Outokumpu Oy Malminetsintä. Perapohjan alue. Sijainti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Outokumpu Oy Malminetsintä. Perapohjan alue. Sijainti"

Transkriptio

1 Outokumpu Oy Malminetsintä Sijainti Perapohjan alue Perapohjan alue muodostaa selvästi rajoitetun muodoltaan kolmiomaisen geologisen yksikön, jota pohjoispuolella reunustaa Keski-Lapin graniittialue ja eteläpuolella Oijarven gneissigraniittialue. Kolmion kantana on Tornionj oki Tornion ja Ylitornion välisellä alueella ja kolmion karkena voidaan pitää Misin rautamalmialuetta alueen koillisnurkassa. Alue kokonaisuudessaan on melko hyvin tieverkoston piirissä, pisimmät tiettömat taipaleet ovat vain n. 5-7 km. Alueelta on saatavissa painettu topografi- tai peruskartta 1: (lehteä 2633 lukuunottamatta). Lisäksi ovat saatavissa ilmakuvat ja alueen itäosista (suunnilleen Tervolasta itään) korkeakuvauskartat Rovaniemen toimiston arkistosta löytyy ainakin joku em. laatua oleva 1: mittakaavainen kartta lähes alueen kaikilta lehdilta. Geologisen tutkimuslaitoksen aeromagnee ttiset kartat peittavät koko alueen, aerosähköisistä puuttuu osa Rovaniemen ymparistösta. Omia geofysikaalisia lentomittauksia ei alueella ole suoritettu. Perapohjan alue Ylipaakkolan korkeudelta etelään sisältyg Oulu-Tornio kivila jikarttaan (1953), mutta pohjoispuoli on vanhaa Hackmania (1914). Malminetsinnän omien kartoituksien ja eräiden gradu-töiden perusteella ovat tosin päällisin puolin tulleet tutuiksi Karungin ja Rovaniemen väliset laajat alueet ja huonoimmin tunnettuja ovat enaii vain Narkauden ja Misin valiset seudut.

2 3. Alueen geologiset yleispiirteet Perapohjan alue muodostaa maljamaisen yksikön, jossa voidaan erottaa kaksi lähes itä-länsisuuntaista allasta ja näitä erottava selhne. Mikkola (1949) on käyttänyt pohjoisemmasta altaasta Idartimojoen synkliinin ja etelaisemmasta Kemi joen alajuoksun synkliinin nimitystä ja näiden välistä antikliinialuetta kutsunut Korpikylän (- Koivun) antikliiniksi. Kemijoen ala juoksun synkliinissa on edelleen mahdollista erottaa kaksi allasta, eteläinen ja pohjoinen. Samoin ilmeisesti Martimojoella ja siitä itaaa voidaan erottaa useita subsynkliineja. Martimojoen synkliinin E-jatke lienee löydettavissa Rovaniemen eteläpuoleisessa kiilleliuskevyöhykkeessä. Suprakrustiset kivilajit sekä näihin ajallisesti ja paikallisesti liittyviit initiaali-magmatismin ja - vulkanismin rehevät tuotteet ovat leimaa-antavia Peragohjan alueelle. Jos suprakrustisten kivi la j ien joukosta jätetään pois vulkaani sen vaiheen edustajat, jaa jaljelle oppikirjoista tuttu etumaasedimenttifasies ja osittain miogeosynkliinivaiheen sedimentaatio. Näin voimakas vulkaaninen toiminta sen sijaan liittyy yleensä vain eugeosynkliinivaiheeseen, ja eu- ja mio-~asitteet nykyisessä muodossaan ovatkin alueella pahasti päällekkäin. Kivilajien metamorfoosi on kokonaisuutena ottaen suhteellisen heikko. Alueen sedimenttikivien stratigrafia on parhaiten selvitetty ja nähtävissä alueen etelaosista, mutta sitä on voitu jaljittaa myös erillisilla pienemmillä kohteilla alueen eri puolilla. Kerrosj&rjestyksessä aliapana on pohjakongloaeraatti, jota paikallisesti on tavattu mm. Sompujärvella ja Suhangon alueella. Tämän päällä on paksu kvartsiittipatja, jossa on voitu erottaa ainakin Kivalon, Kallfnkankaan seka dolomiittien yhteydessä olevat massamaiset tyypit. Kvartsiitin ja alla olevan gneissigraniitin valiin on tunkeutunut paikallisesti ultraemaksisiii ja emäksisia syväkiviä seka pitkänä laajaalaisena kerroksena albiittidiabaasijuoni. Suhangon alueella ovat em. kivet taipuneet poikittaissuuntaiseksi matalaksi synkliiniksi. Konglomeraatti on tassa sytakassa joutunut pohjasta eroon albiittidiabaasin ja emaksisen kompleksin valiin.

3 Koivun ja Muurolan välillä esiintyvät albiittidiabaasit ja -gabrot ilmeisesti lävistävät kvartsiitteja ja esiintyvät näin ollen stratigrafiassa ylempänä kuin albiittidiabaasi Kivaloilla. Albiittidiabaasien yhteydessa on paikoin tavattu albitiitteja, jotka usein sisaltavat runsaasti magnetiittia sekä paikoin kvartsia. Kerrosjarjestyksessa kvartsiittien paalla seuraavat spiliittiset vihreakivet, jotka tyypillisimmillään ovat aglomeraatteja tai mantelirikkaita emaksisiä laavoja. Näiden yhteydessa tavataan paikoin metadiabaaseja. Happamet differentiaatit tuntuvat laavojen joukosta puuttuvan. Laavojen paalla on vihrealiuskeiksi metamorfoituneita tuffiitteja. Alueen huomattavimmat dolomiittiesiintymät liittyvät tiiman vyöhykkeen ylimpään horisonttiin; dolomiittien yhteydessa mainittakoon erikoisuutena fossiiliset stromatoliitit sekä onkoliitit. Perapohjan alueen keskiosissa ja etenkin sen luoteisosissa esiintyy lisäksi mustaliuskeita vihreiiliuskeiden yhteydessa. Vare j asven alueella (josta on tekeillä gradu-tutkielma) on sedimenttikivien vaihtelu vilkasta ja tavatut tyy-pit peräti moninaisia. Edelleen on vihreäkivien ja vihreäliuskeiden kontaktialueilla tavattu cherttyyppisiä kvartsiitteja, Nosanjarvellii t ha kvartsiitti esiintyy vuorokerroksin dolomiitin kanssa. Paikalla on Otanmaki Oy tutkinut Kittilän Petäjäselän kaltaisia sideriittisiä Fe- Mn-malmiutumia. Vihrealiuskeet vaihettuvat ylöspäin kerrallisiksi fylliittisiksi liuskeiksi. Taivalkosken konglomeraatti antaa muodostumansisaisena erikoisuutena vbiä tälle alueen stratigrafisesti ylimmalle osastolle. Sedimenttimuodostumaa nuoremmista syvakivista ovat malmigeologisesti toistaiseksi hedelmallisemmaksi osoittautuneet Harmeen (1949) anortosiitti-serpentiinisarjaksi ristima kompleksi alueen eteliiisessa kontaktissa gneissigraniittia vasten. Sarjan varhaisimmat differentiaatit ovat kromiitin ohella serpentiniitti, peridotiitit ja pyrokseniitit, jotka muodostavat selviä kerroksia ja pat joja kompleksin pohjaosissa. Kivilajijärjestys Kujanpaan (1964) mukaan esim. Ksski- Penikoilla on seuraavanlainen: ylempi gabro (saussuriitti) - anortosiitti - alempi gabro (saussuriittigb - pyrokseenigb) - peridotiitti (spt) - noriitti - ultraemäksiset (prd-sst-pyr)

4 - reunavyöhyke-pohja. Kerrosten vahvuus ja gärjestys vaihtelee paikallisesti melkoisestikin. Ultraemaksiselle osalle on varsinkin muodostuman keskiosissa tyypillista hyvin kehittynyt kerroksellinen, jopa rytmillinen rakenne. Suhangon emäksista jaksoa pohjaava kvartsidioriitti ulottuu pitkänä kielekkeena etelään ohi Ranuan kirkonkylän. Ranuan Ruona j oen (Rn/'g) serpentiniittipahku jen j ono kuulunee samaan magmaattiseen vaiheeseen. Penikkain Jaksossa on todettu kokoomukseltaan vihreäkivisten diabaasien lävistavan anortosiittiseryentiinisarjan kivilajeja voimakkaimman poikkirakoilun suunnassa; ilmeisesti jakson päällä oleva vihreakividiabaasi 1 on näihin juoniin syypää. Peräpohjan alueen etelaosaa lävistävät syvakivet ovat luettu Haaparanta-sarjaan. Siihen kuuluu jäseniä emaksisesta happameen. Naista mainittakoon Tornion seudulla oleva laaja gabroalue, joka Kaakamon suuntaan vaihettuu granodioriitiksi, Liakan pieni gabro-peridotiittimassiivi seka Pe ta j amaan ja Kantojärven välinen granodioriittivaltainen ja reunoiltaan emaksisempi intrusiivi. Perapoh Jan liuskealueen poh j oisreunaa migmatisoivaa graniittia on, ainakin Ruotsin puolella, pidetty varhaisorogeenista Haaparanta-sarjaa nuorempana, myöhäiskarjalaisena. Gneissimäiset syvakivet (joita nuorempi graniitti lavistslee) liuskealueen pohjoisreunan tuntumassa saattavat olla Satteitä vanhasta mobiloituneesta pohjasta, tähän kysymykseen ei kukaan ole tiettävästi lähemmin kadonnut. Myös Perasohjan alueen eteläreunalla gneissigraniittialueella esiintyy graniittityyypia, jota sana rejuvenaatio saattaisi parhaiten karakterisoida.

5 4. Malmiaiheita ja lohkarelöytö ja = tärkeimmät tutkimustyömaat Tavatut malmiaiheet ja -1ohkareet edustavat seuraavanlaisia malmityy2peja: 1) Spiliittisiin pinnallisiin tai puolipinnallisiin kiviin liittyvät malmiaiheet. Yllämainituissa kivissa esiintyy yleisesti karbonaattija/tai kvartsirikkaita juonia, jotka saattavat olla kultaja kuparipitoisia. Mittavimmat ja rikkaimmat juonet on tavattu Tervolan Kivimaalla (T/1), Rovaniemen maalaiskunnan Vinsassa (Roi/6) seka Laurilassa (Tegengren 1951). Hirvaalla on jakso klo-afb-kiviä (kyseessii lienee metasomaattinen, krd-atf-kiviin rinnastettava muodostuma, hiidenkirnut Sukularakassa sijaitsevat muuten tassa kivessä), jossa lohkarehavainnoista päätellen on magnetiittirikkaissa kohdissa mukana myös kuparikiisua. Narkaudessa on Kivalo-kvartsiitin päällä olevissa erilaisissa vihreäkivissa digeniittia (Roi/l-2). Kuparihohdetta on todettu vihreakivissii Kemin lähellä Laurilassa (Ke/8) ja hlaraunolla. Diabaaseihin liittyvissä albitiiteissa on paikoin runsaastikin rnagnetiittia, kuparikiisuakin saattaa tällöin kuulua pienissä määrin kuvaan mukaan. Misin laaja rautamalmiprovin~si on tapaus sinänsä, Tervolan Vähä j oella dolomiitissa ja karsikivissa sijaitseva malmi (Mikkola 1947) lienee samaa heimoa. 2) Emaksisiin syväkiviin liittyvät malmiaiheet. Peragohjan liuskealueen ja sen eteläpuoleisen gneissigraniitin kontakti on malmigeologisesti mielenkiintoinen horisontti. Tahän hiatuskohtaan tunkeutuneet ultraemaksiset ja emaksiset kivet muodostavat malmikriitilliset puitteet, joihin Kemin jaksossa Elijärvellä (Ee/l) liittyy oksidimalmeja ja Penikkain jaksossa Paasivaaralla saussuriittigabrossa kiisupirotetta (Ke/4) ; tässä jaksossa on myös heikkoja merkke ja Eli järvelle analogisesta kroniitin esiintymisestä. Palovaaran-Suhangon jaksossa (Rn/l-2) tulee edellisten kaltaiseen kuvaan lisää

6 alimmaksi kvartsidioriitti, kiisut seuraavat täällä pirotteena ja breksiana metaperidotiitin ja kvartsidioriitin kontaktivyöhyketta. Analysoiduissa näytteissä on lähes aina ollut kuparia enemmän kuin nikkeliä, magneettikiisua on läsnä verraten runsaasti ja tästä johtuen on kiisufaasin nikkelipitoisuus verraten alhainen. Malmi eroaa luonteeltaan selvästi varhaismagmaattisista nikkelfmalmeista, ero johtunee magmaattisen kehityksen aikana vallinneista erikoisolosuhteista, mm. spiliittivaiheesta. Alatornion Liakan (At/l) gabrossa ja sen ultraemäksisissa differentiaateissa on todettu lähes 1 prosenttiin nousevia Cu+Ni-pitoisuuksia. Parhaat näytteet ovat lohkareista, samaa tavaraa on tavattu kairauksissa joskin pitoisuudeltaan alhaisempana ja mittasuhteiltaan hyvin vaatimattomana. Laurilan ja Liakan välillä on tavattu satunnaisia kromiittimalmilohkareita, nämä saattavat olla peräisin Ruotsinkin puolelta. 3) Happamiin syväkiviin liittyvät malmiaiheet. Perapohjan liuskealueen pohjoisreunalla Ylitornion Kalli järvellä tunnetaan pieni m~l~bd~nimalmiaihe (Yle tyinen 1967). Rovaniemen Ylikylästä on löydetty suurikokoinen gneissilohkare (Roi/5), joka sisältää runsaanlaisesti molybdeenihohdetta. Rovaniemen lentokentällä on punaista graniittia leikkaavissa pegmatiittijuonissa satunnaisia rnolybdeenihohdekasautumia. Kemijärven suuntaan on edelleen tavattu satunnaista molybdeenihohdetta graniitti- 6. h. lohkareissa. Nämä aiheet kuuluvat jo paremmin Keski-Lapin graniittialueen piiriin.

7 4) Sedimenttikiviin liittyvät malmiaiheet. Rovaniemen maalaiskunnan Vanttausjarven aihe (Roi/3) osoittaa, että ainakin lähella Keski-Lapin graniittialuetta saattaa kiilleliuskeissa tai -gneisseissä esiintyä kerrosnyötaisesti kuparipitoisuutta. Otanmaki Oy:n tutkima rautakiisuuntuma (Nuutilainen 1968) Venejärven rannalla Misin alueella liittyy edelleen hyvin metamorf iseen ymgaristöön. Hirvaalla on sorakuopasta tavattu useita heikosti kiisupitoisia kvartsiittilohkareita (TH, -65) ja Tervolan Mikkotervonperalta on löydetty niinikään sorakuopasta yksinäinen kuparista rikas kvartsiittilohkare (Kn 24-8/Roi -68). Oulun - Tornion kivilajikartan selityksessa on mainittu Juorkunanmaassa tavatun karbonaatti-iskoksellisessa kvartsiitissa eräässä kohdin noin neliömatrin alueella kuparihohdetta. Karungin Varajarvella (~t/2) ja Tervolan Mustamaalla (T/3) on lohkareina todettu hienorakeista rikkikiisua, joka ilmeisesti on lähtöisin mustaliuskeita ja merkeliliuskeita leikkaavista juonimaisista esiintymistä, jalompia aineksia ei näihin ole todettu liittyvän. Kemin läheltä Kylaj oelta löydetty karsilohkare sisältää kuparikiisun ohella sinkkivalkettä ja lyijyhohdetta; toinen, kuparihohdepitoinen karsikivi on löytynyt Liakanjoen Pirkonkoskelta. Tassa yhteydessä tulkoon vielä mainittua Tervolan Vähävaarasta tavatut heikosti sinkkivalke- ja lyijyhohdepitoiset dolomiittilohkareet.

8 Arviointia alueen malmimahdollisuuksista Tassa kagpaleessa on tarkoitus alueelta saatujen viitteiden pohjalta esittää joitain subjektiivisia ajatuksia, seka positiivisia että negatiivisia, Peräpohjan malmimahdollisuuksista. Initiaalimagmatismiin ei tunnu liittyvän ainakaan mainittavampia happamia differentiaatteja, tata pitäisin negatiivisena piirteenä ajateltaessa suurempikokoisten kiisuaalmien esiintymistä. Sama saattaa päteä myös Sarkikaman emaksisen muodostuman suhteen. Kuten Tervolan Kivimaan etsintatyön lähtökohta, Juntusen löytämä kultarikas lohkare osoittaa, saattavat juonet yltää hyvinkin korkeisiin pitoisuuksiin, ja tästä syystä on vihreäkivien juoniseurueita jatkuvasti pidettävä silmällä. Xuparihohteen esiintyminen vihreakivissa on kuin virvatuli, syttyy ja sammuu, joten san merkitystä on vaikea arvioida. Tahanastiset havainnot eivät ekonoomisessa mielessä suuria lupaile. Molybdeenimalmimahdo11isuudet alueen pohj oisreunalla ovat ehkä kaikista kiisumalmeista parhaat, sillä tunnetaanhan useita hyvanlaatuisia salvittamattömia molybdeenihohdegitoisia lohkareita ja molybdeenin provinsiaalinen esiintyminen on myös positiivinen piirre. Kuparipit oinen kvartsiitt ilohkare on aina mie1enki.int oinen, tamant;).yppisten lohkareiden ja1 jittäminen sen sijaan on peräti vaikeata. Mikäli kuparimineralisaatio edustaa syngeneettistii malmimuodostusta, saattaisi mahdollisella esiintymalla olla merkittavakin laajuus, mutta jos kyseessä on vain puoli~innallisten kivien kontaktimetasomaattinen vaikutus sivukiveensa, lienee mineralisaatio kooltaan melko vaatimaton; tässä suhteessa on vaikeaa antaa prognoosia. Kvartsiittien mahdollinen uraanipitoisuus on niinikään kysymysmerkki. Rovaniemi

9 Perapohjan liuskealuetta käsittelevää kirjallisuutta: Berghell, Hugo und Hackman, Victor (1923) uber den Quartzit von Hallinkangas, seine Wellenfurchen und Trockemisse. Bull. Comm. &ol. Finlande 59. Enkovaara, Harme ja Väyrynen (1953) Suomen geologinen yleiskartta, lehdet Oulu-Tornio CS-B5, kivilajikartan selitys. Hackman, Victor (1914) Geologisk översiktskarta över Finland. Sekt. C6, B5 och B6. Rovaniemi, Tornea och Overtorneå. Beskrivning till bergartskartan. Geologiska komissionen. - " - (1918) Suomen geologinen yleiskartta. Lehdet Rovaniemi- Tornio-Ylitornio. Vuorila jikartan selitys. Bausen, Hans (1936) The North-Bothnian Downfold. Acta Academiae Aboensis. Math. et Phys. XI. Harme, Maunu (1949) On the stratigraphical and structural geolopg of the Kemi area, northern Finland. Bull. Comm. geol. Finlande n:o " - and Perttunen, Vesa (1964) Stromatolite struetures in Precambrian dolomite in Tervola, North Finland. C.R. Soc. geol. Finlande XXXV, Bull. Comm. geol. Finlande N: o 212. Kahma, Siikarla, Veltheim, Vaas j oki ja Heikkinen (1962) On the prospecting and geology of the Kemi chromite deposits, Finland (A preliminary report). Bull. Comm. g601. Finlande 194. Kujanpää, Jorma (1964) Kemin Penikkain jakson rakenteesta ja kromiiteista. Käsikirjoitus Oulun Yliopiston geologian ja mineralogian laitoksen arkist ossa. Mikkola, Aimo (1947) The Vähajoki iron ore in Tervola, North- ern Finland. C.R. Soc. geol. Finlande XX, Bull. Comm. géol. Finlande N:o 140.

10 Mikkola, Aimo (1949) On the geology of the area north of the Gulf of Bothnia. Bull. Comm. &ol. Finlande N:o Mikkola, Toivo (1960) Sedimentation of quartzite in the Kemi area, north Finland, Int. Geol. Cong., XXI session, part IX, p Malkki, Esko (1964) Yli-Penikan alue Kemin-Penikkain kerroksellisessa intrusiossa. Käsikirjoitus Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian laitoksen kirjastossa. Nuutilainen, Juhani (1968) On the geology of the Misi iron ore province, Northern Finland. Ann. Acad. Sci. Fennicae, Ser. A, 111, 96. Näykki, Ossi (1953) Kemin Kivalojen emaksisen kompleksin geologiaa. Hasikirjoitus Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian laitoksen kirjastossa. - " - (1967) Havaintoja Kemin alueen emaksisista kivista. GEOLOGI no 8/63. - It - (1964) Kemin Kivaloiden emäksinen kompleksi. Kasikir j oitus Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian laitoksen kirjastossa. Paakkola, Juhani (1967) Lapin läänin kansannäytteet vuosina Geoteknillisia julkaisuja no 70. Perttunen, Vesa (1964) Tervolan seudun geologiaa. Kasikirjoitus Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian laitoksen arkictossa. Stigzelius, Herman ja Ervamaa, Pentti (1962) Lapin kivennäisvarat. Geoteknillisia julkaisuja no 67. Suomalainen, Mikko (1967) Mikroanalyyttisia tutkimuksia Suomen magnetiittimalmeista ja niiden sivukivistä. Kasikirj oitus Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian laitoksen arkistossa. Tegengren, F. R. (1951) Guldmalsfynden vid Kemi. Acta Academiae Aboensis, Mathematica et Physica XVII, 7.

11 Vornanen, Erkki (1963) Vähä j oen malmin ja sen lähiympäristön kivilajien geologiaa. Käsikirjoitus Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian laitoksen arkistossa. 0 Yletyinen, Veijo ( 1967) Ylitornion Kivilomgolon molybdeenihohdeesiintyraasta. Geoteknillisia julkaisuja no 73.

12

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen 8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007. Toimeksiantaja

Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007. Toimeksiantaja Va p a u t u u1. 1. 2 0 1 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUV AILULEHTI Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007 Tekijät Raponin laji Vesa Perttunen M10.1 Raponin nimi Lapin kolmion geologinen kehitys ja malmipotentiaali

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHDET - SHEETS C 5 - B 5 OULU-TORNIO KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT A. ENKOVAARA

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

LAPIN KIVENNAISVARAT

LAPIN KIVENNAISVARAT GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTEKNILLIS~ JULKAISUJA N:o 67 LAPIN KIVENNAISVARAT KIRJOITTANEET HERMAN STIGZELIUS JA PENTTI ERVAMAA ENGLISH SUMMARY MINERAL RESOURCES OP LAPLAND HELSINKI 1962 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1.

OUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1. OUTOKUMPU OY 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985 Tapio Koistinen/LAP 25.'1.198 5 l(10) - MALMINETSINTX ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ.... Tutkimusalue 1 : 400 000 ja 'Möhkö-tyyppisiä'

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Itä-Suomen yksikkö M19/4232/2010/30 17.3.2010 Kuopio TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Martti Damsten Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

3. Tutkimusvaiheet 3.1. Lohkare-etsinta ja kalliopertikartoitus

3. Tutkimusvaiheet 3.1. Lohkare-etsinta ja kalliopertikartoitus 1. Johdanto Sivu 3. Tutkimusvaiheet 3.1. Lohkare-etsinta ja kalliopertikartoitus 3.2. Geofysikaaliset mittaukset 3.3. Geokemialliset tutkimukset 3.4. Syvakairaus 4. Yhteenveto 5. Kirjallisuutta 6. Liitteet

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982 9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

;UC, Y. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3212 06/-86/2/10 Jyväskylä mlk Riuttamäki, Karhujärvi Ossi Ikävalko 27.5.1986

;UC, Y. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3212 06/-86/2/10 Jyväskylä mlk Riuttamäki, Karhujärvi Ossi Ikävalko 27.5.1986 ;UC, Y GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3212 6/-86/2/1 Jyväskylä lk Riuttaäki, Karhujärvi Ossi Ikävalko 27.5.1986 Jyväskylän lk :n Riuttaäen ypäristön arseenikiisuineralisaatioiden tutkiuksista 1981-1983

Lisätiedot

Tormasjarven ja Koivun kartta-alueiden kalliopera

Tormasjarven ja Koivun kartta-alueiden kalliopera Suomen geologinen kartta Geological Map of Finland 1 :100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehdet 2631 ja 2633 Explanation to the Maps of Sheets 2631 and 2633 Pre-Quaternary Rocks Vesa Perttunen ja Eero

Lisätiedot

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren Pohjois-Suomen yksikkö M19/2633/2007/10/63 21.12.2007 Rovaniemi Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Hyv. Jakelu. Rovanie. LÄÄNIssÄ SIMON, KEMI- JA TERVOLAN KUNNISSA. Sijainti 1 : 400 000. Avainsanat: kerrosintruusio, PGE, Penikat

Hyv. Jakelu. Rovanie. LÄÄNIssÄ SIMON, KEMI- JA TERVOLAN KUNNISSA. Sijainti 1 : 400 000. Avainsanat: kerrosintruusio, PGE, Penikat Lapin Malmi/Jarmo Lahtinen Jakelu Hyv. OKME. -VI Rovanie KAiVOSLAiN 19 S:n MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS VALTAUSALUEISTA ERAUS- PENIKKA, kaiv.rek.nro 4687/1, YLIPENIKANOJA, kaiv.rek.nro 4687/2, POOKIJ&~KÄ

Lisätiedot

v. tyinen 18 1rrfi ja yhteytta si~~e haittaa Tengelion joes8a oleva huonokuntoinen 56/1 ista"

v. tyinen 18 1rrfi ja yhteytta si~~e haittaa Tengelion joes8a oleva huonokuntoinen 56/1 ista 56/1 v. tyinen ista" Aiheen malmitutkimuksiin Ylitornion Kivilompolossa sai geologinen tutldmuslaitos rakennusmestari Ao Lemisen ja herra Mo Hautalan lahettamista molybdeenihohdepitoisista naytteista"

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

VIHANNIN - PYHÄSALMEN ALUEEN SINKKI-KUPARI- ESIINTYMÄTIETOJEN KERUU JA KÄSITTELY

VIHANNIN - PYHÄSALMEN ALUEEN SINKKI-KUPARI- ESIINTYMÄTIETOJEN KERUU JA KÄSITTELY '% löls'tc? KA F'i'ALE M 19/2432/-79/1 koskee 2434 3312 3313 3314 3321 3322 3323 Mikko Tontti Hannu Huhma Esko Koistinen Hannu Seppänen Matti K.A. Lehtonen 1.12.1979 VIHANNIN - PYHÄSALMEN ALUEEN SINKKI-KUPARI-

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi-

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi- Outokumpu Oy. r Portlos.: Helilnkl, kblmlnk. 16 Sllhk-: Kumpi. Helsinki Talon 1141 -- Puh.: vaihda 10510 ' Rikastamomme hpazirikasteen lyijypitoisuus on vaihdellut 1 ' * suurissa puitteissa, n. 2,506 $.

Lisätiedot

VIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1997-99

VIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1997-99 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/3311/2002/1/10 _VIITASAARI Ilmolahti 18.09.2002 Olavi Kontoniemi VIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI Kangasjärvi-Koivujärvi-Hemminki 27.10.2003 Jarmo Nikander

Lisätiedot

GEOLOGISET TUTKIMUKSENI JUUAN

GEOLOGISET TUTKIMUKSENI JUUAN GEOLOGISET TUTKIMUKSENI JUUAN C Kajoossa 01.09.1977 Turussa 20.09.1977 seka Esa Sandberg v Aikataulu ---------- Ja -- xleinen toteutus ---------.------- Työaika oli 25.07. - 03.09.1977 eli yhteensä 31

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Koitelaisen ja Kevitsan (Keivitsan) ympäristön malmipotentiaali Tapani Mutanen

Koitelaisen ja Kevitsan (Keivitsan) ympäristön malmipotentiaali Tapani Mutanen Pohjois-Suomen yksikkö M10.1/2007/64 3.12.2007 Rovaniemi Koitelaisen ja Kevitsan (Keivitsan) ympäristön malmipotentiaali Tapani Mutanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 3.12.2007

Lisätiedot

tt-'t'( / rj /dr. - K_s 29. O, ~ KIRJASTO VÄU-SUOMI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTkZMUSK:ESKUS M 19/43-45/-86/1/1 0 Mauri Niemel a 19.2.

tt-'t'( / rj /dr. - K_s 29. O, ~ KIRJASTO VÄU-SUOMI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTkZMUSK:ESKUS M 19/43-45/-86/1/1 0 Mauri Niemel a 19.2. r tt-'t'( GEOLOGIAN TUTkZMUSK:ESKUS M 19/43-45/-86/1/1 0 Mauri Niemel a 19.2.1986 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 29. O, ~ KIRJASTO VÄU-SUOMI, / rj /dr. - K_s ITÄ - SUOMEN MALMIAIHEIDEN JA -VIITTEIDEN KUVAUS

Lisätiedot

Kemin, Karungin, Simon ja Runkauksen kartta-alueiden kalliopera

Kemin, Karungin, Simon ja Runkauksen kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2541, 2542 + 2524, 2543 ja 2544 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2541, 2542+2524, 2543 and

Lisätiedot

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VÄLI-SUOMEN ALUETOIMISTO M19/2441/-94/1/18. 0 Tuohinto, Jokikylä, Kastell i Esko Iisal o 1.9.199 4 GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

Lisätiedot

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Etelii-Suomen yksikkö K2 1.42/2006/5 Espoo KALLIOPERÄKARTOITUKSE JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Mikko ironen GTK PLIPBIP.(XBox% PLIPBIP.O.Boxl237 PLIPBIP.O.Box97 PLIPBIRO.Bos77 Fi-02151 Espoo, P i.d

Lisätiedot

"63 M 19/4223/-79/1/10. Koskee : 4241. Pyhäselkä. Lauri J.Pekkarinen 18.12.1979

63 M 19/4223/-79/1/10. Koskee : 4241. Pyhäselkä. Lauri J.Pekkarinen 18.12.1979 M 19/4223/-79/1/10 "63 Koskee : 4241 Pyhäselkä Lauri J.Pekkarinen 18.12.1979 SELOSTUS PYHÄSELÄN ALUEELLA SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA VUOSINA 1976-1979 TUTKIMUSTEN AIHE JA TARKOITUS Geologinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEIS KARTTA

GEOLOGINEN YLEIS KARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEIS KARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI - SHEET B 1 TURKU KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT MAUNU HARME HELSINKI 1960

Lisätiedot

Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa

Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Maria Haanela Kandidaatin tutkielma Kaivannaisalan tiedekunta Oulun yliopisto 2016 Abstrakti Tässä työssä

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Nurmeksen Näätävaaran toriumesiintymä

Nurmeksen Näätävaaran toriumesiintymä 025 :4 Ts GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/4323/-89/1/60 Nurmes Näätävaara Olli Äikäs 25. 1. 1989 Koskee : 4323 05 Nurmeksen Näätävaaran toriumesiintymä 11 sivua 14 kuvaa 3 liitettä 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS # A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset

Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Kainuun maaperän ja kallioperän kiviainekset Akseli Torppa Geologian tutkimuskeskus 1 2 Kiviainesten käyttö Yhteen omakotitaloon Yhteen kerrostaloasuntoon Maantiekilometrille Moottoritiekilometrille Pyörätiekilometrille

Lisätiedot

SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA

SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTE KNILLISIA JULKAISU JA N:o 58 SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA KIRJOITTANEET MAX KULONPALO JA VLADI -0 5 KUVAA JA 1 TAULUKKO TBKSTISSX 2 TAULUA ENGLISH SUMMARY ON THE MOLYBDENITB

Lisätiedot

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992

Lisätiedot

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA

FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA M 19/3742/-80/1/10 Koskee 3742 04 SODANKYLÄ Kari A. Kinnunen 1980-2-22 FLUIDISULKEUMA-TUTKIMUS SODANKYLÄN PALOKIIMASELÄN KULTAESIINTYMÄN KVARTSIJUONISTA Tiivistelmä Palokiimaselän juonikvartsi sisältää

Lisätiedot

Pertti Sarala ja Seppo Rossi

Pertti Sarala ja Seppo Rossi Julkaisun nimi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 161 geological survey of finland Report of Investigation 161 Pertti Sarala ja Seppo Rossi Rovaniemen Tervolan alueen glasiaalimorfologiset ja -stratigrafiset

Lisätiedot

VERTAILU TUNNETTUIHIN HIEKKAKIVIESIINTYMIIN 13 Muhoksen muodostuma ja Satakunnan hiekkakivi... 13 Ruotsin lyijy- ja sinkkipitoiset hiekkakivet...

VERTAILU TUNNETTUIHIN HIEKKAKIVIESIINTYMIIN 13 Muhoksen muodostuma ja Satakunnan hiekkakivi... 13 Ruotsin lyijy- ja sinkkipitoiset hiekkakivet... SINKKI-, LYIJY- JA KUPARIPITOISTEN HIEKKAKIVILOHKAREIDEN TUTKIMUKSET RAAHESSA VUOSINA 1981-1982 YHTEENVETO Raahen alueelta on tullut kansannäytteinä useita sinkki-, lyijyja kuparipitoisia hiekkakivilohkareita.

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARITA

GEOLOGINEN YLEISKARITA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARITA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET B 8 ENONTEKIÖ KIVI LAJI KARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT ARVO MATISTO GEOLOGINEN

Lisätiedot

Pääpalkinnot KANSANNÄYTEPALKINNOT 2011

Pääpalkinnot KANSANNÄYTEPALKINNOT 2011 KANSANNÄYTEPALKINNOT 2011 Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakaa kiviharrastajille palkintoja yhteensä 28 500 vuoden 2011 parhaista malmiviitteistä, sekä palkinnon uudelle lähettäjälle lupaavista näytteistä.

Lisätiedot

- Karttalehden 2113 Au-viitteistösta poiketen karttalehdellä 2114

- Karttalehden 2113 Au-viitteistösta poiketen karttalehdellä 2114 KARTTALEHDEN 2114 KULTAAIHEISTA Karttalehden 2113 Auviitteistösta poiketen karttalehdellä 2114 on varsinaisia Auhavaintoja vain viisi. Auotollisia mineraaliseurueita toki tavataan hieman enemmän. Syyt

Lisätiedot

Luku 6 KARJALAISET LIUSKEALUEET. mantereen ikivanha pintakivipeite. Kauko Laajoki

Luku 6 KARJALAISET LIUSKEALUEET. mantereen ikivanha pintakivipeite. Kauko Laajoki Luku 6 KARJALAISET LIUSKEALUEET mantereen ikivanha pintakivipeite Kauko Laajoki Karjalaiset liuskealueet koostuvat varhaisproterotsooisista, 2 500 1 900 miljoonaa vuotta vanhoista metamorfoituneista sedimenttikivistä

Lisätiedot

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN 6GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHDET C6 ROVANIEMI H5 TORNIO H6 YLITORNIO VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT VICTOR HACKMAN SUOMENTANUT J. N. SOIKERO 24 KUVAA JA 9 TAULUA JIECSIN(JISSÄ

Lisätiedot

Rontiolehden Pö&vaaran alueen nalmi tutkimttkse t 1968

Rontiolehden Pö&vaaran alueen nalmi tutkimttkse t 1968 Rontiolehden Pö&vaaran alueen nalmi tutkimttkse t 1968 Pinon Ilutunvearasus asuvalta Eine Justanderllta eaatifn 70.5.68 ntiytel#hetgs, jossa rikkikiiaan ja nagnesttikiiapi ohella oli kuparikii~ua mk&%

Lisätiedot

omalainen J. Nuutilainen HYV. o 1, kar t l;a Geokem, kartta Tornion-Kemijoen alueen malminetsintätyöt kesällä 1966.Työraportti.

omalainen J. Nuutilainen HYV. o 1, kar t l;a Geokem, kartta Tornion-Kemijoen alueen malminetsintätyöt kesällä 1966.Työraportti. RAUTARU u KKI OY Tornion-Kemi Joen alueen mal- MALMINETSINTA minetsintätyot kesällä 1966 N:o TUTKIMUSALUE TORNION-KEPII JOEN alue KUNTA 1 J!iT?kkkone] wp HYV. omalainen J. Nuutilainen RO 4/66 JAKELU 1

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI. Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI. Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3 ,ALA-:+ 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3 KONGLOMERAATTIEN KULTATUTKIMUKSM KAINUUSSA 1984-85 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Ylitornion kartta-alueen kallioperä Summary: Pre-Quaternary rocks of the Ylitornio map-sheet area

Ylitornion kartta-alueen kallioperä Summary: Pre-Quaternary rocks of the Ylitornio map-sheet area Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehti 2613 Explanation to the maps of Sheet 2613 Pre-Quaternary rocks Vesa Perttunen Ylitornion kartta-alueen

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

------------ ----------------- ------------------ Outokumpu Oy Malminetsintä. Tutkimusalue

------------ ----------------- ------------------ Outokumpu Oy Malminetsintä. Tutkimusalue Outokumpu Oy Malminetsintä. Tutkimusalue ------------ Pääasiallisena tutkimusalueena oli ns. Petkulan-Kersilön-Mos- 2 kuvaaran alue (sdk/2) pinta-alaltaan 500 km. Tämän lisäksi kerattiin naytteita Yläliesijoelta

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri

Lisätiedot

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo Outokumpu Oy l'-lalm:lnet sintä 010/2132/NKla/74 2132 04 KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS Hattula~ Leteensuo Tutkimuskohteen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Hattulan klulnassa Hämeenlinnan lfl{w-puolella rautatien

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys Koordinaatit (YK) tunnus m X Y 4 Linjan alkupiste Ruoko 0 7397760 3523928 4 Vyohykkeen

Lisätiedot

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 TUTKIMUSRAPORTTI RUUKKI, Turtaneva 2441 10 ARKISTOKAPPALE Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOKUMPU OY

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

MUHOS PYHÄKOSKI 5. Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus. Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000

MUHOS PYHÄKOSKI 5. Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus. Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000 MUHOS PYHÄKOSKI 5 Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000 / MUHOS PYHÄKOSKI 5 Koekuopitus 22.5. - 26.5.2000 Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva OULUN YLIOPISTO Arkeologian

Lisätiedot

Ontojoen, Hiisijarven ja Kuhmon kartta-alueiden kalliopera

Ontojoen, Hiisijarven ja Kuhmon kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 4411, 4412 EXPLANATION TO THE MAPS OF ja 4413 PRE-QUATERNARY ROCKS SHEETS 4411, 4412 and

Lisätiedot

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 1/2015 Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa Soili Mattila GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Keski-Suomen granitoidikompleksin malmiviitteet Hiekkapohjan alueella

Keski-Suomen granitoidikompleksin malmiviitteet Hiekkapohjan alueella Keski-Suomen granitoidikompleksin malmiviitteet Hiekkapohjan alueella Pro gradu -tutkielma Kaivannaisalan tiedekunta Oulun yliopisto 2015 Tiivistelmä Tutkielman tutkimuskohteena oli Keski-Suomen granitoidikompleksiin

Lisätiedot

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOUICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2124 VILJAKKALA-TEISKO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY AHT

Lisätiedot

PROTERO- TSOOISET OROGEENISET SYVÄKIVET. vuorijononmuodostuksen. hornankattila. Luku 8. Mikko Nironen

PROTERO- TSOOISET OROGEENISET SYVÄKIVET. vuorijononmuodostuksen. hornankattila. Luku 8. Mikko Nironen Luku 8 SYVÄKIVET PROTERO- TSOOISET OROGEENISET vuorijononmuodostuksen hornankattila Mikko Nironen L U K U 6 P R O T E R O T S O O I S E T O R O G E E N I S E T S Y V Ä K I V E 229 T Noin kaksi kolmasosaa

Lisätiedot

@a).i:'in 000 " 4 Ni:n jakautuminer:;

@a).i:'in 000  4 Ni:n jakautuminer:; Enonteki6, Latasenon alueen tutkimukset (-st/2, Et/3) Liitekartat: Liite 1 yleiskatsauskartta 1:lOO 000 ' 2 geol.kartta 1:lOO 000 " 2b 11 1 :20 000 " 3 moreenitutk. kartta(a;l) 1:20 000 If 3b I I @a).i:'in

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Kivilaj ien kuvaukset

Kivilaj ien kuvaukset 1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12

Lisätiedot