita työvälineiden kuten Optiman uusista ominaisuuksista. Toivottiin myös atk-tukipalveluiden resurssien saattamista ajan tasalle, mutta tätä ei ollut selitetty tarkemmin, joten voidaan ainoastaan arvailla kohdistuisiko kritiikki viime keväänä ilmenneisiin tietoverkkoyhteyksien ongelmiin? Taulukko 1. Käytetyt tukimuodot ja tulevaisuuden tukitarpeet. Olen tarvinnut Tekninen tuki 90,4 % 47 Pedagoginen tuki 51,9 % 27 Hallinnollinen tuki 30,8 % (= tuki esimieheltä) 16 Tarvitsen jatkossa 76,9 % 40 55,8 % 29 46,2 % 24 Tärkeimmät tukimuodot Vastanneet opettajat kokivat virtuaaliopintojen tukipalvelut tärkeimpänä tukimuotona, mutta melkein 60 % vastaajista piti myös muiden opettajien antamaa vertaistukea tärkeänä. ATK-palvelujen tukea piti tärkeänä yli puolet vastanneista. Lisäksi tärkeäksi tukimuodoksi oli nimetty avoimeen kenttään hallinnollinen tuki ja erityisesti koulutus. Kuvio 2. Tärkeimmät tukimuodot. 10

11 Seuraavissa kyselyn osioissa kartoitin Optimaan ja LearnLinciin liittyviä asioita. Kuinka paljon opettajat käyttävät opetuksessaan Optimaa ja LearnLinciä ja miten opettajat kokevat tukipalvelun toimivan kyseisiin järjestelmiin liittyvissä kysymyksissä? Entä onko tukipalvelu ollut heidän mielestään nopeaa, palvelualtista ja asiantuntevaa? Halusin myös tietää, mitä Optiman ja LearnLincin ominaisuuksia opettajat kokivat osaavansa tehdä? Lopuksi pyydettiin ehdotuksia Optima ja LearnLinc tuen parantamiseen. 3.2 Optimatuki Optima on RAMKin virallinen tuettu verkko-oppimisympäristö. Kyselyn avulla halusin tietää, kuinka paljon opettajat käyttävät Optimaa opetuksessaan. Kyselyyn vastanneista opettajista suurin osa (81,1 %). käyttää Optimaa kaikissa tai useimmissa opintojaksoissaan. Kuvio 3. Optiman käyttäminen opetuksen tukena. Tuen saatavuus Seuraavan väittämän avulla halusin selvittää, onko tuki ollut saatavilla ja pystynyt palvelemaan opettajia silloin kun heillä on ollut siihen tarve. Väittämään olen saanut tukea Optiman käyttöön silloin kun olen sitä pyytänyt aina tai useimmiten tukea saaneita oli yhteensä 92,5 %. Harvoin tukea saaneita oli yksi vastaajista. 11

12 Kuvio 4. Optimatuen saatavuus. Tuen nopeus Seuraavaksi kartoitin, kokevatko opettajat saaneensa Optima-tuen nopeasti? Myös tällä kysymyksellä halusin selvittää tuen toimivuutta. Samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä tuen nopeudesta oli 88,2 %. Vastanneista opettajista 9,8 % vastasi, ettei osaa sanoa, oliko saanut tuen nopeasti. Yksi vastaajista oli jokseenkin eri mieltä tuen nopeudesta. Kuvio 5. Optimatuen nopeus. Tuen palvelualttius Tukityöntekijät työskentelevät tiiviisti opettajien kanssa ja on tärkeää, että opettajat kokevat heidät palvelualttiiksi, jolloin tukea on helppo lähestyä. Suurin osa opettajista (86,5 %) oli täysin samaa mieltä väittämän Tukihenkilöstö on palvelualtista kanssa. Suurin osa opettajista piti tukihenkilöstöä palvelualttiina. 12

13 Kuvio 6. Optimatuen palvelualttius. Tuen ammattitaito Tukipalvelut avustavat osaltaan opetuksen toteutumista mahdollisimman laadukkaasti ja sujuvasti. Tämän vuoksi on tärkeää tietää, kokevatko opettajat saavansa ammattitaitoista tukea tukipalveluista. Väittämään tukihenkilöstö on osaavaa ja asiantuntevaa 96,3 % vastasi olevansa täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä. Yksi vastaaja oli täysin eri mieltä väittämän kanssa. Kuvio 7. Optimatuen ammattitaito. Opettajien tekninen osaaminen Kyselyssä opettajia pyydettiin arvioimaan teknistä osaamistaan konkreettisilla asioilla, joita he osaavat tehdä Optimassa. 13

14 Suurin osa (98 %) opettajista osaa kertomansa mukaan lisätä Word tai muita tiedostoja Optimaan. Melkein kaikki (96,1 %) osaavat lisätä kansioita Optiman työtiloihin. Hyvin osataan myös opiskelijoiden lisääminen työtilaan (94,1 %) ja luku- ja kirjoitusoikeuksien tarkistaminen (94,1 %). Seuraavaksi eniten prosentteja saivat työtilan aukioloajan ajastus 92,2 % ja keskustelualueelle viestin kirjoittaminen 92,2 %. Edellisten taitojen avulla opettaja pystyykin jo käyttämään Optimaa hyvin opetuksensa tukena. Optima toimii tällöin varmasti materiaalin ja tehtävien ja keskustelukanavan käyttö mahdollistaa opettajalle opiskelijoiden ohjauksen. Keskustelualueella on myös mahdollista käydä opiskelijoiden keskinäistä pohdintaa. Lisäksi keskustelukanavalle voidaan palauttaa valmiita tai keskeneräisiä töitä, joita muut voivat kommentoida. Näin ollen Optima ei välttämättä ole pelkkä materiaalinjakokanava, vaan sitä voidaan käyttää jo kohtalaisen pienillä taidoilla vuorovaikutukselliseen opiskeluun. Kuvio 8. Opettajien tekninen osaaminen Optimassa. Vastanneista opettajista 82,4 % osaa lisätä Optimaan tehtävän palautuslaatikon kertomansa mukaan, 76,5 % osaa lähettää ilmoituksen Optiman kautta opiskelijoille, 74,5 % osaa lisätä keskustelualueen ja samoin 74,5 % osaa ajastaa tehtävän palautuslaatikon. Huonoiten osataan kyselyn mukaan käyttää Optiman kevyt web-editoria (70,6 % vastanneista). 14

15 Ehdotuksia Optima-tuen parantamiseen Kysyttäessä ehdotuksia Optima-tuen parantamiseen selvästi eniten tuli pyyntöjä lyhyiden päivityskoulutusten järjestämiseen: uusien ominaisuuksien nopeita päivityskoulutuksia, kesto 1-2 h ja teemoittaisia lyhyitä kursseja uusista asioista tai Optiman hienouksista. Vastaajat toivoivat keskinäistä ideoiden kertomista ja käyttöesimerkkejä jotka käsitän hyvien käytänteiden levittämiseksi. Toivottiin myös tiivistelmämuotoista tietoa Optiman uusista ominaisuuksista esimerkiksi Optiman kautta. Ehdotettiin lisää tukihenkilöstöä ja vertaisohjaajien kouluttamista osaavista opettajista aloille. Vastauksissa tuotiin esille myös henkilöstökoulutuksen ja oman opetuksen päällekkäisyyden ongelma. Kävi ilmi, että kaikki opettajat eivät tiedät, anonyymi palautteenanto on mahdollista. Asia tulee huomioida Optima -perehdytyksissä ja asiasta tulee tiedottaa opettajia. Yksi vastaaja vaati opettajilta turhat aikaa vievät rutiinit pois. 3.3 LearnLinc-tuki LearnLinc on RAMKin toinen virallinen tuettu etäopetusjärjestelmä. Halusin tietää, kuinka paljon opettajat käyttävät LearnLinciä opetuksessaan. Vastanneista opettajista kaikissa tai useimmissa opintojaksoissaan LearnLinciä käyttävien osuus on 7,6 %. ja 13,2 % puolessa opintojaksoistaan. Harvoin LearnLinciä käyttävien osuus oli 49,1 % ja ei koskaan LearnLinciä opetuksensa tukena käyttäviä oli 30,2 %. Kuvio 9. LearnLincin käyttäminen opetuksen tukena. 15

16 Tuen saatavuus Seuraava väittämä selvitti, onko tuki ollut saatavilla ja pystynyt palvelemaan opettajia silloin, kun heillä on ollut siihen tarve. Väittämään olen saanut tukea LearnLincin käyttöön silloin kun olen sitä pyytänyt aina tai useimmiten vastanneita oli yhteensä 85,4 %. Kuvio 10. LearnLinc-tuen saatavuus. Tuen nopeus Seuraavaksi kartoitin, kokevatko opettajat saaneensa LearnLinc-tuen nopeasti? Samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä tuen nopeudesta oli 90,7 %. Jokseenkin eri mieltä oli 4,7 % väittämän kanssa ja yksi vastaajista (2,3 %) oli täysin eri mieltä tuen nopeudesta. Tuki on saatu opettajien mielestä enimmäkseen nopeasti. Kuvio 11. LearnLinc-tuen nopeus. 16

17 Tuen ammattitaito Aivan samoin kuin Optima tuen kohdalla myös LearnLinc tuki avustaa osaltaan opetuksen toteutumista mahdollisimman laadukkaasti ja sujuvasti. Väittämään tukihenkilöstö on osaavaa ja asiantuntevaa 95,2 % vastasi olevansa täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä ja 4,8 % ei osannut sanoa, onko tukihenkilöstö osaavaa. Kuvio 12. LearnLinc-tuen ammattitaito. Tuen palvelualttius Halusin tietää myös kokevatko opettajat tukihenkilöstön palvelualttiina? Tukityöntekijät työskentelevät tiiviisti opettajien kanssa ja on tärkeää, että opettajat kokevat heidät palvelualttiiksi, jolloin tukea on helppo lähestyä. Suurin osa opettajista eli 78 % oli täysin samaa mieltä väittämän Tukihenkilöstö on palvelualtista kanssa, 17,1 % oli jokseenkin samaa mieltä, 2,4 % vastasi, ettei osaa sanoa ja 2,4 % (yksi henkilö) oli jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Kuvio 13. LearnLinc-tuen palvelualttius. 17

18 Opettajien osaaminen Opettajia pyydettiin arvioimaan teknistä osaamistaan konkreettisilla asioilla, joita he osaavat tehdä LearnLincissä. Tämän kysymyksen avulla tukea voidaan kohdentaa myöhemmin oikeisiin asioihin. Kuvio 14. LearnLincin työkalujen tekninen osaaminen. Vastanneista kaikki (100 %) osaavat jakaa opiskelijoille puheenvuoroja LearnLincissä. Seuraavaksi parhaiten osataan jakaa opiskelijoille sovellus (esim. Word tai Optima) LearnLincin kautta (71,8 %) ja tuoda LearnLincin sisälle PowerPoint esityksiä (71,8 %). Yli puolet vastaajista (56,4 %) osaa käyttää feedback työkalua saadakseen nopeasti vastauksen kysymyksiin. Nämä ovat perustyökaluja, joilla opettaja voi luennoida ja näyttää opiskelijoille opintomateriaaliaan. Edellä mainitut taidot mahdollistavat myös keskustelut ja yhteisen työskentelyn esimerkiksi dokumenttien muokkauksen LearnLincin kautta. Oman valokuvan osaa lisätä 46,2 % ja salasanan vaihtaa 43,6 %. Mikäli kertauskoulutuksia pidetään, edellä mainitut asiat tulisi varmasti ottaa esiin. Valokuva personoi puhujan niin opettajan kuin opiskelijankin. Olemme joskus laittaneet valokuvia yhdessä opettajan kanssa LearnLinciin, joten voi olla, että tämä taito ei siten ole jäänyt mieleen. Salasanan vaihto taas on perustaitoja, joka olisi hyvä osata. 18

19 Vastaajista 35,9 % osaa jakaa opiskelijat pienryhmiin LearnLincissä ja 30,8 % osaa käydä pienryhmissä seuraamassa opiskelijoiden toimintaa. Pienryhmiin jakaminen mahdollistaa monipuolisemman ja opiskelijan kannalta aktiivisemman opiskelun. Koska LearnLinc on uusi väline useille opettajille, on ymmärrettävää, että ensin opetellaan perustyökalut ja myöhemmin lisäherkut. Huonoiten osataan tehdä Q&A (question and answer) tyyppisiä tehtäviä (23,1 % vastaajista). Ehdotuksia LearnLinc tuen parantamiseen Kun avoimessa kysymyskentässä kysyttiin ehdotuksia LearnLinc-tuen parantamiseen, selvästi eniten tuli pyyntöjä koulutusten ja lyhyiden päivityskoulutusten järjestämiseen aivan samoin kuin kysyttäessä parannuksia Optima-tukeen: Tarvitsen kertauskoulutusta, kun olen käyttänyt vähän, niin kaikki tahtoo unohtua ja kynnys käyttää nousee taas. Tähän mennessä läpi käymieni vastausten valossa keskitetty tukipalvelun malli näyttäisi toimivan hyvin, mutta on myös vastaaja, joka kokee lähituen olevan tarpeellista. Yksi vastaajista toivoi (aivan samoin kuin Optima-tuen yhteydessä) lisää tukihenkilöstöä ja vertaisohjaajien kouluttamista aloille. Tuotiin esiin DigiMemon kynien hankkiminen. Lisävarusteiden kuten kuulokkeiden ja DigiMemojen (digitaalisia muistilehtiöitä, joihin voidaan kirjoittaa tai laskea käsin ja lehtiön sivu voidaan jakaa LearnLincin kautta opiskelijoiden nähtäväksi) hankinnat tehdään koulutusaloilla. Sekä LearnLinc- että Optimatuen kohdalla tukipalveluita oli vastauksissa myös kiitetty: eip juuri parannettavaa, mahtava apu ollut aina ja olen ollut erittäin tyytyväinen nykyiseen systeemiin. Tavoitteena etäopetuksen välineiden oppiminen Tukipalvelujen muodot kohdan lopuksi kysyttiin vielä, onko vastaaja asettanut itselleen oppia käyttämään etäopetuksen välineitä. Tällä kysymyksellä halusin tietää millainen 19

20 asenne opettajilla on etäopetuksen välineitä kohtaan. Vastaajista suurin osa (91,7 %) vastasi kysymykseen myöntävästi ja vain 8,3 % kieltävästi. Kuvio 15. Tavoitteena etäopetuksen välineiden oppiminen. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden yleisarvosana Yleisarvosanaksi RAMKin virtuaaliopintojen tukipalveluille vastaajista antoi viisi 66,7 %, neljä 29,4 % ja kolme 3,9 %. Arvonsana-asteikko oli 1-5, jossa 1=heikko ja 5=erinomainen. Kukaan vastaajista ei arvioinut tukipalveluja arvosanan kaksi tai yksi arvoiseksi. Kuvio 16. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden yleisarvosana. Näin ollen keskitetty tukipalvelun malli ja tarjotut tukipalvelumuodot näyttäisivät palvelevan erinomaisesti tai kiitettävästi suurinta osaa vastanneista opettajista, vaikka toki parannettavaakin löytyy aina mm. päivityskoulutusten muodossa. 20

21 3.4 Tiedottaminen Viimeisenä kohtana halusin tietää virtuaaliopintojen tiedottamiseen liittyviä asioita. Ensin kysyin Tiedotetaanko virtuaaliopintojen tukipalveluista tarpeeksi?. Suurimman osan (68 %) mielestä tiedotusta on tarpeeksi. Noin kolmannes (32 %) vastaajista vastasi kysymykseen kuitenkin kieltävästi. Näin ollen tiedottamisessa on parantamisen varaa. Kuvio 17. Tiedottamisen määrä. Seuraava kysymys oli: Mitä kautta haluaisit saada tietoa virtuaaliopintojen tarjoamasta tukipalvelusta?. Parhaimmiksi välineiksi vastaajat valitsivat sähköpostin (78 %) ja vaihtoehdon ottamalla itse yhteyttä tukipalveluun tarvittaessa, jonka oli valinnut 64 %. Yleensä opettajat ottavat yhteyden tukipalveluihin joko sähköpostilla tai puhelimitse ja siten tämä vaihtoehto menee osittain päällekkäin sähköposti vaihtoehdon kanssa. Kolmanneksi eniten toivottiin tietoa saatavan Internet-sivujen kautta (32 %). Ohjattu opintojakson rakentaminen verkkoon koulutuksissa tietoa haluaisi saada 26 % vastaajista, RAMK-uutisista tietoa haluaisi saada 16 % ja esimieheltä 8 %. Kuvio 18. Tiedottamiskanavat. 21

22 Suurin osa (98 %) vastaa tietävänsä keneen ottaa yhteys, mikäli tarvitsee virtuaaliopintoihin liittyvää teknistä tai pedagogista tukea. Yksi vastaaja (2 %) ei sen sijaan tiedä keneen ottaa yhteys edellä mainituissa tilanteissa. Kuvio 19. Tukihenkilöiden tunnettavuus. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden Internet-sivut Vaikka kolmannes halusi saada tietoa tukipalveluista Internet-sivujen kautta, silti 73,1 % vastaajista ei tiennyt, että virtuaaliopintojen tukipalveluilla on omat Internet-sivut! Vain 26,9 % tiesi Internet-sivujen olemassaolosta. Kuvio 20. Internet-sivujen tunnettavuus. Kysyttäessä käyttävätkö vastaajat virtuaaliopintojen tukipalveluiden Internet-sivuja, ei ole yllättävää, että vain 17,3 % vastaajista vastasi myöntävästi. Vastaajista 82,7 % ei käytä Internet-sivuja, joilta löytyy ohjeistuksia ja tietoa virtuaaliopintojen tukipalveluista. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden Internet-sivut näyttävät olevan tuntemattomat suurimmalle osalle opettajista. 22

23 Kuvio 21. Internet-sivujen käyttäminen. Niistäkin jotka tietävät sivujen olemassaolon, sivustoa käyttää noin 10 % vähemmän opettajista. Ilmeisesti sivut eivät palvele opettajia tai he muutoin saavat tarvitsemansa tiedon esimerkiksi sähköpostilla ja puhelimitse. 24 % eli noin neljännes vastaajista opettajista tietää, että tukipalvelun sivuilta löytyy perusohjeet Optiman ja LearnLincin käyttöön. Kuvio 22. Ohjeiden sijainnin tunnettavuus. Tukipalvelun Internet-sivujen jatkokehitystä ajatellen kysyttiin: Olisiko koulutuskalenteri yleisillä Internet-sivuilla mielestäsi hyvä koulutusten tiedottamisen keino?. Vastaajista 83 % vastasi kysymykseen myöntävästi ja Internet-sivujen uudistamisen yhteydessä kesällä 2009 olemmekin suunnitelleet toteuttavamme koulutuskalenterin. Kuvio 23. Koulutuskalenteri tiedotuskanavana. 23

24 Kysyttäessä mitä opettajat haluaisivat Internet-sivuille, tai mitä sieltä puuttuu, saatiin vastaukseksi linkkejä hyväksi havaittuihin tukimateriaaleihin. Vastauksissa toivottiin myös kerran kuukaudessa ilmestyvää virtuaalituki tiedottaa ilmoitusta. Vastaajat toivat myös esiin tietotulvan ongelmallisuuden tietoa tulee nyt joka tuutista. Virtuaaliopintojen Internet-sivujen uudistus toivottavasti osaltaan selkiyttää tiedottamista. Sana on vapaa -osiossa opettajat antoivat kiitosta tukipalveluista. Kiitosta saatiin mm. siitä, että tukipalveuiden olemassaolo mahdollistaa opettajalle yksilöllisen tahdin kehittää työtään tuettuna. Vastaajat toivoivat jälleen koulutusta, mutta myös etäkoulutuspalveluiden kehittämistä. Optiman käyttöliittymän toivottiin yhdessä kommentissa olevan joustavampi. 24

25 4 Johtopäätökset Kyselystä nousi seuraavia asioita: 1) Suurin osa opettajista kokee virtuaaliopintojen tukipalvelut tarpeellisiksi ja oli niihin tyytyväinen. Tyytyväisyyttä herätti mm. tuen mahdollistama yksilöllinen tahti kehittää työtään. 2) Tuki on tehokasta kun se on oikea-aikaista. 3) Eniten tulevaisuudessa toivottiin koulutuksia: Optimaan ja LearnLinciin liittyviä lyhyitä päivityskoulutuksia, joiden avulla pysyttäisiin ajan tasalla niiden ominaisuuksista. Kyselyn perusteella toivottiin myös pedagogista koulutusta ja foorumeita etäopetuksen hyvien käytänteiden vaihtamiseen. 4) Kysely herätti myös pohdintaa tukityöntekijän roolista ohjaajana. 5) Virtuaaliopintojen tukipalveluiden tiedottamista on tehostettava. Noin kolmannes (32 %) vastaajista oli sitä mieltä, ettei virtuaaliopintojen tukipalveluista tiedoteta tarpeeksi. Virtuaaliopintojen tukipalveluiden Internet-sivut ovat kyselyn mukaan tuntemattomat suurelle osalle vastaajia. Näiden tunnettavuutta on lisättävä ja ohjaamalla opettajia ja opiskelijoita hakemaan sivuilta tietoa. Toivottiin myös joka kuukausi julkaistavaa ajankohtaistiedotetta. 4.1 Tuen tarpeellisuus Suurin osa opettajista kokee virtuaaliopintojen tuen tarpeelliseksi. Asenteet virtuaaliopetusta kohtaan ovat positiivisia, sillä kyselyyn vastanneista opettajista 91,7 % on asettanut itselleen tavoitteen oppia käyttämään etäopetuksen välineitä. Määrällisesti Optimaverkko-oppimisympäristöä käytetään paljon opetuksen tukena. Optimaa kaikissa tai useimmissa opintojaksoissaan käyttäviä opettajia oli 81,1 % vastaajista. Luku kertoo siitä, että RAMKilla on ollut tarve kehittää monimuotoista verkkotuettua koulutusta. Uskon virtuaaliopintojen tukipalvelujen saatavuudella olleen suuri vaikutus verkko-oppimisympäristön käyttöönottoon. 25

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

WellWorks Oy. www.etaitava.fi 1. www.wellworks.fi

WellWorks Oy. www.etaitava.fi 1. www.wellworks.fi WellWorks Oy www.wellworks.fi Perustettu 1995 (konsultointi, valmennus, ohjaus) vuodesta 2003 pääpaino HR sovelluksissa ja mobiilioppimisessa patentti etaitavan käyttöliittymälle 2007 vuonna 2007 Suomen

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012

Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Yhteenvetoraportti N=107 Julkaistu: 10.12.2012 Keski-Karjalan maaseutupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 1 (5) Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Millä tavoin haluaisit saada ajankohtaista tietoa maaseutupalveluista? Laita järjestykseen, mikä tavoittaa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saame virtuaalikouluhanke 2004-2007(OPH) Mistä lähdettiin liikkeelle? Toimintamallin

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014 THL workshop 2 19.11.2014 Agenda Verkkokoulutusprojektin esittely. Edellisen kerran yhteenveto. Lyhyt esittely verkko-oppimisesta. Ryhmätyöt. Yhteenveto. 1 Workshop 1 käsitellyt asiat Milloin ja millaisissa

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua? hum-opti@helsinki.fi

Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua? hum-opti@helsinki.fi Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua? Marjo Vesalainen, yliopistopedagogiikan lehtori Margit Koivumaa, verkko-opetuksen suunnittelija hum-opti@helsinki.fi Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

AMK-opettajan digiosaamisen vahvistaminen. Peda-forum 2015 Jaana Kullaslahti (HAMK), Helena Karento (LAMK), Aija Töytäri (OKM)

AMK-opettajan digiosaamisen vahvistaminen. Peda-forum 2015 Jaana Kullaslahti (HAMK), Helena Karento (LAMK), Aija Töytäri (OKM) AMK-opettajan digiosaamisen vahvistaminen Peda-forum 2015 Jaana Kullaslahti (HAMK), Helena Karento (LAMK), Aija Töytäri (OKM) 2 Tutkimuksen keskeiset kysymykset Missä määrin ja miten ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi Tradenomin tutkinto monimuoto-opintoina opintoina: kokemuksia ja kehittämistä SULOP2012 Sulautuva opetus ja oppiminen Tausta Sisältö Toteutuksen rakenne Onnistuneen oppimisen ja opetuksen edellytykset

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus Raudaskylän Kristillinen Opisto

Aikuisten perusopetus Raudaskylän Kristillinen Opisto Aikuisten perusopetus Raudaskylän Kristillinen Opisto Etäopiskelun opas 2014-2015 Sisällys 1 Yleiset käytännöt... 3 2 Yhteistyö työpajan tai muun vastaavan tahon kanssa... 4 3 Opintojen toteutus lyhyesti...

Lisätiedot

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen Janne Hopeela Riitta Vihuri Taustaa Oma ja opiskelijoiden kokemus siitä, että vaihdon jälkeen oman koulutusohjelman

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Sosiaalinen media vyöryy opettajan arkeen - millainen on tulevaisuus?

Sosiaalinen media vyöryy opettajan arkeen - millainen on tulevaisuus? Sosiaalinen media vyöryy opettajan arkeen - millainen on tulevaisuus? Kehityspäällikkö Heikki Mäkinen Amiedu Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 7.-8.12.2011 Amiedu: www.amiedu.fi Amiedu - ammatillinen

Lisätiedot

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 2008 MOODLE TUTUKSI Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALOITUSNÄKYMÄ... 4 2. TUTUSTUMINEN... 5 3. KESKUSTELUT... 8 4. VIESTIT... 10 5. CHATIT... 10 6. TIEDOSTOJA OMALTA

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT 1(11) E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT SISÄLTÖ: OPISKELUPALVELUT eopintotoimistossa... 2 Selainvaatimus... 2 Rekisteröityminen portaaliin... 2 Muista päivittää muuttuneet tietosi... 3 VirtuaaliAMK:n koulutustarjonta

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Tiedonhankinnan opetusta etäopiskelijoille

Tiedonhankinnan opetusta etäopiskelijoille Tiedonhankinnan opetusta etäopiskelijoille Paula Kangasniemi Tekstiä tekstiä Informaatikko Lapin yliopisto tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä Sisältö LaYn tiedonhankinnan

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot