Inkiväärin toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Inkivääri- Sakarinmäki/ Pk Inkivääri

Transkriptio

1 Inkiväärin toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Inkivääri- Sakarinmäki/ Pk Inkivääri

2 Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan Vasuperusteissa määritellyt arvot: Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa

3 Inkiväärin toimintakulttuuri Ammattitaitoisen henkilökunnan aidolla läsnäololla ja välittämisellä luodaan viihtyisä ja turvallinen, muita kunnioittava ilmapiiri ja ympäristö. Kasvattajilla on yhteiset toimintatavat. Turvallisessa ilmapiirissä erilaisten tunteiden näyttäminen on sallittua. Lapset kohdataan arvostavasti, heidän ajatuksia kuunnellaan ja aloitteisiin vastataan. Jokaisen lapsen on saatava päivän aikana kokea olevansa aikuiselle tärkeä ja tulla arvostetuksi omana itsenään. Lapsi pääsee arjessa hyödyntämään vahvuuksiaan Uusia asioita harjoitellaan lasten kiinnostuksen kohteiden kautta. Lasten tuen tarpeet huomioidaan arjen tilanteiden ja toiminnan suunnittelussa ja niiden harjoittaminen on luonteva osa arkea. Kiireettömällä, lämpimällä ja positiivisella ilmapiirillä on tärkeä merkitys Inkiväärin toimintakulttuurissa. Hyvällä tilanteiden, toimintojen ja toimintaympäristön suunnittelulla sekä organisoinnilla edesautamme kiireettömyyttä erilaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Kiireettömyyteen liittyy myös olennaisesti ajan antaminen perheille.. 3

4 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tutustuminen Päiväkodinjohtaja keskustelee jo päivähoidon hakuvaiheessa perheen kanssa ja antaa ennakkotietoa päivähoidon aloituksesta. Ryhmän kasvatushenkilö ottaa yhteyttä perheeseen ja sopii aloitukseen ja tutustumiseen liittyviä asioita. Päivähoidon alkaessa aluksi on 1-2 viikon tutustumisjakso, jonka aikana käydään aloituskeskustelu. Alle kolmevuotiaiden Unikot-ryhmässä järjestetään keväisin tutustumispäivä, jossa lapsi yhdessä huoltajansa kanssa voi tutustua päiväkodin arkeen. Siirtyminen toiseen ryhmään Lasten siirtyessä ryhmästä toiseen lapsille ja vanhemmille järjestetään tilaisuus tutustua tulevaan ryhmään. Huomioimme lapsen kaverisuhteet sekä vanhempien toiveet mahdollisuuksien mukaan siirroissa. Opettajat huolehtivat tiedonvaihdosta ryhmästä toiseen Etunimi Sukunimi 4

5 Inkiväärin oppimisympäristöt tarjoavat lapsille vaihtoehtoja mieluisaan tekemiseen, monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin ja peleihin sekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Oppimisympäristöissä huomioidaan lasten mielenkiinnon kohteet ja tarpeet. Tilat ovat muunneltavissa ja leikkiin houkuttelevia.

6 Oppimisympäristönä Helsinki 6

7 Toimintakauden tavoitteet: 1. Digitalisaatiotavoite: 100 oivallusta mediareppuun -materiaalia hyödyntäen jokainen tiimi valmistaa 1-2 materiaalia kaikkien käyttöön vuoden aikana. Materiaalit kootaan työhuoneessa olevaan laatikkoon tai tallennetaan tabletille. Järjestämme 1-2 digitapahtumaa kevään 2019 aikana. Jokainen ryhmä käyttää Facebookia tai Instagramia aktiivisesti 2. Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa (Sitova tavoite 2018) Jokaiselle lapselle on laadittu varhaiskasvatussuunnitelma marraskuun loppuun mennessä tai 2kk sisällä lapsen aloittamisesta. Perheille on annettu Lapsen vasu -tiedote ennen keskustelua. Ryhmän henkilöstö havainnoi, kartoittaa sekä dokumentoi jokaisen lapsen kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia ennen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelua. Vasukeskustelun pohjalta on kirjattu muutama keskeinen lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen liittyvä konkreettinen tavoite varhaiskasvatukselle. Lasten vasuun kirjatut pedagogiset tavoitteet huomioidaan ja niitä käytetään ryhmän toiminnan suunnittelun pohjana. Suunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään yhdessä lapsen, huoltajien ja henkilökunnan kanssa aina tarpeen mukaan ja vähintään kerran vuodessa Etunimi Sukunimi 7

8 Leikkiin kannustava toimintakulttuuri kehittämiskohteena Lapsilla on päivittäin aikaa, rauhaa ja tilaa leikkiä. Houkuttelevat leikkiympäristöt, jossa leikkitavarat ovat saatavilla. Leikkivälineet ja toimintatilat ovat koko talon yhteisessä käytössä yhteisesti sovittujen sopimusten mukaan. Leikki saa näkyä ja kuulua. Leikeissä harjoitellaan jakamista, keskittymistä, toisten huomioimista ja tunteiden hallintaa sekä ilmaisua. Leikki tuottaa iloa ja on tärkein oppimisen väline. Lasten itse valitsemat ja ohjatut leikit vuorottelevat. Autamme lasta leikkien ideoinnissa, sanoitamme leikkiä sekä kannustamme pitkäkestoiseen leikkiin. Leikkivää aikuista ei saa häiritä Edistämme lasten ystävyyssuhteiden syntymistä rohkaisemalla lapsia leikkimään yhdessä ja harjoittelemalla kaveritaitoja erilaisin pedagogisin menetelmin. Leikkikavereita vaihdellaan myös yli ryhmärajojen. Havainnoimme, arvioimme ja dokumentoimme valokuvin ja haastatteluin lasten leikkiä. Tavoitteena on järjestää koko talon leikkipäivä kerran kuukaudessa. 8

9 Inkiväärissä liikutaan monipuolisesti sisällä ja ulkona päivittäin. Toiminta suunnitellaan niin, että lapsille ei tule pitkäkestoista istumista. Päivän aikana kaikissa ryhmissä on lepotuokio/ rauhoittumishetki satuja tai musiikkia kuunnellen. Meillä on tarjolla monipuolista ja terveellistä ravintoa. Ruokailuhetket ovat tärkeitä. Toteutamme joustavasti vakaata päivärytmiä ja päivänkululla on selkeä rakenne. Säännölliset rutiinit ja ennakoitavuus ovat lapselle tärkeitä asioita. Kuvia käytetään runsaasti apuna. Lasta lohdutetaan aina esim. ottamalla syliin tai olemalla vieressä kun hän sitä tarvitsee. Emme salli kiusaamista. Lasten riitojen sovittelussa meillä on käytössä Miniverso-vertaissovittelumenetelmä Päiväkodissa harjoitellaan hyviä ruokapöytätapoja. Kannustamme lasta aina maistelemaan erilaisia makuja. Maidon, leivän ja jälkiruuan saa aina, vaikka ei pääruokaa olisikaan syönyt tai maistanut. Harjoittelemme myös hiljaista keskustelua vierustoverin ja oman pöytäseurueen kesken. Henkilöstöllä on yhteinen näkemys turvallisuuteen liittyvistä asioista. Kaikki turvallisuuteen liittyvät sopimukset kirjataan. Turvallisuuspoikkeamat ilmoitetaan viipymättä päiväkodinjohtajalle. Turvallisuus- ja pelastuskansio on ajan tasalla ja koko henkilöstö tuntee sen sisällön. Päiväkodeissa tehdään neljä kertaa vuodessa turvallisuuskierroksia. Poistumis- ja sisääntuloharjoituksia järjestetään vuosittain. 9

10 menneisyyden, Kielten rikas maailma - Kirjat, lorut, laululeikit, keskustelut, tarinat Oppimisen alueet Osana arkea, aihepiireittäin sekä eheytettyinä kokonaisuuksina IIlmaisun monet muodot -Musiikillista, kuvallista, sanallista ja kehollista ilmaisua - muovailu, rakentelu, ompelu Laulut, Minä ja meidän yhteisömme -Lähiyhteisön menneisyys, nykyisyys tulevaisuus -media - Eettinen kasvatus menneisyys, hiyhteisön kkkkkkkkmenneisyyden, pnykyisyyden ja tulevaisuuppden sekä median näkökulmista. ttttkkkasvan, liikun ja kehityn - Liikumme monipuolisesti - Toimimme turvallisesti - Terveelliset ruokatottumukset Tutkin ja toimin ympäristössäni - Säänölliset retket lähiympäristöön

11 Laaja-alaisen osaamisen alueet toiminnassamme Ajattelu ja oppiminen Lapsilla on aikaa ihmetellä ja tutkia. Päivittäisissä keskustelutuokioissa lasta rohkaistaan kysymään ja pohdiskelemaan asioita sekä muodostamaan omia mielipiteitä. Kannustamme lapsia löytämään itse ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin. Iloitsemme yhdessä toistemme onnistumisista. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Hyvät tavat ja toisten kunnioittaminen ovat perusarvoja, joita käytetään päivittäin. Eri maiden kulttuureihin tutustutaan esim. satujen, tarinoiden, leikkien ja juhlaperinteiden avulla. Käytössämme on monikulttuurinen juhlavuosikalenteri. Puhumme arvostaen eri kulttuureista ja kielistä. Suomalaiseen kulttuuriperintöön, erityisesti juhlaperinteisiin liittyvät tavat, laulut ja leikit ovat meille tärkeitä. 11

12 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Lasten itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä tuetaan, kannustamalla, kehumalla ja yhdessä opettelemalla. Lasten kanssa harjoitellaan erilaisia taitoja kuten pukeutumista, ruokailua ja omista tavaroista huolehtimista. Ohjataan vastuulliseen ja turvalliseen toimintaan eri ympäristöissä esim. lähiluonnossa ja liikenteessä Harjoitellaan tunteiden ilmaisua ja itsesäätelyä. nimeämällä tunteita sekä auttamalla lapsia havaitsemaan ja tiedostamaan tunnetiloja. Käytämme apuna tunnetaitoihin liittyvää materiaalia esim. kuvakortteja. Osallistuminen ja vaikuttaminen Jokaisella lapsella on oma lapsiryhmä mihin kuulua. Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa oman ryhmän toimintaan. Kuuntelemme ja arvostamme kaikkien ajatuksia ja mielipiteitä. Kasvattajien ja lasten yhteiset sopimukset esim. ryhmän säännöt sovitaan yhdessä. Inkiväärissä lasten osallisuuden muotoina ovat lasten kokoukset, toivepäivät, kyselyt ja äänestykset. Ryhmissä on leikinvalintataulut, joita käytetään päivittäin. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Henkilökunta käyttää lasten kanssa 100 Oivallusta mediareppuun materiaalia. Monilukutaitoon sisältyy kuvanlukutaito-, numeerinen lukutaito -, medialukutaito ja peruslukutaito. Päiväkodin tabletteja käytetään monipuolisesti kuvaamiseen, videopätkien tekemiseen, tiedon etsimiseen ja oppimispelien pelaamiseen. Tutkimme lasten kanssa ympäristössämme olevia kuvia ja merkkejä. Inkiväärissä lapsen osallisuuden muotoina ovat 12lasten kokoukset, toivepäivät, kyselyt ja äänestykset. Ryhmissä on leikinvalintataulut

13 Yhteistyö ja viestintä Huoltajat pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan Vanhempainiltoja/hakukahveja järjestetään syksyisin ja muuten tarvittaessa. Suunnittelemme ja järjestämme vanhempainyhdistyksen kanssa erilaisia toiminnallisia tapahtumia. Jokavuotisia tapahtumia ovat mm. Fikkari-ilta ja kevättapahtuma. Päivittäisten keskusteluiden lisäksi viestimme kuulumisista ja tiedotamme toiminnastamme muun muassa viikoittaisten sähköpostiviestien, tekstiviestien ja ilmoitustaulujen tiedotusten välityksellä. Ryhmät käyttävät myös Instagramia ja Facebookia toiminnan näkyväksi tekemiseksi. Vanhemmilla on Inkiväärin vanhemmat Facebook-ryhmä Monialaista yhteistyötä teemme Kiertävävarhaiskasvatuksenerityisopettajan ja S2-opettajan Neuvolan ja perheneuvolan Lastensuojelun Puhe-ja toimintaterapeuttien kanssa Teemme yhteistyötä myös Seurakunnan,kirjaston, lähikoulujen ja urheiluhallien kanssa 13

14 Pedagoginen dokumentointi : Lasten toimintaa dokumentoidaan mm. valokuvin, haastatteluin, kasvunkansion, Instagramin, facebookin välityksellä. Arvioimme jatkuvasti miten pedagogisuus näkyy arjessa: vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö sekä oppimisympäristöt. Arvioimme omaa toimintaamme päivittäin ja muutamme sitä tarvittaessa tilanteisiin sopivaksi. Jokaisella ryhmällä on käytössään pedagogisen toiminnan suunnittelu ja arviointityökalu, jonka avulla jokainen erillinen teemakokonaisuus suunnitellaan ja sen toteutumista seurataan, arvioidaan sekä kehitetään. Myös lasten toiveet ja tarpeet kirjataan suunnitelmaan, ja toimintaa arvioidaan heidän kanssaan. Tiimipalavereissa arvioidaan viikoittain mennyttä toimintaa sekä suunnitellaan ja kehitetään tulevaa. Huomioimme myös huoltajilta saamamme palautteen. Kasvattajayhteisön toimintaa arvioidaan kuukausittain lastentarhanopettajien pedagogisissa kokouksissa sekä kehittämispäivillä. Toimintasuunnitelmat arvioidaan keväällä Päiväkodinjohtaja huolehtii, että arviointia tapahtuu ja sisällöt ja toiminta ovat pedagogisesti perusteltua. Kaikki tiimit suorittavat pedagogisen dokumentoinnin verkkokurssin mennessä. Lasten tuumaustauko-lomake otetaan käyttöön keväällä. 14