Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat"

Transkriptio

1

2 Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Vetovoimatekijöiden analyysi Matkailukohteiden toimintaympäristö Tuotetarjonta ja kysyntä Kilpailukyvyn osatekijät Kokonaiskilpailukyky (matkailukonseptin analyysi) Tuotekehittelyn potentiaali matkailukohteena Johtopäätökset suhteessa Etelä-Savon matkailun aluerakenteeseen ja sen tulevaisuuden matkailukonseptin kehityspotentiaaliin

3

4 Möhkön karttoja Tekijänoikeuksien vuoksi löydät Möhkön kartan helpoiten google kartoista hakusanalla Möhkö. Toinen tapa on hakea hakusanalla Möhkö googlen kuvahausta, jolloin 1. riville ilmestyy maastokartta Möhköstä. Metsähallituksen sivuilta löytyy Metsähallituksen kartta, joka ilmaisee paikan matkat Pohjois-Karjalan muihin tärkeisiin kohteisiin. eljarvi/kartatjakulkuyhteydet/sivut/default.aspx

5 (Ilomantsin Museosäätiö 2013)

6 Toimintaympäristö Möhkö, Suomen itäisin kylä, sijaitsee Ilomantsissa noin 20 km kunnan keskustasta itärajalle päin. Venäjän raja on vain noin 2 km päässä kylästä. Kylän ja lähiympäristön kohteiden saavutettavuus on heikohko (kesällä kylälle pääsee vain omalla autolla tai tilausliikenteellä, talvella koululaisbussissa 2x pävässä). Kylässä asuu noin 120 ympärivuotista asukasta, mutta väestö moninkertaistuu kesälomalaisten ja mökkiläisten ansiosta. Kylän halki virtaa Koitajoki, jossa sijaitsee jossa sijaitsee Möhkönkosken virkistyskalastusalue nuotiopaikkoineen. Kylän asujaimisto keskittyy vanhan kylänraitin varsille ja Koitajoen pohjoispuolelle vaarojen etelärinteille heti kylän lähettyville. Itse kylän matkailutoiminnot rakentuvat Möhkön ruukin alueen: ruukkimuseon, masuunien raunioiden ja entisöidyn kanavan sekä kesäteatterialueen ympärille.

7 (Ilomantsin Museosäätiö 2013)

8 Toimintaympäristö Alueella on myös sotahistoriaan liittyviä taistelupaikkoja ja kohteita Lähellä sijaitsee 1956 perustettu Petkeljärven kansallispuisto, jonka vesi- ja harjureitit soveltuvat hyvin luontomatkailuun (pinta-ala 6 km²). Kylästä alkaa Susitaival retkeilypolku, jota kautta pääsee Petkeljärvelle. EUn itäisin piste sijaitse noin 60 km päässä Möhköstä Virmajärvellä ja parhaiten sinne pääsee Ilomantsista suoraan Hattuvaaraan, mutta myös Möhkön kautta. Koivusuon luonnonpuisto noin 60 km päässä ja Patvinsuon kansallispuisto noin 100 km päässä tietä pitkin kujljettaessa. Koitajoki laskee Nuorajärveen ja Koitere on lähialueen suurin järvi linnuntietä 50 km päässä. Ilomantsin kunta on vahvasti ollut mukana tukemassa kylien ja maaseudun kehittämistä.,mm. Ilomantsin Museosäätiön kautta. Kylän muut palvelut: Kylätalo Ruajetupa, Mielenpesä Oy (tehostetun palveluasumisen yksikkö).

9 Toimijat Toimivat tai kylällä vaikuttavat yhdistykset/osuuskunnat: Möhkön matkailuyhdistys ry (perustettu 2007): Jäsenistö Ilomantsin Museosäätiö, kahvila Möhkön Manta/Mantan luontopalvelut huoneistohotelli Rajakartano, Petkeljärven retkeilykeskus, Kaisa Guide, Möhkön kyläyhdistys ry ja Ilomantsin näyttämökerho ry. Möhkön kyläyhdistys ry (perustettu 1999). Ilomantsin Näyttämökerho ry. Vastaa Möhkön kesäteatterin toiminnasta. Ilomantsin Museosäätiö. Hallinnoi ja kehittää Möhkön Ruukkimuseon aluetta. Oinassalmen Erä, Möhkön Erä. Möhkön arbrotumin ystävät ry. Museovirasto (korjannut rakenteita).

10 Kylän matkailu- ja kehityshistoriaa Möhkön järvimalmia jalostaneen rautaruukin historia alkoi 1830-luvulla, mutta kukoistukseen se nousi 1850-luvulta alkaen, jolloin Nils Ludvig Arppe osti sen ja hänestä tuli ruukin patruuna. Ruukin mahdollisti halpa puuhiili, vesitie kuljetuksia varten sekä Möhkönkosken antama vesivoima. Parhaimmillaan Möhkön ruukki tarjosi toimeentulon ihmiselle. Tuotanto oli huipussa vuosina (kaksi masuunia ympäri vrk käytössä). Ruukin toiminta loppui 1908 ja se siirtyi W. Gutzeit Co:lle, jolloin siitä tuli savotta-ajan pääkonttori aina 1960-luvulle saakka. Ilomantsi-seura ylläpiti ruukin pytinkiä museona vuodesta 1978 ja vuonna 1998 perustettu Ilomantsin Museosäätiö alkoi huolehtia museotoiminnasta vuonna Möhkössä on toiminut kylätoimikunta 1979-luvun lopulta lähtien. Kylätoimikunta rekisteröityi Möhkön kyläyhdistykseksi vuonna Matkailu alkoi kehittyä 1990-luvulla kun Museoviraston avustuksella kunnostettiin ruukin rakenteita ja aluetta. Hankestarttina toimi toteutettu Rautaisa Möhkö, Perinteestä voimaa. Ilomantsi oli talvi- ja jatkosodan merkittävä taistelupaikka, josta omaa tarinaa kertovat monet taistelupaikat juoksuhautoineen ja muistomerkkeineen. Kunnostettuja kohteita on Petkeljärvellä ja Kaatiolammella.

11 Kylän matkailu- ja kehityshistoriaa Möhkön matkailuyhdistys rekisteröitiin 2007, joka tekee tiivistä yhteistyötä Möhkön kyläyhdistyksen ja Möhkön teatterin kanssa. Möhkön v aloittaneen kesäteatterin paikallishistoriatrilogiassa vuosien ylitettiin viimeisessä osassa katsojan raja. Möhkön alueen matkailutoiminta käynnistyy voimallisemmin aina toukokuun alusta, jolloin avataan mm. Petkeljärven Retkeilykeskus, Kahvila Manta ja Ruukkimuseo. Ruukkimuseossa vuosina on käynyt kaikkiaan henkeä (keskim henkeä/vuosi). Möhkön toimijat ovat hyödyntäneet erittäin tehokkaasti hankerahoitusta kohteen kehittämiseksi. Möhkössä on ollut vuosina yhteensä 14 eri EU hanketta (pääasiassa Leader rahoituksella) ja sen toimintaympäristössä myös muita kohdetta tukevia hankkeita kuten Museoviraston kunnostushankkeita ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen alueelle rakentama silta. Yhteensä EU -rahaa ja muuta kehittämisrahaa alueelle on käytetty matkailun kehittämiseen noin euroa näinä vuosina ja tämä summa ei sisällä vielä yritysten omia investointeja.

12 Möhkön Ruukin kävijämäärät (Ilomantsin Museosäätiö 2013)

13 Vetovoimatekijät Luonnonvetovoima: Koitajoki, Petkeljärven kansallispuisto, Ilomantsin muut keskeiset luontokohteet (Koitere, Koivusuo, Patvinsuo, Kesonsuo), Möhkönkosken virkistyskalastusalue, Möhkön arboretum. Kulttuurivetovoima: Elävä ruukkimuseo palveluineen ja Möhkön vaiheikas historia (näyttelyt ruukissa Raudan tie, Metsien Möhkö sekä Möhkö sodassa) lisäksi kulttuurihistorialliset teemanäyttelyt ja taidenäyttelyt kesäisin, Möhkön teatteri eli Ilomantsin näyttämökerho ja sen vetovoimaiset näytelmät, Venäjän rajan läheisyys, Talvijatkosodan taistelupaikat, jotka ovat ainoita tosia tapahtumapaikkoja Suomessa, vanha asuntoproomu Möhkön Manta joen rannassa. Majoitus- ravitsemus ja liikennepalvelut: Möhkön Rajakartano käynnistyi v (huoneistohotellimajoitus 22 hengelle, kokoustilat 20 hengelle), jolla myös oheispalveluja (mm. tilauspohjaiset ravitsemuspalvelut 40 hengelle, savusauna ja lemmenkylvetys saunomisohjelma), Petkeljärven Retkeilykeskus (ruokailu, kahvila- ja ravintolatoiminta, välinevuokraus, saunominen sekä kesäaikaiset majoitustilat 48 hengelle) ja sen yhteydessä leirintäalue peruspalveluineen, Möhkön Karhumajat keskellä kylää (mökkimajoitus ja ravitsemuspalvelut), Kuuksenkaari (majoitus- ja juhlatila), Mantan majatalo (avattu ent. koululle 2010, majoitus ja pitopalvelut. Möhkön Puttiikki ja serviisi, avattu entiselle koululle 2012, kesäkauppa, kahvila.

14 Vetovoimatekijät Ohjelmapalvelut ja tapahtumat: Rajakartanon ohjelmapalvelut, Kaisa Guide (opastetut retket, tulkkaus), Mantan räätälöidyt luontopalvelut (mm. Koitajoen lauttaristeilyt, opastetut erä- ja vaellusretket), tapahtumia kylällä ovat mm. Kansainvälinen museopäivä toukokuussa, kesäkuun luonto-ohjelmaviikko, Sepän työnäytökset, Juhannusyön vaellus, Möhkön rantakalailta elokuussa, elokokko tanssit ennen koulujen alkua, syyskuun Valon yö tapahtuma, Ruukin vanhan ajan joulu ja uusi vuosi. Lintutorni Koitajoen varressa. Möhkön Vappujuhlat, Mantan Äitienpäivälounas, Euroopan kansallispuistopäivä, Juhannusjuhlat, Akkojen Vappaa, Möhkön kuutamokirkko.

15 Tuotetarjonta Kärkituotteet (erottautumistekijät): Möhkön Ruukin alue (pinta-ala on 10 ha). Päärakennus eli Pytinki, sepän paja, masuunit eli malmin sulatusuunit, kanava, arboretum eli puulajipuisto, Lemmenpolku sekä Lotinankosken silta. Savottakahvila Manta (vanha laiva), juhlalava, kesäteatteri sekä Möhkön lomakylä. Petkeljärven kansallispuisto ja EUn itäisin piste Möhkön Ruukkipäivä ja Möhkön Joulutapahtuma. Kehittyvät kärkituotteet: Sotaan liittyvät tuotteet, monipuolisesti rajaseutuun liittyvät luontoretkeilytuotteet. Erityisosaamisalueet: Ruukkitoiminta, Idän luonto- ja kulttuurileirikoulut. Mantan luontopalvelujen esteettömät palvelut. Perusta: Ilomantsin vetovoima yleensä matkailukuntana (mm. Pogostan hiihto, ortodoksinen kulttuuri ja sen tapahtumat, Hermannin Viinitila, Parppeinpirtti. Ilomantsin luonnonsuojelukohteet. Ydin alueen kulttuuri- (kulttuurihistoria) ja luontoyhdistelmässä.

16 Tuotekysyntä (asiakkaat) Vuonna 2009 Ruukkimuseossa kävi noin 4000 henkilöä ja Möhkön Mantassa n kävijää Petkeljärvellä käy vuosittain kävijää. Kotimaiset: Tulevat pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomen lääneistä, Pohjois-Karjalan maakunnasta ja muualta Itä-Suomesta. Kävijöistä lähes 60% on Möhkössä ensimmäistä kertaa, mutta paikalla on myös vahva kanta-asiakaskunta. Keski-iältään kävijät ovat vanhempaa väkeä (> 50), joilla on lapset mukana. Ulkomaiset; Möhkössä käy myös jonkun verran ulkomaisia asiakkaita, mutta tieto heistä on vajavaista. Osa heistä on ulkosuomalaisia eli kotoisin Suomesta, mutta asuvat ulkomailla. (Liimatainen 2010)

17 Tuotemyynti Tieto Möhköstä matkailukohteena saadaan pääasiassa esitteistä, lehtiilmoituksista, internetistä (etenkin ulkomaiset asiakkaat) sekä viidakkorummun kautta. Jakelu pääasiassa suoramarkkinoinnin avulla, Karelia Expertin nettikauppa, sähköinen uutiskirje käytössä, sosiaalisessa mediassa yhdessä Ilomantsin Näyttämökerhon kanssa. Möhkön Matkailuyhdistyksen puhelin myynnin suoranumerona. Aktiivinen Möhkön yritysten myyjä Möhkön Manta oman myynnin lisäksi. Vähemmän matkanjärjestäjämyyntiä, mutta bussifirmat hyviä myyjiä. Suuri osa suomalaisista rymistä tulee suoraan. (Liimatainen 2010)

18 Matkailukonsepti - vahvuudet Taustalla pitkä taloushistoria, jolloin ns. polkuriippuvuus suotuisa kylän kehitykelle (on ollut aina uusiutuvat ja kehittyvä). Kylällä hyvä yhteishenki ja tahto toimia oman kylän ja matkailun kehittämisen eteen (pieni, mutta pippurinen kyläyhteisö). Pieni kylä- ja yrittäjäyhteisö on organisoitunut yhteisen asian taakse. Kanta-asiakkaita kohtuullisen paljon asiakkaista (Möhköön on oltu tyytyväisiä). Joustava konsepti (perheistä individualisteille) löytyy palvelutarjontaa. Möhkö nimeä on poikkeuksellinen ja mielenkiintoa herättävä ( tuonne on päästävä ainakin kerran fiilis ), josta voi tulla brändinimi. 10 vuotta kasattua konseptia ja sen perusteet alkavat olla kunnossa.

19 Matkailukonsepti - heikkoudet Kohteen heikko saavutettavuus (myös huonot opasteet). Kohteen tunnettavuus vielä laajemmin heikohko (markkinoinnissa vielä parannettavaa). Pysyvät kauppapalvelut puuttuvat (kesäkauppa on). Ryhmämatkailuun kohteena majoitustilojen kapasiteetti rajallinen. Matkailukysynnän sesonkiluoteisuus. Riittääkö kohteen vetovoima, palvelutaso, brändi ja logistiikka kestävään kilpailukykyyn kun syntyy uusia kylämatkailukohteita ympäri Suomea. Kiristyvä kilpailu asettaa jatkuvia paineita uusiutumiselle, mutta miten kylä- ja matkailutoimijoiden taloudelliset ja henkiset resurssit riittävät siihen pitkällä aikajänteellä? Myyntitoiminta ja jakeluketju (kuten niin monilla muillakin yritysryhmillä ja yrittäjillä voisi olla paljon vahvempi). Miten löytää kohderyhmät ja järjestää tehokas myyntitoiminta. (Liimatainen 2010)

20 Matkailukonsepti - uhkat Perustuotteisto on kunnossa, mutta miten saadaan järjestettyä tehokas markkinointi- ja myyntoiminta hankkeiden jälkeen? Miten riittää energia kylä- sekä matkailutoimijoilla yhteiseen kehittämistyöhön jo läpikäydyn pitkähkön kehittämisen alkuvaiheen jälkeen kun toiminta on jo suhteellisen vakiintuntta? Matkailun kehittäminen, mm. viipymän pidentäminen, vaatii aina taloudellisia investointeja ja onko niitä riittävästi, jos halutaan kehittää matkailua jatkossakin. Perusinfrastruktuurin puutteet (mm. teiden kunto, joista Petkeljärven tien kunnostus on tulossa lähiaikoina, laaja-kaistayhteydet, jotka tulevat myös parin vuoden sisällä). Ruukkimuseoalueen vetovoiman säilyttäminen jatkossakin. Mikä on Ilomantsin maaseudun tulevaisuus? Jatkuuko kunnan resurssien niukkeneminen, toimintojen keskittäminen ja yleensä maaseutualueiden taantuminen, jolloin Möhkön suhteellisen asema kehittämistoiminnassa saattaa heiketä. Mahdollinen kuntaliitos on myös yksi uhkista.

21 Kilpailukyvyn osatekijät Luonnonympäristö ja valtakunnan rajan itäinen eksotiikka. Omaleimainen Suomen itäisin erämaaruukki, jonka toiminta liittynyt järvimalmin hyödyntämiseen. Matkailun kehittämistoiminta on jo vakiintunutta. Riittävä peruspohja matkailun palveluyrityksiä. Sijainnin omaleimaisuus Suomen idässä ( etäisyyden eksotiikka ja juurtuminen persoonalliseen paikallishistoriaan sekä kulttuuriin. Kylämäinen ja vieraanvarainen ilmapiiri sekä ystävällinen henkilökohtainen palvelu (möhköläiset ihmisinä). Kulttuurilla vahva sija kylä- ja matkailun kehityksessä. Möhkö on itsensä näköinen, ei suurellinen ja meluisa, vaan rauhaa huokuva ja intiimi. Möhkö brändi jo melko vahvana olemassa (mieleenpainuva nimi). Möhkö myös olennainen osa Ilomantsin matkailubrändiä.

22 Matkailukonsepti - potentiaali Nykyisten vahvuuksien vahvistaminen ja tuotteiden pitäminen kunnossa. Möhkö toiminnan jatkaminen pidemmälle syksyyn. Talvituotteiden kehitys. Rajan ylitykset. Historian harrastajat ja luontomatkailijat. Hiljaisuusmatkailu rajan pinnassa. Kaukana kaikesta retriitit. EU markkinointi. Pohjoisen Euroopan itäisin piste Venäjän Karhun kainalossa. Liittyminen laajempiin eurooppalaisiin kylämatkailuverkostoihin. Teemallisuuden vahvistaminen (luonto, ruukki ja raja) ja mahdolliset uudet yllättävät yhdistelmät. Yhteisöllisen median hyödyntäminen markkinoinnissa. Uudet sähköiset jakelutiet (osa hyvää varausjärjestelmää). Laajempi tuotekehitys- ja markkinointiyhteistyö (esim. Idän Taiga yhdistys Kainuussa). (Liimatainen 2010)

23 Visio Möhköstä Möhkö ruukkeineen on yksi Pohjois-Karjalan merkittävimmistä kulttuurimatkailukohteista. Möhkön ruukkimuseo on korkeatasoinen, toiminnallinen ja tunnettu museo. Möhkön alueen yrittäjät ja muut toimijat toimivat yhteistyössä käyttäen hyväkseen seudun rikasta kulttuuriperintöä. Möhkön kylä on elävä ja viihtyisä asuinympäristö. (Ilomantsin Museosäätiö 2013)

24 Matkailukonsepti Möhkö on hyvin sympaattinen, pieni ja itäinen valtakunnanrajakylä, jossa kilpailuetua on haettu Vuonislahden tapaan valjastamalla niukat resurssit kyläyhteisön ja yritystoimijoiden hyvässä yhteistyössä yhteisen kehittämistavoitteen taakse. Arvoketjut ovat kylän sisäisesti lyhyitä ja hyvin hallittavissa tiiviin sosiaalisen kanssakäymisen kautta. Kylä- ja matkailutoimijat pystyvät näin tuottamaan käytettävissä olevilla suhteellisen niukoilla resursseilla parhaita mahdollisia palveluja houkuttelevan arvon tuottamiseksi potentiaalisille asiakkaille. Kylän matkailun olemassaolo ei perustu puhtaaseen hintakilpailuun, ei markkinoinnin ylivoimaan, muita erityisesti parempaan tietotaitoon (muuhun kuin paikallisten olosuhteiden ja museotoiminnan) tai johonkin muuhun taloustieteissä perinteiseksi katsottuihin kilpailutekijöihin, vaan sellaiseen intuitiiviseen ihmisläheiseen palveluun ja ystävällisyyteen, joka näkyy palvelusisällöissä aitoutena ja myönteisenä yhteisöllisyytenä. Siksi se asiakas tuntee saavansa jotain erikoista arvoa ja palaa myös tarpeen mukaan takaisin haistelemaan Möhkön ilmapiiriä sekä kuluttamaan kohteen palveluja riippumatta siitä, että matka on pitkä ja palvelut osin puutteellisia.

25 Matkailukonsepti Mitään ylivoimaista kilpailuetua Möhköllä ei ole kun sitä tarkastellaan Suomen tai maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Matkailun kehittämistä edistää se, että kylän matkailuyrityksillä on jo jonkin verran kanta-asiakkaita ja kylällä sellaisia ystäviä ja kumppaneita, jotka suosittelevat sitä tai muuten haluavat edistää sen elinvoimaisena säilymistä. Kylällä on olemassa uutta kehittyvää matkailupotentiaalia, mutta matkailutoiminta kaiken kaikkiaan on kylän toimintaympäristössä vasta sen verran nuorta, että on enemmän keskityttävä olemassa olevan tarjonnan ylläpitämiseen. Ruukki- ja kyläkulttuuriin sekä luontomatkailuun perustuvalla kylämatkailukonseptilla on potentiaalia kehittyä edelleen tunnetummaksi brändiksi, mutta toisaalta samaan aikaan kehittyvät vastaavat kylämatkailu(luonto- ja kulttuuri)kohteet, joka edellyttäisi uusia investointeja, satsauksia osaamiseen, myynti- ja markkinointitoiminnan kehittämiseen jne. Onko kylän asukkailla ja sen matkailuyrittäjillä jatkuvan kehittämisen prosessimyllyn pyörittämiseen taloudellisia resursseja, fyysistä ja henkistä voimaa sekä löytyykö tähän tukea myös muilta alueen toimijoilta kuten esimerkiksi Ilomantsin kunnalta. Tämä haaste on hyvä tunnistaa ja jos tahtoa sekä resursseja löytyy, jatkettava vahvasti sekä entistä osaavammin sekä innovatiivisemmin persoonallisen luontoon ja kulttuuriin tukeutuvan kylämatkailun kehittämisen tiellä.

26 Suomen ruukkeja Matkailutarjonnassa kilpailevia eteläsuomalaisia ruukkeja. (MTV )

27 Johtopäätökset Möhkö Möhkössä yhdistyvät toisiinsa kylä-, luonto-, kulttuuri- ja maaseutumatkailu sekä kylän kehittäminen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Matkailun elinkeinolliset ja työllistävät vaikutukset ulottuvat koko kylän kehittämiseen ja päinvastoin. Matkailun kokonaiskonsepti koostuu useista toisiinsa kytkeytyvistä pienistä palveluista, joita paikalliset yrittäjät ja yhdistystoimijat yhdessä tuottavat sekä markkinoivat. Kyse on tiheästä, palapelin palasia yhteen sitovasta, sosiaalisesta (yhteisöllisestä) verkostosta, jonka takatuuppareita ovat vanhat jo toimivat ei-matkailulliset yhdistykset ja toisaalta uudempi matkailuyhdistys. Vaikka kyseessä on verkosto, se tarvitsee jonkun kokoavan paikan fokuksekseen (paikallisen matkailukohteen), jonne investoinnit pääasiassa kohdistuvat ja jonka ympärille brändi rakentuu. Möhkön kohdalla se on vanhan Ruukin miljöö, joka on koko kylän matkailun sielu miljöineen ja palveluineen hienolla paikalla Koitajoen kosken äärellä, jonne myös kesäteatteri, Möhkön Manta ja osa matkailuyritysten palveluista sijoittuu.

Möhkö-Petkeljärvi-opas palvelut tapahtumat kohteet

Möhkö-Petkeljärvi-opas palvelut tapahtumat kohteet Möhkö-Petkeljärvi-opas palvelut tapahtumat kohteet Sisältö Tervetuloa vieraaksemme Möhköön ja Petkeljärvelle!... 3 Möhkössä ja Petkeljärvellä tapahtuu 2012... 4 Möhkön ruukki...8 Möhkön Manta... 10 Mantan

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS

SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS HANKESUUNNITELMA BUDJETTI SOTAHISTORIAN HYÖDYNTÄMINEN MATKAILUSSA -ESISELVITYS TIIVISTELMÄ Tausta Pohjois-Karjalassa on tehty ansiokasta työtä sotahistoriallisten kohteiden kunnostamiseksi ja kehittämiseksi.

Lisätiedot

Sisältö Möhkö Petkeljärvi Näkemistä ja kokemista itäisimmässä Suomessa 4-7 8-9 10-11 12-13 14-15 16-17 18-19 20-21 22-23 24-25 2015

Sisältö Möhkö Petkeljärvi Näkemistä ja kokemista itäisimmässä Suomessa 4-7 8-9 10-11 12-13 14-15 16-17 18-19 20-21 22-23 24-25 2015 1 Sisältö Tervetuloa! 3 Tapahtumakalenteri 2015 4-7 Möhkön ruukki 8-9 Möhkön Manta ja Mantan Majatalo 10-11 Möhkön Rajakartano 12-13 Petkeljärven Retkeilykeskus 14-15 Möhkön kylän aluekartta 16-17 Möhkön

Lisätiedot

ilomantsi Möhkö-Petkeljärvi-opas palvelut tapahtumat kohteet Möhkön Matkailuyhdistys ry +358 45 3403920 mohko.info@luukku.com www.mohko.

ilomantsi Möhkö-Petkeljärvi-opas palvelut tapahtumat kohteet Möhkön Matkailuyhdistys ry +358 45 3403920 mohko.info@luukku.com www.mohko. 2014 ilomantsi Möhkö-Petkeljärvi-opas palvelut tapahtumat kohteet Möhkön Matkailuyhdistys ry +358 45 3403920 mohko.info@luukku.com www.mohko.net 2 3 Sisältö Tervetuloa! 3 Tapahtumakalenteri 2014 4-7 Möhkön

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun koulutusohjelma Sirpa Liimatainen MÖHKÖN KYLÄMATKAILUN ASIAKASSELVITYS Opinnäytetyö Maaliskuu 2010 OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu 2010 Matkailun koulutusohjelma Länsikatu

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta

Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta Kalastusmatkailun merkitys ja tulevaisuus Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta Kalastuslain 2012 - - 2014 henki ratkaisee Vaikuttavuusulottuvuudet 1. Taloudelliset 2. Tiedolliset

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Kulttuurikulkijan Ilomantsi

Kulttuurikulkijan Ilomantsi Karjalaisella vieraanvaraisuudella Kulttuurikulkijan Ilomantsi 2013-14 Tänne olen tullut, saapunut Suomen itäisimpään kolkkaan. Ennakkoluulottomasti lähden liikkeelle: olen täällä runonlaulun tunnelmissa,

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

Möhkö KYLÄMATKAILURAPORTTI

Möhkö KYLÄMATKAILURAPORTTI Möhkö KYLÄMATKAILURAPORTTI 2014 Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen valtakunnallinen koordinaatiohanke on Lomalaidun Ry:n hallinnoima, ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama kehittämishanke,

Lisätiedot

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle?

Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? TIEDOTE 26.08.2013 Saimaa maailmanperintökohteeksi ja matkailu kansainväliselle kasvu-uralle? - Mikä ihana matka, mikä jumalainen järviluonto, yksi maailman ihmeistä, ylistivät kansainväliset höyrylaivamatkailijat

Lisätiedot

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Eeva Snellman: Jätkän tie ja Aalto-reitin esittely 1 EU -

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat

Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Vetovoimatekijöiden analyysi Matkailukohteiden toimintaympäristö Tuotetarjonta ja kysyntä Kilpailukyvyn osatekijät Kokonaiskilpailukyky (matkailukonseptin analyysi)

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Vuoden luontokuva 2007 on tehnyt suurpetomatkailua tunnetuksi ja herättänyt ihmetystä susien ja karhujen välisestä käyttäytymisestä myös ulkomailla Aloittaessani

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa?

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Suomenlinna 19.11. 2007 Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Risto Seppälä Suomen metsäsektorin tähänastiset kulmakivet Tuotteiden kysynnän kasvu lähimarkkinoilla

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Kasvun eväät pe 9.1.2015

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Kasvun eväät pe 9.1.2015 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Kasvun eväät pe Kasvun eväät OHJELMA 8:30 Aamukahvi 8:45 Tervetuloa Kirjakkalaan! Risto ja Eeva Elo 9:00 Benchmarkauksen oppeja mitä kehitettävää? Riikka

Lisätiedot

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi Faktaa Peräseinäjoki on entinen kunta, nykyään osa Seinäjoen Kaupunkia Asukkaita kokoa kylällä on n 3500 Matkailu keskittynyt kirkonkylälle, jossa Kalajärven virkistysalue eri toimijoineen ja mm Siirtolaisuus

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Sivusto avattiin 11.4. Monipuolinen ja laaja yritysnäkyvyys Sivusto avattiin 11.4. Varaamo eri tuoteryhmille; esim.

Lisätiedot

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta

Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Syvänniemen kylä Kuttajärveltä katsottuna Syvänniemen kylä kylätoimintaa jo 30 vuotta Vahva, monipuolinen teollinen historia (1868-1932), pitkä hiipumisen ja hiljaiselon aika sekä uudelleen syntyminen

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto

Lisätiedot

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti Vuoden 2002 Kylä Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti OSUUSKUNTA VUONIS VUONISLAHDEN KYLÄSEURA RY KYLÄMATKAILUN RAAMIT Yhteistoimintaa Verkottumista

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki Vuohimäen alue Savonlinnan kaupunki Uimaranta Ryhmäpuutarha Vuohimäki Leirintäalue Kahvila-ravintola Ratsastustalli Page 2 Vuohimäki Page 3 Vuohimäen nykytilanne Alueen etäisyys Savonlinnan Kauppatorilta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2013

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2013 Soluku-luontolomat vuonna 2013 Soluku Erityisryhmien sosiaalinen luontolomatoiminta 2013 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (lyhennys Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla

Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Laajakaista kaikille -hankkeen vaikutukset maaseudulla Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu -seminaari 3.6.2009 Maakuntasuunnittelija Eeva Polvi Etelä-Savon maakuntaliitto Valtioneuvoston kaksiosainen periaatepäätös

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012)

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) Cursor Oy Jouko Luode 1.10.2012 1 E18-infotilaisuus 13.6.2012 E18-kasvukäytävä ohittamaton mahdollisuus yrittäjälle! Infotilaisuus yrittäjille

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Case: SaimaaHoliday. Niina Vaaksala Ohjelmapalvelut ja majoitus

Case: SaimaaHoliday. Niina Vaaksala Ohjelmapalvelut ja majoitus Case: SaimaaHoliday Niina Vaaksala Ohjelmapalvelut ja majoitus SaimaaHoliday 8 jäsenyritystä Toimipisteitä Savonlinnassa, Oravissa, Rantasalmella ja Kolovedellä SaimaaHoliday yritysten toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen 29.10.2009

Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen. Johanna Hietanen 29.10.2009 Case: Peräseinäjoen kylämatkailun kehittäminen Johanna Hietanen 29.10.2009 Kylämatkailuhanke Peräseinäjoella Seinäjoen Matkailuyrittäjät ry hallinnoi Osa valtakunnallista kylämatkailun kehittämishanketta

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot