Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Vaso-kokous ja YTE:n toiminta Pauli Komsi: Vason kuntayhteistyöstä olisi malliksi muille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2004. Vaso-kokous ja YTE:n toiminta 2003. Pauli Komsi: Vason kuntayhteistyöstä olisi malliksi muille"

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2003 Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2004 Vaso-kokous ja YTE:n toiminta 2003 Pauli Komsi: Vason kuntayhteistyöstä olisi malliksi muille Huoneistokohtainen vedenmittaus tulossa 10-vuotias Vaso-talo tarkastetaan

2 Turku Asumisoikeusasumisen uskottavuus palautuu Valtiolaivan liikkeet ovat hitaita. Vahvasti valtion itse aiheuttamasta syystä asuntomarkkinat käänsivät selkänsä aravarahoitetulle tuotannolle viimeisten kahden vuoden aikana. Käyttöasteet alentuivat sekä vuokra- että asumisoikeusyhtiöissä, myös ns. kasvukeskuksissa, ei pelkästään väestötappioalueilla. Aravalainojen ehdot ovat muuttuneet asukkaiden kannalta parempaan suuntaan kaksi kertaa tämän vuoden aikana. Valtioneuvosto teki kannaltamme positiivisia päätöksiä viime kevättalvella ja toistamiseen syyskuun lopussa. Viimeksi tehdyt muutokset tulevat voimaan Vason ensi vuoden talousarvio ja käyttövastikemuutokset on laskettu uusien päätösten mukaisesti ja niiden vaikutus näkyy. Käyttövastikkeidemme nousukehitys taittuu. Pääomakustannusten puolelta ei ensi vuodelle tule korotuksia. Kiinteistöjen hoitokustannukset ovat kohonneet viime kuukausina selvästi inflaatiota voimakkaammin. Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut ovat nousseet 5,6 % vuodesta 2001 vuoteen Aravakiinteistöjen vastaavaa tilastotietoa ei ole vielä saatavissa. Vaso-kohteiden käyttövastikkeiden korotustarpeet tulevat kiinteistöjen hoitopuolelta. Korotukset ovat kuitenkin vähäisiä. Ja 61 kiinteistössä 98:sta ei korotuksia tule ollenkaan Tämä kertoo siitä, että vaikka käyttöasteemme on jonkin verran heikentynyt kahden viimeisen vuoden aikana, on kiinteistöjemme ja koko Vason talous pysynyt vakaalla pohjalla. Tarkemmin aiheesta voi lukea lehdessämme painetusta Vason vuoden 2004 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Valtion lainaehtoja koskevat päätökset helpottavat asumisoikeusasuntojen kustannuskehitystä myös tulevina vuosina. Kehityksen käänteestä pääsevät hyötymään sekä asukkaat että kiinteistöt omistava yhtiö Vaso. Hyöty, joka nopeammin lyhentyvinä lainapääomina koituu itse Vasolle, koituu vuosien mittaan eduksi myös asukkaille. Vuosittain pystytään paremmin varautumaan kiinteistöjen kunnossapitoon, poistot lisääntyvät ja peruskorjauksiin voidaan varautua pitkällä tähtäimellä. Olisi ollut hyvä, jos rahamarkkinoiden alenevan korkokehityksen rinnalla myös valtion asuntolainojen ehdot olisivat helpottuneet tasatahtia. Jälkikäteen tehdyt päätökset ovat kuitenkin sellainen korjaus, että siihen on oltava tyytyväinen. Vason aravalainakannan korko on ensi vuonna 2,0 2,4 % ja lainojen takaisinmaksuaika yhä turvallisen pitkä, n. 35 vuotta. Sellaisilla ehdoilla ei asuntolainoja muualla ole tarjolla. Tulevaisuuteen voidaan nyt katsoa luottavaisesti myös pidemmällä jaksolla. Pekka Peltomäki Valtion asuntolainojen uudet ehdot antavat nyt talven kynnyksellä samanlaista positiivista virettä kuin suuret purjelaivat Aurajoessa viime heinäkuussa. VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUODELLE 2004 Käyttövastikkeiden nousu taittuu Vuosi 2003 oli monella tavalla merkittävä valtion asuntolainajärjestelmän historiassa. Vuoden alkuun mennessä oli käyty aravatuottajien ja -omistajien taholta voimakasta keskustelua valtiovallan suuntaan yhtenäislainajärjestelmän lainaehtojen jälkeenjääneisyydestä muiden rahamarkkinoiden kehityksestä. Valtioneuvosto teki vuoden aikana kaksi merkittävää päätöstä, joiden seurauksena aravaehdot tulivat kilpailukykyisiksi muiden asumisen rahoitusmuotojen kanssa. Vason syksyn markkinointikampanja näkyi katukuvassa. Valtioneuvoston päätökset vaikuttavat aravalainojen korkoja ja vuosimaksujen nousua alentavasti. Osin päätökset tulivat voimaan jo maaliskuun 2003 alusta. Vahvemmin tuleviin käyttövastikkeisiin vaikuttaa valtioneuvoston tekemä päätös, joka astuu voimaan Arava-asumisen kustannuskehitykseen vaikuttaa voimakkaasti inflaatiokehitys ja siinä keskikesän tilanne. Koska kuluvan vuoden heinäkuun elinkustannusindeksi oli vain 0,5 %, olivat lähtökohdat seuraavan vuoden suunnittelulle monella tavalla helpommat kuin vuosiin aiemmin. Ensi vuodeksi laaditun Vason talousarvion mukaan vuosia jatkunut käyttövastikkeiden nousu taittuu. Keskimääräinen korotus on 0,5 %, rahassa n. 0,04 euroa/kk/m 2. 61:ssa Vason 98 kiinteistöstä käyttövastike ei nouse ollenkaan Yhtiön toiminta painottuu olemassa olevien asuntokiinteistöjen ylläpitämiseen liittyviin tehtäviin. Vason jo valmiina olevasta asuntokannasta vapautuvien asuntojen kysyntä on pysynyt kuitenkin koko ajan hyvänä. Myyntiaikojen pidentymistä on tapahtunut isompien asuntojen luokassa. Asukkaiden vaihtuvuus lisääntyi vuoden 2001 ja 2002 aikana ja on pysynyt vuoden 2002 lopun tasolla päättyvän vuoden 2003 ajan. Vaihtuvuuden ennustetaan pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2004 alkuun asti. Aravalainojen vuosimaksut nousevat ensi vuonna 0,5 %. Kiinteistöjen hoitokuluihin on tulossa korotuksia alan palkkaratkaisujen, energian hinnannousujen, inflaatiokehityksen ja kuntien tariffikorotusten johdosta. Korotuspaineiden lopullinen vaikutus on kuitenkin ensi vuonna Vason asuntokannassa varsin vähäinen. Yhteensä korotukset käyttövastikkeisiin ovat noin 0,5 prosenttia. Vuoden 2003 alussa Vason omistuksessa on huoneistoa 98 kohteessa kuuden kunnan alueella. Niistä 34 on kerrostalo- ja 64 rivitalo- tai paritalokohdetta. Vuoden 2004 alkaessa ei Vasolla ole käynnissä yhtään uudisrakennushanketta. Yhtiöllä ei ole myöskään välittömiä suunnitelmia uusien rakennuskohteiden varalle. Vasossa luotetaan Turun talousalueen kehityksen ja uusien asuntojen tarpeen jatkuvan. Uusien tuotantoalojen IT- ja bioala sekä logistiikka työntekijät ovat potentiaalisia Vason asiakkaita. Uudistuotantoa tarvitaan vanhojen asuntojen poistuman korvaamiseksi ja asuntotarvetta kasvattaa myös ruokakuntien koon jatkuva pienentyminen. Kiinteistöjen isännöinnissä ja kiinteistönhoidossa jatketaan aiemmin omaksuttua käytäntöä, jolloin kaikki toiminnot perustuvat ostopalveluihin. Keskushallinnossa tehtävä vapautuvan asuntokannan markkinointi vaatii jatkuvasti lisäponnistuksia ja uusien markkinointikeinojen kehittelyä. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso on neljännentoista toimintavuotensa alkaessa merkittävä asuntokiinteistöjen omistaja toiminta-alueellaan ja samalla merkittävä Turun ja ympäristökuntien yhteistyöyritys. Vason uustuotanto Vuosi 2004 tullee olemaan uudisrakentamisessa välivuosi vuoden 2003 tapaan. Tulevan vuoden aikana tapahtuva markkinakehitys ja omistajakuntien kanssa käytävä keskustelu ovat pohjana, kun tehdään ratkaisuja uusista Vaso-kohteista. Yhtiön organisaatio Vaso vastaa omalla organisaatiollaan kiinteistökantansa keskushallinnosta, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta sekä hankkii ostopalveluina uustuotannon rakennuttamispalvelut ja kiinteistöjen isännöinnin. Kilpailuttamalla ja seuraamalla aktiivisesti palvelujen hintakehitystä saadaan selville palvelujen oikea hintataso. Jatkossakin Vaso kehittää toimintaansa sellaiseksi, että asumisoikeusasuntojen tuotanto ja valmiiden asuntojen hallinto toteutuu tehokkaasti ja taloudellisesti. Toimitilat Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa omistuksessa olevassa katutason toimistotilassa, osoitteessa Rauhankatu 4. Ylimääräinen toimistotila on vuokrattu käypään hintaan. Asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituk- 2

3 sessa toimii yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina, sekä asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan. Kiinteistöissä toimivia asukastoimikuntia aktivoidaan kohteiden isännöitsijöiden ja koko Vason asukaskuntaa edustavan kuusitoistajäsenisen yhteistyöelimen (YTE) kautta. Asukkai- Myynnissä olevat asunnot ovat nähtävillä myös päivälehtien Oikotie- ja Alma Media Oy:n Etuovi.com -palvelussa. Lähinnä Turussa Pernon ja Runosmäen kerrostaloasuntojen käyttöastetta on tehostettu antamalla vapaat asunnot ulkopuolisen välittäjän vuokrattavaksi määräaikaisilla vuokrasopimuksilla. Menettelystä on saatu hyviä lat sekä asunnot. Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva 10- vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaussuunnitelmien ja muiden suunnitelmien perustaksi. Edunvalvonta Vaso on Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry:n jäsen. Sen kautta KÄYTTÖVASTIKKEET VUONNA 2004 Vastike Vastike Vastikkeen muutos sis.veden sis.veden euroa/m 2 /kk euroa/m 2 /kk euroa/m 2 /kk RAISIO Kerttulanniitty 7,12 7,12 0,00 Aisarivi 7,25 7,35 0,10 Siirintähti 7,22 7,35 0,13 Uunilintu 7,04 7,04 0,00 Siirinkaari 7,54 7,64 0,10 Siirinkartano 7,59 7,66 0,07 Kuuanpuisto 7,33 7,33 0,00 Ukko-Kauris 7,69 7,69 0,00 Kuuanhovi 7,16 7,16 0,00 Markonpiha 7,50 7,50 0,00 Keonrinne 7,57 7,75 0,18 Raision Puisto I 7,17 7,30 0,13 Keskusrivi 7,65 7,65 0,00 Raision Puisto II 7,29 7,30 0,01 NAANTALI Haikarinlinna 7,26 7,26 0,00 Orkonkatu 7 7,34 7,34 0,00 Tammistonpuisto 7,28 7,28 0,00 Keijulinna I ja II 7,25 7,30 0,05 Suopellonrivi 7,63 7,63 0,00 Sinipiianrivi 7,01 7,01 0,00 Tiroli 7,65 7,65 0,00 Iltarusko 7,69 7,93 0,24 Alppi 7,70 7,86 0,16 Kauppilanrinne 7,35 7,49 0,14 Asukkaiden yhteistyöelin YTE osallistui myös syksyn mittaan ensi vuoden asioiden valmisteluun. Kuva syyskuun lopun kokouksesta. ta laajemmin koskevista kysymyksistä neuvotellaan ja päätetään yhteistyöelimen kanssa. Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous, jonne kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat. Vaso-kokouksessa nimetään edustajat yhtiön hallitukseen, valitaan valvoja sekä YTE ja käsitellään yhtiön talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavaksi vuodeksi sekä kulloinkin ajankohtaiset asiat. Vuoden mittaan esille tulevien asioiden valmistelua tehdään YTEn työvaliokunnan ja Vason toimihenkilöjohdon kanssa. Merkittävimpänä käsiteltävistä asioista on seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Esille tulevien asioiden niin vaatiessa järjestetään valmistelutilaisuuksia myös muiden YTEn työryhmien kanssa. Hallitus ja henkilöstö Yhtiön hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Uuden hallituksen toimikausi alkaa vuoden 2004 alussa. Hallituksen päätettäväksi tulevia asioita valmistelee hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva työvaliokunta. Yhtiön henkilöstöön kuuluvat toimitusjohtaja, yhtiön keskushallinnosta vastaava hallintopäällikkö ja kaksi henkilöä asumisoikeusasuntojen markkinoinnissa. Vakituisen henkilökunnan vuosilomien aikana, asiakaspalvelun kiireapuna ja lähinnä viikonloppuisin tapahtuvissa asuntoesittelyissä käytetään tilapäistyövoimaa. Myös Kotivaso-lehden toteutuksessa käytetään ulkopuolista toimittajaa. Markkinointi Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin, Liedon ja Piikkiön asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen. Vaso vastaa vapautuvien asuntojen markkinoinnista. Markkinointityö on lisääntynyt asuntokannan kasvaessa. Markkinoinnille haetaan koko ajan uusia muotoja. Markkinointi internetin kautta lisääntyy voimakkaasti. Vason koko asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot on selailtavissa omilla kotisivuilla osoitteessa kokemuksia ja sitä tullaan jatkamaan vuoden 2004 aikana. Myös tilapäisesti muissakin kohteissa ilmeneviä markkinointiongelmia voidaan ratkaista vuokrauksen kautta. Vuoden mittaan pidetään pääasiassa viikonloppuisin useita asuntoesittelyjä. Syksyllä loka-marraskuussa järjestetään perinteinen näkyvä ja kuuluva yleismarkkinointikampanja. Kiinteistöjen isännöinti Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä kohteen asukkaiden kanssa kiinteistönhoidon. Yhteistyössä yhtiön keskushallinnon, asukashallinnon ja isännöitsijöiden kanssa kehitetään isännöintiä paremmin toimivaksi Vaso-isännöinniksi. Isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille suunnattujen selvitysten ja isännöintiyritysten kanssa käytävien palvelun kehityskeskustelujen avulla. Kiinteistönhoito Vason suorassa omistuksessa on vuoden 2004 alussa yhteensä 98 erillistä kiinteistöä kuuden kunnan alueella. Kiinteistölle nimetty isännöintiyritys on ensisijaisesti vastuussa Vason keskushallinnolle, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Käytössä on ns. ostoskori-periaate. Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös kohteiden talousarvioissa rahoitusta. Kiinteistöjen kunnossapidon turvaamiseksi sekä kelvollisen palvelun saamiseksi tullaan vuonna 2004 jatkamaan edellisinä vuosina käynnistyneitä toimenpiteitä luotettavien kiinteistönhoitoalan yritysten löytämiseksi Vason yhteistyökumppaneiksi. Kiinteistöissä, joiden käyttöönotosta tulee kuluneeksi 10 vuotta ensi vuoden aikana, järjestetään 10-vuotistarkastus. Tarkastuksen yhteydessä käydään läpi kiinteistön kaikki pihaalueet, katokset, yhteiset ja tekniset ti- saadaan asuntotuotantoon ja alamme edunvalvontaan liittyvää keskeistä tietoa. ASRA-jäsenyyden lisäksi yhteistyötä jatketaan muiden asumisoikeusasuntoja tuottavien ja omistavien yhteisöjen kanssa. Ympäristöasioiden edistäminen Vaso oli mukana Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja seitsemän kiinteistönomistajan yhteisessä projektiryhmässä Ympäristöasioiden hallinta asuntokiinteistöissä Ympäristö- ASKI, jossa luotiin asuinkiinteistöille parempia toimintatapoja ympäristöasioissa. Itse projekti päättyi kesäkuussa On siirrytty käytännön toimenpiteisiin. Sähkön, veden ja lämmön kulutuslukuja on Vasossa seurattu koko historiamme ajan ja sitä tullaan jatkamaan entistä täsmällisemmin. Vuoden 2004 projektina on ottaa huoneistokohtaiset vesimittarit käyttöön kaikissa niissä kiinteistöissä, joissa mittarit on asennettu rakennusvaiheessa. Tällä pyritään vähentämään veden kulutusta ja kohdistamaan vedestä aiheutuvat kustannukset oikeille käyttäjille ja pienentämään myös energiakuluja, koska vedenkulutuksella on suora yhteys lämmityskuluihin lämpimän veden käytön kautta. Kiinteistöalan palvelujen tuottajilla ei ole vielä yleisesti ympäristöohjelmia, mutta palvelusopimuksia tehtäessä on kuitenkin ympäristöasiat otettava kokonaisvaltaisesti huomioon kiinteistönhoito-, siivous- ja remonttisopimuksia sekä muita palvelusopimuksia tehtäessä. Vaso liittyy vuoden aikana ympäristöministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja ASRA ry:n Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen. Sopimus perustuu kansainvälisesti ratifioituihin ilmastosopimukseen ja Kioton pöytäkirjaan. Tiedotus Yhtiön toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista kerrotaan alueellisille ja myös valtakunnallisille tiedotusvälineille julkaistavilla tiedotteilla. Asukkaille ja lähimmille sidosryhmille, kuten kuntien päättäjille, suuntautuva tärkein tiedotusväline on syksyin keväin ilmestyvä Kotivasolehti, joka ensi vuonna tulee ilmestymään yhdeksättä vuosikertaansa. 3 KAARINA Hovineito 6,96 6,96 0,00 Hovipoika 7,01 7,01 0,00 Hoviherra I 7,59 7,69 0,10 Hoviherra II 7,82 7,87 0,05 Hoviherra III 7,59 7,68 0,09 Beatankuja 7,44 7,49 0,05 Olavintytär 7,25 7,25 0,00 Vaakunarivi 7,19 7,19 0,00 Mattelmäenrinne 7,27 7,27 0,00 Verkamestari 6,92 6,92 0,00 Karakatu ,25 7,25 0,00 Lankarivi 7,70 7,70 0,00 LIETO Liedon Lehdokki 7,05 7,05 0,00 Liedon Lemmikki 6,82 6,89 0,07 Liedon Kaunokki 7,13 7,18 0,05 Taatilankeidas 7,26 7,26 0,00 Taatilankeidas II 7,39 7,39 0,00 TURKU Auringonpuisto 6,93 6,93 0,00 Lipunkantajanpuisto 6,90 6,93 0,03 Kartanonlehto 7,01 7,01 0,00 Haritun Helmi 7,30 7,38 0,08 Puistokenttä 7,08 7,08 0,00 Haritun Hovi 7,30 7,30 0,00 Kielo 7,26 7,26 0,00 Päivänkakkara 7,45 7,45 0,00 Kurjenpolvi 7,63 7,73 0,10 Kissankello 7,69 7,77 0,08 Kankaristonrivi 7,19 7,19 0,00 Waistenrivi 7,23 7,28 0,05 Kukkamaaria 7,59 7,69 0,10 Kreulankartano 7,27 7,27 0,00 Myllymatinsato 7,27 7,36 0,09 Sinitaivas 7,02 7,10 0,08 Kappakuja 7,00 7,00 0,00 Metsärinne 7,10 7,15 0,05 Puutakuja I ja II 7,00 7,00 0,00 Puutakuja 3 7,10 7,10 0,00 Metsäniitty 7,07 7,07 0,00 Metsäkukka 7,27 7,27 0,00 Tavastinmäen Mamselli 7,18 7,18 0,00 Kesäpouta 7,23 7,23 0,00 Pääskynpesä 7,36 7,36 0,00 Pyynpää 7,70 7,80 0,10 Pääskykallio I 7,52 7,52 0,00 Pääskykallio II 7,54 7,54 0,00 Suvipolku 7,36 7,41 0,05 Tavastinmäen Emäntä 7,42 7,42 0,00 Viiripuisto 7,42 7,42 0,00 Kartanonviheriö 6,80 6,90 0,10 Isotalo 7,04 7,09 0,05 Rauhankatu 8 8,19 8,26 0,07 Reelinkikatu 5 7,70 7,80 0,10 Ahterikatu 10 7,99 8,10 0,11 Rauninaukio 7,64 7,76 0,12 Ilkanterassi 8,30 8,30 0,00 Länsipuisto 7,60 7,60 0,00 Hirvilaakso 7,11 7,11 0,00 Kukolankaski 7,22 7,32 0,10 Myrskylä 6,80 6,90 0,10 Puhuri 7,06 7,06 0,00 Laitainen 7,12 7,20 0,08 Merituuli,kt 7,65 7,65 0,00 Katavanranta 7,26 7,26 0,00 Havulanrivi 7,02 7,02 0,00 Länsipirtti/Länsikivi 7,03 7,03 0,00 Ragnarinkivi 7,06 7,06 0,00 Ragnarinkaari 6,70 6,70 0,00 Paletti 6,88 6,88 0,00 Pastelli 7,25 7,25 0,00 Pihapolku 7,02 7,02 0,00 Kotimetsä 7,32 7,32 0,00 Kontio 7,52 7,52 0,00 Töpöhäntä 7,57 7,57 0,00 PIIKKIÖ Kototuomola 7,28 7,28 0,00 * ka=keskiarvo ka 7,31 * ka 7,35 * ka 0,04 *

4 jatkuu edelliseltä sivulta Www-kotisivuihin liittyvä asukasosa ja sähköpostiosoite ovat myös käytössä asukastiedottamisessa sekä asukkaiden keskinäisessä tiedottamisessa. Perinteeksi muodostunut syksyn kampanja toteutetaan entiseen tapaan useita medioita hyväksi käyttäen. Kampanjaan käytettävä rahamäärä on kuitenkin pieni, joten jokaisella eurolla on saatava maksimaalinen näkyvyys ja kuuluvuus eri viestimissä. Talous Asumiskustannukset ovat tulevana vuonna nousussa aiempaa maltillisemmin. Suurimmassa osassa Vason kohteista selviydytään kokonaan ilman vastikekorotuksia. Pääomamenojen korotustarpeet ovat vuoden 2003 aikana tehdyistä valtioneuvoston päätöksistä johtuen aiempaa vähäisemmät. Vuonna 2003 saadut, Vason tälle vuodelle tehdyn talousarvion vahvistamisen jälkeen tietoon tullet pääomamenojen kevennykset merkitsevät sitä, että vuonna 2004 selviydytään jopa nykytasoa jonkin verran alhaisemmilla pääomavastikkeilla. Tätä marginaalia on voitu hyödyntää alentuneen käyttöasteen aiheuttamaan Vason sisäiseen kustannuspaineeseen. Hoitomenoissa korotustarpeet ovat yleisesti inflaatiotasoa korkeammat. Valtakunnallisen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin nousu on ollut vuoden 2002 toiselta neljännekseltä vuoden 2003 toiselle neljännekselle asuinkerrostaloissa 3,6 %. Kiinteistön ylläpidon kokonaisindeksin muutos on ollut vastaavana aikana 4,5 %. Vastaavana aikana rakennuskustannukset nousivat 1,9 % ja kuluttajahinnat 0,9 %. Kiinteistönpitoon liittyvät palkkaratkaisut ovat tuoneet n. 3 % korotuksia. Kiinteistönhuoltoyritysten palkkioihin on varattu kohdekohtaisia korotuksia ja isännöintiin lisääntyneen asukasvaihtuvuuden aiheuttaman työmäärän vuoksi normaalia palkkakehitystä korkeampi 5,6 % korotus. Turun seudulla on vireillä merkittäviä vesi- ja jäteveden käsittelyratkaisuja. Vesi- ja jätevesikustannusten nousuun on varauduttu Turussa, Naantalissa ja Raisiossa. Jätteiden käsittelykustannusten nousu on ollut huomattavaa ja sen odotetaan nousevan ensi vuoden aikana jälleen 10 % ja kuljetuskustannusten 3 %. Kaukolämmön perusmaksujen on arvioitu pysyvän ennallaan muualla, paitsi Turussa korotus on 2 %. Kaukolämmön MWh-hinnan useita vuosia jatkuneen nousun on oletettu pysähtyvän ja budjetointi on tehty pääasiassa viimevuotisilla hinnoilla. Lämmön kulutusmäärissä on tehty kohdekohtaisia tarkistuksia. Kevyen polttoöljyn hinnan on varauduttu olevan 0,40 /l. Sähköenergian hinta on ollut kovassa nousussa. Kilpailutimme tämän vuoden keväällä kiinteistöjemme käyttämän sähkön hinnan ja kiinteä hinta on voimassa asti. Asukkaillemme kotitaloussähköä varten kilpailutettu puitesopimus Fortum Markets Oy:n kanssa on voimassa vuoden 2004 loppuun asti. Kiinteä hinta (sis alv. 22 %) on perusmaksu 2,50 /kk + energiahinta 3,5 /kwh. Hinta on sähkömarkkinoiden nykytilanteessa edullinen. Sopimus tullaan kilpailuttamaan uudelleen ennen ensi vuoden loppua. Turku Energia tarjoaa sähköenergiaa Vason asukkaille 10 % ns. listahintaa alhaisemmalla hinnalla. Kiinteistövero on budjetoitu kuluvan vuoden tasolle. Varautuminen korotuksiin tapahtuu talousarvion laadintavaiheessa arviointiperiaatteella koska hintamuutokset varmistuvat vasta kuntien valtuustojen päättäessä ensi vuoden talous-arvioista myöhemmin syksyllä Kiinteistöjen korkeatasoisesta kunnossapidosta huolehditaan talousarviovaiheessa varaamalla jokaisen kiinteistön talousarvioon vähintään 0,16 /m 2 /kk korjauksiin, joita tehdään esimerkiksi huoneistokorjauksina muuttojen yhteydessä. Lisäksi eri kiinteistöissä on omia vuosikorjaustai kaluston hankintatarpeita, jotka näkyvät toisistaan poikkeavina hoitokulujen muutoksina. Kiinteistöissä on huomioitu myös asuntojen ennakoidusta tyhjänä olosta aiheutuvia käyttövastikesaamisia. Joissakin kohteissa on käytettävissä myös edellisten vuosien ylijäämiä. Niitä on otettu huomioon hoitovastiketta määrättäessä kuitenkin niin, ettei kohteen talous siitä vaarannu. Aiempien vuosien talousarvioiden laadinnassa on myös muutamissa kohteissa epäonnistuttu. Näissä tapauksissa on varauduttu kirimään umpeen kohteen talouteen kertynyttä alijäämää. Asukkaiden käyttövastikkeessa olevalla hallinto-osuudella ja korkotuotoilla katetaan yhtiön keskushallinnon kulut. Käyttövastikkeen keskushallinnolle tuleva hallintokuluosuus on ensi vuonna 0,446 /m 2 /kk. Nousua vuoden 2003 tasosta on 0,050, joka käytetään keskushallinnolle kuuluvan vastuun kattamiseen lisääntyneestä tyhjäkäytöstä. Vastaavalla määrällä pystyttiin alentamaan käyttövastikkeiden pääomaosuutta, joten tästä ei aiheutunut loppuvastikkeisiin korotustarvetta. Koko yhtiön pääomakustannusten jakautuminen eri kiinteistöille käyttövastikkeisiin on määrätty ns. tasausperiaatteen mukaisesti. Vuoden 2004 käyttövastikkeita on valmisteltu yhteistyössä YTEn kanssa. Käyttövastikkeen pääomakustannusten osuus määräytyy kunkin kiinteistön ikä- ja kuntotekijän, kiinteistötyypin, asuntojen käyttöasteodotusten, varustelutason ja alueellisen sijainnin perusteella. Lopullinen käyttövastike syntyy pääomaosuuden ja kiinteistön omien hoitokulujen summana. Asukkaiden omatoimisuudella on mahdollista vaikuttaa hoitokustannusten määrään. Uusilta asukkailta peritään entiseen tapaan ennen sisäänmuuttoa vakuusmaksu kahden kuukauden käyttövastikkeen suuruisena. Asukas saa vakuuden takaisin poismuuton jälkeen euromääräisesti samansuuruisena mikäli vastike-, käyttömaksu- ja mahdollisesti asunnon kuntoon liittyvät laskut on hoidettu. Vakuudelle ei ole maksettu korkoa suoraan asukkaalle vakuuden palautuksen yhteydessä, vaan vakuusmaksujen avulla Vasolle tulleet korkotuotot on käytetty yhtiön kulujen kattamiseen. Vakuusmaksujen korkohyöty tulee tällöin asukkaiden eduksi keventäen vastaavalla euromäärällä vastikkeissa kerättävää rahamäärää. Menettely on yleinen Vasoon rinnastettavissa vuokraja asumisoikeusyhtiöissä. Kiinteistöjen hoitokuluissa korotustarpeet vaihtelevat kiinteistökohtaisesti. Pääasiassa hoitokulujen korotustarpeet ovat kuitenkin vähäiset. Siitä johtuen voimaan tulevat käyttövastikekorotukset ovat vaihteluvälillä 0,01 0,24 /m 2 /kk. Huomioituna kaikki valmiina olevat 98 kiinteistöä, tulee käyttövastikekorotus olemaan keskimäärin 0,04 /m 2 /kk. Keväällä 2003 korotus oli 0,18. Korotusten jälkeen on keskivastike maaliskuussa ,35 /m 2 /kk. Muutosten jälkeen käyttövastikkeiden vaihteluväli on 6,70 8,31 /m 2 /kk. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ensi vuoden kaikista yhdistetyistä menoista on talousarviossa pääomakulujen osuus 58,3 % (4,28 ), kiinteistökohtaiset hoitokulut 35,6 % (2,61 ) ja koko Vason kiinteistömassan keskushallinnon kulut 6,1 % (0,446 ). Hallituksesta väistyvä puheenjohtaja Pauli Komsi VASON KUNTAYHTEISTYÖSTÄ OLISI MALLIKSI MUILLE Vason hallituksen puheenjohtajana Pauli Komsi on todennut ilahduttavana asiana, että monelle asumisoikeusasuminen on elämäntapa ja ideologinen valinta. Vason hallituksessa kaksi kautta eli kuusi vuotta puheenjohtajana toiminut toimittaja Pauli Komsi (kok.) omaa varsin vahvan kokemuksen niin viestinnän saralta kuin myös poliittisilta kentiltä. Ammattilaisena hän on äärimmäisen helppo haastateltava ja vastauksissa löytyy haastetta ja harkittavaa tulevaisuuteen. Pauli Komsin työpaikan, Viestintätoimisto Eurofacts Oy:n toimitilat sijaitsevat vanhassa kivitalossa Turun keskustassa. Neuvotteluhuoneen nurkkaa koristaa upea kaakeliuuni ja katosta roikkuu kristallikruunu. Eurofacts Oy on Suomen johtava yhteiskunnalliseen viestintään erikoistunut viestintätoimisto, jonka erikoisalaa on vahva Venäjän osaaminen. Yksinkertaistettuna voisi sanoa yrityksen toiminnan koostuvan kolmesta eri alueesta; yhteiskuntaviestinnän ja Venäjän lisäksi yritys palvelee perinteisen viestinnän saralla toimittaen mm. asiakaslehtiä ja -tiedotteita sekä järjestäen seminaareja ja konferensseja. Oman kuvauksensa mukaan Eurofacts Oy toimii sillanrakentajana ja puolueettomana asiantuntijana julkisten ja yksityisten tahojen välillä. Eurofacts kuuluu myös osana GPC-verkostoon, jonka kautta voidaan tarjota viestintäpalveluja 13 Euroopan maahan ja EU-areenalla. Ennen Eurofacts Oy:n viestintäpäälliköksi ja osakkaaksi siirtymistään Komsi on toiminut viestinnän saralla mm. toimittajana Pohjalaisessa ja Turun Sanomissa sekä kokoomuksen pää-äänenkannattajan, Nykypäivä-lehden päätoimittajana, josta hän vuoden 2002 lopussa siirtyi luotsaamaan pääosin omistamaansa Tiedotuspalvelu Tietoisku Oy:tä. Tietoisku fuusioitui Eurofactsiin kesällä. Pauli Komsi on myös erittäin kokenut politiikan alalla toimittuaan kokoomuksen Turun kunnallissihteerinä ja Ville Itälän avustajana eduskunnassa ja sisäasiainministeriössä. Jatkumoa Itälän kanssa löytyy Vason hallituksesta, siirtyihän Komsi puheenjohtajan nuijan varteen Itälän seuraajana. Jouluksi uuteen kotiin Komsin perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kaksi kouluikäistä lasta. 4

5 He ovat näinä päivinä muuttamassa uuteen kotiin. Vastavalmistunut omakotitalo Kähärissä edustaa perinteistä puutalorakentamista ja tyyliä. Vaikka talo onkin pakettitalo ja ns. avaimet käteen toimituksella tuotettu, ei työmäärä silti ole ollut vähäinen. Perustusvaihe ja projektijohtaminen lupabyrokratioineen ovat rankkaa puuhaa, toteaa Komsi. Tämä on ollut vuoden projekti, vaikka itse talo nousikin viikossa. Valinnan mahdollisuus on tärkeää Pauli Komsin mielikuva asumisoikeudesta ja aso-asunnoista on hyvä, asunnot ovat uusia, hyvillä paikoilla ja hyvin yhteyksin. Nyrkkisääntönä voisi hänen mukaansa sanoa, että asumisoikeusasunnossa saa paremmat naapurit asuinympäristön ollessa mukavampi. Henkilökohtaisesti saunallisuus on Komsille äärimmäisen tärkeä seikka asunnossa. Hän ei missään nimessä torju ajatusta asumisesta itsekin asumisoikeusasunnossa. Jos rakennusprojekti olisi viivästynyt tai entisen asunnon vaihto uusien omistajien kanssa sujunut nopeammin olisi asumisoikeusasunto hyvinkin ollut heidänkin ratkaisunsa, vaikkakin välivaiheena. Välivaiheenasujat Pauli Komsi kokee yhdeksi potentiaaliseksi ja suureksi asukasryhmäksi. Vaikka hänen olettamuksensa ryhmän merkittävyydestä asukkaiden joukossa onkin muodostunut vääräksi on totta toki se, että monelle asumisoikeusasunto on ensimmäinen oma asunto opiskelijaboksin jälkeen ennen omaa asuntoa. Tämä asumisoikeusvaihe kestänee n vuotta, Komsi arvelee. Ilahduttavaa on se, että sangen monelle asumisoikeus on elämäntapa ja ideologia. On hieno asia että tällainen mahdollisuus on suotu niille, jotka todella haluavat asua seiniä omistamatta. Komsi toteaa. Komsi kertoo saaneensa kuvan Vason asukkaista vakiintuneina, aktiivisesti elämässä kiinni olevina ihmisinä. Sosiaaliluokkia on aivan laidasta laitaan, kuten myös opiskelijoista eläkeläisiin, yksinäisistä eronneisiin ja monenlaisiin perhemuotoihin. Hankalimmat tapaukset karsiutuvat asumisoikeusmaksun myötä pois, Komsi päättelee. Valinnan mahdollisuus on äärimmäisen tärkeää ja monipuolisuus valttia. Joku haluaa omakotitalon, farmariauton ja labradorinnoutajan, joku taas haluaa asua niin, että rahaa riittää matkusteluun. Tästä syystä asumisoikeutta ei missään nimessä saisi valtion tai kuntien toimesta ajaa alas, vaan siitä pitää luoda taloudellisesti kestävä malli, Vason hallituksen puheenjohtaja Paulu Komsi toteaa. Vasosta mallia isommille Pauli Komsin mukaan Turun seudun asuntopolitiikan kokonaiskentällä Vaso unohtuu liian usein. Vuokra- ja omistusasuminen ovat huomattavasti enemmän esillä, näiden rinnalla Vaso on pieni tekijä. Kuuden hallitusvuotensa aikana Komsi on kokenut Turun kaupungin omistajapuolisen ohjauksen varsin ohueksi vaikkakin kehitystä on tullutkin viime vuosina. Pauli Komsi peräänkuuluttaa Turun seudulle enemmän kuntien välistä koordinaatiota ja yhteistyötä mm. siitä kuka tekee ja mitä tekee. Rakentamisessa ja asuntopolitiikassa Turun kaupungilla olisikin opittavaa Vasolta, sillä Komsin mukaan Vaso on yksi harvoja, joissa alueellisuus todella toimii. Vason hallitus on keskusteleva ja aktiivinen Puoluepolitiikka ei Komsin mukaan näy Vason hallituksen työskentelyssä lainkaan. Virallisissa kokouksissa toimitaan asiallisesti ja ammattimaisesti. Kokousten ulkopuolella ns. käytäväkeskusteluissa sitten naljaillaan hyväntahtoisesti virkaveljien kesken yli puoluerajojen. Vason hallitus on Komsin mukaan keskusteleva ja todella aktiivinen, päätöksiä ei ole tehty pureskelematta vaan asioita on aina pyritty tarkastelemaan monelta puolelta. Komsi kertoo usein myös provosoineensa hallitusta keskusteluun, jos tilanne on näyttänyt liian yksimieliseltä. Asioiden tarkasteluun asukasnäkökulmasta ovat suurena apuna olleet hallituksessa toimivat asukasedustajat. Olemme voineet testata heille tuoreeltaan hallituksessa esille tulleita ajatuksia, se on ollut todella arvokasta, Komsi toteaa. Kuuden vuoden aikana on nähty ja tehty paljon Kuuden hallitusvuotensa aikana Pauli Komsi on nähnyt asumisoikeusrintamalla Vason kautta paljon. Hankalin asia on ehdottomasti ollut käyttöasteen muutokset ja markkinakoron laskeminen niin alhaiselle tasolle, että aravakoroilla ei ole ollut mitään jakoa. Tuohon haasteeseen vastaamiseksi on tehty jo paljon työtä, mutta lopullisen ratkaisun löytämiseksi on vielä paljon tehtävää. Merkittävänä asiana Komsin hallituskaudella on ollut Vaso-strategia, josta tehtiin ensimmäinen versio 90- luvun lopulla luvulla strategiaa hiottiin ja uudessa versiossa korostuu Vason pitkäjänteinen toiminta asuntomarkkinoilla. Myös ympäristöasiat ovat nousseet viime vuosina merkittävämmin esille, niin hallituksessa, kuin koko Vasossa ja sen toiminnassa. Vaso yhtiönä on kasvanut merkittävästi, onnistuneimmaksi uudiskohteeksi Pauli Komsi kokee Naantalin puukerrostalon, jonka kaltaista rakennuslinjaa hän kaipaisi enemmänkin Suomeen. Miellyttävintä Vason hallituksessa Pauli Komsin mielestä ovat ennen kaikkea olleet itse ihmiset, joihin on saanut tutustua ja kenen kanssa hän on saanut työskennellä. Lisäksi hänen mielestään on tuntunut äärimmäisen mielekkäältä se, että on saanut yhden yhtiön kautta nähdä asuntopolitiikan kehityksen. Julkinen kuva asosta vaatisi töitä Pauli Komsi on viestinnän ammattilainen. Viestintä on kansainvälistä. Komsin edustaman viestintätoimisto Eurofacts Oy:n erityisaloina ovat Venäjä ja EU-alue. Ammattilaisen silmin katsottuna ei julkisuudessa ole muodostunut oikeanlaista kuvaa itse asumisoikeudesta. Pauli Komsin mielestä tämä vaatisi lisää tärkeisiin sidosryhmiin kohdentuvaa viestintää. Harvalla kunta- tai valtiotason poliitikolla on ajantasaista ja tarkkaa näkemystä siitä, mitä asumisoikeus loppujen lopuksi on, ja mitä mahdollisuuksia se asuntomarkkinoilla tarjoaa, Komsi korostaa. ASRAn tai kaikkien aso-yhteisöjen taholta olisi syytä toteuttaa 2 3 vuoden mittainen monimuotoinen viestintäprojekti niille tahoille, jotka vastaavat mm. rahoista ja koroista. Vaikkakin itse asumisoikeusjärjestelmä olisi vielä hieman tuntematon, on Vason julkisuuskuva hyvällä mallilla. Komsi uskaltautuukin väittämään, että tämän seudun asumisoikeustuottajista Vaso on parhaiten tunnettu. Lisää kohderyhmäviestintää Syksyn markkinointikampanjan lisäksi Komsi peräänkuuluttaa enemmän tarkkaa kohderyhmäviestintää potentiaaliseen käyttäjäkuntaan. Hän leikittelee ajatuksella eronneelle lähtevästä kirjeestä tyyliin älä huoli tyttörukka vaikka mies lähti, Vasolta saat helposti ja edullisesti itsellesi uuden asunnon. Vastaavasti valmistunutta opiskelijaa lähestyttäisiin kirjeellä, jossa opiskelijaboksille jatkumoksi tarjottaisiin asumisoikeusasuntoa. Eläkeläiset voisivat turvatummin asua asumisoikeusasunnoissa ja vaikka matkustella eläkerahoillaan, lapsiperheen kasvavat tarpeet taas tavoitettaisiin äitiysneuvoloiden kautta herkemmin. Tarkennusta asuntopolitiikkaan Turun kaupungin tulisi Komsin mielestä tarkentaa asuntopolitiikkaansa kokonaisvaltaisesti. Hänen mukaansa mm. asumisoikeusasuntojen vastikkeiden pitäisi olla aso-maksun (15 %) verran edullisempia kuin vastaavien vuokra-asuntojen. Vaso on joka tapauksessa elänyt niiden sääntöjen mukaan, jotka omistajataho on sille sanellut. Ylipäätään Turussa on Komsin mukaan loistava asuntotilanne verrattuna muihin Suomen suuriin kaupunkeihin, täältä saa tarvitessaan helposti vuokra-asunnon. Voisi sanoa, että asunnoista on suoranaista ylitarjontaa ja vuokrat ovat liian alhaisia. Komsi kummasteleekin sitä miksi kaupunki haluaa vääristää tätä asuntotilanteen kuvaa rakentamalla lisää vuokra-asuntoja tarjontatason pitäisi olla oikeanlainen ja tasapainossa. Asumisoikeuden on tässä nykytilanteessa vaikea kilpailla vuokra-asumisen kanssa. Tulevaisuuden näkymiä ja kehityssuuntia Valtiolta Pauli Komsi peräänkuuluttaa mahdollisuutta myydä yksittäisiä taloja pois, muuttaen ne joko omistus tai vuokrataloiksi. Osakeyhtiössä on yleensä mahdollisuus myydä kannattamaton osuus pois muita tuottoisia osia kuormittamasta. Komsin mielestä on väärin, että asumisoikeusyhtiössä se ei onnistu. Mikäli tietty kohde on jatkuvasti ongelmallinen tai puutteellisuuden esim. saunattomuuden vuoksi tyhjäkäyttö on jatkuvasti korkeaa, tulisi mahdollistaa talon poismyynti, Komsi toteaa. Pauli Komsi kehittelee mielessään ideaa, jossa Turkuun voitaisiin kaavoittaa puutaloalue vanhaa kunnioittaen. Vaso voisi yhdessä muiden rakennuttajatahojen kanssa suunnitella ja toteuttaa tällaisen esim. Hirvensalon suuntaan niin rivi- kuin omakotitaloalueena. Vanhoja taloja ihaillaan ja muun muassa Portsa on äärimmäisen suosittu alue, miksei voitaisi luoda uutta vastaavaa, Komsi heittää. Puhetta tällaisesta on joskus Vasossa ollutkin, se voisi olla yksi Vason tulevaisuuden haaste. Uusi vuosi uusi hallitus Uuden tammikuussa 2004 aloittavan Vason hallituksen haasteina ovat käyttöasteen korjaaminen, talouden tasapainottamisen jatkaminen ja laatutason ylläpitäminen. Pauli Komsin mukaan lisäksi tiedotus on edelleen tärkeää kuten myös korjauskustannuksiin varautuminen. Hallituksen väistyvänä puheenjohtajana hän lähettää seuraajalleen terveisinä kyseessä olevan sangen mielenkiintoisen näköalapaikan asuntomarkkinoille. Vason tulevaisuus näyttää Komsin mukaan valoisalta. Turku kasvaa ja kehittyy, Vason asunnot ovat hyviä, mikäs siinä on ollessa, hän toteaa. Nämä ovat kuitenkin kivitaloja ja uuden aikakauden puutaloja, eikös niiden arvo vain kasva. Tässä tänään huomenna missä, Pauli Komsi? - Vuosi kerrallaan, mutta Turussa hän hymyilee ja kiittää näistä Vasovuosista. Vason toimisto avartui Vason toimistolla Rauhankatu 4:ssä ahkeroi heinäkuussa remonttiryhmä avartaen ja uudistaen koko tilan. Oven avauksen verran Humalistonkadulle päin siirtynyt toimisto on nyt valoisampi ja ilmavampi. Asuntomyynnin työpisteet ovat sijoitellut niin, että asiakas saa rauhan keskustelulle. Myös vuoroaan odottaville on uudistuksen myötä väljemmin tilaa. Toimiston saneeraus on satsaus myös markkinointiin, sillä toimitilan yleisilme on selkeä käyntikortti asiakkaan silmissä. Mitä jää kaipaamaan asiakas? No ainakin helpompaa kulkua ovista lastenvaunujen kanssa. 5

6 VALINTOJEN TÄYTTÄMÄ VASO-KOKOUS Syksyisin Vaso-kokouksessa talousasioiden ja toimintasuunnitelmaesityksen lisäksi tehdään valintoja YTEn erovuoroisista jäsenistä. Tänä vuonna oli valittavana pitkästä aikaa myös Vason hallituksen asukasedustajat. Aivan yllätyksittä eivät valinnat sujuneet, vaan niin YTE kuin Vason hallitus saivat riveihinsä uutta vahvistusta. Liekö syynä synkkä ja sateinen marraskuun ilta kun paikalla ei kolmannesta enempää Vason kohteista ollut edustettuna. Toivottavasti syynä ei ainakaan ollut piittaamattomuus kokousta kohtaan. 37 kohteensa edustajan lisäksi paikalla olivat tuttuun tapaan mm. Vason henkilökuntaa, isännöitsijätoimistojen edustajat ja YTEn jäsenistöä. Kokous ruotuun vanhan kaavan mukaan Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki toivotti kokousväen tervetulleeksi, esitteli paikalla olevat muiden tahojen edustajat ja avasi lailliseksi ja päätösvaltaiseksi todetun kokouksen. Asialistalla olleen järjestäytymisen jälkeen kokouksen puheenjohtajaksi valittu YTEn puheenjohtaja Pekka Paatonen tarttui nuijan varteen. Samalla nuijankopautuksella Paatosen kanssa kokouksen sihteeriksi oli valittu Vason hallintopäällikkö Teija Lamminen. Toisen kopautuksen päätöksellä pöytäkirjan aikoinaan tarkistavat Tero Koskinen ja Sari Koskinen, molemmat YTEn jäseniä. Pöytäkirjan tarkastajien harteille sälytettiin myös ääntenlaskijoiden mahdollinen toimi. Pekka Paatonen YTEn puheenjohtajana antoi YTEn kertomuksen Vasokokoukselle tiedoksi. Kertomus on luettavissa toisaalta tästä lehdestä. Kertomuksesta nousi kuitenkin muutama asia niin selkeästi ylitse muiden, että mainittakoon ne tässä vaikka referaattina kertomuksesta. Viimeinkin on nimittäin näkyvissä valoa tunnelin päässä; aravalainaehtoja jopa kahteen otteeseen rukattuaan on valtio saanut luotua tunnelman, jossa on odotettavissa suoranaisesti uutta draivia käyttöasteen muutokseen. Uusia voimia YTEen Kuten joka syksy, myös tänä syksynä oli edessä YTEn valinnat. YTEn puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti jatkamaan Pekka Paatonen, niinikään jatkoa varapuheenjohtajuudelleen sai Hannu Heikkilä. YTEssä on 16 jäsentä, joista kahdeksan on vuosittain erovuorossa toimikauden ollessa kaksi vuotta. Erovuoroisista YTEn jäsenistä jatkamaan valittiin Pekka Paatonen, Esa Jäntti ja Sari Koskinen. Lisäksi valituksi tulivat nykyisen YTEn varajäsenet Pekka Mikkilä ja Helena Strandén-Mustikkamaa sekä uusina tulokkaina Mikko Hirvonen Pihapolusta, Tiina Tång Ragnarinkivestä ja Anneli Raulos Ahterikadulta. YTEn varajäsenten toimikausi on vuoden mittainen, joten kaikki neljä paikkaa täytettiin uudelleen. Vuodelle 2004 varajäseniksi nimettiin Tuire Kähkönen, Kari Rahkala, Virpi Laine sekä Ismo Vidberg. Näistä neljästä vain Virpi Laine on uusi nimi vaikkakin hän toimii jo ahkerasti mukana YTEn ympäristöryhmässä ja on tuttu myös Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistosta. Vason hallituksen asukasedustajalta odotetaan pätevyyttä Ennen kuin Vason hallituksen asukasedustajaehdokkaita päästiin nimeämään kertoi toimitusjohtaja Peltomäki lyhyesti mitä tämä luottamustoimi käytännössä pitää sisällään. Hallitustehtävään suostuvalta edellytetään mm. pätevyyttä, aikaa, objektisuutta yhtiön asioihin sekä riippumattomuutta. Täytettävänä oli kaksi varsinaista ja yksi varajäsenen paikka. Ehdokasasettelun jälkeen, ennen valintaa jokainen ehdolle asetettu henkilö sai tilaisuuden pitää lyhyen esittelypuheen niin itsestään kuin intresseistään hallituspaikkaan. Mitään poliittisia puheenvuoroja ja katteettomia vaalilupauksia ei kuultu vaan ehdokkaat rehellisesti ja lyhyesti kertoivat kuka ja mitä on. Ehdolle nostettuina puheenvuoronsa käyttivät Keijo Tapper, Raimo Kurki ja Pekka Paatonen. Vason toimitusjohtaja kertoi lyhyesti poissaolleen Timo Sihvosen taustasta. Varajäsenehdokkaat Tuire Kähkönen ja Esa Asukkaiden edustajat Vason hallitukseen valittiin äänestyksellä. Hannu Heikkilä äänestää, ääntenlaskijoiden Sari Koskisen ja Tero Koskisen valvoessa toimitusta taustalla sekä Teija Lammisen ja Pekka Paatosen pitäessä kirjaa. Syksyn Vaso-kokous pidettiin Turun keskustassa Svenska Klubbenilla. Puheenvuoroa käyttää Keijo Tapper. Jäntti antoivat myös omat esittelynsä. Suoritetun äänestyksen jälkeen Vason hallitukseen asukasedustajaksi tulivat valituksi uutena Raimo Kurki Turusta 16 äänellä ja jatkamaan Keijo Tapper Kaarinasta 12 äänellä. Varajäseneksi valittiin Turusta Tuire Kähkönen 23 äänellä. Toiminta ja talous näyttävät valoisalta Asukkaiden valitsemaksi valvojaksi valittiin jatkamaan Osmo Valovirta tilintarkastustoimisto Ernst & Young Oy:stä. Yhäkin peräänkuuluteltiin toimeen edustajaa asukkaiden joukosta. Vason toimitusjohtaja kertoi toimintasuunnitelmasta vuodelle 2004 kalvonipun kera. Tämän toisaalla kokonaisuudessaan luettavissa olevan selvityksen mielenkiintoisina poimintoina voisi mainita vuonna 2004 olevan haussa asumisoikeuden tarjonnan ja kysynnän tasapaino. Myös ympäristöasiat ovat huomattavasti vahvemmin esillä toimintasuunnitelmassa ensi vuodelle. Vason hallintopäällikkö Teija Lamminen kertoi melko positiivishenkisiä talousuutisia. Kiitos valtion toimien, vastikkeiden korotuspaineet ovat helpottaneet huomattavasti ja ensi vuonna ei korotuksiin jouduta poikkeuksellisesti jopa 61 kohteessa aiempien muutaman sijaan. Tyhjäkäytön korvaus ja luottotappiot ovat kuitenkin kasvava menoerä kuten korjaukset, joihin tullaan vuosittain varaamaan enenemässä määrin. Laajakaista toiveena ja tyhjäkäyttö murheena Toimitusjohtaja kertoi tilanteesta laajakaistamarkkinoilla, jossa odotellaan uutta hintakilpailua. Kaarinassa Olavintyttäreen ollaan rakentamassa kokeiluluontoisena HomePNA-tekniikkaan perustuvaa verkkoa. Näiden asioiden lisäksi keskustelua herätti myös tyhjäkäytön ongelmat ja keinot niiden kuriin laittamiseksi mm. asuntojen viihtyvyyden lisäämisellä parvekelasein. Korkealentoisempana ehdotuksena kuultiin vaihtoehto vastikkeiden alentamisesta korkojen poismaksun sijaan. Yleisesti ihmeteltiin missä vika kun tietty kohde ei myy. Tämä markkinoinnin ja tyhjäkäytön ongelmavyyhti keskusteluttaa YTEä jatkuvasti. Mitään viisasten kiveä kun ei vieläkään ole keksitty ongelmien ratkaisemiseksi. YTEn toiminta vuonna 2003 Lainaehtojen parantuminen otettiin innolla vastaan YTEssä YTEssä on voitu nyt loppuvuonna todeta ensimmäistä kertaa moneen vuoteen valoa näkyvän tunnelin päässä! Alkuvuonna tapahtunut aravalainaehtojen korjaaminen sai jatkoa syyskuussa, kun vuosimaksun korotus jatkossa määräytyy enintään inflaation suuruisena ja korot laskivat lähelle markkinakorkojen tasoa. Nämä toimenpiteet johtavat tilanteeseen, jossa suurimmassa osassa Vason kohteita käyttövastikkeet eivät nouse , ja niissä kohteissa joissa ne nousevat, korotus on erittäin maltillinen johtuen lähinnä hoitopuolen menoista. Asumisoikeusjärjestelmää on kuluvana vuonna kehitetty myös toisella tavalla, kun työnsä päättänyt eduskunta hyväksyi voimaan tulleen asumisoikeuslain uudistuksen. Asumisoikeusjärjestelmän kehittämistyö ei kuitenkaan pysähdy tähän, sillä ympäristöministeriön työryhmä on saanut maaliskuussa esityksensä valmiiksi. Asian jatkovalmistelu jää Vanhasen hallituksen tehtäväksi. Vason asukkaatkin ovat omalta osaltaan olleet vaikuttamassa näihin uudistuksiin mm. Vaso-kokousten ja YTEn antamien lausuntojen ja yhteydenottojen kautta. Kun vuoden alussa oli vielä voimassa aravalainaehdot, joiden mukaan vuosimaksua korotettiin heinäkuun inflaatioon + 1 %:n verran, niin nyt uudistusten jälkeen vuosimaksua voidaan korottaa enintään heinäkuun inflaation verran, joka kuluvana vuonna oli 0,5 %. Aravalainojen korko lasketaan uudistusten jälkeen seuraavasti: koron perusosaan 1,95 % lisätään heinäkuun inflaatio 0,5 %, jolloin korko on yhteensä 2,45 %, mikä on jo varsin lähellä markkinakorkoja. Vuosimaksun määräytyminen vaikuttaa välittömästi käyttövastikkeisiin alentaen niiden korotuspainetta. Korkojen vaikutus tuntuu pidemmän ajan kuluessa pääomamenojen ja sitä kautta myös käyttövastikkeiden korotuspaineiden helpotuksena, koska aravalainaehtojen korjaus tuntuu ennen kaikkea aravalainojen 6

7 YTEn puheenjohtaja Pekka Paatonen raportoi Vaso-kokoukselle vuoden tapahtumista, joista merkittävin on asumiskustannusten nousun kevennykset. lyhennysten varhaistumisena, mikä puolestaan keventää asumisoikeustaloja omistavien yhtiöiden, kuten Vason, tasetta. Lainojen lyhennykset ja poistot lisääntyvät Kun vuosimaksun suuruus Vason kohteissa on keskimäärin 5,4 %, niin korkojen alentuminen viime vuoden noin 5 %:sta ensi vuoden 2,45 %:iin merkitsee 2,95 %:n lyhennyksiä ja samalla poistoja, kun Vasossa poistot kirjataan taseeseen lainojen lyhennysten suuruisena. Tasetta keventää osaltaan myös asumisoikeuslain uudistus, jossa nyt sallitaan myös vapaarahoitteisten asumisoikeustalojen rakentaminen ja asumisoikeusmaksujen kirjaaminen omaan pääomaan taseessa. Toivottavasti nyt aravalainaehtojen uudistusten jälkeen saadaan piste käyttöasteen laskulle, joka viime vuosina on koettu. Vason keskimääräinen käyttöaste oli vuoden 2002 tilinpäätöksen mukaan laskenut 95,7 %:iin, kun se vuotta aikaisemmin oli 97,5%. Käyttöaste pysyi hyvänä aina vuoteen 2000 asti, jolloin se oli vielä 98,1 %. Käyttöasteen aleneminen keskustelutti YTEä edellisten vuosien lailla myös kuluneena vuonna. YTE ilmaisi huolensa käyttöasteen alentumisen johdosta ja halusi kiinnittää huomiota edelleen vapautuvien ja tyhjien asuntojen markkinoinnin tehostamiseen varsinkin Pernossa ja Naantalissa. Markkinointia onkin kuluvana vuonna tehostettu, mutta samalla kun on saatu uusia asukkaita muuttamaan sisään Vason kohteisiin, on lähtömuutto ollut edelleen voimakasta. YTEn työryhmät toimivat Paitsi että YTE kokoontuu noin kuusi kertaa vuodessa, sen toiminta tapahtuu myös neljän työryhmän puitteissa. YTEn työvaliokunta, jota YTEn puheenjohtajana vedän, käsittelee talousasioita. Tänä vuonna se on talousasioiden ohella käsitellyt myös asukasdemokratian tilaa Vaso-yhteisössä. Asukasdemokratian tilaa pohdittaessa apua on saatu asukastoimikuntien puheenjohtajille suunnatusta kyselystä. Työvaliokunta myös haastatteli muutamia korkean käyttöasteen omaavien ja aktiivisiksi havaittujen kohteiden asukastoimikuntien puheenjohtajia. Haastattelussa ja pohdinnoissa nousivat esille nykyisten pelisääntöjen toimivuus. Nyt syksyn Vasokokouksen lähestyessä työ on vielä kesken, mutta pohdinnat tähtäävät hyvän asumisen mallin löytymiseen Vasossa. Esillä on ollut ajatus kertaluonteisesta sarjasta alueellisia Mini-Vaso-kokouksia asukasdemokratian edistämiseksi ja asukastoimikuntien yhteistyön edistämiseksi. YTEn kritiikkiryhmän perustehtävänä on aivan YTEn alkuajoista lähtien ollut antaa asukkaiden näkökulmasta lausunto asuntojen suunnittelijoille. Kritiikkiryhmän vetäjä on vaihtunut kuluvan vuoden alusta, kun Hannu Heikkilä otti ryhmän vetovastuun sen pitkäaikaisen vetäjän Jari Tschernijn sijaan. Mutta koska uusien kohteiden piirustuksia ei ole tullut kuluvana vuonna arvioitavaksi, ei kritiikkiryhmä ole kokoontunut tänä vuonna. Asukkaiden edustajina Vason hallituksessa tulevat toimimaan seuraavan kolmen vuoden ajan Keijo Tapper (vas.), Tuire Kähkönen (varajäsen) ja Raimo Kurki. Kähkönen ja Kurki ovat uusia valintoja. YTEn inforyhmä on vastannut yhdessä Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäen kanssa Kotivasolehden toimittamisesta. Ryhmän vetäjänä on toiminut Ari Pikkarainen. Lehti on ilmestynyt kaksi kertaa vuodessa. Inforyhmä (YTEn sihteeri ) on myös ylläpitänyt YTEn asukassivuja Vason internetsivuilla ja vastannut YTEn sähköpostiin ositteessa YmpäristöAski herätti ympäristötoimikunnan YTEn ympäristötoimikunnan toimintaa on kuluvana vuonna saatu viriämään uudelleen. Ryhmän vetäjänä on toiminut Pekka Mikkilä. Toimikunta on kuluvana vuonna kiinnittänyt huomiota YmpäristöAskin eli Suomen Kuntaliiton, AS- RAn, ympäristöministeriön ja Efektia Oy:n Ympäristöasioiden hallinta asuinkiinteistöyhteisöissä -projektin tavoitteiden edistämiseen Vason kohteissa. Keijo Tapper jatkaa edelleen yhdessä Timo Sihvosen kanssa Vason asukkaiden edunvalvontaa Vason hallituksen jäseninä ja Jari Tschernij hallituksen varajäsenenä. Vason hallituksen toimikausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Asukkaiden valitsemana valvojana tilintarkastajan valtuuksin toimi vuonna 2003 KTM Osmo Valovirta tilintarkastustoimisto Ernst & Young Oy:stä, koska yhtään asukasta ei ilmoittautunut halukkaaksi valvojan tehtävään pitkäaikaisen valvojan Leena Helvan luovuttua tehtävästä. Vason hallitus päätti luovuttaa Leena Helvalle Vaso-plootun kiitoksena pitkäaikaisesta työstä asukkaiden hyväksi. Vaso-plootu lahjoitettiin hänelle YTEn syyskuun kokouksessa. Pekka Paatonen YTEn puheenjohtaja YHTEISTYÖELIN 2004 Varsinaiset jäsenet Puheenjohtaja Pekka Paatonen koti , työ , Saarenmaankatu 17 B 5, Turku, Varapuheenjohtaja Hannu Heikkilä koti , Finnberginkatu 26 A 2, Turku Pekka Förbom Kotkankatu 4 B 29, Turku Mikko Hirvonen Kotikoivunkatu 4 A 2, Turku koti , Lankakatu 2 E 13, Littoinen, Esa Jäntti Rauninaukio 2 A 11, Turku Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, Turku Tero Koskinen koti Pääskynlento 6 C 15, Turku Raimo Kurki Kielokuja 3 B 8, Turku Airi Mattsson koti Lipunkantajankatu 5 B 31, Turku Pekka Mikkilä koti , Palettikatu 6 A 2, Turku Juha Näkkilä koti Hoviherrankatu 7 B 47, Kaarina Ari Pikkarainen koti Saarenmaankatu 17 D 14, Turku Anneli Raulos Ahterikatu 10 B 35, Turku Helena Stranden-Mustikkamaa Puutakuja 3 C 17, Turku Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, Turku Varajäsenet Tuire Kähkönen koti , , Pohjanmaankatu 3 A 1, Turku Kari Rahkala Kaharinkatu 6 B 7, Turku Virpi Laine Kaharinkatu 6 D 17, Turku Ismo Vidberg Löytänänkatu 1 A 6, Turku Hallituksen asukasedustajat Raimo Kurki Kielokuja 3 B 8, Turku Keijo Tapper koti , Hoviherrankatu 7 D 86, Kaarina, Tuire Kähkönen koti , , Pohjanmaankatu 3 A 1, Turku Valvoja Vasossa Osmo Valovirta , Ernst & Young, Linnakatu 3 a B, Turku 7

8 Huoneistokohtainen vedenmittaus tuo tasapuolisuutta taloon Kansainväliseen ns. Kioton sopimukseen ja EU-sopimuksiin pohjautuva asuinkiinteistöalan energiansäästösopimus tekee tuloaan Vasoon. Tähän pohjautuen Vaso edellyttää siirryttävän huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen kaikissa kohteissa, joissa se on mahdollista. Tämä tulisiakin tunteita herättänyt käytäntö on oikeudenmukaisin tapa toimia, jokainen maksaa itse sen mitä hanastaan juoksuttaa. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen tavoitteena on alentaa mm. veden ominaiskulutusta vuoden 1998 tasolta 10 % vuoteen 2008 ja 15 % vuoteen 2012 mennessä. Luonnollisin keino pyrkimisessä kohti asetettuja tavoitteita on siirtyä huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen kaikissa Vason kohteissa. Muutamaa kohdetta lukuun ottamatta kaikki Vason kohteet siirtyvät tähän käytäntöön maaliskuun alusta. Joissain kohteissa vedenmittaus ei ole mahdollista huoneistokohtaisten mittarien puuttuessa. Vastikkeet eivät nouse vesiennakon myötä Vaikka kohde-esittelyssä ilmoitetaankin veden sisältyvän vastikkeeseen ei huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen siirtyminen aiheuta vastikkeenkorotuksia. Todellisuudessa vesiennakko sisältyy nyt jo joko neliöperusteisesti kohteen vuosikulutuksen tai henkilömäärän mukaan laskettuna ns. piilosummana kokonaisvastikkeeseen. Tämä malli ei kuitenkaan ole oikeudenmukainen kaikille. Huoneistokohtaisessa vedenmittauksessa jokainen maksaa oman todellisen kulutuksensa mukaan. Mahdollisesti voidaan joutua maksamaan tasausta todellisen kulutuksen ja ennakon välisen erotuksen verran, mutta kyseessä on siis vain itsestä riippuva ja oma kulutus. Toisaalta voidaan säästäväisellä vedenkäytöllä saada palautusta vesiennakoista. Ideaali tilanne niin asukkaan kuin kohteen kannalta on, kun veden laskutus ja kulutus ovat nollatasolla eli rahan liikuttamiseen ei tarvitse ryhtyä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että esimerkiksi ison perheen asuessa suhteessa pienessä asunnossa, voi käydä niin, että neliöperusteinen vesiennakko ei riitä kattamaan todellista kulutusta. Tällaisessa tilanteessa, jossa on ennakoitavissa asukkaalle aiheutuvan kohtuuttoman korkeat tasauslaskut voidaan kyseiselle asunnolle lasketuttaa isännöitsijän toimesta lähempänä todellisuutta oleva ennakkosumma. Siirryttäessä huoneistokohtaiseen veden kulutuksen mittaukseen, sopii silti kasvattaa ammetta lapsen kasvaessa. Kyseessä on kuitenkin etukäteen isännöitsijän kanssa neuvoteltava erikoistapaus, itse ei pidä mennä varastoon maksamaan vesimaksuja palautuksen varmistaakseen. Ennakko pääsääntöisesti 0,45 / jyv. m 2 Huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen siirtymisen myötä muuttuvat vastikelaput hieman sisällöltään. Jatkossa niihin tullaan merkitsemään bruttovastikkeesta eriytetty vesiennakon osuus erikseen. Myös Kela huomio tämän vesiennakon asumistukea määriteltäessä tai vuositarkastuksen yhteydessä. Pääsääntöisesti vesiennakko on 45 senttiä, se suoritetaan asunnon jyvitysneliöiden mukaan vastikkeen ohessa. Se ei vaikuta voimaan tuleviin vastikkeisiin. Muutamassa Vason kohteessa vesiennakkomaksu poikkeaa tästä hieman, mikä johtuu kohteen erikoisjärjestelyistä tai kunnan edullisemmasta vedestä. Tasauslasku toimitetaan kahdesti vuodessa mittareiden luennan tapahtuessa pääosin joulukuun ja kesäkuun viimeisenä päivänä. Vuonna 2004 mittarit luetaan myös helmikuun lopulla, jolloin saadaan tärkeät alkulukemat. Lämpimään veteen sitoutuu lämpöenergiaa Kylmän veden hinta tullaan laskuttamaan kunnan kohteelta laskuttaman kylmän veden hinnan mukaan, se sisältää tietysti jätevesimaksut ja perusmaksun tapaiset tekijät. Kun kunnan vesijohtoverkostosta virtaava vesi lämmitetään kiinteistön putkissa kulkevaksi lämpimäksi käyttövedeksi, tarvitaan lämpöenergiaa, joka hankitaan joko kaukolämpönä tai tehdään kohteen omassa lämpökeskuksessa kevyestä polttoöljystä. Yhden kylmävesikuution lämmittämiseen tarvitaan 0,058 MWh (megawattituntia) energiaa. Kuumavesilitran tai -kuution hinta saadaan laskettua kohteen käyttämän energiamuodon hinnasta, mukaan lukien myös perusmaksut. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta se on vain yksinkertaista laskentoa polttoöljylitrat saadaan myös muutettua megawattitunneiksi. Useammanlaista mittarityyppiä ja mittaustapaa Vason kohteissa on käytössä neljää eri tapaa mitata veden kulutusta. Vanhimmissa kohteissa, joita on vain kourallinen, ei huoneistokohtaisia mittareita ole lainkaan, joten niissä vesi sisältyy jatkossakin vastikkeeseen ilman erillisiä ennakkomaksuja. Osassa Vason kohteita on käytössä vain kylmävesiputkeen liitetty huoneistokohtainen mittari. Näissä kohteissa täytyy lämpimän veden kulutuksen määrittelyyn soveltaa yleistä laskutapaa, jossa oletetaan asuntojen kokonaisvedenkulutuksesta 60 % olevan kylmää ja 40 % lämmintä vettä. Näin ollen lämpimän veden kulutus saadaan kertomalla kylmän veden kulutus suhdeluvulla 2/3. Yleisimmässä vedenmittauksen mallissa asuntojen niin kylmä- kuin lämminvesiputkissa on mittari. Tällöin saadaan mitatuksi joka asunnosta todellinen kulutuslukema. Uusimmissa kohteissa on kaukoluettavat vesimittarit. Näin asukkaan ei tarvitse lukea itse mittareitaan sen tapahtuessa esimerkiksi pannuhuoneessa sijaitsevien mittareiden kautta. MUISTA, ETTÄ VAIKKA HUONEISTO- KOHTAISEEN VEDEN- MITTAUKSEEN SIIRRYTÄÄNKIN, EI ITSE VASTIKE NOUSE TÄSTÄ SYYSTÄ!!!! Kulutustaan voi seurata jo nyt Mikäli huoneiston vesimittari sijaitsee niin, että se on asukkaan luettavissa, voi oman kulutuksen laskea itsekin. Ettei ensimmäinen tasauslasku tulisi aivan yllätyksenä, kannattaakin tarkkailla kulutustaan jo nyt. Joulusiivouksissa ja joulunajan saunomisessa vettä kuluu reilusti joulukuun ajan kulutustaan seuraamalla pystyy jo hieman ennakoimaan seuraavan vuoden tulosta. Kylmä ja lämmin vesi hinnoitellaan erikseen. Lämpimän veden hinta vaihtelee talokohtaisesti lämmitysjärjestelmän ja mm. kaukolämpöhinnan mukaan, joten vesimaksun omatoimiseen arviointiin ei pysty tässä antamaan tarkkoja summia. Kylmän veden hinta määräytyy kunnan tariffin mukaan. Isännöitsijältä voi tiedustella oman kohteensa lämpimän ja kylmän veden hintoja. Huoneistokohtainen vedenmittaus on myös ekologinen vaihtoehto Veden säästämiseen ja taloudelliseen kulutukseen ei saisi olla syynä vain se, että siitä maksetaan huoneistokohtaisesti. Monesti kuitenkin ikävä totuus on se, että vasta jokaisen maksaessa omasta vedenkulutuksestaan, itse sitä tulee tarkkailtua eri tavalla. Pitkällä aikavälillä kulutustottumusten muuttuessa syntyy säästöä kyseessä on siis myös ekologinen vaihtoehto. Ekologiselta kannalta katsottuna ei ole oikein, että omaa vedenkulutusta pihtaillaan, mutta talon yhteisistä hanoista päästellään surutta vettä virtaamaan. Jokaisen onkin syytä mennä itseensä ja tutkailla niin oman kuin yhteisen veden käyttöään. Mittareiden lukeminen ei vielä ole ekologista todelliset teot sen sijaan ovat. FAKTOJA HUONEISTOKOHTAISESTA VEDENMITTAUKSESTA: Vesimaksu suoritetaan ennakkoon jyvitysneliöiden mukaan. Kylmä ja lämmin vesi hinnoitellaan erikseen. Mittarit luetaan kahdesti vuodessa. Huoneistokohtaisessa vedenmittauksessa jokainen maksaa oman todellisen kulutuksensa mukaan. Huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen siirtyminen ei vaikuta voimaan tuleviin vastikkeisiin. Vesiennakko on pääsääntöisesti 0,45 / jyv.m 2. Seuraa mahdollisia vuotoja, pienikin vuoto esim. wc-pöntössä maksaa vuositasolla paljon. Ilmoita vuodoista viipymättä! MÄRKÄÄ MATEMATIIKKAA: Mikäli asuntosi mittarit ovat itse luettavissa, voit seurata omaa kulutustasi jo nyt. Ota lukemat ylös esimerkiksi kahden viikon välein. Laske erotuksesta viikkokulutus. Laskemalla nämä luvut yhteen saat tietää kahden viikon kulutuksen l/hlö/vrk seuraavan laskukaavan mukaan: (lämminvesi + kylmävesi) : perheen henkilöluku : 14 vrk x m 3 on siis 1000 litraa vettä. Tässä esimerkkilaskelma: 5-henkinen perhe on kuluttanut kahdessa viikossa lämmintä vettä 3,392m 3 ja kylmää vettä 6,425m 3. Tällöin laskukaava menee seuraavasti; (3, ,425) : 5 : 14 x 1000 = 140 l / hlö / vrk Samalla tavalla voi laskea vuosi- ja kuukausikulutuksen pitää vain muuttaa 14 vuorokauden tilalle 356 tai 30 vuorokautta. 8

9 10-vuotias Vaso-talo tarkastetaan Taloissa ja tontilla tehdään 10-vuotistarkastus, kun kiinteistön käyttöönotosta on kulunut 10 vuotta. Tarkastus tehdään kesäaikaan, jolloin nähdään myös miten nurmikot, pensaat ja puut voivat. 10-tarkastuksessa pyritään luomaan yleisilme kiinteistöstä. Talot ovat yksilöitä valmistuessaan ja myös yksilöllisiä toimiessaan asukkaiden käytössä. Aina ei voi sanoa, että kerrostalot käyttäytyvät vuosien mittaan tietyllä tavalla ja rivitalot tietyllä, eroja on. Raision Kerttulaan kesäkuussa 1993 valmistunut Kerttulanniitty on viime kesällä tehdyn 10-vuotistarkastuksen perusteella ikäisekseen hyvässä kunnossa. Tarkastusten yhteydessä asukkaat ovat joskus saaneet virheellisen käsityksen, että tarkastuksella kerätään yksittäisiä vikoja ja 10-tarkastuksen jälkeen tullaan tapetoimaan ja maalaamaan asuntoja. Sitä ei ole kysymys. Välitöntä korjausta vaativat viat toki korjataan, mutta muuten kerätään perustietoa kiinteistön tilasta. Vasossa on koko toiminnan ajan ajateltu, että merkittävämpiä peruskorjaustyyppisiä remontteja tehdään, kun talot ovat 20 vuotta vanhempia. Siihen asti ja toivottavasti paljon pitempäänkin toimitaan vuosikorjauksia tekemällä. 10-tarkastuksen tarkoituksena onkin antaa tietoa tulevien vuosikorjausohjelmien pohjaksi. Asukasta toivotaan paikalle Tarkastuksessa ovat paikalla talon isännöitsijä, kiinteistöhuoltoyhtiön edustaja, asukastoimikunnan edustaja ja Vason edustaja. Kun tehdään asuntojen tarkastuksia, on toivottavaa, että myös asukas on paikalla. Työ, lomamatka jne saattaa sen kuitenkin estää. Silloinkin asukas voi välittää terveisensä tarkastusryhmälle etukäteen jaetun vastauslomakkeen välityksellä. Paikalla olevien asukkaiden kanssa on kuitenkin mukava vaihtaa muutama sana laajemminkin asumiseen liittyen, aina juttu ei liity ja pysy pelkästään keittiön kaapistojen kunnossa tai makuuhuoneen tapeteissa. Tarkastus aloitetaan tontilta. Selvitetään tontin rajat, katsotaan miten pensaat ja puut kasvavat, mikä on leikkipaikan ja sen välineiden kunto, miten pysäköintialue voi, entä asfaltoidut tai muuten päällystetyt kulkureitit tontilla, onko asfaltissa korjausta vaativia painumia, ovatko sadevesi- tai muut kaivonkannet korkealla vuosien mittaan painuneen maan takia. Toimiiko pihasuunnitelma? Aina alkuperäinen arkkitehdin laatima pihasuunnitelma ei toimikaan, joten on syytä muuttaa kulkureittejä luonnollisemmaksi, poistaa tai uudistaa istutuksia. Jätekatokset tarkistetaan. Ne ovat yleensä kovalla koetuksella ja siisteyden ylläpitämien jäteastioiden ympärillä vaatii huolenpitoa, mietitään porukalla onko jätelajittelu ja kompostointi toiminut, missä kunnossa ja minkälaista huoltoa jäteastiat vaativat, voisiko lajittelua petraamalla poistaa yhden 600 litran sekajäteastian? Se olisi selvää säästöä! Ympäristöasiat ovat monella tavalla esillä tarkastuksen aikana. Seuraavaksi tarkastetaan rakennusten julkisivut, vesikourut ja rännit. Katoille ei lähdetä kiipeilemään, mutta oletamme, että huoltomies tai asukastoimikunnan edustaja osaa kertoa milloin rännit on puhdistettu ja ovatko kattotiilet tai katot muuten ehjiä. Talojen julkisivujen kunto syynätään. Huoltomaalauksia on jo usein tehtykin ja niille on jatkoa suunniteltu, betoni- ja tiilijulkisivut ovat olleet pääasiassa hyvässä kunnossa. Tarkastus jatkuu sisätiloissa, jolloin käydään tutustumassa pyörävarastoihin, väestönsuojaan, asukkaiden kerhotiloihin ja muihin yhteisiin tiloihin sekä kiinteistön lämpökeskukseen. Vason asukkaat tekevät paljon talkoo- ja muuta yhteistä työtä, jolloin pyörävarastot usein siivotaan romutavarasta ja silloin tilaa riittää käytössä oleville pyörille ja muille ulkoiluvälineille. Kerrostaloissa rappukäytävien ja hissien kunto tutkitaan. Huolellisella asumisella ja siivouksella on paikat Kiinteistön 10-vuotistarkastuksessa ovat mukana myös asukkaiden edustajat. Kerttulanniityn asukastoimikuntaa edustivat Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäen kanssa elokuussa tehdyssä tarkastuksessa Terttu Koivisto ja Marja Lehtinen. pidetty kunnossa, mutta monesti sisääntulokerroksen seinille onsyytä tehdä lähiaikoina pintamaalaus, jotta 10 vuoden aikana kertyneet kolhut peittyvät. Tarkkana on oltava, ettei kerralla hissiin ahtautuva tarkastusryhmä jumiuta nostolaitetta kerrosten väliin matkalla ylimpään kerrokseen. Asuntokohtainen palaute on lähtökohta Asunnot tarkastetaan asukkaiden antamien palautelomakkeiden perusteella. Jos viestiä ei ole tullut, on ryhmä tutkain, joka pyyhkii asunnon seinät ja lattiat, tutkii kaapistojen saranat ja ovet sekä saunan lauteet. Kylpyhuoneen kaakelit ja lattiamatot koputellaan etsien kopo-laattoja ja -mattoja, parvekkeen tai takapihan ovet avataan ja suljetaan testimielessä. Yleensä kaikki on siististi asutun näköistä ja asiat kunnossa. Yleisimpiä muistiin kirjattavia asioita ovat tihkuttava keittiön vesihanan tiiviste ja vain vähän vuotava wc-pytty, mitä asukas ei ole itsekään huomannut. Suurempina huomioina saattaa olla liimauksistaan irti oleva kylpyhuoneen lattiamatto tai kaakeli, joka pitää korjata nopeasti, ettei pääse syntymään vakavampaa kosteusvahinkoa. 10-vuotistarkastuksen lopputuloksena on syntynyt yleiskuva kiinteistön kunnosta ja luettelo asioista, jotka on otettava huomioon seuraavien vuosien talousarvioita ja huoltoohjelmia laadittaessa sekä yleensä muutama asia, jotka huoltomiehen pitää hoitaa seuraavan viikon aikana. Myrskylässä tuulee Myrskylän miehet raivasivat villiintynyttä vesakkoa ja pilkkoivat isompia puita grilliklapeiksi. Turun Hirvensalossa Haarlassa sijaitsevassa Vason Myrskylässä ylläpidetään talkooperinnettä. Piha-alueet hoidetaan asukkaiden yhteisvoimin sekä keväisin että syksyisin. Yhtiön alueella eivät pensaat rehota eivatkä rikkaruohot juhli. Reipas tekemisen meininki on vuosien varrella muokannut yleisetkin alueet harvinaisen siisteiksi. Myrskylän syystalkoiden päätteeksi saatiin ruokaa ja juomaa parhaassa seurassa. Varsinaisten talkoiden lisäksi asukkaat ovat tarpeen vaatiessa osallistuneet erilaisiin projekteihin; sähkökaapelikaivannon kaivuu miesvoimin, aitojen maalaukset, leikkipaikan salaojitus yms. Sosiaalinen kanssakäyminen on myös tärkeä osa tällaista toimintaa, sillä hyvän hengen luominen asuntoyhtiöön on jokaisen asukkaan etu. Ahkeran talkooväen palkkana on hyvän mielen lisäksi grilli-iltamat, joissa voi nauttia ruokaa ja juomaa mukavien naapureiden kera. Aktiivinen ja demokraattinen asukastoiminta on luonut alusta asti hyvän pohjan yhteiselle toiminnalle. Uudet asukkaat ovat myös innostuneet avoimesta ja rennosta toiminnasta, johon voi ottaa osaa omien kykyjensä ja halujensa mukaan. Kiinteistömme nimestä huolimatta Myrskylässä puhaltaa ennemminkin lempeä pasaatituuli kuin hurja puhuri. Petri Hällfors asukastoimikunnan pj Hirvensalon Haarlassa Myrskylän talkoissa tehtiin kompostorille haketta omista tarpeista. 9

10 Asuinkiinteistölle luotiin ympäristöasioiden hallintamalli Ympäristöasioiden hallinta asuinkiinteistöyhteisöissä eli YmpäristöAski-projektin päätösseminaarissa Turussa 3. kesäkuuta 2003 vedettiin yhteen kaksi vuotta kestäneen projektin aikana saavutettuja tuloksia ja nautittiinpa myös nukketeatterista. Painavaa ja tärkeää faktaa ympäristöasioista olivat kertomassa mm. ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi ympäristöministeriöstä, Timo Heinonen ASRA ry:stä ja Ahto Aunela Tampereen vuokratalosäätiöstä. Vaso oli mukana valtakunnallisessa projektissa muutaman muun asuinkiinteistöomistajayhtiön kanssa. Projektin päätöstilaisuus alkoi Aurajoen varressa Sigyn-salissa lehdistölle suunnatulla tiedotustilaisuudella ja lounaalla. Paikalla olivat kuvaamassa uutismateriaalia myös Lounais-Suomen alueuutiset. Turun kaupungin puolesta seminaariin osallistujat toivotti tervetulleeksi apulaiskaupunginjohtaja Olli A. Manni kertoen Turkua kiinnostavan kaiken tämän kaltaisen toiminnan ja kestävän kehityksen olevankin käytössä koko kaupungissa. Turussa yli asuntoa on mm. vapaaehtoisen energiansäästösopimuksen piirissä ja myös ympäristötilinpäätös on saanut arvostusta. Ympäristöasiat mukana kaikessa Seminaarin avauspuheenvuoron käytti Ympäristöministeriön ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi todeten ympäristöasioiden olevan mukana vähän kaikessa kuin Flora-margariini. Hän mainitsi suomalaisten olevan kyllä aktiivisia, mutta usein tieto puuttuu, tämän vuoksi tarvitaankin järkeä ja työtä. Ajatukset jätteistä ja niiden hyötykäytöstä ovat kuitenkin muuttumassa ja myös talouskasvu vaikuttaa tähän. Jokaisella asukkaalla ja asunnon hankkijalla tulisi Särkijärven mukaan olla käytössään indikaattori, joka selkeästi osoittaisi, kuinka ympäristötehokkaasti asunto on rakennettu. Myöskään käyttöseloste eli manuaali asunnosta ei olisi pahasta. Särkijärven puheenvuoron jälkeen Projektikoordinaattori Leena Köppä Efektia Oy:stä kertoi YmpäristöAskin tuloksena saavutetuista toimintamalleista ja teoista. Mukana kaksivuotisessa hankkeessa on ollut yhteistyötahoina Efektia Oy, AS- RA ry, ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto sekä kahdeksan asuinkiinteistöyhteisöä mm. Espoosta, Kemistä, Porvoosta, Tampereelta ja Turusta. Asuinkiinteistöt ovat hankkeessa soveltaneet mallin toimenpiteitä omaan käyttöönsä. Käytännön töillä saavutetaan hyötyä Keskeiset ympäristötoimenpiteet asuinyhteisöissä liittyvät niin teknisiin kysymyksiin kuin myös asenteisiin ja käytöstapojen muutokseen. Mm. Espoonkruunu Oy:ssä ja Porvoon A- Asunnot Oy:ssä on laadittu ympäristöohjelmat, jonka lisäksi Porvoon A- Asunnot Oy myös ensimmäisenä Suomessa allekirjoitti asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen. Vasossa on kehitetty ympäristöasiat huomioon ottava palveluiden tilaajatoimittaja-malli ja Vason ympäristövuoden kierto niminen taulukko. Tämä kertoo kalenterin tapaan Vasossa tapahtuvista, myös ympäristöön liittyvistä vuosisuunnittelutoimenpiteistä. Siihen kuuluu vuosittain kohteissa pidettävät kiinteistökierrokset, tarkistuspisteet Vaso-kokouksissa sekä budjetin ja toimintasuunnitelman valmistelu isännöitsijän ja asukasedustajien kesken. Hyötyinä ympäristöasioiden kehittämisestä saavutetaan seuranta- ym. järjestelmien tehostumista, tiedonvälityksen, luottamuksen ja vuorovaikutuksen kehittymistä. Myös imago kohenee kun ympäristöasiat ovat hanskassa. Verkostohankkeen hyötyinä voi nähdä tiedon ja taidon jäämisen taloon, kokemusten jakamisen, neuvonnan ja tuen. Onnistumisen edellytyksenä on sitoutuminen hankkeeseen, työn organisointi askel kerrallaan, tuloksia seuraten ja niistä tiedottaen sekä käytännönläheiset työtavat esimerkkien ja kokemusten kautta. Leena Köppä päätti puheenvuoronsa todeten jatkoa seuraavan asiat eivät jää pelkäksi projektiksi. Vaihtoehtoista ympäristöneuvontaa Turun Ekotorilta oli saapunut ryhmä antamaan käytännön esimerkin siitä, miten lapsille voidaan tiedottaa ympäristöasioista. Tämä maksutta mm. kaupungin päiväkodeissa kiertävä nukketeatteriryhmä antoi näytösluontoisesti pienen esityksen Jätejengi seikkailee, jossa Matti Maitopurkki ystävineen kohtasi metsässä Olli Ongelmajätteen. Asuinkiinteistöyhteisöjen käytännön esimerkkejä Toiminnanjohtaja Ahto Aunela Tampereen vuokratalosäätiöstä kertoi vuokrataloissa tavoitteiden olevan taloudellisten lisäksi myös asuntopoliittiset. Uutena asiana kuvioihin on mukaan tullut myös ympäristötavoitteet. Hän kertoi johtamisesta, jossa vuokratalosäätiöllä on ollut käytössään tasapainotettu tuloskortisto (BSC). Motivointi on ollut hän mukaansa helppoa. Aunela totesi, että hyvää ympäristöä pitää tahtoa, ympäristöasiat eivät ole yksittäisiä asioita vaan kokonaisuus. Projektin pienin yhtiö, Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolku Turusta on siinä mielessä kiinnostava, että kaikki yhtiön huoltohenkilökuntaan kuuluvat asuvat alueella. Toimitusjohtaja Marjatta Roth kertoi henkilöstön sitoutumisesta ja havainnollisti esitystään kuvaavalla kalvolla, ongelmat ratkeavat spiraalinomaisesti edeten keskustelun, ideoiden, suunnitelman ja toiminnan kautta. Hän totesi asukkaiden ja henkilökunnan olevan parhaita asiantuntijoita ihmiset sitoutuvat, jos he saavat siihen mahdollisuuden, Roth kiteytti esityksensä. Pekka Peltomäki Vason toimitusjohtajana esitteli Vason taustatietojen lisäksi ostopalveluympäristön tilaajatoimittaja-tasoja, mitä mitataan ja mitä seurataan sekä Vason ympäristövuodenkierron taulukkoa. Espoonkruunu Oy on Suomen suurin kunnallinen vuokrataloyhtiö asunnollaan. Siellä koetaan tärkeäksi mm. ennakoiva kunnossapito, asumisen jätehuolto sekä kulutuksen hallinta ja seuranta. Espoonkruunu Oy:n kehittämispäällikkö Kari Suopohja totesi YmpäristöAski hankkeen olleen hyvä projekti jo siitä syystä, että se on selkiyttänyt kestävän kehityksen termistöä, joka hänen mukaansa on ollut melkoista munkkilatinaa. Ympäristöasioista touhottaminen on tärkeää Asukasekspertti Päivi Koskinen Tampereen vuokratalosäätiöstä kertoi, millaista asukaseksperttitoiminta on ja millaisesta toimintaympäristöstä on kyse. Hänen kertomansa perusteella hahmotti asukasekspertin toimenkuvan olevan melko lähellä sitä, millaista aktiivisen puheenjohtajan työ on Vason kohteissa. Puheenvuorossaan ympäristöasioiden merkityksestä asuinkiinteistöissä toiminnanjohtaja Timo Heinonen AS- RA ry:stä painotti, että ympäristöasiat on otettava huomioon jos ei hyvällä niin pahalla. Meillä on eettinen ja moraalinen velvollisuus ottaa ympäristöasiat huomioon riippumatta Yhdysvalloista tai Intiasta, totesi Heinonen. Loppuyhteenvetona ja yhtenä tärkeänä antina projektista Ahto Aunela Tampereen vuokratalosäätiöstä totesi olevan sen seikan, että enää ei puhuta teorian tasolla! Majakkaranta syyttä suotta otsikoissa Vajaa kymmenen vuotta vanha Majakkarannan asuntoalue Aurajoen suulla Hirvensalon sillan pohjoispuolella oli paikallisen valtalehden sivuilla loppukesällä. Sekä yleisönosasto- että lehden toimituksellisen kirjoittelun pohjalta syntyi mielikuva, että alueella oli syntynyt vastakkainasettelua vuokra- ja omistusasuntojen asukkaiden kesken. Osoittava sormi löytyi omistusasukkaiden puolelta. Jutun aiheena väitettiin olevan alueen joidenkin kiinteistöjen pihatöiden laiminlyönti ja niistä alueelle johtuvat häiriöt ym. Toki joillakin pihoilla saattoi ruoho olla pidempää kuin naapurissa ja toisaalla joku pensas oli ruskea pitkän kuivan kauden jäljiltä. Muuten alueelle langennut varjo oli ylilyöntiä. Vasollakin on Majakkarannassa kaksi kiinteistöä. Reelinkikatu 5 ja Ahterikatu 10 ovat alueen ensimmäisiä taloja. Loppukesän kirjoittelu ei kohdistunutkaan Vason taloihin. Edellä mainitut syyt eivät olisi voineetkaan kohdistua esimerkiksi Reelinkikatu 5:een, koska kohteessa on hiljattain tehty huomattava pihan kohennusremontti. Ei savua ilman tulta. Majakkaranta on rakennettu vanhalle veneveistämön teollisuusalueelle. Alueen maapohja on savea ja talot seisovat tukevasti teräsbetonipaalujen varassa. Kun taloja rakennetaan, oletetaan, että tontin maa-aines tiivistyy ja laskee jonkin verran vuosien mittaan. Majakkarannan vanhempien talojen tonteilla on savimassan painuminen ollut odotettuakin runsaampaa. Tontin painuminen vaivaa myös molempia Vason taloja. Erityisesti Ahterikatu 10:n pysäköintialue on ikävässä kunnossa, sillä asfaltin alta kohoaa ilmeisesti vanhan teollisuushallin perustuksien jäänteitä. Selvitystyö vian korjaamiseksi käynnistettiin jo viime keväänä. Korjauskulujen maksuvastuun osoittaminen ei ole kuitenkaan helppoa, joten lopullista ratkaisua joudutaan vielä odottamaan. Pysäköintialueen käytölle vakavaksi haitaksi olevat kohdat tullaan kuitenkin korjaamaan mahdollisimman pian. Missä olemme? Mihin pyrimme? Ympäristöasioiden rooli johtamisessa ja toiminnassa Ympäristöasioiden hallinnan nykytila ja painopistealueet Miten seuraamme? Miten kehitämme? ympäristöasioiden liittäminen suunniteluun, toimintaan ja seurantaan Mittarit Miten toteutamme käytännössä? Työkalut, tarkistuslistat toimenpiteistä Mitä teemme? Ympäristöohjelma (= ympäristötavoitteet ja -toimenpiteet, vastuut, aikataulu, mittarit) Ympäristöasioiden hallinnan toimintamalli Efektia Oy Majakkaranta oli julkisuudessa viime kesän lopulla. Aluetta on rakennettu 10 vuotta ja kohta se on valmis. 10

11 Nautitaan hämärän hetkistä ja talven tunnelmasta HUOLTA VAILLA MUUTAMA HÄMÄRÄN- JA JOULUNAIKAAN SOPIVA TURVALLISUUSOHJE: Syksyn vähenevän valon myötä kodeissa sytytetään kynttilöitä tuomaan valoa ja lämpöä sisälle ja pihalle tai parvekkeelle laitetaan tunnelmalliset valot valaisemaan iltaa. Kynttilöiden kanssa varovaisuus on valttia. Hämäryys ja illan pimeys tuovat myös turvattomuuden tunteen, pimeän turvin on murtomiehen ja hämärä-heikin helppo touhuta. Kodin kynttilät illoin kun syttyy Kynttilän valo tuo lämpöä ja tunnelmaa kotiin. Markkinoilla on nykyään jos jonkinmoista tuoksukynttilää ja tuikkua. Kynttilöiden kanssa pitää kuitenkin olla aina varovainen ja toimia ohjeiden mukaan. Tärkeämpää kuin kaunis asetelma on paloturvallisuus. Tilastojen mukaan joulun aikaan sattuu tulipaloja enemmän kuin minään muuna aikana vuodesta. Kynttilät tulee sijoittaa turvaan lasten ja lemmikkien uteliailta tutkimuksilta sekä niin, että niiden yläpuolella, läheisyydessä tai vieressä ei ole mitään syttyvää. Verhot, pöytäliinat ja muut tekstiilit kannattaa siirtää suosiolla syrjään. Äkillinen tuulenvire avoimesta parvekkeenovesta tai ulkooven raosta saattaa kohtalokkain seurauksin liehauttaa verhonkulman liian liki palavaa kynttilää. Tuikkuja, kynttilöitä ja lyhtyjä poltetaan palamattoman alustan päällä tarpeeksi väljässä ryhmässä. Niitä ei saa laittaa esimerkiksi tv:n tai parvekkeella muovikalusteen päälle. Huolehdi myös, että kynttilät ja tuikut tulevat huolella sammutetuiksi poistuessasi paikalta. Älä jätä tuikkuakaan vartioimatta vanha viisaus kuuluu viimeinen sammuttaa aina kynttilät. Ulkotulia ei luonnollisesti saa polttaa sisällä, mutta ei myöskään parvekkeella. Roihut, padat yms. ulkotulet sijoitetaan palamattomalle alustalle tarpeeksi kauas kulkuteistä sekä tuulen ja sateen suojaan. Muista myös tulitikut älä unohda tikkuaskia kynttilöiden sytyttämisen jälkeen lasten ulottuville. Sammutuspeite on oiva joululahjavinkki Jokaisessa asunnosta pitää olla riittävä määrä toimivia palovaroittimia. Myöskään alkusammutusvälineet eivät ole turha hankinta. Kotoa olisi hyvä löytyä ainakin sammutuspeite ja miksei jauhesammutinkin. Tärkeää on myös, että hankitut sammutusvälineet ovat helposti saatavilla ja että niitä osataan käyttää asianmukaisesti. Sammutuspeitteellä saa kuriin pienet palot ja esimerkiksi keittiössä rasvapalot. Myös paksu matto ajaa samaa asiaa. Jauhesammuttimia on erilaisia, mutta kotikäyttöön suositeltavin on 6 kg:n painoinen käsisammutin. Vesi ei sovellu sähköjohdoista syntyneen palon sammutukseen ennen kuin virta on suljettu pääkatkaisimesta. Myöskään rasvapaloja ei koskaan saa koettaa sammuttaa vedellä. Talvinen pihamaa voi tuottaa tähdenlennon Kynttilät tuovat valoa ja iloa pimeään vuodenaikaan. Tämä asetelma on kuitenkin vaarallinen, koska kynttilät ovat liian lähellä toisiaan! Viereisen liekin lämpö sulattaa naapurikynttilää. Liukastumisesta voi tulla kallis lasku niin kaatujalle kuin yhteiskunnalle. Yksi kaatumistapaturma aiheuttaa keskimäärin n euron kustannukset. Katujen ja yleisten alueiden kunnossapito kuuluu kaupungille, jalkakäytävät taas kohdalla olevan tontin omistajalle. Taloyhtiöillä ja kiinteistöjen omistajilla liukastumisvahingot korvataan kiinteistö- ja kotivakuutuksiin liittyvistä vastuuvakuutuksista. Piha-alueilla kulkuväylien ja pysäköintialueiden hoidosta vastaa kiinteistön omistaja. Jalkakäytävien ja pihojen kunnossapitovelvollisilla on ns. korostettu huolellisuusvelvoite, vähäinenkin huolimattomuus synnyttää korvausvastuun. Ei olekaan siis samantekevää miten piha-alueet tulevat hoidetuiksi. Tämä seikka kannattanee ottaa huomioon varsinkin sellaisissa kohteissa, joissa asukkaat pyrkivät tekemään mahdollisimman paljon huoltotöitä itse. Muista myös vieraitasi ja lehdenjakajaa, hiekoita kulkutiet ovelle saakka, jos huollon hiekka ei sinne yllä. Parasta on kuitenkin pysyä pystyssä kun turhan kiireen jättää kotiin pysyy paremmin tolpillaan. Järkevä kulkija käyttää keleihin sopivia ulkojalkineita, kenkiin on saatavilla myös erikseen kiinnitettäviä liukuesteitä. Sähköturvallisuutta ulos Ulkovalot luovat tunnelmaa talviseen pihaan tai parvekkeelle. Sähkövahingolta säästyäkseen on valot kytkettävä aina laitteen mukana tulevan ohjeen mukaan. Sisäkäyttöön tarkoitettuja valosarjoja ei saa käyttää ulkona ja päinvastoin. Ulkokynttilöiden yms. muuntaja on usein rakenteeltaan sellainen, että se tulee sijoittaa sisätiloihin. Auton moottorin ja sisätilan lämmitinlaitteiden ja niiden liitäntälaitteiden tulee olla maadoitettuja. Johdon tulee olla lyhyt ja riippua riittävän korkealla, maassa makaava johto voi rikkoontua lumitöissä. Ota johto aina mukaasi, pistorasiaan unohtunut johto on vaarallinen lelu! Murtomies tulee aina kutsumatta Joulun viettoon tai muuten lomalle lähdettäessä ei kannata jättää kotia asumattoman näköiseksi. Murtovarkaalle se on kuin kutsukortti. Pahinta tietenkin on, jos vastaajan viesti toivottelee hyvää joulua ja kertoo asukkien olevan etelän taivaan alla tai sukuloimassa koko joulun pyhien ajan. Erityisesti rivitalossa kannattaa pitemmäksi aikaa pois lähtiessään kiinnittää huomiota siihen, että asunto ei jää asumattoman näköiseksi. Paras tapa estää murrot on viestittää, että kotona ollaan. Asukkaiden poissaolosta kielii se, ettei asunnossa ole valoja edes iltaisin. Ajastimien avulla saa hämärään aikaan valoja kytkettyä päälle ja pois niin, että näyttää kuin joku olisi normaalisti kotona. Ellei tee postin kanssa sopimusta jakelun keskeytyksestä poissaolon ajaksi voi naapurin kanssa sopia postin hakemisesta. Postiretkellään naapuri tallustelee pihamaalle kotona olosta kieliviä kulkujälkiä. Naapuriapu on valttia myös valvonnassa, kotosalla olevan asukkaan voi pyytää tarkkailemaan ympäristöä ja puuttumaan epäilyttävien liikuskelijoiden tekemisiin vastavuoroisuutta unohtamatta. Aseta suojat lieteen ja uuninluukkuun, jos perheessä on lapsia tai lemmikkejä. Hiekoita ja valaise talvinen piha. Päivitä kodin palovaroittimet ja sammutusvälineet. Valvo elävää tulta ja piilota tulitikut lapsilta. Aseta yleinen hätänumero esille. Päivitä ensiaputaitosi. TURVALLISUUS ALKAA SIITÄ, ETTÄ VAARAN- PAIKAT TIEDOSTETAAN JA OTETAAN VAKAVASTI. Hädässä turvana kotivakuutus Hätätapaus tulee aina yllättäen. Kotona vaaroja voi torjua riskipaikat minimoimalla. Hätätilanteessa toimimista helpottaa, jos tilanteita on ennalta mietitty. Talot ja niihin liittyvät tilat on Vason puolesta vakuutettu kiinteistön täysarvovakuutuksella. Tämä turva ei kuitenkaan kata tulipalon tai muun asumisen estävän vahingon sattuessa väliaikaisesta asumisesta aiheutuvia lisäkuluja. Siksi jokaisella asukkaalla tulisi olla vakuutusasiat kunnossa. Palon sammutuksessa kastunut omaisuus, remontin ajaksi hankittu korvaava asunto, varkaan viemät arvotavarat ja muut aineelliset vahingot korvaa itse hankittu kotivakuutus. Kotien laajakaistayhteydet lisääntyvät hitaasti nykyhinnoilla Kotien nopeista internetyhteyksistä puhutaan paljon, markkinointi käy kuumana, mutta käyttäjämäärä lisääntyy hitaasti. Suurimpana esteenä tuntuu olevan käyttökustannukset. Vasolla on noin vuoden vanha Kiinteistökaista-sopimus Aurian kanssa, jossa 50 euron kytkentämaksun ja 40 euron kuukausimaksun maksamalla pääsee mukaan nopeille laajakaistaväylille. Myös omaan koneeseen pitää tehdä muutaman kympin hankinnat. Aurian Kiinteistökaista-liittymä toimii ns. HomePNA-tekniikalla ja se tarjoaa korkeintaan kuudelle käyttäjälle jaetun 1 Mb-yhteyden. Liittymän saamisessa on kiinteistön kokoon ja sijaintikuntaan liittyviä rajoituksia. Tarkemmista ehdoista saa tietoa suoraan Auriasta: puh. (02) (ma pe 8 17), sähköposti: Myös muut laajakaistaliittymiä markkinoivat tahot ovat tarjonneet tuotteitaan Vason kiinteistöihin. Erityisesti Turku Energia Oy on halukas tarjoamaan laajakaistaansa niissä sähköverkkonsa muuntamopiireissä, joiden alueella Datasähkö-liittymä on mahdollinen. Vaso ei asetu esteeksi, jos asukkaamme haluavat käyttää muidenkin kuin Aurian valmiiksi sovittuja palveluja. Kuitenkin kuluttajan tehdessä ratkaisua hinta ratkaisee. Näyttää siltä, että nykyhinnoilla modeemikäyttäjä tai kokonaan vielä ilman nettiyhteyttä oleva koti ei hevin astu laajakaistalle. Muutama vuosi sitten pääkaupunkiseudulla Maunulan lähiössä toteutettiin talkootyönä HomePNA:lla kerrostalon lähiverkko, jolloin käyttäjän kustannukset jäivät oleellisesti nykyisiäkin hintoja alhaisemmiksi. Maunulassa ei tietenkään huomioitu ilmaisten Pelle Pelottomien asennus- ja ylläpitokustannuksia! Maunulan jälkeen jäätiinkin odottamaan Maunulan Mallin kaupallista versiota. Nyt sellainen on tulossa markkinoille hyvää vauhtia ja myös Turun seudulle. Olavintytär Vason pilottina Kaarinan keskustassa, oikeastaan Mattelmäen alueella, oleva 16 asunnon rivitalokiinteistö Olavintytär on valittu kaikella tavalla keskiverto- Vasokohteena laboratorioksi, jossa kokeilemme talon omalla puhelinverkolla toimivaa kiinteistön sisäistä Home- PNA-lähiverkkoa. Verkko-operaattorilta tilataan kiinteistölle 1 Mb tai 2 Mb laajakaistaliittymä, joka jaetaan asuntoihin. Erillinen asennusyritys tekee tarvittavat tekniset asennukset ja vastaa myös verkon ylläpidosta vika- ja käyttäjäolosuhteissa tapahtuvista tilanteista. Talkootyön varaan emme voi jäädä. Mitä kustannuksia tästä laajakaistayhteydestä syntyy? Miten kustannukset jaetaan käyttäjien kasken tai muuten kohteessa? Syntyykö tästä todella hinta- ja laatukilpailukykyinen malli? Ja onko testattavana oleva toimintatapa laajennettavissa Vason asuntokannassa? Nämä ja monet muut avoimet kysymykset toivottavasti ratkeavat lähikuukausina. Jos haluat seurata tilanteen etenemistä, poikkea aika ajoin www-sivuillamme. Tiedotamme aiheesta sitä kautta. Kärsivällisyyttä! On kuitenkin turha odottaa uutisia joka viikko. Samalla myös toivomme ja teemme työtä sen eteen että kaupalliset laajakaistayhteyksien tuottajat liikahtavat hinnoissaan asukasystävälliseen suuntaan. 11

12 Rauhallista Joulun Odotusta ja Menestyksellistä Uutta Vuotta Asukkaillemme ja Yhteistyökumppaneillemme! En Fridfull Jul och Framgångsrikt Gott Nytt År Tillönskas Våra Invånare och Samarbetspartner! JOULURUNO Keskellä syksyn synkeän sään näen valon tulvivan pimeään. Valo täyttää kadut ja ikkunain pielet, niin myös työhön väsyneet ihmisten mielet. Ja kesken arkisen kiireen ja pauhun, kuulen jo kaukaisen lapsuuteni joulun laulun. Vaikka puuttuis joulustain lumen valkeus, olis jäljellä joulun lumous! AP 2003 VASON TOIMISTON PALVELUAJAT JOULUN AIKAAN Tulevan joulun aikaan Vason toimisto on suljettu koko jouluviikon ma 22. pe 26. joulukuuta henkilökunnan keskittäessä lomapäiviään. Joulun ja uudenvuoden välipäivinä toimisto on avoinna: ma ti klo 9 16 ja ke klo Toimistomme on avoinna normaalisti uudenvuodenpäivän jälkeen pe 2.1. klo 9 15 ja loppiaisaattona ma 5.1. klo Loppiaisena ti 6.1. toimisto on suljettu. Vason toimiston väki toivottaa Joulurauhaa asukkailleen! Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti talvi 2003 Rauhankatu 4, Turku, puhelin (02) Päätoimittaja: Pekka Peltomäki Painopaikka: Euraprint 2003 Taitto: Briiffi Oy Lehden tekoon osallistui YTEn tiedotusryhmä: Ari Pikkarainen ja Vason kotisivut: Sähköposti: Kansi: JUBA 12

VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2004

VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2004 VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2004 Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2005 Vaso-kokous ja Yten toiminta 2004 Vaso-laajakaistan ensimmäiset kuukaudet Asukastoiminta

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2005

VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2005 VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2005 Turku 5.12.2005 Hoitokulujen kasvu Vasossa alle maan keskitason Ensi vuodelle tulee korotuksia enemmän asumisen hintaan kuin on lähivuosina totuttu.

Lisätiedot

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö

VAV Asunnot Oy. Asukashallintosääntö VAV Asunnot Oy Asukashallintosääntö 11.1.2011 VAV Asunnot Oy Veturitie 7, 01300 Vantaa 1. ORGANISAATIO VAV Asunnot Oy:llä on yhtiökokous ja hallitus sen mukaisesti kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään. Lisäksi

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus

PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus PSOASin asukastoimikuntien ohjeistus 1. Mikä asukastoimikunta? Asukastoimikunnat ovat PSOASin asukkaiden muodostamia päätösvaltaisia ryhmiä, joiden kautta asukkaat pääsevät vaikuttamaan omien alueidensa

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai 23.11.2010 Hotel Arthur

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai 23.11.2010 Hotel Arthur Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää ää kehitystä edistämäss ssä tiistai 3..00 Hotel Arthur Asukasosallisuuden kehittäminen vuokrataloyhtiöss ssä Terhi Toppinen-Häyrinen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Vason toimintakertomus ja tilinpäätös 2003. Laajakaistayhteydet tulevat kaikkiin Vaso-asuntoihin. Aila Harjanne Vason hallituksen puheenjohtajaksi

Vason toimintakertomus ja tilinpäätös 2003. Laajakaistayhteydet tulevat kaikkiin Vaso-asuntoihin. Aila Harjanne Vason hallituksen puheenjohtajaksi VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI KEVÄT 2004 Vason toimintakertomus ja tilinpäätös 2003 Laajakaistayhteydet tulevat kaikkiin Vaso-asuntoihin Aila Harjanne Vason hallituksen puheenjohtajaksi

Lisätiedot

VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ

VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ 1 VASO HALISISSA JA RÄNTÄMÄESSÄ VASOn toimitusjohtaja Pekka Peltomäki työhuoneessaan Kuva: Timo Leinonen Vaso osakeyhtiö, eli Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asumisoikeusasuntoja on paljon Halisten

Lisätiedot

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys As.oy Taavinmaja Tilinpäätökset ja graafinen esitys Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 Hoitovastike /os/kk,42,42,46,55,58,58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1,84 1,84 1,977 2,364 2,364 2,364 Ullakkovastike

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 21 12.2.2013 Asianro 183/02.02.00/2013 105 Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Päätöshistoria Tekninen lautakunta 12.2.2013

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2007. 3 Vuoden 2006 pihakilpailun tulos 6. Vason strategia 2007 2015

Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2007. 3 Vuoden 2006 pihakilpailun tulos 6. Vason strategia 2007 2015 VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI 2006 3 Vuoden 2006 pihakilpailun tulos 6 4 5 5 Vason strategia 2007 2015 Vason asukkaille asiakaskortti Pitkään asuneelle Kymppihyvitys 9 11 Vason

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Vesimaksun yksikköhinta, / m3 HSY perii liittyjältä maksun toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan.

Vesimaksun yksikköhinta, / m3 HSY perii liittyjältä maksun toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan. Liite 1 1 (5) HSY:N VESIHUOLTOTAKSA 1.1.2015 ALKAEN 1 Käyttömaksut Vedenhankinnasta ja viemäröinnistä peritään vesimäärään perustuvaa käyttömaksua. Vesimäärä mitataan HSY:n asentamalla ja omistamalla vesimittarilla.

Lisätiedot

Asokotien asukashallinto 1.5.2015

Asokotien asukashallinto 1.5.2015 4.5.2015 Asokotien asukashallinto 1.5.2015 1 ( 7 ) Sisältö 1. Asukashallinnon tarkoitus 2. Asukkaiden kokous a) Asukkaiden kokouksen tehtävät b) Asukkaiden kokouksen koollekutsuminen c) Asukkaiden kokouksen

Lisätiedot

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET

ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET ASUKASDEMOKRATIAN TAVOITTEET Asumisviihtyvyyden parantaminen Asukkaiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen lisääminen omaan asumiseensa ja asuinympäristöönsä Yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11

RAUMAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA Rauman Veden taksa 7 05 11 RAUMAN VEDEN TAKSA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt taksarakenteen 18.11.2002, voimaan 22.11.2002 Rauman vesi- ja viemäriliikelaitoksen johtokunta hyväksynyt maksujen suuruudet 25.11.2014 Voimaantulopäivä

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenpeikko ja kotipaikka Vantaa.

Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenpeikko ja kotipaikka Vantaa. ASUNTO OY KAARENPEIKKO YHTIÖJÄRJESTYS 1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenpeikko ja kotipaikka Vantaa. 2 TOIMIALA Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vantaan kaupungin Pohjois-Kaarelan

Lisätiedot

Pihatalkoot hyvä tapa tutustua. Ylläpidä asumismukavuutta. Vason kotisivut uudistuvat. Itse hankittu kotivakuutus on välttämätön.

Pihatalkoot hyvä tapa tutustua. Ylläpidä asumismukavuutta. Vason kotisivut uudistuvat. Itse hankittu kotivakuutus on välttämätön. VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:N TIEDOTUSLEHTI TALVI 2007 2 4 6 9 Vaso perustaa kiinteistöjen johtamiseen oman yksikön Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2008 Pihakilpailun 2007 -tulokset

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ Reppukatu 3 Esite12.09.2014 Reppukatu 3 täyttää Suomen Omakodin asumisoikeuskorttelin Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakodin

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Puron lorinaa kuunnellen ja jäkälää katsellen. Vaso talousarvio ja toimintasuunnitelma. Mielenkiintoinen luottamustehtävä. Sekajätettä ei enää ole!

Puron lorinaa kuunnellen ja jäkälää katsellen. Vaso talousarvio ja toimintasuunnitelma. Mielenkiintoinen luottamustehtävä. Sekajätettä ei enää ole! Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti talvi 2008 3 Puron lorinaa kuunnellen ja jäkälää katsellen 4 5 Vaso talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2009 7 9 Mielenkiintoinen luottamustehtävä

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ Säkkikatu 4 Esite 11.4.2014 Yksilöllistä asumista Helsingin uusimmassa kaupunginosassa Asumisoikeusyhdistys

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 4/2014 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 31.10.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää ja analysoi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

TERVETULOA VESIKOKOUKSEEN

TERVETULOA VESIKOKOUKSEEN TERVETULOA VESIKOKOUKSEEN Pohjois-Kangasalan Vesihuolto-osuuskunta 23.5.2015 Varsinainen kokous Vesi-info Pohjois-Kangasalan Vesihuolto-osuuskunnan varsinainen kokous ESITYSLISTA Aika: la 23.5.2015 kello

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä

Laaksonen Kyllikki Saarelma Markku. Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Iitin kunta Pöytäkirja 2/2015 1 Tarkastuslautakunta 18.02.2015 Aika Keskiviikko 18.02.2015 klo 18:00-19:49 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Yli-Kaitala Markku Heinonen Sinikka

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu 34 13.08.2015 12:52:14 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 13.08.2015 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Tariffit 2015 (22.12.2014)

Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan kaavion mukainen: 1. Kaukolämpö Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat eivät nouse vuonna 2015. Hämeenlinna

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi, Matinkylän Huolto Oy hallituksen puheenjohtaja, Suomen Isännöintiliitto ry Taloyhtiön toimielinten roolijako

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Säätiö voi harjoittaa ravitsemusliiketoimintaa ja fysioterapiatoimintaa sekä muuta palvelutoimintaa, joka tukee ikäihmisten kotona asumista.

Säätiö voi harjoittaa ravitsemusliiketoimintaa ja fysioterapiatoimintaa sekä muuta palvelutoimintaa, joka tukee ikäihmisten kotona asumista. SÄÄNNÖT 1 (6) LAHDEN VANHUSTEN ASUNTOSÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Lahden vanhusten asuntosäätiö, englanniksi Lahti Foundation of Housing and Services for the Elderly, ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous PÖYTÄKIRJA Kokousaika Keskiviikkona 29.04.2015 klo 18.00-19.13 Kokouspaikka Osuuskunnan toimisto, Keiteleentie 11, 44200 Suolahti Läsnä: Risto Jormalainen,

Lisätiedot

Tariffit 2013 (versio 2.11.2012)

Tariffit 2013 (versio 2.11.2012) Tariffit 2013 (versio 2.11.2012) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2013) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2013

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Nro 7/2013. Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone.

Tekninen lautakunta Nro 7/2013. Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone. RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSKUTSU Tekninen lautakunta Nro 7/2013 KOKOUSTIEDOT Aika Torstai 3.10.2013 kello 17.30. Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Liite nro Asia nro Kunnanvirasto. Kunnanhallituksen huone. 49 Kokouksen

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2010 2 PÄÄKIRJOITUS Turku 1.12.2010 Vuonna 2011 tulossa hallittua kehitystä Julkaisemme tässä lehdessä jälleen ensi maaliskuussa voimaan tulevat käyttövastikkeemme

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1. Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone. Pykälä Asia Sivu. Arviointikertomuksen käsittely Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 Aika 23.4.2015 klo 15:00 17:36 Paikka Ulvilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 14 15 16 17 Tilinpäätös 2014 Arviointikertomuksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Y-tunnus 0217266-6 Sivu 1 (7)

Y-tunnus 0217266-6 Sivu 1 (7) Sivu 1 (7) ASUNTO OY KAARENMÄKI YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenmäki ja kotipaikka Vantaa. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vantaan kaupungin Pohjois-Kaarelan

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2009

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2009 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2009 2 Pääkirjoitus Turku 4.12.2008 Kevyempi vaihe asumisen kustannuspaineissa Uusia Vaso-asuntoja on jälleen rakenteilla Käymättä tässä maailmantalouden

Lisätiedot

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 24.11.2015 klo 18.00 19.30 Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 27 28 29 30 Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous. Tiedotustilaisuuteen jatkorakentamisesta kiinnostuneet

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous. Tiedotustilaisuuteen jatkorakentamisesta kiinnostuneet SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous PÖYTÄKIRJA Kokousaika Keskiviikkona 24.03.2010 klo 18.00-20.15 Kokouspaikka Suolahtisali Kutsutut: Osuuskunnan jäsenet Tiedotustilaisuuteen jatkorakentamisesta

Lisätiedot

eportti - Yhtiöjärjestys

eportti - Yhtiöjärjestys Sivu 1/5 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 27.06.1997 Toiminimi: Asunto Oy Töölö-Hesperia Yritys- ja yhteisötunnus: 0200373-1 Kaupparekisterinumero: 75.920 Voimassaoloaika:

Lisätiedot

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI

LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI LAHDEN TALOJEN ASUKASDEMOKRATIAMALLI Asukasdemokratiatoimikunnan käsittely 14.11.2005 ja alueneuvostojen yhteiskokouksen käsittely 30.11.2005 ja yhtiön hallituksen käsittely 15.12.2005 PÄIVITYKSET: Asukashallitus

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Sporttikeskus Tennari, Kamppailuhalli, Rantapuisto 45, 08100 Lohja. LÄSNÄ Pajuoja Matti puheenjohtaja Saloniemi Heikki jäsen Saapui :n 18 käs. aikana.

Sporttikeskus Tennari, Kamppailuhalli, Rantapuisto 45, 08100 Lohja. LÄSNÄ Pajuoja Matti puheenjohtaja Saloniemi Heikki jäsen Saapui :n 18 käs. aikana. PÖYTÄKIRJA 4/2014 1 Lohjan Liikuntahallit Oy:n hallitus 26.11.2014 AIKA 26.11.2014 klo 15:00-16:05 PAIKKA Sporttikeskus Tennari, Kamppailuhalli, Rantapuisto 45, 08100 Lohja OSALLISTUJAT LÄSNÄ Pajuoja Matti

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 3

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 3 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No YHTYMÄHALLITUS 3 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat KÄSITELLYT ASIAT Aika Paikka Ossi Stenholm Kati Fonsell -Laurila Eino Järvinen Jaana

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2011

Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2011 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Talvi 2011 2 PÄÄKIRJOITUS Turku 9.12.2011 Asumisen kustannukset hurjassa nousussa Asumiseen liittyvät kulut ovat olleet useampana vuonna perinteistä inflaatiokehitystä

Lisätiedot

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry.

Mauri Niemelä. Mauri Niemelä, Pohjois-Suomen Kiinteistö yhdistys ry. Mauri Niemelä Isännöitsijä vuodesta 1981 Vuoden isännöitsijä 2011, Isännöintiliitto ry Oulun Isännöitsijätoimisto Oy, yrittäjä, isännöitsijä, toimitusjohtaja, AIT Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry I-

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 02/2013 8.4.2013

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kirkkoneuvosto 02/2013 8.4.2013 17 15 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 8.4.2013 15 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot