Niin mielenterveys- ja päihdepalveluissa kuin korvaushoidossakin asiakas- ja käyntimäärät säilynevät vuotta 2012 vastaavalla tasolla.

Transkriptio

1 Aikuispsykososiaaliset palvelut, talousarvio 2013 Seija Heikkonen Yksikön kaikkien tiimien asiakas/potilastyössä pyritään toimimaan oma työntekijä - mallin mukaan, mutta kehitetään yksilöinterventioiden lisäksi ja tueksi myös ryhmäinterventioita. Erityisinä kehittämiskohteina ovat edelleen mielenterveystiimin jonojen hallinta ja moniongelmaisten päihderiippuvaisten psykososiaalinen kuntoutustoiminta. Henkilökunnan hyvinvoinnista ja osaamisesta pyritään huolehtimaan, jotta palvelujen tuottamiselle säilyisi hyvä perusta. Niin mielenterveys- ja päihdepalveluissa kuin korvaushoidossakin asiakas- ja käyntimäärät säilynevät vuotta 2012 vastaavalla tasolla. Testamenttilahjoitusvaroista käytetään v samansuuruinen osuus ja samoihin käyttötarkoituksiin kuin v Laitoskuntoutusmäärärahaa myönnettiin vuodelle 2012 vähemmän kuin mitä tarve on ja vuoden 2011 toteuma oli. Kun lähdetään vuoden 2011 toteuman pohjalta, niin tämä summa korotettuna 3 %:lla riittänee vuodelle Mielenterveysyksikössä on varattu vuodelle 2013 työsuhteisten palkkoihin euroa enemmän kuin mitä vuoden 2011 toteuma oli. Määrärahan merkittävä korotustarve johtuu kahdesta seikasta: 1) Vuoden 2011 toteumassa näkyvä euron sijaismääräraha käytettiin mielisairaanhoitajan sijaisuutta tehneen psykologin palkkaan, joten tuo summa ei sisältynyt vielä v työsuhteisten palkkoihin. Nyt nimikemuutos on vahvistettu ja toimeen valittu vakinainen psykologi, joten hänen palkkansa kuuluu sisällyttää tähän kohtaan. 2) Sote-palvelujen lautakunnan syksyllä 2011 myöntämän jononpurkupsykolologin tilapäisen toimen palkkakulut eivät näy vielä vuoden 2011 toteutumassa, koska ylimääräinen psykologi saatiin palkattua vasta keväällä Mielenterveyden häiriöistä kärsivien asiakkaiden jonotusajan pitämiseksi kohtuullisena ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon menojen vähentämiseksi on välttämätöntä, että tämä jononpurkupsykologin tilapäinen toimi muutetaan vakinaiseksi vakanssiksi. Siksi myös tämän vakanssin palkkakulut on huomioitu mielenterveysyksikön työsuhteisten kuukausipalkkaisten määrärahassa. Kohonneet palkkakulut saataneen takaisin alentuneina psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksina (= häiriöpalveluiden kustannusten vähenemisenä) Korvaushoidossa on ollut huhtikuusta 2010 lähtien määräaikainen ohjaajan toimi. Määräaikaisuus päättyy Ohjaaja on varsinaisesti ainut korvaushoidossa olevien potilaiden psykososiaaliseen kuntoutukseen keskittyvä työntekijämme. (Tällaiseen kuntoutustoimintaan tarvittaisiin huomattavasti enemmänkin panostusta, mistä syystä suunnitteilla on päivätoimintayksikön käynnistäminen yhteisöhoidollisin periaattein.) Näin ollen ohjaajan toimen vakinaistaminen on hyvin tarpeellista. Hänenkin työpanoksensa vähentänee pitkällä tähtäyksellä sekä erikoissairaanhoidon että ostopalveluina hankittavien laitoskuntoutusjaksojen käyttöä. Korvaushoidon

2 työsuhteisten kuukausipalkkaisten määrärahaan on sisällytetty siksi myös hänen palkkansa edelleen, mikä ei näy lisäyksenä vuoden 2011 toteumaan verrattuna, koska hänen palkkakulunsa ovat olleet mukana jo tuossa toteumassa. Kuluvana vuonna aloitettua henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen vahvistamista jatketaan, mistä syystä tähän liittyviin menokohtiin on kaikille tiimeillemme varattu vuoden 2012 talousarviota vastaavat summat, jotka eivät perustu suoraan vuoden 2011 toteumaan. Arja Iho Kotitiimiin on sisällytetty kolme työntekijää, joista kolmas on tällä hetkellä vuoden määräaikaisella sopimuksella. Kotitiimi ottaa peruspalvelun piiriin erikoissairaanhoidosta pääasiassa kroonikkopotilaat, jotka eivät enää tarvitse erikoissairaanhoitoa. Kotitiimin toiminnalla on pystytty tehokkaasti tukemaan pitkäaikaisten mielenterveyspotilaiden arkea ja estämään/lyhentämään sairaalahoitojaksoja. Mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta vastaa osaltaan psykososiaaliseen tuen tarpeeseen, jonka avulla asiakkaat pystyvät asumaan itsenäisesti omissa asunnoissaan. Päihdehuollon hoitokoti- ja asumispalveluiden käyttö on lisääntynyt nopeasti ensi sijaisesti siitä syystä, että sairaalasta kotiutetaan aiempaa huomattavasti nopeammin potilaita ja alle 65-vuotiaat päihteiden käyttäjät kotiutetaan aikuissosiaalityön ohjaajien tuella. Joskus kotiuttamista edeltää hoitokotijakso ennen omaan asuntoon tai tukiasuntoon palaamista. Kotiuttamista ja tukiasunto-ohjausta tekee määräaikainen asumisohjaaja ja puolikkaalla työajalla toinen ohjaaja.

3 Aikuissosiaalityö, talousarvio 2013 Arja Iho Sosiaalityön ja toimeentulotuen asiakasmäärien jatkuvaan kasvuun, neuvonnan tarpeeseen, maahanmuuttajien kotouttamisen tarpeeseen ja nuorten yhteiskuntatakuuseen vastataan yhdellä sosiaalityöntekijällä, yhdellä etuuskäsittelijällä ja yhdellä palvelusihteerillä. Mainitut tehtävät on jo nyt hoidettu määräaikaisilla työsopimuksilla lakisääteisiin käsittelyaikoihin pääsemiseksi. Aikuissosiaalityön tulosalueella annettuun talousarvioraamiin sopeutuminen on kohdistettu viimesijaiseen sosiaalietuuteen eli toimeentulotuen avustuksiin. Tähän liittyy riski, että toimeentulotuen asiakasmäärät ja avun tarve jatkavat kasvuaan huolimatta tavoitteellisesta toiminnasta asiakkaiden aktivoimiseksi ja ohjaamiseksi muiden sosiaalietuuksien ja ansioiden piiriin. Sosiaalityön asiakasvastaanotosta, ohjauksesta ja toimeentulotuen käsittelystä ei ole lähdetty karsimaan, koska sosiaalityö ja toimeentulotuki ovat lailla vahvimmin suojattuja palveluita ja joihin on säädetty tiukat käsittelyajat ja joita Aluehallintovirasto ja Valvira valvovat. Minkäänlaisilla työn uudelleen järjestelyllä ei vähemmällä henkilömäärällä ole enää mahdollista tehtäviä hoitaa. Valtion pakolaisista maksama laskennallinen korvaus kotouttamiseen ts. työntekijöiden palkkamenoihin ylittää huomattavasti heidän palveluihinsa käytetyt resurssit. Työllistämistoimintaa pyritään edelleen lisäämään sekä nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluvien että pitkäaikaistyöttömien parissa. Aikuisten työpajan työnjohtaja on määräaikaisella työsopimuksella saakka. Hänen palkkansa on sisällytetty talousarvioon. Työmarkkinatukea passiivisesti saavien pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut koko vuoden 2012 ajan siitä huolimatta, että aktiivitoiminnan piiriin on saatu koko ajan enemmän työmarkkinatuen saajia. Talousarviossa on sosiaaliseen työllistämiseen varauduttu samalla summalla kuin ennen vuotta 2012, jolloin se talousarviokäsittelyssä leikattiin, koska työllistäminen on ensisijainen keino nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisussa. Sosiaalisen työllistämisen avulla on ollut mahdollista työllistää ilman opiskelu- ja työpaikkaa olevia nuoria ja ilman kesätyötä jääneitä opiskelijoita kesäksi. Sosiaalinen asuminen on edelleen ainoa keino varmistaa asuminen sellaisille henkilöille ja perheille, jotka tarvitsevat arkeensa ja asumiseensa erityistä tukea ja ohjausta. Tukiasuntoja on vuositasolla eri asuntoa, mutta määrä vaihtelee vuoden mittaan. Asiakkailla on tukena määräaikainen asumisohjaaja ja puolikkaalla työajalla toinen ohjaaja. Määräaikaisen ohjaajan työsopimus päättyy Hänen palkkansa on varattu ensi vuoden talousarvioon, koska ei ole mitään mahdollisuutta selviytyä sosiaalisesta asumisesta ja tukiasumisesta ilman ohjaushenkilöstöä. Asumisohjaaja toimii tukiasumistoiminnan lisäksi sairaalasta kotiutuvien päihteitä käyttävien asiakkaiden parissa. Asumisohjaajaresurssilla sairaalasta kotiutuminen on saatu hoidettua viivytyksettä, on kevennetty kotihoidon tarvetta ja on pystytty estämään jatkuvaa kotisairaalakierrettä tukemalla kotona selviytymistä kotikäynnein.

4 Kuntouttavaan työtoimintaan on sisällytetty vanhusten siivouspalvelun, Arkiavun, vetäjän palkka. Siivouksia tekevät työntekijät ovat pääasiassa kuntouttavassa työtoiminnassa. Vetäjä on tähän saakka palkattu kaupungin työllistämisvaroilla ja sosiaalisen työllistämisen varoilla. Siivoustyö vähävaraisten vanhusten kodeissa edellyttää luotettavuutta ja riittäviä asiakaspalvelutaitoja. Työllistämisvaroin palkatun ryhmän vaihtuvan vetäjän kanssa toimintaa on hyvin vaikea jatkaa. Siivousryhmän vetäjän tulee olla palkattu normaaliin työsuhteeseen.

5 Erikoissairaanhoito, talousarvio 2013 Katariina Korkeila Erikoissairaanhoidon talousarviossa pyritään perustason voimallisilla toimenpiteillä pitämään vuoden 2013 talousarvio vuoden 2011 tilinpäätöksen tasolla. Erityisvelvoitemaksuissa tulee lisänä ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin vastuulle ja tuotettavaksi lakisääteisesti vuoden 2013 alusta. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys siirtyy sairaanhoitopiirin tuotettavaksi huhtikuussa 2013, mutta kustannusrakenne on suunniteltu sellaiseksi, että yhteispäivystyksellä saadaan aikaan kustannussäästöjä.

6 Hallintopalvelut, talousarvio 2013 Sami Nieminen Hallintopalveluiden vuoden 2013 talousarvio ei pidä sisällään suuria muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2013 hallintopalveluiden alla jatkuu yksi hanke: Yhdessä oikeaan aikaan II. Hankkeessa on mukana Turun ammattikorkeakoulun hyvinvointipalvelujen tulosalue ja tällä yhteistyöllä vauhditetaan kehittämistyötä lasten ja perheiden ylisektorisissa palveluissa.

7 Hoito- ja hoivapalvelut, talousarvio 2013 Ritva Seppälä Ruskon hoito- ja hoivapalveluiden kehitys näyttää tasaiselta. Muistisairauksien varhaisen toteamisen, sairauden etenemisen ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeen ehkäisemiseksi esitetään aikuisneuvolatoiminnan, matalan kynnyksen palveluohjauksen, sekä monimuotoisen päiväkeskustoiminnan aloittamista myös Ruskolla. Lisäksi talousarvioon on sisällytetty omaishoitajien työterveyshuollollisia palveluita. Raision hoito- ja hoivapalveluissa ikääntymisen tuoma paine ympärivuorokautisen hoidon kustannuskasvuun on kestämätön ilman varhaisen puuttumisen, dignostisoinnin ja kuntouttavien palveluiden lisäämistä palvelurakenteeseen. Talousarvioesitykseen on sisällytetty seuraavat ennaltaehkäisevät palvelut: aikuisneuvolatoiminta, matalan kynnyksen palveluohjauksen vahvistaminen ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit. Toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävinä toimenpiteinä esitetään omaishoitajien terveydenhoitajatasoinen työterveyshuollon aloittamista sekä päivätoiminnan muuttamista monimuotoiseksi kuntouttavaksi pienryhmissä tapahtuvaksi toiminnaksi. Varhaisen diagnostisoinnin, iäkkäiden henkilöiden lääkityksen oikeellisuuden ja näiden kautta toimintakyvyn turvaamiseen/parantamiseen tähtäävän tavoitteen saavuttamiseksi esitetään kotihoitoon lääkäri-sairaanhoitajatyöparia kotona sekä vastaanotolla tapahtuvaan asiakastyöhön. Tämä työ tehdään tällä hetkellä geriatrisilla arviointi- ja kuntoutusjaksoilla GAK-osastolla terveyskeskussairaalassa. Ongelmana on riittämätön potilaspaikka- ja lääkäriresurssointi tarpeeseen nähden, josta syystä kotihoitoasiakkaat ohjautuvat tähän palveluun liian myöhäisessä vaiheessa eikä toimintakyvyn menettämisen uhka kotona asumiseen tarvittavalle tasolle on suuri. Edellä mainituilla toimenpiteillä, joiden kustannusvaikutus talousarviossa on noin euroa, pystytään yli 75-vuotiaiden ympärivuorokautisen hoivan peittävyyttä laskemaan 1,5 % nykyisestä. Erityisen suuri vaikutus edellä esitetyillä toimenpiteillä on kuitenkin alle 75-vuotiaiden raskaan hoidon tarpeen lisääntymiseen tulevaisuudessa. Tämän asiakasryhmän osuus ympärivuorokautisessa hoidossa on 20 %. Palvelutarve johtuu muistisairauksien lisääntymisestä ja on selkeässä kasvussa. Vaihtoehtoiskustannuksena edellä esitetylle toimenpidekokonaisuudelle talousarviovuonna 2013 on euroa pitkäaikaisen laitoshoidon pysymisestä nykytasolla. Raision osalta vuoden 2013 talousarvio sisältää vuodelle 2013 esitetyn lisätilauksen sekä palvelutarpeen kasvun, yhteensä noin 2,1 miljoonaa euroa.

8 Kuntoutus, talousarvio 2013 Tiina Virtanen Kuntouttavien asiakasmäärät nousevat kaikilla osa-alueilla verrattuna vuoteen Puheterapiassa on yksi terapeutti enemmän, joten henkilöstökulut ja esimerkiksi tarvikekulut lisääntyvät. Myös muualle sijoitetuille lapsille on puheterapiaa ostettava. Asiakasmäärät ovat nousseet avokuntoutuksessa arviolta 10 %, kehitysneuvolassa 25 % ja pelkästään Raision lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinearvioinnissa, -ostoissa ja - ohjauksessa 25 %. Ruskolaisten avokuntoutus omana työnä on lisääntynyt lähes 30 % ja ostopalvelun osuus on vähentynyt. Lääkinnällisessä kuntoutuksessa pitkäaikaissairailla Ruskon ostopalvelujen osuus on lisääntynyt 25 %. Ruskon puheterapian asiakasmäärä on lisääntynyt lähes 50 %, jonka on mahdollistanut vuonna 2012 saatu uusi puheterapian toimi. Kehitysneuvolassa on lisätty Harjaantumisluokkien oppilaiden psykologipalvelujen ostopalvelut. Asiakasmäärien merkittävä nousu edellyttää joko henkilöstön määrän lisäämistä erityisesti toimintaterapiassa ja psykologipalveluissa tai budjetointia ostopalveluihin ja hankintoihin, joka nyt on toteutettu vuoden 2013 budjettiin. Tämä on edellytys hoitotakuun täyttymiselle. Kuntoutuksessa on viime vuosina suunnitelmallisesti painotettu etupainotteisia palveluja oikea-aikaisesti ja terapian toteuttamista perusterveydenhuollossa erikoissairaanhoidon sijaan. Tämän lisäämiseksi nykytasosta on edelleenkin runsaasti painetta erikoissairaanhoidosta. Raision veteraanirahaa on varattu siivouspalveluihin ja kuntoutukseen. Valtion veteraaniraha ei riitä koko tarpeeseen. Raisiossa veteraanien määrä lisääntyy.

9 Perhepalvelut, talousarvio 2013 Mikko Hulkkonen Raision perhepalveluiden tulosalueen talousarvioesityksen kokonaissumma on liki samalla tasolla ( euroa suurempi) kuin edellisen vuoden tilinpäätös ja 7,8 %- yksikköä suurempi kuin vuoden 2012 talousarvio, johon verrattuna suurimmat lisäykset sisältyvät yleisen kustannusten nousun ja palkankorotusten lisäksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ostopalveluiden kustannuksiin, joissa siitä huolimatta on pyritty tavoitteelliseen budjetointiin. Tulosalueen talousarvioesityksen tasossa pysyminen edellyttää kuitenkin konkreettisia toiminnallisia ja organisatorisia uudistuksia lasten, nuorten ja perheiden ylisektoriseen työhön. Tulosalueen taloutta rasittavat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ostopalvelujen kustannuksissa kaksi merkittävää ristiriitaa : toisaalta palvelutarpeeseen liittyen se, että lasten kotiuttaminen ja itsenäistyminen ei tehostamistoimenpiteistä huolimatta voi inhimillisistä syistä johtuen noudattaa samaa tahtia kuin uusien jatkuvasti lisääntyvien sijoitustarpeiden syntyminen sekä toisaalta ostopalvelutuotantoon liittyen se, että palveluntuottajien hinnankorotukset aiheuttavat toistuvasti ei-itseaiheutetun lisärasitteen tulosalueen taloudelle. Kuluvan vuoden korkeimman hinnankorotuksen (12 %) vaikutus noin 30 pitkäaikaisesti sijoitetun lapsen vuoden hoitovuorokausihinnoissa onkin laskennallisesti yli euroa. Toiminnallisesti talousarvioesityksessä on sitouduttu seuraaviin strategisiin valintoihin, jotka ovat osa perhepalveluiden palvelustrategiaa ja jo kuluvan syksyn 2012 sopeuttamisohjelmaa: a) perhekeskuksen kehittämiseen nopean lasten ja nuorten mielenterveystyön ja perhepalvelun ylisektoriseksi yksiköksi on varattu Kaste-hankkeen edellyttämä 25 %:n omavastuuosuus eli noin yhden työntekijän henkilöstökulut, b) sijaisperheiden palkkioihin on varattu viime vuoden tilinpäätöstä suurempi määräraha, sillä perhesijoitusten suhteellisen osuuden kasvattaminen on edellytys sijaishuollon kustannuskehityksen hillitsemiselle, c) kahden vuoden takaisinmaksukokeilun tuottaman selvän kustannussäästön perusteella jatketaan kahden lastensuojelun avohuollon työntekijän jo kuluvan vuoden talousarvioon sisältyviä työsuhteita uusien sijoitusten estämiseksi, sekä d) sivistystoimen kanssa neuvotellaan oppilashuoltotoiminnan koordinaation tehostamisesta ja nuorisotyön niveltämisestä tiiviimmin perhepalvelujen toimintaan. Perheneuvolan suoritteissa ja tulomuodostuksessa on otettu huomioon toisaalta se, että aiemmin yli vuoden mittainen asiakasjono on saatu lähes täysin purettua ja asiakasmäärät ovat sen seurauksena kasvaneet, mutta toisaalta se, että ulkopuoliset sopimuskunnat ovat lisäämässä omaa vastaavaa palvelutuotantoaan, mistä syystä tuloja kertynee vain aiempien vuosien toteumaa vastaava summa. Koko tulosalueen tulokertymä on arvioitu kuluvan vuoden talousarviotasoa 16 %-yksikköä suuremmaksi, mikä palvelutuotannon tasolla edellyttää täyden vakanssitäytön ylläpitämistä.

10 Suun terveydenhuolto, talousarvio 2013 Sari Hänninen Talousarvio on laadittu sisältämään muun muassa palkankorotukset sekä kattamaan vuoden 2012 talousarviossa ylittyvät osiot (mm. erilliskorvaukset, lääkkeet ja hoitotarvikkeet). Esitys sisältää opetushoitajan lisävakanssin (työajasta osa hml opiskelijoiden opetukseen, osa puhelintyöhön varmistamaan lakisääteisen välittömän yhteydensaannin viikon ruuhkaisimpina päivinä). Hajautus on osin lakisääteistä ja tavoitteena on turvata hammaslääkärityövoiman rekrytointi ns. orientoinnin poistuessa. Henkilökunnan koulutusmahdollisuudet parantuvat. Esitys sisältää myös ostopalvelujen käytön jatkossa: edelleen osa erikoishammaslääkäripalveluista joudutaan ostamaan (kesken olevat oikomiset jatkuvat, protetiikkaa joudutaan myös ostamaan). Kirurgiset palvelut tehdään omana työnä, mikäli mahdollista (tässä tapauksessa osa op-rahasta käytetään kirurgin palkkakustannuksiin). Kliinisen alan erikoishammaslääkärin vakanssi esitetään muutettavaksi ylihammaslääkärin vakanssiksi. Palkkakustannuksissa ei suurta eroa - jonkin verran vähemmän potilastuloja näin tulee (kompensoituvat osin muiden hml:n pystyessä hoitamaan enemmän asiakkaita). Oikojahammaslääkärin vakanssin täyttöön on varauduttu. Esitykseen on sisällytetty myös hyvin karkea ja varovainen arvio ympärivuorokautisen hammaslääkäripäivystyksen kustannuksiksi. (tarkoitus alkaa , on lakisääteinen). Investoinneissa esitetään vuodelle 2011 sähköisiin asiakaspalveluihin varatun rahan palauttamista talousarvioon (ei ehditty hankkia mm. tekstiviestimuistutusta ja sähköisiä ajanvarauspalveluja vuonna 2011). Lisäksi investoinnit sisältävät joitakin kone- ja laitehankintoja. Myös sijaisiin on varattu, rahoitusta mm. hoitajan ja välinehuoltajan tehtäviin, jonkin verran hammaslääkärin sijaisuuksiin (välttämätöntä, jotta rekrytointi jatkossakin sujuu).

11 Työterveyshuolto, talousarvio 2013 Katariina Korkeila Uusia isoja avauksia ei ole tehty. Kustannustason nousua (mm. palkat, palvelujen ostot) on kompensoitu lisäämällä tuloja, mikä tarkoittaa hinnankorotuspainetta työterveyshuollon suoritelaskutukseen (sairaanhoidon osalta n. 6 %, lakisääteisen terveydenhoidon osalta tulot on sidottu Kelan korvauksiin). Vaikka menot ylittävät raamin, tulonmuodostuksella saadaan nettotulos näin tasapainotettua.

12 Vammaispalvelut, talousarvio 2013 Arja Iho Vammaispalveluissa on pientä, tasaista kasvua lukuun ottamatta henkilökohtaista apua, jossa on odotettavissa merkittävää palvelutarpeen kasvua. Toisaalta henkilökohtaisen avun myöntämisellä voidaan monissa tapauksissa ehkäistä tai myöhentää asumispalveluiden piiriin tuloa. Paula Ranne Ruskolla lisääntyy palveluasumisen sekä avohuollon tukitoimet, koska asiakkaiden tarpeet ovat lisääntyneet ja näin ollen palvelut muuttuvat. Raisiossa pienten ja nuorten lasten intervallit ja asumisharjoittelut painotetaan perhehoitoon. Perhehoidosta kouluun meno taksilla jää kehitysvammahuollon maksettavaksi. Ruskolle on tehty perhehoitoon oma menokohta kesken vuotta 2012, tilinpäätöksessä tullaan tarkistamaan menojen oikea kohdentuminen. Raisiossa avohuollon tukitoimet työtoiminnan ja koululaisten iltapäiväkerhon osalta lisääntyvät. Palveluasumisessa painotetaan kuntoutukseen tarkoittaen, että palveluportaassa tapahtuu muutosta vähintään viiden vuoden välein eri asumismuodoissa. Tavoitteena on mahdollisimman itsenäinen asuminen ja sitä tukeva työtoiminta.

13 Vastaanottopalvelut, talousarvio 2013 Sirpa Vahtera Terveysneuvonnan alueella toiminta on vakiintumassa neuvola- ja koulu/opiskelijaterveydenhuollon asetuksen vaatimiin toimintoihin. Maahanmuuttajille äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ovat saamassa niille tarkoitetun osuuden. Palvelut kohdentuvat aikaisempaa paremmin maahanmuuttajaväestöön. Terveysneuvonnan asiakasmäärät ovat lähes ennallaan, väestön kasvussa ei suuria muutoksia tapahtune. Mutta käyntimäärissä on nousua laajojen terveystarkastusten myötä. Koko perheen tarkastuksella pyritään huomioimaan varhain perheen pahoinvoinnin aiheuttajat ja saamaan niihin välitön apu. Terveysneuvonnan yhteistyö on tiivistynyt koulutoimen ja päivähoidon kanssa. Varhainen huomio lastensuojeluun liittyvissä tilanteissa yhteistyössä koulun ja päivähoidon kanssa jatkuu, työtä kehittäen. Katariina Korkeila Jatketaan toimenpiteitä erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseksi (vastaanottopalveluiden kehittämisohjelma). Isoimmat muutostarpeet liittyvät virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen ja sairaankuljetuksen siirtymiseen sairaanhoitopiirin hoidettavaksi. Varsinaisia uusia henkilöstöavauksia on vain vähän, Effica-pääkäyttäjän lisäresursointi (1 HTV) ja psykiatrisen sairaanhoitajan lisäresursointi lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon hillitsemiseksi (1 HTV) sekä Ruskon lisäresurssit (½ lääkäriä, 1 hoitaja, yht. 1,5 HTV) vuonna 2012 tehdyn päätöksen mukaisesti. Tiimityömallin kehittämistä ja toimenpiteitä jatketaan. Virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen siirtyessä T2-sairaalan yhteispäivystykseen voidaan edelleen selkiyttää päiväaikaisen akuuttitiimin ja muiden tiimien toimintamalleja, mutta samalla päiväaikainen työ lisääntyy, jolloin tulee lisätilan ja sen kalustamisen tarvetta. Tehtäväsiirtoja lääkäreiltä hoitajille jatketaan. Lääkärien siirryttyä työajalliseen työskentelymalliin palkkausjärjestelmä on muuttunut suoriteperusteisesta palkkauksesta kokonaispalkkaukseksi. Virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen siirtymisen jälkeen toteutettavan lääkäreiden varallaolopäivystyksen kustannuksiin on varauduttu 8 kk osalta kustannuseränä. Lääkärikäyntejä terveysasemalle saadaan tuotettua vähän enemmän, jos talousarvioon saadaan kotihoidolle oma lääkäri. Palvelujen ostoissa on varauduttu Effica-potilastietojärjestelmän tuleviin muutostarpeisiin edestä; muutosten suuruusluokasta ei ole talousarviovaiheessa täyttä varmuutta. Materiaalikustannuksissa on varauduttu hoitotarvikkeiden, ilmaisjakelun ja lääkkeiden osalta vuoden 2011 toteutuneiden kustannusten tasolle, samoin kuvantamis- ja laboratoriokustannuksissa. Sairaankuljetuksen osuus on siirtynyt erikoissairaanhoidon tauluun.

14 Vastaanottopalveluiden osalta raamin ylittävät kustannuserät on pääsääntöisesti vähennetty erikoissairaanhoidon taulusta, koska kaikilla esityksillä vahvistetaan perustasoa ja vähennetään erikoissairaanhoidon kustannuksia.