Kohti #sote-tieto #tietojohtaminen #yhteistyö #verkostojohtaminen

Transkriptio

1 Kohti #sote-tieto #tietojohtaminen #yhteistyö #verkostojohtaminen Mitä se voisi tarkoittaa Uudellamaalla keväällä 2019 Maakuntahallitus Markus Sovala, muutosjohtaja Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja

2 Näin eteenpäin keväällä 2019 Eri maakunnissa kehitys tullee eriytymään: yliopistosairaalamaakunnissa tilanne auki, pienemmissä maakunnissa syntymässä uusia hyvinvointikuntayhtymiä, olemassa olevat vaikeuksissa. Valtakunnallisesti haasteena on suitsia maakuntien eriytyvää kehitystä ja kilpavarustelun riskiä sekä turvata käynnissä olevat (ICT)-kehityshankkeet keväällä 2019 sekä varmistaa että niitä voidaan hyödyntää kun seuraavalla hallituskaudella. Ministeriöiden virkamiehet käyvät keskusteluja toimitusministeristön ja eduskuntaryhmien kanssa jatkosta. Useat puoluejohtajat ilmoittaneet kantanaan että valmisteluja tulisi jatkaa maakunnissa ja valtakunnallisesti. Uusia ministeriöiden linjauksia odotettavissa vielä lähipäivinä/viikkoina. VM todennut, että hallittua alasajoa voidaan jatkaa alkusyksystä. Kaikissa oloissa Uusimaa2019-hanke jatkuu ainakin kesäkuuhun 2019, johon mennessä toivottavasti saadaan tieto seuraavan hallituksen suunnitelmista. Hankkeen talous on turvattu kesään 2019 saakka vaikka valtion 2019 talousarvion rahoitusta ei saataisikaan käyttöön. Työsuhteita on jatkettu 6/2019 saakka. Rahoituksen selvittyä arvioidaan miten ja missä laajuudessa hanke voi jatkua loppuvuonna.

3 Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Sosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Sote-keskus/TK Suun terveydenhuolto/hammashoitola Asumispalvelut Kotona annettavat palvelut Kuntoutuspalvelut HUS/erikoissairaanhoito sis. ensihoito ja päivystyspalvelut Keskitetyt sosiaalipalvelut, lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut, vammaispalvelut, maahanmuutto-palvelut Ei organisatorisia muutoksia ainakaan ennen v. 2023? Palvelujen järjestäminen Sotejärjestämistoimint o Strategiset asiantuntijatehtävät Yhteiset palvelut ja johdon tuki Asiakkuuksien omistajuudet ja järjestäminen Elinvoimatoimint o Maakuntapolitiikka / kehittämispalvelut* Kasvupalvelut* Maatalouspalvelut* Rahoituspalvelut* Turvallisuustoimint o Pelastuspalvelujen järjestäminen* Valmius ja varautuminen, yhteistyö* Maakunnan henkilöstö-, tieto-, tilaturvallisuus* Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen* Konsernipalvelut ja johdon tuki Talous* Hallinto* HR* Tietopalvelut* Strategia ja kehittäminen Omistajaohjaus* Viestintä ja osallisuus* Palvelujen tuottaminen Jää kunnille ja kuntayhtymille ainakin 2023 Sote-liikelaitos Neuvonta, ohjaus ja palvelutarpeen arvio, sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lapset, nuoret, lapsiperheet Työikäiset Ikäihmiset Alueorganisaatio Kliiniset tukipalvelut, talous- ja henkilöstöpalvelut ja TKIO Alueorganisaatio Alueorganisaatio Keskitetysti johdetut palvelut YTA-toiminta ja OT keskustoiminta Pelastus -laitosliikelaito s Ympärist ö- terveyden -huoltoliikelaitos Lomituspalveluje n liikelaitos Oy Työterveys Inhouse Oy Työterveys Outhouse Oy Tytär- ja osakkuusyhtiöt Maakuntien tilakeskus Oy HUS-Kiinteistöt Oy Hyksin kliiniset palvelut Oy Uudenmaan Vammaispalvelut Oy Oy Apotti Ab Hyks-Instituutti Oy Uudenmaan sairaalapesula Oy Orton Oy Vimana Oy Tukipalvelut Maakunnan tukipalvelukeskukset Talous- ja henkilöstöhallinto ICT-palvelut Hankintapalvelut Logistiikkapalvelut Muut keskitetyt tukipalvelut

4 Haetaan synergioita verkostomaisella yhteistyöllä #PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT #MITTAAMINEN #DASHBOARD #T.K.I.O #TIETO #TIETOJOHTAMINEN #VAATIVAT SO-PALVELUT #TIETOJÄRJESTELMÄT #HOITO/PALVELUPOLUT #MONITUOTTAJAMALLIN OHJAAMINEN #ASIAKKUUSKRITEERIT #INFORMAATIO-OHJAUS #YHTEISTYÖVERKOSTOT

5 Tietojohtaminen ja palveluiden sisällöllinen parantaminen: Kevään kärkiprojektit Tietojohtaminen, tiedolla johtaminen ja tietojärjestelmät 1. Tietojohtaminen, tiedolla johtaminen, tietoallas ja analytiikkajärjestelmät, jotka mahdollistavat ylikunnallisen tietojohtamisen, tiedolla johtamisen ja tiedolla ohjaamisen tulevaisuuden analytiikkaa, ennustemalleja ja tekoälyratkaisuja hyödyntäen 2. Ylikunnallinen toimitiloja koskeva tietokanta, ylikunnallinen toimitilajohtaminen 3. Palvelu- ja yhteystietojen ylikunnallinen hallinta Palvelujen integraatio, yhtenäiset toimintamallit (parhaat käytännöt) palveluntuotannossa 1. Palveluketjut, yhdyspinnat kuntien kanssa sekä palvelukuvausten yhdenmukaistaminen 2. Sujuva yhdyspinta asiakkaalle toimialojen välillä (siv-sote, sote-kasvupalvelut) 3. Yhtenäisiä toimintamalleja palvelutuotannon tueksi koko maakunnan alueella: mielenterveys- ja päihdepalvelut; ikääntyneiden palvelut; lastensuojelun sijaishuolto; sote-keskus; ensihoito-, päivystys-, sairaala- ja kuntoutuspalvelut; suun terveydenhuolto Tuottajaohjauksen välineet 1. Monituottajamallin yhtenäinen ohjaus 2. Ennakoivat palvelutuotantotavan arvioinnit (make or buy -verkosto) 3. Erikoissairaanhoidon ohjauksen pilotointi 4. Valvontayhteistyön lisääminen Asiakaskokemuksen parantaminen, asiakaslähtöisyys 1. Kuntien palveluseteliverkosto, palveluseteliehdot ja korvausmalli kuntien terveyskeskuspalveluihin 2. Toimivat, asiakaslähtöiset ja ohjaavat verkkopalvelut: asiakkaat saavat nykyistä helpommin tietoa palveluista ja omaan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista 3. Potilasneuvonta ja -ohjaus Uusimaa2019-hanke ylikunnallisena kehittämisen alustana, olemassa olevia yhteistyörakenteita hyödyntäen TKI 1. TKI-kumppanuuksien vahvistuminen, alueellisen kehittämistoiminnan tiivistyminen ja integroituminen, ruotsinkielisen TKI-toiminnan kansallisen yhteistyön tiivistyminen 2. Elinvoimaohjelma 3. Paremmat valmiudet uuden EU-ohjelmakauden hyödyntämiseen 5

6 Linjausesitys 1/2 Valtakunnallisesti on tarve yhtenäistää eri puolilla maata syntyviä ratkaisuja ja koota kehittämistä yhteisen, valtion rahoittaman sateenvarjohankkeen alle. Kiireellisinä tehtävinä on: koota Uudenmaan valmistelussa saavutetut tulokset jatkohyödyntämisen pohjaksi ja viestiä niistä turvata tarpeellisin osin käynnissä olevien ICT- ja tietojohtamishankkeiden jatko mm. suurten kaupunkien esittämällä tavalla löytää tapoja sote-palveluiden järjestämisen kehittämiseksi vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden, asiakastyytyväisyyden (ml. aidon valinnanvapauden edistäminen). Keskeistä on integraatio ja perustason palveluiden vahvistaminen asiakaslähtöisesti. Maakuntavaltuustossa linjauksen mukaisesti Uudellamaalla ei ole syytä nopeisiin reaktioihin. Ministeriöiden kannanotot tarkentuvat lähiviikkoina ja vaalien jälkeen käsitys seuraavan hallituksen linjasta alkaa asteittain selkiintyä.

7 Linjausesitys 2/2 Uusimaa2019 hanke keskittyy keväällä 2019 organisaatiomuutoksiin tähdänneen valmistelun hallittuun alasajoon sekä valmistelussa syntyneiden organisaatioriippumattomien tuloksien jalostamiseen nopeasti hyödynnettävään muotoon. Uusimaa2019 ICT- ja yleishankkeen tulokset voidaan luovuttaa Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sekä erikseen sovittaessa muun julkisen hallinnon käyttöön vastikkeetta. Maakuntahallitus kehottaa Uusimaa2019-hanketta selvittämään edellytykset, että Uudenmaanliitto jatkaisi: Uudenmaan alueen T&K&I- ekosysteemin ja elinvoiman (ml. rahoitusinstrumentit) kehittämisalustana sote-palvelujärjestämisen ja tuottajaohjauksen (ml. valinnanvapaus) tietojohtamisen tietopohjan sekä välineiden kehittämistä kunnissa ja kuntayhtymissä hyödynnettäväksi osana selvityksiä on tunnusteltava voitaisiinko tällaiselle toiminnalle saada valtion rahoitusta.

8 TAUSTA-AINEISTOA SUUNNITELLUISTA VALMISTELUKOKONAISUUKSISTA Tietojohtaminen, tiedolla johtaminen ja tietojärjestelmät

9 Tietojohtaminen Saavutettava lisäarvo: Uudenmaan (kuntien ja kuntayhtymien) johtamisen, ohjauksen ja valvonnan tueksi tuotettava kattava, ajantasainen ja luotettava tietopohja, tiedonhallinta, tietoprosessit ja tiedolla johtaminen Kuka hyötyy: Asiakas, kunnat, kuntayhtymät, VM, STM, THL, palvelun järjestäjä ja -tuotanto Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat, kuntayhtymät, Vimana, SoteDigi, THL, Kela, johto, esimiehet, työntekijät ja ICT Tietojohtamisen kehittämisen ja ICT yhteistyön avulla tietojohtaminen, tiedolla johtaminen ja tiedolla ohjaaminen ovat mahdollisia. Esimerkkejä onnistumisesta: Luotettava ja ajantasainen tieto eri toimijoiden käytössä Toiminnan muutostarpeet havaitaan ajoissa Mahdollistaa johdon työpöydän näkymien ja erilaisten mittareiden hyödyntämisen Kirjaamiseen ja raportointiin kuluva aika vähenee, resursseja vapautuu Kunnissa viranomaisraportointi valtakunnallisille toimijoille selkiytyy Uudenmaan (kunnilla ja kuntayhtymillä) on ajantasainen ja luotettava tieto, jonka perusteella pystytään täyttämään lakisääteiset tehtävät, johtamaan toimintaa sekä seuraamaan väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä ohjaamaan ja valvomaan koko palvelutuotantoa. Tieto pohjautuu yhdessä luotuun laajaan tietopohjaan, joka mahdollistaa tulevaisuuden uudenlaisen analytiikan, ennustemallit ja tekoälyratkaisut. Kehittämiskohteet: 1) Asiakasryhmät ja palvelutarpeet, esim. asiakassegmenttien tunnistaminen tietoon perustuen 2) Palvelutarjonta ja tuotanto, esim. palveluiden yhteismitallinen luokittelu ja tuotteistuksen tietomallit 3) Palvelujen laadun varmistaminen ja ohjaaminen, esim. palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus 4) Palveluiden vaikuttavuus ja väestötason hyvinvointi, esim. raportointi (valtakunnallisen) ohjauksen tarpeisiin

10 Valmistelukokonaisuus: Tietoallas ja tietovarastointi Saavutettava lisäarvo: Ratkaisukokonaisuudella tuetaan maakunnan tehtävää palvelujen järjestäjänä sekä maakunnan tiedolla johtamisen kokonaisuutta. Kuka hyötyy: Kunnat, kuntayhtymät tai uudet yhteenliittymät Konsernin tiedolla johtamisen kokonaisuudessa on kaksi näkökulmaa: maakunta järjestäjänä ja maakunnan oma palvelutuotanto. Tietoallasratkaisu toimi perustana koko maakunnan tietojohtamisen ja tiedolla johtamisen kokonaisuudelle. Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kuntien ja kuntayhtymien konsernijohto, konsernin tukipalvelut ja kliiniset toiminnot Toteutettu maakunnan tietoallas-instanssi Lähdejärjestelmä integraatiosuunnittelutyö keskeisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien osalta Integraatiokerroksen suunnittelu BizTalk -ympäristö valmiina Integraatioiden rakentaminen ja testaaminen Looginen- tekninen- ja data-arkkitehtuuri kuvaukset valmiina

11 Raportointi ja analytiikka Saavutettava lisäarvo: Toteutetaan tietojohtamisen ICT-malli, jota voivat hyödyntää kaikki sidosryhmät Kuka hyötyy: Kunnat, kuntayhtymät tai uudet yhteenliittymät, tietojohtamisen tietoa keräävät tahot Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Johto, keskijohto, lähiesimiehet, valtionhallinto Tietojohtamisen ICT-mallin avulla maakunta tai sidosryhmät voivat jäsentää omaa tietojohtamisen kehittämistyötään. Toimintamalli, joka sisältää Tietojohtamisen ICT-tiekartan ja tarvittavat etenemistoimenpiteet tietotuotteeksi Kehittämispolun maakuntastrategiasta ICT-työpaketteihin Kehittämisen yhdistäminen maakuntien viitearkkitehtuuriin Kehittämisen yhdistäminen ydintoiminnan ja ICT:n välillä (malli) Tuotannonaikaisen tietotuotannon mallin

12 Maakunnan toimitilat Saavutettava lisäarvo: Yhtenäinen ja yhteismitallinen, toiminnallisesti luokiteltu tietokanta maakunnan tiloista mahdollistaa fyysisen palveluverkon suunnittelun yli kuntarajojen, tilankäytön parantamista ja siihen liittyen mm. integraation syventämistä tilaratkaisujen kautta, tilakustannusten optimointia sekä tarpeettomista tiloista luopumista. Investointien ohjaamista yli kuntarajojen. Kuka hyötyy: Palveluiden järjestäjä ja tuottaja, asukas ja asiakas Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat, kuntayhtymät, Maakuntien Tilakeskus Oy Maakunnan käyttöön tulee Optimaze-tilatietojärjestelmän pilottiversio kesällä Maakunnalla on silloin tarkat tiedot tilojen laajuudesta, laadusta, kustannuksista (vuokrista) sekä investoinneista rakennuksiin. Maakunta luokittelee tilat toiminnan perusteella Sijainti- ja tilatieto yhdistettynä tilojen toiminnalliseen tietoon ja demograafiseen tietoon mahdollistaa palveluverkon suunnittelun ja kehittämisen palvelualueittain Tilojen laatu- ja kustannustiedon perusteella maakunnan toimitilakantaa voidaan kehittää luopumalla tiloista, yhdistelemällä tiloja suuremmiksi kokonaisuuksiksi tai uusilla investoinneilla, jotka parantavat asiakaspalvelua ja tuottavuutta Palveluasumisen osalta kapasiteettia voidaan hyödyntää ja asuntojen käyttöastetta parantaa yli kuntarajojen Kehittyvän maakunnallisen palvelutoiminnan edellyttämä, optimaalinen toimitilaverkko yli kuntarajojen Jokaiselle tilalle oikea, samalla tavalla määritetty tilakustannus sijainnin, laadun ja laajuuden mukaisesti Keskitetyt palvelut, lähipalvelut ja kotiin vietävät palvelut tilallisesti kehitettyinä maakunnan palvelustrategian ja palvelulupauksen mukaisesti Tilajohtaminen ja palvelutoiminnan johtaminen siten, että maakunnan tilat ja palveluverkko pidetään jatkuvasti ja ennakoiden ajan tasalla, mahdollistaen hyvän asiakaspalvelun ja kilpailukyvyn Investointien ohjaus ja toteutus kustannustehokkaasti siten, että vanhentuneista ja epätarkoituksenmukaisista tiloista voidaan luopua. Yksittäistä kuntaa laajemmat resurssit tilajohtamiseen, kiinteistökannan ylläpitoon sekä investointien ohjaukseen.

13 Palvelujen integraatio, yhtenäiset toimintamallit (parhaat käytännöt) palveluntuotannossa

14 Palveluintegraatio: Palveluketjut, yhdyspinnat kuntien kanssa sekä palvelukuvausten yhdenmukaistaminen Saavutettava lisäarvo: Palvelujen laatu ja yhdenvertaisuus paranee, asiakaslähtöinen integraatio palvelujen ja toimijoiden välillä paranee, peruspalveluja vahvistetaan, toiminta tehostuu. Kuka hyötyy: Asukkaat ja kunnat Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat (sote ja sivi), HUS Asiakaslähtöisten palveluketjujen luominen Ilmiölähtöisyyden vahvistaminen palveluintegraation ja palvelujen vaikuttavuuden lisäämiseksi Sujuva yhdyspinta asiakkaalle soten ja sivistystoimen välillä Palveluketjut: Kevään 2019 aikana pilotoidaan asiakas- ja ilmiölähtöisiä palveluketjuja kuntien asiantuntijoiden kanssa sekä simuloidaan niitä palvelutuottajien ohjauskeinona. Tavoitteena vahvistaa kuntien perus- ja erityistason sekä esh:n yhteensovittamista asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Asiakasohjauksen yhteinen toimintamalli tukee palveluketjujen toimivuutta ja tuottajien ohjausta. Palveluketjujen ja asiakasohjauksen kehittäminen ovat myös YTA-palveluintegraation muutosohjelman painopistealueita. Yhdyspinnat: Sisote-yhteistyöryhmä (kuntien soten ja sivistystoimen edustajat) on perustettu. Sen tehtävänä on työstää toimivia yhteistyön malleja ja rakenteita hyödynnettäväksi kunnissa. Palvelukuvaukset: Yhdenmukaisten kuvausten tavoitteena on yhdenmukaistaa kuntien palvelutuotantoa ja parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta sekä helpottaa kuntien mahdollisuuksia yhteisiin kilpailutuksiin.

15 Ensihoidon sekä päivystys-, sairaala- ja kuntoutuspalveluiden integraatioprosessi Saavutettava lisäarvo: Palveluiden saatavuus, laatu ja yhdenvertaisuus paranevat, lisätään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota sekä tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, toiminnan tehostuminen Kuka hyötyy: Asiakkaat ja potilaat, kunnat ja kuntayhtymät, työntekijät Asiakas saa oikean hoidon, oikeaan aikaan. Asiakkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa riippumatta asuinkunnasta. Asiakkaan/potilaan kotoa kotiin hoitoprosessi on yhtenäinen koko Uudellamaalla Hoitoprosessi on suunniteltu asiakkaan/potilaan näkökulmasta, epätarkoituksenmukaiset päivystyskäynnit sekä osastohoito-jaksot vähenevät ja palveluita on saatavilla kotiin. Päivystyksen ja osastohoidon kierto nopeutuu ja työn kuormittavuus vähenee Kotiin vietävien palvelujen ja liikkuvien palvelujen osuuden lisääminen tuo kustannussäästöjä Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Valmisteluryhmistä mm. sote-keskus-, ikääntyneet, mielenterveys- ja päihdepalvelut, kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt 1. Uudenmaan maakunnan alueella yhtenäistetty toimintatapoja ja palvelukokonaisuuksia. 2. Kotoa kotiin palveluketjusta rakennetaan integroitu prosessi, jossa asiakas-/potilasnäkökulma on keskiössä. 3. Suurivolyymisten potilasryhmien hoitoprosessit standardisoitu, esimerkiksi geriatriset, monisairaat potilaat mielenterveys- ja päihdepotilaat 4. Kuntoutus integroidaan osaksi hoitoa jo hoitoprosessin varhaisessa vaiheessa 5. Digitaalisia palveluita hyödynnetään hoitoprosessin jokaisessa vaiheessa

16 Sote- ja kasvupalveluiden yhdyspinta ja yhteistyö Saavutettava lisäarvo: Palvelujen laatu ja saatavuus paranee, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja työllisyys paranee Kuka hyötyy: Paljon palveluja tarvitsevat yhteiset asiakkaat, kunnat ja kuntayhtymät Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat ja kuntayhtymät, TE-toimistot, Kela, järjestöt/kolmas sektori Palveluketjut ovat asiakaslähtöisiä Työttömien terveyspalvelut paranevat Vältetään päällekkäisyyksiä, asiakkaalla on yksi vastuutyöntekijä, resurssien tehokkaampi käyttö Kustannussäästöjen syntyminen Työttömyyden pitkittymistä ennaltaehkäistään Työllisyysaste nousee 1. Asiakaskohtaiset palvelupolut on mallinnettu ja käytössä (huomioiden asiakkaan tarpeet: terveyden-, sosiaalihuolto, TE-toimisto ja Kela) 2. Yhteinen malli käytössä asiakasohjaukseen koko Uudenmaan alueella. 3. Yhteinen malli käytössä asiakkaiden palvelutarpeen monialaiseen ja oikeaaikaiseen arviointiin. 4. Terveydenhuollon rooli mallinnettu erityisesti työkyvyn ja kuntoutuksen prosesseissa 5. Asiakkaan vastuutyöntekijä sovittu yhteisesti

17 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Saavutettava lisäarvo: Palveluiden saatavuus, laatu ja yhdenvertaisuus paranevat, ennaltaehkäisyyn ja peruspalveluihin panostetaan, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat, digitaalisia palveluita hyödynnetään paremmin, toiminta tehostuu Kuka hyötyy: Asiakas ja potilas, asiakkaan ja potilaan läheiset, kunnat ja kuntayhtymät Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy Valmisteluryhmistä mm. lanupe, ikäihmiset, päivystys ja ensihoito. TEpalvelut, järjestöt, ICT-palvelut, kunnat ja kuntayhtymät Asiakas saa apua oikea-aikaisesti peruspalveluissa, asiakkaan mitattu palvelutarve (sisällä Apotissa) määrittää tarjotun palvelun. Koko Uudellamaalla on tarjolla yhtenäisin kriteerein matalan kynnyksen palveluita, kohdennettuja määrämittaisia hoito-ohjelmia sekä palvelupaketteja asiakkaan läheisille ja lapsille. Asiakkaan opinto- ja työelämään sijoittumista edistetään osana mielenterveys- ja päihdepalveluita ja tuetaan osallistumista yhteiskuntaan Asiakas saa palvelua omalla äidinkielellä. 1.Toipumisorientaatio-viitekehys* käytössä koko Uudellamaalla 2.Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen ja laajentaminen 3. Hoito-ohjelmat määritelty elämänkaari -periaatteella 4. Palvelutaso määrittyy yhdenmukaisella palvelutarpeen arviolla 5.Kehitystehtävän mukainen opinto- ja työelämä sijoittumisen edistäminen otettu osaksi hoitoa 6.Ylisukupolvisuuden estävä ja muun läheistyön mallit ja palvelupaketit laadittu 7.Kielipalveluverkko laadittu ja toimintaperiaatteet sovittu *Toipumisorientaatio- viitekehys Asiakkaan tilanteen mitattu kokonaisarvio: Häiriön vaikeusaste + muutosvaihe +toipumispääoma (esim. koulutustausta, sosiaaliset verkostot)->tarjottu palvelu

18 Ikääntyneiden palvelut Saavutettava lisäarvo: Palveluiden saatavuus, laatu ja yhdenvertaisuus paranevat, hyvinvointi ja terveyserot kaventuvat, peruspalveluita vahvistetaan ja ennaltaehkäisyyn panostetaan, digitaalisia palveluita hyödynnetään paremmin, toiminta tehostuu, asiakkaiden osallisuus lisääntyy Kuka hyötyy: Asiakas ja asiakkaan läheiset, kunnat ja kuntayhtymät, työntekijät Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Valmisteluryhmistä päivystys ja ensihoito, sairaala, kuntoutus, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihde, kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt Asiakkaat saavat palveluita koko Uudellamaalla mahdollisimman yhtenäisin kriteerein ja sisällöin. Hyvinvointi ja terveyserot kaventuvat mm. nopean heikkoihin signaaleihin liittyvän reagoinnin (segmentointi), preventiivisen työotteen, riskitekijöiden tunnistamisen ja toimintakulttuurin suunnanmuutoksen vaikutuksesta. Kuntia tuetaan kärkihankkeessa tehdyn laajan yhteistyön ja valmistelun tulosten jalkauttamisessa. Maakunnallinen suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseksi toimii kuntien hyte -työn tukena Prosessit ovat tehokkaita ja yhdenmukaisia, työntekijöillä on selkeä työnkuva sekä vaadittava osaaminen. Henkilöstöresurssien joustava käyttö tukee henkilöstön jaksamista ja turvaa riittävät resurssit eripalveluissa. Digitaalisten palveluiden monipuolisempi ja laajempi käyttö mahdollistuu. Kuvaus lopputuotoksista ja halutusta muutoksesta: 1. Yhtenäiset palvelukuvaukset, myöntämis- ja toimintaperiaatteet laadittu käytettäväksi Uudenmaan kunnissa. Esim. kotikuntoutus, perhehoito ja omaishoito. 2. Yhtenäiset ohjeistukset, laatukriteerit ja valvonnan mallit käytössä koko Uudellamaalla. 3. Integraatiorajapintojen prosessien kuvaus 4. Asiakkaan palvelupolut ovat kuvattu ja käytössä. 5. Hyvien käytäntöjen ja mallien implementointi: Kaapo (yhteinen neuvonnan, ohjauksen ja palvelutarpeen arviointi) Henkilöstöresurssin yhteinen, joustava ja tarpeenmukainen käyttö eri palveluissa (lähialueella). Etähoito ja etäkuntoutus

19 Lastensuojelun sijaishuolto Saavutettava lisäarvo: Palvelujen laatu ja yhdenvertaisuus paranevat, toiminta tehostuu Kuka hyötyy: Asiakas ja asiakkaan perhe, kunnat ja kuntayhtymät, palveluntuottajat Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat ja kuntayhtymät, muut maakunnat Asiakkaat ovat yhdenvertaisessa asemassa riippumatta asuinkunnasta. Palveluntuottajat tietävät sijaishuoltoon tulevan lapsen tarpeista. Arviointikäytänteet sijaishuollon tarpeesta ovat yhtenäiset sekä laitoshoidossa että perhehoidossa. Uudellamaalla sijaitsevat sijaishuoltoyksiköiden käyttöasteet ovat korkeita. Resursseja säästyy ja laatu yhdenmukaistuu, kun palvelut kilpailutetaan maakuntana Kustannuskehitys pysyy maltillisena. 1. Lapsen sijaishuollon tarpeenarviointiin on luotu yhteinen arviointimalli 2. Uudenmaan maakuntaan on luotu keskitetty sijaishuollon asiakasohjauksen malli 3. Uudellamaalla sijaitsevat sijaishuoltoyksiköt ovat Uudenmaan kuntien yhteisessä käytössä 4. Perhehoidossa on käytössä Uudenmaan yhteinen sijaisperhepankki. 5. Sijaisperheille järjestetään yhteiset rekrytoinnit ja valmennukset 6. Lape-hankkeessa kuvatut ja pilotoidut yhteistyökäytännöt ovat käytössä maakunnallisesti 7. Sijaishuollon vaikuttavuuden arviointiin on valittu mittarit, joiden soveltuvuutta on kokeiltu. 8. On löydetty mittarit, joiden avulla sijaishuollon vaikuttavuutta pystytään mittaamaan

20 Sote-keskus (nyk. terveyskeskus) Saavutettava lisäarvo: Palveluiden saatavuus, saavutettavuus, laatu ja yhdenvertaisuus paranevat, ennaltaehkäisyyn panostaminen, peruspalveluiden vahvistaminen, asiakaskokemuksen paraneminen Kuka hyötyy: Asukkaat, työntekijät, kunnat ja kuntayhtymät Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat ja kuntayhtymät Erikokoisten sote- keskusten palveluvalikoiden mietintä hyödyttää paitsi tulevaa rakennetta, myös nykyisiä toimijoita. Uusmaalainen saa tarpeenmukaista hyvää ja tasalaatuista palvelua jokaisessa alueen terveyskeskuksessa. Asiakkaan odotusaika lyhenee merkittävästi, asiakasta ei pompotella ja palveluita on saatavilla myös digitaalisesti. Henkilöstön osaaminen lisääntyy ja selkeä työnjako lisää työtyytyväisyyttä. 1. Sote-keskus konseptin kuvaus, eri palveluvalikko- mallien kuvaaminen sekä integraatiorajapintojen prosessien kuvaus. 2. Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä, palveluiden yhtenäistämisestä ja kehittämistä sekä muutostuesta laadittu 3. Muutostuki kunnille on käynnistetty yhteistyöfoorumeiden kautta. Esim. Kiirevastaanottojen malli ja työnjako yhteispäivystysten kanssa Säännöllistä palvelua tarvitsevien asiakkaiden prosessit Digitaalisten palveluiden laajentuva käyttö, käytössä 24/7 Osaamisen vakiointi eri ammattiryhmissä Saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen ->Muutoksen toteuduttua jonot ovat lyhentyneet ja palveluun pääsee muutamassa päivässä. Henkilökunta on osaavaa ja työnjako on selvä. Päivystykset eivät tukkeudu, kun työnjako on kunnossa. Odotusajat lyhenevät merkittävästi.

21 Suun terveydenhuolto Saavutettava lisäarvo: Palveluiden saatavuus, saavutettavuus, yhteneväisyys ja laatu paranevat, asiakaskokemuksen paranee, painopisteen siirto sairaudenhoidosta terveyden ylläpitoon, peruspalveluiden vahvistaminen Kuka hyötyy: Asiakkaat ja asiakkaan perhe, työntekijät, kunnat ja kuntayhtymät Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat ja kuntayhtymät Asiakkaille tarjotaan laadukkaita, vaikuttavia ja kustannustehokkaita palveluita. Toiminta on yhdenmukaista maakunnan alueella huomioiden Uudenmaan eri osien väestöntiheys, ikärakenne ja sairastavuus. Peruspalveluita on saatavilla lähipalveluna terveyskeskuksissa, neuvoloissa ja liikkuvista yksiköistä. Suun terveydenhuollon palvelut ovat integroituneet muihin terveydenhuollon palveluihin. Vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio ja toimivat prosessit vaikuttavat henkilöstökokemukseen ja kustannuskehitykseen. Hyvien käytäntöjen levittäminen, palveluiden kehittäminen sekä yhtenäistäminen yhteistyöfoorumeiden kautta: Esimerkkejä: Lasten ja nuorten tarkastuksen ja hoidon yhtenäistäminen Karieksen pysäytyshoito prosessi maakunnalliseksi Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Yleisanestesiassa tapahtuva hammashoito Suun terveydenhuollon päivystys Monihuone- ja yhteiskirjamallit POP UP hoitolat ja muut liikkuvat yksiköt Digipalvelusta uusia palvelukanavia ja hoitomahdollisuuksia Työntekijöiden osaamisen vakiointi (ensin suuhygienistit ja terveyden edistäjä hammashoitajat) ->Muutoksen toteuduttua: Uusmaalaisten suun terveys on nykyistä parempi. Asiakkaat saavat palvelut henkilökohtaisen tarpeensa mukaisesti ja oikea-aikaisesti. Hoitojaksojen pituudet lyhenevät. Painopiste on siirtynyt asiakkaan sairauden hoidosta heidän terveytensä ylläpitoon.

22 Tuottajaohjauksen välineet

23 Monituottajamallin yhtenäinen ohjaus Julkisesta tuottajasta järjestäjän rooliin (maa)kunnissa Saavutettava lisäarvo: Palvelujen yhtäläinen laatu, vertailtavuus ja turvallisuus yksityiseltä ja julkiselta tuottajalta, tuotantoprosessien kehitys, kustannusten nousun hillintä Kuka hyötyy: Kuntalaiset, kunnat monituottajamallin hallinnoijina, yritykset tuottajina Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Alueen kunnat, niiden sote -toimiala ja hankintatoimi Ennakoivat palvelutuotantotavan arvioinnit mahdollistavat markkinaehtoisuuden hyödyntämisen Sopimusehdot takaavat kunnan edunvalvonnan Käynnistymistiimi-konsepti turvaa siirtymävaiheet Selkeät, yhtenäiset prosessit ja käytännöt palvelujen laadunvalvonnassa ja sopimusseurannassa Luodun toimintamallin (käsikirja) avulla tuotannon ja ostopalvelujen välinen vertailtavuus laadun ja kustannusten suhteen mahdollistuu Sopimusten luokittelu ohjausresurssien kohdentamiseksi Kuntien yhteisellä kilpailutuksella lisäresurssit ja osaamisen lisääminen Sopimusluokkakohtaiset mallipohjat luotu (sis. sanktiosuositukset) Palvelukuvausten mallipohjat palvelujen yhtenäiseksi kuvaamiseksi Yhtenäiset vaikuttavuuden mittarit määritetään palveluittain, toimivat myös bonusten perusteena Järjestämissuunnitelma tuotannon kokonaisuuden hallitsemisen työkaluna

24 Valvontayhteistyön lisääminen Saavutettava lisäarvo: Palveluiden laatu ja yhdenvertaisuus sekä asiakas- ja potilasturvallisuus paranee, toiminta tehostuu. Kuka hyötyy: Asiakas ja hänen läheisensä, kunnat ja kuntayhtymät, palveluntuottajat, valvontaviranomaiset Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Asiakkaat, kunnat ja kuntayhtymät, palveluntuottajat, valvontaviranomaiset Valvontayhteistyön lisääminen yhtenäistää käytäntöjä ja auttaa pienempiä kuntia, joilla ei ole riittävästi resursseja valvontavelvoitteensa hoitamiseen Isot kaupungit hyötyvät yhteistyöstä esim. olemassa olevien resurssien ja osaamisen paremman kohdentamisen, yhdessä sovittujen kriteerien ja käytäntöjen ja useiden kuntien alueella toimivien palveluntuottajien valvonnan näkökulmasta Palveluntuottajien omavalvonnan nykyistä vahvempi ja tarkempi ohjaus, valvonta ja tuki parantaa asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuuria 1. Omavalvonta ja ostopalvelujen valvonta ja valvontaan liittyvät sopimusehdot ovat Uudellamaalla yhdenmukaiset. 2. Työnjako ja yhteistyö valvontaa toteuttavien tahojen välillä on luontevaa ja selkeää. 3. Käytössä on yhteinen valvontakalenteri ja yhdessä sovitut dokumentit, kuten sopimuspohjat, palveluntuottajien (oma)valvonnan ohjeistus ja tuki, valvontakriteerit jne. 4. Asiakaskokemusta hyödynnetään systemaattisesti valvontatyön yhteydessä 5. Yhtenäistä valvontamallia on pilotoitu lastensuojelussa. Toimintamallia kokeillaan myös muissa palveluissa, kuten ikääntyneiden palveluissa. Kokeilujen pohjalta kehitetään malli, joka soveltuu valvontaan palvelun sisällöstä riippumatta. Toimintamallissa voi olla kaikille palveluille yhteinen osio ja substanssikohtainen osio.

25 Suoran valinnan ohjaus: Palveluseteliehdot ja korvausmalli kuntien sote-keskuspalveluihin Saavutettava lisäarvo: Palvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja yhdenvertaisuus paranevat. Kuka hyötyy: Asukkaat, kunnat monituottajamallin hallinnoijina, yritykset tuottajina. Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat, niiden hankintatoimi ja sote-toimiala. Palvelujen saatavuus paranee Asiakas saa valita julkisen tai yksityisen tuottajan Mahdollisuus julkisten ja yksityisen kumppanuuteen palvelujen kehittämisessä Kustannustehokas malli, palvelusetelin arvo pohjautuu oman tuotannon kustannustasoon - Kunnan tavoitteita tukeva korvausmalli Kaikkien palvelusetelien osalta: Kuntien työkalu Yhtenäinen sähköinen asiointi (asukkaat ja tuottajat) Kuntien yhtenäiset tuotteet ja toiminta Sote-keskus -palveluseteli perustuu suoran valinnan ohjauksen valmisteluun sekä kokemuksiin KEU-soten valinnanvapauspilotista. Kuntakohtaisesti muokattavaksi on valmisteltu: 1. Sääntökirja 2. Palvelukuvaus 3. Korvausmalli (täydentyy Espoon kokemusten perusteella). Palveluseteli on käytettävissä kuntakohtaiseen tarpeeseen: 1. Markkinan hyödyntämiseen 2. Kysynnän tasaamiseen Sote-keskuspalveluseteli on uusi palveluseteli kuntien ja kuntayhtymien käyttöön palveluseteliverkoston kautta.

26 Yhteinen palveluketju kuntien ja HUS:n välille Saavutettava lisäarvo: Resurssien oikea kohdentuminen, sujuvat palveluketjut sekä yhteiset tavoitteet (kuntien ja HUS:n välillä). Kuka hyötyy: Asukkaat, kunnat ja HUS Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Alueen kunnat, niiden sote-toimiala ja hankintatoimi, HUS Maakuntavalmistelu koordinoi ja tukee osallistuvien kuntien hanketta. Maakuntavalmistelussa tuotettujen ohjausmallien hyödyntäminen kuntien ja HUS:n yhteistyön kehittämisessä: Palvelutuotannon ja talouden seuranta sekä poikkeamiin reagointi Palveluketjun mallinnus ja ohjaus Perus- ja erityistason yhteisten palveluketjujen kehittäminen Ensimmäisen palveluketjun (nuorten mielenterveyspalvelujen) tarkempi toimintasuunnittelu ja yhteinen sitoutuminen toimenpiteisiin vuonna Palveluketjujen sekä resurssien kohdentamisen päivitys, kapitaatioajattelun testaus.

27 Make or buy analyysikehikko Saavutettava lisäarvo: Systemaattisella järjestämistapa-analyysillä entistä tehokkaampaan palvelutuotantoon Kuka hyötyy: Palvelun järjestäjät, palveluja käyttävät kuntalaiset, palveluntuottajat Harkinta oman ja ulkoisen tuotannon eri vaihtoehtojen välillä perustuu sote-sektorilla valitettavan usein perinteeseen ja mututuntumaan. Make or buy analyysikehikko arvioi eri vaihtoehdot systemaattisesti markkinoiden ja kustannusten, tuotannon ohjattavuuden ja resurssien, asiakkaan ja laadun sekä eri hankintaratkaisujen näkökulmasta. Kyseessä sote-järjestäjän työkalupakin tärkein artikkeli, jonka avulla taataan laadukkaat ja pitkässäkin juoksussa taloudellisesti kestävällä pohjalla olevat palvelut. Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kuntien ydintoiminnat, kuntien talous-, tilasto- ja hankintayksiköt, palveluntuottajat, kuntalaiset, järjestöt, maakuntavalmistelun (järjestäjä ja liikelaitos) hankkeet Sote-alan palvelukartan läpivalaisu make or buy analyysikehikolla => monituottajuuden mahdollisuudet valjastava järjestämistaparakenne Kuntien oman tuotannon, ostopalvelujen ja palvelusetelituotannon välinen vertailtavuus sekä laadun että kustannusten suhteen Tasalaatuiset palvelut Uudenmaan laajuisesti alueesta riippumatta

28 Asiakaskokemuksen parantaminen, asiakaslähtöisyys

29 Asiakaslähtöisen viestinnän pilotointi Saavutettava lisäarvo: Asiakaskokemus paranee ja luottamus kasvaa, digitaalisia palveluita hyödynnetään paremmin, toiminta tehostuu. Kuka hyötyy: Uudenmaan asukkaat sekä kunnat ja kuntayhtymät Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat ja kuntayhtymät, Vimana, Kela, THL, VRK, SM, Apotti, mahdolliset muut maakuntavalmistelut, SoteDigi Asiakas saa nykyistä helpommin tietoa omaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista sekä palveluista Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin paranee sekä brändi vahvistuu Sisäinen viestintä tehostuu ja tiedonkulku paranee Viestintä on kytketty palvelupolkuihin Toimivat, asiakaslähtöiset ja ohjaavat verkkopalvelut (liittyy asukkaan digitaalisiin palveluihin): Asiakkaat saavat nykyistä helpommin tietoa palveluista ja omaan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista Teemakohtaiset, riskiviestintään keskittyvät verkkosivukokonaisuudet: Asukkaat saavat nykyistä laajemmin oikeaa tietoa omaan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista asioista Sisäisen viestinnän ja dokumentin hallinnan kehittäminen ml. O365-pilotti: malli digitaaliseen tiimityöskentelyyn, kanavaopas sisäiseen viestintään: asiakaslähtöinen viestintä nojaa sujuvaan sisäiseen viestintään ja tehokkaaseen tiedonkulkuun Asiakasviestinnän kehittäminen kokonaisuutena, asiakasviestinnän automatisointi, profiloinnin mahdollisuuksien selvittäminen: Asiakasviestintä muodostaa kokonaisuuden helpottaen asiakkaan arkea Brändin vahventaminen, odotusten hallinnan tehostaminen ja kytkökset toimintaan, erit. asiakaskokemukseen: Asiakkaiden luottamus palveluihin ja niiden tuottajiin kasvaa, asiakaskokemus paranee

30 Palvelu- ja yhteystietojen hallinta Saavutettava lisäarvo: Toiminta tehostuu, asiakaskokemus paranee, palvelutiedon käyttö helpottuu, digitaalisia palveluita hyödynnetään paremmin Kuka hyötyy: Uudenmaan asukkaat sekä kunnat ja kuntayhtymät työntekijöineen, sidosryhmät Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kunnat ja kuntayhtymät, Kela, THL, VRK Asiakas saa nykyistä helpommin tietoa omaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä palveluista ja niihin liittyvistä tietosisällöistä Palvelut ovat helposti esitettävissä eri kanavissa Asiakaspalvelu ja -ohjaus tehostuu ja sen laatu paranee - Rakenteistettu tieto sosiaali- ja terveyspalveluista ja niihin kiinteästi liittyvistä palveluista (yhteinen tietomalli, sanasto, tietoluokitus), jota voidaan hyödyntää kanavariippumattomasti - Tiedon linkittäminen palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen liittyviin tekijöihin (palvelu- ja tietojärjestelmäarkkitehtuuri) - Palvelutiedon haettavuus paranee - Tiedonlähteiden kartoitus ja konsepti eri tietolähteiden yhteensovittamiseen sekä hallintaan -> tiedot ovat saatavilla kattavasti yhdestä lähteestä ja tietoja tarvitsee päivittää mahdollisimman harvoihin paikkoihin

31 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

32 TKI-politiikan jatkovalmistelu ja toimeenpano Lisäarvo: Vahvistetaan systemaattisesti koko Uudenmaan innovaatiokykyä Kuka hyötyy: Päätöksentekijät ja palveluntuottajat, asukkaat parempina palveluina. Kaikki Uudenmaan TKIekosysteemin toimijat Avainsidosryhmät, joihin tekeminen liittyy: Kaikki ekosysteemin TKI-toimijat ja palveluntuottajat TKI on ainoa instrumentti joka takaa palvelujen uudistumiskyvyn, tuottaa uutta osaamista ja takaa toiminnan tehostamista. Todelliset laatua parantavat innovaatiot vaativat pitkäjänteistä tutkimusta ja kehittämistä. Palveluntuottajien ja TKI-tahojen yhteistyön tiivistäminen tuottaa sekä uusia toimintatapoja palveluntuottajille että parempaa tietopohjaa johtamiselle Hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus paranevat aktiivisen ja korkeatasoisen TKI-toiminnan avulla Lisäarvon saavuttamiseksi tarvitaan laajaa koko TKIekosysteemin panosta. Sote-palveluiden kehittäminen hyötyy yhteistyöstä myös muiden sektoreiden kanssa (teknologiayritykset) Uudenmaan (ja sitä kautta koko Suomen) kiinnostavuus ja kilpailukyky vahvistuu Seuraavan vuoden aikana: TKI-kumppanuudet ovat vahvistuneet, laajoja EU-hakemuksia valmistellaan aikaisempaa enemmän ja niiden laatuun satsataan. Valmisteluosaamista koottu yhteen. Digitaalisten innovaatioalustojen käytöstä on saatu kokemusta Hankehallintajärjestelmän vaativuusmäärittelyt tehty, kunnille tarjottu mahdollisuus pilotoida Aloitettu TKI:n ja tietojohtamisen integrointi TKI-toiminnan infrastruktuuria on yhtenäistetty (esim Hus:n tutkijan työpöytä kuntien käyttöön, tutkimuslupakäytäntöjen yhdenmukaistaminen). Alueellinen kehittämistoiminta on tiivistynyt ja integroitunut Kansallinen yhteistyö ruotsinkelisessä TKI-toiminnassa tiivistynyt YTA-alueen yhteiset strategiset TKI-tavoitteet tunnistettu, yhteisiä hankkeita vireillä Pidemmällä aikavälillä: Valmius uuden EU-ohjelmakauden hyödyntämiseen on kasvanut Rajat ylittävät (perustason ja erikoistason, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon, julkiset ja yksityisten) TKI-kumppanuudet ovat vahvistuneet TKI-hankkeet ovat tuottaneet analyyttista ja luotettavaa tietoa johtamisen tueksi (vaikuttavuusmittarit, valinnanvapauskokeilut) Tunnetaan keinot vahvistaa ekosysteemiä Uudenmaan tarpeiden näkökulmasta

33 Elinvoimaohjelman valmistelu Uudenmaan liiton ja ELY-keskuksen yhteistyönä Saavutettava lisäarvo: Maakunnan kehittämisen strategisten painopisteiden merkitys kasvaa, eri hallinnonalojen toiminnan synergiat tunnistetaan ja voidaan hyödyntää Kuka hyötyy: Poliittinen päätöksenteko, viranomaistoimijat, kunnat Avainsidosryhmät: Maakuntahallitus, maakunnan yhteistyöryhmä (MYR), ELY, HSL, Uudenmaan kunnat, korkeakoulut Kootaan maakunnan kehittämistä koskevat strategiset asiakirjat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi Aito hallinnonrajat ylittävä yhteistyö alueen suunnittelussa ja kehittämisessä Elinvoimaohjelma toimii johtamisen työkaluna Elinvoimaohjelma varmistaa sen osana olevien toimialakohtaisten suunnitelmien yhdenmukaisuuden Luo tiiviin ja yhtenäisen esityksen usean asiakirjan kokonaisuudesta -> antaa toimialakohtaisille suunnitelmille lisää painoarvoa Mahdollistaa johdonmukaisen ja punnitun resursoinnin ohjelman eri osille