POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma Sirpa Liimatainen MÖHKÖN KYLÄMATKAILUN ASIAKASSELVITYS Opinnäytetyö Maaliskuu 2010

2 OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu 2010 Matkailun koulutusohjelma Länsikatu JOENSUU p. (013) Tekijä Sirpa Liimatainen Nimeke Möhkön kylämatkailun asiakasselvitys Toimeksiantaja Möhkön matkailuyhdistys ry Tiivistelmä Ilomantsin Möhkö on yksi pilottikyläksi valituista kylistä valtakunnallisessa kylämatkailuhankkeessa. Pilottikylässä on täytynyt olla majoitus-, ravitsemis-, kulttuuri- sekä ohjelmapalveluita. Lisäetua on ollut kylän yhteisestä tahtotilasta. Toimeksiantaja on vuonna 2007 perustettu Möhkön matkailuyhdistys ry. Matkailuyhdistyksen jäseniä ovat Ilomantsin museosäätiö, kahvila Möhkön Manta, huoneistohotelli Rajakartano, Petkeljärven retkeilykeskus, Kaisa Guide sekä Möhkön kyläyhdistys ry. Ilomantsin näyttämökerho ry tekee tiivistä yhteistyötä yhdistyksen kanssa. Opinnäytetyöhön liittyen Möhkössä tehtiin asiakaskysely kesällä Toimeksiantaja halusi selvittää, mistä matkailijat Möhköön tulevat, mistä he hankkivat tietoa matkapäätöstä tehdessään ja mikä Möhkössä on parasta. Opinnäytetyö on survey-tutkimus, johon on yhdistetty asiakaskysely. Kysely toteutettiin lomakekyselynä, jota jaettiin kaikissa matkailuyhdistyksen jäsenyrityksissä. Aineisto analysoitiin SPSS-tietokoneohjelmalla ja havainnollistettiin taulukoin ja kuvioin. Saatujen tulosten mukaan Möhköön tulevat matkailijat tulevat pääosin Etelä- ja Länsi- Suomesta. Enimmäkseen on ensimmäistä kertaa olevia päiväkävijöitä. Matkapäätökset tehdään Internetistä saatavien tietojen perusteella sekä sukulaisten tai ystävien suosituksesta. Möhkössä parasta ovat luonto, historia sekä ihmiset. Näistä tuloksista on toimeksiantajalle hyötyä tuotekehityksessä asiakasprofiloinnin kautta sekä markkinoinnissa. Jatkossa voisi tutkia asiakkaiden rahankäyttöä sekä selvittää yrityskohtaista asiakastyytyväisyyttä tai matkailijoiden odotuksia kohteesta. Kieli suomi Sivuja 42 Liitteet 5 Liitesivumäärä 8 Asiasanat maaseutumatkailu, kylämatkailu, kulttuurimatkailu, asiakastyytyväisyys

3 Author THESIS March 2010 Degree Programme in Tourism Länsikatu FIN JOENSUU FINLAND Tel Sirpa Liimatainen Title Customer Survey of Möhkö Village Tourism Commissioned by the Möhkö Tourism Association Abstract The topic of my Bachelor s thesis is Möhkö village tourism in the Ilomantsi municipality. Möhkö village has been selected as one of the pilot villages in the Finnish Village Tourism Project. One of the prerequisites was that the village offers accommodation, catering, cultural and outdoor activities. A strong will to work together in the village is also an advantage. The commissioner is the local Tourism Association which has been established in October The members of this association are Ilomantsi Museum Foundation, Café Möhkön Manta, Apartment Hotel Rajakartano, Petkeljärvi Outdoor Centre, Kaisa Guide and Möhkö Village Association. In addition, Möhkö Theater is cooperating closely with the association. One part of the thesis was a customer survey which was conducted among the visitors of Möhkö during the summer of The commissioner sought for information on their customers profile, where they arrive, how they get information for their decisionmaking process, and what the best things in Möhkö are. A questionnaire was distributed in all membership companies of the Tourism Association. The material was then analysed with the SPSS Statistical Program. This survey shows that visitors come mostly from southern and western parts of Finland and they come for the first time for a daytrip. The choice of destination is often based on online information, or on relatives or friends recommendations. The respondents appreciate the most nature, history of the place and people. The results will be useful when developing services through customer profiling, and when marketing services. In the future, further study could focus on customer spending as well as on company-specific customer satisfaction or visitors expectations of Möhkö. Language Finnish Pages 42 Appendices 5 Pages of Appendices 8 Keywords rural tourism, village tourism, culture tourism and customer satisfaction

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO KESKEISET KÄSITTEET Maaseutumatkailu Kylämatkailu Kulttuurimatkailu ASIAKASTYYTYVÄISYYS MÖHKÖ Kylä Historia Möhkön matkailuyhdistys ry Matkailutarjonta TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO TULOKSET Yleistä ja taustatiedot Matkaseura ja matkustusmuoto Majoitus ja käytetyt palvelut Tiedonhankintakanava Palvelujen arviointi ja odotukset Möhkön plussat ja miinukset Yhteenveto KEHITYSIDEOITA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Kyselylomake Inquiry Lehtiartikkeli Pogostan Sanomista Tiedote koulutuksesta K-kauppiasuralle Museon kävijämäärän kehitys

5 5 1 JOHDANTO Kulttuuria kuiskii Möhkön kylä, ruukkeineen, koskineen, maisemineen. Tulijalle tarjoo mielihyvää, retken rauhaan ja luonnollisuuteen. (Möhkön matkailuyhdistys ry 2008.) Näin houkuttelee Möhkön kesäesite vuodelta 2008, ja siihen voin helposti yhtyä. Työni toimeksiantaja on Möhkön matkailuyhdistys ry, joka haluaa selvittää, mistä asiakkaat tulevat, mitä he Möhköstä haluavat ja mikä on Möhkössä parasta. Möhkön matkailuyhdistyksen jäseniä ovat Ilomantsin museosäätiö, kahvila Möhkön Manta, huoneistohotelli Rajakartano, Petkeljärven retkeilykeskus, Kaisa Guide sekä Möhkön kyläyhdistys ry. Ilomantsin näyttämökerho ry tekee tiivistä yhteistyötä matkailuyhdistyksen kanssa. (Möhkön matkailuyhdistys ry 2009.) Opinnäytetyö on ajankohtainen, sillä maaseudun kehittäminen on kokonaisvaltaista kylien kehittämistä. Autioituvia ja henkiinjäämistaistelua käyviä kyliä on alettu pelastaa erityisesti matkailun keinoin. Kylämatkailu on osa tätä kehitystyötä maaseutumatkailun kautta. Suomessa on aloitettu valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke, ja Ilomantsin Möhkö on yksi kahdestatoista hankkeeseen pilottikyliksi valituista kylistä. Vuonna 2009 valmistui Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta Pinja Luukkaisen opinnäytetyö eurooppalaisesta kylämatkailusta ja se on myös tämän työn perustana. Kylämatkailusta on vain vähän tutkittua tietoa olemassa, koska asia on niin uusi. Kirjallinen aineisto pohjautuu suurelta osin hankkeen teksteihin, matkailun teemaryhmän julkaisuihin sekä edellä mainittuun opinnäytetyöhön. Jani Jormanainen on tehnyt Petkeljärven kansallispuiston kävijä- ja asiakasselityksen 2006 (Jormanainen 2006). Tämän lisäksi on tehty kaksi muuta Ilomantsiin liittyvää opinnäytetyötä. Teija Nurmenniemi on tehnyt vuonna 2006 opinnäytetyön Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa Pogostan hiihdoista (Nurmenniemi 2006) sekä Tiina-Riitta Kortelainen ja Tuire Parviainen ovat laatineet Kipparinkirjan Karelian soudun käyttöön (Kortelainen & Parviainen 2008). Soutu lähtee pienveneiden osalta Ilomantsin Mutalahdesta, ja reitti jatkuu Möhköä hi-

6 6 poen kohti Enoa ja Joensuuta (Karelia-soutu 2009). Möhköstä ei ole tehty opinnäytetyötä aiemmin. Muuta Ilomantsin matkailua ei tässä työssä käsitellä. Työni pohjautuu maaseutumatkailuun ja sen kylämatkailun osa-alueeseen. Olennaisina käsitteinä ovat myös kulttuuri sekä asiakastyytyväisyys, joita työssä käsitellään. Lisäksi kerrotaan Möhkön kylän historiasta sekä esitellään matkailutarjontaa. Kyselystä saadut tulokset on koottu lukuun kuusi, jossa myös vastauksien parhaat kommentit havainnollistavat yleisön mielipiteitä. Lopuksi on kehitysehdotuksia sekä työprosessin että matkakohteen arviointia. Möhkössä ei ole kansallismaisemaa, kuten Kolilla, eikä Möhkön koskia lasketa kuten Ruunaata, mutta Möhkössä on jotain muuta omalaatuista ja erityistä. Ne ovat elävä ruukkimuseo sekä runsas luonto- ja kulttuuritarjonta. Möhkön vaiheikas historia rajaseudulla on luonut pohjan monipuoliselle kulttuurille ja paikallinen luonto tarjoaa monenlaista virikettä sekä oman kylän väelle että muualta tulleille vierailijoille (Möhkön matkailuyhdistys 2009). Olen kotiseuturakkaana ihmisenä ollut aina kiinnostunut kotiseutuni asioista ja nyt päätynyt tekemään opinnäytetyötä sieltä. Toivon työni olevan avuksi Möhkön matkailun kehittämisessä ja näin luovan uskoa tulevaisuuteen sekä menestymiseen. 2 KESKEISET KÄSITTEET 2.1 Maaseutumatkailu Maaseutumatkailu on matkailua, joka tapahtuu kaupunkien ja muiden suurten taajamien ulkopuolella. Se perustuu paikan omaan vetovoimaan ja kulttuuriin eli paikallisuuteen. (Komppula 2006, 7.) Elinkeinona maaseutumatkailu on maaseudun luontaisiin voimavaroihin kuten luontoon, maisemaan, kulttuuriin, ihmisiin sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen perustuvaa yritystoimintaa. Harvaan asutulla maaseudulla matkailun kasvavat vetovoimatekijät eli puhdas luonto, tila, hiljaisuus ja toimintaympäristö ovat parhaimmillaan. (Matkailun teemaryhmä 2008.)

7 7 Suomessa maaseutumatkailun voidaan katsoa alkaneen Lapin talomajoituksesta 1960-luvulla. Siitä se laajeni mökkien vuokraukseen sekä maatilavierailuihin, joissa oltiin isäntien ja emäntien kestittävinä. Lomarengas on ensimmäinen Suomessa toiminut vuokramökkien välitystoimisto, ja se toimii alalla edelleen. (Palminkoski 2007, 2 8.) Englannista alkanut bed & breakfast -majoitus on yksi malli kansainvälisestä maaseutumatkailusta, joka on myös levinnyt Suomeen (Hemmi 2005, 237). Siksi maaseutumatkailu on yleisesti mielletty majoitukseen liittyvänä terminä. Se ei kuitenkaan ole vain sitä, vaan palvelut voidaan jaotella majoitus-, ravitsemis-, ohjelma- sekä oheispalveluihin (Komppula 2006, 10). Maaseutumatkailua on tutkittu Suomessa jo puoli vuosisataa. Raija Komppula on vuonna 2006 tutkinut erityisesti maaseutumatkailua Pohjois-Karjalassa. Matkailua taas tapahtuu kaikkialla, missä on jokin vetovoimatekijä eli attraktio, sekä sen ympärille muodostetut palvelut, jotka tyydyttävät erilaisia tarpeita (Vuoristo 2002, 17). 2.2 Kylämatkailu Suomessa on aloitettu valtakunnallinen kylämatkailuhanke. Hankkeeseen on valittu kaksivaiheisen valinnan jälkeen 12 pilottikylää eri puolilta Suomea. Pohjois-Karjalasta tulivat valituiksi Ilomantsin Möhkö sekä Lieksan Vuonislahti. Valituista kylistä on pitänyt löytyä majoitus-, ravitsemis-, kulttuurisekä ohjelmapalveluita. Näihin kyliin rakennetaan hankkeen avulla kylämatkailun toimintamallit. Kyliä autetaan tuotteistamaan kulttuuri- ja ohjelmapalvelut kansainvälistä markkinointia varten. Ammattitaidon ja laadunkehittämisen lisäämisellä tuotetaan parempia asiakaslähtöisiä palveluja sekä tuotteita nykyaikaisille laatutietoisille ja vaativille matkaajille. (Matkailun teemaryhmä 2008.) Hanketta hallinnoi Lomalaidun ry. Lomalaidun on Agronomiliiton, Autoliiton, Lomayhtymä ry:n, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n, Pro Agria keskusten liiton, Suomen maaseutumatkailuyrittäjien ry:n sekä Suomen 4Hliiton muodostama, maaseutumatkailutuotteiden markkinointiyhdistys (Lomalaidun ry 2009).

8 8 Kylämatkailussa yhdistyvät matkailun ammattilaisten ja palvelun tarjoajien tuotokset. Siinä kootaan ikään kuin palapeli kylän tarjonnasta. Näin myös matkailusta saatavat tulot jakautuvat varsinkin syrjäseuduilla mahdollisimman monelle. (Matkailun teemaryhmä 2008.) Hyödyt ovat moniulotteiset, sillä harva yksityisyrittäjä pystyy itse tuottamaan tai hoitamaan kaikkea. Työllistävä vaikutus ulottuu oikeastaan koko kylän elinkeinorakenteeseen. Alkutuotannosta tulevat elintarvikkeet, palveluyrityksiltä palvelut, rakentajilta rakennus- ja kunnossapitotyöt. Perinteisiä kyläkauppoja tai posteja ei myöskään sovi unohtaa, sillä onhan matkailun jatkuvuuden edellytyksenä toimiva palvelurakenne. (Komppula 2006, 8, ks. myös Hemmi 2005, 197.) Kylämatkailu liittyy läheisesti maaseutumatkailuun, joten on luontevaa puhua niistä rinnakkain. Kylämatkailu- käsitteen kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana. Luukkaisen (2009) tekemän opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että se tarkoittaa eri asioita eri puolilla maailmaa. Suorat käännökset englannin kielelle (village tourism) tai (cottage tourism) vievät esimerkiksi internethaussa Aasian ja Afrikan alkuperäisiin heimokyliin. Maaseutukin määritellään eri maissa eri tavoin. Markkinointia ajatellen tarvitaan yksiselitteinen määritelmä, ja sen pitäisi olla luonnollisesti käännettävissä ainakin englanniksi. Euroopassa termin käyttö ei myöskään ole vielä vakiintunutta, ja esimerkiksi saksalaisturisteille matkailukylä on aivan jotakin muuta kuin meidän perinteiset kylämme. Heille matkailukylät ovat rakennettuja lomakohteita, joista löytyvät kaikki palvelut saman katon alta. Suomessa painotetaan paikallisuuden, asukkaiden ja kulttuurin merkitystä. Euroopan ensimmäiset kylämatkailun pilottikylät löytyvät Itävallasta, Irlannista sekä Ranskasta. (Luukkainen 2009, 48.) Olen itse käynyt paljon Ylläksellä ja havainnut, että kasvu on jatkuvaa. Siellä lisätään jatkuvasti majoituskapasiteettia rakentamalla lomahuoneistoja ja elokuussa 2008 siellä avattiin ensimmäinen ostoskeskus (Ylläs 2008). Ylläs on ollut mukana European Network of Village Tourism -Euroopan kylämatkailuverkoston perustamishankkeessa vuosina (Kolarin kunta 2006). Möhkön resurssit eivät ehkä koskaan riitä samalle tasolle, mutta nykyistä korkeammalle kuitenkin. En pysty kuvittelemaan Möhköön lisää tuhansia vuodepaikkoja vaan ainoastaan satoja, ja nekin mieluusti loma-asuntoina. Parannusta nykyi-

9 9 syyteen olisi sekin, jos majoitustilojen käyttöasteet saataisiin tasaantumaan niin, että asiakkaita riittäisi joka viikolle ympärivuoden. Se tosin vaatisi investointeja ainakin Petkeljärvelle, koska majoitustilat ovat käytössä vain toukokuun alusta syyskuun loppuun. Majoitustilat ovat retkeilymajatasoa eli yhteiset suihku- ja wc-tilat ovat käytävällä ja niitä ei ole luokiteltu. (Möhkön matkailuyhdistys 2009). 2.3 Kulttuurimatkailu Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja -palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille liiketoiminnallisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuus tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä tai osallistua niihin. Näin vahvistetaan ihmisten identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. (Matkailun edistämiskeskus 2008.) Matkailun edistämiskeskuksen uusi kulttuurimatkailun määritelmä painottaa, että historia, museo, teatteri ja kaikki ihmisen rakentamat tai järjestämät tapahtumat edustavat kulttuuria aidoimmillaan, perinteitä ja ruokaa unohtamatta. Kylämatkailu on näin vahvasti sidoksissa kulttuurimatkailuun. Swarbrooke (2002, 306) kirjoittaa myös aitouden etsinnästä ja nostalgian uudelleen tulosta. Tähän pohjautuu nykyinen museoiden ja kulttuurikohteiden suosio. Kulttuuri ei ole enää elitistinen vain harvojen saatavilla oleva asia, vaan kulttuuria on kaikkialla. Haasteena onkin sen havaitseminen ja tuotteistaminen (Lintukangas 2009, 13). Suomen matkailuimago maailmalla perustuu luontoon, retkeilyyn ja erämaihin. Kulttuuritarjontaa on runsaasti, ja se on monipuolista, mutta kansainvälisesti se keskittyy vain muutamaan suureen tapahtumaan. (Lintukangas 2009, 12.) Asiantuntijat puhuvatkin tänä päivänä jo kulttuurin massaturismista (Prentice 2003, 164). Esimerkiksi tammikuussa 2010 Helsingin Ateneumissa päättynyt Picasson taidenäyttely teki yleisöennätyksen naapurimaista suuntauneen suuren kiinnostuksen takia (Pääkkönen 2010). Matkailussa tulee yleensäkin erikoistua tiettyyn teemaan ja sen pohjalta rakennettuun kulttuuritarjontaan vetovoimaisuuden säilyttämiseksi (Hemmi 2005, 227). Esimerkiksi Möhkössä tämä tarkoittaa sekä rautaruukkiperinnettä että so-

10 10 tahistoriaa. Suomen kesä on täynnä erikoisia tapahtumia ja kisailuja, esimerkkeinä eukonkannon suomenmestaruuskisat tai saappaanheiton mestaruudesta kilpaileminen. Niinpä kesällä 2009 oli Möhkössäkin maitokärryn Grand Prix-kisat (Ilomantsin kunta 2009). Tammikuussa 2010 olleilla matkamessuilla on julkaistu Pohjois-Karjalan kulttuurimatkailukartta, johon Möhkö on päässyt mukaan. Kartan on julkaissut Taito Pohjois-Karjala, joka on valinnut kohteet tarkkojen valintakriteereiden perusteella. Näitä kriteereitä ovat olleet muun muassa pitkäaikaisuus, laadukkuus, monipuolisuus sekä pohjoiskarjalaisuuden esiin tuominen. (Sutinen 2010.) Taito Pohjois-Karjala ry on maakunnan käsi- ja taideteollisuusalan neuvonta- ja markkinointiyhdistys. Sen tarkoituksena on käsityöperinteen ja paikallisen taiteen edistäminen ja säilyttäminen. ( Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry 2010.) Kylämatkailuhankkeen rinnalla toteutetaan samanaikaisesti Outdoors Finland - hanke, jonka avulla pohjoiskarjalaisia luontopainotteisia aktiviteetteja tuotteistetaan ja markkinoidaan erityisesti kansainvälisiä markkinoita varten. Hankkeen painopistealueet Itä-Suomessa ovat kalastus, melonta, vaellus sekä veneily. Tästä hankkeesta Möhkö saa apua vesistö- ja luontomatkailutuotteiden kehittämiseen. (Matkailun teemaryhmä 2009.) 3 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Asiakastyytyväisyys koostuu monesta asiasta. Se on prosessi, johon jokainen asiakas itse vaikuttaa. Matkailutuotteet ovat vahvasti mielikuvamarkkinointiin perustuvia, koska siinä ei myydä fyysisiä tuotteita. Siksi mielikuvien luonti on tärkeää. Mielikuvien on kuitenkin vastattava todellisuutta, sillä muuten ollaan sivurateilla. Asiakas kokee palvelutapahtuman totena: kuinka häntä kohdellaan, puhutellaan, arvostetaan ja ymmärretään. Pelkkä palvelun laatu ei myöskään takaa asiakastyytyväisyyttä vaan asiakkaan saama arvo lisää asiakastyytyväisyyttä. Laatuun, arvoon sekä tyytyväisyyden odotuksiin voidaan vaikuttaa markkinoinnin keinoin, mutta asiakkaan ennakko-odotukset sekä aikaisemmat

11 11 kokemukset ovat aina yksilöllisiä. Asiakaspalvelu, palveluympäristö sekä hinta vaikuttavat myös osaltaan lopputulokseen. (Ylikoski 2001, ) Puhutaan siis koetusta palvelun laadusta. Laatu on silloin hyvä, kun asiakkaan odotukset täyttyvät, ja vastaavasti laatu on huono silloin, kun odotukset eivät vastaa todellisuutta. (Grönroos 2000, 67). Asiakkaan tyytyväisyys on positiivinen tunnereaktio palvelukokemukseen. Tällainen asiakas käyttää palvelua todennäköisesti uudelleen ja kertoo saamastaan palvelusta myös muille eli toimii maksuttomana markkinoijana. (Ylikoski 2001, ) Myös yrityksen imagolla on vaikutusta lopullisen asiakastyytyväisyyden muodostumisessa. Imagolla tarkoitetaan yrityksen julkisuuskuvaa, jonka se haluaa näkyvän asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen. Myönteinen imago on yrityksen voimavara, sillä se vaikuttaa positiivisesti asiakkaan käsitykseen yrityksestä ja luo odotuksia hyvästä laadusta. Hyvän imagon ansiosta yritys voi saada väliaikaisesti anteeksi jonkin muun pienen virheen, joka ei ole asiakkaalle niin sanottu kynnyskysymys. Kun asiakkaan kokema palvelun laatu on imagon mukainen tai jopa parempi, imago vahvistuu. Mikäli asiakkaan kokemus jää huonommaksi kuin imago antaa ymmärtää, käy päinvastoin. Neutraali tai tuntematon imago ei vahingoita yritystä, mutta ei myöskään lisää näkyvyyttä tai myönteisiä odotuksia. Myönteinen imago tehostaa lisäksi markkinointiviestintää, ja yritys huomataan helpommin. Kielteiseksi koetulla imagolla yritys tarvitsee huomion herättämiseksi enemmän toimenpiteitä ja ponnistuksia esimerkiksi markkinoinnissa. (Grönroos 2000, ) Palvelujen laatu on jaoteltu viiteen osioon, joita kaikkia voidaan mitata. Näitä ovat palveluympäristö, luotettavuus, reagointialttius, palveluvarmuus sekä empatia (Ylikoski 2001, 133). Palveluympäristö koostuu toimitiloista, koneista, laitteista, varusteista, työasuista ja muista asiakkaista. Luotettavuus sisältää lupauksien pitämisen ja esimerkiksi laskutuksen paikkansapitävyyden. Reagointialttius tarkoittaa palvelun tehokkuutta sekä nopeutta. Esimerkiksi matkailuyrityksessä se tarkoittaa asiakkaan yhteydenottoon vastaamista ja vaikkapa varausvahvistuksen lähettämisen nopeutta. Palveluvarmuus kostuu pätevyydestä, kohteliaisuudesta, uskottavuudesta sekä turvallisuudesta. Empatia muodostuu saavutettavuudesta, viestinnästä sekä asiakkaan ymmärtämisestä. Palvelujen

12 12 laadun mittaamiseen on kehitetty niin sanottu SERVQUAL-mittari. Se soveltuu kaikkiin palvelutilanteisiin ja mittaa asiakkaan odotusten ja kokemusten välistä suhdetta. Tuloksena saadaan käsitys koetusta laadusta. Menetelmä perustuu väittämiin, joihin asiakas vastaa viisi- tai seitsemänportaisella Likertin asteikolla täysin samaa mieltä täysin eri mieltä -tyyppisesti. (Ylikoski 2001, ) Tässä kyselyssä kysymyksessä 11 tiedusteltiin (ks. liite 1) yleistä tyytyväisyyttä tämänhetkiseen palvelun tasoon yhdeksällä palvelun laatua mittaavalla kysymyksellä, joissa pyydettiin asiakkaan arvio viisiportaisella asteikolla. Nämä kysymykset koskivat palvelua, ilmapiiriä, henkilökuntaa, asiakkaan huomioimista, siisteyttä, sijaintia, ohjelman sisältöä, hinta -laatu suhdetta sekä opasteita. Kysymykset edustavat aiemmin mainittuja palvelun laadun ulottuvuuksia ja näin antavat yleiskuvan asioiden nykytasosta. 4 MÖHKÖ 4.1 Kylä Möhkö on kooltaan perinteinen 120 vakituisen asukkaan kyläyhteisö Pohjois- Karjalan maakunnan itäosassa Venäjän rajalla. Se kuuluu Ilomantsiin, joka on Suomen itäisin kunta (Ilomantsin kunta 2009.) Tilastotiedot joulukuulta 2009 kertovat, että Ilomantsin väkiluku vuoden 2009 lopussa oli henkilöä. Väestöstä eläkeläisiä on yli ja yli 80-vuotiaitakin yli 300 henkeä. Kunnan työttömyysaste lokakuussa 2009 oli 15 prosenttia. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2009.) Möhkö on siis pieni ja köyhä maalaiskylä, jonka asukasmäärä moninkertaistuu kesäisin lomalaisten ja mökkiläisten ansiosta (Ilomantsin kunta 2009). Kuvassa 1 näkyy Ilomantsin sijainti Suomen kartalla ja kuvassa 2 näkyy Möhkön sekä Petkeljärven sijainti Ilomantsissa. Joensuusta on matkaa Möhköön noin 75 kilometriä eli tunnin ajomatka, ja Ilomantsin kirkonkylältä on Möhköön 25 kilometriä (Ilomantsin kunta 2009). Lähin rautatieasema sijaitsee Joensuussa ja lentoasema Kontiolahden Onttolassa.

13 13 Kuva1 Ilomantsi Suomen kartalla (Karelia Expert matkailupalvelut 2010) ja kuva 2 Petkeljärven kartta (Metsähallitus 2004). Matkahuollon sivuilta tekemäni etsinnän mukaan julkisilla liikennevälineillä Möhköön pääsee koulupäivinä kaksi kertaa päivässä (Matkahuolto 2009). Kesällä ja koulujen loma-aikoina Möhköön pääsee ainoastaan omalla autolla tai tilausliikenteen avulla. Tämä tietenkin vaikeuttaa kohteen saavutettavuutta, vaikka Möhkö sijaitseekin matkailullisesti tunnetun sekä Suomen vanhimman matkailutien, Runon ja rajan tien eli Via Karelian, läheisyydessä (Vuoristo 2002, 163). Kuvassa 3 näkyvät Via Karelian reitti sekä lähimmät naapurimaamme.

14 14 Kuva 3. Via Karelia (Runon ja rajan tie 2010). Kuvasta voidaan päätellä, että lähialuematkailijat tulevat Venäjältä, Virosta, Ruotsista sekä Norjasta. Venäjän matkailua auttaisi huomattavasti rajanylityspaikan saaminen Ilomantsin kohdalle, mutta se on hankala projekti. Sellaisesta on kuitenkin historian kirjassa maininta vuodelta 1966 (Björn 2006, 613). Kylän maisemaa hallitsee Möhkön Ruukin alue, jonka pinta-ala on 10 hehtaaria. Museoalueelta löytyy päärakennus eli Pytinki, sepän paja, masuunit eli malmin sulatusuunit, kanava, arboretum eli puulajipuisto, Lemmenpolku sekä Lotinankosken silta. Kuvassa 4 on kylän kartta. Ilomantsin suunnasta tultaessa maantie jakaa keskustan pohjois-eteläsuunnassa siten, että oikealle puolelle jää museoalue rakennuksineen ja toiselle puolelle sijoittuvat savottakahvila Manta, juhlalava, kesäteatteri sekä Möhkön lomakylä. Hieman ennen Mantaa on kylätalo Ruajetupa, joka on kyläyhdistyksen käytössä. Kylän halki virtaava Koitajoki jakaa kylän itä-länsisuunnassa.

15 15 Kuva 4. Kylän kartta (Möhkön matkailuyhdistys 2009). 1 a Ruukki museo 2 Vanha kanava 3 a Lemmen polku 4 Lotinankosken silta 6 b Sepän paja 7 a Masuuni 8 f Ruajetupa 8 c Koulu 9 a Kahvila Manta 9 b Kesäteatteri 10 Uusi masuuni 13 a Rajakartano Ilomantsin pitäjän ensimmäinen koulu perustettiin vuonna 1859 Möhköön ja aluksi se toimi tehtaan työläisten lasten kouluna. Sittemmin kansakouluna toiminut kyläkoulu on ollut lakkautettuna vuodesta 1992 lähtien. (Björn 2006, 210.) Tämän jälkeen kyläläiset ovat voineet käyttää koulurakennusta harrastus- ja kokoontumistilana. Teatteri on saanut käyttää koulua lavasteiden ja rekvisiitan varastona aina kevääseen 2009 saakka, jolloin kunta päätti laittaa kiinteistön myyntiin (Ilomantsin kunta 2009). Tammikuussa 2010 tarkistamieni tietojen mukaan kiinteistö oli vielä myynnissä. Syksyllä 2008 koettiin myös suuri menetys palveluissa, kun kyläkauppa lopetti toimintansa (Möhkön matkailuyhdistys 2009). Uskon, että kyläkauppa saadaan vielä elpymään, kunhan kylämatkailuhanke alkaa oikeasti tuottaa tulosta. Matkailun kasvun ja jatkuvuuden takaamiseksi kauppapalveluja tarvitaan.

16 Historia Möhkön historia alkaa 1830-luvun teollisuushistoriasta, kun Suomessa nostettiin järvimalmia järvistä ja joista. Möhkön kylä onkin rakentunut ruukin ympärille. Ruukin perustajana oli vuonna 1838 ilomantsilaissyntyinen Carl G. Nygren, ja pietarilaiset von Rauchin veljekset rakennuttivat sinne masuunin eli malmin sulatusuunin. Ruukin perustamisen mahdollistivat järvimalmin lisäksi halpa puuhiili, vesitie kuljetuksia varten sekä Möhkönkosken antama vesivoima. Nils Ludvig Arppe osti ruukin 1850-luvulla ja hänestä tuli ruukinpatruuna. Hän teki siitä ajanmukaisen tuotantolaitoksen. (Vartiainen 2006, 66.) Möhkössä tuotettiin takkirautaa, joka myytiin jatkojalostukseen Värtsilään sekä enimmäkseen suoraan Pietariin. Toki sepät saivat raaka-ainetta myös itselleen. Möhkön ruukki on parhaimmillaan tarjonnut työtä ja toimeentuloa ihmiselle. Tuotanto on ollut huipussaan vuosina , jolloin käytössä oli kaksi masuunia ympäri vuorokauden. Sen lisäksi työtä ovat antaneet saha, tiilitehdas, mylly sekä naulapaja. Tehtaan myötä kylässä on ollut pitäjän ensimmäinen koulu, kauppa sekä kirjasto. Ruukin toiminta lopetettiin kannattamattomana vuonna 1908, koska raudan hinta Venäjällä nousi ja rahtikulut syrjäisestä Möhköstä veivät suuren osan katteesta. (Björn 2006, ) Tämän jälkeen ruukin maat siirtyivät Ilomantsin Metsäkiinteistön omistukseen, ja W. Gutzeit & Co. osti yrityksen itselleen seuraavana vuonna. Näin Möhkössä alkoi vilkas savotta-aika, ja ruukin päärakennuksesta tuli yhtiön pääkonttori. Savotta-aika jatkui 1960-luvulle saakka, ja sen jälkeen ruukin rakennukset ovat olleet erilaisissa käyttötarkoituksissa. Ilomantsi-seuran ylläpitämänä museona ruukin pytinki on ollut vuodesta Vuonna 1998 perustettu Ilomantsin museosäätiö alkoi huolehtia museotoiminnasta vuonna Matkailu saatiin 1990-luvulla uuteen kukoistukseen, kun Museoviraston merkittävällä avustuksella ruukin rakenteita sekä aluetta alettiin kunnostaa. (Vartiainen 2006, 66, 68.) Teollisuushistorian ohella sotatapahtumat ovat merkittäviä asioita Möhkössä. Möhkö, niin kuin koko Ilomantsi, on ollut talvi- ja jatkosodan merkittävä taistelupaikka Muistomerkit ja juoksuhaudat kertovat tästä historiasta omat tarinansa. Petkeljärvellä on kunnostettu yksi saunakorsu sekä osa juoksuhaudasta yleisöä

17 17 varten. Möhkön tien varrelta löytyy myös Oinassalmen talvisodan taistelun muistomerkki. (Möhkon matkailuyhdistys 2009.) Ilomantsin taistelupaikat ovat uniikkeja, sillä ne ovat ainoita tosia tapahtumapaikkoja, jotka ovat jääneet Suomen puolelle (Kumpulainen 2005, 17). Suomen aluemenetykset olivat talvisodassa suuret. Pelkästään Ilomantsi menetti kolmanneksen alueistaan Neuvostoliitolle. Näistä saisi tehtyä vaikka kokonaisen opinnäytetyön. Ilomantsista on kotoisin myös yksi viimeisiä Mannerheim-ristin ritareita, Onni Määttänen, jolle on istutettu nimikkopuu Möhkön puulajipuistoon eli arboretumiin (Virnes, 2009). 4.3 Möhkön matkailuyhdistys ry Möhkön matkailuyhdistys on rekisteröity lokakuussa 2007 (Patentti- ja rekisterihallitus 2009). Siihen kuuluu neljä matkailuyritystä, Ilomantsin museosäätiö ja Möhkön kyläyhdistys. Möhkön teatteri tekee tiivistä yhteistyötä matkailuyhdistyksen kanssa. Matkailuyhdistyksen julkaisemat nettisivut ovat viidellä eri kielellä: suomeksi, englanniksi, saksaksi, venäjäksi sekä ranskaksi. Etusivut avautuvat kyllä kyseisillä kielillä, mutta esimerkiksi yrityskohtaiset sivut yhdistyvät suomenkielisiin sivuihin, ja ranskankielisillä sivulla on suomenkielistä tekstiä. (Möhkön matkailuyhdistys ry 2009.) Yhdistys toimii kylän puolestapuhujana ja edustajana erilaisissa tapaamisissa ja tapahtumissa sekä se pyrkii edistämään jäsentensä yhteistoimintaa. Yhdistykseen liittyessään yritys tai yhteisö joutuu suorittamaan liittymismaksun ja tämän jälkeen vuosittaisen jäsenmaksun. (Lemmetyinen 2010.) Ilomantsin museosäätiö isännöi Möhkön ruukkimuseota, maat ja rakennukset omistaa Ilomantsin kunta. Säätiöllä on kaksi päätoimista museoalan korkeakoulututkinnon suorittanutta työntekijää, joista toinen on osa-aikainen. Ruukkimuseossa on kolme perusnäyttelyä Raudan tie, Metsien Möhkö sekä Möhkö sodassa -näyttelyt. Lisäksi on joka kesä vaihtuva teemanäyttely, joka vuonna 2009 oli Opintiellä eli koulunäyttely (ks. kuva 5). Ruukinkartano eli Pytinki toimii näyttelypaikkana. Sieltä löytyy myös lapsille oma leikkihuone, jonka sängyllä saa oikeasti pomppia. Tänä vuonna oli esillä myös juukalaisen kuvanveistäjän Kauko Kortelaisen kivi- ja puuveistoksia katetussa masuunissa. Lisäksi museon

18 18 alueella pidetään raudansulatusnäytöksiä, museokauppa Ruukinpuoti palvelee ja romanttiseksi sanottu lemmenpolku vie entisajan tunnelmiin. (Möhkön matkailuyhdistys ry 2009.) Kuva 5. Opintiellä näyttely 2009 (Möhkön matkailuyhdistys ry, kuvaaja tuntematon). Piirroksessa 1 oleva savottakahvila Möhkön Manta on vanha asuntoproomu, joka on otettu uusiokäyttöön kahvilana. Asuntoproomuna Manta on toiminut, kun alueella vaikutti maakunnan suuri metsäyhtiö Enso-Gutzeit, joka asutti tukkilaisia proomussa. Tuolloinkin kämppäemännät hoitivat muonituksen, joten kahvilaperinteen voidaan katsoa jatkuneen siitä lähtien. Pihapiirissä toimiva kesäteatteri pitää kahvilan vireänä kesäisin, ja nykyinen yrittäjä on laajentanut toimenkuvaa pitopalveluun sekä paketoituihin luontomatkailutuotteisiin. Tarjolla on eräretkiä, melontaa, lumikenkäilyä sekä maastoruokaluja. (Möhkön matkailuyhdistys ry 2009.) Piirros 1. Möhkön Manta. (Möhkön matkailuyhdistys ry, tekijä tuntematon). Möhkön matkailuyhdistyksen kanssa yhteistyötä tekevä Ilomantsin näyttämökerho, joka paremmin tunnetaan Möhkön teatterina, aloitti vuonna 2003 kolmiosaisen paikallishistoriaan perustuvan trilogian esitykset. Jo ensimmäisenä vuonna esitetty näytelmä Taottu sydän oli menestys. Seuraavana oli vuorossa Seitsemän miehen sota, ja viimeinen osa Suma (kuva 6) esitettiin kesällä 2009,

19 19 jonka yhteydessä teatteri juhli :tta kävijäänsä. Jokaista näytelmää on esitetty kahtena vuonna peräkkäin, tosin vain heinäkuussa. Erikoisuutena on ollut kaksi yönäytöstä kaudessaan päivänäytösten lisäksi. Nämä näytökset ovat olleet loppuunmyytyjä jo alkukesästä. Teatteri on saanut myönteistä näkyvyyttä maakunnan rajojen ulkopuolelta vierailevan tähden näyttelijä ja luonto-opas Kai Hyttisen ansiosta. (Möhkön matkailuyhdistys ry 2009.) Kuva 6. Suman esityksestä.(möhkön matkailuyhdistys ry, kuvaaja Lauronen). Möhkön Rajakartano tarjoaa huoneistohotellimajoitusta kahdellekymmenelle neljälle hengelle, lisävuoteet tuovat kymmenen paikkaa lisää. Majoitustiloja ei ole luokiteltu. Ravitsemispalvelut toimivat tilauspohjalta sekä ryhmille että perheille. Tiloja löytyy myös kokousten, perhejuhlien ja edustustilaisuuksien pitoa varten. Hemmottelua saadaan saunoista ja erilaisista hoidoista. Erikoisuuksina ovat savusauna Koitajoen rannassa ja erityinen Lemmenkylvetys. Lemmenkylvetys on pienryhmille tarkoitettu kalevalainen mystinen saunomisohjelma, joka paljastetaan vain osallistujille. Se on ollut suosittu erityisesti morsiamille ja eläkkeelle lähtijöille. (Lemmetyinen 2009.) Metsähallituksen omistama Petkeljärven retkeilykeskus sijaitsee Petkeljärven kansallispuistossa, joka on Suomen pienin kansallispuisto, vain 6 km². Kansallispuisto on kylästä hieman sivummalla, mutta se on olennainen osa Möhkön aluetta ja vetovoimaisuutta (ks. kuva 2). Retkeilykeskus tarjoaa leirintäaluemajoitusta, ruokailua, kahvilatoimintaa, luontopolkuja, kalastuslupia, kanoottien ja soutuveneiden vuokrausta sekä saunomista. Petkeljärvestä on viime vuosina tullut suosittu leirikoulujen pitopaikka. Sinne mahtuu 48 hengen ryhmä yöpy-

20 20 mään. (Möhkön matkailuyhdistys ry 2009.) Lisäksi vuokrataan metsänvartijan majaa, joka on entisöity 1960-luvun henkeen. Siellä ei ole kaikkia mukavuuksia, kuten sisä-wc:tä. (Metsähallitus 2009.) Mustavaaran seikkailu, nykyisin Kaisa Guide, on ainoa pelkästään ohjelmapalveluihin keskittynyt toimija yhdistyksessä. Ohjelmapalveluina tarjotaan koiravaljakkoajelua, lumikenkäretkeä, melontaa, opastettuja vaelluksia sekä kalastusta. Yritys järjestää myös virkistyspäiviä sekä muita tapahtumia. (Möhkön matkailuyhdistys ry 2009.) 4.4 Matkailutarjonta Matkailulla on Möhkössä pitkät perinteet. Museo on toiminut 1970-luvulta lähtien, ensin Ilomantsi-seuran ylläpitämänä ja sitten 2000-luvulla Ilomantsin museosäätiön toimesta (Vartiainen 2006, 68). Ensimmäiset majoituspaikat tulivat Petkeljärven leirintäalueelle. Kansallispuisto on perustettu vuonna 1956, ja nykyaikaiset majoitustilat on rakennettu vuonna 1987 (Jormanainen 2006, 25). Kahvilapalvelut olivat pitkään ainoastaan kesäisin asuntoproomu Mantan varassa. Rajakartanon tultua kylälle vuonna 2001 ovat ravitsemispalvelut monipuolistuneet (Lemmetyinen 2009). Möhkön teatteri aloitti esitykset kesällä Möhkön tarjoamat ohjelmapalvelut ovat luontopainotteisia. Möhkön halki virtaava Koitajoki, koskematon luonto sekä kansallispuisto antavat siihen hyvät mahdollisuudet. Möhkön matkailutarjontaan kuuluu myös lomakylä Möhkön Karhumajat, joka tarjoaa mökkimajoitusta ja ravitsemispalveluja kylässä. Se ei kuitenkaan ole matkailuyhdistyksen jäsen eikä tee yhteistyötä yhdistyksen kanssa, joten se ei ole mukana tässä työssä. Minulla ei ole tiedossa syytä yhteistyön vähyyteen. Matkailutarjontaan kuuluu siis majoitus-, ravitsemis-, kulttuuri-, luonto- sekä muita ohjelmapalveluita. Majoituspalveluita tarjoavat Petkeljärvi, huoneistohotelli Rajakartano sekä Möhkön Karhumajat. Petkeljärven majoitustilat ovat 2 4 hengen huoneita. Huonehinnat vuonna 2009 olivat kahdenhengen huone 47

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot

Lisätiedot

Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat

Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Vetovoimatekijöiden analyysi Matkailukohteiden toimintaympäristö Tuotetarjonta ja kysyntä Kilpailukyvyn osatekijät Kokonaiskilpailukyky (matkailukonseptin analyysi)

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen 29.10.2009

Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen 29.10.2009 Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen Johanna Hietanen 29.10.2009 Kylämatkailuhanke Peräseinäjoella Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry hallinnoi Osa valtakunnallista kylämatkailun kehittämishanketta

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok - ohjelma 08.30 09.00 Tulokahvit 09.00 10.00 Esittelyt, päivän ohjelma ja laadun perustietoutta matkanjärjestäjän näkökulmasta 10.00 10.30 Hotelli-,

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA!

YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA! YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA! VAPAA-AIKA YRITYSPALVELUT MAINOSTAMINEN Vierailemme Ison Kirjan leirintäalueella joka vuosi, usein asuntovaunulla. Pari vuotta sitten vuokrasimme myös suuren mökin

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tutkimuksen tulokset:

Tutkimuksen tulokset: Autoliiton kotimaan matkailututkimus 2012 Autoliitto tutki kesän 2012 aikana Suomessa lomailevien autoilijoiden ja motoristien matkailutottumuksia. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TourNet. Autoliitto

Lisätiedot

MESSUOSASTOLLA SUORITETUN ASIAKASKYSELYN TULOKSISTA

MESSUOSASTOLLA SUORITETUN ASIAKASKYSELYN TULOKSISTA ELMA maaseutumessut 2005 RAPORTTI MESSUOSASTOLLA SUORITETUN ASIAKASKYSELYN TULOKSISTA 10.helmikuuta 2006 Kortesluoma Arja, projektipäällikkö Koivisto Merja, projektityöntekijä Sisältö: 1. Taustaa ja lyhyt

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Kulttuurikulkijan Ilomantsi

Kulttuurikulkijan Ilomantsi Karjalaisella vieraanvaraisuudella Kulttuurikulkijan Ilomantsi 2013-14 Tänne olen tullut, saapunut Suomen itäisimpään kolkkaan. Ennakkoluulottomasti lähden liikkeelle: olen täällä runonlaulun tunnelmissa,

Lisätiedot

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Tässä raportissani visualisoin koko Perhekurssiprosessin kulun kurssin suunnittelusta jälkimarkkinointiin Kurssin suunnittelu ja kalenterointi Perhe On

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Eeva Snellman: Jätkän tie ja Aalto-reitin esittely 1 EU -

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti Vuoden 2002 Kylä Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti OSUUSKUNTA VUONIS VUONISLAHDEN KYLÄSEURA RY KYLÄMATKAILUN RAAMIT Yhteistoimintaa Verkottumista

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke. Carelian Eastpoint ry

HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke. Carelian Eastpoint ry HANKESUUNNITELMA Lieksan itärajan retkeilyreitin kehittämishanke Carelian Eastpoint ry Hakija Carelian Eastpoint ry, y-tunnus 2008398-2 Osoite: Tiensuuntie 26 B, 81720 Lieksa Puh. 0400 671 053 / Niilo

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Asiakaspalautteen monikanavainen keräys ja analyysi (valmiin työn esittely)

Asiakaspalautteen monikanavainen keräys ja analyysi (valmiin työn esittely) Asiakaspalautteen monikanavainen keräys ja analyysi (valmiin työn esittely) Petteri Räty 28.4.2014 Ohjaaja: Prof. Harri Ehtamo Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Kaikki oikeudet pidätetään. Esityksen sisältö

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

FinnBuild. Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessu 9.-12.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Toimialakyselyn tiivistelmä 13.11.

FinnBuild. Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessu 9.-12.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Toimialakyselyn tiivistelmä 13.11. FinnBuild Kansainväliset rakennus- ja talotekniikkamessu 9.-12.10.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Toimialakyselyn tiivistelmä 13.11.2012 Suomen Messujen Tiedote 25.9.2012 FinnBuildissa tehdään toimialakartoitus

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Koulutusala: Liiketalous/Matkailu, Tekniikka, Sosiaali-Hoitoala, Tietojenkäsittely. Kuinka moneen tapahtumaan osallistuit viikon aikana?

Koulutusala: Liiketalous/Matkailu, Tekniikka, Sosiaali-Hoitoala, Tietojenkäsittely. Kuinka moneen tapahtumaan osallistuit viikon aikana? LIITE 1 1(8) FIRST WEEK FESTIVAL PALAUTEKYSELY VAMOK järjesti lukuvuoden alussa First Week Festivalin, joka piti sisällään 5 erilaista tapahtumaa. Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa opiskelijoiden

Lisätiedot

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Vuoden luontokuva 2007 on tehnyt suurpetomatkailua tunnetuksi ja herättänyt ihmetystä susien ja karhujen välisestä käyttäytymisestä myös ulkomailla Aloittaessani

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013 Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot