Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Vuoden 2006 pihakilpailun tulos 6. Vason strategia

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY:n TIEDOTUSLEHTI TALVI Vuoden 2006 pihakilpailun tulos Vason strategia Vason asukkaille asiakaskortti Pitkään asuneelle Kymppihyvitys 9 11 Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2007 Vaso-kotien internetyhteys uudistuu maaliskuussa Kaatopaikkajätteen ja kartongin kerääminen pakolliseksi

2 2 PÄÄKIRJOITUS Turku Kymppihyvitys palkkio pitkäaikaisesta asumisesta Vuosi 2007 näyttää tässä vaiheessa varsin tutulta. Asumiseen liittyvät kustannuspaineet ovat kehittymässä lähimpien edellisten vuosien tapaan. Energia- ja ympäristökustannusten nousu tuntuu jatkuvan, samoin muut kiinteistönhoitokulut, joissa palkkakehitys on merkittävänä tekijänä taustalla. Myös pääomapuolella on odotettavissa pientä nousua. Kiinteistönhoidon kaikkien tekijöiden yhteinen kulukehitys on jo useamman vuoden ajan ylittänyt normaalin kulukehityksen. Jatkoa tuntuu seuraavan. Tuoreen Tilastokeskuksen vuokratilaston mukaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrien nousu on Turussa ollut 2,4 % viimeisen neljän vuosineljänneksen aikana. Vason käyttövastikkeiden keskikorotus oli viime maaliskuussa 2,38 % (0,18 /m 2 /kk). Joten olemme paikallisessa hintakehityksessä kohtuudella mukana. Ensi vuodelle laaditun Vason talousarvion mukaan käyttövastikekorotuksemme tulee olemaan keskimäärin 0,17 /m 2 /kk, joka on prosenteissa 2,19 %. Myös jatkuvaan muutokseen olemme tottuneet. Sen lisäksi, että talousarvioomme on sisällytetty kustannustason nousun aiheuttamat pakolliset tarpeet, on mukana Vaso-asumiseen liittyvien palvelutuotteiden kehitystä ja uusiakin toimintoja. Vajaa kolme vuotta sitten aloitettu laajakaistahankinta siirtyy ensi vuonna uuteen tekniseen ratkaisuun ja palvelun tuottaja vaihtuu. Merkittävä uusi asia on pitkään samassa asunnossa asuneille asukkaille myönnettävä ns. kymppihyvitys. Se on huomionosoitus ja palkkio uskollisille asukkaillemme ja ensimmäinen varsinainen kantaasiakasetu. Lisääkin sellaisia on meillä kehitteillä. Ensi vuosi näyttää tutulta myös asuntomarkkinatilanteen kehityksen näkökulmasta. Asuntomarkkinat tiivistyvät Turun seudulla. Työllisyystilanne on hyvä. Vason oma käyttöaste on nyt vuoden lopulla yli 99 %. Myös vuokraasuntojen suunnalta kuuluu käyttöasteiden olevan nousussa. Aivan tuoreina tietoina on kerrottu kotitalouksien velkaantumisen olevan ennätysluvuissa. Samaan aikaan asuntojen kauppahintojen ja uusien asuntojen rakennuskustannusten nousukehitys näyttää jatkuvan. Asumisoikeusasuntojen uudistuotanto ei ole vielä lähtenyt uuteen vauhtiin. Ei Turun seudulla eikä valtakunnallisesti. Kysyntää myös uusille asoasunnoille alkaisi olla. Niiden käyttövastikkeiden taso tulisi luonnollisesti olemaan selkeästi nykyisiä korkeammalla tasolla. Ensiarvoista olisi, että uudistuotanto käynnistyisi hyviltä tonteilta. Ehkä siihen tarvitaan vielä pieni notkahdus markkinatilanteessa. Vason strategia päivitettiin Vasossa on paiskittu strategiatyötä vuoden mittaan. Vuonna 2002 laadittu ensimmäinen strategiamme päivitettiin. Yhtiön hallitus, asukkaiden edustajat ja henkilökunta ovat tehneet ansiokasta työtä. Vedimme yhteen viimeisen viiden vuoden aikana toimintaympäristössämme tapahtuneita muutoksia ja kartoitimme tulevaa. Vason strategia on vahvasti tulevaisuuteen luottava asiakirja. Siellä on paljon haasteita vastassa. Niistä merkittävin on nykyisen kiinteistökannan hyvässä kunnossa pitäminen ja jatkuva uudistaminen. Yhtiö on sitoutunut tiukkaan talouden pitoon. Vaikka markkinatilanne sallisikin, ei löysiä kustannustekijöitä tai vastikekorotuksia aiota sallia. Jatkossakin Vaso haluaa olla toimialueellaan vahva brändi. Vaso tarjoaa vaihtuviin elämäntilanteisiin viisaan asumisratkaisun. Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Asukastoimikunnan puheenjohtaja Ritva-Liisa Pihlainen on viihtynyt Kreulankartanossa 15 vuotta. - Asukkaat juhlivat syntymäpäivää glögin ja kuuman mehun kera perinteisellä paikalla lipputangon ympärillä lauantaina , hän kertoo. Kreulankartanossa juhlitaan Pihakilpailun voitto ja syntymäpäivä - Sydän on mukana, kuvaa asukastoimikunnan puheenjohtaja Ritva-Liisa Pihlainen asumista Kreulankartanossa. Kreulankartanossa Halisissa on aihetta juhlaan: syksyn alkua siivitti tieto Vason pihakilpailun voitosta, vuoden loppua 15- vuotissyntymäpäivä. Kreulankartano on Vason kohteista ensimmäinen, esikoinen. Alkuperäiset asukkaat muuttivat asumisoikeuskoteihinsa Aurajoen rannalle Asukastoimikunnan puheenjohtaja Ritva-Liisa Pihlainen muistaa muuttopäivän kuin eilisen. Asumisoikeusasuminen oli kiinnostanut häntä jo järjestelmän suunnitteluvaiheesta lähtien. - Asuntolainojen korot olivat siihen aikaan noin 18 prosenttia, joten tämä oli ainoa vaihtoehto meidän perheellemme. Muutimme kerrostalosta Runosmäestä rivitaloon, joten odotukset asumisesta olivat korkealla. Kun Kreulankartano valmistui, alueella ei ollut päiväkotia, koulua eikä kauppaa. Asukkaat saivat odotella niitä kauan, kauppa tuli uuden vuosituhannen alussa. - Pellolla oli suuri lappu, että tähän tulee ostoskeskus, mutta sen tilalle rakennettiinkin kerrostalo. - Nyt arvostan ympäristöä Aurajoen rannalla. Ulkoilu- ja melomismaastot ovat lähellä, ja kaupungin keskustaan on lyhyt matka. Pihlaisen mielestä asumisen helppous korostuu arkipäivän elämässä yhä uudelleen. Kodinkoneet ja huoltomiehen palvelut ovat asukkaille suuri etu. - Asukkaan ei tarvitse itse vaihtaa rikkoutuneita kodinkoneita ja asentaa uusia, huoltomies hoitaa kaiken. Jo ensimmäisessä asukaskokouksessa käsiteltiin kompostorien hankintaa ja jätteiden hyödyntämistä. Puutarhapalstat tulivat ensimmäisenä vuonna. Asukastoimikunnan tavoitteena oli alusta lähtien saada edustaja Yteen ja Vason hallitukseen sekä olla aktiivisesti kehittämässä asumiseen ja asuinympäristöön liittyviä kysymyksiä. - Meluvallin saaminen Halistentielle elää kaupungin suunnitelmien mukaan. Jos tielinjaus muuttuu, meluvallin toteuttaminen samassa yhteydessä on taas ajankohtaista. Saimme viime vuonna korotukset Komoistenkadulle, josta autot vauhdilla kaartoivat Kuohukujalle. Turvallisuus ja sen kehittäminen puhuttaa alueen asukkaita. Valaistuksen lisääminen ja naapurin asunnon tarkkaileminen heidän ollessaan matkoilla ovat ajankohtaisia asioita. - Turvallisuuden parantaminen tarkoittaa vielä enemmän toisistamme huolehtimista ja naapuriapua. Puutarhanhoito yhdistää asukkaita Kreulankartanon asukkaita on yhdistänyt tekemisen meininki ja talkoohenki koko 15-vuotisen historian ajan. Vaikka asukkaat ovat vaihtuneet, yhteistyö ja puutarhanhoito ovat yhdistäneet asukkaita. Myös pihakilpailun voiton taustalla on pitkäjänteinen puurtaminen ja talkoohenki. Pihlaisen mukaan pihakilpailuun osallistuminen nousi esille kevätkokouksessa: osallistumisen periaatteena oli, että ylimääräisiä satsauksia tai erillisiä talkoita ei järjestetä pihakilpailua varten. - Kun tieto voitosta tuli julki, asukkaat soittelivat ja kysyivät, minkä kilpailun olemme voittaneet, Ritva-Liisa Pihlainen hymyilee. Pihakilpailu, kuten myös vapaamuotoinen toiminta, yhdistää asukkaita. Kokoontumiset lipputangon alla ja sieniretket houkuttelevat asukkaita enemmän kuin asukaskokoukset. - Kokoukset ovat tärkeitä, mutta vapaamuotoiset kohtaamiset ovat vielä tärkeämpiä. Voittorahoilla keinu ja puu Asukastoimikunta päätti hankkia voittorahoilla vastakkain istuttavan keinun ja puistopuun, joka jää muistoksi voitosta myös tuleville sukupolville. Päätös asiasta syntyi kokouksessa äänestyksen jälkeen, mikä oli ensimmäinen asukastoimikunnan historiassa. - Asukkaat ovat samanhenkisiä ja samoilla arvoilla toimivia ihmisiä. Toki käymme keskustelua, minkälaisia kasveja hankimme pihaan. - Peruspuutarhanhoito tehdään talkoovoimin, huoltomies tekee vain lumenluonnin ja hiekoituksen. Kun joku asukas aloittaa puutarhatyöt, muita liittyy joukkoon. Se on kuin ketjureaktio, Ritva-Liisa Pihlainen kuvaa. Jo keväällä pihan ulkonäköä kohennettiin kaatamalla vanhoja puita ja istuttamalla uusia taimia tilalle. Myös siirtonurmikko korjattiin talven tuhojen jäljiltä. Asukkaat hankkivat uutta multaa istutuksille ja hiekkaa hiekkalaatikkoon joka kevät. - Puutarhanhoito ei ole velvoite. Asukkaat pitävät puutarhanhoidosta. Jaana Kujanen Kiinteistöjen pihoista voittoisa Kreulankartano valloitti arvostelijat ryhdikkäällä kokonaisuudella: pensaat ja leikkipaikat oli hyvin hoidettu.

3 3 Kesäisiä tunnelmia pihoilta Vason pihakilpailuun osallistui seitsemän kiinteistöä ja yhdeksän yksityispihaa. Arvosteluraadin jäsenet Vason hallituksen ja raadin puheenjohtaja Aila Harjanne, Yten puheenjohtaja Pekka Paatonen, hortonomi Marianne Blom-Salola, Turun kaupungin viheraluepäällikkö, viheraluesuunnittelija Lauri Laine sekä arvosteluraadin sihteeri, toimitusjohtaja Pekka Peltomäki kiersivät kauniina elokuun päivänä kisaan ilmoitetut pihat. Oma piha -sarjan voittajasta löytyi yksityiskohtia; mm. pieni "lähde" sammakoiden kotina ja halogeenivalot. - Pihakierroksella ei ole tärkeää, onko rikkaruohoja tai ei, vaan kasvillisuus ja sen kunto ja se, miten piha on suunniteltu, Lauri Laine totesi pihakierroksen alussa. - Ja asukkaiden yritystä sekä pihaa asumisympäristönä, lisäsi Marianne Blom-Salola. Raadilla olikin edessään hikinen iltapäivä, sillä aurinko paistoi täydeltä terältä ja pihat sijaitsivat etäällä toisistaan. Kohteisiin jalkautuminen ja pihojen kiertäminen kurkistelemalla muun muassa aitojen ylitse nostatti huumorin pintaan. Leppoisa tunnelma seurasi kohteesta toiseen. Raati kiinnitti huomiota pihan yleisvaikutelmaan, mutta myös yksityiskohtiin, miten ne toimivat kokonaisuudessa. Myös pihaan tulon tuntemukset ja pihan toimintojen järjestely kiinnittivät raatilaisten huomiota, samoin kuin se, miten asukkaat ovat täydentäneet alkuperäisiä suunnitelmia. Jos kohde ei viime kesänä ehtinyt mukaan pihakilpailuun, ensi kesänä on uusi mahdollisuus osallistua kisaan. Sarjat Kiinteistön piha ja Oma piha tulevat todennäköisesti olemaan samat. Tämän vuoden sarjojensa voittajat eivät voi osallistua seuraavien vuosien pihakilpailuihin. Arvosteluraati teki myös toimenpideehdotuksia tulevia pihakilpailuja ajatellen. Kiinteistön piha -sarjassa piha on aina kokonaisuus, vain osaa pihasta ei voi rajata kilpailualueeksi. Raati ehdotti myös, että Vason tulisi järjestää esimerkiksi kevään Vasokokouksen yhteydessä koulutustilaisuus asukasedustajille ja kannustaa sitä kautta järjestämään muun muassa opastustilaisuuksia ja neuvontakäyntejä Vasokiinteistöihin, jotta pihojen hoitoon panostettaisiin jatkossa enemmän. Vuoden 2006 pihakilpailun tulos SARJA 1 - KIINTEISTÖN PIHA (kerrostalot, rivi- ja paritalojen pihat) 1. palkinto euroa Kreulankartano, Kuohukuja 2, Turku Raati arvosti vaativassa peltomaisemassa sijaitsevan rivitalokiinteistön pihassa näkyvää pitkäaikaista hoitoa ja asukkaiden vahvaa oman asunnon lähiympäristön arvostusta. Yleisvaikutelma tontista on kodikas, pihassa on myös paljon vahvoja yksityiskohtia. 2. palkinto jaetaan kahdelle, 500 euroa molemmille Kaarinan Hovineito, Hoviherrankatu 7 A ja B, Kaarina Kaarinan Hovipoika, Hoviherrankatu 7 C ja D, Kaarina Naapuritonteilla sijaitsevien kerrostalokiinteistöjen pihat muodostavat hyvän kokonaisuuden erikseen ja yhdessä. Molemmilla pihoilla näkyy asukkaiden osallistuminen ja aktiivisuus. Asukkaiden talkoilla rakentama ja tontit ympäröivä aita rajaa kiinteistöt ympäristöönsä nähden, mutta liittää ne myös yhteen. Kompostorit ovat käytössä, kasvit hyvinvoivia. Molemmissa kiinteistöissä oli toisistaan poikkeavia vahvuuksia ja yksityiskohtia. Kunniamaininta Rauninaukio, Rauninaukio 2, Turku Hienoja yksityiskohtia. Asukkaiden panos näkyy suhteellisen nuoren kiinteistön pihalla. Lähes keskustassa olevassa kerrostalokiinteistössä kompostorit olivat käytössä. SARJA 2 - OMA PIHA (henkilökohtainen sarja: rivi- ja paritalojen pihat) 1. palkinto 500 euroa Tarmo Karjalainen, Ragnarinkaari, Finberginkatu 20 E 25, Turku Kasvit erittäin hyvin voivia, hienosti ryhmissä rivitalokodin sekä etu- että takapihalla. Valtavasti erilaisia elementtejä, valoja ja vettä on käytetty mallikkaasti. Jopa oikea sammakko takapihan "lähteessä". Asukas on tehnyt pihasta asunnon jatkeen ja siitä yhden lisähuoneen. 2. palkinto 300 euroa Terttu Lindell, Länsipirtti, Laureuksenkatu 1 C 15, Turku Rivitalokodin sekä etu- että takapihat hienot. Myös erikoisia kasveja ja eri vuodenajoille. Runsaana kiipeävässä ruusupavussa yhdistyy näyttävyys ja hyöty. Kasvit on ryhmitelty, hoito on helppoa. Pihalla on myös vapaata tilaa. 3. palkinto 200 euroa Seppo Koskinen ja Annina Vahala, Suvipolku, Ritavuorenkuja 1 D 18, Turku Kaksikerroksisen rivitalon takapiha on siististi rajattu kanttikivillä. Kasvit ovat reunoilla, keskellä on runsaasti vapaata tilaa. Kerroksellisesti paljon kasveja rajatulla alueella, yläkerran parvekelaatikot lisäävät kolmiulotteisuutta. Kokoelmassa sekä kesä että syyskukkia. Kunniamaininnat Riikka Lehtismäki, Kukkamaaria, Neitsyt Marian katu 3 C 4, Turku Paritalopihan paahteisella peltotontilla runsaat ja tuottoisat hyötykasvilavat. Pienellä seulakivellä on rakennettu pihaan toimivat muodot. Työtä on tehty paljon ja hyvällä silmällä. Hienosti valitut kasvit, mm. runsas nokkosperhosparvi vietti aurinkoista päivää punatähkän kukinnoissa. Elina Harjula, Ragnarinkivi, Finberginkatu 5 G 28, Turku Varjoiselle kalliopohjaiselle rivitalotakapihalle on valittu kokonaan omanlainen ratkaisu. Itämaista ja minimalismista henkeä hyödyntäen on käytetty kiviä, soraa, ruukkuja ja kasveja, pihaesineitä sekä kalusteita. Oma piha -sarjan kunniamaininnan saaneessa pihassa Finnberginkadulla on itämaista tunnelmaa. Oma piha -sarjan voittaneen rivitaloasunnon reheviä tuijia arvioi raatimme (vas.) Pekka Peltomäki, Lauri Laine, Pekka Paatonen, Aila Harjanne ja Marianne Blom-Salola. Kaarinan Hovipojassa kompostorit olivat ahkerassa käytössä. Niiden tuottamat ravinteet näkyivät tontilla kasvien rehevyytenä.

4 4 Päivitimme strategiaa Vason strategia Vasossa pohdittiin vuoden 2002 aikana yhtiön näköaloja ja muotoiltiin strategia. Työn tuloksena syntyi Vaso-strategia Aikaa ehti kulua ja monet asiat ovat muuttuneet, joten koettiin tarpeelliseksi tarkastella yhtiömme strategiaa vallitsevassa uudessa tilanteessa. Poliittiset muutostekijät Taustalla vaikuttaa koko yhteiskunnallinen asenne sosiaaliseen asuntotuotantoon. Työvoimatarpeen lisääntymisellä ja maahanmuuttopolitiikan muotoutumisella on vaikutusta Vaso Oy:n tarjoamalle asumismuodolle. Ylipäätään elinkeinoelämän ja markkinoiden tilanne vaikuttaa asumismuotojen kilpailuasetelmiin. Lähtökohtaisesti yleisen tilanteen epävarmuudet ja niihin liittyvä lainsäädäntö saattavat suosia Vaso Oy:n edustamaa asumismuotoa. Kaikella lainsäädännöllä ja muulla sääntelyllä, joka vaikuttaa rahoituksellisesti, verotuksellisesti ja kilpailullisesti, on nousun vauhti on merkittävä tekijä. Valtiovallan omien asuntolainaehtojensa säätely vaikuttaa voimakkaasti käyttövastikkeisiin. Myötävoima on ollut se, että rahamarkkinoilla asuntolainojen korot ovat nousseet jopa 1,5 prosenttiyksikön vuosivauhdilla. Tontti- ja rakennuskustannusten kohoaminen vaarantaa uudisrakentamisen. Kiinteistövarallisuuden turvaaminen edellyttää riittävää panostamista kiinteistöjen kunnossapitoon. Vaso Oy:n omistuspohjan vakaisuus on ratkaisevaa pitkän tähtäyksen kehittämiselle. Kaiken kaikkiaan yleisen talouskehityksen merkitys on ratkaisevaa myös Vaso Oy:n kannalta. Kaikenmuotoinen Ikääntyminen ja perhekoon pieneneminen ovat merkittäviä yhteiskunnallisia muutosajureita ja luovat uusia mahdollisuuksia Vaso Oy:n toiminnalle. Olemassa olevien ja potentiaalisten asukkaiden vaatimus- ja odotustason nousu luovat paineita asuntojen laatutasolle. Teknologiset muutostekijät Uusi tietojärjestelmä parantaa asiakas-, tieto- ja muuta toiminnan hallintaa sekä mahdollistaa uusia toimintatapoja esimerkiksi taloushallinnossa, kiinteistönhoidossa ja yhteydenpidossa asukkaisiin. Taloteknologia ja tietoteknologia ovat painopisteitä Vaso Oy:n toiminnan edelleen kehittämisessä. Erityisiä haasteita, mutta myös mahdollisuuksia syntyy asiakashallinnalle ja -palvelulle. Huolestuttava piirre markkinakehityksessä on se, että bio- ja muun uuden teknologian työpaikat eivät Turussa lisäänny joitakin vuosia sitten ennakoidulla tahdilla. Toisaalta varsinkin strategiakauden alussa meriklusterin työpaikkojen lisääntyminen on vauhdikasta. Energia- ja ympäristökustannusten nousu kasvattaa asumisen kustannuksia. Asukkaiden kiinnostus ympäristön huoltamiseen (esimerkiksi kompostointi, jätteiden lajittelu) vaikuttaa ympäristökuormitukseen ja -tilaan. Pihojen ja ympäristöjen säilyttäminen siisteinä ja vehreinä vaikuttaa asumisviihtyvyyteen ja -estetiikkaan. Asuntokohteet voidaan pitää hyvässä peruskunnossa suunnittelemalla ja toteuttamalla toimenpiteet pitkällä tähtäyksellä. Vaso on sitoutunut asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen (Motiva) ja sen mukaiseen toimintaan. Sen aiheuttamia lisäkustannuksia vastaan on saavutettavissa myönteisiä tuloksia ympäristöja taloudellisessa mielessä. Vaso Oy:n arvot Vaso Oy perustaa toimintansa seuraaville arvoille: 1. Palvelualttius 2. Asukasläheisyys 3. Luotettavuus 4. Kilpailukykyisyys Päivittäisjohtaminen ja operatiivinen toiminta toteuttaa strategiaa ja arvoja joka päivä. Vaso Oy:n strategiset haasteet Strateginen haaste 1 Miten hoidetaan sekä vanhan asuntokannan kunnossapito että rakennetaan uustuotantoa? Strateginen haaste 2 Mikä on asumisoikeusjärjestelmän asema ja kilpailukyky pitkällä tähtäyksellä? Vaso Oy:n visio 2015 Vaso merkitsee asumisen turvallisuutta ja herättää luottamuksen tunnetta. Vason asiakasrehellisyys luo asiakastyytyväisyyteen voimaa. Vaso tunnetaan luovuudestaan, laadustaan ja vastuullisuudestaan. Vaso tarjoaa vaihtuviin elämäntilanteisiin viisaan asumisratkaisun. Vaso on vahva brändi. Vaso esitteli tuoreen strategiansa omistajakuntien edustajille. Tilaisuudessa olivat myös Raision kaupunginjohtaja Kari Karjalainen (vas), Raision kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta ja Vason hallituksen varapuheenjohtaja Tuomas Mikkola. voimakas merkitys Vaso Oy:n kilpailuasemaan ja menestysmahdollisuuksiin asumisen markkinoilla. Turun kaupungin ja muiden omistajakuntien maankäytön suunnitelmat vaikuttavat haluttavien tonttien saatavuuteen. Markkina-alueella ratkaisevaa on kilpailutilanteen kehitys vapaarahoitteisen ja sosiaalisen asuntotuotannon välillä. Taloudelliset muutostekijät Rahalaitosten tarjoamien luottojen määrä ja korkotaso vaikuttavat Vaso Oy:n toimintaan. Lähtökohtaisesti asuntojen hintatason alhaisuus on haitaksi, kun taas luottojen määrän kasvu ja epävakaisuus on eduksi Vaso Oy:lle. Asuntojen hinnan- kustannuskehitys (erityisesti rakennuskustannukset, kiinteistön hoitokulut, korkokulut) ratkaisee osaltaan Vaso Oy:n toiminnan kannattavuuden. Kiinteistöjen ikääntymistä vastaan kerättävän riittävän asuintalovarauksen varmistaminen edellyttää Vaso Oy:ltä asuntojen uudistamismallia aikatauluineen ja toteutusohjelmineen. Sosiaaliset muutostekijät Työllisyystilanteen kehitys on tärkeää sekä taloudellisesti että yhteiskunnan koheesion ja taloudellisen dynamiikan kannalta. Vaso Oy:n kannalta ensisijaista on toimialueen työllisyyskehitys. Kansalaisten varallisuusaseman muutokset vaikuttavat keskeisesti asumismarkkinoilla. Vaso Oy:n toiminta-ajatus eli perustehtävä Vaso Oy omistaa, ylläpitää ja tuottaa Turun talousalueella laadukkaita ja viihtyisiä asuntokäytössä olevia kiinteistöjä, joista asuntojen hallintaoikeuksia luovutetaan asukkaiden käyttöön asumisoikeussopimuksilla. Yhteistyössä asukkaiden, kuntien ja alan etujärjestöjen kanssa jatketaan asumisoikeusjärjestelmän kehittämistä vahvana kolmantena vaihtoehtona asuntomarkkinoilla. Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti tavoittelematta voittoa ja jakamatta vastikkeetonta etuutta osakkailleen. Vaso Oy:n päämäärät a. Liiketoiminnalliset päämäärät 1. Liiketulos +-0, asuintalovaraus 50 snt/m 2 2. Liiketuloshyöty jaetaan asukkaille 3. ROI max. 4 % 4. Käyttövastikkeiden kasvu max. 4 %/v 5. Liikevaihdon kasvu 4 %/v ilman uudistuotantoa b. Toiminnalliset päämäärät 1. Käyttöaste 98 % 2. Volyymikehitys yksi kohde/v lisää 3. Uudistetut asunnot 4. Kustannustehokas toiminta c. Kehittämispäämäärät 1. Olemassa olevan asuntokannan nykyaikaistaminen ja uudistaminen koordinoituna uudistuotannon kanssa 2. Palveluketjujen (Vaso hallinto, isännöinti ja kiinteistönhoito) kokonaislaadun varmistaminen; teknologia, hintakilpailukyky, laatu 3. Vaso on tulevaisuuden vahva asumisen brändi. Tavoiteltu, luotettava ja vastuullinen Vaso tarjoaa kaikkiin elämäntilanteisiin viisaan asumisratkaisun.

5 5 - Monessa mukana olleena voin vakuuttaa, että me Vasossa todella haluamme kuulla, emmekä ainoastaan kuunnella, asukkaitamme. Tämä on erittäin painokkaasti kirjoitettu myös uuteen strategiaamme. Tavoitteemme on, että Vaso on tulevaisuuden vahva asumisen brändi. Tavoiteltu, luotettava ja vastuullinen, sanoo Vason puheenjohtaja Aila Harjanne. Vason hallituksen puheenjohtajana päättyvällä kaudella toiminut Aila Harjanne on kokenut kunnallispoliitikko ja kaupunginvaltuutettu Turussa: hänellä on kokemusta kaupunginhallitustyöskentelystä, ympäristö- ja kaavoituslautakunnan puheenjohtajuudesta sekä kuluvalla valtuustokaudella kiinteistölautakunnan puheenjohtajuudesta. Aila Harjanteen posti Vason puheenjohtajana tullee jatkumaan myös alkavalla kaudella , sillä Turun kaupungin konsernijaosto on asettanut hänet tehtävään ehdolle. - On ollut ilo huomata mahtava vasohenki joka tulee esille monissa yhteyksissä. Arvostan suuresti yhteen hiilen puhaltamisen henkeä. On myös ilo huomata, että ihan yksittäiset asukkaat lähestyvät puheenjohtajaa esimerkiksi sähköpostilla, niin hyvissä kuin vähän kriittisimmissäkin asioissa. Aila Harjanteella on vankka yrittäjätausta ja kokemus talousasioista. Talousasioiden tuntemus onkin eduksi, sillä kunnallisena yhtiömuotona Vason toimintaa ohjaa julkinen talous, valtion rahoitus ja markkinointikontrolli, mutta myös avoimen sektorin markkinatalouden lait. Vason asunnot kilpailevat asuntomarkkinoilla muiden asuntomuotojen kanssa. Harjanne muistaa vuoden 2004, jolloin hän aloitti Vason puheenjohtajana, tiukan talouden aikakautena. Tilanne oli haastava, mutta varsin mielenkiintoinen. - Vaso oli ajautumassa taloudelliseen kriisiin ja sillä oli edessään varsin tiukat ajat. Aravajärjestelmän lainaehdot johtivat ongelmiin muuttuneessa markkinatilanteessa. Juuri oli tehty päätös olla rakentamatta uusia asumisoikeusasuntoja, ja muitakin järjestelyjä talouden tervehdyttämiseksi oli menossa. Harjanne oli seurannut asumisoikeusasumista ja erityisesti Vasoa sen aloittamisesta lähtien. Hän teki Vason ensimmäisen pitkäaikaisen puheenjohtajan, europarlamentaarikko Ville Itälän kanssa varsin tiivistä yhteistyötä 1990-luvun alussa. - Vähän etäämmältä seurasin toimintaa Pauli Komsin puheenjohtajakaudella. Kun tehtävää minulle tarjottiin, otin sen mielihyvin vastaan. Tunsin, että minulla voisi olla annettavaa tälle yhtiölle ja ennen kaikkea sen laajalle asukaskunnalle, ottaen juuri huomioon taustani ja elämänkokemukseni. Vason toiminnassa korostuu asukkaiden oma-aloitteisuus ja yhteistoiminta yhtiön, asukastoimikuntien ja isännöitsijöiden kanssa. Asukasdemokratia on arkipäivää. - Asukasdemokratian kehittämisessä on edelleen tekemistä eikä se varmaan koskaan ihan valmiiksi tulekaan. Vason tulevaisuus näyttää valoisalta Vaso laati vuonna 2002 ensimmäisen strategian, jota Aila Harjanne kuvaa yhtiön selviytymisstrategiaksi. - Olen kiitollinen strategiasta yhtiön johdolle, sillä minun aikanani olemme saaneet vain skarpata sitä. Nyt tänä vuonna voimme laatia aivan erilaisista lähtökohdista uuden strategian, joka katsoo tulevaisuuteen valoisasti ja ottaa huomioon asukkaiden mielipiteet mahdollisimman hyvin. Harjanne painottaa, että taloudellinen tilanne on edelleen tiukka, mutta asiat ovat hallinnassa. - Tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin vuoden 2004 alussa. Toivottavasti myös asukkaamme ovat tyytyväisiä ja näkevät tulevaisuuden valoisana. Kilpailutilannekin suhteessa muihin asumismuotoihin verrattuna on erilainen kuin vuosituhannen alussa. Harjanne suhtautuu kuitenkin luottavaisesti tulevaisuuteen. - Uskon että aso-asumisella on aina paikkansa asumisen eri vaihtoehtoja punnittaessa. Varallisuusrajojen muutokset antavat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi senioriasumisen kehittämiselle. Hallitustyöskentely yksimielistä Hallituksen työvaliokunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa, ja yleensä ennen hallituksen kokousta katsomaan tarkemmin asioita yhtiön toimihenkilöiden kanssa. - Hallitus on keskusteleva ja päätökset on tehty yksimieleisesti koko nelivuotiskauden, äänestämättä. Hallituksessa on edustaja jokaisesta omistajakunnasta. Vason työskentely on siis kuntien rajat ylittävää yhteistyötä. - Juuri näihin aikoihin esittelemme uuden strategian omistajakuntiemme Puheenjohtaja Aila Harjanne: Vaso kuulee asukkaitaan Vason puheenjohtaja Aila Harjanne arvostaa asukkaiden mielipiteitä. Kesällä pihakilpailun raadin kanssa kiertäessään hänelle tuli vastaan monta ilahduttavaa kohtaamista. - Vaso tarjoaa kaikkiin elämäntilanteisiin viisaan asumisratkaisun, hän kiteyttää tässä esitellessään Vaso-strategiaa omistajatilaisuudessa marraskuussa. johdolle ja kuulemme heidän mahdollisia toiveitaan ja linjauksiaan toimintamme suuntaamisessa. Olemme avoimia ehdotuksille ja vielä paremmalle yhteistyön kehittämiselle. Harjanne painottaa, että Vason toiminnan perustana ovat yhteisesti hyväksytyt arvot: palvelualttius, asukasläheisyys, luotettavuus ja kilpailukykyisyys. - Toivon, kuten visiossammekin toteamme, että Vaso merkitsee asumisen turvallisuutta ja herättää luottamuksen tunnetta. Tämän eteen haluan minä, koko hallitus ja henkilökunta työskennellä. Talouden tasapaino merkittävin saavutus Aila Harjanteen mielestä päättyvän hallituskauden merkittävin saavutus on talouden tasapaino sekä siihen liittyvän uuden ja yhteistyössä laaditun strategian valmistuminen. - Toisaalta tonttien hinnat ovat nousseet tasolle, mikä ei tahdo sopia strategiaamme, ainakaan Turussa. Emme ole pystyneet vastaamaan kasvavaan seniorija sinkkuasuntojen kysyntään, siinä riittää vielä tavoitteita. Harjanne painottaa, että uusi strategia tulee ohjaamaan Vason toimintaa voimakkaasti seuraavina vuosina. Keskeiset haasteet liittyvät vanhan asuntokannan hoito- ja kunnossapitoon sekä uudistuotannon uudelleen käynnistämiseen, asojärjestelmän turvaamiseen ja sen kilpailukyvyn ylläpitämiseen pitkällä tähtäyksellä. - Toiminnan pitää olla kustannustehokasta tulevaisuudessakin, mutta samaan aikaan täytyy varmistaa palveluketjujen, Vason hallinnon, isännöinnin ja kiinteistönhoidon kokonaislaatu. Olemme sitoutuneet käyttövastikkeiden korotuksissa enintään 4 prosenttiin per vuosi. Vason ensimmäiset talot saavuttavat peruskorjausiän. Aila Harjanteen mielestä on tärkeää, että korjausaikatauluista pidetään kiinni. Korjaustarve ei saa kasvaa yli kulloistenkin suunnitelmien. - Keräämme asuintalovarausta mahdollisuuksien mukaan, enintään 50 senttiä neliömetriä kohden, mikä käytetään aikanaan uudistamiseen. Puheenjohtajan yhteystiedot: Aila Harjanne Vaso Oy hallituksen pj aila.harjanne@turku.fi Jaana Kujanen Pitkään asuneen palkitseminen KYMPPIHYVITYS VOIMAAN MAALIS- KUUN ALUSSA 2007 Vason vanhin kiinteistö Kreulankartano täyttää joulukuun puolivälissä 15 vuotta. Yli 10 vuotta vanhoja kiinteistöjä Vasossa on ensi vuoden vaihteessa 56, joissa on asuntoja Tilastojemme mukaan näissä asunnoissa 23 % asumisoikeussopimuksista on sellaisia, jotka ovat olleet voimassa yli 10 vuotta. Siis melko suuri määrä! Pitkäaikaisen asukkaan palkitsemista, eräänlaista kanta-asiakasohjelmaa, on pohdittu ja valmisteltu yhdessä asukashallinnon kanssa pitkään. Ensi vuoden toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon on sisällytetty valmistelun tulos. Maaliskuun alussa vuonna 2007 samassa asunnossa vähintään 10 vuotta yhtäjaksoisesti voimassa olleiden Vason asumisoikeussopimusten asukkaiden on mahdollista pyytää isännöitsijältä käyttövastikehyvitystä yhdeltä kuukaudelta 4 euroa jokaiselta asunnon jyvitetyltä asuntoneliömetriltä. Siis 70 neliön (jyvitetyt neliöt) asunnossa hyvitys on 280 euroa. Ensimmäinen kuukausi, johon hyvitys voidaan kohdistaa on ensi vuoden huhtikuu. Asiasta on aina sovittava etukäteen isännöitsijän kanssa. Isännöitsijän kanssa sovitaan tarkasta hyvityssummasta ja jäljelle maksettavaksi jäävästä vastikkeesta. Samoin on sovittava mahdollisista muutoksista suoraveloituksessa. Jos asukas "myöntää itselleen kymppihyvityksen omavaltaisesti" käynnistyvät normaalit perintätoimet, joista aiheutuu asukkaalle kustannuksia. Ensi huhtikuussa voidaan alkaa purkaa sitä ennen täyteen tulleiden asosopimusten kymppihyvitystä. Jatkossa kymppihyvityksiä myönnetään sitä mukaa kun asukkaiden sopimukset tulevat kymmenen vuoden ikään. Valmistelemme vasolaisille asiakaskorttia, jolla olisi mahdollista saada etuja asumiseen liittyvien palvelujen ja tavaroiden hankinnassa. Aina kerrallaan vuoden voimassa oleva kortti jaettaneen kevään aikana jokaiseen Vaso-kotiin. Käynnistämme vuodenvaihteen aikaan yhteistyöverkoston rakentamisen, johon pyritään saamaan mahdollisimman monipuolinen edustus eri sektoreilta. Tavoitteena on saada kumppaniksi mm. yritys, josta asukkaamme voivat hankkia edullisesti hyvälaatuisia puutarha-alan tuotteita, toinen yritys kodin remontointitarpeita varten, yritys kodin sisustustarpeisiin, jne. Asiakaskortti liittyy myös Vasossa Kymppihyvityksellä voi kunnostaa asuntoa Vason asukkaille asiakaskortti Kymppihyvityksellä palkitaan asukkaita pitkäaikaisesta uskollisesta asukassuhteesta. Toivottavaa on, että asukas käyttää hyvityksen tuoman rahan asuntonsa kunnon kohentamiseen. Vaso on perustamassa yhteistyöverkoston, jonka turvin on mahdollista saada tuntuvia alennuksia esim. tapettien ja maalien hankinnassa sekä tapiseerauksen ja maalaustyön tilaamisessa. Lisäksi asukkaalla on mahdollista saada kotitalousvähennys omassa verotuksessa tilatusta ja maksetusta työn osuudesta asuntoremonteissa. Viime kädessä asukas itse ratkaisee, miten saamansa edun käyttää. Kymppihyvitys-järjestelmä sisällytetään kaikilta Vason asuntoneliöiltä kuukausittain tasaisesti kerättävään hallintomaksuun. Isännöitsijätoimisto laskuttaa alennetun osan vastikkeesta myöhemmin Vason keskushallinnolta. On tärkeää, että asukas sopii asiasta hyvissä ajoin isännöitsijätoimiston kanssa, jotta vastikkeen alennus ja keskushallinnon maksama hyvitys kohdistuvat samaan kuukauteen, eikä maksamattomasta vastikkeesta synny viivästyskorkoa. Asukkaan omalla vastuulla on selvittää vastikealennuksen vaikutus mm. asumistukeen tai muihin asumisen kuluihin saamiinsa etuuksiin. ajankohtaisina oleviin muihinkin asioihin. Ensi vuoden maaliskuussa astuu voimaan samassa asunnossa pitkään asuneille asukkaille Kymppihyvitys ja ensi kesänä toistetaan viime kesäinen pihakilpailu. Kymppihyvityksen kautta saatavalla edulla asukkaamme voisi hankkia edukkaasti remontointituotteita tai -palveluja. Samoin ensi keväänä voivat kohteiden asukastoimikunnat ja yksittäiset asukkaamme hankkia pihatarpeita pihakilpailuun valmistautuessa. Kerromme asiakaskorttihankkeen etenemisestä lisää ensi keväänä sekä kotisivuillamme että seuraavassa Kotivasossa.

6 6 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2007 Vason strategian mukaan Vaso Oy omistaa, ylläpitää ja tuottaa Turun talousalueella laadukkaita ja viihtyisiä asuntokäytössä olevia kiinteistöjä, joista asuntojen hallintaoikeuksia luovutetaan asukkaiden käyttöön asumisoikeussopimuksilla. Yhteistyössä asukkaiden, kuntien ja alan etujärjestöjen kanssa jatketaan asumisoikeusjärjestelmän kehittämistä vahvana kolmantena vaihtoehtona asuntomarkkinoilla. Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti tavoittelematta voittoa ja jakamatta vastikkeetonta etuutta osakkailleen. Vaso Oy perustaa toimintansa seuraaville arvoille: Palvelualttius Asukasläheisyys Luotettavuus Kilpailukykyisyys Yleistä Tilastokeskuksen julkaiseman kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin mukaan kiinteistön kustannukset nousivat 5,3 prosenttia vuoden 2006 toisella neljänneksellä vuoden 2005 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksiin kuuluvista lämpökustannuksista kevyt polttoöljy on vuodessa kallistunut eniten, 22,7 prosenttia. Vastaavana aikana rakennuskustannukset nousivat 2,9, työkustannukset 1,9 ja kuluttajahinnat 1,8 prosenttia. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:ssä kustannustason nousu ja muut tekijät aiheuttavat kiinteistöjen hoitokustannuksiin keskimäärin 4,18 % korotuksen. Pääomakustannusten osalta korotus on 0,70 %. Keskimääräinen käyttövastikkeiden korotus on ensi keväänä yhteensä 0,17 /m 2 /kk, kokonaisvaikutuksena 2,19 %. Korotuksen jälkeen keskivastike on 7,92 /m 2 /kk. Yhtiön toiminta painottuu olemassa olevien asuntokiinteistöjen ylläpitämiseen liittyviin tehtäviin. Vuoden 2006 alussa asumisoikeuslakiin voimaan tulleet muutokset olivat myönteisiä ja ne lisäsivät asoasuntojen haluttavuutta markkinoilla. Varttuneemman väen kysyntä lisääntyi kun 55 vuotta täyttäneiltä poistui varallisuusrajat. Myös sitä nuorempien varallisuuden arvioiminen muuttui myönteiseen suuntaan. Tulorajojahan aso-järjestelmässä ei ole ollenkaan. Vason jo valmiina olevasta asuntokannasta vapautuvien asuntojen kysyntä on lisääntynyt myös vuoden 2006 aikana. Asumisoikeusasuntojen markkinatilannetta heikensi vuosituhannen vaihteen jälkeen tapahtuneet mullistukset asuntokaupan rahoituksessa. Asuntomarkkinoiden tilanne on sittemmin rauhoittunut. Asumisoikeusasumisen kannalta myönteinen kehitys vallitsee jo kolmatta perättäistä vuotta. Myyntiaikojen lyhentymistä on tapahtunut erityisesti isompien asuntojen luokassa. Asukkaiden vaihtuvuuden alentuminen on jatkunut myös kuluvan vuoden aikana. Turun talousalueen työllisyystilannetta koskevat hyvät uutiset ovat tuntuneet myös asumisoikeusasuntojen kysynnässä. Positiivinen kehitys on parantanut asuntojemme käyttöastetta ja lisännyt yhtiön tuottoja. Koko vuoden 2006 käyttöaste tulee olemaan 98,0 prosenttia. Käyttöasteen uskotaan nousevan myös vuoden 2007 aikana, joskin jo nyt ollaan lähellä teoreettista maksimia. Vuoden aikana otetaan käyttöön pitkäaikaisen asukkaan palkitsemisetu "kymppihyvitys", joka tulee koskemaan vähintään kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneita asukkaitamme. Edulla pyritään motivoimaan asukkaita pitämään asuntoaan oma-aloitteisesti hyvässä kunnossa. Vuonna 2006 toteutettiin ensimmäistä kertaa pihakilpailu kahtena sarjana; kiinteistöjen yhteiset pihat ja asukkaiden omat pihat. Kilpailun molemmat sarjat saivat innostuneen vastaanoton ja se toteutetaan myös vuoden 2007 aikana. Vuoden 2007 alussa Vason omistuksessa on huoneistoa 99:ssä kiinteistössä kuuden kunnan alueella. Niistä 35 on kerrostalo- ja 64 rivitalo- tai paritalokohdetta. Vuoden 2007 alkaessa ei Vasolla ole käynnissä yhtään uudisrakennushanketta. Vasossa kuitenkin luotetaan Turun talousalueen kehityksen ja myös uusien asumisoikeusasuntojen tarpeen jatkuvuuteen. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso on kahdeksannentoista toimintavuotensa alkaessa merkittävä asuntokiinteistöjen omistaja toimintaalueellaan ja samalla merkittävä Turun ja ympäristökuntien yhteistyöyritys. Yhtiön organisaatio Vaso vastaa omalla organisaatiollaan kiinteistökantansa keskushallinnosta, vapautuvan asuntokannan markkinoinnista, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta sekä hankkii ostopalveluina kiinteistöjen isännöinnin ja kiinteistönhoidon. Kilpailuttamalla ja seuraamalla aktiivisesti palvelujen hintakehitystä saadaan selville palvelujen oikea hintataso. Jatkossakin Vaso kehittää toimintaansa sellaiseksi, että asumisoikeusasuntojen hallinto toteutuu tehokkaasti ja taloudellisesti. Toimitilat Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa omistuksessa olevassa katutason toimistotilassa, osoitteessa Rauhankatu 4, Turku. Ylimääräinen toimistotila on vuokrattu käypään hintaan. Asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituksessa toimii yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina, Ensi vuoden ympäristöprojektiksi on valittu kiinteistöjen pihojen hoitoon panostaminen. Pihakilpailu järjestetään myös uudelleen. lisäksi asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan. Kiinteistöissä toimivia asukastoimikuntia aktivoidaan kohteiden isännöitsijöiden ja koko Vason asukaskuntaa edustavan kuusitoistajäsenisen yhteistyöelimen (Yte) kautta. Asukkaita laajemmin koskevista kysymyksistä neuvotellaan ja päätetään yhteistyöelimen kanssa. Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous, jonne kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat. Vasokokouksessa nimetään edustajat yhtiön hallitukseen, valitaan valvoja sekä Yte ja käsitellään yhtiön talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä kulloinkin ajankohtaiset asiat. Vuoden mittaan esille tulevien asioiden valmistelua tehdään Yten työvaliokunnan ja Vason toimihenkilöjohdon kanssa. Esille tulevien asioiden niin vaatiessa, järjestetään valmistelutilaisuuksia myös muiden Yten työryhmien kanssa. Hallitus ja henkilöstö Yhtiön hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Uuden hallituksen toimikausi alkaa vuoden 2007 alussa. Hallituksen päätettäväksi tulevia asioita valmistelee hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva työvaliokunta. Yhtiön henkilöstöön kuuluvat hallituksessa vahvistetun organisaatiokaavion mukaisesti toimitusjohtaja, yhtiön keskushallinnosta vastaava hallintopäällikkö, asuntoasioista ja markkinoinnista vastaava asuntopäällikkö sekä asumisoikeusasuntojen markkinoinnissa toimivat kaksi asuntoneuvottelijaa. Henkilöstön kanssa käydään vuosittain henkilökohtaiset kehityskeskustelut ja työehtosopimuksen mukaiset arvioinnit. Henkilökunnan ammattitaitoa ja työkykyä ylläpidetään koulutuksella ja virkistystoiminnalla. Taloudellisen ja toiminnallisen tilinpäätöksen yhteydessä laaditaan myös henkilöstötilinpäätös. Henkilöstöresurssien kehityksessä on jatkossa asetettava painoa rakennusteknisen ja kiinteistöalan osaamisen lisäämiseen. Vakituisen henkilökunnan vuosilomien aikana, asiakaspalvelun kiireapuna ja lähinnä viikonloppuisin tapahtuvissa asuntoesittelyissä käytetään tilapäistyövoimaa. Markkinoinnissa ja Kotivaso-lehden toteutuksessa käytetään asiantuntijapalveluja ja ulkopuolista toimittajaa. Markkinointi Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin, Liedon ja Piikkiön asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen. Vaso vastaa vapautuvien asuntojen markkinoinnista. Markkinoinnille haetaan koko ajan uusia muotoja. Markkinointi ja asiakaskontaktit internetin kautta lisääntyvät voimakkaasti. Tietojärjestelmämme uudistuttua vuonna 2006 on koko asunnon hakutoiminto hoidettavissa internetin kautta. Vason asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot ovat selailtavissa omilla kotisivuilla Myynnissä olevat asunnot ovat nähtävillä myös päivälehtien Oikotie- ja Alma Media Oy:n Etuovi.com -palvelussa. Lähinnä lähiöiden saunattomien kerrostaloasuntojen käyttöastetta on tehostettu vuokraamalla asuntoja määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja antamalla em. tyyppisiä vapaita asuntoja ulkopuolisten välittäjien vuokrattavaksi. Vuoden mittaan pidetään tarpeen mukaan, pääasiassa viikonloppuisin, asuntoesittelyjä. Syksyllä loka-marraskuussa järjestetään perinteinen näkyvä ja kuuluva yleismarkkinointikampanja. Kiinteistöjen isännöinti Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä asukkaiden kanssa kiinteistönhoidon. Yhteistyössä yhtiön keskushallinnon, asukashallinnon ja isännöitsijöiden kanssa kehitetään isännöintiä paremmin toimivaksi Vaso-isännöinniksi. Isännöinnin kilpailutus pidettiin vuonna 2006 ja isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille suunnattujen selvitysten sekä isännöintiyritysten kanssa käytävien palvelun kehityskeskustelujen avulla. Kiinteistönhoito Kiinteistölle nimetty isännöintiyritys on ensisijaisesti vastuussa Vason keskushallinnolle, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Käytössä on ns. ostoskori-periaate. Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös kohteiden talousarvioissa rahoitusta. Kiinteistöissä, joiden käyttöönotosta tulee kuluneeksi 10 vuotta ensi vuoden aikana, järjestetään 10-vuotistarkastus. Tarkastuksen yhteydessä käydään läpi kiinteistön piha-alueet varusteineen, yhteiset ja tekniset tilat sekä asunnot. Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva 10- vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaus-, ym. suunnitelmien perustaksi. Kiinteistökannan kehittäminen ja uudisrakentaminen Viimeisin uudisrakennuskohteemme on valmistunut vuoden 2002 lopulla. Sen jälkeen on ostettu vuonna 2004 yksi valmis asumisoikeuskiinteistö. Kysyntätekijät ja aso-järjestelmään tulleet muutokset ovat viemässä kehitystä suuntaan, jolloin uudisrakentaminen tulee lähiaikoina perustelluksi. Lähiaikana tapahtuva markkinakehitys ja omistajakuntien kanssa käytävä keskustelu ja niiden asunto-ohjelmat ovat pohjana, kun tehdään ratkaisuja uusista Vaso-kohteista. Edunvalvonta Vaso on Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry:n jäsen, jonka toiminnot yhdistyvät vuoden 2007 aikana Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n kanssa. Uuden etujärjestön nimeksi tulee Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Sen kautta saadaan jatkossakin asuntotuotantoon ja alamme edunvalvontaan liittyvää keskeistä tietoa. Lisäksi Vaso on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n ja Turun Kauppakamarin jäsen. Yhteistyötä jatketaan myös muiden asumisoikeusasuntoja tuottavien ja omistavien yhteisöjen kanssa. Työnantajana yhtiö on Palvelulaitosten työnantajayhdistys (Pty) ry:n jäsen. Ympäristöasioiden edistäminen Olemme mukana ympäristöministeriön, kauppa ja teollisuusministeriön ja ASRA ry:n sopimuksessa energiansäästön edistämisestä asuinkiinteistöissä. Vuoden 2004 projektina oli huoneistokohtaisten vesimittarien käyttöönotto kaikissa niissä kiinteistöissä, joissa mittarit on asennettu rakennusvaiheessa. Tällä pyrittiin vähentämään veden ja energian kulutusta sekä kohdistamaan kustannukset oikeille käyttäjille. Vuoden 2005 ympäristöprojektina oli ajaa käytäntöön asuinkiinteistöalan ympäristösopimuksen noudattaminen ja säästötavoitteet vuosille 2008 ja Vuoden 2006 ympäristöprojekti- Talousarvion laadinnassa tarvitaan Vason hallinnon ja isännöinnin yhteisiä kokoontumisia.

7 7 na on ymmärrettävästi energiankulutuksen pienentäminen kaikilla kiinteistönpidon osa-alueilla. Vuoden 2007 ympäristöprojektina on kiinteistöjen piha-alueiden kunnossapidossa ryhdistäytyminen. Tällä teemalla pyritään myös kannustamaan osallistumista kesällä järjestettävään pihakilpailuun. Viihtyisä asuinympäristö on osa ekologisesti kestävää asumista. Kiinteistöalan palvelujen tuottajilla ei ole vielä yleisesti ympäristöohjelmia, mutta palvelusopimuksia tehtäessä on kuitenkin ympäristöasiat otettava kokonaisvaltaisesti huomioon isännöinti-, kiinteistönhoito-, siivous-, remontti-, ym. palvelusopimuksia tehtäessä. Tiedotus Asukkaille ja lähimmille sidosryhmille, kuten kuntien päättäjille, suuntautuva tärkein tiedotusväline on syksyin keväin ilmestyvä Kotivaso-lehti, joka ensi vuonna tulee ilmestymään kahdettatoista vuosikertaansa. Www-kotisivut ja sähköpostiosoite ovat myös käytössä asukastiedottamisessa sekä asukkaiden keskinäisessä tiedottamisessa. Yhtiön toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista kerrotaan alueellisille ja myös valtakunnallisille tiedotusvälineille julkaistavilla tiedotteilla. Perinteeksi muodostunut syksyn kampanja toteutetaan entiseen tapaan useita medioita hyväksi käyttäen. Talous Vason pääomamenot kasvavat ensi vuonna jonkin verran. Käyttövastikkeissa pääomaosuus nousee keskimäärin 0,03 /m 2 /kk. Hoitomenoissa korotustarpeet vaihtelevat kiinteistökohtaisesti. Merkittävimpänä yksittäisenä korottavana tekijänä on energian hinnan jatkuva nousu kaikissa energiamuodoissa. Kiinteistönhuoltoyritysten palkkioihin on varattu kohdekohtaisia korotuksia n. 3 %. Kesällä 2006 toteutetun isännöintikilpailutuksen ansiosta isännöintikustannus laskee 5,4 %. Jätteiden käsittelykustannusten nousu on ollut huomattavaa ja sen odotetaan nousevan ensi vuoden aikana jälleen 5 % ja kuljetuskustannusten 4 %. Vuoden alussa tulee voimaan uudet jätehuoltomääräykset, jolloin jätteiden kokonaismäärän hallitsemisella ja lajittelua tehostamalla syntypaikalla on mahdollista jarruttaa jätekustannusten nousua. Kaukolämmön perusmaksujen ja energiahintojen nousuun on varauduttu lähes kaikissa kunnissa. Lämmönkulutusmäärissä on tehty kohdekohtaisia tarkistuksia. Kevyen polttoöljyn hinnaksi on varattu 0,69 /l. Kiinteistöjen käyttämä sähköenergian hinta kilpailutettiin vuoden 2006 keväällä. Uusi kaksivuotinen sopimus toi tuntuvan korotuksen. Myös sähkön siirtomaksujen odotetaan nousevan. Asukkaiden kotitaloussähköä varten on kilpailutettu listahintoja alemmat puitesopimukset Turku Energian ja Fortum-sähkönmyynnin kanssa. Kiinteistöveroon on budjetoitu korotusta 2 %. Varautuminen palkka- ja kunnallisten tariffien muutoksiin tapahtuu talousarvion laadintavaiheessa arviointiperiaatteella koska hintamuutokset varmistuvat vasta mm. kuntien valtuustojen päättäessä ensi vuoden talousarvioista myöhemmin syksyllä Kiinteistöjen korkeatasoisesta kunnossapidosta huolehditaan talousarviovaiheessa varaamalla kuluvan vuoden tapaan jokaisen kiinteistön talousarvioon vähintään 0,22 /m 2 /kk korjauksiin. Lisäksi eri kiinteistöissä on omia vuosikorjaustai kaluston hankintatarpeita, jotka näkyvät toisistaan poikkeavina hoitokulujen muutoksina. Kiinteistöissä on huomioitu myös asuntojen ennakoidusta tyhjänä olosta aiheutuvia käyttövastikesaamisia. Käyttöasteen odotetaan olevan ensi vuonna kuitenkin kahta edeltävää vuotta parempi. Joissakin kohteissa on käytettävissä VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY TALOUSARVIO 2006 Talousarvio Tulosennuste Talousarvio Tilinpäätös Liikevaihto Vastikkeet , , , ,11 Vuokrat , , , ,27 Käyttökorvaukset , , , ,62 Liikevaihto yhteensä , , , ,00 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , , , ,86 Eläkekulut , , , ,11 Muut henkilösivukulut , , , ,57 Henkilöstökulut yhteensä , , , ,54 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,06 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto , , , ,38 Käyttö ja huolto , , , ,56 Ulkoalueiden huolto , , , ,18 Siivous , , , ,31 Lämmitys , , , ,13 Vesi- ja jätevesi , , , ,30 Sähkö , , , ,82 Jätehuolto , , , ,02 Vahinkovakuutukset , , , ,84 Vuokrat , , , ,82 Kiinteistövero , , , ,58 Korjaukset , , , ,82 Muut hoitokulut , , , ,39 Kiinteistön muut hoitokulut yht , , , ,15 Luottotappiot , ,57 Muut kiinteistön kulut , , , ,69 Liikevoitto (tappio) , , , ,99 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotto muista pysyvien vast.sijoituksista , , , ,00 Korkotuotot konsernilta , , , ,78 Muut korkotuotot , , , ,42 Muut rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,09 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,89 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , , , ,10 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muut , , , ,10 Tuloverot Edellisten tilikausien voitto (tappio) ,00-80, ,00 Tilikauden voitto (tappio) 0, ,00 0,00 0,00 myös edellisten vuosien ylijäämiä. Niitä on otettu huomioon hoitovastiketta määrättäessä kuitenkin niin, ettei kohteen talous siitä vaarannu. Aiempien vuosien talousarvioiden laadinnassa on myös muutamissa kohteissa epäonnistuttu. Näissä tapauksissa on varauduttu kirimään umpeen kohteen talouteen kertynyttä alijäämää. Asukkaiden käyttövastikkeessa olevalla hallinto-osuudella ja korkotuotoilla katetaan yhtiön keskushallinnon kulut. Käyttövastikkeen hallintokuluosuus on ensi vuonna 0,650 /m 2 /kk, jossa on korotusta 0,037. Sillä katetaan keskushallinnon kulujen lisäksi Vasokotien internetyhteys, jaksottaisen kunnossapidon varaus, tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus sekä uutena asiana pitkään asuneen asukkaan vastikehyvitys ns. kymppihyvitys. Koko yhtiön pääomakustannusten jakautuminen eri kiinteistöille käyttövastikkeisiin on määrätty ns. tasausperiaatteen mukaisesti. Vuoden 2007 käyttövastikkeita on valmisteltu yhteistyössä Yten (asukkaiden yhteistyöelin) kanssa. Käyttövastikkeen pääomakustannusten osuus määräytyy kunkin kiinteistön ikä- ja kuntotekijän, kiinteistötyypin, asuntojen käyttöasteodotusten, varustelutason ja alueellisen sijainnin perusteella. Lopullinen käyttövastike syntyy pääomaosuuden ja kiinteistön omien hoitokulujen summana. Asukkaiden omatoimisuudella on mahdollista vaikuttaa hoitokustannusten määrään. Uusilta asukkailta peritään entiseen tapaan ennen sisään muuttoa vakuusmaksu kahden kuukauden käyttövastikkeen suuruisena. Asukas saa vakuuden takaisin poismuuton jälkeen euromääräisesti samansuuruisena mikäli vastike-, käyttömaksu- ja mahdollisesti asunnon kuntoon liittyvät laskut on hoidettu. Vakuudelle ei ole maksettu korkoa suoraan asukkaalle vakuuden palautuksen yhteydessä, vaan vakuusmaksujen avulla Vasolle tulleet korkotuotot on käytetty yhtiön kulujen kattamiseen. Vakuusmaksujen korkohyöty tulee tällöin asukkaiden eduksi keventäen vastaavalla euromäärällä vastikkeissa kerättävää rahamäärää. Menettely on yleinen Vasoon rinnastettavissa vuokra- ja asumisoikeusyhtiöissä. Kiinteistöjen hoitokuluissa korotustarpeet vaihtelevat kiinteistökohtaisesti voimaan tulevat käyttövastikekorotukset ovat vaihteluvälillä 0,02 0,38 /m 2 /kk. Yhdessä kohteessa ei vastike korotu ollenkaan. Huomioituna kaikki 99 kiinteistöä, tulee käyttövastikekorotus olemaan keskimäärin 0,17 /m 2 /kk. Kokonaisvastikkeesta korotus on keskimäärin 2,19 %. Keskimääräisesti pääomakulut nousevat 0,70 % ja hoitokulut 4,18 %. Korotusten jälkeen on keskivastike 7,92 /m 2 /kk, käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 7,25 8,95 /m 2 /kk. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n ensi vuoden kaikista yhdistetyistä menoista on talousarviossa pääomakulujen osuus 54,88 % (4,33 /m 2 /kk), kiinteistökohtaiset hoitokulut 36,88 % (2,91 /m 2 /kk) ja koko Vason kiinteistömassan keskushallinnon kulut 8,24 % (0,650 /m 2 /kk). Vastaavasti pääomakuluista käytetään lainojen korkoihin 39 % ja lainojen lyhennyksiin 61 %. Vuoden 2007 lopussa yhtiöllä on lainaa keskimäärin 866 kutakin asuntoneliömetriä kohden. VARSINAIS-SUOMEN ASUMISOIKEUS OY KÄYTTÖVASTIKKEET 2007 Vastike Vastikkeen muutos sis.veden /m 2 /kk /m 2 /kk RAISIO Kerttulanniitty 7,67 0,05 Aisarivi 7,79 0,06 Siirintähti 7,77 0,05 Uunilintu 7,37 0,04 Siirinkaari 8,14 0,11 Siirinkartano 8,14 0,11 Kuuanpuisto 7,68 0,02 Ukko-Kauris 8,23 0,18 Kuuanhovi 7,51 0,09 Markonpiha 8,07 0,23 Keonrinne 8,28 0,07 Jerenpiha 8,01 0,12 Raision Puisto I 8,07 0,17 Keskusrivi 7,96 0,04 Raision Puisto II 7,91 0,05 NAANTALI Haikarinlinna 7,85 0,16 Orkonkatu 7 8,07 0,25 Tammistonpuisto 7,97 0,29 Keijulinna I ja II 8,14 0,37 Suopellonrivi 8,27 0,24 Sinipiianrivi 7,50 0,32 Tiroli 8,25 0,22 Iltarusko 8,75 0,25 Alppi 8,66 0,29 Kauppilanrinne 8,29 0,29 KAARINA Hovineito 7,37 0,05 Hovipoika 7,68 0,26 Hoviherra I 8,22 0,20 Hoviherra II 8,32 0,20 Hoviherra III 8,39 0,26 Beatankuja 7,95 0,17 Olavintytär 7,61 0,08 Vaakunarivi 7,71 0,13 Mattelmäenrinne 7,69 0,08 Verkamestari 7,85 0,29 Karakatu ,79 0,23 Lankarivi 8,38 0,29 LIETO Liedon Lehdokki 7,52 0,14 Liedon Lemmikki 7,25 0,06 Liedon Kaunokki 7,58 0,04 Taatilankeidas 8,02 0,19 Taatilankeidas II 8,06 0,17 TURKU Auringonpuisto 7,41 0,10 Lipunkantajanpuisto 7,44 0,10 Kartanonlehto 7,46 0,14 Haritun Helmi 8,13 0,22 Puistokenttä 7,86 0,26 Haritun Hovi 8,17 0,29 Kielo 7,81 0,15 Päivänkakkara 7,72 0,07 Kurjenpolvi 8,11 0,13 Kissankello 8,29 0,11 Kankaristonrivi 7,94 0,19 Waistenrivi 8,10 0,25 Kukkamaaria 8,30 0,23 Kreulankartano 7,94 0,30 Myllymatinsato 7,86 0,15 Sinitaivas 7,84 0,32 Kappakuja 7,70 0,26 Metsärinne 7,80 0,26 Puutakuja I ja II 7,71 0,20 Puutakuja 3 7,61 0,07 Metsäniitty 7,61 0,09 Metsäkukka 7,66 0,04 Tavast.Mamselli 7,67 0,21 Kesäpouta 7,96 0,32 Pääskynpesä 7,87 0,12 Pyynpää 8,34 0,19 Pääskykallio I 8,14 0,20 Pääskykallio II 8,11 0,20 Suvipolku 7,86 0,09 Tavast.Emäntä 7,68 0,09 Viiripuisto 8,03 0,19 Kartanonviheriö 7,35 0,12 Isotalo 7,44 0,03 Rauhankatu 8 8,95 0,25 Reelinkikatu 5 8,25 0,10 Ahterikatu 10 8,54 0,10 Rauninaukio 8,66 0,38 Ilkanterassi 8,77 0,13 Länsipuisto 8,13 0,18 Hirvilaakso 8,04 0,32 Kukolankaski 8,22 0,31 Myrskylä 7,31 0,05 Puhuri 7,60 0,08 Laitainen 7,73 0,20 Merituuli 7,95 0,00 Katavanranta 7,95 0,20 Havulanrivi 7,76 0,24 Länsipirtti/Länsikivi 7,64 0,22 Ragnarinkivi 7,71 0,18 Ragnarinkaari 7,29 0,19 Paletti 7,55 0,20 Pastelli 7,94 0,20 Pihapolku 7,63 0,24 Kotimetsä 7,86 0,18 Kontio 7,88 0,06 Töpöhäntä 8,02 0,16 PIIKKIÖ Kototuomola 8,05 0,26

8 8 Pekka Paatonen ja Tuire Kähkönen ehdolle asukasjäseniksi hallitukseen Vilkas ja aktiivinen Vaso-kokous Syksyn Vaso-kokous pidettiin keskiviikkona perinteiseen tapaan Svenska Klubbenilla. Kokous oli niin sanottu valintakokous. Merkittävin ja jännittävin vaali käytiin asukasjäsenten valitsemisesta ehdolle Vason hallitukseen vuosille Valintojen lisäksi kokousväki käsitteli vuoden 2007 talousarviota ja toimintasuunnitelmaa. Keskustelu kävi vilkkaana niin käyttövastikkeiden muodostumisesta, ADSL-tekniikasta kuin Yten pöytäkirjojen internetissä julkaisemisen aikataulusta. Kokous kestikin lähes kolme tuntia runsaiden puheenvuorojen ja äänestyksen siivittäminä. Lopuksi Aurajoen Puhelin Oy:n edustajat esittelivät kiinteistökaistaa ja vastasivat kokousväen kysymyksiin. - Mielenkiintoinen kokous, totesi ensimmäistä kertaa kokoukseen osallistunut Joni Kuusela Raision Puisto I:stä. Ehdolle Vason hallituksen asukasjäseniksi valittiin äänestyksen jälkeen Yten puheenjohtaja Pekka Paatonen (20 ääntä) ja Tuire Kähkönen (20 ääntä) sekä varajäseneksi Raimo Kurki (17 ääntä). Vaaliin oli esitetty myös Juha Heikkilää (9 ääntä) ja Hannu Heinoa (14 ääntä). Ennen äänestystä paikalla olleet ehdokkaat Kurki, Paatonen, Heino ja Kähkönen esittelivät itsensä kokousväelle. Vaso-kokouksessa oli paikalla 50 osallistujaa, joista 30 oli kokousedustajia. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Yten puheenjohtaja Pekka Paatonen. Hänet valittiin jatkamaan yksimielisesti myös Yten puheenjohtajana vuonna Samoin varapuheenjohtaja Raimo Kurki sai jatkopestin. YTE:n 16 jäsenestä kahdeksan on erovuorossa vuosittain toimikauden ollessa kaksi vuotta. Erovuoroisista valittiin uudelleen Raimo Kurki, Virpi Laine, Airi Mattsson, Juha Näkkilä, Ari Pikkarainen ja Tiina Tång. Uusina jäseninä tulivat valituiksi Armi Kauppinen ja Tero Koskinen. Varajäseniksi valittiin Mirja Wallin, Tiina Immonen, Eeva Heinonen ja Mirja Laakko. Varajäsenten toimikausi on vuoden mittainen. He siirtyvät varsinaisiksi jäseniksi valitsemisjärjestyksessä, mikäli uusia varsinaisia jäseniä tarvitaan. Asukkaiden nimeämäksi valvojaksi valittiin jatkamaan KHT Osmo Valovirta tilintarkastustoimisto Ernst & Young Oy:stä. Kokouksen alussa puheenjohtaja Paatonen antoi yhteistyöelimen kertomuksen tiedoksi kokousväelle. - Nyt kannattaa olla Vason asukas, hän totesi. Paatonen ilmaisi yhteistyöelimen olevan tyytyväinen "Kymppihyvityksen" käyttöönottoon. Uskollisten asukkaiden palkitseminen kun on ollut jo pitkään yhteistyöelimen tavoitteena. Samoin laajakaistan uudistaminen ja ADSL-tekniikka, joka mahdollistaa asuntokohtaisen internetyhteyden, sai häneltä kiitosta. - Kolmas myönteinen seikka oli Pihakilpailu. Vaikka osallistuminen ensimmäisellä kerralla oli varovaista, kokemukset olivat rohkaisevia. Kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille. Kevään Vaso-kokouksessa on lähtölaukaus seuraavalle kilpailulle. Yten pöytäkirjojen internetissä julkaisemisen aikataulusta heräsi keskustelua. Tällä hetkellä pöytäkirja tulee luettavaksi internetiin hallituksen seuraavan kokouksen tarkistuksen jälkeen, minkä vuoksi aikaa julkaisemiseen saattaa vierähtää kuukausia. - Yritämme nopeuttaa julkaisemista. Näen kuitenkin tärkeänä, että pöytäkirja on tarkistettu, ennen kuin se viedään internetiin. Yte harkitsee tammikuun kokouksessa, miten pöytäkirja saadaan nettiin, Paatonen kertoi. Korjausvelka hallintaan Toimitusjohtaja Pekka Peltomäki kertoi kuluvana vuonna merkittävimpänä päivitystyönä olleen Vaso-strategian uudistamisen vuosille Vaso on brändi. Olemme tällä alueella selkeä markkinajohtaja asumisoikeusasumisessa. Peltomäki muistutti, että kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi on jatkuvasti kovassa nousussa, minkä vuoksi toiminta keskittyy olemassa olevan kiinteistökannan ylläpitoon. Puheenjohtaja Pekka Paatonen (vas.) ja Tuire Kähkönen ojensivat Keijo Tapperille kukkaset kiitokseksi pitkäaikaisesta työstä asukkaiden hyväksi Vason hallituksessa ja Ytessä. - Olen ollut Vason hallituksessa toistakymmentä vuotta. On hyvä välillä nuorentaa hallituksen jäseniä, vaikka hallitus onkin nuorekas, paikkansa jättävä Keijo Tapper sanoi. - Korjausvelkaa ei saa syntyä tuleville sukupolville. Toivomme asukkaan käyttävän "Kymppihyvityksen" asunnon ehostamiseen. Ensi vuonna tullaan uudistamaan myös Vason kotisivut, joihin linkitetään kiinteistökohtaiset sivut. Laina lyhenee joutuisasti Hallintopäällikkö Teija Lamminen kertoi talousarviokatsauksessaan, että ensi vuonna jatkuu nopea lainan lyhentäminen. - Lainat lyhenevät noin 5,3 miljoonaa euroa vuoden 2007 loppuun mennessä. Yhtiön liikevaihto kasvaa ensi vuonna 2,9 prosenttia tähän vuoteen verrattuna ja tulee olemaan noin 15,6 miljoonaa euroa. Myös käyttöasteen kohoaminen 98 prosenttiin on parantanut taloustilannetta, vaikka kiinteistöjen hoitokulut ovatkin nousseet yli 4 prosenttia. Myös korko- ja muut rahastotuotot ovat nousemassa 38,2 prosenttia, samoin kuin asuintalovaraus 16 prosenttia. - Edellisten tilikausien hoitoalijäämää katetaan euroa, hän selvitti. Samaan aikaan kuitenkin kiinteistökohtaiset kulut, kuten lämmitys-, kiinteistönhuolto- ja jätehuoltokustannukset, ovat edelleen nousussa. Käyttövastikkeita tullaankin korottamaan alkaen kesimäärin 0,17 eurolla neliömetriä kohti. Kohteesta riippuen vastikkeet tulevat olemaan 7,25 8,95 euroa per neliömetri. Jaana Kujanen V-S Isännöintitalo aloittaa Vaso-isännöinnin Isännöitsijä ja kirjanpitäjä työparina V-S Isännöintitalo Oy aloitti marraskuun alussa Vason kohteiden isännöinnin Halisissa ja Hirvensalossa. Kuusi vuotta nykyisellä nimellä isännöinyt Isännöintitalo Oy kuuluu perinteeltään Tilikeskus Yhtiöihin, joka on harjoittanut isännöintiä vuodesta 1965 alkaen. Toimitusjohtaja Jarmo Ojala kertoo, että V-S Isännöintitalo Oy on auktorisoitu ja ISA ry:n auditoima toimisto, joka noudattaa toiminnassaan Auktorisointiyhdistyksen periaatteita ja hyvää isännöintitapaa. Laatu- ja kehitysjärjestelmistä vastaa liiketoimintajohtaja, isännöitsijä Ari Kesäläinen, joka myös auditoi muita isännöintitoimistoja ympäri Suomea. V-S Isännöintitalon palveluksessa on 28 työntekijää, joista 12 on isännöitsijöitä. Toimistolla on runsas 250 isännöintikohdetta: pienin kiinteistö on neljän asunnon rivitalo, suurin kohde on lähes 300 asunnon asunto-osakeyhtiö. Näiden lisäksi yritys isännöi liike- ja toimistotiloja. - Periaatteenamme on, että taloyhtiöllä on aina nimetty isännöitsijä, kirjanpitäjä ja vastikevalvoja. He muodostavat palveluryhmän, mikä takaa myös varamiesjärjestelmän. Isännöintitalo on toiminut helmikuun alusta lähtien Maariankatu 4:ssä sijaitsevissa moderneissa toimistotiloissa. Tiloja on yhteensä 420 neliömetriä, joihin kuuluu myös kolme kokous- ja neuvotteluhuonetta. - Pysäköintikin onnistuu täällä varmasti, koska Puutorin parkkihalli on vieressä kadun toisella puolella, Jarmo Ojala sanoo. Toimitusjohtaja Jarmo Ojala (vas.) sekä isännöitsijät Tuija Nummela ja Ari Halmet kertovat, että isännöintitoimistossa henkilö vastaa aina puhelimeen: jos isännöitsijällä ei ole mahdollisuutta vastata puhelimeen, soitto siirtyy kännykkään ja kännykästä edelleen asukaspalveluun. Yrityksellä on myös toinen isännöintitoimisto Varppeenaukiolla Raisiossa. V-S Isännöintitalo on Turun talousalueella toimiva ja merkittävä isännöintitoimisto, jolla on Turun, Raision ja Kaarinan lisäksi etäkohteita myös muissa kaupungeissa. Ojalan mukaan Isännöintitalo huolehtii työntekijöidensä pätevyydestä jatkuvalla kouluttamisella. Henkilökunta edustaakin useaa teknistä ja taloudellista ammattikuntaa aina rakennusmestareista ja insinööreistä merkonomeihin sekä kauppatieteen maistereihin. Jatkuvaa itsensä kouluttamista Jatkuva kouluttautuminen luonnehtii myös Vaso-kohteiden uusia isännöitsijöitä. Isännöitsijät painottavat yhtiön, asukkaiden ja isännöitsijöiden yhteistä tavoitetta ja näkemystä asioiden eteenpäin viemisessä, tiimityöskentelyä. Isännöitsijä Tuija Nummela isännöi Laitaista, Merituulta, Myrskylää ja Puhuria Hirvensalossa. Hän on koulutukseltaan sekä rakennusmestari että insinööri. Tuija Nummelan työparina on kirjanpitäjä Henna Torkkeli. - Sain ensikontaktin Vasoon luvun alussa, kun lopputyössäni vertailin silloista valtakunnallista Suomen Asumisoikeus Oy:tä ja Vasoa. Tämä on uusi ja oma maailma verrattuna asuntoosakeyhtiöihin, sanoi Tuija Nummela. - Asumisoikeustalot ovat isännöintikohteina mielenkiintoisia. Niissä isännöitsijän toimenkuva on vaativampi ja laajempi, koska huoneiston sisätilatkin ovat yhtiön vastuulla, hän jatkaa. Isännöitsijä Ari Halmet puolestaan isännöi Kappakujaa, Kreulankartanoa, Metsäkukkaa, Metsäniittyä, Metsärinnettä, Myllymatinsatoa, Puutakuja 1:sta ja 2:sta sekä Puutakuja 3:sta Halisissa. Hirvensalossa hänellä ovat Hirvilaakso, Katavanranta ja Kukolankaski. Ari Halmetin työparina on kirjanpitäjä Kaisa Samuelsson. Kiinteistöalan työkokemuksensa lisäksi Halmet opiskelee parhaillaan talotekniikan insinööriksi pääaineenaan kiinteistöjohtaminen Espoon- Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa. Hänen suorittamansa isännöitsijän ammattitutkinto, IAT, on parhaillaan tarkastettavana, nyt työn alla on seuraava jatkotutkinto ITS, Kiinteistöalan Koulutuskeskuksessa. - Minulla on hyvät odotukset. Lasken Vaso-isännöinnin henkilökohtaisessa urakehityksessäni positiiviseksi asiaksi, monikaan isännöitsijä ei pääse tutustumaan asumisoikeusasuntojen maailmaan. Jaana Kujanen

9 9 Turun Tietoaika Oy:n Domus-ohjelmisto käyttöön Vason tietojärjestelmäuudistus käyttöön vaiheittain Vasossa tehtiin laajan kilpailutuksen jälkeen viime kevättalvella päätös ottaa käyttöön Turun Tietoaika Oy:n ( Domus-kiinteistöalan ohjelmisto. Domus on Suomessa varsin laajasti käytössä eri kokoisten isännöintiyritysten taloushallinnossa. Domuksesta löytyy kiinteistö- ja taloustietojen hallinnon lisäksi mm. julkaisujärjestelmä ja asuntojen vuokrausjärjestelmä. Johtuen Vason toiminnan erityisluonteesta, on Domus-ohjelmistossa eniten räätälöintiä vaatinut asumisoikeusasuntojemme markkinointi- ja myyntityöhön tarvittavien ominaisuuksien rakentaminen. Käytössämme on ollut lähes 15 vuotta vanha ohjelmisto, jonka kehitystyö on loppunut ja sen peruslähtökohdat eivät enää vastanneet tämän päivän tarpeita, esimerkiksi internetin kautta tapahtuvaa markkinointia ja asunnonhakua. Haku ja tarjous netin kautta mahdollista Marraskuun alusta asti on ollut mahdollista jättää hakemus Vason asuntohakemusten tietokantaan netin kautta. Lähetimme lokakuun aikana kaikille vanhassa hakijarekisterissä olleille noin yhdeksälle sadalle hakijalle tiedotteen järjestelmämuutoksesta ja pyysimme heitä uudistamaan hakemuksensa joko internetin kautta tai perinteiseen tapaan tiedotteen mukana olleella hakulomakkeella. Asuntopäällikkö Tiina Arnivaaran mukaan on marraskuun loppuun mennessä tullut asuntohakemuksia uuteen järjestelmäämme 505 kappaletta. - Alkukuun ruuhkan jälkeen on viime päivien tahti ollut 5 hakemusta päivässä ja sellaisena se varmaan jatkuukin loppuvuoden, toteaa Tiina Arnivaara. Olemme siirtyneet myös tekemään tarjoukset sähköpostilla niille hakijoille, jotka sitä hakemuksessaan haluavat. Ja sitä haluaa valtaosa hakijoistamme. - Sähköpostilla asiointi on nopeuttanut asiakaspalveluamme huomattavasti. Parhaimmillaan pystymme tekemään asuntotarjouksen jo heti aamulla edellisen illan aikana tehtyyn hakemukseen. Sen jatkoksi olemme saaneet hakijalta hyväksyntäilmoituksen tarjoukseemme alle puolessa tunnissa, Tiina kertoi. Asuntopäällikkö Tiina Arnivaaran mukaan tähän tietojen vaihtoon saattoi kulua aikaisemmin lähes viikkokin, ainakin useampia päiviä, kun soiteltiin ja läheteltiin tarjous- ja hyväksymiskirjeitä perinteisen postin välityksellä. - Niin voidaan tehdä jatkossakin, mutta uusi tekniikka tarjoaa myös todella nopeat markkinointikanavat vapautuville, ja mahdollisesti joskus tulevaisuudessa rakennettaville uusillekin Vason asunnoille, toteaa Arnivaara. Isännöinti Vason kanssa samaan tietokantaan Marraskuun alussa Vaso-isännöitsijänä aloittanut V-S Isännöintitalo Oy siirtyi suoraan Domus-aikaan Vaso-kohteiden taloushallinnossa ja käyttövastikelaskutuksessa. Muut isännöitsijätoimistot siirtyvä uuteen järjestelmään ensi kevään aikana, kun tämän vuoden tilinpäätökset on ensin tehty heidän käyttämillään vanhoilla tietojärjestelmillä. Mikko Aron isännöintitoimisto käyttää vanhastaan Domus-ohjelmistoa, joten muutos heille ei ole mullistava. Kuitenkin Aronkin toimistossa muutoksia on edessä, sillä jatkossa isännöinti toimii yhteydessä Vason toimistoon Rauhankadulle internetin yli. Kaikki kiinteistö- ja asukastiedot sijaitsevat keskitetysti Vason toimistossa sijaitsevassa verkkopalvelimessa. Ensi vuoden aikana myös Vason kotisivujen ilme uudistuu, kun Domuksen julkaisujärjestelmäosuus otetaan käyttöön. Kotisivujemme palvelukyky tulee lisääntymään myös niin, että saamme aikaiseksi kiinteistökohtaiset kotisivut. Niiden alle voidaan tallentaa mm. tietoa kiinteistössä vireillä olevista asioista, talkoista, asukasdemokratian yhteyshenkilöistä, jne. Näihin asioihin palaamme tarkemmin ensi vuoden puolella. - Monia asioita meillä on vireillä, mutta etenemme askel kerrallaan, toteaa asuntopäällikkö Tiina Arnivaara. Asuntokohtainen kiinteä yhteys Vaso-kotien internetyhteys uudistuu maaliskuussa Vason asukkailleen hankkimassa internetyhteydessä siirrytään uuteen aikakauteen ensi vuonna. Vuodesta 2004 käytössä ollut kiinteistössä asuntojen kesken HomePNAtekniikalla jaettu nettiyhteys poistuu ensi maaliskuun alkuun mennessä. Samalla jokaisen asunnon käyttöön tulee kiinteä ADSL-tekniikalla toteutettu 512/256 kbit/s nettiyhteys. Enää ei ole tarpeen kilpailla naapurien kanssa käytössä olevasta kaistasta. Ei myöskään ole tarpeen ajoittaa imurointeja epämiellyttäviin vuorokauden aikoihin. Haittana tässä muutoksessa on, että asukkaiden pitää hankkia HomePNA-laitteiden tilalle uudet ADSL-tekniikkaa käyttävät laitteet. Vanha nettisopimus päättyy kaikissa Vason kiinteistöissä helmikuun 2007 lopussa. Heti perään alkaa Aurajoen Puhelin Oy:n kanssa tehty uusi sopimus. Vaihtaminen vanhasta uuteen ei onnistu yhdessä yössä 99:ssä kiinteistössä. Tiedotamme erikseen -sivuilla vuoden loppupuolella kiinteistökohtaisen siirtymäaikataulun. Kiinteistökohtaisesti tiedotetaan vielä erikseen jokaiseen Vasokotiin noin viikkoa ennen päivä, jolloin vaihto tapahtuu. Todennäköisesti ensimmäiset kiinteistöt vaihtavat ADSLtekniikkaan jo tammikuun puolella? Marraskuun lopulla jaettiin jokaiseen kotiin Aurajoen Puhelimen tiedote, jossa kerrottiin uuteen nettiyhteyteen liittyvät tärkeimmät tiedot. Siinä myös annettiin Siirryttäessä ADSL-yhteyteen on kotiin hankittava uusi päätelaite HomePNAlaitteen tilalle. Aurajoen Puhelimen sortimentissa on kuvassa vasemmalla oleva langaton päätelaite hintaan 59 euroa ja perusversio hintaan 29 euroa. Kuvassa oikealla oleva ja 10 euroa maksava Ethernet-verkkokortti asennetaan tarvittaessa koneen sisään, ellei sitä jo valmiiksi satu kotikoneessa olemaan. HUOM! Kun asioit tämän tarjouksen digi-boxin ostoaikeissa, kerro Aurajoen Puhelimen henkilökunnalle nimesi, Vaso-kohteesi ja huoneistosi numero! Siten saat tarjouksen mukaiset tuotteet. toimintaohjeet ADSL-päätelaitteiden hankkimiseksi. Aurajoen Puhelin kertoi niiden hinnat ja asennuspalvelun hinnan, jos tekee hankinnat heillä. Toki vastaavia tuotteita saa myös muualta alan liikkeistä. Marraskuun tiedote on koko ajan luettavissa myös sivuilla, jos se on sattunut katoamaan. Toistetaan nyt vielä: tietokoneessasi tulee olla ADSL-verkkokortti (se on jo uudemmissa koneissa valmiina) ja lisäksi tarvitset ADSL-päätelaitteen. Aurajoen Puhelin myy verkkokorttia hintaan 10 euroa ja peruspäätelaitetta hintaan 25 euroa. Jos haluat asennuspalvelun näille, tekee Aurajoen Puhelin asennuksen hintaan 29 euroa. Heidän asentaja ei kuulemma poistu asennuskohteesta ennen kuin yhteys toimii. Asukkaamme, jotka asuvat Ilkanterassissa (Ilkanrinne 4) ja Länsipuistossa (Asentajankatu 7), selviytyvät nettiyhteyden toimittajavaihdoksesta ilman muutoksia. Heillä toimii jatkossakin nykyiset kotona olevat laiteet. Monella asukkaistamme on tällä hetkellä käytössään henkilökohtainen ADSLyhteys. Heidän tulee ilmoittautua Aurajoen puhelimeen tämän vuoden loppuun mennessä, jotta nykyinen yhteys ei muutoksessa katkeaisi. Moni varmaan myös luopuu tässä yhteydessä omasta yhteydestä, joten sen irtisanominen on syytä tehdä hyvissä ajoin nykyiselle operaattorille. Samoin on syytä tässäkin tapauksessa olla yhteydessä Aurajoen Puhelimeen, jotta kytkennät ja operaattorivaihdokset tulee kerralla oikein! Aurajoen Puhelimen maksuton palvelulinja on (arkisin klo 8 17) ja yhteys toimii myös sähköpostilla kuluttajamyynti@aurajoenpuhelin.fi Jatkuu seur. sivulla

10 10 Perusnopeudessa runsaat lisäpalvelut Aurajoen Puhelimen Laajakaista Kiinteistö -tuotteeseen sisältyy -sähköpostilaatikoita 5 kpl/asunto (laatikon koko 100 MT), kotisivutilaa 100 MT. Saat ne käyttöösi soittamalla edellä mainittuun palvelukeskukseen. Lisäpalveluina on kuukausimaksua vastaan tilattavissa lisänopeutta niin, että 1024/256 kbit/s nopeus maksaa 3 euroa kuukaudessa ja 2048/256 nopeus 5 euroa kuukaudessa, joka on tällä hetkellä saatavissa oleva maksiminopeus. Aurajoen Puhelin laskuttaa tämän lisänopeuden suoraan palvelun tilaavalta asiakkaalta. Laajakaista Turva -virustorjunnan saa hintaan 2 /kk. Nettiturva-tuote on vielä monipuolisempi F-Securen turvallisuuspaketti, jonka hinta on 3,99 5,49 /kk kokoonpanosta riippuen. Lankapuhelut tulevat myös ilmaiseksi soitettaessa Vasoasuntojen kesken Aurajoen Puhelimen Nettisoitto-palvelulla ja myös niihin koteihin kaikkialla ainakin Suomessa, joissa on käytössä vastaava Finnet-yhtiöiden Finnet VOIP-yhteys. Nettisoittoa varten tarvitset ADSL-modeemin ja puhelimen välille liitettävän sovittimen tai Nettisoittoa varten tehdyn IP-puhelimen. Tietokoneesi ei tarvitse olla päällä Nettisoittoa käyttääksesi. Lisäpalveluihin tarkemmin tutustuminen käy parhaiten sivujen avulla. Niitä ja laajakaistamuutokseen tarvittavia komponentteja myydään Aurajoen Puhelimen myymälöissä Turussa Kurjenmäenkatu 3 (Kaskentien varressa) ja Raision keskustassa Kirkkoväärtinkuja 1 sekä ostoskeskus Myllyssä Myllynkatu 9. Kannattaa panna merkille myös tässä aviisissa oleva Aurajoen Puhelimen digiboxi-tarjous! Kun asioit Aurajoen Puhelimen kanssa kerro aina heti kättelyssä ja puhelun alussa, että olet Vason asukas ja kerro myös kunta, kiinteistö ja katuosoite sekä huoneisto missä asut. Näillä tiedoilla Sinut tunnistetaan vasolaiseksi ja näihin Vason ja Aurajoen Puhelimen kanssa sovittuihin palveluihin oikeutetuksi. Se on ehkä vähän hankalaa, mutta varmaan toimiva tapa. Öljy vaihtui kaukolämpöön Taatilankeitaissa Liedon kunnassa sijaitsevien Taatilankeitaan I ja II asukkaat saavat paistatella kaukolämmön lämmössä tulevana jouluna. Aikaisemmin kevyellä polttoöljyllä lämmitetyt kohteet liitetään kaukolämpöverkkoon. Muutostyöt ovat loppusuoralla. Yten toiminta vuonna Kaukolämmön öljylämmitystä edullisempi hinta ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttö energiatuotannossa, perustelee Taatilankeidas II:n asukastoimikunnan puheenjohtaja Juha Heikkilä lämmitysmuodon vaihtamista. Lämmitysmuodon vaihto edellytti muutostöitä molemmissa kohteissa. Esimerkiksi öljypolttimet ja -säiliöt puretaan ja myydään. Molempien kohteiden lämmönjakohuoneisiin asennetaan vaihtimet. Muutostöiden lisäksi pihamaata on myllerretty putkitöiden tieltä. Lämmönjakelussa ja lämpimän veden jakelussa on odotettavissa pieniä katkoksia, muutoin liitäntätyöt ovat sujuneet joutuisasti. - Pitkällä tähtäyksellä, jos kaukolämmön hintakehityksessä ei tapahdu mullistuksia, keskeisintä on, että tämän hetkiseen öljyn hintatasoon verrattuna voidaan puhua ainakin noin puolet halvemmasta energian hinnasta. - Liedossa kaukolämmön hinta on myös edullisempaa kuin Turussa, Kaarinassa, Naantalissa ja Raisiossa, Heikkilä muistuttaa. Yhdeksän asunnon Taatilankeidas I on valmistunut vuonna Taatilankeidas II puolestaan on rakennettu vuonna 2002, ja kohteessa on 12 asuntoa. Kiinteistöt ovat kooltaan suhteellisen pieniä sekä pari- ja pientalotalotyyppiä, jolloin taloissa on mahdollisimman paljon ulkoseiniä. Molemmat yhtiöt ovat olleet Vason yhtiöistä energiasyöppöjä. - Lämmityskustannukset ovat olleet suuria kautta linjan. Yksi syy on se, että kohteet sijaitsevat avonaisen ja tuulisen peltoaukean vieressä. Molemmissa on tehty jo aikaisemmin lämpökamerakuvaukset, koska huoneiden alanurkat ovat olleet useinkin talvisin kylmiä. Hanke tuli mahdolliseksi, kun vuoden 2003 kesällä Taatilankeitaan vieressä oleva rivitalokiinteistö liitettiin Liedon Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöverkko vedettiin aivan Taatilankeitaiden naapuriin. Juha Heikkilä alkoi kysellä kaukolämmön hintoja. Kiinnostuksen taustalla oli myös polttoöljyn nouseva hintakehitys: Taatilankeidas II:n asukastoimikunnan puheenjohtaja Juha Heikkilä katselee kaukolämmön ja putkitöiden etenemistä asuinalueelle. - Asukkaat ovat olleet mukana hankkeessa. Alentuneen energiankulutuksen kautta investointi saadaan kuoletettua. Jokaisella asukkaalla on ollut mahdollisuus osallistua ja kertoa mielipiteensä hankkeesta, hän sanoo. vuonna 2005 öljyn hinta vain nousi ja nousi. Heikkilän mukaan laskelmat osoittivat, että kaukolämmön hinta oli silloin noin kolmasosa kevyen polttoöljyn hinnasta. Kaukolämpö tulisi maksamaan itsensä takaisin parhaimmillaan 5 7 vuoden kuluttua. - Viime vuoden marraskuussa järjestimme keskustelu- ja neuvottelufoorumin lämpöyhtiön ja Vason edustajien, isännöitsijän ja Vason hallituksen asukasedustajan kanssa. Kutsu oli avoin myös alueen asukkaille. Hanke eteni suotuisasti: Vaso pyysi tarjousta kaukolämmön toimittajalta, ja viime keväänä hallitus teki myönteisen päätöksen Taatilankeitaiden liittämisestä kaukolämpöön. - Koimme myönteiseksi myös sen, että Liedossa kaukolämpöä tuotetaan hakkeella, uusiutuvalla energialähteellä noin 90 prosenttisesti. Vaso on anonut Liedon kunnalta myös ympäristöministeriön energiaavustusta tähän lämmitysjärjestelmän vaihtoon. Avustusta tultaneen myös jonkin verran saamaan. Taatilankeitaissa tiedetään, että lämmitysjärjestelmän muutos ei tuo kevennystä käyttövastikkeisiin vielä moneen vuoteen, sillä ensin on kustannettava yhteensä runsaan euron muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Nyt kannattaa olla Vaso-asukas Jaana Kujanen Uudessa yhteydessä kehitysmahdollisuus Ensi vuonna käyttöön tuleva uusi Vasoasuntojen nettiyhteys sisältyy käyttövastikkeeseen kuten nykyinenkin HomePNAyhteys. Myös hinnaltaan uusi yhteys on vanhan luokkaa. Budjetoinnissa ja tilinpäätöksessä vanha yhteys on ollut 0,13 0,15 /m 2 /kk vaihdellen investointikulujen kohdistamisen mukaan. Nyt aloitushetkellä uuden yhteyden kustannusvaikutus on ensi vuoden talousarviossa 0,14 /m 2 /kk. Keskikokoiseen 70 neliön Vasoasuntoon nettiyhteys tulee noin 10 eurolla kuukaudessa. Uskomme, että uusi kiinteä huoneistokohtainen nettiyhteys palvelee Vason asukkaita entistä paremmin. Onhan siinä myös uusia lisäpalveluja valmiina mukana. Jos Vason toimittama kaistanleveys ei riitä, on asukkaan mahdollista tilata itse omalla kustannuksellaan varsin edullisesti lisää kaistaa. Nyt valittu tekninen ratkaisu on myös tulevaisuutta ajatellen parempi. Siinä voidaan uskoa olevan mahdollisuuksia kehittää laajakaistapalvelua entistä toimivammaksi. Mitä tulevaisuuden tarpeet sitten tuovatkaan tullessaan. Olen parina edellisenä vuonna aloittanut Yhteistyöelimen katsauksen viittaamalla joulukuussa 2003 tehtyyn vakauttamisratkaisuun, joka käänsi Vason käyttöasteen jälleen nousu-uralle vuosituhannen vaihteen syvän notkahduksen jälkeen. Vuoden 2006 käyttöasteeksi ennakoidaan 98,0 %. Käyttöasteen nousuun on omalta osaltaan vaikuttanut myös Turun seudun parantunut työllisyystilanne etenkin laivanrakennuksessa. Kuluvana vuonna on tapahtunut paljon muutakin myönteistä Vaso-yhteisön piirissä. Nyt siis kannattaa olla Vaso-asukas! Vihdoin Vaso palkitsee uskollisia asukkaitaan! Asiakashyvitys eli Kymppihyvitys, joksi sitä Vaso-yhteisössä kutsutaan, tarkoittaa sitä, että vähintään 10 vuotta samassa asunnossa asunut voi maaliskuussa 2007 hakea Kymppihyvitystä, joka on 4,00 /jm 2 -vastikealennus. Asukas voi käyttää vastikealennuksen parhaalla katsomallaan tavalla myös pieneen pintaremonttiin niin halutessaan. Toisena myönteisenä asiana kuluvana vuonna voidaan todeta uuteen, asuntokohtaiseen ADSL-laajakaistayhteyteen siirtyminen alkaen. Uusi ADSLyhteys korvaa jo vanhentuneen HPNAtekniikan. Jokaiseen asuntoon taataan 512/256 Kbs yhteys hintaan 14,2 snt/jm 2 eli 1,2 sentin lisäkustannuksilla nykyiseen verrattuna. Korotus sisältyy ensi kevään vastikekorotuksiin. Halutessaan asukas voi kasvattaa nopeuden joko 1Mbs/256 Kbs maksamalla 3 /kk tai 2Mbs/256 Kbs maksamalla 5 /kk Aurajoen Puhelin Oy:lle, joka uuden palvelun järjestää. Kolmantena merkittävänä asiana kuluvalta vuodelta voidaan mainita ensimmäisen Vason pihakilpailun järjestäminen Vaso-yhteisössä. Vaikka osallistuminen vielä ensimmäisellä kerralla oli varovaista, niin kokemukset joka tapauksessa olivat rohkaisevia, että saamme Vason pihakilpailusta upean tradition. Kiitokset paitsi palkituille myös kaikille kilpailuun joko kiinteistösarjassa tai omalla pihalla osallistuneille! Vaso on päättänyt ensi vuoden Vaso-kokous valitsi äänestyksen jälkeen asukkaiden edustajiksi Vason hallitukseen kaudelle Tuire Kähkösen ja Pekka Paatosen (oik.) sekä varajäseneksi Raimo Kurjen. ympäristöteemakseen viihtyisän asumisympäristön, jota pihakilpailu parhaimmillaan edistää. Kevään Vaso-kokouksessa annamme lähtölaukauksen valmistautumisessa ensi vuoden pihakilpailuun. Vason strategiassa asukasnäkökulma Neljäntenä merkittävänä asiana voidaan mainita uuden Vaso-strategian laadinta. Asukkaiden panos asukasnäkökulman korostamisessa sekä nykytilan analyysissä että tavoitteiden asettamisessa oli mielestäni merkittävä. Strategiatyöskentelyyn asukkaista osallistuivat Vason hallituksen asukasjäsenet ja varajäsen sekä Yten työvaliokunta ja inforyhmä. Lausunkin tässä kiitokset kaikille työskentelyyn osallistuneille! Ytessä on 16 jäsentä ja 4 varajäsentä. Vuonna 2006 Yten puheenjohtajana on toiminut Pekka Paatonen, varapuheenjohtajana Raimo Kurki ja sihteerinä Pekka Mikkilä. Paitsi että Yte kokoontuu noin 6 kertaa vuodessa, sen toiminta tapahtuu myös neljän työryhmän puitteissa. Yten työvaliokunta, jota Yten puheenjohtajana olen vetänyt, käsittelee pääasiassa talousasioita. Kuluvana vuonna työvaliokunnassa löydettiin vihdoin ratkaisu pitkäaikaisen asumisen palkitsemiseksi yhdessä Vason johdon kanssa. Talousasioissa esiin nousivat pääomakustannusten tasausjärjestelmän kriteerien tarkistaminen. Yten kritiikkiryhmän perustehtävänä on aivan Yten alkuajoista lähtien ollut antaa asukkaiden näkökulmasta lausunto asuntojen suunnittelijoille. Tosin nyt kun Vasolla ei ole ollut käynnissä tai suunnitteilla uudistuotantoa, ei kritiikkiryhmällä ole ollut tätä perinteistä tehtävää. Kritiikkiryhmän vetäjänä poismuuttoonsa asti toimi Ari Lehti. Yten inforyhmä vastaa yhdessä Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäen kanssa Kotivaso-lehden toimittamisesta. Ryhmän vetäjänä on toiminut Ari Pikkarainen. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Vason ja Yten toimeksiannosta Päivi Jouste ylläpitää Yten asukassivuja edelleen. Yten päätöksen mukaisesti vastaan Yten puheenjohtajana Yten sähköpostiin osoitteessa yte@vaso.fi ja tuon tarvittaessa viesteissä esiintyneitä asioita Yten kokouksen käsiteltäväksi. Ympäristöryhmä työsti jätehuoltomääräyksiä Yten ympäristöryhmän vetäjänä on toiminut Virpi Laine. Ympäristöryhmä on laatinut ehdotuksen uusien jätehuoltomääräysten vaikutuksista asuinkiinteistöjen lajitteluun ja muutoksista tiedottamisesta Vason kiinteistöissä. Vason hallituksen toimikausi vuosille alkoi vuoden 2004 alusta, joten tämä Vaso-kokous on ennen kaikkea vaalikokous, jossa valitaan jälleen kaksi asukasedustajaa ja varaedustaja Vason hallitukseen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi Vason hallituksen asukasjäseninä kuluvana vuonna jatkoivat Keijo Tapper ja Raimo Kurki sekä varajäsenenä Tuire Kähkönen. Raimo Kurki on heinäkuusta 2005 lähtien ollut myös Vason hallituksen työvaliokunnan jäsen. Asukkaiden valitsemana valvojana tilintarkastajan valtuuksin on toiminut myös vuonna 2006 KTM Osmo Valovirta Tilitoimisto Ernst & Young Oy:stä, koska yhtään asukasta ei ilmoittautunut halukkaaksi valvojan tehtävään. Myös valvoja vuodelle 2007 valitaan tässä Vasokokouksessa. Pekka Paatonen Yten puheenjohtaja

11 11 Sekajäteastiat poistuvat Kaatopaikkajätteen ja kartongin kerääminen pakolliseksi Sekajäteastiat poistuvat Turussa, Kaarinassa, Liedossa ja Piikkiössä vuoden 2007 alkuun mennessä. Kiinteistöjen tulee hankkia keräysastiat polttokelpoiselle jätteelle ja kaatopaikkajätteelle. Vähintään neljän asunnon kiinteistöillä tulee siis olla astiat polttokelpoiselle jätteelle, kaatopaikkajätteelle, keräyslasille ja pienmetallille. Vähintään 20 asunnon kiinteistöissä pitää olla astia myös keräyskartongille. Tämä on tilanne sekä Turussa että Kaarinassa. Vaso-kunnista Liedossa ja Piikkiössä keräyskartongin erilliskeräys ei tule pakolliseksi. Jätehuoltomääräykset uusiutuivat jo vuoden 2006 alusta, mutta kiinteistöille annettiin vuoden siirtymäaika hankkia määräysten edellyttämät erilliskeräysastiat. Vaikka tavoitteena on yhtenäistää kuntien käytäntöjä, eroja kuntien välillä tulee olemaan jatkossakin. Raisiossa ja Naantalissa sekajätteen jako polttokelpoisen jätteen ja kaatopaikkajätteen astioihin toteutuu vasta vuoden 2009 alussa, sen sijaan keräyskartongin erilliskeräys astuu voimaan ensi vuoden alussa. - Keräyskartonkiastiaan laitetaan kaikki kuitupohjaiset pakkaukset, jotka tuodaan kaupasta kotiin, kuten maito- ja mehutölkit sekä pahvilaatikot. Paperinkeräysastiaan taas kuuluvat postista tulleet paperijätteet, kiteyttää ympäristötarkastaja Virpi Laine Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistosta. Lasin ja metallin keräys ulottuu ensi vuoden alusta lähtien Turun seudulla kaikkiin vähintään neljän huoneiston rivija kerrostaloihin. Keräyspaperi lajitellaan kuten nykyisinkin omiin keräysastioihinsa. Keräyspaperiastioiden tyhjennys on kiinteistöille maksutonta. - Kiinteistöjen lajittelutaulut täytyy päivittää. Polttokelpoinen jäte on jokapäiväistä ja tavallista jätettä, esimerkiksi muovipakkauksia. Kaatopaikkajäte taas on palamatonta tai polttoa haittaavaa jätettä, jota ei voi heittää hyötyjäteastioihin. Kotitaloudessa harvakseltaan syntyvät jätteet, kuten posliini, hehkulamput, keramiikka, ikkuna- ja hyllylasi, uunivuoat ja pvc-muovi, jota on esimerkiksi sadetakeissa, suihkuverhoissa, muovileluissa ja muovikansioissa, laitetaan tästä lähin kaatopaikkajäteastiaan. Tarran vaihto voi riittää Jos kiinteistössä on useita sekajäteastioita, niistä yhden voi nimetä kaatopaikkajäteastiaksi vain tarraa vaihtamalla. Jos jätepisteessä on tällä hetkellä vain yksi suuri sekajäteastia, sen rinnalle täytyy hankkia oma astia kaatopaikkajätteelle. Kaatopaikkajätteen osuus on selvästi pienempi kuin sekajätteen osuus. - Nyt on havaittu, että ihmiset mieltävät kaiken jätteen menevän kaatopaikalle, jolloin kaatopaikkajäteastia on täpösen täynnä, mutta polttokelpoinen jäteastia on tyhjillään. Hyvä asia on, jos isännöitsijät tarttuvat tilaisuuteen ja jakavat asukkaille materiaalia, esimerkiksi Turun Seudun Jäteoppaan, joka kattaa Turun, Kaarinan, Piikkiön ja Liedon. Sekajätteet ovat ensisijaisesti menneet jätteenpolttolaitokselle useassa kunnassa tähänkin saakka. Laineen mukaan Raisiossa ja Naantalissa sekajätteet on viety Isosuon ja Topinojan kaatopaikoille. - Siksi näissä kunnissa on kahden vuoden siirtymäaika. Biojätteen keräys vapaaehtoista Biojätteen erilliskeräys on asuinkiinteistöille vapaaehtoista. Kompostointi omakoti- ja rivitalojen pihoilla sekä biojätteen Keräyskartongin kuten pahvin, ruskean paperin, kartonki-, paperi- ja nestekartonkipakkausten erilliskeräys tulee olemaan pakollista useimmissa kunnissa 20 asunnon taloissa. Kartonkia on kerätty kiinteistöissä runsaasti jo vapaaehtoisestikin. - Keräyskartonki vähentää polttokelpoisen jätteen määrää, kun kartonki kerätään erikseen. Keräyskartongin tyhjennyshinta on noin puolet polttokelpoisen jätteen hinnasta, kertoo ympäristötarkastaja Virpi Laine. erilliskeräys suuremmissa kiinteistöissä on edelleen suositeltavaa. - Kompostointihalukkuuteen ja paperinkierrätykseen uudet määräykset eivät tule vaikuttamaan, Virpi Laine uskoo. Jos kiinteistössä ei kerätä erikseen biojätettä tai kompostoida, eloperäinen jäte on polttokelpoista jätettä. Kaatopaikkamääräykset rajoittavat biohajoavan jätteen viemistä kaatopaikalle. Jaana Kujanen YHTEISTYÖELIN 2007 Varsinaiset jäsenet Puheenjohtaja Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, Turku pekka.paatonen@auriamail.net Varapuheenjohtaja Raimo Kurki Kielokuja 3 B 8, Turku raimo.kurki@auriamail.net Juha Heikkilä Karvalankuja 3 D 7, Lieto taatilankeidas2@luukku.com Mikko Hirvonen Kotikoivunkatu 4 A 2, Turku Esa Jäntti Rauninaukio 2 A 11, Turku Armi Kauppinen Mattelmäenkatu 3 B 7, Kaarina armi.kauppinen@pp.nic.fi Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C 15, Turku Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, Turku tuire.kahkonen@fortum.com Virpi Laine Kaharinkatu 6 D 17, Turku Riikka Lehtismäki Neitsyt Marian katu 3 C 5, Turku riikale@hotmail.com Romuautot pois pysäköintialueilta Parkkitilaa autoille ja muille kulkuneuvoille on tunnetusti aina kovin vähän. Asukastoimikuntien ja isännöitsijöiden on syytä pitää tiukkaa järjestystä, ettei virallisille asemakaavan mukaisille pysäköintialueille, eikä Vasokohteiden lähimaastossa oleville epävirallisille pysäköintialueille tai puistoalueille kerry romutuskuntoisia autoja. Autonraatoja ei ole tarpeen pitkään sietää edes asukkaiden ns. omilla autopaikoilla. Kysymys on silloin maisemaja ympäristöhaitasta, josta joutuu kärsimään koko naapurusto. Talvella ne ovat mm. lumenluonnin tiellä. Jätelain mukaan on kysymys roskaantumisesta. Lain mukaan ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa eikä käytöstä poistettua esinettä siten, että siitä voi aiheutua vaaraa, haittaa tai viihtyisyyden vähentymistä. Laki myös sanoo, että auton viimeisen haltijan pitää toimittaa auto tuottajan järjestämään vastaanottoon eli paikkakunnittain järjestettyihin vastaanottopisteisiin. Tuottajilla on yhteiset sivut josta nämä romuautojen vastaanottopaikat löytyvät. Jos auton viimeinen haltija makuuttaa autoaan kohtuuttoman pitkään ilman rekisterikilpiä tai käyttämättömänä kilpien kanssa Vason tontilla tai lähimaatossa, on tästä syytä tehdä ilmoitus isännöitsijälle, joka siirtää asian paikkakunnan ympäristönsuojeluviranomaisten hoidettavaksi. Rekisteristä poistettuja tai muuten hunningolla olevia kulkupelejä ei pidä seisottaa pihoissa. Airi Mattsson Lipunkantajankatu 5 B 31, Turku Pekka Mikkilä Palettikatu 6 A 2, Turku pekka.mikkila@postikaista.net Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B 47, Kaarina Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 D 14, Turku Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, Turku Varajäsenet Mirja Wallin Hyvättyläntie 16 D 19, Lieto mirwal@suomi24.fi Tiina Immonen Ahmakuja 3 A 3, Turku Eeva Heinonen Pohjanmaankatu 3 D 31, Turku Mirja Laakko Paraistentie 7 A 4, Kaarina Hallituksen asukasedustajat Jäsenet Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, Turku tuire.kahkonen@fortum.com Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, Turku pekka.paatonen@auriamail.net Varajäsen Raimo Kurki Kielokuja 3 B 8, Turku raimo.kurki@auriamail.net Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa Osmo Valovirta Ernst & Young, Linnankatu 3 a B, Turku osmo.valovirta@eyi.fi

12 On suuri lahja elämän ihme lapsen syntymän! Katse kirkas silmissä noissa viattomuus on kapaloissa Kuin joulun lapsi on puhdas aivan vailla synnin taakan, tuskan, vaivan Sä Vapahtaja maailman suojaa lahjaa Jumalan! Ari Pikkarainen Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta Asukkaillemme ja Yhteistyökumppaneillemme! En Fridfull Jul och Framgångsrikt Gott Nytt År Tillönskas Våra Invånare och Samarbetspartner! Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy, Egentliga Finlands Bostadsrätter Ab www Salasana nettisivuille Vason nettisivuilla on tietoa asukkaille. Salasanalla suojattujen osien portti aukeaa salasanalla vasokoti, käyttäjätunnusta ei tarvita. www Vaihtopörssi Vaso-kiinteistöille Jos Vason kiinteistöissä on tarvetta tavaralle tai osaamiselle, jota saattaisi olla tarjolla jossakin toisaalla Vasossa, ilmoita siitä tässä. Samoin voit kuuluttaa vastaavasta ylijäämästä. Kompostorit, 2 kpl, lähes käyttämättömät, lämpöeristetty, metallikuoret, väri ruskea. Ota yhteyttä ja sovi hinnasta: Vaso/Pääskykallio II, as.toim.pj Heikki Raudaskoski (Pääskynlento 8 C 15) tai isännöitsijä Keijo Kesseli (p ). Vason toimiston palveluajat Vason toimisto palvelee niin, että puhelinkeskuksemme ja toimiston ovi ovat avoinna asiakkaille klo 9.00 alkaen kaikkina työpäivinä. Suljemme talvikuukausina ma to klo ja pe klo Tulevan joulun aikaan Vason toimisto on suljettu jouluviikon perjantain henkilökunnan keskittäessä lomapäiviään. Joulun ja uudenvuoden välipäivinä sekä uudenvuoden jälkeen toimisto on avoinna normaalisti. Vason toimiston väki toivottaa Joulurauhaa asukkaillemme! Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti talvi 2006 Rauhankatu 4, Turku, puhelin (02) Päätoimittaja: Pekka Peltomäki Painopaikka: Euraprint Taitto: Briiffi Oy Lehden tekoon osallistui Yte:n tiedotusryhmä: Ari Pikkarainen, Juha Heikkilä, Riikka Lehtismäki ja Tiina Tång sekä avustavana toimittajana Jaana Kujanen Vason kotisivut: Sähköposti: vaso@vaso.fi Kansi: JUBA