Minulla on aivan paljon rahaa. Elementtirakenteita kielenopetukseen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Minulla on aivan paljon rahaa. Elementtirakenteita kielenopetukseen?"

Transkriptio

1 Minulla on aivan paljon rahaa. Elementtirakenteita kielenopetukseen? Jarmo Harri Jantunen Oulun yliopisto Esityksessäni tarkastelen, millä tavalla sanastoa voisi opetuksessa käsitellä kontekstuaalisena yksikkönä. Esittelen piirteitä, joita voisi ottaa huomioon opetuksessa sekä opetus- ja tukimateriaalin valmistamisessa. Lähtökohtana ovat todelliseen kielenkäyttöön perustuvat sähköiset kieliaineistot. Kielenoppijan osa kielentuottajana ei ole aina kovinkaan ruusuinen: hän tuottaa tekstiä (puhuttua tai kirjoitettua) usein oman puutteellisen kieli-intuitionsa ja arvaus-yrityserehdys-menetelmän avulla. John Sinclairin (1991) dikotomiaa soveltaen kielentuottaja tuottaa siis tekstiä pitkälti vapaan valinnan periaatteen mukaan (open choice principle) eikä idiomaattisen periaatteen (idiom principle) mukaan valmiiden rakennusainesten, valmiiden elementtien avulla kuten natiivi. Tällöin oppijan tuotos ei ole ehkä oppijan itsensä tai opettajan/vastaanottajan mielestä toivotun kaltainen. Tämä pätee yhtä hyvin kieliopillisiin rakenteisiin, pragmaattisiin keinoihin, tyylivalintoihin kuin leksikaalisiin rakenteisiinkin. Keskityn esityksessäni viimeksi mainittuihin. Hyvin usein oppijankielen leksikaalisia piirteitä koskevissa tutkimuksissa esitetään ajatus, että leksikaalisten myötäesiintymien eli kollokaatioiden opettaminen olisi tarpeellista sen sijaan, että opetettaisiin lekseemejä ja niiden merkityksiä kontekstistaan irrallisina (ks. esim. Granger 1998, Nesselhauf 2003) eli vapaan valinnan periaatetta vahvistaen. Kollokationaalisten suhteiden opettaminen voi olla kuitenkin S2-opettajalle erittäin haasteellista, koska tähänastisessa oppimateriaalissa ei juurikaan ole asiaa huomioitu. Myöskään sanakirjoissa ei toistaiseksi esitetä sanoja kontekstuaalisina yksikköinä, vaan lähestulkoon kontekstistaan irrallisina kielenaineksina ilman tietoa tyypillisistä käyttöympäristöistä. Lisäksi kollokationaaliset suhteet ovat vain osa niistä kytkennöistä, joita kontekstuaalisessa lekseemielementissä on läsnä. Kontekstuaalinen merkitysyksikkö on monisyinen tyypillisyyksien verkko. Siihen kuuluvien rajoitusten ja preferenssien analysoiminen on lekseemielementin opettamisen ensimmäinen askel. Vasta tämän jälkeen opetuksessa on mahdollista käyttää kontekstitietoa hyväksi. Käytännön opetuksessa analyysivaiheen toteuttaminen ja merkitysyksikön piirteiden valinta voi olla kuitenkin työläs ja aikaa vievä prosessi. Lisäksi tutkimustietoa konteksti- ja elementtiperustaisesta opetuksesta on saatavissa niukalti. Vaikka lekseemejä ei aina opetettaisikaan kaikkia kontekstuaalisia valintoja kuvaavana verkkona, pelkkä tietoisuus siihen kuuluvien piirteiden olemassaolosta antaa mahdollisuuden selittää ja selvittää, miksi sanoja käytetään niin kuin käytetään ja mikä erottaa esimerkiksi synonyymit toisistaan. Tieto ja keinot voivat toimia opetusta tukevana työkaluna.

2 Marja Seilonen Kuopion yliopisto Nollapersoona ja passiivi suomi toisena kielenä opetuksessa Pintasubjektittomuus on laaja-alainen piirre sekä puhutussa että kirjoitetussa suomen kielessä, mikä ilmenee muun muassa nollasubjekti- ja passiivilauseiden runsaana määränä. Tämä kuvastaa sitä, että indoeurooppalaisista kielistä poiketen subjekti ei suomessa ole samassa määrin lauseen toinen pakollinen pääjäsen. (Hakulinen, Karlsson & Vilkuna 1980, 123.) Passiivi ja nollapersoona ovat henkilötekijäisiä ilmauksia, jotka kuvaavat toimintaa yleisellä tasolla. Ne eivät tuo tekijää ilmi, vaikka se voidaankin usein päätellä kontekstista. Henkilötekijäisinä passiivi (eli 4. persoona; Hakulinen ja Karlsson 1979, 255 ) ja nollapersoona voitaisiinkin nähdä myös osana persoonamuotojen järjestelmää (ks. ISK 1286; Laitinen 1995, ): 0-persoona 0 uskoo 1. persoona minä/me usko/n, -mme, -taan 2. persoona sinä/te usko/t, -tte 3. persoona hän/he usko/o, -vat 4. persoona uskotaan S2-oppikirjojen tarkastelun perusteella näyttää siltä, että toisin kuin passiiviin nollapersoonaan ei ole opetuksessa kiinnitetty kovin systemaattista huomiota. Koska kyseessä on kuitenkin suomessa yleinen piirre ja rakenne on ainakin verbin muodon osalta tuttuutensa vuoksi oppijalle helppo omaksua, nollapersoonalla voisi olla paikkansa jo varhaisemmassa vaiheessa opintoja. Hakulinen, Auli, Karlsson Fred 1979; Nykysuomen lauseoppia. SKS, Helsinki Hakulinen Auli, Fred Karlsson, Maria Vilkuna 1980: Suomen tekstilauseiden piirteitä: kvantitatiivinen tutkimus. Publications/Department of General Linguistics. No 6. University of Helsinki. Helsinki. ISK = Hakulinen Auli, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja Riitta Heinonen & Irja Alho 2004: Iso suomen kielioppi. SKS. Helsinki Laitinen Lea 1995: Nollapersoona.Virittäjä 99.

3 Verbit edistyneiden tois- ja kolmasluokkalaisten S2-oppijoiden kielessä Mari Honko, Tampereen yliopisto Väitöstutkimuksessani tarkastelen vähintään 4 vuotta Suomessa asuneiden suomi toisena kielenä -oppijoiden tapaa käyttää ja ymmärtää suomen kielen verbejä sekä verbejä korvaavia rakenteita kerronnan osana. Aineistona ovat perusopetuksen toisen ja kolmannen luokan oppikirjatekstien sanastoon (Jaakola 2004) pohjautuva ja tätä tutkimusta varten koottu sanastotehtäväsarja, jonka on keväällä 2007 tehnyt kaikkiaan noin 500 S1- ja S2-oppijaa, sekä samojen informanttien teemakertomukset, joista noin 80 % on kirjoitettua ja 20 % puhuttua kieltä. Tässä esityksessä keskityn sanastotehtävien problematiikkaan ja alustavien tulosten esittelyyn. Informantit ovat suomalaisen peruskoulun yleisopetuksen oppilaita. Aineistonkeruu on tehty keväällä 2007 kymmenessä eri kaupungissa, yhteensä 24 koulussa. S2-oppijat puhuvat äidinkielenään 27 eri kieltä ja osa heistä on kaksi- tai useampikielisiä, jolloin suomi voi olla heille todellisuudessa vasta kolmas tai neljäs kieli. Sanastotehtäväsarjan käyttöön liittyy kaksi pääkysymystä: 1) Millaisena informanttien verbisanaston hallinta tehtävien kautta näyttäytyy sekä yksilötasolla että erilaisten ryhmittelyjen kautta? Erityisesti keskityn S2-oppijoiden vahvuuksiin ja toisaalta epävarmoihin alueisiin, mutta myös äidinkieleltään (yksikieliset) suomenkieliset verrokkioppijat ovat tärkeässä osassa. Olennaisia fokuksia tehtävien laadinnassa ja tulosten tarkastelussa ovat esimerkiksi produktiivinen vs. reseptiivinen sanastollinen tieto, kontekstin laajuuden ja laadun vaikutus tehtävien tekemiseen ja arviointiin sekä testisanojen osalta mm. sanan frekventtiys ikäryhmälle suunnatussa tekstissä ja suomen kielessä yleensä, sanan pituus, äännerakenne, abstraktisuus, merkityksen spesifisyys ja oletettu tuttuus. 2) Miten valitut tehtävätyypit soveltuvat nuorten, mekaanisten lukitaitojen oppimisessa vielä varhaisessa vaiheessa olevien oppijoiden kielitaidon kuvaajiksi ja millaisena niiden kuvausvoima näyttäytyy tehtävien keskinäisen korreloinnin muodossa ja myöhemmin kertomustekstien verbinkäyttöön verrattuna? Tehtäväsarjan yhteyteen liitetty suppea sana-assosiaatiotehtävä tulee olemaan erityisen huomion kohteena. Alustavissa yhteenvedoissa on havaittavissa sekä S2- että S1-oppijoiden korkea motivaatio tehtäväsarjan tekemiseen. Tämä positiivinen lähtökohta on myös tutkimusosion yksi suuri haaste esimerkiksi monivalintatehtävien ja kirjallisessa muodossa toteutetun sanaassosiaatiotehtävän analysoinnissa. Vaikka keskeisen perussanaston hallinta on useimmilla informanteilla jo vankkaa, on S2-oppijoiden, erityisesti toisluokkalaisten, sanastollinen tieto usein horjuvaa ja etenkin harvinaisten verbien osalta puutteellista, mikä tehtäväsarjassa näkyy vastaamatta jääneiden kohtien lisäksi mm. produktiivisten tehtävien epätarkkoina sanavalintoina, sanaraunioina ja nonsense-sanoina sekä monivalintaan ja yhdistämiseen perustuvissa tehtävissä selkeiden virhevalintojen lisäksi alttiutena häiriötekijöille, kuten äänteellisesti tai testikaavakkeessa fyysisesti testisanaa läheisille vaihtoehdoille sekä tutuille tai lyhyille vaihtoehtosanoille. Testitehtävistä haastavimpia S2-oppijoille molemmilla luokkaasteilla ovat kollokaatioiden yhdistäminen, merkityksen selittäminen ja rajoitettu aukkotesti. Työni on osa prof. Anneli Pajusen johtamaa Tampereen yliopiston tutkimusprojektia Kielenkäytön monipuolistuminen peruskoululaisilla.

4 Suomen ja S2-oppijan äidinkielen rakenteiden vertailulla uusia näkökulmia opetukseen Rigina Turunen ja Csenge Guttmann, Babes-Bolyain yliopisto, Romania Esitelmässämme haluamme testata ajatusta, jonka mukaan unkarilaisoppijat omaksuvat suomea kielisukulaisuuden vuoksi helpommin ja nopeammin kuin indoeurooppalaista kieltä puhuvat - tässä tapauksessa romanialaiset - opiskelijat. Lähestymme kysymystä kielitypologian ja kielellisen kompleksisuuden tutkimuksen näkökulmista, ja pyrimme linkittämään tutkimuksemme käytännön opetustyöhön: tavoitteenamme on saada käyttöömme keinoja ottaa huomioon kunkin kieliryhmän erityistarpeet opetuksessa. Tutkimusten mukaan oppijan äidinkielellä (monien muiden tekijöiden ohella) on merkitystä oppimisprosessin muotoutumisessa. Sekä aiemmin esitetyn että omien kokemustemme perusteella näyttää siltä, että niin unkarin-, viron- tai turkinkielisilläkin on etua äidinkielestään suomea opiskellessaan. (Latomaa 1993.) Koska transilvanialaisella laitoksellamme opetetaan niin unkarin- kuin romaniankielisiä opiskelijoita, tilanne vertailevaa tutkimusta varten on herkullinen. Esitelmässämme keskitymme erityisesti niiden suomen, unkarin ja romanian typologisten rakenteiden vertailuun, jotka poikkeavat toisistaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että typologisesti tunnusmerkkisten rakenteiden omaksuminen on vaikeampaa opiskelijan äidinkielestä riippumatta, ja vastaavasti tunnusmerkittömät piirteet omaksutaan helpommin (kirjallisuudesta ks. Latomaa 1993). Kielellisen kompleksisuuden tutkimuksessa on esitetty, että kielen kypsät piirteet sellaiset ominaisuudet, jotka vaativat aikaa kehittyäkseen ja lisäävät kielen kompleksisuutta tuottavat yleisesti vaikeuksia aikuisille kielenoppijoille (Dahl 2006). Koska voi siis olettaa, että kompleksisten ja tunnusmerkkisten rakenteiden omaksuminen tuottaa hankaluuksia kummallekin opiskelijaryhmälle, rajautuu osa suomen ominaispiirteistä ja rakenteista vertailumme ulkopuolelle. Tähän esitelmään olemme valinneet tarkasteltavaksi suomen menneen ajan muotojen käytön. Suomen kolmea mennyttä aikamuotoa vastaa unkarin kielessä vain yksi: unkarissa tempuseroja ilmaistaan leksikaalisesti ja aspektia verbiprefikseillä. Romaniassa on käytössä neljä menneen ajan muotoa ja romanian tempussysteemissä on sekä yhtäläisyyksiä että eroja suomen systeemiin nähden. Hypoteesimme on, että suomen menneen ajan muotojen omaksuminen tuottaa hankaluuksia sekä unkarilaisille että romanialaisille opiskelijoille, mutta ongelmat ovat erityyppisiä eri ryhmien kohdalla. Kuten menneen ajan systeemien tarkastelusta käy ilmi, suomessa ja opiskelijan äidinkielessä voi olla typologisesti samankaltaisia rakenteita yli kielisukulaisuusrajojen, eikä kielisukulaisuus helpota kaikkien rakenteiden oppimista. Olennaista onkin verrata yksittäisiä konstruktioita kokonaisten kielten sijaan. Tutkimuksemme linkittyy vahvasti käytännön opetustyöhön. Koska samassa opetusryhmässä on aina sekä unkaria että romaniaa äidinkielenään puhuvia opiskelijoita, halusimme löytää opetukseen keinoja, joilla kummankin ryhmän erityistarpeet voisi ottaa huomioon. Vertailun avulla pyrimme myös auttamaan opiskelijaa ymmärtämään, että vaikka aikaa ja aspektia ilmaistaan suomessa eri tavoin kuin hänen äidinkielessään, kielet kuitenkin oman systeeminsä avulla ilmaisevat samoja funktioita. Pohdimme myös yleisemmin sitä, miten typologista näkökulmaa voisi käyttää hyväksi opetuksessa. Tätä kysymystä voisi tarkastella niin suhteessa suomea vieraana kielenä opiskelevan äidinkieleen kuin muihin hänen opiskelemiinsa vieraisiin kieliin. DAHL, ÖSTEN 2004: The growth and the maintenance of linguistic complexity. Studies in Language Companion Series. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins. LATOMAA, SIRKKU 1993: Mitä hyötyä on oppijoiden kielitaustan tuntemisesta? Teoksessa Eija Aalto & Minna Suni (toim.): Kohdekielenä suomi. Näkökulmia opetukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita N:o 1. Jyväskylä.

5 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähde- ja kohdekielen yhtäläisyyksien ja erojen vaikutus vironkielisten oppijoiden suomen oppimiseen Vironkielisten oppilaitten määrä suomalaisissa kouluissa on viime vuosina nopeasti lisääntynyt, ja kasvu jatkunee edelleen tulevien vuosien aikana. Vironkielisten oppijoiden suomen kielen opetuksen yhteydessä pohditaan usein, missä, missä määrin ja miten hyödynnetään lähde- ja kohdekielen lähisukulaisuudesta johtuvaa geneettistä, rakenteellista ja leksikaalista samankaltaisuutta. Kieltä opetteleva soveltaa uuteen kieleen niitä rakenteita ja ilmaisustrategioita, jotka hän ennestään hallitsee. On luonnollista, että virolainen suomen oppija tukeutuu omaan äidinkieleensä viroon, joka varsinkin kieliopilliselta rakenteeltaan on suomen kanssa päällisin puolin melkein identiteettinen. Kielten lähisukulaisuus ja rakenteellinen samankaltaisuus helpottavat oppimista, ja onkin tunnettua, että vironkielinen oppii ainakin jonkintasoista suomea nopeammin ja pienemmällä vaivalla kuin ne oppijat, joiden äidinkieli eroaa rakenteellisesti ja leksikaalisesti suomesta enemmän. Suomen ja viron ilmeisen samankaltaisuuden takia vironkielisten oppijoiden opiskeluasenne saattaa opintojen alkuvaiheessa olla usein liiankin rento ja pohjautua harhakuvitelmaan, ettei suomen kielessä ole virolaiselle mitään vaikeaa. Tästä seuraa tavallisesti opettajien jatkuva kielten erilaisuuden korostaminen, joka osittain aiheuttaa sen, että opintojen alkuvaiheessa oppijat eivät uskalla käyttää prosessoinnissa lähdekielen analogiaa sielläkään, missä se johtaisi kohdekielen normin mukaisiin tuloksiin. Myös oppijoiden omat ensimmäiset suomenoppimisen kokemukset osoittavat, ettei lähdekielen mallia voi aina käyttää apuvälineenä, ja tämäkin lisää epävarmuutta. Vasta myöhemmässä opiskeluvaiheessa, kun lähde- ja kohdekielen järjestelmät ovat eriytyneet, pääsee lähdekielen malli kohdekielen prosessoinnissa vapaasti toimimaan ja lähdekielen vaikutus on selvästi positiivista. Vironkieliset oppijat tarvitsevat siis tietoa siitä, milloin lähdekielen mallin analoginen käyttö johtaa kohdekielessäkin norminmukaiseen tulokseen ja milloin se johtaa harhaan, ja prosessoinnissa onkin lähdettävä liikkeelle kohdekielen taivutusmallista. Siksi olisikin hyvä, jos oppijat ohjattaisiin heti opintojen alkuvaiheessa vertailemaan lähde- ja kohdekielen järjestelmiä, esimerkiksi etsimään erilaisia kieliopillisia ja sanastollisia eroja ja vastaavuuksia. Oppijoiden käsityksillä lähde- ja kohdekielen ilmiöiden samanlaisuudesta ja erilaisuudesta saattaa olla ratkaisevampi merkitys kuin kielten typologisella läheisyydellä tai etäisyydellä. Myös kielitietoisuuden ja oppimisstrategioiden tuntemuksen lisääminen parantaa oppimistuloksia. Vaikka viro ja suomi ensi silmäyksellä näyttävät hyvin samanlaisilta kieliltä, ne ovat monessa kohden myös erilaisia. Esitelmässäni tarkastelen sellaisia suomen ja viron yhtäläisyyksiä, jotka helpottavat vironkielisten suomen oppimista. Lisäksi otan esille joitakin viron ja suomen eroja ja pohdin, mitä vaikeuksia nämä erot aiheuttavat vironkielisille suomenoppijoille.

6 Kielihistoria S2-opetuksen apuna Johanna Halonen Kielikoulu Väinämöinen, Helsingin aikuisopisto Miksi illatiivissa on vahva aste? Miksi verbityypit 4, 5 ja 6 toimivat eri lailla kuin muut? Miksi käydä, nähdä ja tehdä toimivat yleensä verityypin 3 mukaan? Miten si-imperfekti on syntynyt? Miksi käsi taipuu kädessä, käteen? Miksi suomalainen mies ei taivu normaalisti? Miksi koti ja äiti ovat uusia sanoja, vaikka ilmiöt ovat vanhoja? Olen käyttänyt kielihistoriaa S2-opetukseni tukena ensinnäkin vastatakseni usein esitettyihin miksi-kysymyksiin ja toiseksi todistaakseni, että suomen kieli on äärimmäisen johdonmukainen, looginen ja helppo kieli. Vähitellen olen ottanut kielihistorian osaksi normaalia opetusta. Opetan lähes kaiken kieliopillisten rakenteiden muodostamiseen liittyvät ns. poikkeukset kielihistorian avulla. Monimutkaista äännehistoriaa olen yksinkertaistanut käyttämällä historiallisista äänteistä (esim. glottaaliklusiili) termiä historiallinen konsonantti k tai historiallisen konsonantin heikko aste h. Eniten apua kielihistoriasta on ollut astevaihtelun, si-imperfektin ja negatiivisen imperfektin (perfektipartisiippimuodon) opetuksessa. Kerron myös h:n metateesista (paras : paraha- : parhaa-, pereh > perhe) ja sananloppuisista konsonanttimuutoksista. Kielihistoria on mukana vain uuden rakenteen opetuksessa. Rekonstruoidut muodot on lupa unohtaa, kun kielihistorian aiheuttamat muutokset on omaksuttu. Kielihistorian käyttö opetuksen tukena on vähentänyt ulkoa muistettavien sääntöjen opettelua. Se on antanut oppilaille selityksiä kummallisiin rakenteisiin ja haastetta nopeasti eteneville. Suomen kielessä ei ole poikkeuksia, vain historian aiheuttamia muutoksia.

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/

Lisätiedot

Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus

Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus 11. FU-kongressin VIRSU-symposiumi 10.8.2010 Annekatrin Kaivapalu Pille Eslon Tallinnan yliopisto Taustaa Transfer (crosslingusitic

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen

Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen lektiot Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen Leena Nissilä Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 3. joulukuuta 2011 Kieleni rajat ovat maailmani rajat, kirjoitti

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012

Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä. Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta

Lisätiedot

Lisää iloa kieliopin opettamiseen

Lisää iloa kieliopin opettamiseen Lisää iloa kieliopin opettamiseen Toiminnalliset menetelmät kielen rakenteiden oppimisessa I II III IV V Mitä, miksi? Menetelmistä, harjoituksista Käytännön esimerkkejä paperilla, toiminnassa ja videolla

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010

PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE. Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 PIENTEN KIELIREPPU TASOLTA TOISELLE Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishanke 2010 Eurooppalainen viitekehys, kielitaidon tasojen kuvausasteikko ja arviointi Pienten kielireppu

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

SANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA

SANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA SANOA-VERBI FRASEOLOGISENA YKSIKKÖNÄ OPPIJANSUOMESSA JA NATIIVIKIELESSÄ Verbin ydin ja täydennysympäristö Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto toukokuu 2014 Hanna Varrio SISÄLLYS 1. JOHDANTO

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Lähdekielen vaikutus kohdekielen oppimiseen. Romanian Cluj-Napocan unkarin- ja romaniankieliset suomenoppijat paikallissijojen käyttäjinä.

Lähdekielen vaikutus kohdekielen oppimiseen. Romanian Cluj-Napocan unkarin- ja romaniankieliset suomenoppijat paikallissijojen käyttäjinä. Lähdekielen vaikutus kohdekielen oppimiseen. Romanian Cluj-Napocan unkarin- ja romaniankieliset suomenoppijat paikallissijojen käyttäjinä. Heini Kaalamo Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

KIELITIVOLI hankkeen koordinaattoritapaaminen

KIELITIVOLI hankkeen koordinaattoritapaaminen KIELITIVOLI hankkeen koordinaattoritapaaminen 4-5.5.2010 FM Nina Forsblom Tampereen Normaalikoulu KIMONO hanke Suullisen kielitaidon arviointi- ja testausmateriaali / Ylä-asteen ja lukion venäjän kielen

Lisätiedot

Halkokarin ja Rytimäen koulut

Halkokarin ja Rytimäen koulut Halkokarin ja Rytimäen koulut Kelpo-kehittämishanke kouluillamme - Toiminnan kuvausta ja arviointia 2011- - Mia Korpela Hankkeen aloitus ja sen lähtökohta Hanke aloitettiin kevätlukukaudella 2011. Hanke

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

opetussuunnitelman perusteissa

opetussuunnitelman perusteissa Maahanmuuttajaoppilaan arviointi opetussuunnitelman perusteissa Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012 Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Nina Pirttinokka Kielikerhotoiminta on tärkeä osa koulun kielikulttuuria ja tarjoaa oppilaille uuden tavan tutustua eri kieliin. Toiminta tähtää

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

VIRO JA VENÄJÄ SUOMENOPPIJAN LÄHDEKIELINÄ

VIRO JA VENÄJÄ SUOMENOPPIJAN LÄHDEKIELINÄ VIRO JA VENÄJÄ SUOMENOPPIJAN LÄHDEKIELINÄ Annekatrin Kaivapalu Lähdekieli kielenoppimisen apuna. Jyväskylä Studies in Humanities 44. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2005. 348 sivua (sis. 9 liitettä). ISBN

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki

Opiskelijan lähtötason arviointi. Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Opiskelijan lähtötason arviointi Testipiste / Janne Laitinen ja Eveliina Sirkeinen Osallisena arvioinnissa 6.9.2013, Helsinki Lähtötason arviointi - Mitä arvioidaan kun arvioidaan opiskelijan lähtötasoa?

Lisätiedot

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti

Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti III Virsu-konferenssi Joensuussa 19. 20.1.2007 Jarmo H. Jantunen Esitelmän rakenne Kotekstuaalia valintoja yleensä ja aiempia havaintoja oppijankielestä Pilottiaineisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Musiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta? leena.unkari-virtanen@metropolia.fi

Musiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta? leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Musiikkitieto Vanhasta tiedosta jotakin uutta? 2 Musiikin menneisyys Jotakin uutta? TIEDOT Tässä katsauksessa 3 Kysytään mitä musiikkitiedossa oikein pitäisi oppia: tietoa - entä taitoja? Luodaan katsaus

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

94 + 4 liitettä. Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine. Työn laji pro gradu

94 + 4 liitettä. Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine. Työn laji pro gradu Humanistinen tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Tekijä Tanja Seppälä Työn nimi Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa Oppiaine Työn laji pro gradu Aika lokakuu 2012 Sivumäärä 94

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Epione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi. ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015

Epione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi. ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015 1 Epione Valmennus 2015. Ensimmäinen painos. www.epione.fi ISBN 978-952-5723-41-0 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio 2015 Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Suomen verbit ja verbirektiot vironkielisen suomenoppijan haasteena

Suomen verbit ja verbirektiot vironkielisen suomenoppijan haasteena kirjallisuutta Suomen verbit ja verbirektiot vironkielisen suomenoppijan haasteena Leena Nissilä: Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen. Acta Universitatis Ouluensis

Lisätiedot

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot