KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2014"

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2010:1 ISSN KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2011 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

3

4 Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ, LASKENTAPERUSTEET JA SITOVUUDET 1.1. Talousarviokirjan rakenne ja sisältö Laskentaperusteet ja sitovuudet Laskentaperusteet Sitovuudet Investointiosan rakenne, sitovuus ja toimintaperiaatteet Toimintaohjeet KUOPION KAUPUNGIN KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Uusi palvelualuerakenne Talouden kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Kuopion talouden kehittyminen Talouden ja toimintojen tasapainottaminen vuoden 2011 talousarviossa Väestökehitys Asuminen Elinkeinot ja työllisyys Henkilöstö Kuopiolaisten hyvinvointi ja sen edistäminen Ilmastovaikutusten arviointi KUOPION KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2020 JA TAVOITTEET VUODELLE Kuopion visio, strategiset päämäärät ja strategian näkökulmat Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu näkökulma Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Innovaatio ja opiskelukaupunki Yhteistyö ja verkostot Kuopio-kuva Asukkaat ja palvelut näkökulma Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut Resurssit, johtaminen ja henkilöstö -näkökulma Riittävä taloudellinen liikkumavara Sitouttava omistajaohjaus Kannustava johtaminen ja henkilöstöpolitiikka KÄYTTÖTALOUSOSAN TALOUSARVIO 2011, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalousosan esitystapa Palvelualueet...39 Vetovoimaisuuden palvelualue...39 Kaupunkiympäristön palvelualue...43 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue...48 Kasvun ja oppimisen palvelualue...52 Perusturvan palvelualue...57 Terveydenhuollon palvelualue Konsernihallinto...78 Keskusvaalilautakunta...78 Tarkastustoimi...80 Konsernipalvelu...82 Yleishallinto Käyttötalous yhteensä...94

5 5. KAUPUNKISTRATEGIAN JA KÄYTTÖTALOUSOSAN SEURANTA LIIKELAITOKSILLE ASETETUT TAVOITTEET KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETUT TAVOITTEET INVESTOINTIOSA Investoinnit vuonna Nettoinvestoinnit vuosina TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma Taloussuunnitelman tuloslaskelman perusteet RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma Taloussuunnitelman rahoituslaskelman perusteet LIITTEET Liite 1: Kuopion väestö Liite 2: Kuopiolaisten hyvinvointi Liite 3: Tapahtuma-avustukset Liite 4: Kunnallistekniikan investointiohjelma Liite 5: Kuopion Energia Liikelaitos Liite 6: Kuopion Vesi Liikelaitos Liite 7: Kuopion Ateria Liikelaitos Liite 8: Kallaveden Työterveys Liikelaitos Liite 9: Pohjois-Savon pelastuslaitos Liite 10: Tilakeskus Liite 11: Isäntäkuntapalvelut Liite 12: Kuopion kaupungin omistusosuudet kuntayhtymittäin Liite 13: Tuotekuvaukset Liite 14: Yleishallinnosta siirtyvät määrärahat vuonna 2011 Liite 15: Kuopion kaupungin kokonaistyöaika henkilötyövuosina Kartat

6 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2011 talousarviota laaditaan tilanteessa, jossa vuonna 2009 koetun taloustaantuman jälkeen maailman talous on kääntynyt nousuun. Koettu taantuma on yksi Suomen taloushistorian syvimmistä. Finanssikriisinä Yhdysvalloista alkanut ja siitä kansainväliseen talouteen levinnyt kysyntäjohteinen taantuma vaikutti viennin vähenemisen kautta Suomen talouteen. Maailman talous on kääntynyt nousuun etupäässä kehittyvien talouksien vetämänä. Euroalueen odotetaan hyötyvän maailman kaupan vahvistumisesta loppuvuoden ja ensi vuoden aikana. Talouskehityksen jatkuminen positiivisena edellyttää kuitenkin luottamuksen vahvistumista ja markkinavetoisen kasvun käynnistymistä. Valtiovarainministeriön syyskuussa julkaiseman talouskatsauksen mukaan Suomen kansantalouden odotetaan kasvavan vuonna 2011 kolme prosenttia. Kasvun taustalla tulee olemaan etupäässä viennin voimakas nousu ja yksityisten investointien elpyminen. Kokonaistuotannon odotetaan kuitenkin jäävän vielä vuonna 2012 alemmalle tasolle kuin vuonna Taantuman aikana työllisyystilanne heikkeni arvioitua vähemmän ja vuoden 2010 alkupuoliskolla työllisyystilanteen heikkeneminen pysähtyi. Vuonna 2011 työllisyystilanteen arvioidaan paranevan vuoden 2009 tasolle 8,2 prosenttiin. Inflaation arvioidaan kiihtyvän 2,5 prosenttiin vuonna Taantuman seurauksena Suomen kuntatalous on heikentynyt voimakkaasti. Vaikka kansantalous on kääntynyt nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, koska suhdannetilan muutos näkyy viiveellä julkisella sektorilla. Julkisen talouden huono tilanne kohdistuu erityisesti valtion talouteen. Kunnat ovat selvinneet talouskriisistä pelättyä pienemmin vaurioin. Odotettua suotuisampi työllisyyskehitys, valtion kuntataloutta vahvistavat toimet, kustannustason selkeä hidastuminen ja kuntien omat menokasvua hillitsevät toimenpiteet ovat vaikuttaneet siihen, että kuntien rahoitusasema pysyi vuonna 2009 edellisten vuosien tasolla. Kuntien velkaantuminen kuitenkin on jatkunut, kun investoinnit ovat pysyneet taantumaa edeltävällä tasolla. Kuopion kaupunki on toteuttanut vuosina 2009 ja 2010 varsin mittavia sopeuttamistoimia. Huolimatta jo toteutetuista sopeuttamistoimista on kaupungin edelleen hillittävä menokehitystä parantamalla tuottavuutta ja kehittämällä palveluja ja toimintoja kustannusvaikuttavasti. Vuoden 2011 alussa voimaan tuleva uusi organisaatio luo puitteet entistä tehokkaammalle ja asiakaslähtöisemmälle palvelutuotannolle. Uudistuksen toteuttaminen käytännössä vaatii koko henkilökunnan sitoutumista ja pitkäjänteistä työtä sen eteen. Muutoksella aikaansaatavat hyödyt nähdään tulevina vuosina entistä parempana asiakastyytyväisyytenä ja positiivisena talouskehityksenä. Talousarvio turvaa kaupungin palvelujen säilymisen edelleen hyvällä tasolla ja toimintatapojen kehittämisen tarkoitusta varten varatun määrärahan turvin kaupungin strategian mukaisesti ennakoiviin, terveyttä edistäviin, kuopiolaisten hyvinvointia tukeviin toimiin. Talousarvio sisältää edelleen laajoja toimenpiteitä palvelutoiminnan ja kaupungin taloudellisen tilanteen tasapainottamiseksi. Kuopion kaupunki ja Karttulan kunta yhdistyvät Yhdistymisen myötä kaupungin asukasluku kasvaa hieman yli 3500 asukkaalla. Ilman Karttulan yhdistymistä laskettuna ydinkaupungin vertailukelpoinen palvelutoiminnan toimintakate ilman myyntivoittoja kasvaa vuoden 2011 talousarviossa noin 2 % verrattuna vuoden 2010 ennusteeseen. Ydinkaupungin vertailukelpoiset palvelutoiminnan toimintamenot lisääntyvät kuluvan vuoden ennusteesta 8,0 milj. euroa (1,5 %) ja toimintatuotot laskevat 0,7 milj. euroa (0,8 %). Kuopion verotulojen arvioidaan kasvavan tulevana talousarviovuonna noin 3,0 % vuoden 2010 verotuloennusteeseen nähden. Valtionosuuksien arvioidaan tämän hetkisen tiedon perusteella olevan kokonaisuudessaan 132,4 milj. euroa. Lopulliset kuntakohtaiset tiedot ovat saatavissa vasta joulukuussa. Koko kaupungin talousarviovuoden 2011 tulos osoittaa 6,1 milj. euron ylijäämää. Tämä on noin 2,0 milj. euroa kuluvan vuoden ennustetta heikompi. Koko kaupungin nettoinvestointimenot kasvavat kuluvan vuoden tasosta 23,0 milj. euroa 51,5 milj. euroon. Ero selittyy vuonna 2010 toteutuvalla merkittävällä maaomaisuuden myynnillä. Tuleviin vuosiin kohdistuu merkittäviä investointipaineita. Maanmyynti- ja muita myyntituloja kohdistetaan enenevässä määrin investointimenojen kattamiseen. 5

7 Merkittävimpiä investointeja tulevina vuosina ovat Kuopion kaupunginteatterin peruskorjaus ja Kuopion Vesi liikelaitoksen Lehtoniemen vedenpuhdistamon laajennus. Tytäryhtiöiden kautta toteutettavia merkittäviä kohteita ovat jo käynnissä olevia investoinnit Kuopion Energia Oy:n voimalaitoksen korvausinvestointi ja Kuopion Pysäköinti Oy:n pysäköintilaitoksen laajennus. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 6

8 1. TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ, LASKENTAPERUSTEET JA SITOVUUDET 1.1. Talousarviokirjan rakenne ja sisältö Talousarviokirja on rakennettu kahdeksaan aihekokonaisuuteen. Ensimmäinen aihekokonaisuus sisältyy lukuun 2, johon on koottu keskeisimmät toimintaan vaikuttavat muutokset ja kehitysnäkymät. Uutena ja yhtenä tärkeimpänä osiona luvussa mainitaan vuoden 2011 alussa voimaan tuleva uusi palvelualuerakenne. Luku 3 sisältää Kuopion kaupungin strategian vuoteen 2020, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa kesäkuussa Strategia on jäsennelty kolmeen näkökulmaan ja näiden yhdeksään kriittiseen menestystekijään sekä niihin liittyviin keskeisimpiin tavoitteisiin, jotka on alustavasti vastuutettu. Strategian arviointiosa sisältää myös mittariston, jolla seurataan kaupungin kehittymistä strategiassa määriteltyjen tavoitteiden suuntaan. Talousarvion käyttötalousosio on kuvattu luvussa 4 ja se sisältää ydinkaupungin kuuden palvelualueen palvelualuekuvaukset, tuloslaskelmat sekä avainprosessi- että tuotebudjetti- ja mittariosiot. Mittariosio sisältää vaikuttavuutta, taloutta ja resursseja sekä prosesseja ja rakenteita kuvaavat keskeisimmät mittarit. Vaikuttavuudella mitataan yleensä sitä, missä määrin palvelutavoite on saavutettu ja kuinka palvelutarve on tyydytetty (asiakaslähtöinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus). Talous ja resurssimittaristo kuvaa vastaavasti sitä, miten paljon kustannuksia syntyy jonkin palveluprosessin tai sen tuotteen aikaansaamiseksi ja millä resursseilla ne tuotetaan. Prosessi- ja rakennemittaristolla pyritään kuvaamaan niitä tunnuslukuja, joiden avulla voidaan arvioida palvelutuotannon suorituskykyä, tehokkuutta ja tuottavuutta. Luku 4 sisältää konsernihallintoon kuuluvat vaalilautakunnan, tarkastuslautakunnan ja konsernipalveluja koskevat osiot. Konsernipalvelujen organisoituminen on kesken ja siksi sen yhteyteen ei ole vielä tässä vaiheessa kuvattu sen avainprosesseja. Luvussa 5 on kuvattu, kuinka kaupungin strategian, käyttötalous- ja investointiosioiden toteutumista raportoidaan. Liikelaitoksille ja keskeisimmille konserniyhteisöille vuodelle 2011 asetetut tavoitteet ja näitä vastaavat arviointikriteerit sisältyvät lukuihin 6 ja 7. Investointeja koskevat määräraha-arviot ovat luvussa 8 ja se sisältää investointeihin kohdistuvat tulo- ja menoarviot tyypeittäin sekä nettoinvestoinnit. Tulos- ja rahoituslaskelmat ovat vastaavasti perusteineen luvussa Kuntaliitos Kuopion kaupungin ja Karttulan kunnan kuntaliitos toteutuu Talousarvio vuodelle 2011 on valmisteltu siten, että Karttulan kunnan henkilöstö on osallistunut esityksen valmisteluun noudattaen Kuopion kaupungin raamiohjetta. Valmistelu on myös Karttulan osalta tehty suoraan voimaan tulevaan uuteen Kuopion kaupungin organisaatioon. Talousarvioesitys liitettiin kaupunginjohtajan esitysvaiheessa Kuopion talousarvioesitykseen. Palvelualueiden tuloslaskelmien toimintatuotot ja -kulut eivät ole vertailukelpoiset edellisen vuoden lukuihin johtuen kuntaliitoksesta. Valtion maksama kuntaliitosavustus 4,48 milj. euroa saadaan vuosina siten, että vuonna 2011 maksetaan 40 % ja vuosina 2012 ja 2013 kumpanakin 30 %. Yhdistymisavustus kirjataan Tuet ja avustukset tilille maksuperusteisesti. Yhdistymisavustus on yleiskatteinen ja sen tulot on budjetoitu yleishallintoon. Kuopion kaupungin ja Karttulan kunnan valtuustot ovat sopineet avustuksen kohdentamisesta. 7

9 1.2. Laskentaperusteet ja sitovuudet Laskentaperusteet Menoperusteet Palvelualueet ovat ennakoineet palkkamenot voimassa olevan virka- ja työehtosopimusten mukaisesti. Kuntien eläkevakuutuslaitokselle tilitettävät eläkemaksut muodostuvat palkkaperusteisesta osasta, varhaiseläkemenoperusteisesta osasta sekä eläkemenoperusteisesta osasta. Pakkaperusteinen osa on vuonna ,0 %. Varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu vahvistetaan kunnittain ja palvelualoittain euromääräisenä. Talousarvioon on varattu määrärahat kullekin palvelualueelle kuntien eläkevakuutuksen ilmoittamien määrän mukaisesti, johon on tehty raamiohjeen mukainen korotus. Valtiokonttori vahvistaa kunnittain käytettävän kokonaiseläkemaksuprosentin niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat vael eläkejärjestelmän piirissä. Kuopion maksuprosentti vuodelle 2011 on 26,11. Maksu sisältää työntekijänosuutta 5,18 %, jolloin työnantajan palkkaperusteiseksi osuudeksi jää 20,93 %. Työttömyysvakuutusmaksun laskentaperusteena on talousarviossa käytetty 3,25 %, sosiaaliturvamaksun 2,23 % ja tapaturmavakuutusmaksun 0,8 % palkkasummasta. Tuloperusteet Kuopion tuloveroprosentti on 19,5. Kiinteistöverokertoimet ovat seuraavat: Yleinen 1,0 % Vakituinen asunto 0,43 % Muu asunto 0,9 % Voimalaitos 2,5 % Rakentamaton rakennuspaikka 3 % Sitovuudet Kuopion kaupunki on yksi juridinen oikeushenkilö, joka jakaantuu yhdeksään eri yksikköön seuraavasti: Ydinkaupunki Liikelaitokset - Kuopion Energia Liikelaitos - Kuopion Vesi Liikelaitos - Kuopion Ateria Liikelaitos - Kallaveden Työterveys Liikelaitos - Vuoden 2011 alussa perustettava Kuopion kuntatekniikka Liikelaitos Taseyksiköt - Pohjois-Savon pelastuslaitos - Tilakeskus - Isäntäkuntapalvelut Talousarviossa esitetään ydinkaupungin käyttötalousosa palvelualueittain ja investointiosa taseen pysyvien vastaavien eriä mukaillen. Käyttötalousosassa valtuustoon nähden sitovia ovat toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate. Tämä tarkoittaa, että toimielimen pitää järjestää palvelutuotanto ja laatia käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksymien toimintatuottojen, toimintakulujen ja toimintakatteiden rajoissa. Toimielimen on tiedossa olevista toimintakulujen ylityksistä ja toimintatuottojen alituksista raportoitava välittömästi valtuustolle. Liikelaitoksista sekä P-S pelastuslaitoksesta, tilakeskuksesta ja isäntäkuntapalveluista esitetään tulos- ja rahoituslaskelmat sekä lisätietoja talousarvion liitteissä. Taseyksiköiden rivi-riviltä yhdistellyt tulos- ja rahoituslaskelmat esitetään tulos- ja rahoitusosissa. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen sekä isäntäkuntapalvelujen taseyksiköissä noudatetaan bruttositovuutta ja tilakeskuksessa nettositovuutta. Samaten tulos- ja rahoitusosioissa esitetään suunnittelukauden yhdistetyt tulos- ja rahoituslaskelmat. 8

10 Strategia Kaupungin strategia on valtuuston nähden sitova. Toimielin raportoi valtuustolle strategian toteutumisesta. Talousarvion sitovuus Valtuusto voi osoittaa palvelualueiden käyttöön määrärahat brutto- tai nettomääräisenä. Palvelualueet ovat bruttositovia, mutta niiden sisällä ovat seuraavat nettosidonnaiset avainprosessit: Palvelualue Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Rakennusvalvonta Hyvinvoinnin palvelualue Kansalaisopisto Teatteritoimi Musiikkitoimi Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Konsernihallinto Painatuskeskus Bruttositovuus X X X X X X X Nettositovuus X X X X X Konsernihallintoon sisältyvän yleishallinnon sitovuus on talousarviossa esitetyllä toimintotasolla, paitsi avustukset esitetyllä määrärahatasolla. Talousarviokirjan liitteet ovat lisätietoja valmistelun perusteista ja ne eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Käyttötalousosan tuloslaskelmiin sisältyvät informatiivisena tietona toimintatuottojen ja kulujen erittelyt. Käyttötalousosan avainprosessien talousarviot ja tuotebudjetit perustuvat kunkin palvelualueen tuloslaskelmiin ja ne eivät ole sitovia. Tämä tarkoittaa, että käyttötaloussuunnitelmissa avainprosessien ja tuotebudjettien toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate voivat täsmentyä. Tuotebudjetit ja niiden tuotekustannukset ovat perusteena seuraavan vuoden talousarvion laadinnalle Investointiosan rakenne, sitovuus ja toimintaperiaatteet Investointiosan rakenne Atk -ohjelmat ja laitteet Maa- ja vesialueet Talonrakennus Yhdyskuntarakentaminen o aluerakentaminen o lähiliikuntapaikat o yleiset alueet o satamat o kunnallistekniikka Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet Liikelaitosten ja taseyksiköiden investoinnit 9

11 Sitovuus Investointiosan menot ja tulot ovat valtuuston nähden sitovia hankkeiden osalta. Vastuu hankkeiden määrärahojen riittävyydestä on sillä lautakunnalla, jolle määrärahat on myönnetty. Liikelaitosten ja taseyksiköiden osalta vastuu hankkeista on niiden johtokunnilla. Hankkeen määrärahat ovat palvelualueita sitovia. Kaikki talousarvion yli 0,1 milj. euron investointihankkeet, joiden kustannusarviot tai lopullisiksi kokonaiskustannuksiksi tarkoitetut rahoitusvaraukset nousevat enemmän kuin 20 % tai 0,2 milj. euroa, on välittömästi tuotava uudelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Toimintaperiaatteet Investointihankkeiden rahoituspäätös on tehtävä ennen toteuttamis- ja rakentamispäätöstä. Ne hankkeet, joihin ei talousarviossa sisälly valtionosuuksia tai muuta ulkopuolista rahoitusta, voidaan toteuttaa ilman valtionosuutta. Talonrakennushankkeiden osalla noudatetaan periaatetta, jonka mukaan tilahallinnon johtokunta vastaa talonrakennushankkeiden rakentamisesta ja rahoituksesta. Palvelualueen tahto hankkeen sisältöön välittyy hankesuunnittelun kautta. TALOUSARVIOSSA ANNETAAN VALTUUTUS JATKAA TILINPÄÄTÖKSESSÄ 2010 TODETTAVIA KESKENERÄISIÄ HANKKEITA VUODEN 2010 TALOUSARVIOMÄÄRÄRAHAN PUITTEISSA, VAIKKA HANKKEESEEN EI VUODEN 2011 TALOUSARVIOSSA OLISI MÄÄRÄRAHAA. Tarvittavat talousarviomuutokset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi vuoden 2011 aikana. Kaupunginhallituksen valtuus Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle valtuuden käynnistää uusia yritystilojen ja alueiden rakentamis- ja ostohankkeita kokonaiskustannusarvioltaan 5 milj. euron rajaan saakka. Mahdolliset hankkeet tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi talousarviomuutoksina. Mikäli yritystilojen osalta toteutustapa on lunastussopimus, hankkeen valmistuttua lunastushinta käsitellään investointitulona ja siirretään saamisiin. Vuoden 2011 valtuutuksesta toteutetaan viranomaissataman vesihuolto ja tontin esirakennustyöt Kumpusaareen. Hankkeen toteuttaa Kaupunkiympäristön palvelualue/rakentamisen ja kunnossapidon palvelut ja hankkeen kustannusarvio on 0,3 milj. euroa Toimintaohjeet Taloudellisuus ja tulosvastuu Kunnan tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja järkevästi siten, että vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on selkeä. Toiminnallisen ja taloudellisen vallan sekä vastuun hajauttaminen ovat välttämättömiä joustavan ja tuloksellisen toiminnan edellytyksiä. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on johtosääntöjen ja delegointipäätösten mukaisesti jokaisella yksiköllä ja yksilöllä. Suunnitelmilla osoitetaan taloudelliset tavoitteet. Pitkäaikaisten lainojen ottaminen Kaupunginhallitus oikeutetaan ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa siten, että talousarvion rahoitusosan pitkäaikaisten lainojen lisäyksen ja vähennyksen erotus ei ylity. Kuitenkin valtuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään lainojen nettomuutoksen sillä määrällä, millä talousarvioon sisältymättömiä yritystilojen rakentamis- ja ostohankkeita toteutetaan käynnistämisvaltuuden puitteissa talousarviovuoden aikana. Tilapäisluoton ottaminen Maksuvalmiuden turvaamiseksi talousjohtaja oikeutetaan nostamaan tilapäisluottoa enintään 25 milj. euroa. 10

12 2. KUOPION KAUPUNGIN KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Uusi palvelualuerakenne Vuoden 2011 talousarvion laadinta on pohjautunut palvelualueuudistuksen mukaiseen organisoitumiseen. Uusi organisaatio on muodostettu mahdollisimman yhdenmukaiseksi vuosina 2008 ja 2009 aikana toteutettujen ydin-, avain- ja palveluprosessien kuvausten kanssa. Kaupunginhallitus teki keväällä 2010 valmistelupäätöksen työntekijäorganisaatiosta, jonka mukaisesti toteutettiin talousarvion 2011 laadintaprosessi. Lokakuussa 2010 valtuusto puolestaan päätti kaupungin uusista johtosäännöistä, jolloin valtuusto otti kantaa sekä luottamushenkilöorganisoitumiseen että työntekijäorganisaatioon. Vuoden 2011 alusta voimaan tuleva organisaatio on esitetty alla. Uudistuksen osalta henkilöstöjärjestelyt, palveluprosessien väliset rajapinnat sekä hallinnollisten rakenteiden päätöksenteko ovat edelleen osin kesken, joten talousarvioprosessissa ollaan toteutettu seuraavia periaatteita: selkeästi siirtyväksi todetut toiminnot on siirretty tehtävineen, henkilöineen, tuottoineen ja kuluineen uuteen kohtaan organisaatiossa valmisteluvaiheessa olevat toiminnot, henkilöt, tuotot ja kulut on jätetty toistaiseksi ennalleen Omistajaohjausjaos Omistajaohjausjaos Arviointitoimikunta * Arviointitoimikunta * Kuopion Vesi Kuopion Vesi Johtokunta Johtokunta Kuopion Energia Kuopion Energia Johtokunta Johtokunta Kuopion Ateria Kuopion Ateria Johtokunta Kallaveden työ- Johtokunta Kallaveden Terveys työ- Terveys Johtokunta Johtokunta P-S P-S Pelastus Pelastus Lautakunta Lautakunta Tilahallinto Tilahallinto Johtokunta Johtokunta Kuopion Kuopion kaupungin liikelaitos Johtokunta kaupungin kuntatekniikka- Johtokunta kuntatekniikkaliikelaitoliikelaitoliikelaitos * * Palvelurakennetoimikunta Palvelurakennetoimikunta * * Luonnos * Päätös puuttuu Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Edellä mainituista syistä vuoden 2011 käyttösuunnitelman valmistelun yhteydessä tullaan toteuttamaan mm. seuraavia asioita, jotka tuodaan valtuustoon talousarviomuutosten yhteydessä: sisäisen tilaamisen ja tuottamisen piiriin kuuluvista toiminnoista laaditaan palvelusopimukset ja otetaan vastaavat sisäiset tuotto- ja kuluerät budjettiin mikäli valtuusto hyväksyy hallituksen esityksen Kuopion kaupunginkuntatekniikka liikelaitoksen perustamisesta, eriytetään siihen liittyvät taloudelliset laskelmat ydinkaupungin ja liikelaitoksen välillä Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunkirakennelautakunta Kaupunkirakennelautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Al. rakennuslautakunta Al. rakennuslautakunta Al. Al. jätelautakunta jätelautakunta * * Hyvinvoinnin Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta edistämisen lautakunta Kasvun ja oppimisen Kasvun ja oppimisen lautakunta lautakunta Perusturva- ja Perusturva- ja terveyslautakunta terveyslautakunta Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Konsernipalvelu Konsernipalvelu * * Talous- ja strategiapalvelu, Työnantajapalvelu, Strateginen maankäytönsuunnittelu, Talous- ja strategiapalvelu, Työnantajapalvelu, Strateginen maankäytönsuunnittelu, Tietohallinto, Kaupunginkanslia, Toiminnan arviointi ja sisäinen tarkastus Tietohallinto, Kaupunginkanslia, Toiminnan arviointi ja sisäinen tarkastus Vetovoimaisuuden Vetovoimaisuuden palvelualue palvelualue 1 Palvelualuejohtaja Kaupunkiympäristön Kaupunkiympäristön palvelualue palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue palvelualue 1 Palvelualuejohtaja Kasvun ja oppimisen Kasvun ja oppimisen palvelualue palvelualue Perusturvan palvelualue Perusturvan palvelualue 1 Palvelualuejohtaja Terveydenhuollon Terveydenhuollon palvelualue palvelualue Markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut Yritys- ja elinkeinopalvelut Sidosryhmä- ja kaupungin edunvalvontapalvelut Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut Ympäristöpalvelut Maaomaisuuden hallintapalvelut Omatoimisen hyvinvoinnin palvelut Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palvelut Taide- ja tapahtumapalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetus- ja nuorisopalvelut Lukiopalvelut ja toisen asteen yhteistyö Kasvun ja oppimisen tuen palvelut Lapsiperhepalvelut Aikuissosiaalityön palvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Sairaalapalvelut Avohoidon palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut 11

13 2.2. Talouden kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Vuoden 2009 taantumasta tuli yksi Suomen taloushistorian syvimmistä. Tilastokeskuksen ennakkotiedon valossa kansantalouden vuosimuutos bruttokansantuotteella mitattuna on 8 %. Tämä vastaa noin 13,3 mrd. euron pudotusta vuodesta Tavaroiden ja palvelusten vienti tippui viidenneksen ja yksityiset investoinnit alenivat yli 17 prosenttia. Yhdysvalloista finanssikriisinä alkanut ja siitä kansainväliseen talouteen levinnyt taantuma oli luonteeltaan kysyntään vaikuttanut lyhytaikainen shokki. Suomi ei muiden pienien avoimien talouksien tapaan löytänyt keinoja suojautua globaalilta taantumalta. Maailmantalous on kääntynyt nousuun etupäässä kehittyvien talouksien, kuten Kiinan vetämänä. Suomelle tärkeä euroalue tulee hyötymään maailmankaupan vahvasta vedota loppuvuoden ja ensi vuoden alun aikana. Kestävälle kasvu-uralle palautuminen edellyttää luottamuksen vahvistumista ja markkinavetoisen kasvun käynnistymistä. Kriisiä edeltäneisiin koviin kasvulukuihin ei tultane pääsemään johtuen mm. jatkuvasta epävarmuudesta rahoitusmarkkinoilla, julkisten talouksien ongelmista, korkeasta työttömyydestä ja alhaisesta tuottavuuskehityksestä. Valtiovarainministeriö julkisti syyskuussa taloudellisen katsauksen valtion vuoden 2011 talousarvioehdotuksen pohjaksi. Suomen kansantalouden vuosimuutokseksi kuluvana vuonna arvioidaan noin 2 % tuotannon käännyttyä keväällä kasvuun. Vuonna 2011 kasvun odotetaan kiihtyvän kolmeen prosenttiin. Kuluvan vuoden kasvun taustalla on ensisijaisesti kokonaiskysynnän nousu. Vuonna 2011 kasvun lähteenä on etupäässä viennin voimakas nousu ja yksityisten investointien elpyminen. Kokonaistuotannon ennustetaan jäävän vielä vuonna 2012 alemmalle tasolle kuin se oli v Taantuman syvyydestä huolimatta työllisyystilanne heikkeni ennakoitua vähemmän. Työttömyysaste nousi kuitenkin noin kaksi prosenttiyksikköä ja työttömien määrä kohosi henkilöön. Työvoiman kysyntä heikkeni etenkin vientialoilla ja teollisuudesta väheni lyhyessä ajassa yli työpaikkaa. Myös kotimarkkinoilla työllisyys alkoi heiketä, mutta huomattavasti vientisektoria hitaammin. Yritykset pitivät luvun lamaa paremmin kiinni työvoimastaan. Irtisanomisten sijaan lyhennettiin työaikaa ja lomautettiin määräajaksi. Määräaikaisesti lomautettuja oli vuonna 2009 keskimäärin eli runsas 2 % työvoimasta. Vuoden 2010 alkupuoliskolla työllisyystilanteen heikkeneminen pysähtyi. Vuosikeskiarvona työttömiä on kuitenkin viime vuotta enemmän ja työllisiä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteeksi ennakoidaan 8,6 %. Vuonna 2011 työllisyystilanteen arvioidaan paranevan ja keskimääräisen työttömyysprosentin parantuvan vuoden 2009 tasolle 8,2 prosenttiin. Työvoiman ulkopuolella olevat reservit työllistyvät entistä paremmin ja työllisyysaste nousee noin yhdellä prosenttiyksiköllä 69,2 prosenttiin. Tilanteen odotetaan edelleen hieman kohenevan vuonna Kuluttajahinnat eivät nousseet vuonna 2009 lainkaan kansallisella hintaindeksillä mitattuna. Vuoden 2010 alkupuolella kuluttajahintojen kasvu on ollut vajaan yhden prosentin luokkaa. Inflaation arvioidaan kiihtyvän 1,5 prosentin vuosikeskiarvoon kun energian ja muiden raaka-aineiden kallistuminen alkaa näkyä myös kuluttajahinnoissa. Vuonna 2011 hintoihin ei vielä odoteta merkittävää nousupainetta kysynnän voimistumisesta. Tuonti- ja tuotantohintojen nousu ja energiaveron korotusten suorat ja välilliset vaikutukset nostavat kuluttajahintaindeksiä noin 2,5 prosentin lukemiin. Vuonna 2012 inflaatio jatkunee samalla tasolla. Talouskriisin seurauksena Suomen julkinen talous on heikentynyt voimakkaasti. Pudotus oli vuonna 2009 noin 12 mrd. euroa eli 7 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Vaikka kansantalous on kääntynyt nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen suhdannetilan muutoksen näkyessä viiveellä julkisella sektorilla. Alijäämän arvioidaan olevan hieman suurempi kuin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen määrittelemä 3 % suhteessa BKT:hen. Julkisen sektorin sisällä erityisen kehno tilanne on valtion taloudessa verokertymien pudotuksen, vero- ja menoelvytyksen sekä heikossa suhdannetilanteessa automaattisesti nousevien menojen vuoksi. Valtiontalouden alijäämä oli v noin 9,4 mrd. euroa. Vuoden 2010 alijäämäksi on budjetoitu 13,3 mrd. euroa ja valtion v talousarvioehdotuksen mukainen alijäämä on 8,3 mrd. euroa. Valtion velka kasvaa vuodesta 2008 vuoteen 2012 liki 40 mrd. euroa yli 90 mrd. euroon eli 18 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Ministeriön talouskatsauksessa todetaankin, ettei talouskasvun varassa ole mitään mahdollisuuksia palauttaa valtiontaloutta kestävälle pohjalle. 12

14 Kunnat ovat selvinneet talouskriisistä merkittävästi pelättyä pienemmin vaurioin. Odotettua suotuisampi työllisyyskehitys, valtion kuntataloutta vahvistavien toimet, kustannustason nousun selkeä hidastuminen ja kuntien omaa menokasvua hillitsevät toimenpiteet ovat olleet sitä tasoa, että kuntien rahoitusasema pysyi vuonna 2009 edellisten vuosien tasolla. Velkaantuminen kuitenkin jatkui kun investoinnit pysyivät taantumaa edeltävällä tasolla. Rahoitusaseman vakauden turvaamiseksi kunnat kiristivät vuoden 2010 verotusta tuntuvasti. Kuntien verotulot ovat kääntyneet veroasteen muutoksesta johtuen kasvuun, menoja hillitsevät toimenpiteet ovat lisääntyneet ja maltillinen kustannuskehitys on parantanut talousnäkymiä. Investointien selvästi vähetessä kuntatalouden rahoitusasema jopa näyttää hieman kohenevan vuonna Velkaantuminen toki jatkuu, mutta hidastuu hieman. Vaikka kuntatalouden näkymät ovat muuttuneet aiempaa arvioitua paremmiksi, toimintamenojen kasvun on pysyttävä lähivuosinakin erittäin maltillisina. Tätä edellyttää mm. investointien turvaaminen ilman jatkuvaa velkaantumista. Keskipitkällä aikavälillä ikääntymisestä kuntatalouteen kohdistuvat paineet korostavat tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä Kuopion talouden kehittyminen Kuopion kaupungin talous oli 1990 luvun lopulla ja vuosituhannen taitteessa lievästi alijäämäinen. Vuosi 2002 oli valtion kuntien välisiä talouseroja tasaavien toimien ja verotulojen rytmihäiriön aikaansaaman ennätysmäisen tulolisäyksen myötä Kuopion taloudelle erittäin ylijäämäinen. Menokehitys jatkui voimakkaana vuosina 2003 ja 2004 samalla kun verotulot kääntyivät laskuun. Vuonna 2004 verotulot alittivat vuoden 2002 verotulot vielä yli 3 milj. eurolla. Kehityksen seurauksena tilikausi 2004 oli Kuopion historian siihen saakka raskaimmin alijäämäinen (13,5 milj. euroa). Tämä yhdessä 42 milj. euron nettoinvestointitason kanssa johti 28 milj. euron lisävelkaantumiseen. Kaupungin alijäämäkierteen syveneminen saatiin pysäytettyä v Tilikauden alijäämä oli kuitenkin 11 milj. euroa ja pitkäaikaisten velkojen nettokasvu noin 18 milj. euroa. Vuonna 2006 talous kohentui tuloslaskelman valossa, mutta rahoituksellisesti vuosi oli edellistä raskaampi suurista investointimenoista johtuen. Kaupunki otti 2006 uutta pitkäaikaista velkaa 20 milj. euroa. Noin 15 miljoonan euron kumulatiivinen alijäämä saatiin katettua Kuopion Energian erityttämisratkaisun kirjanpidollisilla vaikutuksilla. Niiden johdosta tilikauden muodollinen ylijäämä nousi peräti 47 milj. euroon. Vuonna 2007 Kuopion talous kääntyi uudelleen huonompaan suuntaan kun toimintamenojen kasvu jälleen nopeutui. Kuopion Energian eriyttämisratkaisu vähensi tuloja merkittävästi menoja enemmän ja rahoitusmenot kasvoivat nopeasti velkaantumisesta ja korkotason noususta johtuen. Kaupungin alijäämä oli 13,5 milj. euroa. Investoinnit jatkuvat raskaina ja pitkäaikaista lainaa jouduttiin lisäämään yli 31 milj. euroa. Asukaskohtaisen velan määrä nousi yli euron. Taloustilanne pysyi ongelmallisena myös vuonna Kunta-alan suuret palkankorotukset, hintojen nousuvauhdin kiihtyminen sekä rahoitusmenojen ja poistojen kasvu nostivat menoja niin, että mittavasta verorahoituksen kasvusta ja menolisäyksiä hillitsevistä toimista huolimatta kaupungin alijäämä supistui vain hiukan 11,6 milj. euroon. Rahoituksellista alijäämää kavensi Teknian osakkeiden myynti. Tämä vähensi lainanottotarvetta mittavina toteutettuihin investointeihin. Lainakanta kasvoi liki 25 milj. euroa ja Kuopion asukaskohtainen lainamäärä nousi lähes euroon asukasta kohden. Kansantalouden taantuma hidasti verotulojen kasvua vuonna Kasvu jäi Kuopiossa 1,5 prosentin suuruusluokkaan. Verotulot eivät kuitenkaan samalla tavalla romahtaneet kuin monissa yhteisöverosta riippuvaisissa kunnissa ja valtionosuudet kasvoivat merkittävästi. Menojen kasvu painettiin Kuopiossa keskimääräkuntaa hitaammaksi osin kertaluontoisista henkilöstösäästöistä johtuen. Niinpä Kuopion talous useimmista muista kunnista poiketen koheni ja talous kääntyi tuloslaskelmalla mitattuna lievästi ylijäämäiseksi, osin satunnaisten erien turvin. Lainakanta kasvoi noin 70 euroa/asukas noin euroon. Kuopio nosti tuloveroprosenttiaan vuodeksi Samoin menetteli yli puolet kunnista kansantalouden taantuman kourissa. Taantuman vaikutukset kuntien verotuloihin ovat jääneet paljon odotettua pienemmiksi. Kun Kuopion verotulot ovat kehittyneet matalasuhdanteessa keskimääräkuntaa paremmin ja menokasvun hillintä on onnistunut Kuopiossa kohtuullisesti, näyttää vuodesta 2010 tulevan tuloslaskelman valossa viime vuotta enemmän ylijäämäinen. Velkaantuminen kuitenkin jatkuu. 13

15 Kuntatalouden näkymien muuttuminen aiemmin arvioitua paremmaksi ei poista säästötoimien jatkamisen tarvetta Kuopiossakaan. Verorahoituksen kasvu jää lähivuosina taantumaa edeltänyttä aikaa hitaammaksi ja korostaa käyttömenojen kasvun rajaamisen merkitystä. Ikääntymisen tuomat paineet sosiaali- ja terveydenhuoltoon, henkilöstön määrän kestävä mitoitus tulopohjan mukaiseksi sekä tarvittavien investointien toteuttaminen velkaantumiskehitystä hilliten muodostavat haasteellisen yhtälön ensi ja lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelulle Talouden ja toimintojen tasapainottaminen vuoden 2011 talousarviossa Valtuustopuolueet ja valtuustoryhmät linjasivat vuonna 2009 keskeisiä periaatteita ja toimenpiteitä, joilla palvelurakennetta uudistetaan ja talous saadaan tasapainoon kuluvan valtuustokauden aikana. Palvelualueuudistuksen mukainen uusi organisaatio aloittaa toimintansa Vuonna 2011 ajetaan sisään palvelualueuudistuksen uutta toimintamallia palvelutapauudistusta. Kokonaisvaltaisen palvelualueuudistuksen lisäksi palvelurakenteessa tapahtuu muita merkittäviä muutoksia vuonna Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tukipalvelujen tuottamisyhteistyö tiivistyy edelleen, kun yhteisesti omistettu tukipalveluiden (ateria- ja huoltopalvelut) liikelaitoskuntayhtymä aloittaa toimintansa vuonna Kaupungin ja sairaanhoitopiirin atk -palvelut siirtyivät yhteiseen yhtiöön Istekki Oy:n vuonna Lisäksi vuoden 2011 alussa aloittaa uusi Kuopion kaupungin kuntatekniikka liikelaitos, johon siirtyy mm. katujen ja yleisten alueiden kunnossapidon ja rakentamisen toimintoja. Kaupunginhallituksen kehittämismäärärahalla on käynnistetty ja käynnistetään uusia toimenpiteitä, joilla palvelurakennetta muutetaan ennaltaehkäisevään suuntaan. Vanhusten kotona asumista tuetaan omaishoitoa ja palvelusetelikäytäntöjä kehittämällä. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja kehitetään vaihtoehdoksi nykyisille päivähoitopalveluille. Lastensuojelussa kehitetään ammatillista perhehoitoa vaihtoehtona laitossijoituksille. Vuoden 2011 talousarviossa konkretisoituu aiemmin linjattuja toiminnan tehostamistoimia, kuten esimerkiksi kouluverkoston muutokset. Henkilötyövuosien vähentäminen henkilöstön luonnollisen poistuman kautta jatkuu edelleen. Myös palvelujen tuottamistapojen muutoksiin liittyy toiminnan tehostamisen näkökulma. Tuloksella mitattuna kaupungin talous on ollut tasapainossa vuodesta 2009 alkaen. Vuoden 2010 tuloksen ennakoidaan olevan lähes 10 milj.euroa ylijäämäinen. Vuoden 2011 talousarvio ja taloussuunnitelma on rakennettu siten, että kaupungin vuosittainen tulos vuosina on positiivinen. Talousarvio vuodelle 2011 on laadittu siten, että kaupungin velka ei nouse yli 2000 /asukas. Käyttötalouden tasapainottaminen tapahtuu toiminnan tehostamisen kautta. Vuonna 2008 aloitetun talouden sopeuttamisen ja tiukan menokehityksen kautta toimintakulujen kasvu on saatu laskettua alemmalle tasolle. Vuoden 2011 talousarviossa sekä toimintakatteen että toimintakulujen kasvu jää alle kahden prosentin, kun ei oteta huomioon Karttulan kuntaliitoksen vaikutusta Väestökehitys Uuden kesällä 2010 valmistuneen strategian mukaan Kuopio on vahva ja vetovoimainen kaupunki, jonka väestönkasvu vahvistuu aiemmasta. Kuopion tavoitteena on olla asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki. Tulevina vuosina väestönmäärän kasvua tavoitellaan aiemmasta kasvavan muuttovoiton sekä kuntaliitosten avulla. Kuopion väestönkasvu on jatkunut voimakkaana jo muutaman vuoden ajan. Vuosina Kuopio sai luonnollista väestönkasvua noin 200 asukasta ja muuttovoittoa (nettona) runsaat 400 asukasta vuodessa. Muuttovoiton kasvuun oli syynä edellisvuosia pienempi lähtömuuttajien määrä, kun taas talouden suhdannetilanne ei ole juurikaan vähentänyt tulomuuttaneiden määriä. Vuoden 2010 alussa Kuopion väkiluku oli henkilöä. Kuopion vahvistuneen väestönkasvun vuoksi myös koko Kuopion seudun kasvu voimistui ja koko seudun asukasluku ylsi lähelle henkilöä vuoden 2010 alussa. Kuopion lisäksi ainoastaan Siilinjärvi on ollut väestönmäärältään selvästi kasvava viime vuosina. 14

16 Tänä vuonna Kuopion väestönkasvu on seurannut viime vuosien kehitystä. Syyskuun loppuun mennessä kaupungin väestönmäärä on lisääntynyt noin 540 henkilöllä eli noin asukkaaseen. Nyt toteutunut väestönmuutos ennakoi noin asukkaan kasvua koko vuodelle Tammi-syyskuussa Kuopion luonnollinen väestönkasvu on toteutunut lähes samana kuin viime vuosina, mutta maassamuuton muuttovoitto (netto) on ollut hieman pienempi. Vuoden 2011 alussa toteutuu Karttulan ja Kuopion kuntaliitos, joka kasvattaa Kuopion väkilukua lisäksi noin asukkaalla. Voimistuneen väestönkasvun ja kuntaliitoksen takia Kuopion väestöennusteet uusitaan vuoden 2011 aikana Kuopion väestönmuutos tammi-syyskuussa ja kokonaiskasvu vuosittain ( ) 559 Väestönmuutos tammi-syyskuussa Koko vuoden väestönkasvu arvio Lähde: Tilastokeskus Palvelujen järjestämisessä yksi Kuopion suurimmista haasteista on väestön nopea ikääntyminen. Viime vuosina yli 75-vuotiaiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja vastaavaa kehitystä on odotettavissa tulevina vuosina. Viime vuosina pienten, alle kouluikäisten, lasten määrä on säilynyt jokseenkin ennallaan ja ala- ja yläkouluikäisten lasten määrä on vähentynyt. Kuopiossa alueelliset väestönmuutokset ovat hyvin haasteellisia, koska vähenevää kehitystä tapahtuu useilla vanhoilla asuntoalueilla ja voimakas lasten määrän kasvu suuntautuu eniten Saaristokaupungin alueille. Viime vuosina Saaristokaupungin väestönmäärä on lisääntynyt noin asukkaalla vuosittain ja suurin osa tulomuuttajista on ollut lapsiperheitä. Vuonna 2010 Lehtoniemen alueelle on valmistunut uusi päiväkoti ja vuoden 2011 syksyyn mennessä alue saa myös uuden koulun. Kuopion väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoteen 2015 mennessä noin 550 ja vuoteen 2020 mennessä noin asukkaalla. Ikääntyvien määrä lisääntyy kaikilla asuntoalueilla ja eniten keskustassa ja sen lähialueilla. Kouluikäisissä lapsissa viime vuosien hidas vähenevä kehitys jatkuu, kun taas päivähoitoikäisissä odotetaan ennusteen mukaan jopa pientä kasvua. Kuopion alueittaiset ennusteet uusitaan vuoden 2011 aikana. Liitteessä 1 on Kuopion väestö ikäryhmittäin vuosina (1.1.) ja ennuste vuosille , 2025 ja 2030 (1.1.) Asuminen Kuopion asuntomarkkinat näyttävät vilkastuneen vuoden 2010 aikana. Vuosina 2007 ja 2008 asuntojen reaalihinnat laskivat ja omakotitalotonttikysyntä hiipui. Vuonna 2009 hinnoissa oli taas pientä nousua ja vuonna 2010 asuntojen hinnat ovat jälleen voimakkaasti nousseet. Tonttikysyntä on alkanut myös uudel- 15

17 leen vilkastua ja sen myötä asuntorakentamisen määrän odotetaan lisääntyvän. Kuopio vastaa omakotitalotonttikysyntään lähivuosina käyttöönotettavien uusien alueiden ohjelmointia nopeuttamalla Rautaniemessä ja Ala-Pirttiniemessä. Kuopiossa asuntojen hintataso on säilynyt korkeana suurten kaupunkien tavoin, mutta keskimääräinen hintataso on jonkin verran koko maan keskimääräistä matalampi. Vuoden 2010 toisella neljänneksellä vanhan kerrostaloasunnon keskihinta oli euroa neliötä kohden, kun vastaava koko maan keskimääräinen neliöhinta oli euroa. Kuopiossa vanhojen asuntojen reaalihinnoissa oli noin kymmenen prosenttia nousua edellisvuoteen nähden Kuopion asuntotuotanto alueittain vuosina , arvio v ja ohjelmointi v (valmistumisvuoden mukaan) Lokakuu 2010 Keskusta lähialueineen Rautaniemi Savolanniemi ja Pirtti Pappilanmäki Länsipuijo Maaseutu / Melalahti / Karttula Muu keskeinen alue Lehtoniemi-Keilankanta Ala-Pirttiniemi (Pirtti) Pihlajalaakso Hiltulanlahti Kuopiossa on runsas ja monipuolinen vuokra-asuntokanta, joka on säilynyt jokseenkin samana jo usean vuoden ajan. Viime vuosina vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta ovat olleet melko hyvin tasapainossa, koska arava- ja korkotukivuokra-asuntokannan lisäksi vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta on erityisen laaja ja joustaa siten hyvin kysynnän muutoksissa luvulla uusia vuokra-asuntoja rakennettiin Kuopioon melko vähän, mutta tällä hetkellä niitä on taas suunnitteilla melko mittavasti tuleville vuosille. Kuopiossa aravavuokra-asuntojen keskimääräinen vuokrataso on säilynyt hyvin kohtuullisena, kun taas vapaarahoitteisissa asunnoissa vuokrataso on selvästi korkeampi ja pääkaupunkiseudun jälkeen muiden suurten kaupunkien kärkiluokkaa. Lähivuosina uusia vuokratalokohteita valmistuu mm. Lehtoniemeen, Pappilanmäelle, Transpointin alueelle (Maljalahti) sekä Linnanpellolle. Kuopion tavoitteena on tarjota houkuttelevia alueita sekä laadukkaita ja monipuolisia tontteja asumisen tarpeisiin. Tällä hetkellä asuntorakentamisen mahdollisuudet ovat erittäin monipuoliset Kuopiossa. Saaristokaupunki on Kuopion asuntorakentamisen pääalue ja sen lisäksi on useita uusia täydennysrakentamisalueita juuri rakenteilla (keskusta, Pappilanmäki) tai avautumassa rakentamiseen (Maljalahti, Pihlajalaakso). Lehtoniemen mittavat kerrostalotuotannon alueet riittävät Kuopion tarpeisiin lähes koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Tällä hetkellä kerrostalorakentaminen etenee Keilankannasta Kanavaharjun kadulle sekä asuntomessualueen viereen. Kerrostalotuotannon lisäksi Saaristokaupunkiin sijoittuu myös Kuopion suurin pientalotuotanto lähivuosina. Rivi- ja omakotitaloja valmistuu jatkuvasti Rautaniemeen sekä Käränkään, joiden lisäksi vuonna 2012 alkaa omakotitalorakentaminen myös Ala-Pirttiniemessä. Hiltulanlahden ensimmäisen alueen asemakaavatyö alkaa vuonna 2011 ja nykyisen ohjelmoinnin mukaan sen aloitusvuosi on Omakotitalotonttikysyntää seurataan aktiivisesti ja Kuopio luovuttaa tontteja sitä vastaa- 16

18 vasti rakentajille. Viime vuosina Kuopion omakotitalotonttitarjonta on ollut kaiken kaikkiaan noin 150 tonttia vuodessa sisältäen myös myynnissä olevat ja maaseutukylissä sijaitsevat kaupungin tontit. Kuopion tavoitteena on ollut vähintään 600 uuden asunnon vuosituotanto. Viime vuosina tuotannon taso ei ole taantuman vuoksi yltänyt aivan tähän ja keskimäärin 500 asuntoa on valmistunut vuosittain. Nyt laaja kerrostalotonttitarjonta, hankkeiden noussut määrä ja omakotitalotonttikysyntä ennakoivat asuntotuotannon nousua 800 asunnon tasolle. Vuonna 2009 valmistui yhteensä hieman vajaat 500 asuntoa, joista noin 300 asuntoa oli kerrostaloissa, noin 140 pientaloissa ja noin 60 rivitaloissa. Tulevalle viisivuotiskaudelle on ohjelmoitu valmistuvaksi noin uutta asuntoa, joista noin 40 prosenttia sijoittuu Saaristokaupunkiin. Asunnoista noin 60 prosenttia on arvioitu valmistuvan kerrostaloihin ja loput pientaloihin. Kuopion asuntotuotanto vuonna 2009, arvio vuodelle 2010 sekä asunto-ohjelma vuosille Valmistumisvuoden mukaan Tot. Arvio Ohjelmointi Ohjelmointi % Talotyyppi: Kerrostalot % Rivitalot % Omakotitalot ja muut rak % Alue: Saaristokaupunki % - Savolanniemi % - Ala-Pirttiniemi % - Rautaniemi % - Lehtoniemi-Keilankanta % Keskusta lähialueineen % Pihlajalaakso (alkaa v. 2012) % Pappilanmäki (alkanut v. 2009) % Länsipuijo (alkaa v. 2013) % Muiden alueiden yksittäiset kohteet % Hiltulanlahti Maaseutualue % Asuntoja yhteensä: % 2.5. Elinkeinot ja työllisyys Kuopion suhdannetilanne on parantunut vuoden 2010 aikana. Maaliskuusta lähtien Kuopion seudun yritysten liiketoiminta on ollut hienoisessa kasvussa ja yritysten liikevaihto ja viennin arvo ovat lisääntyneet kuukausittain verrattuna edellisvuoden vastaavaan. Elinkeinoelämän keskusliiton viimeisimmän suhdannebarometrin (kysely yrityksille/ elokuu 2010) mukaan yritysten suhdannekuva alkoi kirkastua keväällä Kaikilla toimialoilla kehityskuva on parantunut ja suhdannenäkymät ovat myönteiset. Talouden elpymisen ennustetaan jatkuvan loppuvuonna. Kuopion seudulle suhdannevaihtelut heijastuvat yleensä viiveellä ja kokonaisuutena taantuma on heijastunut Kuopion alueelle lievempänä kuin maassa keskimäärin. Kuopion seudulla yritysten liiketoiminta (liikevaihto ja vienti) supistui koko vuoden 2009 ajan. Liikevaihto supistui noin 16 prosenttia edellisvuodesta ja vienti lähes kolmanneksen (30 %). Palkkasumma säilyi lähelle edellisvuoden tasoa ollen noin prosentin. Keväällä 2010 liiketoiminnan kehitys on kääntynyt parempaan suuntaan ja vuoden ensimmäisellä puoliskolla yritysten liikevaihto on lisääntynyt runsaat 5 prosenttia, vienti noin 16 prosenttia ja palkkasumma runsaat kaksi prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2010 liikevaihdon kasvu on ollut Kuopion seudulla hieman koko maan keskimääräistä suhteellisesti pienempää, mutta viennin ja palkkasumman kehitys keskimääräistä suurempaa. Kuopion tavoitteena on ollut keskimäärin työpaikan nettolisäys vuosittain luvulla työpaikkakasvu on ollut hyvä ja noin 1000 nettotyöpaikan keskimääräinen tavoite on lähes saavutettu. Vuonna 2007 Kuopion työpaikkalisäys oli nettona runsaat työpaikka ja vuonna 2008 noin 460 työpaikkaa. Vuoden 17

19 2009 osalta ei ole vielä tietoa työpaikkamuutoksesta. Vuosina työpaikkakasvu oli vahvinta terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen sekä liike-elämän palvelujen toimialoilla. Kuopion kehitys vuosina Väestömuutos % 0,5 0,2 0,2 0,3 0,4 0,7 0,7 tammi-syys henkilöä Työpaikkakasvu % 1,7 2,3 2,1 2,2 2,7 1,0 lkm arvio Asuntotuotanto lkm Yritysten liikevaihdon tammi-kesä muutos (seutu) % 3,1 % 6,3 % 6,0 % 6,3 % 10,7 % 10,8 % -15,6 % 5,3 % Yritysten palkkasumman muutos (seutu) % 5,6 % 4,9 % 4,9 % 4,6 % 7,0 % 7,6 % 0,9 % 2,3 % Viennin muutos (A-X, seutu) % -3,6 % 4,7 % 9,1 % 19,3 % 10,3 % 14,4 % -30,4 % 16,9 % syyskuu Työttömyys-% 13,0 12,8 12,4 11,5 10,6 10,0 11,9 10,6 Työttömiä keskim.kk Lähteet: Väestörekisterikeskus, Kuopion Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Kuntarekisterit, Liiketoiminnan kuukausikuvaajat, Työ- ja elinkeinoministeriö Kuopion yritystonttikysyntä on voimistunut, uusien elinkeinotilojen rakentaminen on aktiivista ja kaupungissa on vireillä runsaasti uusia elinkeinohankkeita. Kuopion tavoitteena on tarjota riittävästi houkuttelevia tontteja yrityksille eri puolilla kaupunkia ja tavoitteen saavuttaminen edellyttää ripeää uusien elinkeinoalueiden kaavoittamista sekä vanhojen yritysalueiden uudistamista nykytarpeisiin. Lisäksi Kuopiossa on täydennetty paljon nykyistä olevaa kaupunkirakennetta mm. välialueita kaavoittamalla tai jo olevia alueita laajentamalla tehokkaammin yritystarpeisiin. Yritys- ja elinkeinotoiminnan kannalta Kuopion toimintaympäristössä tapahtuu paljon myönteistä lähivuosina ja yritysten toimintaedellytykset paranevat useiden varsin mittavien ja parhaillaan jo käynnissä olevien tai piakkoin käynnistyvien hankkeiden myötä. Näistä suurimpia ovat keskustaa koskevat Alatoriin ja kävelykeskustaan liittyvät hankkeet ja liikennejärjestelyt, Pienen Neulamäen yritysalueen rakentuminen, Kuopion tiedepuiston hankkeet, Ikea-Ikano -kauppakeskittymän rakentuminen Matkukseen sekä Päiväranta-Vuorela vt5 silta- ja tiehanke. Lisäksi kaupungissa on useita muita merkittäviä ja laajoja rakentamishankkeita yrityksillä ja valtiolla. (mm. Kuopion vankilan laajennus ja peruskorjaus, verotalon laajennus ja peruskorjaus, ELY- ja AVI-keskuksen ja Finnveran uudet tilat). Kuopion merkittävimmät yritysalueet sijaitsevat tällä hetkellä Etelä-Kuopion yrityspuistossa Pienen Neulamäen, Kylmämäen ja Matkuksen alueilla. Lisäksi lähivuosina Sorsasalon yritysalue laajenee ja useilla vanhoilla yritysalueilla tapahtuu uudistumista. Pienen Neulamäen monipuolinen yritysalue avautuu keväällä 2011 elinkeinorakentajille. Alueen hyvää saavutettavuutta parantaa uusi eritasoliittymä ja se laajenee lähivuosina lisää jatkoalueiden myötä. Kylmämäen yritysalue kehittyy metalliteollisuuden keskittymänä ja Matkuksen alueesta tulee monipuolinen kaupan ja logistiikan keskus. Pienten yritystonttien vilkasta kysyntää heijastaa Kuopiossa myös Leväselle kaavoitettu Lumipuiston yritysalue: Alue varattiin lähes täyteen tonttiluonnosvaiheessa ja nyt ensimmäiset rakentamishankkeet ovat käynnistyneet. Ikea-Ikano -hankkeen lisäksi myös kaupan toimialalla on runsaasti muita hankkeita rakenteilla tai suunnitteilla. Suurimpia näistä ovat entisen Junttanin tehtaan alueelle sijoittuva kauppapaikka Herman sekä Haapaniemelle S-market Ykkösrastiin tilalle nouseva hypermarket. Lukuisten yrityshankkeiden lisäksi julkisrakentaminen on Kuopiossa vilkasta. Tällä hetkellä rakennetaan kahta koulua ja tulevalle viisivuotiskaudelle on suunnitteilla useita mittavia julkisia uudis- ja perusparantamishankkeita. Kuopion tiedepuiston alueella Viestikadulle nousee Technopoliksen uusia toimitiloja ja lisäksi suunnitteilla on mittavaa lisärakentamista kampusalueelle sekä yliopistollisen sairaalan alueelle. Hankkeista mittavampia ovat Kuopion kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteiskeittiöhanke, yliopistollisen 18

20 sairaalan laajennus sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n lisärakentamishanke (Kampus I-vaihe) Canthian viereen. Vuoden 2010 syksyllä Itä-Suomen yliopistossa käynnistyi hammaslääketieteen opetus, jonka kliinisen opetusharjoittelun tilat sijoittuvat Kampus 1-vaiheen hankkeeseen. Koko Savilahden-Savisaaren alueelle laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa, jossa sinne tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa mittava määrä lisää toimistorakentamista, yritys-, liike- ja opetustiloja sekä mahdollisesti modernia kaupunkiasumista. % 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Työttömyysaste Kuopiossa ja vertailukaupungeissa syyskuussa 2010 Koko maa 9,1% 13,0 13,5 13,6 13,7 10,6 11,3 11,9 12,1 12,1 12,2 8,3 7,3 7,7 5,8 4,0 2,0 0,0 Espoo Vaasa Helsinki Vantaa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuopio Lappeenranta Oulu Jyväskylä Pori Turku Joensuu Tampere Kotka Lahti Kuopion työttömyystilanne heikkeni selvästi talouden taantuman myötä. Vuonna 2009 työttömien määrä lisääntyi kuukausittain verrattuna edellisvuoteen ja tämä kehitys jatkui vielä vuoden 2010 alkukuukausina. Kesän 2010 aikana kehityssuunta kääntyi myönteisempään suuntaan ja kesä-, elo- ja syyskuussa työttömien määrä oli jo edellisvuotta pienempi. Syyskuussa Kuopiossa oli noin työtöntä henkilöä, joka oli 10,6 prosenttia työvoimasta. Alimmillaan työttömien määrä kävi vuoden 2008 toukokuussa, jolloin työttömiä oli noin henkilöä (8,9 % työvoimasta). Syyskuussa 2010 työttömien määrä oli noin 260 henkilöä edellisvuotta vähemmän ja kaikkien työttömyyden ryhmien (nuoriso-, pitkäaikais- ja 50 vuotta täyttäneet työttömät) kohdalla tilanne oli hieman parempi kuin vuosi sitten. Syyskuussa koko Kuopion seudulla oli yhteensä noin työtöntä (9,8 %) ja alin työttömyysaste oli Siilinjärvellä (6,9 %). Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen syyskuun 2010 työllisyyskatsauksen mukaan työttömyyskehitys on jatkunut syksyllä positiivisena. Työttömyyden aleneminen on johtunut pitkälti lomautusten purkautumisesta, mutta myös muutoin työttömyys on hieman vähentynyt. Myös vuoden 2010 lopulle odotetaan vastaavaa kehitystä mm. avointen työpaikkojen määrän lisääntymisen, lisääntyneiden aktiivitoimien sekä ikääntymisen vaikutuksesta. Toisaalta lomautusten määrän odotetaan uudelleen hieman lisääntyvän talvikuukausina tavallisten kausivaihtelujen vuoksi. Kuopio tilanne työttömyydessä ja suurten kaupunkien vertailussa on säilynyt hyvin samana jo pitkään. Kuopion työttömyysaste on ollut jo pitkään viidenneksi tai kuudenneksi alin pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien ja Vaasan jälkeen ja myös syyskuussa 2010 sijoituimme viidenneksi (kts.ed. kuva). Taantumassa kaupunkien väliset työttömyysaste-erot ovat suurentuneet. Työttömyydessä Kuopion ja koko maan keskimääräisen välinen ero on ollut jo vuosia 2-3 prosenttiyksikön tuntumassa, mutta vuonna 2010 ero on pienentynyt ja ollut monena kuukautena vajaat 2 prosenttiyksikköä. Syyskuussa ero oli 1,5 prosenttiyksikköä. Viime vuosina työttömyysaste on ollut korkeimmillaan Joensuussa ja matalimmallaan Espoossa. 19

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kuva: Vicente Serra KUOPION KA KUO UPUNKI PION KA TAL T OUSARVIO 2012 AL TOIMINTA- JA T J AL A T OUSSUUNNITELMA AL 2012-2015

Kuva: Vicente Serra KUOPION KA KUO UPUNKI PION KA TAL T OUSARVIO 2012 AL TOIMINTA- JA T J AL A T OUSSUUNNITELMA AL 2012-2015 Kuva: Vicente Serra KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012-2015 Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2011:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2012 TOIMINTA-

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5469/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5469/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 357 Asianro 5469/02.02.02/2015 Talousarviomuutokset vuodelle 2015 Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu Talousarviomuutoksia vuodelle

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNKI. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

OULAISTEN KAUPUNKI. Kaupunginvaltuuston hyväksymä OULAISTEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuuston 14.12.2016 58 hyväksymä SISÄLLYS Yleisperustelut Taulukot - tuloslaskelma - tuloslaskelma tilitasolla - rahoituslaskelma - käyttötalous vastuualueittain (määrärahataso)

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 31.12. Väestömäärän kehitys jatkuu myönteisenä Joensuun väestömäärä oli marraskuun lopussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 75 92. Väestömäärä oli 386 edellisen vuoden marraskuuta

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Talousarvio 2011, Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011-2014

Talousarvio 2011, Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011-2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 9.11.2010 klo 9 Kuopion kaupunki Talousarvio 2011, Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011-2014 Kaupunginjohtajan esitys 8.11.2010 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2011 talousarviota

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Vuoden 2017 kuukausiseuranta(elokuu) ja koko vuoden toteumaennuste

Vuoden 2017 kuukausiseuranta(elokuu) ja koko vuoden toteumaennuste Vuoden kuukausiseuranta(elokuu) ja koko vuoden toteumaennuste 26 11 214 Elokuun kuukausiraportti Tilinpäätösennuste pohjautuu palvelualueiden yhteenlaskettuihin näkemyksiin Elokuun ennusteen mukaan koko

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio

Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio Palvelualueuudistus Kunnan perustehtävä on asukkaidensa hyvinvoinnista huolehtiminen Terve Kuopio

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2016 25.10.2016/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa, vertailutietona

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54635 54664 54652 54633 54572

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI YK 2015:3 KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYT- TÖÖN OTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2016-2020

KUOPION KAUPUNKI YK 2015:3 KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYT- TÖÖN OTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2016-2020 KUOPION KAUPUNKI KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYT- TÖÖN OTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2016-2020 15.6.2015 YK 2015:3 KUOPION VÄESTÖNKEHITYS, ELINKEINOT JA ASUMINEN

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 299 19.10.2015. 299 Asianro 6862/02.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 299 19.10.2015. 299 Asianro 6862/02.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) 299 Asianro 6862/02.02.00/2015 Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2016-2019 taloussuunnitelma Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 6353/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 6353/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (1) 155 Asianro 6353/02.02.02/2015 Talousarvion 2016 valmistelutilanne kaupunkiympäristön palvelualueella Henkilöstö- ja talouspäällikkö Anne Simonen-Ruuskanen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot