Minulla on aivan paljon rahaa. Elementtirakenteita kielenopetukseen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Minulla on aivan paljon rahaa. Elementtirakenteita kielenopetukseen?"

Transkriptio

1 Minulla on aivan paljon rahaa. Elementtirakenteita kielenopetukseen? Jarmo Harri Jantunen Oulun yliopisto Esityksessäni tarkastelen, millä tavalla sanastoa voisi opetuksessa käsitellä kontekstuaalisena yksikkönä. Esittelen piirteitä, joita voisi ottaa huomioon opetuksessa sekä opetus- ja tukimateriaalin valmistamisessa. Lähtökohtana ovat todelliseen kielenkäyttöön perustuvat sähköiset kieliaineistot. Kielenoppijan osa kielentuottajana ei ole aina kovinkaan ruusuinen: hän tuottaa tekstiä (puhuttua tai kirjoitettua) usein oman puutteellisen kieli-intuitionsa ja arvaus-yrityserehdys-menetelmän avulla. John Sinclairin (1991) dikotomiaa soveltaen kielentuottaja tuottaa siis tekstiä pitkälti vapaan valinnan periaatteen mukaan (open choice principle) eikä idiomaattisen periaatteen (idiom principle) mukaan valmiiden rakennusainesten, valmiiden elementtien avulla kuten natiivi. Tällöin oppijan tuotos ei ole ehkä oppijan itsensä tai opettajan/vastaanottajan mielestä toivotun kaltainen. Tämä pätee yhtä hyvin kieliopillisiin rakenteisiin, pragmaattisiin keinoihin, tyylivalintoihin kuin leksikaalisiin rakenteisiinkin. Keskityn esityksessäni viimeksi mainittuihin. Hyvin usein oppijankielen leksikaalisia piirteitä koskevissa tutkimuksissa esitetään ajatus, että leksikaalisten myötäesiintymien eli kollokaatioiden opettaminen olisi tarpeellista sen sijaan, että opetettaisiin lekseemejä ja niiden merkityksiä kontekstistaan irrallisina (ks. esim. Granger 1998, Nesselhauf 2003) eli vapaan valinnan periaatetta vahvistaen. Kollokationaalisten suhteiden opettaminen voi olla kuitenkin S2-opettajalle erittäin haasteellista, koska tähänastisessa oppimateriaalissa ei juurikaan ole asiaa huomioitu. Myöskään sanakirjoissa ei toistaiseksi esitetä sanoja kontekstuaalisina yksikköinä, vaan lähestulkoon kontekstistaan irrallisina kielenaineksina ilman tietoa tyypillisistä käyttöympäristöistä. Lisäksi kollokationaaliset suhteet ovat vain osa niistä kytkennöistä, joita kontekstuaalisessa lekseemielementissä on läsnä. Kontekstuaalinen merkitysyksikkö on monisyinen tyypillisyyksien verkko. Siihen kuuluvien rajoitusten ja preferenssien analysoiminen on lekseemielementin opettamisen ensimmäinen askel. Vasta tämän jälkeen opetuksessa on mahdollista käyttää kontekstitietoa hyväksi. Käytännön opetuksessa analyysivaiheen toteuttaminen ja merkitysyksikön piirteiden valinta voi olla kuitenkin työläs ja aikaa vievä prosessi. Lisäksi tutkimustietoa konteksti- ja elementtiperustaisesta opetuksesta on saatavissa niukalti. Vaikka lekseemejä ei aina opetettaisikaan kaikkia kontekstuaalisia valintoja kuvaavana verkkona, pelkkä tietoisuus siihen kuuluvien piirteiden olemassaolosta antaa mahdollisuuden selittää ja selvittää, miksi sanoja käytetään niin kuin käytetään ja mikä erottaa esimerkiksi synonyymit toisistaan. Tieto ja keinot voivat toimia opetusta tukevana työkaluna.

2 Marja Seilonen Kuopion yliopisto Nollapersoona ja passiivi suomi toisena kielenä opetuksessa Pintasubjektittomuus on laaja-alainen piirre sekä puhutussa että kirjoitetussa suomen kielessä, mikä ilmenee muun muassa nollasubjekti- ja passiivilauseiden runsaana määränä. Tämä kuvastaa sitä, että indoeurooppalaisista kielistä poiketen subjekti ei suomessa ole samassa määrin lauseen toinen pakollinen pääjäsen. (Hakulinen, Karlsson & Vilkuna 1980, 123.) Passiivi ja nollapersoona ovat henkilötekijäisiä ilmauksia, jotka kuvaavat toimintaa yleisellä tasolla. Ne eivät tuo tekijää ilmi, vaikka se voidaankin usein päätellä kontekstista. Henkilötekijäisinä passiivi (eli 4. persoona; Hakulinen ja Karlsson 1979, 255 ) ja nollapersoona voitaisiinkin nähdä myös osana persoonamuotojen järjestelmää (ks. ISK 1286; Laitinen 1995, ): 0-persoona 0 uskoo 1. persoona minä/me usko/n, -mme, -taan 2. persoona sinä/te usko/t, -tte 3. persoona hän/he usko/o, -vat 4. persoona uskotaan S2-oppikirjojen tarkastelun perusteella näyttää siltä, että toisin kuin passiiviin nollapersoonaan ei ole opetuksessa kiinnitetty kovin systemaattista huomiota. Koska kyseessä on kuitenkin suomessa yleinen piirre ja rakenne on ainakin verbin muodon osalta tuttuutensa vuoksi oppijalle helppo omaksua, nollapersoonalla voisi olla paikkansa jo varhaisemmassa vaiheessa opintoja. Hakulinen, Auli, Karlsson Fred 1979; Nykysuomen lauseoppia. SKS, Helsinki Hakulinen Auli, Fred Karlsson, Maria Vilkuna 1980: Suomen tekstilauseiden piirteitä: kvantitatiivinen tutkimus. Publications/Department of General Linguistics. No 6. University of Helsinki. Helsinki. ISK = Hakulinen Auli, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen & Irja Alho 2004: Iso suomen kielioppi. SKS. Helsinki Laitinen Lea 1995: Nollapersoona.Virittäjä 99.

3 Verbit edistyneiden tois- ja kolmasluokkalaisten S2-oppijoiden kielessä Mari Honko, Tampereen yliopisto Väitöstutkimuksessani tarkastelen vähintään 4 vuotta Suomessa asuneiden suomi toisena kielenä -oppijoiden tapaa käyttää ja ymmärtää suomen kielen verbejä sekä verbejä korvaavia rakenteita kerronnan osana. Aineistona ovat perusopetuksen toisen ja kolmannen luokan oppikirjatekstien sanastoon (Jaakola 2004) pohjautuva ja tätä tutkimusta varten koottu sanastotehtäväsarja, jonka on keväällä 2007 tehnyt kaikkiaan noin 500 S1- ja S2-oppijaa, sekä samojen informanttien teemakertomukset, joista noin 80 % on kirjoitettua ja 20 % puhuttua kieltä. Tässä esityksessä keskityn sanastotehtävien problematiikkaan ja alustavien tulosten esittelyyn. Informantit ovat suomalaisen peruskoulun yleisopetuksen oppilaita. Aineistonkeruu on tehty keväällä 2007 kymmenessä eri kaupungissa, yhteensä 24 koulussa. S2-oppijat puhuvat äidinkielenään 27 eri kieltä ja osa heistä on kaksi- tai useampikielisiä, jolloin suomi voi olla heille todellisuudessa vasta kolmas tai neljäs kieli. Sanastotehtäväsarjan käyttöön liittyy kaksi pääkysymystä: 1) Millaisena informanttien verbisanaston hallinta tehtävien kautta näyttäytyy sekä yksilötasolla että erilaisten ryhmittelyjen kautta? Erityisesti keskityn S2-oppijoiden vahvuuksiin ja toisaalta epävarmoihin alueisiin, mutta myös äidinkieleltään (yksikieliset) suomenkieliset verrokkioppijat ovat tärkeässä osassa. Olennaisia fokuksia tehtävien laadinnassa ja tulosten tarkastelussa ovat esimerkiksi produktiivinen vs. reseptiivinen sanastollinen tieto, kontekstin laajuuden ja laadun vaikutus tehtävien tekemiseen ja arviointiin sekä testisanojen osalta mm. sanan frekventtiys ikäryhmälle suunnatussa tekstissä ja suomen kielessä yleensä, sanan pituus, äännerakenne, abstraktisuus, merkityksen spesifisyys ja oletettu tuttuus. 2) Miten valitut tehtävätyypit soveltuvat nuorten, mekaanisten lukitaitojen oppimisessa vielä varhaisessa vaiheessa olevien oppijoiden kielitaidon kuvaajiksi ja millaisena niiden kuvausvoima näyttäytyy tehtävien keskinäisen korreloinnin muodossa ja myöhemmin kertomustekstien verbinkäyttöön verrattuna? Tehtäväsarjan yhteyteen liitetty suppea sana-assosiaatiotehtävä tulee olemaan erityisen huomion kohteena. Alustavissa yhteenvedoissa on havaittavissa sekä S2- että S1-oppijoiden korkea motivaatio tehtäväsarjan tekemiseen. Tämä positiivinen lähtökohta on myös tutkimusosion yksi suuri haaste esimerkiksi monivalintatehtävien ja kirjallisessa muodossa toteutetun sanaassosiaatiotehtävän analysoinnissa. Vaikka keskeisen perussanaston hallinta on useimmilla informanteilla jo vankkaa, on S2-oppijoiden, erityisesti toisluokkalaisten, sanastollinen tieto usein horjuvaa ja etenkin harvinaisten verbien osalta puutteellista, mikä tehtäväsarjassa näkyy vastaamatta jääneiden kohtien lisäksi mm. produktiivisten tehtävien epätarkkoina sanavalintoina, sanaraunioina ja nonsense-sanoina sekä monivalintaan ja yhdistämiseen perustuvissa tehtävissä selkeiden virhevalintojen lisäksi alttiutena häiriötekijöille, kuten äänteellisesti tai testikaavakkeessa fyysisesti testisanaa läheisille vaihtoehdoille sekä tutuille tai lyhyille vaihtoehtosanoille. Testitehtävistä haastavimpia S2-oppijoille molemmilla luokkaasteilla ovat kollokaatioiden yhdistäminen, merkityksen selittäminen ja rajoitettu aukkotesti. Työni on osa prof. Anneli Pajusen johtamaa Tampereen yliopiston tutkimusprojektia Kielenkäytön monipuolistuminen peruskoululaisilla.

4 Suomen ja S2-oppijan äidinkielen rakenteiden vertailulla uusia näkökulmia opetukseen Rigina Turunen ja Csenge Guttmann, Babes-Bolyain yliopisto, Romania Esitelmässämme haluamme testata ajatusta, jonka mukaan unkarilaisoppijat omaksuvat suomea kielisukulaisuuden vuoksi helpommin ja nopeammin kuin indoeurooppalaista kieltä puhuvat - tässä tapauksessa romanialaiset - opiskelijat. Lähestymme kysymystä kielitypologian ja kielellisen kompleksisuuden tutkimuksen näkökulmista, ja pyrimme linkittämään tutkimuksemme käytännön opetustyöhön: tavoitteenamme on saada käyttöömme keinoja ottaa huomioon kunkin kieliryhmän erityistarpeet opetuksessa. Tutkimusten mukaan oppijan äidinkielellä (monien muiden tekijöiden ohella) on merkitystä oppimisprosessin muotoutumisessa. Sekä aiemmin esitetyn että omien kokemustemme perusteella näyttää siltä, että niin unkarin-, viron- tai turkinkielisilläkin on etua äidinkielestään suomea opiskellessaan. (Latomaa 1993.) Koska transilvanialaisella laitoksellamme opetetaan niin unkarin- kuin romaniankielisiä opiskelijoita, tilanne vertailevaa tutkimusta varten on herkullinen. Esitelmässämme keskitymme erityisesti niiden suomen, unkarin ja romanian typologisten rakenteiden vertailuun, jotka poikkeavat toisistaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että typologisesti tunnusmerkkisten rakenteiden omaksuminen on vaikeampaa opiskelijan äidinkielestä riippumatta, ja vastaavasti tunnusmerkittömät piirteet omaksutaan helpommin (kirjallisuudesta ks. Latomaa 1993). Kielellisen kompleksisuuden tutkimuksessa on esitetty, että kielen kypsät piirteet sellaiset ominaisuudet, jotka vaativat aikaa kehittyäkseen ja lisäävät kielen kompleksisuutta tuottavat yleisesti vaikeuksia aikuisille kielenoppijoille (Dahl 2006). Koska voi siis olettaa, että kompleksisten ja tunnusmerkkisten rakenteiden omaksuminen tuottaa hankaluuksia kummallekin opiskelijaryhmälle, rajautuu osa suomen ominaispiirteistä ja rakenteista vertailumme ulkopuolelle. Tähän esitelmään olemme valinneet tarkasteltavaksi suomen menneen ajan muotojen käytön. Suomen kolmea mennyttä aikamuotoa vastaa unkarin kielessä vain yksi: unkarissa tempuseroja ilmaistaan leksikaalisesti ja aspektia verbiprefikseillä. Romaniassa on käytössä neljä menneen ajan muotoa ja romanian tempussysteemissä on sekä yhtäläisyyksiä että eroja suomen systeemiin nähden. Hypoteesimme on, että suomen menneen ajan muotojen omaksuminen tuottaa hankaluuksia sekä unkarilaisille että romanialaisille opiskelijoille, mutta ongelmat ovat erityyppisiä eri ryhmien kohdalla. Kuten menneen ajan systeemien tarkastelusta käy ilmi, suomessa ja opiskelijan äidinkielessä voi olla typologisesti samankaltaisia rakenteita yli kielisukulaisuusrajojen, eikä kielisukulaisuus helpota kaikkien rakenteiden oppimista. Olennaista onkin verrata yksittäisiä konstruktioita kokonaisten kielten sijaan. Tutkimuksemme linkittyy vahvasti käytännön opetustyöhön. Koska samassa opetusryhmässä on aina sekä unkaria että romaniaa äidinkielenään puhuvia opiskelijoita, halusimme löytää opetukseen keinoja, joilla kummankin ryhmän erityistarpeet voisi ottaa huomioon. Vertailun avulla pyrimme myös auttamaan opiskelijaa ymmärtämään, että vaikka aikaa ja aspektia ilmaistaan suomessa eri tavoin kuin hänen äidinkielessään, kielet kuitenkin oman systeeminsä avulla ilmaisevat samoja funktioita. Pohdimme myös yleisemmin sitä, miten typologista näkökulmaa voisi käyttää hyväksi opetuksessa. Tätä kysymystä voisi tarkastella niin suhteessa suomea vieraana kielenä opiskelevan äidinkieleen kuin muihin hänen opiskelemiinsa vieraisiin kieliin. DAHL, ÖSTEN 2004: The growth and the maintenance of linguistic complexity. Studies in Language Companion Series. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins. LATOMAA, SIRKKU 1993: Mitä hyötyä on oppijoiden kielitaustan tuntemisesta? Teoksessa Eija Aalto & Minna Suni (toim.): Kohdekielenä suomi. Näkökulmia opetukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita N:o 1. Jyväskylä.

5 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähde- ja kohdekielen yhtäläisyyksien ja erojen vaikutus vironkielisten oppijoiden suomen oppimiseen Vironkielisten oppilaitten määrä suomalaisissa kouluissa on viime vuosina nopeasti lisääntynyt, ja kasvu jatkunee edelleen tulevien vuosien aikana. Vironkielisten oppijoiden suomen kielen opetuksen yhteydessä pohditaan usein, missä, missä määrin ja miten hyödynnetään lähde- ja kohdekielen lähisukulaisuudesta johtuvaa geneettistä, rakenteellista ja leksikaalista samankaltaisuutta. Kieltä opetteleva soveltaa uuteen kieleen niitä rakenteita ja ilmaisustrategioita, jotka hän ennestään hallitsee. On luonnollista, että virolainen suomen oppija tukeutuu omaan äidinkieleensä viroon, joka varsinkin kieliopilliselta rakenteeltaan on suomen kanssa päällisin puolin melkein identiteettinen. Kielten lähisukulaisuus ja rakenteellinen samankaltaisuus helpottavat oppimista, ja onkin tunnettua, että vironkielinen oppii ainakin jonkintasoista suomea nopeammin ja pienemmällä vaivalla kuin ne oppijat, joiden äidinkieli eroaa rakenteellisesti ja leksikaalisesti suomesta enemmän. Suomen ja viron ilmeisen samankaltaisuuden takia vironkielisten oppijoiden opiskeluasenne saattaa opintojen alkuvaiheessa olla usein liiankin rento ja pohjautua harhakuvitelmaan, ettei suomen kielessä ole virolaiselle mitään vaikeaa. Tästä seuraa tavallisesti opettajien jatkuva kielten erilaisuuden korostaminen, joka osittain aiheuttaa sen, että opintojen alkuvaiheessa oppijat eivät uskalla käyttää prosessoinnissa lähdekielen analogiaa sielläkään, missä se johtaisi kohdekielen normin mukaisiin tuloksiin. Myös oppijoiden omat ensimmäiset suomenoppimisen kokemukset osoittavat, ettei lähdekielen mallia voi aina käyttää apuvälineenä, ja tämäkin lisää epävarmuutta. Vasta myöhemmässä opiskeluvaiheessa, kun lähde- ja kohdekielen järjestelmät ovat eriytyneet, pääsee lähdekielen malli kohdekielen prosessoinnissa vapaasti toimimaan ja lähdekielen vaikutus on selvästi positiivista. Vironkieliset oppijat tarvitsevat siis tietoa siitä, milloin lähdekielen mallin analoginen käyttö johtaa kohdekielessäkin norminmukaiseen tulokseen ja milloin se johtaa harhaan, ja prosessoinnissa onkin lähdettävä liikkeelle kohdekielen taivutusmallista. Siksi olisikin hyvä, jos oppijat ohjattaisiin heti opintojen alkuvaiheessa vertailemaan lähde- ja kohdekielen järjestelmiä, esimerkiksi etsimään erilaisia kieliopillisia ja sanastollisia eroja ja vastaavuuksia. Oppijoiden käsityksillä lähde- ja kohdekielen ilmiöiden samanlaisuudesta ja erilaisuudesta saattaa olla ratkaisevampi merkitys kuin kielten typologisella läheisyydellä tai etäisyydellä. Myös kielitietoisuuden ja oppimisstrategioiden tuntemuksen lisääminen parantaa oppimistuloksia. Vaikka viro ja suomi ensi silmäyksellä näyttävät hyvin samanlaisilta kieliltä, ne ovat monessa kohden myös erilaisia. Esitelmässäni tarkastelen sellaisia suomen ja viron yhtäläisyyksiä, jotka helpottavat vironkielisten suomen oppimista. Lisäksi otan esille joitakin viron ja suomen eroja ja pohdin, mitä vaikeuksia nämä erot aiheuttavat vironkielisille suomenoppijoille.

6 Kielihistoria S2-opetuksen apuna Johanna Halonen Kielikoulu Väinämöinen, Helsingin aikuisopisto Miksi illatiivissa on vahva aste? Miksi verbityypit 4, 5 ja 6 toimivat eri lailla kuin muut? Miksi käydä, nähdä ja tehdä toimivat yleensä verityypin 3 mukaan? Miten si-imperfekti on syntynyt? Miksi käsi taipuu kädessä, käteen? Miksi suomalainen mies ei taivu normaalisti? Miksi koti ja äiti ovat uusia sanoja, vaikka ilmiöt ovat vanhoja? Olen käyttänyt kielihistoriaa S2-opetukseni tukena ensinnäkin vastatakseni usein esitettyihin miksi-kysymyksiin ja toiseksi todistaakseni, että suomen kieli on äärimmäisen johdonmukainen, looginen ja helppo kieli. Vähitellen olen ottanut kielihistorian osaksi normaalia opetusta. Opetan lähes kaiken kieliopillisten rakenteiden muodostamiseen liittyvät ns. poikkeukset kielihistorian avulla. Monimutkaista äännehistoriaa olen yksinkertaistanut käyttämällä historiallisista äänteistä (esim. glottaaliklusiili) termiä historiallinen konsonantti k tai historiallisen konsonantin heikko aste h. Eniten apua kielihistoriasta on ollut astevaihtelun, si-imperfektin ja negatiivisen imperfektin (perfektipartisiippimuodon) opetuksessa. Kerron myös h:n metateesista (paras : paraha- : parhaa-, pereh > perhe) ja sananloppuisista konsonanttimuutoksista. Kielihistoria on mukana vain uuden rakenteen opetuksessa. Rekonstruoidut muodot on lupa unohtaa, kun kielihistorian aiheuttamat muutokset on omaksuttu. Kielihistorian käyttö opetuksen tukena on vähentänyt ulkoa muistettavien sääntöjen opettelua. Se on antanut oppilaille selityksiä kummallisiin rakenteisiin ja haastetta nopeasti eteneville. Suomen kielessä ei ole poikkeuksia, vain historian aiheuttamia muutoksia.

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä

Lisätiedot

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen

Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen lektiot Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen Leena Nissilä Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 3. joulukuuta 2011 Kieleni rajat ovat maailmani rajat, kirjoitti

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER

Lisätiedot

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto

Sanasto S2-oppimisessa. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Sanasto S2-oppimisessa Maisa Martin Jyväskylän yliopisto Trk 17.9.2016 Sanaston oppimisessa on Helppoa Vaikeaa Aihepiirejä Sanaston rakenne Sanaston kehitysvaiheita Sanaston oss toisen kielen oppimisessa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen

Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen Vastuuhenkilöt: OKL Turku: yliopisto-opettajat Jenni Alisaari ja Heli Vigren Osaamistavoitteet: -

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

minen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa

minen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa Organisaation kehittäminen minen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa TieVie-megakonferenssi 9.12.2005 Eija Aalto (eaalto@edu.jyu.fi) & Peppi Taalas (peppi@cc.jyu.fi) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kielikeskuksen

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Musiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta? leena.unkari-virtanen@metropolia.fi

Musiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta? leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Musiikkitieto Vanhasta tiedosta jotakin uutta? 2 Musiikin menneisyys Jotakin uutta? TIEDOT Tässä katsauksessa 3 Kysytään mitä musiikkitiedossa oikein pitäisi oppia: tietoa - entä taitoja? Luodaan katsaus

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke ROVANIEMI OULU Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen henkilöstölle

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi

TVT-opintojen starttaus Hermossa syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista 7.2.2014 Ajatuksia ja kysymyksiä https://todaysmeet.com/opshelsinki2 On aika unelmoida ja

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Kielellisen lahjakkuuden tukeminen opetuksessa O U T I V I L K U N A 2 0 1 1

Kielellisen lahjakkuuden tukeminen opetuksessa O U T I V I L K U N A 2 0 1 1 Kielellisen lahjakkuuden tukeminen opetuksessa O U T I V I L K U N A 2 0 1 1 Kielellisen lahjakkuuden tunnistamisesta Kielellinen lahjakkuus on moniulotteinen ilmiö, joka voi olla näkyvää (tuotos) tai

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA

Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa 7.-8.5.2008 AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA S2 opettaja Helena Nissilä, Kaakkurin koulu, Oulu Valmistavan

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot