Vason toimintakertomus ja tilinpäätös Laajakaistayhteydet tulevat kaikkiin Vaso-asuntoihin. Aila Harjanne Vason hallituksen puheenjohtajaksi

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI KEVÄT 2004 Vason toimintakertomus ja tilinpäätös 2003 Laajakaistayhteydet tulevat kaikkiin Vaso-asuntoihin Aila Harjanne Vason hallituksen puheenjohtajaksi Vedenkulutuksessa merkittävä käänne Paavo Oinosen väitöskirja viitoittaa radion historiaa Väestönsuojelun lyhyt oppimäärä

2 Turku Parempiakin merkkejä jo havaittavissa Asukkaiden vaihtuvuus oli runsasta viime vuonna Viime vuoden lopulla saatiin myönteisiä ratkaisuja kohtuuhintaisen arava- ja asumisoikeusasumisen turvaamiseksi jatkossakin. Valtion aravalainajärjestelmä oli johtanut korkeisiin asumiskustannuksiin tällainen mielipide syntyi ainakin verrattaessa valtion ja rahalaitosten lainaehtojen kehitystä. Kustannusten nousua vastaamaan ei asukas saanut mitään lisäarvoa asumiseen ja elämiseen. Vuoden 2003 lopussa saatiin myös päätöksiä, jotka vaikuttivat heti tämän vuoden kevään käyttövastikkeiden nousua hidastaen. Suurimmassa osassa Vason kiinteistöistä vältyttiin kokonaan korotuksilta. Jatkossakin voidaan odottaa, että korotusten tahti pysyy rauhallisempana. Jotta saimme parempia uutisia, piti käydä läpi selvästi edellisiä vaikeampi vuosi. Asukkaiden vaihtuvuus lisääntyi. Sekä asunnoistamme poismuuttavien että myös uusien asukkaiden määrät lisääntyivät. Halvat lainankorot ja kiivastahtinen asuntokauppa houkutteli erityisesti isompien perheasuntojemme asukkaita. Se johti jonkin verran alentuneeseen käyttöasteeseen koko vuoden osalta. Vuoden 2003 lopulla tilanne kääntyi parempaan suuntaan, koko alaa ja Vasoa koskevien positiivisten uutisten tultua julkisuuteen. Viime vuosi oli Vasossa todella työn täyteinen. Henkilökuntamme, yhtiön hallitus ja monilla tasoilla asukashallinnossa toimivat luottamushenkilöt ansaitsevat suuret kiitokset ansiokkaasti suoritetusta työstä! Erityiskiitoksen ansaitsevat uskolliset vanhat asukkaamme. Ja uudet, jotka ovat valinneet asumisoikeuden. Pyrimme palvelemaan Teitä jatkossakin niin, että Vaso-asunnon laatu, hinta ja turvallisuus vievät voiton riskialttiilta muilta vaihtoehdoilta. Olemme eläneet jo hyvän matkaa tätä vuotta. Kuten kevääseen sopii, katsomme Vasossa varsin luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Laajakaistayhteydestä merkittävä ja edullinen laatulisä Vaso-asumiseen Vason hallitus päätti yksimielisesti kokouksessaan tilata kaikkiin Vasoasuntoihin laajakaistayhteydet. Asiaa on valmisteltu jo pitkään yhdessä asukashallinnon kanssa. Kaarinassa sijaitseva kiinteistömme Olavintytär toimi asiassa koekenttänä, jonne asennettiin talvella ns. jaettua 2Mbit/ 516kbit/s ADSL-laajakaistayhteyttä HomePNA-tekniikalla hyödyntävä laajakaista. Yhteys oli otettavissa käyttöön puhelinpistorasiasta jokaisessa 16 asunnossa. Käyttäjämäärät Olavintyttäressä lisääntyivät niin, että tällä hetkellä lienee yhtäkahta asuntoa lukuun ottamatta kaikki mukana verkossa. Muutenkin ensikokemukset ovat olleet myönteisiä. Niin monet arkipäivän asiat voi nykyään hoitaa internetin kautta. Pankkien palvelut, junien aikataulut, ostokset kaupasta, monenlaisen tiedonhankinnan, jne. voi hoitaa omalta kotikoneeltaan. Uuden palvelun hinta on koettu edulliseksi. Vastikkeita korotettiin koekäyttöajan jälkeen huhtikuun alussa 0,15 /m 2 /kk. Sillä summalla katetaan koko lysti. Ei liittymismaksuja, ei käyttöön perustuvaa erillislaskutusta. Vason laajakaistayhteyksien asennukset alkavat ennen kesälomia ja ne saataneen valmiiksi jo kesän aikana. Sen jälkeen voimaan astuvat käyttövastikekorotukset tuovat laajakaistalisää keskikokoisessa Vason asunnossa 10,50 euroa kuukaudessa. Se on 70 % edullisempi kuin markkinoilla tällä hetkellä tarjolla olevat halvimmat laajakaistayhteydet. Kotien laajakaistayhteydet eivät ole tulevaisuutta, vaan jo tätä päivää. Hankkimalla sellaiset jokaiseen asuntoon takuulla kilpailukykyiseen hintaan, lisäämme huomattavasti asumisoikeusasuntojemme laatutasoa ja haluttavuutta asuntomarkkinoilla. Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Vaso ei rakentanut viime vuonna, eikä tänä vuonnakaan synny uusia asumisoikeusasuntoja. Keskitymme olemassa olevan asuntokannan kehittämiseen. Näin keväällä, lintujen asuntopulan aikaan, voi tarjota asuntovaihtoehtoja siivekkäille. Kuva: Turun Luonnonystävät ry:n linnunpönttötalkoot Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA YLEISTÄ 1.1 Valtion asuntolainaehdot nostivat asumiskustannuksia Valtion aravalainajärjestelmä on johtanut korkeisiin asumiskustannuksiin. Tämä tuli erityisen vahvasti selväksi vuoden 2002 aikana, kun markkinaehtoiset asuntolainojen hoitokulut olivat laskusuunnassa ja valtion myöntämien yhtenäislainajärjestelmän mukaisten lainojen kulut olivat jatkuvassa nousussa. Vuonna 2003 rahalaitosten myöntämien asuntolainojen korot eivät juuri laskeneet, mutta kilpailu asiakkaista oli kuitenkin kovaa. Kuukausittain ja vuosineljänneksittäin tehtiin uusia ennätyksiä myönnetyissä asuntolainoissa. Arava-asuntojen markkinatilanne heikkeni koko maassa ja uudistuotanto väheni voimakkaasti. Uusia valtion rahoittamia vuokra- tai asumisoikeusasuntoja valmistui alle puolet tavoitemäärästä. Asumiskustannusten epäedullinen kehitys johti asumisoikeusjärjestelmän siinä määrin vaikeuksiin, että ympäristöministeriöön perustettiin elokuussa 2002 virkamiestyöryhmä pohtimaan aso-järjestelmän tulevaisuutta. Työryhmän toimenpideesitykset valmistuivat helmikuussa Valtioneuvosto teki vuoden aikana kaksi valtion myöntämiä asuntolainaehtoja keventävää päätöstä. Niistä ensimmäinen tuli voimaan ja myöhemmin syyskuussa tehty päätös astui voimaan Syyskuun päätöksellä on tuntuva myönteinen merkitys kaikkiin ns. yhtenäislainaehtojen mukaisten lainojen vuosimaksujen nousukehityksen hillitsemiseen ja lainojen lyhennysten sekä poistojen lisääntymiseen. Vuoden 2003 alussa tuli voimaan laki vuokra- ja asumisoikeusyhteisöjen aravalainaehtojen määräaikaisesta muuttamisesta eräissä tapauksissa. Vason hallitus päätti hyödyntää uutta lain tuomaa mahdollisuutta. Anomus lainaehtojen muuttamisesta jätettiin Valtiokonttoriin keväällä. Valtiokonttori teki päätöksen, jonka mukaan Vason aravalainojen vuosimaksut kiinnitetään vuoden 2003 tasolle ja korko on kiinteä 2 % seuraavat 10 vuotta. Päätöksensä ehdoksi Valtiokonttori asetti omistajien likviditeettitakuut Vasolle ja sen, että Vaso ottaa vastatakseen Lounais- Suomen Asumisoikeusyhdistys ry:n omistaman Jerenpiha 7 -talon Raisiossa. Asumisoikeuslain uudistus oli pitkään vireillä. Lakimuutos tuli voimaan Sen mukaan asumisoikeusmaksujen merkintä taseessa selkiytyy ja ns. KILA-ongelma poistuu sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tietoihin tulee joitakin lisäyksiä. Ennen lain muutoksen voimaantuloa saatua hakijanumeroa voi käyttää asunnon vaihtoon vielä vuoden 2008 loppuun asti. Markkinatilanteesta johtuen uusia kiinteistöjä ei rakennettu viime vuoden aikana. Viimeiset tähän mennessä valmistuneet Vaso-kohteet valmistuivat marraskuun 2002 lopussa. Huolimatta edellä kuvatusta markkinatilanteesta, yhtiön talous kehittyi vuoden aikana lähes ennakoidusti. Uusia asumisoikeussopimuksia tehtiin aikaisempiin vuosiin rinnastettava määrä. Ongelmana oli kasvanut vaihtuvuus, jonka seurauksena tyhjäkäyttö lisääntyi erityisesti isommissa kaksikerroksisissa rivitaloperheasunnoissa hyvilläkin paikoilla. Koska käyttöaste heikkeni jonkin verran, ei tilinpäätöksen yhteydessä voitu tehdä suunniteltuja varauksia. Varsinais-Suomen Asumisoikeus (Vaso) Oy:n, Egentliga-Finlands Bostadrätter AB:s toiminta-alueena on Turun seutukunnasta: Kaarina, Lieto, Naantali, Piikkiö, Raisio ja Turku. 1.2 Yhtiön omistusrakenne Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on perustettu ja merkitty kaupparekisteriin Yhtiön osakepääoma on ( mk). Yhtiön osakkeiden omistus on jakautunut vuodesta 1994 alkaen seuraavasti: 56,67 % Turun kaupunki 10,00 % Kaarinan kaupunki 10,00 % Raision kaupunki 6,67 % Liedon kunta 6,67 % Naantalin kaupunki 5,33 % YH-Asumisoikeus Oy (Helsinki) 4,66 % Sato-Taso Oy (Turku) 100,00 % Vaso kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin ja kaupungin liiketoimintastrategian asuntoliiketoimintalohkoon. Turun asuntostrategian mukaisesti Vaso vastaa osaltaan perheiden, nuorten ja elinkeinoelämän asumistarpeiden toteutumisesta. Vuoden lopulla Turku valmisteli liiketoimintastrategiaa vuosille , johon myös Vaso antoi pyydetyn lausunnon. 2. ASUMISOIKEUSASUNTOJEN UUSTUOTANTO 2.1 Rakentaminen vuonna 2003 Muuttuneesta markkinatilanteesta johtuen ei vuoden aikana ollut käynnissä rakennustyömaita, eikä valmistunut uusia asuntoja. Syksyllä ei myöskään jätetty yhtään asuntolainatai korkotukilaina-anomusta kuntiin. 3. KIINTEISTÖT JA ASUKKAAT 3.1 Vason kiinteistökanta Menneessä vuodenvaihteessa oli valmiina yhteensä huoneistoa 98 kiinteistössä. (Taulukko 1) Kiinteistöjen käyttämän sähkön hinta on kilpailutettu. Vaso on kilpailuttanut edullisen puitesopimuksen mukaisen hinnan myös asukkaiden kotitaloussähkölle. Vaso omistaa As Oy Puolalanpuistosta (Rauhankatu 4) katutasossa olevan kerroksen 333 m 2. Vaso käyttää toimitilanaan osaa tästä ja loppuosa 154,5 m 2 on vuokrattu. 3.2 Asuntojen käyttöaste Asuntojen käyttöaste heikkeni toista vuotta peräkkäin. Koska olimme vielä vuosituhannen vaihteen jälkeen erinomaisella käyttöasteella, ei viime vuoden luku 93,38 % (95,70 % v. 2002) ollut tyydyttävä. 2

3 Tyhjäkäytön ja luottotappioiden aiheuttamien vastiketappioiden jaossa on käytäntö, jonka mukaan yksittäisen asumisoikeuskiinteistön vastuulle tulee 3 %:n tyhjäkäyttöriski. Mikäli koko vuoden tyhjäkäyttö on tilinpäätösvaiheessa tätä korkeampi, siirretään keskushallinnosta yli menevä osa kohteelle tappioiden kattamiseen. (Taulukko 2) Taulukko 1 Vuosittain valmistuneet Vason asumisoikeusasunnot kiinteis- asunto huoneistöjä m2 toja , , , , , , , , , , , , ,0 0 yht , Valmiiden asuntojen kuntajakauma kiinteis- asunto huoneistöjä m2 toja Turku , Raisio ,0 257 Kaarina ,5 285 Naantali ,5 161 Lieto ,5 74 Piikkiö ,0 17 Taulukko 2 Päättyneet asumisoikeussopimukset Päättyneet joista vaihtoja sopimukset toiseen Vasoasuntoon Vuoden lopussa oli voimassa 123 määräaikaista korkeintaan kaksi vuotta kestävää vuokrasopimusta käyttöasteen parantamiseksi. Asukkaiden määrä vuoden lopussa yht. naisia miehiä lapsia (alle 18 v.) Vason asumisoikeuskiinteistöjen isännöinti ja kiinteistönhoito on järjestetty ostopalveluina. Käytössä on kolme isännöintiyritystä: Isännöitsijätoimisto Mikko Aro Oy, VVO Kiinteistövastuu Oy ja Turun Talokeskus Oy. Yhteistyö isännöitsijöiden kanssa perustuu ns. partnership-periaatteelle yhtenäisten toimintatapojen ja toiminnan tehokkuuden turvaamiseksi mm. kiinteistönpidossa ja koko yhtiön talouden seurannassa. Kilpailuttamalla aikaajoin kiinteistöjen isännöintiä, varmistetaan isännöintipalvelujen oikea laatu ja hintataso. Viimeksi tällainen kilpailu pidettiin vuonna Isännöitsijä järjestää kiinteistönhoidon yhdessä kiinteistön asukkaiden kanssa. Useimmiten kohteeseen on palkattu kiinteistönhoitoyritys. Joissakin kohteissa asukkaat ovat ottaneet hoitaakseen suurenkin osan kiinteistönhoitotöistä. Kiinteistönhoidon laadun parantamiseen on haettu keinoja järjestelmällisesti usean vuoden ajan. 3.4 Ympäristöasiat vuonna 2003 Vaso oli mukana yhteensä seitsemän kiinteistönomistajan projektiryhmässä, joka laati hyvän toimintatavan ohjeistusta asuinkiinteistöihin liittyvissä ympäristöasioissa. Kaksi vuotta kestänyttä projektia Ympäristöasioiden hallinta asuntokiinteistöissä Ympäristö-ASKI veti Suomen Kuntaliiton alaisuudessa toimiva Efektia Oy. Projektin taustalla olivat myös Ympäristöministeriö, Kuntaliitto ja ASRA ry. Projekti päättyi kesäkuussa Projektin lopputuloksena valmistui opaskirja, jonka käyttöönotto on käynnissä. Vasossa keskityttiin vedenkulutuksen vähentämiseen ja asuntojen vesimittareiden käyttöönottoon vuoden 2004 aikana. Vuoden 2003 aikana käytettiin Vason kiinteistöissä lämpöä keskimäärin 47,53 kwh/rm 3 (46,27 kwh/rm 3 v. 2002) vettä 134 l/as/vrk (139 l/as/vrk v. 2002) ja kiinteistösähköä 3,30 kwh/ rm 3 (3,29 kwh/rm 3 ). 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Yhtiökokous ja hallitus Yhtiökokous kutsuttiin koolle vuoden aikana kaksi kertaa. Yhtiöjärjestyksen mukainen varsinainen yhtiökokous pidettiin Ylimääräinen yhtiökokous pidettiin uuden hallituksen valintaa varten Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 83 asiaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui 5 kertaa. Vason hallituksella on kolmivuotinen toimikausi. Nykyisen hallituksen toimikausi päättyi vuoden 2003 lopussa. Hallituksen työvaliokuntaan ovat vuoden aikana kuuluneet puheenjohtajana Pauli Komsi, varapuheenjohtajana Tuomas Mikkola sekä jäseninä Heimo Kukkonen ja Timo Sihvonen. Hallituksen jäsenet vuonna Asukasdemokratia Vason asunnoissa noudatetaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Asukaskokoukset pidetään kiinteistökohtaisesti ja niissä valitaan asukastoimikunnat ja kiinteistökohtainen valvoja, sekä edustaja koko Vason käsittävään Vaso-kokoukseen. Kevään Vaso-kokous pidettiin Kokoukselle esiteltiin vuoden 2002 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä asukkaiden nimeämän valvojan kertomus. Muina asioina oli esillä sähkön hintakilpailutus ja Ympäristö-ASKI-projekti. Syksyn Vasokokous pidettiin Kokouksessa oli esillä yhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Vuoden 2004 talousarviota valmisteltiin yhteistyössä asukasedustajien kanssa sekä kiinteistöissä että YTEn kanssa ennen Vaso-kokousta. Syksyn Vaso-kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Valittiin yhteistyöelin YTEn jäsenet ja puheenjohtajisto sekä tilintarkastajan valtuuksilla toimiva asukkaiden nimeämä valvoja. Koko asuntokantaa koskevissa asioissa neuvotellaan yhteistyöelimen kanssa. Lain yhteishallinnosta vuokrataloissa mukaisen asukaskokouksen eli Vasokokouksen nimeämänä valvojana toimi vuonna 2003 Osmo Valovirta Ernst & Young -tilintarkastustoimistosta. 4.4 Markkinointi ja tiedotus Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupunkien sekä Liedon ja Piikkiön kuntien asuntotoimistot ylläpitävät asumisoikeusasuntoa tavoittelevien henkilöiden hakijajonoja. Asunto myönnetään hakijanumerojärjestyksessä voimassa olevien säännösten mukaisesti. Rakennuttajat tekevät asumisoikeussopimukset uusiin asuntoihin muuttavien asukkaiden kanssa. (Taulukko 3) Hakijamäärä lisääntyi jonkin verran, vuonna 2002 uusia hakijoita oli Vason toimistossa ylläpidetään Kuntien asumisoikeusasuntojen hakijajonojen viimeinen numero oli vuoden 2003 päättyessä: vuoden viimeinen kasvua hakija- vuoden numero aikana Turku Kaarina Raisio Naantali Lieto Piikkiö Yhteensä Yhteistyöelimeen ovat vuonna 2003 kuuluneet: Varsinaiset jäsenet Pekka Paatonen, puheenjohtaja Hannu Heikkilä, varapuheenjohtaja Päivi Jouste, sihteeri Pekka Förbom, Esa Jäntti, Sari Koskinen, Tero Koskinen, Raimo Kurki, Tuire Kähkönen, Leo Leppäkoski Airi Mattsson, Juha Näkkilä, Ari Pikkarainen, Kari Rahkala, Ismo Vidberg, Mika Viljanen Varajäsenet Pekka Mikkilä, Erkki Tauriainen, Päivi Nurmi, Helena Stranden-Mustikkamaa taustayhteisö Pauli Komsi puheenjohtaja Turun kaupunki Tuomas Mikkola varapuheenjohtaja Turun kaupunki Kari Aholainen jäsen Turun kaupunki Kirsti Paasio jäsen Turun kaupunki Tiina-Riitta Prusila jäsen Turun kaupunki Kauko Kujanpää jäsen Raision kaupunki Heimo Kukkonen jäsen Kaarinan kaupunki Timo Sihvonen jäsen asukkaiden edustaja Keijo Tapper jäsen asukkaiden edustaja Lea Kuusisto varajäsen Liedon kunta Markku Tuuna varajäsen Naantalin kaupunki Jari Tschernij varajäsen asukkaiden edustaja Taulukko 3 tietoja asunnonvaihtoa Vason asuntokannassa haluavista. Asunnon irtisanomiseen ja asunnonvaihtoihin liittyvät sopimusasiat tehdään Vasossa. Vaso julkaisi vuoden mittaan kaksi lehdistötiedotetta; kesäkuussa Ympäristö-ASKI-projektin merkeissä ja lokakuussa Valtioneuvoston päätettyä helpottaa aravalainaehtoja. Syyskuussa toteutettiin jo yhdeksännen kerran markkinointihenkinen tiedotuskampanja, jolla iskostettiin asumisoikeusasumista ihmisten mieliin. Kampanjan välineinä olivat mm. kaupunkilehden välissä toiminta-alueemme jokaiseen kotiin toimitettu Kotivaso-lehden erikoisnumero ja isot julisteet Turun keskustan jalkakäytävien mainostauluissa. Vapautuvista asumisoikeusasunnoista ilmoiteltiin ilmaisjakeluja päivälehdissä viikoittain. Markkinointi netin kautta on lisääntynyt voimakkaasti. Vaso liittyi jo aiemmin ensimmäisten joukossa päivälehtien ylläpitämään Oikotie-markkinointikanavaan. Viime vuoden aikana Vason asuntokanta tuli tarjolle myös Alma Media Oy:n ylläpitämälle Etuovi.com -kanavalle. Kotivaso-lehti ilmestyi kahdeksatta vuotta tiedotusvälineenä yhtiön ja asukkaiden välillä. Kotivaso ilmestyy joulukuun ja toukokuun alussa. Lehti on avoin myös yhteistyöelin YTEn ja yksittäisten asukkaiden viesteille. Lehti jaettiin jokaiseen Vaso-kotiin ja postitettiin läheisimmille sidosryhmille. -sivuja ylläpidettiin. Sivut palvelevat käyttäjiään sekä asumisoikeusasunnon hankinnassa,että Vasoa koskevan yleistiedon etsinnässä. Myös asukkaidemme käytössä olevaa kotisivujen osaa päivitettiin. Rakennuttajien kanssa tehtyjen rakennuttamissopimusten perusteella uustuotannon markkinointivastuu kuuluu rakennuttajalle. Rakennuttaja vastaa asunnon käyttövastikkeesta valmistumisen jälkeen ensimmäiseen asumisoikeusasukkaaseen asti. Rakennuttajat ilmoittelivat vuoden mittaan lehdissä vielä muutamasta myynnissä olleesta uudiskohteen asunnosta. 4.5 Järjestöt ja asumisoikeusyhteisöjen yhteistyö Vaso kuuluu jäsenenä yhdistykseen Asuntokiinteistö- ja Rakennuttajayhdistys ASRA ry. Siihen kuuluvat merkittävimmät rakennuttajaorganisaatiot kiinteistökantoineen ja huomattava osa kuntien vuokrataloyhtiöistä. Yhdistys on Suomen Kiinteistöliiton jäsenjärjestö. Kuten edellisenäkin vuonna, Vaso osallistui taustatyöhön aravalainaehtojen uudistusprosessin edistämiseksi. Vaso on Turun Kauppakamarin jäsen. Yhtiö liittyi vuoden aikana Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n yhteisöjäseneksi. 5. TALOUSARVION TOTEUTU- MISESTA JA TALOUS VUONNA 2003 Asumisoikeuskohteiden isännöitsijät ovat tehneet kiinteistöjen tilinpäätökset. Yhtiön keskushallinnosta on vastaavasti laadittu tilinpäätös. Yhdistämällä kohteiden ja keskushallinnon tuloslaskelmat ja taseet on saatu Vason tuloslaskelma ja tase. Koko yhtiöstä laadittiin välitilinpäätös ajalta Alentuvasta käyttöasteesta huolimatta yhtiön talous kehittyi vuoden aikana lähes ennakoidusti. Kiinteistöjen taloudet kehittyivät vuoden aikana pääasiassa kullekin kiinteistölle laadittujen talousarvioiden mukaisesti tarkistettiin asukkaiden käyttövastiketta. Keskimääräinen korotus koko asuntokannassa oli 0,18 /m 2 /kk. Suurin korottava tekijä oli valtion asuntolainojen kustannusten nousu 2,7 %. Sen vaikutus oli 0,12. Muina tekijöinä korotuksen taustalla oli mm. energiakulujen nousu ja varautuminen jätekustannusten sekä vesi- ja jätevesikustannusten nousuun. Muutosten jälkeen Vason asuntojen keskivastike oli 3.3 Kiinteistöjen isännöinti ja hoito 4.2 Henkilöstö ja tilintarkastus Toimitusjohtaja FM, LKV Pekka Peltomäki Hallintopäällikkö HN Teija Lamminen Asumisoikeusmyynti yo.merkon. Tiina Arnivaara yo.merkon. Heidi Jyrkinen Yo.merkon. opiskelija Kirsi Lönnmark ja oik.yo Hanna Liippo ovat avustaneet vakituisen henkilökunnan loma-aikoina. Kirsi Lönnmark on myös tehnyt asuntojen viikonloppuesittelyjä. Henkilökunnan määrä on ollut vuoden aikana keskimäärin viisi henkilöä. Tilintarkastajat Varatilintarkastaja KHT Pekka Sipilä, KHT Tapani Kulmala KHT-yhteisö Ernst & Young Oy/ KHT Simo Seikola Suurten purjelaivojen tapahtuma täytti Aurajoen ja sen rannat heinäkuussa

4 maaliskuun alussa 7,31 /m 2 /kk. Käyttövastikkeet olivat välillä 6,70 8,30 /m 2 /kk. Vuoden 2003 kiinteistöjen tuotot olivat ,12. Kasvua edellisestä vuodesta oli 3,2 %. Asumisoikeusasuntojen hallinnossa on varauduttu kiinteistöjen jaksottaisen kunnossapidon tulevaisuudessa aiheuttamiin kustannuksiin keräämällä korjauksiin tarvittavaa omarahoitusosuutta. Käyttöasteen alenemisesta johtuen tilinpäätöksessä ei pystytty tekemään asuintalovarausta budjetoidun mukaisesti. Vapaaehtoiset varaukset kasvoivat yhteensä 1.109,93. Poistosuunnitelmana Vasossa noudatetaan poistoja lainojen lyhennysten mukaisina. Vuoden 2003 tilinpäätöksessä poistot on tehty jaksotettujen lyhennysten suuruisena. Poistoja on tilinpäätöksen yhteydessä tehty rakennuksista, koneista ja kalustosta sekä muista pitkävaikutteisista menoista yhteensä ,64. Aravalainajärjestelmän ominaisuuksista johtuen poistojen määrä on pieni suhteessa yhtiön lainamäärään vaikkakin kevään 2003 aravalainakorkojen muutos lisäsi poistojen määrää. Varausten ja poistojen jälkeen vuoden 2003 tulos oli 0. Vason taseen loppusumma on ,33. Velkojen pienentymisen johdosta taseen loppusumma aleni 1,6 % eli , VUODEN 2004 TOIMINNAN NÄKYMÄT Vaso osti Lounais-Suomen Asumisoikeusyhdistys ry:n omistaman kuuden asunnon asumisoikeuskiinteistön Raision vuoden 1997 asuntomessualueelta. Talo Jerenpiha 7 sijaitsee Raision kaupungin omistamalla vuokratontilla. Kauppahintana Vaso otti vastatakseen taloon liittyvät valtion asuntolainavelat. Valtiokonttorin päätös, jolla Vason aravalainojen ehdot vakautettiin, ja johon Jerenpihan ostokin liittyy, vaikuttaa jatkossa merkittävästi käyttövastikkeisiimme niiden nousua hidastaen. 165,0 milj.euron lainakannastamme 83,5 % on aravalainoja ja 16,5 % korkotuki- ja muita lainoja. Korkotukilainoissa on valtion korkotuki, joka vuosien mittaan alenee, mutta alhaisen korkotason aikana Vason maksuvastuulle tulevan kasvavan korkokulun riski on alhainen, joten koko yhtiön pääomakulut tulevat olemaan nykytasolla parhaimmillaan seuraavat 10 vuotta. Käyttövastikkeistamme pääomakulujen osuus on noin 60 %, loput kiinteistöjen hoitokuluja ja hallintokuluja. Valtiokonttorin ratkaisun ansiosta lähivuosien korotuspaineet kohdistuvat vain 40 %:iin käyttövastikkeesta. Laadittaessa talousarviota vuodelle 2004, otettiin lähtökohdaksi mahdollisimman tiukka vastikkeiden korotuslinja. Myös valtiokonttorin päätöksen sisältö oli vahvana odotuksena tiedossa. Keskimääräinen käyttövastikkeiden korotus johtuen hoito- VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY Tuloslaskelma Tuloslaskelma Liikevaihto Vastikkeet , ,94 Vuokrat , ,59 Käyttökorvaukset , ,37 Liikevaihto , ,90 Muut kiinteistön tuotot 7 856, ,90 Tuotot yhteensä , ,80 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,25 Eläkekulut , ,37 Muut henkilösivukulut , ,41 Henkilöstökulut , ,03 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,53 Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto , ,45 Käyttö ja huolto , ,53 Ulkoalueiden huolto , ,36 Siivous , ,06 Lämmitys , ,06 Vesi- ja jätevesi , ,18 Sähkö , ,89 Jätehuolto , ,88 Vahinkovakuutukset , ,96 Vuokrat , ,04 Kiinteistövero , ,92 Korjaukset , ,09 Muut hoitokulut , ,56 Luottotappiot 133, ,87 Muut kiinteistön kulut , ,24 Kiinteistön muut hoitokulut , ,09 Liikevoitto , ,15 Rahoitustuotot ja -kulut Osinkotuotot 230,00 182,00 Korkotuotot Korkotuotot konsernilta , ,39 Muut korkotuotot , ,51 Korkotuotot yhteensä , ,90 Muut rahoitustuotot 8 617, ,04 Korkokulut , ,64 Muut rahoituskulut -186,44-186,44 Rahoitustuotot ja -kulut , ,14 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 109, ,01 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos , ,93 Tuloverot -222,07 Tilikauden voitto 0,00 349,01 VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY TASE TASE VASTAAVAA Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaik.menot , ,93 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,80 Liittymismaksut , ,65 Rakennukset ja rakennelmat , ,38 Koneet ja kalusto , ,40 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,26 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,57 Vaihto- ja rahoitusomaisuus Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,56 Saamiset konsernilta , ,95 Rahastosaamiset , ,22 Muut saamiset 117,73 321,85 Siirtosaamiset , , , ,47 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit , ,93 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset , , , ,23 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma , ,37 Rakennusrahasto , ,24 Asumisoikeusrahasto , ,56 Edellisten tilikausien tappio , ,97 Tilikauden voitto ,22 349, ,21 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset , ,47 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,05 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,13 Saadut ennakot , ,67 Velat konsernille , ,50 Velat omistusyhteysyrityksille 2 579, ,01 Ostovelat , ,56 Muut lyhytaikaiset velat , ,45 Siirtovelat , , , , , ,23 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n HALLITUS Vason hallituksen toimikausi vaihtui tämän vuoden alussa. Seuraavat kolme vuotta hallitusvaltaa yhtiössämme käyttävät: Jäsenet taustayhteisö Aila Harjanne, puheenjohtaja Turun kaupunki Tuomas Mikkola, varapuheenjohtaja Turun kaupunki Kari Aholainen Turun kaupunki Kirsti Paasio Turun kaupunki Tiina-Riitta Prusila Turun kaupunki Kauko Kujanpää Raision kaupunki Heimo Kukkonen Kaarinan kaupunki Raimo Kurki asukkaiden edustaja Keijo Tapper asukkaiden edustaja Varajäsenet Lea Kuusisto Tuire Kähkönen Markku Tuuna Liedon kunta asukkaiden edustaja Naantalin kaupunki Vason kauden hallitus ja osa henkilökuntaa asettuivat kuvaan toimikauden päättyessä. Ylärivi vasemmalta: Kirsti Paasio, Jari Tschernij, Timo Sihvonen, Markku Tuuna, hallintopäällikkö Teija Lamminen, Kari Aholainen, Kauko Kujanpää, Heimo Kukkonen, Keijo Tapper. Alarivi: toimitusjohtaja Pekka Peltomäki, Lea Kuusisto, puheenjohtaja Pauli Komsi, Tiina-Riitta Prusila, varapuheenjohtaja Tuomas Mikkola. Tschernij, Tuuna ja Kuusisto olivat hallituksen varajäseninä. 4

5 kustannusten tarpeista on ,04 /m 2 /kk. Vason 98:sta kiinteistöstä 61 selviytyy tänä keväänä ilman korotuksia. Muutosten jälkeen keskivastike on ,35 /m 2 /kk (vaihteluväli 6,70 8,31 /m 2 /kk). Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne pysyi vuoden 2003 ajan samalla tasolla. Vuoden 2004 alussa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Uusia asumisoikeussopimuksia tehdään noin 40 kuukaudessa, mutta vaihtuvuus on myös korkealla tasolla. Siirtymistä omistusasuntoihin tapahtuu erityisesti perheasunnoista. Asuntolainojen korot ovat olleet vakaalla alhaisella tasolla yli vuodenvaihteen ja käytettyjen omistusasuntojen kauppahinnat ovat pysyneet ostajan kannalta edullisina, eikä merkittävää hintojen nousua ole ennustettu. Asumisoikeusmaksunsa lainalla rahoittaneet ovat myös hyötyneet alhaisista koroista. Pienten ja keskikokoisten asumisoikeusasuntojen kysyntä on jatkunut hyvänä. Alkuvuodesta tehtyjen sopimusten irtisanomisten määrä on jonkin verran pienempi kuin aiempina kuukausina, joten tämän suuntauksen jatkuessa, voidaan odottaa käyttöasteen kääntyvän nousuun vielä ennen kesää. Markkinoinnissa jatketaan tehokkaiksi todetuilla keinoilla ja etsien myös uusia keinoja asiakkaiden tavoittamiseksi. Markkinointi internetin kautta lisääntyy hyvää vauhtia. Vuoden 2004 aikana ei tulla aloittamaan uusia Vaso-kohteita. Asuntokantamme ei kasva tänä vuonna muuta kuin Jerenpihakaupan ansiosta kuudella asunnolla. Laajemminkin arvioiden, ei arava-asuntojen määrä lisäänny tänä vuonna toiminta-alueellamme kuin noin 200 asunnolla. Vielä vuosituhannen vaihteen aikaan valtion rahoittaman tuotannon määrä oli yli asuntoa vuodessa. Vuoden 2004 aikana tullaan laatimaan koko yhtiöstä puolivuositasolla välitilinpäätös ja ennuste loppuvuodelle. 7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiökokous toteaa tilikauden tuloksen olevan 0 ja että osinkoa ei jaeta. Asukkaiden nimeämän valvojan kertomus Asukkaiden nimeämä valvoja Osmo Valovirta antoi tarkastuskertomuksensa kevään Vasokokouksessa. Asukkaiden VASO-kokoukselle Asukkaiden VASO-kokouksen 19. marraskuuta 2002 valitsemana vuokratalojen yhteishallinnosta annetun lain 14 :n mukaisena valvojana olen tarkastanut ja seurannut Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tilivuoden 2003 talouden ja hallinnon hoitoa. Tarkastus ja seuranta on käsittänyt kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon. Tarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tilivuotta 2003 leimasi yhtiön sekä myös asukkaan näkökulmasta kaksi keskeistä asiaa: asuntojen korkea tyhjäkäyttöaste ja valtion myöntämien asuntolainojen lainaehtojen määräaikainen muuttaminen. Näistä käyttöasteen jatkuva heikkeneminen ja sen päätyminen niinkin alhaiselle tasolle kuin 93,38 % (95,70 % vuonna 2002) vaikutti negatiivisesti yhtiön talouteen. Tyhjäkäytön määrä vaihtelee voimakkaasti kohteittain. Yksittäisen kohteen osalta tyhjäkäyttöriski on rajattu 3 %:iin, sillä tästä ylimenevän osan tyhjäkäyttökuluista kattaa yhtiön keskushallinto. Yhtiötasolla tyhjäkäytön aiheuttama tulovajaus aiheutti sen, että tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja on lähes nolla. Toisaalta Vason ja sen asukkaan tulevaisuuden kannalta myönteisenä voi pitää Valtiokonttorin tekemää päätöstä kiinnittää Vason aravalainojen vuosimaksut vuoden 2003 tasolle ja korot kiinteästi 2 %:iin seuraavien kymmenen vuoden ajaksi. Valtiokonttorin lainat kattavat tällä hetkellä yli 80 % Vason lainakannasta, joten Valtiokonttorin päätöksen johdosta Vason lainanhoitomenot pysyvät lähellä nykytasoa seuraavat 10 vuotta. Lisäksi yhtiön velkataakka tullee pienenemään mainitulla ajanjaksolla selvästi, mikä puolestaan helpottaa tulevaisuudessa ikääntyvien talojen kunnossapidon rahoittamista. Asukkaan näkökulmasta Valtiokonttorin päätös merkitsee ensikädessä vastikkeiden kasvuvauhdin hidastumista, sillä lähivuosien aikana vastikkeiden nousupaineet aiheutunevat lähinnä kiinteistöjen hoitokuluista, jotka muodostavat kuitenkin vain reilut 40 % kaikista vastikkeilla rahoitettavista menoista. Valtiokonttorin päätös tarkoittaa Vason kilpailuaseman parantumista suhteessa muihin asumismuotoihin ja luo vakautta vasolaisten tulevaisuuteen. Hoitokuluissa ei ole tilivuonna tapahtunut merkittäviä muutoksia. Korjauskulujen määrä on jatkanut nousuaan, mikä on seurausta lähinnä asuntokannan ikääntymisestä sekä asukkaiden vaihtuvuudesta. Vastikesaamisten määrä on jatkanut hienoista laskuaan ja tilivuodelle on kirjattu hyvin vähän luottotappioita, joskin osa jo toteutuneista luottotappioista näkyy kirjanpidossa vasta alkaneella tilikaudella. Kohteiden isännöinti on jaettu kolmelle isännöitsijätoimistolle kuten aiemminkin. Kohteiden kirjanpito on hoidettu hyvin. Tilivuoden aikana ei ole ollut käynnissä rakennushankkeita eikä valmistunut uusia kohteita. Olen antanut asukasvalvojan lausunnon tilivuoden aikana luovutettujen Länsipuiston ja Raision Keonrinteen asumisoikeuskohteiden luovutustaseista. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tilinpäätös, joka osoittaa tulosta 0 euroa, on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Suorittamani tarkastuksen perusteella minulla ei ole huomautettavaa yhtiön talouden ja hallinnon hoidosta. Turussa 6. huhtikuuta 2004 Osmo Valovirta Asukkaiden nimeämä valvoja 5

6 YTEn toiminta vuonna 2004 YTE tukee laajakaistahanketta Joulun alla valtiokonttorin tekemä päätös jäädyttää Vason aravalainojen vuosimaksu nykytasolle ja lainojen korko 2 %:iin seuraavaksi 10 vuodeksi merkitsee vakautta Vason asukkaille. Vuosimaksun määräytyminen vaikuttaa välittömästi käyttövastikkeisiin. Valtiokonttorin myönteistä päätöstä osattiin odottaa Vason tämän vuoden talousarviota laadittaessa ja siitä päätettäessä. Niinpä suurimmassa osassa kohteista käyttövastikkeet eivät kohonneet lainkaan tai jos kohosivatkin, niin korotukset olivat hyvin maltillisia ja johtuivat yksinomaan hoitokulujen nousuista ja vanhojen alijäämien kattamisesta. Me Vason asukkaat olemme tietysti ottaneet tiedon vastaan tyytyväisinä. Asumisoikeusasuminen Vasossa on mielestäni entistä parempi vaihtoehto muille asumismuodoille! Alkuvuonna onkin saatu viitteitä siitä, että käyttöaste voisi kääntyä lievään nousuun viime vuodesta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Korkojen vakautus tuntuu pidemmän ajan kuluessa pääomamenojen ja sitä kautta myös käyttövastikkeiden korotuspaineiden helpotuksena. Aravalainojen korkojen jäädyttäminen tuntuu ennen kaikkea aravalainojen lyhennysten varhaistumisena, mikä puolestaan keventää Vason tasetta, koska Vasossa poistot tehdään lainojen lyhennysten suuruisena. Toivottavasti tämä merkitsee myös parempaa asumista Vason asukkaille sitä kautta, että Vasossa voitaisiin varautua nykyistä paremmin asuntokannan tuleviin peruskorjaustarpeisiin aiheuttamatta silti korotuspaineita käyttövastikkeita kohtaan. Tällä hetkellähän Vason asuntokanta on vielä varsin nuorta vanhimman kohteen Kreulankartanon ollessa 12 vuotta vanha. YTE kiinnitti tähän huomiota viimeksi Vason vuoden 2003 tilinpäätöstä käsiteltäessä. Valtiokonttorin päätökseen sisältyi vaikeuksissa olleen Lounais-Suomen YTEn puheenjohtaja Pekka Paatonen totesi YTEn tyytyväisyyden parantuneiden lainaehtojen ja laajakaista-asian etenemisen johdosta. Asumisoikeusyhdistyksen kohteen Jerenpihan ottaminen Vason hallintaan. Jerenpihan asukkaille liittyminen Vason asukkaiden joukkoon luo turvallisuutta. Toivotankin heidät YTEn puolesta tervetulleiksi! Nykyaikana nopeat sähköiset yhteydet, ns. laajakaista, on katsottava kuuluvan laadukkaan asumisen, jota Vason asumisoikeusasunnotkin edustavat, infrastruktuuriin muiden tietoliikenneyhteyksien, kuten lankapuhelinyhteyksien tai kaapeli-tv:n, tavoin. Laajakaistayhteysasiaa käsitellään tässä Vaso-kokouksessa omana asianaan laajemmin. Todettakoon tässä vain se, että YTE on keskustellut asiasta alkuvuonna ja saanut Vason taholta tietoa asian etenemisestä. YTEn suhtautuminen asiaan on ollut alusta asti myönteistä. Työryhmät toimivat Paitsi että YTE kokoontuu noin 6 kertaa vuodessa, sen toiminta tapahtuu myös neljän työryhmän puitteissa. YTEn työvaliokunta, jota YTEn puheenjohtajana vedän, käsittelee talousasioita. Tänä vuonna se jatkaa talousasioiden ohella asukasdemokratian tilan käsittelyä Vaso-yhteisössä. Asia tuodaan aikanaan Vaso-kokoukseen. YTEn kritiikkiryhmän perustehtävänä on aivan YTEn alkuajoista lähtien ollut antaa asukkaiden näkökulmasta lausunto asuntojen suunnittelijoille. Kritiikkiryhmän vetäjänä on alkuvuonna toiminut Hannu Heikkilä. Tosin nyt kun Vasolla ei ole yli vuoteen ollut käynnissä tai suunnitteilla uudistuotantoa, ei kritiikkiryhmällä ole ollut tarvetta kokoontua. YTEn inforyhmä on vastannut yhdessä Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäen kanssa Kotivaso-lehden toimittamisesta. Ryhmän vetäjänä on Ari Pikkarainen. Lehti on ilmestynyt kaksi kertaa vuodessa. Inforyhmä (YTEn sihteeri Päivi Jouste) myös ylläpitää YTEn asukassivuja Vason internetsivuilla ja vastaa YTEn sähköpostiin ositteessa yte@vaso.fi. YTEn ympäristötoimikunnan vetäjänä on Pekka Mikkilä. Toimikunta tullee kuluvana vuonna arvioimaan, onko Vaso-yhteisössä halukkuutta ja tarvetta EnergiaExpertti-toimintaan. Vason hallituksen toimikausi vuosille alkoi kuluvan vuoden alusta. Keijo Tapper jatkaa toisena asukkaiden edustajana Vason hallituksen jäsenenä. Uusina asukkaiden edustajina Vason hallituksessa ovat Raimo Kurki hallituksen jäsenenä ja Tuire Kähkönen hallituksen varajäsenenä. Asukkaiden valitsemana valvojana tilintarkastajan valtuuksin toimii myös vuonna 2004 KTM Osmo Valovirta Tilitoimisto Ernst & Young Oy:stä, koska yhtään asukasta ei ilmoittautunut halukkaaksi valvojan tehtävään. Pekka Paatonen YTEn puheenjohtaja Laajakaistan tulo kiinnosti Vaso-kokousta Huhtikuun alussa pidetyssä Vaso-kokouksessa myös äänestettiin. YTEn varapuheenjohtajaksi valittiin äänestyksen kautta Raimo Kurki. Kevään Vaso-kokous pidettiin Svenska Klubbenilla. Osallistujia kokouksessa oli määrällisesti aika paljon, kun otetaan huomioon, että samaan aikaan TPS ja KÄRPÄT pelasivat ensimmäistä finaaliotteluaan. Paikalla oli 39 Vaso-kohteen edustajat. Osallistujamäärää lisäsivät isännöitsijöiden ja valvojien lisäksi mm. Vason hallituksen asukasedustajat. Toimitusjohtaja Pekka Peltomäki avasi kokouksen esitellen paikalla olevaa Vason henkilökuntaa sekä isännöitsijät. Kokouksen alku sujui normaalein rituaalein eli järjestäydyttiin ja valittiin tarvittavat kokousvirkailijat. Toiminta- ja tilinpäätöskertomukset Toimitusjohtaja kertoi Vason 14. toimintavuodesta. Vasolle ei valmistunut 2003 yhtään uutta kohdetta. Suurin asia oli lainaehtojen muutos ja pysyvä 2 %:n korko 10 vuoden ajan. Tämä hillitsee asumiskustannusten nousua, mikä on hyvä asia. Hallintopäällikkö Teija Lamminen esitteli 2003 tilinpäätöksen. Asiat ovat mallillaan eli tilinpäätöksessä eikä toimintakertomuksessa ollut mitään erikoista. Asukkaiden valitsema valvoja Osmo Valovirta esitti kertomuksensa, jossa hän oli kiinnittänyt huomionsa Vason asuntojen lisääntyneeseen tyhjäkäyttöön sekä lainaehtojen koron muutokseen. Valvoja tarkastaa ja seuraa Vason talouden ja hallinnon hoitoa. Toiminnassa ei hänen mukaansa ollut 2003 mitään huomautettavaa. Muuta ajankohtaista asiaa Ympäristötoimistosta Virpi Laine puhui jätehuollosta. Jätteiden kierrätys on ympäristön kannalta erittäin tärkeää ja suurin osa tämän päivän materiaaleista voidaan kierrättää, kuten pahvia sekä metallia. Lisätietoa saa: YTE:n varapuheenjohtajana on toiminut Hannu Heikkilä. Hänen muuttaessaan pois tilalle valittiin loppuvuodeksi 2004 Raimo Kurki. Laajakaistayhteys Paljon on puhuttu laajakaistayhteyksistä sekä niiden hinnoista, kun hinnat ovat Suomessa tällä hetkellä aika korkealla. Nyt Vasossa puuhataan laajakaistayhteyttä, joka toimii HomePNA-tekniikalla. Hinta on kohtuullinen käyttäjälle. Aiheesta keskusteltiin pitkään ja hartaasti ja hieman ehkä jopa agressiiviseen sävyyn. Kokouksessa olleista kuitenkin vain yksi oli keskushallinnon valmistelemaa asiaa vastaan, joten laajakaistalle on tilausta. Aiheesta tiedotetaan toisaalla tässä lehdessä, kun asiassa edetään. Sitten olikin aika lopettaa kokous, kun kello oli taas jo ehtinyt pitkälle iltaan. Tiina Tång YTEn ympäristötoimikunnan puheenjohtaja Pekka Mikkilä kertoi Vaso-kokouksessa toimikunnan suunnitelleen ympäristövastaavan valitsemista kohteisiin ja tiedusteli halukkuutta EnergiaEkspertti-toiminnan käynnistämiseen. 6

7 Asukkaiden tyytyväisyys täytyy paistaa ulos! Jos Aila Harjanteen täytyisi kuvailla Vaso kolmella sanalla, ne olisivat uudenaikainen, luotettava ja kustannustietoinen. Aila Harjannetta itseään taas voisi kuvailla sanoilla tehokas, periksiantamaton sekä aurinkoinen. Tuo kolmas sana tuli mieleeni heti nähdessäni hänen harppovan iloisesti tervehtien katupölyn peittämän parkkipaikan poikki. Aila Harjanteen työtehtävät ovat muuttuneet melkoisesti viimeisten vuoden aikana, päätoimisesta yrittäjästä ja kauppiaasta on kasvanut lähes päätoiminen hallitusten jäsen hän kuvailee muutosta. Perheyrityksessä on käynnissä sukupolvenvaihdos, virallisesti vielä yhtiön toimitusjohtajan paikalta Harjanne siirtyy kevään aikana yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi. Perhe on lähinnä sydäntä Suurimman osan elämäänsä Aila Harjanne on asunut omakotitalossa, nyt hänen kotinsa on Turun keskustassa v rakennetussa talossa. Ruissalossa hän viettää silti paljon aikaa, pojan perheen lisäksi myös Harjanteen paperit, mapit ja arkistot ovat siellä. Vaikka Aila Harjanne onkin kirjoilla yksineläjä, on hänellä oman kuvauksensa mukaan äärettömän suuri perhe neljän lapsen äidillä on viisi lastenlasta. Perheyhteisö on vahva ja tiivis, kaikkien asuessa lähellä tämä suurperhe kokoontuu usein yhteen. Seuraavaksi vietetään nuorimman lapsenlapsen 1-vuotisjuhlia. Seutuyhteistyö on tärkeintä Vason asukkaat valitsevat pääsääntöisesti asuntonsa tarpeidensa ja viihtyvyyden kuin verotuskunnan mukaan, Vaso on selkeästi ylikunnallinen yhtiö. Tämän voisi olettaa aiheuttavan ristiriitoja kun hallituksella on Turkuvetoinen puheenjohtaja, mutta huolimatta vahvasta Turku-taustastaan Aila Harjanne kannattaa voimakkaasti seudullisuutta ja seudullista yhteistyötä. Hän on yksi ensimmäisiä seudullisen yhteistyön puolestapuhujista Turussa. Vuonna 2000 Aila Harjanne hoiti puolen vuoden ajan Turun apulaiskaupunginjohtajan virkaa, tämä jakso avasi hänet entisestään näkemään seudun yhteistyön merkityksen. Vaikka Turun yhteistyökyky onkin muuttunut positiivisesti niin vieläkin mm. palvelujen ylikunnallistaminen on välillä käsittämättömän vaikeaa. - Kuntaraja ei saisi muodostaa estettä, Harjanne muistuttaa. Seudullinen yhteistyö Vasossa on Aila Harjanteen mielestä jäsenten osalta toimivaa. Hallituksen kokoukset on järjestetty Vason toimistolla Turussa, mutta Harjanne uskoo, että tulevaisuudessa kokouksia voitaisiin kierrättää eri osakaskunnissa ja samalla tutustua eri alueiden kohteisiin. Vaso yhtiönä ei ollut uusi tuttavuus Aila Harjanne on saanut olla seuraamassa lähinnä omistajan näkökulmasta Vasoa sen perustamisesta lähtien Vason hallituksen puheenjohtaja Aila Harjanne pitää seudullista yhteistyötä tärkeänä ja Vasossa se hänen mielestään toimii. kaupunginhallituksen jäsenenä, puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston kautta. - Uskon, että siitä on ollut hyötyä, hän toteaa. Harjanne työskenteli aikoinaan Ville Itälän läheisenä yhteistyökumppanina tämän hallituskauden aikana ja myös edellisen puheenjohtajan Pauli Komsin kautta yhteys Vasoon on säilynyt. Ennen Vason hallituksen puheenjohtajaksi siirtymistään Aila Harjanne kertoi saaneensa toimitusjohtaja Pekka Peltomäeltä hyvän briiffauksen yhtiöön. Hän on pyrkinyt tutustumaan mahdollisuuksiensa mukaan myös yksittäisiin kohteisiin. Vaikka itse yhtiö ja sen käytännön toiminnat ovat verraten uusia Harjanteelle, tuntee hän useat toimijat ja yhtiön yhteiskunnallisen merkityksen mielestään kohtuullisesti. Kunta Asunnot Oy:n kautta Aila Harjanne on saanut tutustua kunnalliseen asuntotuotantoon ja sen niin hyviin kuin varjopuoliinkin lähemmin. Asumisoikeus sopii kaikille Asumisoikeudesta Aila Harjanteella on hyvä käsitys; se yhdistää omistusasumisen ja vuokra-asumisen parhaat puolet antaen mahdollisuuksia niin nuorille perheille, yksinäisille kuin senioriasumisellekin. Se sitoo sopivasti, mutta ei kuitenkaan liikaa ja siitä pääsee aina eroon etukäteen tiedossa olevalla hinnalla, joka monessa tilanteessa on varsin tärkeätä. Asumismuoto sopii Aila Harjanteen mielestä kaikille ja kaikkiin eri elämäntilanteisiin ja hän voisi vallan hyvin harkita itsekin asuvansa asumisoikeusasunnossa. Ensi vuonna voimaantuleva varallisuusehtojen muutos yli 50-vuotiaille mahdollistaa senioriväestön lisääntymisen asukaskunnassa. Turvattomuus ja yksinäisyys ovat nykypäivänä yhä lisääntyvä ongelma vanhusväestön keskuudessa, asumisoikeusasunto takaa turvallisen asumisen. Tiettyjen kohteiden ja alueiden markkinointia voisikin suunnata entisestään senioriväestölle. Hallituksen kausi on lähtenyt käyntiin hyvin Vason hallituksen uutena puheenjohtajana ja koko hallituksen uutena jäsenenä Aila Harjanne kertoo olevansa iloinen saamastaan luottamuksesta. Mukaan Vason hallitukseen hän lähti tietäen, että tehtävä ei tule olemaan helppo, mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Odotukset ovat kasvaneet alun tilanteesta myönteiseen suuntaan. Vasoa Harjanne kiittää, yhtiö on alkututustumisen perusteella hänen mukaansa tehokkaasti johdettu ja hoidettu. Myös hallinto on hänen mielestään demokraattisesti järjestetty. Mikäli parannettavaa löytyy Aila Harjanne uskoo, että niin toimihenkilöt, hallinto kuin hallituskin suhtautuvat siihen avoimen rakentavasti. Hallituksen päätöksissä Aila Harjanne pyrkii yksimielisyyteen keskustelujen kautta. Suuri osa hallituksen jäsenistä on Harjanteelle entuudestaan tuttuja, osan hän tapasi vasta hallituksessa, mutta uskoo yhteistyön sujuvan kitkattomasti. - Olen tuntenut itseni tervetulleeksi, Aila Harjanne kertoo tyytyväisenä. Hän kuvailee tämän hetkisen käsityksensä mukaan Vason hallituksen olevan erittäin sitoutunut ja yhteistyökykyinen. Myös tuntuma asukastason tunnelmaan hallituksen asukasjäsenten kautta on Harjanteen mielestä erittäin merkittävä. - Tärkeää on aito kiinnostus asiaan, hän toteaa. Aila Harjanteen politiikka Kysymykseni puoluepolitiikasta ja sen osuudesta Vason hallituksessa paljastaa oman tietämättömyyteni itse politiikasta käsitteenä, Aila Harjanne kertoo, että parikymmentä vuotta sitten hän olisi tullut vaikka lankoja pitkin kertomaan, että hän on Aila ei poliitikko. Nyttemmin hän on kuitenkin pehmennyt poliitikko-nimitykselle. - Puolue on sellainen kuin sen jäsenet, kiteyttää Harjanne. - Liian monilla on politiikasta väärä käsitys, siitä olisi paljon opittavaa. Itse asiassa kaikki on politiikkaa, hän toteaa ja jatkaa, - se on yhteisten asioiden hoitamista ja yhteiskunnan palvelemista parhaalla mahdollisella tavalla sillä paikalla ja siinä tehtävässä, jossa milloinkin toimimme ja vaikutamme. - Vason hallituksessa olemme poliittisesti sinne valittuja ja elämänkatsomuksemme ja yhteiskuntakäsityksemme rakentuu omaksumamme ja kannattamamme ideologian mukaan, mutta ainakaan tähän mennessä ei ole esiintynyt vahvasti vastakkain olevia käsityksiä mistään asioista, Aila Harjanne kertoo. Hänen mielestään Vason kannalta on arvokasta, että hallituksessa on erilaisia yhteiskuntakäsityksiä, jotka kaikki omalla tavallaan toimivat niin yhtiön kuin sen asukkaiden hyväksi hallitusvastuun mukanaan tuomalla vakavuudella. Laajakaista positiivinen saavutus Alkuvuoden tärkeimmiksi tehtäviksi hallituksen näkökulmasta katsoen Harjanne listaa tilinpäätöksen käsittelyn, kuluvan vuoden suunnitelmien tarkastamisen sekä v talousarvion edellyttämät toimenpiteet. Myös markkinatilanteeseen tutustuminen ja käyttöasteen parantamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat hallituksen työlistalla. Runsaan vuoden ikäinen Vasostrategia vaatii myös Harjanteen mukaan läpikäymistä ja konkretisointia. Nykyisten asuntojen kunnossapitäminen on strategian kannalta tärkeää. Pääoma-asiat on saatettava luotettavalle ja ennustettavalle tasolle, tämä vaatii paljon työtä yhteisen edun saavuttamiseksi. Asukkaiden kannalta tärkein hallituksen tämän vuoden projekti lienee laajakaistayhteyksien kilpailuttamisen loppuunsaattaminen niin, että syksyllä voitaisiin taata edulliset laajakaistayhteydet joka Vaso-kotiin. Vasossa vallitsee jatkuvan parantamisen filosofia Vasossa laadittu laaja ja ansiokas strategiatyö vaatii Harjanteen mielestä jatkokseen paneutumisen laatutyön merkitykseen. Pienistä asioista alkaen, on sitten kyse repsottavasta listasta tai leikkaamattomasta nurmikosta, laadun merkitys on tärkeää. Asioiden hoidossa on hänen mielestään oltava oikeanlainen ote. - Aina on parannettavaa. Olen ollut havaitsevinani, että Vason kaikessa toiminnassa on laajasti hyväksytty jatkuvan parantamisen filosofia ja kannatan sitä lämpimästi, Aila Harjanne toteaa. Aila Harjanteen mielestä nyt, kun pääomakustannukset on saatu hallintaan ja tässä mielessä saavutettu vakautta voidaan vanhojen asioiden loppuun saattamisen jälkeen katsoa luottavaisemmin tulevaisuuteen. Uusien kohteiden aloittaminen tulisi hänen mukaansa ajankohtaiseksi 2 3 vuoden kuluttua ja eritoten senioriasuntojen osalta. - Kaiken perustana on tietenkin kysynnän kasvaminen, hän muistuttaa. Asukkaiden luottamus ei saa horjua Vason laajentamisesta uusille alueille ei Harjanteella ole mitään varmaa henkilökohtaista käsitystä, mutta asiaa voisi harkita mikäli kiinnostusta kunnilta ilmenee. Huonosti kaupaksi menevien asuntojen ulosvuokraus on joissain Vason kohteissa ainut keino saada asukkaita. Harjanne ei näe tätä vaihtoehtoa pahimpana mahdollisena, vaikkei se ratkaisu ongelmaan toki olekaan. Tyhjäkäynti ja huonosti myyvät kohteet ovat yksi Vason lähitulevaisuuden suurista haasteista. Aila Harjanne pitää kuitenkin ehdottoman tärkeänä, että on ratkaisu sitten mikä tahansa se ei saa horjuttaa asumisoikeuden asumismuodokseen valinneen asemaa. - Asumisen asumisoikeusasunnossa on säilyttävä luotettavana. Kaikkien suunnitelmien pitää lähteä siitä, ettei asukkaiden etua loukata, Vason hallituksen puheenjohtaja Aila Harjanne muistuttaa. Päivi Jouste Aila Harjanne oli seuraamassa myös kevään Vaso-kokouksen kulkua. 7

8 Laajakaistayhteydet tulevat kaikkiin Vaso-asuntoihin Vaso allekirjoitti pääsiäisen jälkeen Aurian kanssa laajakaistasopimuksen, jonka mukaan Auria toimittaa tämän vuoden syksyyn mennessä laajakaistayhteydet kaikkiin Vason asuntoihin. Kiinteistöjen puhelinjakamoihin asennetaan Vason kustannuksella internetyhteyden vaatimat päätelaitteet ja yhteyden asuntoihin jakavat kytkinlaitteet. Asennustyöt käynnistyvät ennen kesälomia ja ne saadaan valmiiksi alkusyksyn aikana. Aikataulusta tiedotetaan kiinteistökohtaisesti viimeistään heinäkuun loppuun mennessä. Yhteydet internetiin asuntojen puhelinpistorasioista aukeavat asennustöiden etenemistahdissa. Vason kiinteistöjen puhelinjakamoihin asennetaan lähikuukausien aikana kiinteistöstä puhelimen runkoverkkoa pitkin ulkomaailmaan yhteydessä oleva ADSL-päätelaite (kuvassa ylimmällä hyllyllä) ja riittävä määrä 14-porttisia kytkinlaitteita (alimmalla hyllyllä), jotka jakavat laajakaistayhteyden asuntoihin. Jokaisen Vaso-laajakaistaverkkoon liittyvän tulee hankkia omaan koneeseensa jokin näistä kolmesta vaihtoehdosta (ylhäältä); PCI-verkkokortti, USB-muunnin tai Ethernet to HPNA-muunnin. Edullisin on verkkokortti n. 30 euroa. Vaso-kotien laajakaistahankinnalla on pitkä historia. Olemme pyrkineet aikaisemmin hakemaan markkinoilta vaihtoehdon, jossa Vaso kiinteistönomistajana ei tekisi asiaan liittyviä lisäinvestointeja. Palvelun tuottajalta on edellytetty valmista yhteyttä internetin maailmaan ja kilpailukykyistä hinnoittelua asukkaillemme. Vuoden 2002 lopulla Vaso tekikin tämän periaatteen mukaisen kiinteistökaistasopimuksen. Vaikka saavutetut sopimushinnat liittymismaksu 50 ja kuukausimaksu 40 olivat aiempaa tasoa edullisemmat, ei palvelu houkutellut asukkaitamme. Syynä oli kuitenkin liian kallis hinta. Suomessa toimivia laajakaistayhteyksiä tarjoavia toimijoita, erityisesti puhelinyhtiöitä, on syytetty kansainvälisestikin vertaillen kalliista hinnoista. Siitä syystä laajakaistayhteydet ovat lisääntyneet verkkaisesti Suomessa. Asian hoitamiseksi on laadittu strategioitakin; kansallinen ja alueellisia, mm. Varsinais-Suomen tietoyhteiskuntastrategia. Tällä hetkellä kotien laajakaistayhteyksien kuukausihinta vaihtelee n /kk ja liittymismaksu on n. 50. Kuukausihinnat vaihtelevat mm. valitun nopeuden mukaan ja liittymismaksuissa on eroja kampanjahinnoittelun johdosta. Vasossa on valmisteltu talven yli laajakaistaratkaisua siten, että jokaiseen kiinteistöön hankitaan Vason kustannuksella tarvittavat tekniset laitteet ja Vaso myös maksaa kiinteistöön tulevan verkkoyhteyden kuukausikustannukset. Asiasta käytiin laaja kilpailukierros helmikuussa, jonka jälkeen on vertailtu saatuja tarjouksia sekä valmisteltu päätöksentekoa. Valmistelutyössä on ollut mukana myös asukkaiden yhteistyöelin YTE. Vaso-laajakaista on HomePNA-tekniikkaa Olemme päätyneet toimintamalliin, jossa jokaiseen Vaso-kiinteistöön tuodaan nopeudeltaan 1 Mbit/512kbit/s 4 Mbit/640kbit/s ADSL-yhteys, joka jaetaan HomePNA-tekniikalla kiinteistön asuntoihin. Nopeus tulee vaihtelemaan kiinteistön asuntolukumäärän mukaan, hyödyntäen kokemuksia, joita on saatu muualla aiemmin tehdyistä vastaavantyyppisistä asennuksista. Kiinteistöjen puhelinjakamoihin asennetaan Vason kustannuksella yhteyden asuntoihin jakavat kytkimet ja muut tarvittavat laitteet. Tämän jälkeen laajakaistayhteys on käytettävissä puhelinpistorasiasta jokaisessa asunnossa. Samaan aikaan voi olla tietokoneella nettiyhteydessä ja puhua lankapuhelimeen. Lankapuhelinliittymää ei kuitenkaan tarvita nettiyhteyttä varten. Halutessa voi pitää oman ADSL-, tms. nettiliittymän. Asukkaan hankittavaksi tulee tietokoneeseen asennettava HPNA/Ethernet PCI -verkkokortti, USB-adapteri tai Ethernet to HPNAmuunnin. Valitun vaihtoehdon mukaan hinta vaihtelee n Asukkaan on omin taidoin tai kustannuksellaan tehtävä nämä asennukset ja verkkoon kytkeytyminen. Tätä varten tullaan valmistelemaan myös avaimet käteen -palvelupaketti, jonka avulla tietokoneen saa toimimaan internetissä. Vaso-laajakaistan kustannukset on saatu edullisiksi, mutta ei kuitenkaan ilmaisiksi. Alkuinvestoinnin aiheuttamat kokonaiskulut ja kuukausittain Vasolta perittävät internet-yhteyksien ja järjestelmän ylläpidon kuukausimaksut ovat 0,15 kaikille Vason asuntoneliömetreille jaettuna. Tällä summalla tullaan korottamaan käyttövastiketta kun asennukset on tehty ja yhteydet toimivat. Korotus tapahtuu todennäköisesti kaikissa kohteissa yhtäaikaisesti lokakuun alussa riippuen asennustöiden etenemisestä. Vastikekorotuksesta ilmoitetaan kirjallisesti ja huoneistokohtaisesti vähintään kahta kuukautta ennen korotuksen voimaan astumista. Ilkanterassi ja Länsipuisto Turussa sijaitsevissa kiinteistöissämme Ilkanterassi ja Länsipuisto, on erillinen atk-kaapelointi ja jo ennestään oma laajakaistaratkaisu. Myös näihin kahteen kerrostaloon tulee kaikkiin asuntoihin jaettu yhteys. Kiinteistökohtaisen kaistan leveys ei ollut vielä tiedossa lehtemme mennessä painoon. Kustannus asukkaalle on sama isossa ja pienessä kohteessa Käyttövastikkeiden korotus tulee kohdistumaan Vason keskushallinnolle menevään vastikkeen osuuteen. Näin toimien saadaan kaikille kohteille laajakaista tasavertaisella hinnalla. Yhtiön keskushallinto on tässä palvelun tilaajana, kustannukset tasaavana ja kohteita laskuttavana. Jos kohteet vastaisivat itse syntyvistä kustannuksista, tulisi yhteys ainakin pienimmille kohteille merkittävästi nykyistä kalliimmaksi. Kaarinan Olavintytär on toiminut alkuvuodesta alkaen pilottikohteena ja siellä yhteydet saatiin toimimaan maaliskuun alkupuoliskolla. Vastikekorotus 0,15 /m 2 /kk tuli Olavintyttäressä voimaan huhtikuun alussa. Vason keskivertoasunnossa on 71 m 2, missä em. hinnalla laajakaistayhteyden kuukausikustannukseksi tulee 10,65. Pienessä 45 m 2 asunnossa kustannus on 6,75 /kk ja isossa 100 m 2 asunnossa 15 /kk. Pyrimme olemaan mukana kansallisessakin projektissa laajakaistayhteyksien lisääntymistä edistäen. Samalla Vasossa koetaan, että tarjolla oleva edullinen yhteys on myönteinen tekijä asuntomarkkinoilla asumisoikeusasuntojemme eduksi!! Netin hinta on parin pankkilaskun maksupalkkio Olavintyttärestä saadut kokemukset ovat kannustavia. Siellä laajakaista on käytössä yli puolessa asunnoista heti ensiviikkojen jälkeen. Uusia nettikäyttäjiä on tullut useita, entiset modeemikäyttäjät ovat saaneet nopeutta VASO- LAAJAKAISTAAN LIITTYVÄÄ JA HUOMIOON OTETTAVAA Auria laatii kevään aikana Vason asukkaille räätälöidyillä hinnoilla varustetun palvelupaketin sisältäen: asukkaan omaan koneeseensa tarvitsemat asennusosat ja asennuspaketin, palomuuri- ja virustorjunnan, jne. Luvassa on alennuksia myös muista Aurian tuotteista. Tarkempi tiedote toimitetaan asuntoihin ennen kiinteistökohtaisten asennusten alkua touko heinäkuun aikana. Vason kotisivuille perustetaan osasto, jossa kerrotaan jatkossa asennusaikatauluista ja muista asiaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Kohdekohtaisesti ennen asennuksia jokaiseen asuntoon toimitettavassa tiedotteessa tiedustellaan mitä olemassa oleville henkilökohtaisille laajakaistayhteyksille halutaan tehtäväksi. Olemassa olevat henkilökohtaiset ADSL-liittymät puretaan (jos asukkaamme niin haluaa) ilman kustannuksia yhteisasennuksen yhteydessä, jälkeenpäin tehtävistä purkamisista ja Vaso-verkkoon liittämisestä asukas joutuu maksamaan Aurian taksan mukaan 37 /kerta. Vaso järjestää Aurian kautta edullisen ja luotettavan avaimet käteen asennuspaketin niille asukkaille, jotka eivät itse selviydy tai eivät halua ryhtyä asennustyöhön. Asukkaan on itse järjestettävä kotikoneensa palomuuri- ja virustorjunta; Auria tulee tarjoamaan tähän ratkaisun, mutta myös muiden palvelupaketteja on saatavissa markkinoilta. Vason laajakaistapalveluun ei sisälly sähköpostiosoitteita tai palvelinkapasiteettia kotisivujen ylläpitoon, myös näitä on saatavissa edullisesti markkinoilta; Auria tulee tarjoamaan tähänkin ratkaisun, myös muiden palvelupaketteja on saatavissa markkinoilta. Asukas voi halutessaan säilyttää jo olemassa olevan tai ottaa myöhemmin (esim. ammattiin liittyen) muun laajakaistaliittymän, sen kustannukset tulevat asukkaan vastuulle, eikä ole mahdollista saada laajakaistan osuutta alennuksena vastikkeeseen. 8

9 ja huolettomuutta, ja henkilökohtaisen ADSL:n käyttäjät tuntuvasti edullisemman yhteyden. Monien asioiden hoito suoraan kodista netin kautta helpottuu. Vertaamalla nyt tarjolla olevia kuukausikustannuksia vaikkapa pankkien n. 5 /kpl laskunmaksupalkkioihin, on nopeita säästöjäkin heti saavutettavissa pankkipalveluja netin kautta hoitaen. Valmisteilla oleva palvelun tekninen ratkaisu toimii niin, että kiinteistön sisällä huoneistojen välinen liikennöinti on estetty. Liikenne internetiin tapahtuu NAT-suojauksella (network address translation), kiinteistöllä on yksi julkinen IP-osoite. Talon ulkopuolinen käyttäjä ei näe yksittäisiä asuntoja. Huoneiston sisäinen verkko on mahdollinen. Asuntokohtainen nopeus on rajoitettu ja kytkin toimii jakaen kaistaa kaikille käyttäjille demokraattisesti. Puhelinjakamoihin asennettavat laitteet ovat kaukovalvottavissa ja kaistayhteyden myyjä hoitaa järjestelmän ylläpidon ja tietyssä määrin myös käyttäjäopastuksen. Koska tarkoituksena on järjestää mahdollisimman edullinen perusyhteys, ei Vason puolesta järjestetä käyttäjille palomuuriturvaa, virustorjuntaa, sähköpostiosoitteita, kotisivutilaa tai muita lisäpalveluja. Niiden hankinta on jokaisen käyttäjän omalla vastuulla. Edullisia, jopa ilmaisiakin vaihtoehtoja on markkinoilla tarjolla. Nettipalvelimien ylläpito Vasoverkossa tai muu taloverkon ylikuormittaminen ei ole tietenkään sallittua. On myös pidettävä mielessä, että vireillä oleva laajakaistayhteys ei vastaa kaikkein hurjimpia nopeustarpeita. Useimmin internet-yhteyksien hidastavat pullonkaulat ovat kuitenkin kauempana kuin esim. kotimaan sisällä. Edullinen laajakaistayhteys keskivertokäyttäjille Vason asuntoihin on toteutumassa. Asuntokohtaisella, n. 10 /kk kustannuksella, tulee mahdolliseksi hoitaa pankkipalveluita, pitää sähköpostiyhteyksiä, tehdä ostoksia netin kautta, varata halpoja matkoja, etsiä tietoa läheltä ja maailman ääristä, imuroida musiikkia, soittaa ilmaisia ulkomaanpuheluja... Kunhan osaa ottaa kaikki tarjolla olevat keinot käyttöönsä. Edellä esitetyillä Vason tekemillä investoinneilla ja kustannukset jakamalla kaikille asunnoille on laajakaistayhteys nyt tarjolla. Olavintyttären asukastoimikunnan puheenjohtaja Kirsti Luomala, laajakaistahankkeen tukiasukkaana toiminut Pertti Virtanen ja muuten asiassa aktiiviset asukkaat Arto Niemi ja Jari Heikkilä tutkailevat kiinteistön puhelinjakamossa sinne tuotuja uusia laitteita, jotka avasivat maaliskuun alussa kaikille asukkaille väylän internetiin. - Nytkin iltapäivällä neljän aikaan näyttää olevan kahdeksan asuntoa verkossa kiinni, Pertti toteaa kytkimen valojen perusteella. - Eivät nuo laitteet paljon tilaa vie. Hyllykkö ja sähköpistorasioita piti asentaa ennen puhelinlaitoksen asentajan tuloa, toteavat asukkaat ennen kuin puhelinjakokaapin ja teknisen tilan ulko-ovi suljetaan aurinkoisena kevätpäivänä. Kaarinassa 16 rivitaloasunnon Olavintyttäressä alettiin peräämään kiinteistökohtaista laajakaistayhteyttä jo viime vuoden keväällä. Syksyn Olavintytär aukaisi laajakaistan maailmalle Kaarinassa Olavintyttäressä on laajakaistaverkko ollut runsaassa käytössä hyvin kokemuksin kevään ajan. tullen asiassa syntyi lisää painetta ja pikkujoulujen aikaan pidetyssä asukaskokouksessa tehtiin päätös hankinnasta. Sitä ennen Vason toimiston ja isännöitsijän toimesta oli kilpailutettu tarjolla olevia asentajia ja nettiyhteyden toimittajia. Myös Vason hallitus käsitteli asiaa ja julisti Olavintyttären Vaso-asuntojen laajakaistayhteyksien pioneerikohteeksi. Kohteen kustannuksella hankittiin kiinteistössä tarvittava tekniikka. Jokainen asukas hankki omaan tietokoneeseensa tai sen ja puhelinpistorasian väliin asennettavat laiteet ja yhteys saatiin toimivana auki maaliskuun alussa. Huhtikuun alussa voimaan tulleella 0,15 /m 2 /kk käyttövastikkeiden korotuksella katetaan järjestelmän kulut. Liittymis- tai muita maksuja ei kerätä. Käyttäjiä ja nopeutta löytyi Testaamme Pertin kotikoneella yhteyden toimivuutta. Oleellista tuntuu olevan se, onko yhteys riittävän nopea, ei enää riitä että yhteys on olemassa. - Kytkimeen liittyvien alkuvaikeuksien jälkeen yhteys on toiminut hyvin. Ongelmat, joita on eteen tullut, ovat olleet pääasiassa käyttäjän koneen verkkoasetuksissa, toteaa useita asukkaita alkutaipaleella avustanut Pertti Virtanen. Paikalla olevat asukkaat käyvät mielessään läpi Olavintyttären asuntoja ja Artoa lukuun ottamatta ei tule mieleen tapausta, jossa ei jo käytettäisi nettiyhteyttä, tai ei olisi tehty toimenpiteitä mukaan liittymisen suuntaan. Eräässä perheessä on vähän vanha käyttöjärjestelmä, joten siitä saattaa tulla harmia. Tiedossa on, että juuri muuttanut uusi perhekin on kantanut tietokoneen muuttokuormassaan. - Kyllä minä nettiohjelmiston asennan, koska siitä maksankin, oli eräänkin asukkaan kommentti ensimmäisen kuukauden aikana. Kiinteistössä teknisiä asioita hoiteleva Arto Niemi tiesi jo syksyn asukaskokouksessa, ettei ryhdy netin käyttäjäksi, mutta silti puolsi hanketta. Ei ryhdy käyttäjäksi ainakaan vielä? - Meillä jokaisella käyttäjällä on varmaan alkuinnostus menossa, jossain kohtaa yhteydessä on ollut hidastumisen tuntua. Toisaalta tiedän, että varsinaiset ongelmat nopeudessa on todennäköisesti maailmalla, toteaa asukastoimikunnan puheenjohtaja Kirsti Luomala. Pertin koneella suoritettu Turun yliopiston nettisivuilta poimittu kaistan nopeustesti antaa sillä hetkellä tulokseksi kbps eli alun toista megaa, kun koko kiinteistön kaistan leveys on 2 Mbit/512kbit/s. Puhelinjakamon kytkin jakaa kaistaa kaikille käyttäjille, jotta kukaan ei pääse kaappaamaan ylisuurta osaa. Seuraavana aamupäivänä Vason toimiston yhteyden testi antaa tulokseksi 206 kbps. Ongelmaksi puhelinpistorasioiden sijainti Laajakaistayhteys on nostanut esiin aivan uusia ongelmia Olavintyttären kodeissa. Asuntosuunnittelussa ei osattukaan varautua edes lähitulevaisuuden tarpeisiin. - Asunnossa tuli ongelmaksi puhelinpistorasioiden sijainti. Alakerrassa ja yläkerrassa on kummassakin vain yksi rasia. Alakerran puhelinpistoke on eteisessä ja tietsikan kannalta aivan väärässä paikassa. Tämä johtaa jatkojohtojärjestelyihin, totesi kokemuksistaan Kirsti Luomala. - Tämä on hintaansa nähden hyvä liittymä, toteavat Olavintyttären asukkaat ensimmäisen kuukauden käyttökokemusten jälkeen. Pertti Virtanen testaa Vaso-laajakaistan toimintaa Olavintyttäressä. Kirsti Luomala ja Arto Niemi toteavat haetun tiedon ilmestyvän rivakasti ruudulle. Jos asukas haluaa etäkäyttää omaa kotikonettaan, voi ostaa Aurialta palvelun, jolla koneelleen saa oman/kiinteän IP-osoitteen, eikä ole silloin kiinteistön NAT-suojauksessa. Jos kohde haluaa nostaa liittymän nopeutta (max 4 Mbit/s), se tapahtuu kohteen kustannuksella; kertamaksu 61 + liittymän nopeuden kk-maksun korotus. Kytkinlaitteet ja liittymät toimittavan Aurian kanssa on tehty ylläpitosopimus, joka pitää sisällään kaukovalvonnan kytkinlaitteisiin asti, vikailmoitusten vastaanoton 24 h/vrk maksuttomaan vikailmoitusnumeroon, vikatilanteiden korjauksen normaalina työaikana (ei sisällä varaosia), kriittisissä vioissa vasteaika on 8 tuntia, muut viat korjataan normaalina palveluaikana. Ylläpito ei sisällä kytkimien ohjelmointityötä ja verkkojärjestelmien dokumentointia. Vikatilanteita varten sovitaan toimintatapa erikseen ja samoin sovitaan menettelytavat asukkaiden omaan tietokoneeseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Laajakaistajärjestelmän asennuksen jälkeiseen toimintaan liittyvät takuuajan vastuisiin tai ylläpitosopimukseen kuulumattomat muutostyöt tai korjaukset tehdään kohteen kustannuksella. Verkkopalvelinlaitteiden ylläpito on Vaso-verkossa kiellettyä, myös muu jatkuva verkon ylikuormittaminen on kielletty: edellä mainittuja tai vastaavia ominaisuuksia tarvitsevien asukkaidemme on hankittava oma ADSL- tai muu yhteys. Luvattomasti käyttäytyvät asunnot voidaan kytkeä pois verkosta. Mikäli Vaso-kohteessa on mahdollista, voidaan kohteelle valita nettivastaava, joka opastaa naapureita vaikeuksien yli ja tarvittaessa hankkii lisätietoa Vaso-verkon käyttöön liittyen. 9

10 Hyvät uutiset kantavat kauas VASO TIEDOTTI MEDIALLE LAAJAKAISTASOPIMUKSESTA Keskiviikkona, 14. huhtikuuta pidettiin Vason toimistolla lehdistötilaisuus koskien Vason ja Aurian keskenään allekirjoittamaa laajakaistasopimusta. Paikalla oli toimitusjohtaja Peltomäkeä lainaten hyvä määrä mediaa. Alkuun Vason hallituksen puheenjohtaja Aila Harjanne kertoi kyseessä olevan merkittävä saavutus, josta niin hän itse kuin koko Vason hallitus on innoissaan. Vason hallitus on tämän hankkeen takana 100 %:sti. Harjanne iloitsi lisäten, että uuden sopimuksen myötä Turun seudun yksi strateginen valinta on Vason osalta nyt tehty. Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki muisteli, kuinka Vaso toimi ensimmäiset viisi vuotta Turun Ylioppilaskyläsäätiön tiloissa. Siihen aikaan tulivat ensimmäiset laajakaistat opiskelija-asuntoihin. Myös Vaso on koettanut hankkia asukkaille edullista laajakaistayhteyttä, mutta tarjoukset eivät ole olleet niin kilpailukykyisiä, että suuri yleisö olisi kiinnostunut. Laajakaista on uusi asumisen tasoa nostava tekijä Asukkaista moni odottaa tämän uuden HomePNA -tekniikkaan pohjautuvan laajakaistan saapumista kuin kuuta nousevaa. Toimittajien uteluihin mahdollisesta vastikekorotuksiin kohdistuvasta purnauksesta todettiin, että aina löytyy joukosta mielipiteitä niin myöten kuin vastaan. Laajakaistaa voisi verrata reilut kymmenen vuotta sitten mieliä kuohuttaneeseen kaapelitelevisiomaksuun, joka oli kutakuinkin samaa luokkaa tulossa olevan korotuksen kanssa. Kaapelitelevisiostakin maksetaan neliöperusteisesti käyttövastikkeessa, vaikkei omistaisi televisiota ollenkaan. Kehitys kohti tietoyhteiskuntaa on kuitenkin asumisen tasoa ja myös Vason asuntojen arvoa nostava tekijä. Aurian näkökulmasta merkittävä kauppa Aurian varatoimitusjohtaja Batu Karasar kertoi kyseessä olevan mielenkiintoisen uuden näkökulman, joka kiihdyttää Turun alueen laajakaistamarkkinoita. Aurialla on tällä hetkellä n laajakaistaasiakasta ja sen tavoitteena on olla jatkossakin kilpailukykyinen. Aurian näkökulmasta sopimus laajakaistan tuomisesta kaikkiin Vaso-kohteisiin on merkittävä kauppa. Turku tv:n toimittajan kiperään kysymykseen suuresta hintaerosta Karasar vastasi, ettei kyseessä suinkaan ole hinnoissa oleva ilma vaan toisenlainen ratkaisu verrattuna yksityisasiakkaan laajakaistaan. Vason mallissa taloon tuodaan yksi laajakaistayhteys, joka jaetaan kaikkien asukkaiden kesken, tämä luonnollisesti laskee yksittäisen asunnon kuukausimaksua. Vason toiminta-alueelta löytyvät lähes kaikki mahdolliset laajakaistayhteyksiä tuottavat kilpailijat ja ajan trendi on, että kilpailun ollessa erittäin kovaa, jollain aikajänteellä tarkasteltuna hinnat tulevat alas, mutta eivät loputtomiin. Myös kapasiteetti kasvaa kaistojen laajentumisen myötä totesi Karasar. Batu Karasar kertoi toimittajien uteluihin, että vastaavanlaisia hankkeita on vireillä mm. pääkaupunkiseudulla. Tämä on erittäin kilpailukykyinen ratkaisu hän lopetti. Hyvät uutiset kantavat kauas laajakaistan myötä Vason asunnoista vaikka maailman ympäri. Päivi Jouste Aurian varatoimitusjohtaja Batu Karasar Turku-TV:n haastattelussa. Hän totesi, että laajakaistan hinta ei Vaso-ratkaisusta enää juuri alene. Edessä on todennäköisesti laadullinen nousu. Kulutuslukemat kertovat vuodesta 2003 VEDENKULUTUKSESSA MERKITTÄVÄ KÄÄNNE Jokakeväiseen tapaan Vason isännöitsijöiden ilmoittamat kohteiden kulutuslukemat on viety taulukkoon ja sieltä listattu esille niin eniten kuin vähiten kuluttaneet kohteet. Positiivisena asiana ilmeni lähes kautta linjan pienentynyt vedenkulutus, muutamassa kohteessa hanat on varmaankin väännetty solmulle saakka. Koko Vason keskikulutusta tarkasteltaessa vedenkulutus on vähentynyt vuodessa jopa reilut 5 l/asukas/vuorokausi. KOKO VASON KESKIKULUTUS Lämpö kwh/rak.m 3 47,53 46,27 Vesi l/asukas/vrk 134,00 139,36 Sähkö kwh/rak.m 3 3,30 3,29 SÄHKÖ (suluissa v luku) Kulutuslukemat kertovat paljon millainen edellinen vuosi on ollut. Vuoden 2003 lukemia tutkailemalla voisi kuvitella viime kesänä sataneen todella reilusti, sillä vedenkulutus Vason kohteissa oli pienentynyt merkittävästi. Jos vuonna 2002 kulutuksessaan alle 100 l /as./vrk pääsi vain muutama kohde, niin nyt niitä oli jo yhdeksän ja Kaarinan Hovipoika laskettaneen vielä mukaan kymmenenneksi tasan 100 litran lukemallaan. On vedenkulutuksen pienenemisen syynä sitten kulutustottumusten muutos, oikeanlaisen kulutustavan omaksuminen tai tieto tulossa olleesta huoneistokohtaisesta vedenmittauksesta antaa lopputulos silti aihetta ylpeilyyn. Kastelu vie turhaan vettä LÄMPÖ (suluissa v luku) SÄÄSTÄJÄT kwh/rak.m 3 KULUTTAJAT kwh/rak.m 3 Kerrostalot Kerrostalot Hoviherra I 31,16 (32,85) Keonrinne 48,53 ( - ) Kaarinan Hovipoika 32,28 (30,64) Rauhankatu 8 46,08 (43,07) Kaarinan Hovineito 32,77 (29,63) Pienkerrostalot Pienkerrostalot Iltarusko 35,29 (33,65) Kesäpouta 61,73 (52,35) Tammistonpuisto 38,77 (38,64) Raision Ukko-Kauris 52,94 (45,27) Orkonkatu 39,94 (35,89) Rivitalot Rivitalot Raision Keskusrivi 32,38 (20,58) Raision Puisto I 79,76 (59,28) Kontio 37,37 (37,96) Taatilankeidas 73,46 (77,44) Turun Kukolankaski 38,60 (39,30) VESI (suluissa v luku) SÄÄSTÄJÄT l/as/vrk KULUTTAJAT l/as/vrk Kerrostalot Kerrostalot Kerttulanniitty 90 (122) Pernon Kartanonlehto 195 (197) Kaarinan Hovineito 94 (101) Tiroli 179 (146) Hoviherra I 95 (142) Pienkerrostalot Pienkerrostalot Siirinkaari 99 (118) Haritunhovi 184 (182) Raision Ukko-Kauris 107 (147) Iltarusko 174 (171) Kurjenpolvi 116 (124) Rivitalot Rivitalot Markonpiha 70 (97) Raision Puisto I 222 (178) Kuuanhovi 86 (98) Raision Puisto II 218 (174) Kankaristonrivi 93 (167) SÄÄSTÄJÄT kwh/rak.m 3 KULUTTAJAT kwh/rak.m 3 Kerrostalot Kerrostalot Tiroli 2,07 (1,49) Tavastinmäen Mamselli 5,70 (5,22) Ahterikatu 10 2,50 (2,33) Rauhankatu 8 5,65 (5,05) Kauppilanrinne 2,58 (8,65) Pienkerrostalot Pienkerrostalot Liedon Lehdokki 1,94 (1,95) Haritunhovi 4,75 (4,94) Haikarinlinna 1,95 (2,68) Haritun Helmi 4,67 (4,92) Tammistonpuisto 2,47 (2,87) Rivitalot Rivitalot Keijulinna 1,08 (0,94) Viiripuisto 7,94 (8,59) Liedon Kaunokki 1,44 (1,27) Kissankello 6,45 (6,59) Liedon Lemmikki 1,53 (1,51) Viime kesä oli kuuma, vähäsateinen ja pohjavesivarantoja koetteleva jo toinen samanlainen kesä perätysten. Nurmikot kellastuivat paahteessa ja ruoho rapisi jalkojen alla. Kesäkuumalla paahtuneen nurmikon kastelu on kuitenkin turhaa vedenkulutusta lisäävää touhua. Syksyn sateiden tultua keltaisinkin nurmikko yleensä elpyy yllättävän hyvin. Itse asiassa kastelemalla aiheutetaan vain hallaa nurmikolle. Kastelu ei korvaa sadetta, mutta hämää ruohon juuriston nousemaan lähemmäs maan pintaa veden toivossa jolloin kuumana porottava aurinko viimeistelee tuhot polttamalla juuretkin. Kesän kulottamat laikut nurmikossa on parasta paikkakylvää syksyn tullen, tällöin sateet hoitavat kastelun kalliin veden sijaan. Lämmön kulutus lievästi nousujohteinen Jos vedenkulutus onkin Vason kohteissa pienentynyt, niin lämmönkulutus on vain muutamaa kohdetta lukuun ottamatta vastavuoroisesti hieman kasvanut kautta koko asuntolinjan. Syynä tähän on pitkälti vuoden 2003 talvella paukkuneet pakkaset ja pitkäksi venynyt talvi. Sähkön osalta tilastot kertovat keskikulutuksen säilyneen liki ennallaan. Viime vuonna erot eniten ja vähinten kuluttaneen välillä ovat kaventuneet vuoden 2002 lukemiin verrattuna. Pääasiassa vähiten kuluttaneet ovat hieman kasvattaneet kulutustaan, mutta vastavuoroisesti enemmän kuluttaneet ovat vähentäneet sähkönkulutustaan. Mainitsemisen arvoisena asiana on Kauppilanrinteen siirtyminen vuoden 2002 kerrostalokohteiden eniten sähköä kuluttaneen sijalta vuoden 2003 kolmanneksi säästäväisimmäksi. Tilastot ovat vain suuntaa antavia Muistaa täytyy aina tilastoharhoja aiheuttavat seikat, kuten puutteelliset asukastiedot, vesivuodot ja esim. perustetun tai perusparannetun pihan taimien kastelu. Muistakaa siis aina ilmoittaa pienimmistäkin vuodoista viipymättä kuin myös asukastietojen muutoksista. Näiden tietojen julkaisun tarkoituksena ei ole haudanvakava mittelö tai olympialaisiin verrattava arvokisa. Tämä joskus liiankin vakavasti otettu tulos on kuitenkin suuntaa antava. Mikäli kohteenne kulutus on viime vuonna ollut suurta, ei se yksistään vielä anna syytä alkaa kaivaa kuoppaa, jonne piiloutua. Miettiä sen sijaan voidaan missä kohdin kulutuksessa olisi mahdollista tehdä muutoksia. Tuttuun tapaan kohteet on lajiteltu omiin seurantasarjoihinsa, paritalot ovat rivitalojen ryhmässä. Päivi Jouste 10

11 Omilla tottumuksilla iso merkitys sisäilman laatuun Asukas ja asunnon kosteudenhallinta Vaso-laajakaistan asennusten ALUSTAVA ja KARKEA aikataulu Kotivason mennessä painoon olimme saaneet Aurian asennusosastolta alustavia aikataulutietoja laajakaista-asennusten aloittamisesta ja etenemisestä kuntakohtaisesti Vason kiinteistöissä. Seuraavassa kerrottuun aikatauluun saadaan varmistus viimeistään toukokuun alussa. Mitä jokainen Vaso-asukas voi itse tehdä estääkseen kosteusvaurioiden ja edelleen erilaisten homeiden aiheuttamia ikäviä haittavaikutuksia omassa asuinympäristössään? Seuraavassa eräitä vinkkejä meidän jokaisen mietittäviksi: Miten hometta syntyy ja mitä home on? Hometta syntyy, kun rakenteisiin kertyy pitkäaikaisesti kosteutta. Mikäli materiaalin pinnan kosteus on pitkään yli %, niin homeet löytävät pinnasta hyvän kasvualustan. Kosteus edistää ilmassa olevien homeiden ja mikrobien kasvua. Homeiden lisääntymiselle riittää hyvin normaali huonelämpötila. Kosteuksien noustessa jatkuvasti 90 95:n tasoon alkaa homesienten lisäksi esiintyä lahottajasieniä. Home- ja kosteusvaurion merkkejä ovat mm. maalipintojen kupruileminen jalkalistojen yläpuolella sekä asunnossa oleva mullan tai maakellarin haju, joka johtuu homesienten aineenvaihdunnasta. Homesienet ovat pieniä, yksinkertaisia sieniä. Ne kasvattavat rihmaston ja leviävät itiöiden avulla. Homerihmastot muodostavat nukkamaisia pesäkkeitä, itiöt antavat niille usein kirkkaan värin. Home- ja kosteusvaurioiden ennaltaehkäisy Usein home- ja kosteusvauriot voidaan ehkäistä etukäteen huolehtimalla huoneiston kunnossapidosta ja erityisesti riittävästä tuuletuksesta. Asukkaan toimet ovat ratkaisevassa asemassa. Koneellista ilmanvaihtoa ei koskaan saa kytkeä kokonaan pois päältä. Poistoilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina, mutta ilmanvaihdon säätötöiden yhteydessä venttiiliin asennettua raon suuruutta ei saa muuttaa. Riittävästä korvausilman saannista tulee pitää jatkuvasti huolta, korvausilmaventtiilit ja -reitit on pidettävä avoimina ja puhtaina. Tarvittaessa korvausilmareittejä on lisättävä esim. poistamalla ikkunoiden yläkarmista tiivistettä. Painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa on huolehdittava riittävästä erillistuuletuksesta ja poistoilmaventtiilien aukipitämisestä. Kylpyhuoneiden vesieristeiden kuntoa on jatkuvasti tarkkailtava. Mikäli esim. kylpyhuonetilojen ainoana vesieristeenä toimiva muovimatto on irronnut alustastaan tai saumoistaan rikki, on asiasta heti ilmoitettava isännöitsijätoimistoon. Laatoitettujen pintojen kulmissa on oltava silikonisaumaus ja se on pidettävä hyväkuntoisena. Lattiakaivojen puhtaudesta on huolehdittava kuukausittain ja korokerenkaan ja kaivon välinen liitossauma on pidettävä kunnossa, jottei vesi pääse tunkeutumaan lattiarakenteeseen. Useimmiten kylpyhuoneita ei ole suunniteltu pyykin kuivattamiseen ja toivottavaa onkin, että suuret pyykkimäärät kuivatetaan kuivaustiloissa tai kuivaustelineillä. Pyykinkuivatus yhdessä aktiivisen tai runsaan suihkun tai ammeen käytön kanssa pitävät kylpyhuoneen kosteuden jatkuvasti korkealla. Mikäli tilojen riittävästä tuuletuksesta ja puhdistuksesta ei tällaisessa tilanteessa huolehdita riittävästi, saattaa seinä- tai silikonisaumauspinnoille muodostua hometta. Tällöin ei välttämättä ole kysymyksessä vakava vaurio vaan asian kuntoon saattamiseksi riittää tilojen desinfioiva puhdistus ja silikonisaumausten uusinta homesuojatulla saniteettisilikonilla. Silikonisaumaukset tulee joka tapauksessa uusia aika ajoin. Ongelman toistumisen ehkäisemiseksi on asukkaan myös muutettava kylpyhuoneen käyttötapa sellaiseksi, että homeelle ei jatkossa ole kasvuedellytyksiä. Ulkoseinillä ei saa kasvattaa suuria villiviinejä, koska kasvillisuus pitää seinän jatkuvasti kosteana. Luonto ja ihminen muovaavat hengitysilmaa Yhdyskuntailman ja sisäilman laatuun vaikuttaa jatkuvasti monia sellaisia tekijöitä, joilla on merkittävä vaikutus ihmisen terveyteen. Monet näistä tekijöistä liittyvät elinympäristön normaaliin olosuhdevaihteluun. Esimerkkinä ilman lämpötila-, kosteus- ja painevaihtelut sekä vuodenaikoihin liittyvät ilmiöt, kuten siitepölykausi ja pakkastalvi. Ihminen voi itse muovata omalla toiminnallaan elinympäristön olosuhteita jatkuvasti. Laajemmassa yhteydessä tämä voi vaikuttaa ilmastoolojen muuttumiseen kuten tapahtuu ns. kasvihuoneilmiössä. Terveysriskien kannalta merkittävämpää on kuitenkin yhdyskuntailman muuttuminen teollisuuden ja liikenteen päästöjen sekä energiantuotannon seurauksena. Yksilötasolla korostuvat tottumusten ja elintapojen aiheuttamat lähi-ilmaston muutokset, kuten tapahtuu esim. tupakoitaessa. Ongelmallinen sisäilmasto Yhdyskuntailmaa tärkeämpi tekijä ihmisen terveyden kannalta on sisäilma, jota hengitämme rakennuksissa. Sisäilmasto muodostuu rakennuksissa sisäilmasta ja siihen vaikuttavista fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä, jotka syntyvät rakennuksista ja niissä tapahtuvista toiminnoista, sisustusmateriaaleista ja rakennuksissa oleskelevista ihmisistä, eläimistä ja mikrobeista. Myös ulkoilma vaikuttaa sisäilmaston muodostumiseen. Ihminen viettää yhä enemmän ajastaan sisätiloissa. Vuorokaudessa hengittämästään neljästäkymmenestä ilmakuutiometristä suurin osa on sisäilmaa. Huono sisäilma ja sen sisältämät epäpuhtaudet voivat aiheuttaa ihmisille monia oireita ja sairauksia. Niiden tutkimisesta ja hoidosta, niiden aiheuttamista työstä poissaoloista ja työtehon laskusta aiheutuu vuosittain huomattavia kustannuksia Suomessa arviolta noin neljä miljardia markkaa vuodessa. Huono sisäilma on siten muodostunut sekä kansanterveydelliseksi että kansantaloudelliseksi ongelmaksi. Sisäilman päivittäinen koostumus vaihtelee ja riippuu monista tekijöistä. Hyvin usein ihmisen oma toiminta on ratkaisevaa sisäilman laadun kannalta, mikä näkyy tupakoinnin, sisustustapojen ja kotieläinten pidon vaikutuksia ja merkitystä arvioitaessa. Myös asuntojen lämmitys- ja kosteusolosuhteilla on usein merkittävä yhteys sisäilman sisältämiin terveysriskeihin. Rakennusmateriaalien kaasumaiset ja hiukkasmaiset päästöt sekä ilmanvaihtojärjestelmien huono hygienia tuovat jatkuvasti epäpuhtauksia sisäilmaan. Ari Pikkarainen LAAJAKAISTA-ASENNUKSET Turussa toukokuun puoliväli heinäkuun puoliväli Kaarinassa juhannus heinäkuun puoliväli Raisiossa heinäkuun alku elokuun puoliväli Naantalissa heinäkuun puoliväli elokuun puoliväli Liedossa elokuun puolivälin molemmin puolin Piikkiössä elokuun puoliväli On ymmärrettävää, että kun työn alle tulee Vason 99 kiinteistöä ja niissä olevat 117 puhelinjakamoa, tarvitaan teknisiin asennuksiin ja yhteyksien muodostamiseen aikaa. Auriasta arvioidaan, että kun asennusryhmä aloittaa kohteessa työnsä, on nettiyhteys saatu kytketyksi vajaassa viikossa. Asennustoimenpiteet tehdään pelkästään kiinteistön puhelinjakamotiloissa, joten Aurian asentajat eivät tule käymään kutsumatta asunnoissa. Jos haluat Aurialta oman tietokoneesi kytkennän laajakaistaan, on Sinun tehtävä siitä erillinen tilaus Aurialle. Mikäli aikataulujen luonnostelu vahvistuu lopulliseksi aikatauluksi ja asennustyöt etenevät yllätyksittä suunnitelmien mukaan, on jokaisen Vaso-kotiin tilattu laajakaistayhteys käytettävissä ennen kesän loppua ensimmäiset pääsevät nauttimaan siitä jo alkukesästä alkaen. Käyttövastikkeiden korotus toteutetaan lokakuun alussa, jolloin maksaminen vasta alkaa. Tulet saamaan myös postia, mutta seuraa Vaso-laajakaistan etenemistä netistä Kerromme Vason nettisivuilla välittömästi, kun uutta kerrottavaa kevään ja kesän aikana ilmenee. Ne, joilla jo on mahdollisuus seurata nettisivujamme, saavat tiedot heti tuoreeltaan haltuunsa. Mikäli Vaso-kohteissa on mahdollista, olisi mukavaa niitä kohtaan, joilla ei vielä ole laajakaistayhteyttä, että joku printtaisi uutiset ja asettaisi ne nähtäville kohteen ilmoitustaululle. Jokaiseen asuntoon toimitetaan kirjallisesti hyvissä ajoin ennen asennuksen alkamista kiinteistössä: oman kiinteistön laajakaistan asennusaikataulu toimintaohjeet asukkaan omia eri tilanteita varten Aurian palvelupaketin kuvaus hintoineen Vason toimiston asiakaspalveluajat Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Rauhankatu 4, Turku (02) Toimistomme asiakaspalveluajat ovat: normaalikuukausina maanantai torstai klo perjantai klo kesä elokuussa maanantai perjantai klo

12 Paavo Oinosen väitöskirja: Tie Tippavaaraan viitoittaa radion historiaa Kuka muistaa ajan kun kuunneltiin Kankkulan kaivolla -radiosarjaa tai jännitettiin Kalle-Kustaa Korkin seikkailuihin eläytyen? Täytyy tunnustaa, että minulla oli tämän kulttuurin ja kansakunnan historiajakson kokoinen aukko sivistyksessäni. Niinpä pyrinkin edes osin paikkaamaan tuota aukkoa väitöstilaisuudessa Turun yliopistolla ystävänpäivänä. Aikaan jolloin radio eli kultakauttaan, ennen kuin tv:n yksinäinen silmä alkoi hallita olohuoneen nurkassa ihmisten vapaa-aikaa, olivat radion ajanvietesarjat voimissaan. Niiden suosion siivittämänä myytiin vuonna 1955 radiokuuntelun miljoonas lisenssi ja seuraavan vuosikymmenen alussa käytännössä kaikki suomalaiset kuuntelivat radiota eikä kilpailijoita ollut. Tuolloin radiosta kuunneltiin mm. Hella Wuolijoen kirjoittamaa kuulokuvasarjaa Työmiehen perhe, Aarne Haapakosken eli Outsiderin tuotosta Kalle-Kustaa Korkin seikkailut sekä Antero Alpolan ja Aune Ala- Tuuhosen kynäilemää ajanvietesarjaa Kankkulan kaivolla. Näiden ajanvietesarjojen valossa suomalaisuuden tulkintaa ja Yleisradion toimintaperiaatteita vuosina on väitöskirjaansa tutkinut Turun Yliopiston kulttuurihistorianlaitoksen tutkija Paavo Oinonen. Paavo Oinonen, Turun Yliopiston kulttuurihistorianlaitoksen tutkija, väitteli tohtoriksi entisaikojen kotien laajakaistasta -radiosta ja sen viihdeohjelmistoista. Väitöskirja kuului kulttuurihistorian alaan. Pitkä matka on Tippavaaraan Kolmesta ajan henkeä kuvaavasta radiosarjasta niin lehdistössä kuin itse väitöstilaisuudessakin nousi kiistatta selvimmin esille Kankkulan kaivolla. Tätä ajanvietesarjaa saatiin kuulla vuosien välillä ja se lienee Yleisradion kaikkien aikojen suosituin ja menestynein viihdeohjelma. Kankkulan kaivolla -ajanvietesarjan tunnusmusiikkina soineesta perinteisestä kappaleesta It s a Long Way to Tipperary juontaa myös Oinosen väitöskirjan nimi Pitkä matka on Tippavaaraan. Ja pitkä matka onkin ennen kuin päästään Tippavaaraan saakka. Koko Paavo Oinosen väitöstutkimus kulkee polun tavoin kertoen samalla matkasta muuttuvien radio-ohjelmien maailmaan. Polun varrella tavataan ensin työmiehen perhe, jonka luota sukelletaan Kalle-Kustaa Korkin seikkailuihin. Lopuksi matka johtaa Tippavaaran vanhan isännän salapolton tuotoksia maistelemaan. Vasemmistolaista työläiselämää historian myllerryksessä Vuosien aikana kuultu Työmiehen perhe oli silloisen Yleisradion johtajan Hella Wuolijoen itsensä kirjoittama. Tämä työväen Suomen historia oli suorasukaisen poliittinen sarja, joka kuitenkin tutkijan mukaan herätti yllättävän vähän ristiriitoja. Sarjassa seurattiin Kustaa ja Mari Rantasen elämää tehdastyöläisenä Helsingissä suurlakon ja kansalaissodan myllerryksessä. Yleisradion johtajan vaihduttua tämä kuulokuvasarja todettiin kuitenkin arveluttavan poliittiseksi ja se poistui ohjelmistosta. Salskea Kalle-Kustaa Korkki kohotti suomalaisten itsetuntoa Samaan aikaan Työmiehen perheen kanssa kuultiin radiosta aivan ääripäistä radiosarjaa porvarillisen öljyagentti Kalle-Kustaa Korkin ja hänen kumppaninsa Pekka Lipposen seikkailuista eksoottisissakin maissa. Nämä neuvokkaat maailmanmiehet tulivat sulavasti toimeen ilman ongelmia kuitenkaan koskaan unohtamatta tai hylkäämättä suomalaisuuttaan. Kuunnelman sanomana olikin, että suomalaiset pärjäävät maailmalla. Radiosarjaa lähetettiin ja se poiki myös elokuvan, tv-sarjan sekä kirjoja Kalle-Kustaa Korkin seikkailuista. Radiossa hahmoja esittivät Wilho Ilmari ja Oke Tuuri ja heidän hahmojaan voisi Helsingin Sanomien lehtiartikkelia lainaten nimittää osaksi suomalaisen viihteen kivijalkaa. Kankkulan kaivolla oli nostalginen suomalaisuuden tulkki Radion legendaarinen maalaishupailu Kankkulan kaivolla kertoi radiotoimittajasta kuvitteellisessa kylässä seurailemassa kyläläisten huvittavia touhuja. Tuon tuostakin toimittaja joutui harhapoluille haastatellessaan sarjan suosituinta hahmoa, Tippavaaran 105- vuotiasta pontikan salapolttoa harrastavaa vanhaisäntää. Tämän raittiusväen aikanaan kauhisteleman hahmon mielestä pontikalla oli piristävä vaikutus. Kankkulan kaivolla ajanvietesarjan suuri suosio selittyy juuri sopivan ja sopimattoman rajamailla tasapainoilusta. Kyläläiset pieksivät suutaan ja pistivät herroja kulttuureineen halvalla ja sokerina pohjalla oli salapoltteleva vanha tervaskanto terävine lohkaisuineen. Ajanvietesarja toimi suomalaisuuden tulkkina, puhutellen niin nuoria kuin vanhoja kansa halusi nauraa. Samalla se edusti nostalgiaa ja maalaiselämän ihannointia. Yleisradio ei lähtenyt sensuroimaan sarjaa huolimatta viittauksista viinan salapolttoon. Oinosen mukaan jo tuolloin oivallettiin kohujulkisuuden olevan lopulta myönteistä julkisuutta. Väitöstilaisuudessa sai myös nauraa Itse väitöstilaisuus aiheesta oli mielenkiintoinen ja uraa uurtava vastaavanlaisia radiohistoriaa tiettyjen ohjelmien kautta peilaavia väitöskirjoja ei aiemmin ole Suomessa tehty. Aihe kiinnosti monia, Turun Yliopiston Tauno Nurmela -sali oli likimain täynnä väitöstä kuulemaan tulleita. Paavo Oinosen mukaan väitöstilaisuuden osuminen ystävänpäivään oli sattumaa, mutta onnekasta sellaista. Itse ohjelmien henkeen tämä päivä sopi kuin nakutettu. Väitöstilaisuus meni lähes läpihuutojuttuna, vastaväittäjällä ei ollut mitään merkittävää kumottavaa, lähinnä keskityttiinkin keskustelevaan tyyliin. Ääni- ja filminäytteiden avulla yleisö sai tuntumaa radiosarjoihin ja sen henkilöhahmoihin. Harvemmin tämän kaltaisissa tilaisuuksissa näkee kustoksen nauravan. Väen poistuessa karonkkaan jäin pohtimaan, että Vasossakin löytyy ripaus Tippavaaran herroja kumartamatonta henkeä, onhan meillä omat vaso-intiaanimme. Päivi Jouste Asukassihteeristä Tippavaaran tutkijaksi Miten tämä radiohistorian ja radion ajanvietesarjojen tutkimus liittyy Vasoon, minkälaista aasinsiltaa pitkin tästä kuljetaan Kotivaso-lehteen? Tutkija Paavo Oinonen on Turun Ylioppilaskyläsäätiön, TYS:n entinen asukastoiminta-aktiivi. TYS:n hallinto taas on suurin piirtein samanlainen kuin Vasolla ja asukasdemokratian malli on muotoutunut pitkälti TYS:n pohjalta. Vuosina Paavo Oinonen toimi TYS:n vuokralaisyhdistyksen asukastoimintaan palkattuna vapaaaikasihteerinä, luultavasti ensimmäisten joukossa Suomessa. Jäseniä yhdistyksessä olivat kaikki TYS:n asunnoissa asuvat ja vapaa-aikasihteerin tarkoitus oli aktivoida asukkaiden omaa asukastoimintaa eri asuntoalueilla ja -kohteissa. Lisäksi toiminnan pyrkimyksenä oli saada alueelliset ja kohdekohtaiset edustajat luomaan vireyttä ja tuomaan tuntumaa toiminnasta myös TYS:n hallitukseen. Vapaa-aikasihteerin työ oli monipuolista Paavo Oinosen toimintakaudella poliittisuus, joka 70-luvulla toimi käynnistävänä ja innoittava voimana oli ohi ja huvielämä näytti toiselta kuin aiemmin. Välillä toimintaan innostaminen tuntui kuin kivireen vedolta aktiivisuuden kulkiessa aaltoliikkeen omaisesti eteenpäin. Koskaan toiminta ei kuitenkaan kokonaan hiipunut. Asukkaiden vapaa-aikatoiminnan budjetti tuli TYS:ltä. Suurin osa kului vapaa-aikasihteerin palkkaan, mutta loppusummalla pyrittiin järjestämään kaikenlaista toimintaa, tapahtumia ja aktiviteetteja sekä tiedottamaan asukkaita. Luomaan yhteisyyden tuntua rakentamalla yhteisiä tapahtumia, kuten Paavo Oinonen määrittelee toimenkuvaansa. Toinen puoli vapaa-aikasihteerin toimesta oli hoitaa suhteet TYS:iin ja toimiminen niin sanottuna pehmusteena tai suodattimena asukkaiden ja TYS:n välissä. Tämän puolen Oinonen varsinkin koki erittäin tärkeäksi. TYS antoi hyvät puitteet toimintaan tarjoten viljelypalstoja sekä tilat harrastuksiin, juhliin ja kokoontumisille. Oinosen kauden aikana tiloja saatiin vielä lisää, joka osaltaan lisäsi vapaa-aikasihteerin työmäärää hallinnollisella puolella. Vapaa-aikasihteerin toimi oli Paavo Oinoselle kokopäiväinen. Hänellä olivat opinnot jo lopuillaan ja mukavan ja rennon työn kautta siirtyminen työelämään kävi kivutta. Oinonen kuvaileekin työnkuvaansa monipuoliseksi ja kasvattavaksi kokemukseksi. Kaksivuotisen pestin jatkamiseen hän ei nähnyt tarvetta vaan katsoi antaneensa panoksensa. Toiminta olisi helposti alkanut toistaa itseään, hän toteaa. Kuten radion ajanvietesarjat aikanaan kokosivat kansakunnan radion ääreen ja loivat yhteenkuuluvuuden tunnetta, niin myös ruohonjuuritason asukastoiminta lisää yhteisöllisyyden tunnetta ja näin ollen myös asumisviihtyvyyttä. Päivi Jouste Onnistuneen väitöstilaisuuden jälkeen on onnittelujen vuoro. Paavo Oinosta (oik.) onnittelee Vason hallituksen jäsen Kari Aholainen. 12

13 Miten minusta tuli Vasolainen Paljon lukevana ihmisenä sain jostakin lehdestä tietää, että naapurimaassamme Ruotsissa on vallalla kyseinen järjestelmä eli mahdollisuus ASUMISOIKEUS-asuntoon. Siinä sanottiin myös, että mahdollisesti lähivuosina tällainen malli olisi rantautumassa myöskin tänne kotosuomeen. Elettiin 1980-luvun loppupuolta. En kuulunut ns. omistavaan luokkaan ja olin asunut vuodesta 1979 erään yksityisen omistamassa vanhassa, kylläkin ihanassa, omakotitalossa. Siinä oli huonoina puolina se, että talo oli aina välillä myynnissä eli epävarmuus tulevaisuuden suhteen oli suunnaton. Suihkua ja lämmintä vettäkään ei ollut, vaikka niistäkin puutteista huolimatta viihdyin talossa 14,5 vuotta. Siis: kunnes 1990-luvun alkuvuosina ilmoitettiin lehdessä, että nyt Turkuunkin aletaan rakentaa asumisoikeustaloja ja niihin olisi hakuaikaa seuraavat kaksi viikkoa. Tuumasta toimeen; tämähän oli jo tullut suunniteltua aiemmin. Taisin olla järjestyksessä toinen, joka sinä kylmänä pakkaspäivänä kiikutti suurin toivein hakemuksensa silloin Linnankadulla sijainneeseen konttoriin. Ajattelin, että onpa minulla nyt siis hyvät mahdollisuudet, koska näin ajoissa olen liikkeellä. Mutta: kaikki määräajan sisällä saapuneet hakemukset arvottiinkin keskenään järjestykseen ja sain numeron 199. Hakemuksia oli tullut noin kappaletta. Olin kuitenkin edes vähän onnekas; olin saanut noinkin pienen numeron. Jo noin puolen vuoden päästä minulle tarjottiinkin rivitalokolmiota Moisiosta. Kävin paikalla rakentaminen ei ollut vielä aloitettu, mutta sain jonkinnäköisen kokonaiskuvan alueesta. Alueella ei ollut kuin piskuinen K-kauppa, koulu ja huoltoasema. Itselläni ei silloin vielä ollut ajokorttia ja olin Kaarinassa työssä, joten kun sieltä linja-autolla körötellessä laskeskelin tulevia työmatkakilometrejä plus niihin kuluvaa aika- ja rahamäärää, päädyin lopulta kielteiseen vastaukseen sinne muutosta. Taas odottelemaan Olin itse asiassa hakenut vain kaksiota, mutta jossain vaiheessa toimistosta sanottiin minulle, että kolmion voisi saada nopeammin. Suostuin siihen, mikä olikin sitten loppujen lopuksi hyvä ratkaisu tulevaisuutta ajatellen. Eräänä onnen päivänä postilaatikostani löytyi viesti siitä, että minut oli valittu Turun Vesalantielle 1992 valmistuvan asumisoikeuskerrostalon yhdeksi asukkaaksi. Iloitsin tietysti onnestani ja silloin tällöin kävin alueella katsomassa, joko mäntymetsää olisi alettu raivata pois talojen tieltä. Aloittaminen viivästyi yhdellä vuodella lähinaapureiden valitettua kaavasta. Soitin huolestuneena asiaa hoitavalle viranomaiselle, joka lohdutteli minua, että talot joka tapauksessa rakennetaan, mutta vuotta suunniteltua myöhemmin. Näinhän siinä sitten kävikin ja viime kesänä 2003 saimme viettää täällä Vesalankujalla talomme 10-vuotisjuhlaa. Osoitteemme oli muuttaessamme Vesalankatu, joka muutama vuosi sitten yllättäen muutettiin Vesalankujaksi. Taas piti lähettää kaikille tahoille osoitteenmuutoskortit ja samalla ystäville lisätä, että vaikka osoitteemme vähän muuttuukin, niin asumme silti edelleen samassa talossa. Kuva ja teksti: Eeva-Liisa Leino, Kesäpoudan asukastoimikunnan pj Tehdessäni tätä lehtijuttua olen haastatellut oman kohteeni (Isotalo 52 54) väestönsuojelujohtajaa Reijo Virtasta. Haastattelun lisäksi olen käyttänyt internetistä saamaani materiaalia väestönsuojelusta. Yleistietoa väestönsuojelusta Väestön suojat rakennetaan suojaamaan ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineilta, sirpaleilta, kaasuilta ja tulipaloilta erilaisissa vakavissa kriisitilanteissa. Kerros- ja rivitaloissa väestönsuoja voi olla oma tai usean talon yhteinen. Suojan oveen on kiinnitetty väestönsuojelun merkki: sininen kolmio oranssilla pohjalla. Yleisiä väestönsuojia, joista viranomaiset vastaavat, on yleensä vain suurimmissa kaupungeissa. Taloon nimitettävän suojanhoitajan täytyy opetella käyttämään suojan laitteita ja laittamaan suoja käyttökuntoon. Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, normaalioloissakaan pelastusviranomaiset eivät heti ehdi apuun kaikkialle. Taloissa, joissa asutaan tai oleskellaan pysyvästi, on varauduttava ihmisten ja omaisuuden suojelemiseen onnettomuuksien ja poikkeusolojen vaikutuksilta. Näitä toimenpiteitä nimitetään talosuojeluksi. Talosuojelun valmistelu ja toimenpiteet kuuluvat talon omistajalle tai haltijalle. On huolehdittava, että talossa noudatetaan palo- ja henkilöturvallisuudesta annettuja määräyksiä ja että mahdollinen väestönsuoja pidetään kunnossa. Taloissa, joissa on vähintään viisi asuinhuoneistoa, on nimitettävä suojelujohtaja ja laadittava suojelusuunnitelma sekä hankittava erikseen määrätty suojelumateriaali. Omatoimisen suojelun tehtäviin tarvitaan paljon ihmisiä. Kunnat, yritykset ja laitokset huolehtivat heidän kouluttamisestaan. Asuinkohteiden suojelujohtajien koulutuksesta vastaavat kaupunkien ja kuntien palolaitokset. Kaikkien kansalaisten pelastamistiedot ja -taidot ovat tarpeen varsinkin poikkeusolojen onnettomuustilanteissa. Tärkeintä on hallita ensiapu ja alkusammutus sekä suojautumistoimenpiteet ja kotivaran hankkimisen periaatteet. Oman kohteen väestönsuojelu Asuinkohteessani, Isotalo Pernossa, ei lähettyvillämme ole esim. räjähdysalttiita tehtaita, ei vaarallisia aineita kuljettavaa rekkaliikennettä. Kohteemme on siis varsin turvallinen väestönsuojelun näkökulmasta katsottuna. Silti asuinkohdettamme saattavat uhata useat muut kriisitilanteet, kuten: atomivoimalaonnettomuus Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, jne. sotatila vaarallisia kemikaaleja kuljettavan rahtialuksen tulipalo-/räjähdysonnettomuus lähivesillä Edellä mainitut mahdolliset uhkatilanteet ovat osana väestönsuojelun riskianalyysiä, joka kuuluu tehdä jokaisessa asuinkohteessa. Asuinkohteemme suojelujohtaja Reijo Virtanen on tarkistanut väestönsuojamme viime kesänä. Tällöin suojan todettiin olevan hyvässä kunnossa, tosin jonkin verran käsikäyttöisiä työkaluja oli varastettu (kuinkas ollakaan!! Ei hätää, uudet on jo hankittu tilalle). Suositus kotivaran elintarvikkeista yhdelle henkilölle kahdeksi viikoksi: 1 kg maitojauhetta 100 g:n pusseissa 2 kg lihaa, kalaa, makkaraa, esim. säilykkeitä, liemikuutioita ja tyhjiöpakattuja leikkeleitä 800 g leivänpäällistä; juustoja, voileipätahnoja, marmeladia, keitettyjä munia 1 kg jauhoja, aamiaismuroja, makaronia, jälkiruokajauheita 2,5 kg erilaista leipää; näkkileipää, pakastettuja tai pakattua limppua, korppuja, keksejä 2 kg juureksia, kasviksia, perunoita, porkkanoita, kaalia, kuivattuja herneitä 1 kg marja- ja hedelmävalmisteita; säilykkeitä ja pakasteita 1 l mehutiivistettä saadaan noin 5 l mehua 500 g rasvaa; voita, margariinia tai öljyä 4 kg sekalaisia kuiva-aineita; pikakahvia, teetä tai kaakaota, sokeria, kestokermaa, mausteita, makeisia ja suolaa Muista erikseen lapset, vanhukset ja sairaat! Muista myös vesi! Tuotteet on suojattava. Suojatavoista yksinkertaisin on huuhtomisen kestävien pakkausten käyttäminen. Kotivara sisältää lisäksi mm. astioita veden varastoimiseen, lääkkeitä, joditabletit sekä talouskohtaisia välttämättömyystavaroita. Turun Kärsämäessä, Vason Kesäpoudassa vietettiin viime heinäkuussa 10-vuotisjuhlaa. jos on siirryttävä väestönsuojiin. Normaalioloissa suoja on yleensä harrastustilana, varastona tai jossain muussa käytössä. Kiinteistön hoitajan on huolehdittava, että metalliosat eivät ruostu, tiivisteet pysyvät ehjinä, laitteet toimivat ja varustus pysyy tallella! Omatoiminen suojelu Omatoimisella suojelulla tarkoitetaan yrityksissä ja asuinrakennuksissa työskentelevien ja asuvien tekemiä suojelutoimia. Omatoimisella suojelulla on ratkaiseva merkitys kriisitilanteissa, sillä Kotivaraa käytetään jatkuvasti, päivittäin. Erityisen tarpeellista se on poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten jos joku perheenjäsen sairastuu jakelua koskeva häiriö estää hankinnat kaupasta (lakot jne.) kelirikko, liikennehäiriö tms. estää yhteydet poikkeusolot, onnettomuus tms. keskeyttävät normaalin elämänkulun Väestönsuojiin tehdään lisäksi määräajoin palotarkastus palokunnan toimesta. Väestönsuojastamme löytyy mm. antenniliitännät (TV, radio), vesisulut, viemärisulut, oma ilmanvaihto (koneellinen ja käsisäätöinen, molemmat löytyvät). Kohteemme suojelumateriaaliin kuuluvat mm. veistokirves, kenttälapio, sorkkarauta, rautakanki, linjapihdit, vasara ja nauloja, puukko (kukin tykönänsä voi Jatkuu seuraavalla sivulla 13

14 miettiä, mihin kaikkeen näitä tavaroita käytettäisiin todellisessa kriisitilanteessa: ideakilpailu pystyyn?). Kriisitilanteessa suojelujohtaja vastaa mm. kuivakäymälän rakentamisesta. Käymälä eristetään muusta tilasta pressulla. Kohteemme väestönsuojassa on tilaa jokaiselle 1,65 m 2 = 104 m 2 /63 asukasta! Se ei totisesti ole paljon. Tositilanteessa tulisi todennäköisesti melkoisia psyykkisiä ongelmia tilassa asustaville. Jokaisen asukkaan on tuotava väestönsuojaan omat vuodevaatteet sekä edellä mainittu kotivara. Huopia toki löytyy väestönsuojamme suojelumateriaalivalikoimasta. Eräs tärkeä kemiallinen yhdiste, jota väestönsuojassa ehdottomasti tarvitaan, on puhdas vesi. Veden varastointia varten on asuinkohteemme väestönsuoja varustettu 80 litran vesiastioilla. Mitä muuta on syytä tietää väestönsuojelusta? Ellei kohteissa ole omaa väestönsuojaa, on kohteen lähialueella yhteiskäytössä olevia väestönsuojia. Pernon osalta lähin tällainen väestönsuoja löytyy Messukeskuksesta! Jokaisesta asuinhuoneistosta tulisi löytyä asukaskohtainen turvallisuusohje. Kuinka moni tuntee tämän ohjeen sisällön? Turvallisuusohje muuten löytyy myös puhelinluettelon alkusivuilta, katsokaa vaikka! Pelastusajoneuvoille on oltava vapaa kulkutie jokaisen huoneiston ulko-ovelle asti. Omassa kohteessamme tätä ohjetta on säännönmukaisesti rikottu. Lisäksi laki velvoittaa, että toimivat palovaroittimet on löydyttävä jokaisesta asuinhuoneistosta. Kaikesta edellä mainitusta huolimatta toivotan kaikille Vason asukkaille hyvää kevättä. Ari Pikkarainen Katse leikkikenttään PÄIN! Maan sulaessa on keinujen alustatkin pehmennettävissä säännösten mukaisiksi leikkipaikoiksi. Kevään tullen pienten kurahaalarien joukko marssii päivittäin kohti leikkikenttää. Hiekkakakku poikineen leipoutuu muovisten ämpärien uumenista ja keinu keinuttaa väsymättä pientä ja isompaa keinujaa. Mutta ovatko leikkipaikka ja sen välineet asianmukaisia. Onko kurahousuarmeija kiipeillessään, keinuessaan ja liukuessaan turvassa. Leikkikenttävälineet kaipaavat huoltoa ja hoitoa ja turvallisuus on taloyhtiöiden vastuulla. Tuoteturvallisuuslain uudistus ulottuu leikkipaikoille asti 16. helmikuuta 2004 tuli voimaan tuoteturvallisuuslain uudistus. Laissa edellytetään kaikkien kuluttajien käyttöön tulevien tavaroiden ja palveluiden olevan turvallisia. Uudistunut laki noudattaa vanhan tuoteturvallisuuslain sisältöä, mutta soveltamisalue on laajentunut koskemaan myös kuntien, seurakuntien sekä taloyhtiöiden tuottamia palveluja. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että taloyhtiöiden on huolehdittava leikkipaikkojen turvallisuudesta. Leikkipaikkoja on kyllä aiemminkin valvottu, mutta nyt ne ovat lain piirissä. Merkittävä uudistus on se, että laki laajentaa valvontaviranomaisen toimivaltuuksia. Valvonnasta vastaava kunnan valvontaviranomainen saa uuden lain suomin valtuuksin keskeyttää vaaralliseksi havaitsemansa leikkivälineen käytön heti. Hän myös informoi tarvittaessa kuluttajavirastoa ratkaisustaan. Säännöllinen huolto on parasta turvallisuutta Vaaralliseksi havaittua leikkipaikkaa tai -välinettä ei saa käyttää ennen kuin se on huollettu, siksi ne kannattaakin huoltaa ajoissa. Leikkivälineissä ei saa olla teräviä osia, kuten ruuveja, nauloja tai puun säleitä. Keinujen ja kiipeilytelineiden alustan pitää olla pehmeää, iskua vaimentavaa materiaalia eikä lähellä saa olla mitään kovaa mihin pudotessaan voi lyödä esim. päänsä. Vuosittain kevättalkoiden yhteydessä on hyvä aika käydä leikkipaikan välineiden kunto huolellisesti lävitse. Tarkastuksen yhteydessä kannattaa kirjata viat ylös, näin siitä jää dokumentti seuraaville vuosille tiedoksi. Viat täytyy tietenkin muistaa viipymättä korjata tai korjauttaa! Myös hiekka keinujen ja kiipeilytelineiden alla vaatii ajoittaista uusintaa tai ainakin perinpohjaista möyhennystä. Uudet leikkivälineet valmistetaan nykyisin turvastandardien mukaisiksi. Myös niitä asennettaessa on noudatettava turvastandardeja, jotka koskevat alustojen materiaalien turvallisuutta ja turvaväliä leikkivälineiden ympärillä. Leikkipaikkoihin ei saa asentaa omia viritelmiä ja tekeleitä, vaan ainoastaan standardien mukaisia välineitä. Esim. porrasaskelmat on sijoitettava niin korkealle, että pienet lapset eivät ylety kiipeämään välineeseen, joka on tarkoitettu isommille. Yhtä tärkeää on muistaa, että vanhemmat eivät auta lasta leikkivälineeseen, johon tämä ei itse pääse. Päivi Jouste YHTEISTYÖELIN 2004 Varsinaiset jäsenet Puheenjohtaja Pekka Paatonen koti , työ , Saarenmaankatu 17 B 5, Turku pekka.paatonen@turku.fi Varapuheenjohtaja Raimo Kurki koti , Kielokuja 3 B 8, Turku raimo.kurki@auriamail.net Mikko Hirvonen Kotikoivunkatu 4 A 2, Turku Päivi Jouste koti , Lankakatu 2 E 13, Littoinen paivi.jouste@mbnet.fi Esa Jäntti koti Rauninaukio 2 A 11, Turku Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, Turku Tero Koskinen koti Pääskynlento 6 C 15, Turku Tuire Kähkönen koti , Pohjanmaankatu 3 A 1, Turku Airi Mattsson koti Lipunkantajankatu 5 B 31, Turku Pekka Mikkilä koti , Palettikatu 6 A 2, Turku Juha Näkkilä koti Hoviherrankatu 7 B 47, Kaarina Ari Pikkarainen koti Saarenmaankatu 17 D 14, Turku Anneli Raulos Ahterikatu 10 B 35, Turku Helena Stranden-Mustikkamaa Löytänänkatu 6 D 19, Turku Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, Turku Kari Rahkala Kaharinkatu 6 B 7, Turku Varajäsenet Virpi Laine Kaharinkatu 6 D 17, Turku Ismo Vidberg Löytänänkatu 1 A 6, Turku Hallituksen asukasedustajat Raimo Kurki koti , Kielokuja 3 B 8, Turku raimo.kurki@auriamail.net Keijo Tapper koti , Hoviherrankatu 7 D 86, Kaarina keijo.tapper@pp1.inet.fi Tuire Kähkönen koti , , Pohjanmaankatu 3 A 1, Turku Valvoja Vasossa Osmo Valovirta , Ernst & Young, Linnankatu 3 a B, Turku 14

15 Kunto kohenee Metsärinteen omassa punttisalissa Vuosikymmenten Rakkaustarina Teppo Telkkarilla oli uusi ihastus! Ihana Maija Monitori oli juuri muutama päivä sitten tullut Ekotorille. Siinä se istui kaapin päällä niin kauniina ja puhtaana. Se oli palvellut uskollisesti erästä punakyntistä rouvaa, kunnes tämä oli shoppailuvimman valtaamana mennyt ja ostanut uuden tietokoneen kaikilla herkuilla. Ei niin, että Maijassa olisi ollut jotakin vikaa. Meno maailmassa oli mennyt yli Tepon (20 vuotta) ymmärryksen. Toimivia tavaroita, etenkin söpöjä atk-laitteita hylättiin aivan suotta. No, onneksi Maija oli päässyt Ekotorille ja odotti nyt innokkaana uutta kotia. Tämä Rouva Punakyntisemme oli nimittäin kuullut, että ekotoreilla ja kierrätyskeskuksissa otetaan kotitalouksilta maksutta voitteko kuvitella, maksutta vastaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (SER). Kuitenkin niin, että kodinkoneita, sekä toimivia että rikkinäisiä, vastaanotetaan veloituksetta korkeintaan 2 kpl/laiteryhmä. Rouva olisi siis halutessaan voinut viedä naapurinkin monitorin sekä lisäksi pari leivänpaahdinta, pari kahvinkeitintä, pari Teppo oli näiden muutamien päivien aikana onnistunut hivuttautumaan lähemmäksi Maijaa. Maijakin oli huomannut charmikkaasti harmaantuneen television ja räpsyttelikin nyt näyttöään viehkeästi. Ilmassa oli selvästikin sähköä, kun nämä eri vuosikymmenten suosikkikojeet löysivät yhteisen johtimen. Tepon asiat olivat kuitenkin toisin kuin Maijan. Sen aika televisiona häämötti loppuaan. Osaavien purkajien käsistä sen osat luovutettaisiin hyötykäyttöön. Älkäähän nyt itkekö Rakastavaisemme saattavat tavata jälleen, kun Maijan uuden kodin ovenkahva on valmistettu Tepon sulatetuista metalliosista. Paula Väisänen, jäteneuvoja, Raision Ekotori KOTITALOUKSIEN KODINKONEITA, KYLMÄ- LAITTEITA SEKÄ PIENELEKTRONIIKKAA VASTAANOTTAVAT: Turun Ekotori, Turun Ekopaja, Raision Ekotori, Kaarinan kierrätyskeskus, Liedon Kisällikellari, Paraisten kierrätyskeskus, Topinojan jätekeskus ja Isosuon jäteasema. Koneet otetaan vastaan maksutta (2 kpl/tuote). LISÄTIETOJA: Turun Seudun Jätehuolto Oy, jäteneuvonta, (02) , Turun jäteneuvojat: Anu Syrjänen, Turun Ekotori, (02) Petri Uggeldahl, Turun ympäristönsuojelutoimisto, (02) Virpi Laine, Turun ympäristönsuojelutoimisto, (02) Vaso Metsärinnettä Halisissa voisi markkinoida ulkoilusta ja urheilusta pitävälle asumisoikeusasuntoa etsivälle ihmiselle loistopaikkana. Pururadan, Aurajoen melontareitistön sekä talvisen hiihtoladun läheisyyden lisäksi kohteella on vuoden vaihteesta asti ollut käytössään ihka oma punttisali. Vuonna 1995 valmistuneessa, nimensä mukaisesti metsän rinteessä sijaitsevassa Metsärinteessä on 32 kaksitasoista perheasuntoa. Riina ja Janne Airo ovat asuneet kohteessa reilut viisi vuotta. Heidän kolmilapsisen perheensä lisäksi Metsärinteessä asuu paljon muitakin lapsiperheitä. Silmä kiinnittyykin heti pihaan tullessa leikkikenttävarusteisiin, jotka ovat keskitasoa monipuolisemmat ja järkevästi sijoitellut. Leikkikentästä kaikki alkoi Viisi vuotta sitten toteutettiin ensiaskel omaan punttisaliin kun kohteen ylijäämän ja Turun kaupungin liikuntaviraston tuen turvin uusittiin leikkikenttäkalusteet ja hankittiin väestönsuojaan pingispöytä ja Janne Airon aloitteesta monitoiminen penkkipunnerruslaite. Uudessa muodossa Metsärinteen punttisali on ollut asukkaidensa käytössä vuoden vaihteen tienoilta asti. Puuhamiehenä ja hankkeen tärkeimpänä vaikuttajana on häärinyt Seppo Vartiainen. Hän lähti kehittämään ideaa punttisaliin hankittavista laitteista, jotka olisivat mahdollisimman monipuolisia ja myös naisia innostavia. Lattian pesu oli hikisin urakka Hanke eteni ensin ehdotuksena paperille, jonka asukastoimikunnan puheenjohtaja esitteli asukaskokouksessa. Suunnitelmaa kannatettiin lähes yksimielisesti. Sen jälkeen haettiin kaupungin liikuntavirastosta avustusta. - Papereiden täyttö oli tarkkaa puuhaa, kertoo Riina Airo. Myönteisen avustuspäätöksen tultua tilattiin laitteet urheiluliikkeestä, josta ne toimitettiin asennettuina perille asti. Suurin urakka koko punttisalin kunnostuksessa oli lattian pesu, väestösuojan huokoinen betonilattia oli raskas harjattava. Koko remonttiin meni kaksi työpäivää Seppo Vartiaisen, Sepon puolison ja Janne Airon ahertaessa talkooväkenä. Seinät maalattiin alaosastaan sinisiksi ja niitä elävöitettiin samanvärisellä raidalla ja kuvioilla. Lattiaa peittää matto, miltei sävy sävyyn seinien kanssa. Hanke ei tullut kalliiksi, kokonaisuudessaan punttisaliin laitteineen ja tarvikkeineen saatiin uppoamaan vain noin Hoidosta vastataan yhdessä Kuntosalin hoidosta vastataan yhdessä, seinälle on laitettu paikan järjestyssäännöt ja myös laitteiden käyttöohjeet löytyvät laminoituna seinältä. Janne Airo, Metsärinteen punttisalin idean isä ja ahkera käyttäjä, esittelee miten monella tavalla laitteita voi käyttää Jos jotain hajoaa, toimii korjauttaminen asukastoimikunnan kautta. Lapset ja nuoret kuntoilevat salilla vanhempiensa vastuulla. Yleisistä säännöistä poiketen punttisaliin laskeutuu rauha jo kello 21, raudan kalinaa ja kolinaa ei ole mukava kuunnella enää iltamyöhään seinän takana olevassa asunnossa. Käytössä on musiikkilaitteet erään asukkaan tuomina, ja myös musiikin kuuntelun suhteen noudatetaan malttia. Uudesta punttisalista löytyy alkuperäisen penkin lisäksi kuntopyörä sekä kaksi muuta kuntoilulaitetta. Laitteiden valinnassa kiinnitettiin erityistä huomiota niiden muunneltavuuteen, että pienestä tilasta saataisiin mahdollisimman iso hyöty irti monipuolisten laitteiden avulla. Varauslistaan ei ole nähty tarvetta, Janne Airo toteaa tutun lausahduksen olevan Metsärinteessä totta sopu sijaa antaa. Punttisalin tiloissa pidetään myös asukaskokoukset ja hyllyllä olevasta pingismailapinosta päätellen pingispöytäkin on nuorten käytössä. Punttisali on ahkerassa käytössä Metsärinteen punttisali on saavuttanut suosion, suurimmalta osin tosin miesväen keskuudessa. Laadukas kuntopyörä on naisväen suosikki. Haastatteluhetken aikanakin ovi ehtii käydä. Punttisalille saapuva Hanna-Maarit Muukkonen kertoo salin olevan loistava juttu. - Ei tarvitse erikseen kuntosalikortteja ja kuntoilemaan pääsee oikeastaan koska vaan. Matka ei todellakaan ole pitkä, tuosta melkein naapuriasunnosta tulin, hän naurahtaa. Hanna-Maarit kertoo käyvänsä salilla parisen kertaa viikossa. Parasta siinä on juuri läheisyys, salille on helppo piipahtaa kotitöiden lomassa. - Tässä saa kivasti vähän taukoa itselleen, Hanna-Maarit kertoo säädellessään kuntopyörän istuinta oikealle korkeudelle. Janne Airo kertoo tulevansa välillä kuntoilemaan samalla kun perheen nuorimmainen nukkuu päiväuniaan ulkopuolella, ovesta näkee kätevästi kuntoilun lomassa jos uinuja herää. Lisää asumisviihtyvyyttä hyvän kunnon ohella Kuntosali on varmasti yksi kohteen suosioon vaikuttava seikka, Riina ja Janne sekä Hanna-Maarit toteavat kuin yhdestä suusta, että kuntosali lisää halukkuutta asua kohteessa pidempään ja mikäli he vasta harkitsisivat muuttoa painaisi se myönteisenä tekijänä vaakakupissa. Muutenkin alueen ulkoilumahdollisuudet tarjoavat kuntoilevalle ihmiselle oivat asumispuitteet ja huonon sään sattuessa kuntoillaan sisätiloissa omassa kuntosalissa. Janne Airo lohkaiseekin, että parin vuoden päästä Metsärinteen asukkaat tunnistetaan atleettisesta ulkomuodostaan. - Laita sinne, että treenikaveria kaivataan, hän vielä huikkaa. Päivi Jouste Hanna-Maarit Muukkonen hakee taukoa arkeen kuntopyörän satulasta. 15

16 OODI KEVÄÄLLE Lähti kevät taas lentoon. Tarttui kukkaan niin hentoon. Puhalsi elon routaiseen maahan. Jäätkin jo sulaa, katsokaahan! Ja mieleni kulkee kohti kesää: Näen peipposen tekevän pesää. Ari P. Vason toimistoon SparkNet Vason toimistoon Rauhankadun varteen Turkuun on juuri tilattu korkeakoulumaailmasta liikkeelle lähtenyt langattoman SparkNet-verkon tukiasema. Kun asennus on saatu lähiviikkoina suoritettua, voivat toimistossamme asioivat SparkNet-verkon käyttäjäoikeuden hallussaan pitävät kannettavien mikrotietokoneiden käyttäjät hyödyntää tätä yhteyttä. Verkon käyttäjäoikeuksia voi myös kuka tahansa, esim. kaupungissa vieraileva, ostaa päivä- tai viikkotaksalla. SparkNet-verkko laajentuu hyvää vauhtia Turun keskustassa Turun kaupungin 775-juhlavuoteen liittyvien satsausten ansiosta. Myös ympäristökunnat ja monet yritykset ovat perustamassa SparkNet-verkon tukiasemia. Salasana nettisivuille Vason nettisivuilla on tietoa asukkaille. Salasanalla suojattujen osien portti aukeaa alkaen salasanalla laajakaista, käyttäjätunnusta ei tarvita. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti kevät 2004 Rauhankatu 4, Turku, puhelin (02) Päätoimittaja: Pekka Peltomäki Painopaikka: Euraprint 2004 Taitto: Briiffi Oy Lehden tekoon osallistui YTEn tiedotusryhmä: Ari Pikkarainen, Tiina Tång ja Päivi Jouste Vason kotisivut: Sähköposti: Kansi: JUBA 16