SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt vaativat seuraavaa
|
|
- Aino Marjut Lehtonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaali- ja terveysministeriö Peruspalveluministeri Susanna Huovinen Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee Asia: Kuntoutuksen kokonaisuudistus Kuntoutus on suunnitelmallista ihmisen tarpeiden mukaista tukea tilanteissa, joissa sairaudet tai vammat heikentävät mahdollisuuksia selviytyä omassa toimintaympäristössä. Kuntoutuksen sääntely on hajallaan. Palvelujärjestelmiä, palvelujen järjestäjiä ja rahoittajia on paljon. Kokonaisuus on monimutkainen ja sisäisesti ristiriitainen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on sitouduttu kehittämään kuntoutusjärjestelmää. Kuntoutuksen kokonaisuuden ongelma on tunnistettu ja monialaista kuntoutusta luvataan kehittää kohti tiiviimpää yhteistyötä, rahoituksen läpinäkyvyyttä ja parempaa vaikuttavuutta. Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus luvataan sovittaa yhteen muuhun julkiseen palvelukokonaisuuteen. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt vaativat seuraavaa 1 Hallitusohjelman lupaukset on täytettävä viipymättä 2 Otetaan käyttöön kuntoutustakuu 3 Kuntoutuksen kokonaisuudistuksen valmistelu käyntiin Asiakkaan tarpeet ja monimutkainen järjestelmä eivät kohtaa. Kuntoutuksen hankintamenettely on vaarantanut kuntoutuksen laatua. Näistä syntyvien vakavien pulmien korjaaminen on välttämätöntä. Ennakoiva, oikea-aikainen, toimiva kuntoutus vähentää inhimillistä kärsimystä ja lisää elämänlaatua. Kuntoutus on väline, jolla voidaan parantaa merkittävästi ihmisten työ- ja toimintakykyä. Kuntoutuksella voidaan ehkäistä peruuttamattomien haittojen syntyminen. Kuntoutus on työllistymistä tukeva sekä työuria pidentävä investointi. Perustelut ovat liitteenä. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri Riitta Särkelä johtaja
2 TAUSTAMUISTIO Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelmassa on sitouduttu kehittämään kuntoutusjärjestelmää Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa 2011 on tunnistettu kuntoutukseen liittyviä ongelmia. Monialaisen kuntoutuksen asiakaslähtöisyyttä luvataan parantaa (ammatillinen, sosiaalinen, lääkinnällinen kuntoutus). Lisäksi kuntoutuksen järjestämis- ja rahoitusvastuita sekä kuntoutusprosessia luvataan kuntoutujan näkökulmasta selkiyttää. Monialaisesta kuntoutuksesta laaditaan selvitys. Kuntoutus on osa hallitusohjelman nuorten yhteiskuntatakuuta. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle luvataan opiskelu-, työ-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka. Ohjelmassa luvataan arvioida Kelan kuntoutusoikeuteen liittyvän 65 vuoden ikärajan korottamista 68 ikävuoteen. Hallitusohjelma tarttuu myös raskaana olevien äitien päihteidenkäyttöön säätämällä lain raskaana olevien päihteitä käyttävien naisten ja vauvaperheiden hoidosta ja kuntoutuksesta. Kuntoutus on hallitusohjelmassa myös keino työurien pidentämiseen. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota työttömien, pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten ja vaikeasti työllistyvien kuntoutukseen. Kuntoutus tulee toteuttaa oikea-aikaisesti ja viiveettä kuntoutuksen onnistumisen parantamiseksi. Erityishuomio suunnataan varhaisvaiheen ennakoivan kuntoutustarpeen tunnistamiseen. Kuntoutus otetaan osaksi hoitoa ja työhön paluuta. Kesäkuun 2012 alusta lukien on tullut voimaan laki, jonka mukaan sairauslomalla olevien työntekijöiden työhön paluun mahdollisuuksia ja siihen liittyvän tuen, kuten kuntoutuksen, tarvetta on mahdollista selvittää jo kahden kuukauden sairauspoissaolon kohdalla. Muutosten tavoitteena on mm. tuoda kuntouttavat tukitoimet työntekijän ulottuville riittävän varhain, joko 60 tai 90 sairauslomapäivän jälkeen. Samalla vahvistuu työterveyshuollon vastuu ohjata työntekijät kuntoutukseen. Hallitusohjelmassa luvataan kehittää monialaista kuntoutusta kohti toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä. Kuntoutuksen rahoituksen läpinäkyvyyttä ja parempaa vaikuttavuutta luvataan lisätä. Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus luvataan sovittaa yhteen muuhun julkiseen palvelukokonaisuuteen. Hallitusohjelma velvoittaa pikaisiin toimiin. Lukuisista rahoituskanavista tulee päästä selkeään kokonaisuuteen. Järjestelmä on monimutkainen palvelun järjestäjien, rahoittajien ja tuottajien kokonaisuus, jossa ihmisen on yhä vaikeampi saada selkeää kokonaiskuvaa toimijoista ja palveluista. Vastuita ja työnjakoa tulee täsmentää ja kehittää välineitä rajapinnat ylittävään yhteistyöhön. Kuntoutuksen tulee olla osa pitkäjänteistä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Pirstaleisuus ei tue järjestäjien ja tuottajien yhteistyötä: toiminnalliset palvelu- ja hoitoketjut ontuvat ja vastuunjaon epäselvyys rasittaa toimijoita. Kun rahoittaja tai vastuutaho vaihtuu, niin ihmisen kuntoutusprosessi katkeaa. Eri rahoittajien välillä syntyy myös pallottelua, mille taholle ihmisen kuntouttaminen kuuluu. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa kukaan ei ota vastuuta. 2
3 Myös kuntoutuksen toteutusmuodot kaipaavat uudistusta. Laitos- ja avokuntoutuksen keskinäisiä suhteita on punnittava. Ihmisille syntyvien vakavien pulmien korjaamisessa seuraavien epäkohtien korjaaminen on välttämätöntä. Ihmisten tarpeiden ja järjestelmän on kohdattava Kuntoutuksen tulee perustua ihmisen tarpeisiin ja oikeuteen osallistua ja toimia yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenenä. Kokonaiskuvan muodostaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä sosiaalihuollon, terveydenhuollon, työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan sekä yksityisten vakuutuslaitosten ja Kelan sekä muiden toimijoiden välillä Kuntoutus tulee nähdä tavoitteellisena toimintana. Keskeistä on kuntoutuksen vaikutusten arviointi. Ennakoivalla ja oikea-aikaisella kuntoutuksella lisätään ihmisten työ- ja toimintakykyä ja ehkäistään peruuttamattomien haittojen kehittyminen. Kuntoutus on kansanterveydellisesti kannattava investointi ja merkittävä työllisyysasteen nostamisen väline. Ihmiselle tulee laatia hoito- tai kuntoutussuunnitelma, jossa on määritelty suunnitelman koordinaatiosta vastaava taho. Suunnitelman avulla kuntoutuksesta tulee osa kokonaisvaltaista, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista hoidon ja palveluiden kokonaisuutta. Näin kuntoutus liitetään tiiviiksi osaksi palvelu- ja hoitoketjua. Kuntoutuksen yhdenvertainen saatavuus tulee varmistaa. Kaikilla ihmisillä, joiden toimintakyky on uhattuna, on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet päästä kuntoutukseen sairaudestaan, vammastaan, iästään tai asuinpaikastaan riippumatta. Kuntoutuksen tulee lähteä ihmisen tarpeista. Kuntoutuksen pitää olla kaikkien sitä tarvitsevien ulottuvissa. Kuntoutus tulee sitoa ihmisen tarpeeseen kautta elinkaareen: huolehditaan siitä, että lapset, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja ikääntyneet ovat yhtälailla oikeutettuja saamaan kuntoutusta. Kuntoutus tulee ymmärtää laajaalaisesti näkemällä ihminen tarpeineen kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa sektorirajojen ylittävää yhteistyötä ja ihmisen tarpeen mukaista ennakoivaa ja oikea-aikaista kuntoutusta. Ihmisten on hankalaa saada kattavasti tietoa palveluista. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla riittävät taidot ja resurssit havaita ja arvioida kuntoutuksen tarvetta sekä riittävästi asiantuntemusta kuntoutusprosessin eri vaiheista. Kuntoutukseen hakevalle henkilölle tulee tarjota riittävästi tietoa erilaisista kuntoutusvaihtoehdoista ja niiden vaikuttavuudesta. Palveluiden hakuprosessit ovat vaativia. Kuntoutuspäätösten viipyminen ja tiedonpuute päätösten perusteluista hankaloittavat ihmisten asemaa. Kuntoutusta tulee tietoisesti kohdentaa erityisesti niille joiden omat voimavarat eivät riitä hakeutumaan kuntoutuksen piiriin tai joilla ei ole tietoa kuntoutuksesta. Tässä joukossa on ihmisiä, jotka tarvitsisivat ja jotka myös eniten hyötyisivät kuntoutuksesta. Kytkös kuntoutukseen pääsyn ja vammaistuen tason välillä on poistettava. Vammaisetuuksia myönnetään vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle, jotta hän esim. voisi selviytyä jokapäiväisestä elämästä, osallistua työhön, ylläpitää toimintakykyään tai asua kotona. Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksesta annetun lain (566/2005) 9 :n mukaan vaikeavammaisen työ- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi tarkoitetun lääkinnällisen kuntoutuksen saamisen lisäedellytyksenä on, että henkilö saa alle 65-vuotiaana myös vammaisetuuksista annetun lain 3
4 mukaista korotettua tai ylintä vammaistukea tai hoitotukea. Tämä johtaa siihen, että vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen tarve ja tarkoitus poikkeavat siitä tarpeesta ja tarkoituksesta, jonka perusteella vammaisetuudet määritellään. Kytkentä vammais- ja hoitotuen ja kuntoutuksen välille tehtiin ennen kaikkea valtiontaloudellisista syistä. (Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta 610/1991, 3 ) Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen oikeutettujen määrää ja sen kautta kuntoutuksen määrärahojen kasvua haluttiin rajata. 65 vuoden ikäraja tuli siitä, että vammaisetuuksia voi saada vain alle 65- vuotias vakuutettu. Nykyisin 65 vuoden ikäraja on ilmoitettu suoraan laissa. Lakisääteisen kuntoutuksen ikärajaa on nostettava 68-ikävuoteen. Kuntoutuksen hankintamenettely ei enää saa heikentää kuntoutuksen laatua Kilpailutus ja Kelan näkemys laadusta ovat suuresti ristiriidassa kuntoutuksen ytimen ja tärkeiden sisältöjen kanssa. Kuntoutukselle tulee laatia arvioinnin ja tutkimuksen menetelmin laatukriteerit, jotka ohjaavat kaikkia kuntoutuksen kanssa kosketuksissa olevia työntekijöitä ja instansseja. Kuntoutuksen prosessi, sisällöt ja kuntoutusta toteuttavan henkilökunnan asiantuntemus ovat ydinasioita kuntoutuksen laatua arvioitaessa. Varmistetaan kuntoutuksen vaikutus ja tuloksellisuus. Kuntoutukseen tulee laatia valtakunnalliset laatukriteerit. Laatukriteereillä saadaan työkaluja kuntoutusta järjestävien tahojen toimintaan ja kuntoutuksen kilpailutukseen. Kriteereillä varmistetaan, että kuntoutusta toteuttavat parhaat asiantuntijat ja erityisosaajat. Lisäksi tarvitaan selkeä kuva siitä, ketkä tarvitsevat kuntoutusta ja minkä muotoista kuntoutusta tarvitaan tulevaisuudesta. Kuntoutukseen kohdennettuun tutkimukseen ja kehittämiseen tarvitaan lisää rahoitusta. Lisäksi tarvitaan kuntoutuksen eri rahoittajien erilaisten näkemysten yhteen sovittamista. Järjestöjen sekä julkisen hallinnon välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta vahvistetaan kuntoutusta koskevassa päätöksenteossa. Hankintamenettelyssä tulee tunnistaa eri ihmis- ja diagnoosiryhmien erityispiirteet, jotta kuntoutuspalvelut muodostuvat riittävän yksilöllisiksi ja tätä kautta myös vaikuttaviksi. Kuntoutuspalveluiden toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin tuodaan mukaan palveluiden käyttäjien näkökulma kokemusasiantuntijoiden sekä muiden vertaistoimijoiden kautta. Ei ole olemassa mitään yleispätevää tapaa, jolla kuntoutettaisiin kaikkia. Kuntoutukseen liittyy aina vamma- ja sairausryhmäkohtainen erityispiirre. Kuntoutuksen prosessi, sisällöt ja kuntoutusta toteuttavan henkilökunnan asiantuntemus ovat ydinasioita kuntoutuksen laatua arvioitaessa. Järjestöjen toteuttama kuntoutus on etupäässä vamma- tai sairausryhmäkohtaista, minkä onnistunut toteuttaminen edellyttää syvällistä asiantuntemusta kyseisestä vammasta tai sairaudesta. Asiantuntemus kehittyy vuosien kokemuksen myötä. Vain sen kautta työntekijöille avautuu ymmärrys ihmisten ongelmista ja kuntoutuksellisista tarpeista. Tämä on hyvän vuorovaikutuksen edellytys. Toisin sanoen kokemus mistä tahansa kuntoutuksesta ei anna asiantuntemusta kuntouttaa ketä vain. Jos ihminen ei tule sairautensa kanssa ymmärretyksi ja saa apua siihen liittyviin käytännön ongelmiin, kuntoutumista ei voi tapahtua. Sairauden hoito, palveluprosessi ja kuntoutuminen liittyvät oleellisesti yhteen. Kelan laatimissa standardeissa on ihmisen näkökulmasta paljon laatua koskevia puutteita. Auditointi ainoana kuntoutuksen laadun arviointimenetelmänä antaa hyvin vähän tietoa kuntoutuksen todellisesta laadusta eikä nykyisessä muodossaan ohjaa kuntoutuslaitoksia 4
5 toiminnan kehittämiseen, koska siitä puuttuu vuoropuhelu. Hyvä yhteistyö palvelun ostajan ja tuottajan välillä lisäisi huimasti kuntoutuksen laatua. Kuuntelu on avainasemassa kuntoutustyössä ja niin sen pitäisi olla palvelun ostajan ja palveluntuottajan välisessä yhteistyössäkin. Rakentava, kehittävä ja ajan henkeen uutta innovoiva yhteistyö koituisi kaikkien eduksi. Tarvitaan kuntoutustakuu Kuntoutuksen pääsy tulee turvata kehittämällä kuntoutustakuu. Kuntoutustakuu on keino varmistaa ihmisen kuntoutukseen pääsy eri toimijoiden ja rahoitusjärjestelmien puitteissa. Kuntoutustakuussa ihmisellä on oikeus päästä kuntoutustarpeen arvioinnin ja kuntoutusselvityksen piiriin ja kuntoutukseen sovitussa määräajassa, kun kuntoutuksen tarve on määritelty. Sovitun määräajan pituus on valmisteltava erikseen. Kuntoutustakuu edellyttää kuntoutusjärjestelmän vastuunjaon selkeyttämistä sekä kuntoutuksen järjestäjien ja rahoittajien välisen yhteistyön kehittämistä. Kuntoutustarpeen arviointi on osa palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö ja asiakas tekevät yhdessä päätöksen kuntoutustarpeesta ja miettivät kuntoutuksen tavoitteita. Kuntoutukseen pääsee määräajassa. Kriteerit on määriteltävä siten, että ihmiset pääsevät yksilöllisesti tarvitsemaansa kuntoutukseen kohtuullisessa ajassa. Kuntoutuksen jälkeen huolehditaan jatkuvuudesta hoitosuunnitelman mukaisesti omassa hoitopaikassa. Varmistetaan kuntoutustoiminnan sisällöllinen kehittyminen nyky-yhteiskunnan tarpeiden mukaiseksi Kuntoutuksen tulee sisältyä oleellisena osana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön peruskoulutukseen. Kuntoutusalan tutkimusta ja vaikuttavuuden arviointia tulee vahvistaa. Kuntoutuksen vaikuttavuus on tiedon tarpeeseen nähden vähän tutkittu alue. Tutkitulla tiedolla kuntoutuksen vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta voidaan jatkossa paremmin kohdentaa ja kehittää kuntoutustoimintaa. Kuntoutuksen tieteellistä tutkimusta on jo jonkin verran olemassa, mutta tarvitaan laajempialaista tutkimuksellista tietoa ja kerääntyneen tiedon jäsentynyttä yhteen kokoamista. Kuntoutuksen arviointiin ja tutkimuksiin on suunnattava lisää voimavaroja. Kuntoutukselle tulee laatia arvioinnin ja tutkimuksen menetelmin laatukriteerit, jotka ohjaavat kaikkia kuntoutuksen kanssa kosketuksissa olevia työntekijöitä ja instansseja. Järjestöt tulee ottaa mukaan niiden määrittelyyn. Kuntoutuksen prosessi, sisällöt ja kuntoutusta toteuttavan henkilökunnan asiantuntemus ovat ydinasioita kuntoutuksen laatua arvioitaessa. Aloitetta on käsitelty järjestöjen yhteisissä työkokouksissa. 5
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero
Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset
Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä
Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen
Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1
Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen
Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.
Opas omaishoidontuesta
Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan
OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon
Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa
Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa Kuormitus hallintaan-seminaari 5.6.2017 Kristiina Niemelä Kaunialan sairaala, kuntoutuksen johtaja FT, TtM, ft 5.6.2017
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
Valtakunnallinen teema: Osallisuus
21. lokakuuta 2014 / 1 Valtakunnallinen teema: Osallisuus Toimintalinja 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Toimenpidekokonaisuudet: Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden
KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS
KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015
Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus
Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan
Järjestöbarometri 2013
Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.
Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja
Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa. 23.2.2011 Tuija Löppönen
Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa 23.2.2011 Tuija Löppönen Suositukset hyvistä kuntoutus- käytännöistä KELA 2011 Laki Kelan kuntoutuksesta toi Kelan säädöspohjaan käsitteen Hyvä kuntoutuskäytäntö
2. Kuntoutusjärjestelmä ennakoivaksi, keskeiseksi osaksi uudistuksia
Kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 14.10.2015 Kuntoutussäätiö Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 1. Työhön kuntoutuminen on strateginen valinta Työhön kuntoutuminen on strateginen valinta
Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
Järjestöt kuntoutuksen kentällä. Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Järjestöt kuntoutuksen kentällä Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Kuntoutuksen ajureita Syrjäytymisen ehkäisy Työurien pidentäminen Väestön ikääntyminen Kotona asumisen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013
Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaisetuuksista annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vammaisetuuksista annettua lakia. Leskeneläkkeenä
Osatyökykyisten TE-palvelut
Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012
Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet
Teh-Kev päätösseminaari. Avaus. Tiina Huusko
Teh-Kev päätösseminaari Avaus Tiina Huusko 04102013 Human development model mukaeltu Patric Fougeyrollas 2012 Yksilö Ympäristö Vuorovaikutus Osallistuminen, elämänlaatu Kuntoutustarpee n havaitseminen
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti
Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus
AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET
AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011
Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014
Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö
Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri
Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja
Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit
PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA
POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän
INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?
Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:
Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus
Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä
Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital
Työikäisen kuntoutussuunnitelma Timo Pohjolainen Helsinki Hospital Sidonnaisuudet Työpaikka - Helsinki Hospital Asiantuntijalääkäri - Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta - Vakuutuslautakunta - Potilasvakuutuskeskus
Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus
Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
Kilpailutuksen käytännöt ja kuntoutuksen kehittäminen
Kilpailutuksen käytännöt ja kuntoutuksen kehittäminen Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kelan kuntoutuksen kehittämisohjelman 2015 toimenpidelinjaukset Asiakkaan yksilöllisen kuntoutusprosessin
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä
Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä
Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet
Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet
Henkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista
Solmu vai rusetti kommentteja Kelan dokumentista Pirkko Justander Sosiaalineuvoja ry HUOM! Tässä puheenvuorossa ennen muuta ruohonjuuritason syvien tuntojen tulkki Tunnetilani dokumenttia katsellessani
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta
Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia
Kuntoutusjärjestelmä kaipaa remonttia VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT HELSINKI 10.- 11.4.2013 PEKKA RISSANEN TAMPEREEN YLIOPISTO TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ Esityksen rakenne 2 Joitakin kuvia ja numeroita
Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen
Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen Työministerin valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Autismisäätiön seminaari 5.11.2014 Kehittyvät työvoima- ja yrityspalvelut Julkisissa työvoima-
Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
KELAN TULES-AVOKURSSIT
KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015
Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL
Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus
Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi
Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella
SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus
Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä
Kuntoutuksen palvelujärjestelmän arviointia. Kuntoutuksen vaikuttavuus - kuulemmeko lapsen ja perheen äänen? Turku 4.11.
Kuntoutuksen palvelujärjestelmän arviointia Kuntoutuksen vaikuttavuus - kuulemmeko lapsen ja perheen äänen? Turku 4.11.2014 Heidi Paatero Mistä kuntoutusjärjestemä muodostuu? Kuntoutusta ohjaava lainsäädäntö,
KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu
KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin
Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto
Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen
Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita
Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja
Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011
Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana
Kela ja vaikeavammaisten
Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10
Muistiohjelman eteneminen
Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman
Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset
Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet kysymykset ja vastaukset Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Miksi vammaistukipäätöksissä on paljon alueellisia
Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet
Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta
K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS
K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N OIKEUS APUVÄLINEISIIN Kuulovammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin apuvälineisiin panostaminen on investointi sujuvaan opiskelupolkuun ja tulevaisuuden työhön.
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Satakieliohjelman keskustelufoorumi 24.5.2016 Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä Kelan