Outokumpu Oy Malminetsintä. Perapohjan alue. Sijainti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Outokumpu Oy Malminetsintä. Perapohjan alue. Sijainti"

Transkriptio

1 Outokumpu Oy Malminetsintä Sijainti Perapohjan alue Perapohjan alue muodostaa selvästi rajoitetun muodoltaan kolmiomaisen geologisen yksikön, jota pohjoispuolella reunustaa Keski-Lapin graniittialue ja eteläpuolella Oijarven gneissigraniittialue. Kolmion kantana on Tornionj oki Tornion ja Ylitornion välisellä alueella ja kolmion karkena voidaan pitää Misin rautamalmialuetta alueen koillisnurkassa. Alue kokonaisuudessaan on melko hyvin tieverkoston piirissä, pisimmät tiettömat taipaleet ovat vain n. 5-7 km. Alueelta on saatavissa painettu topografi- tai peruskartta 1: (lehteä 2633 lukuunottamatta). Lisäksi ovat saatavissa ilmakuvat ja alueen itäosista (suunnilleen Tervolasta itään) korkeakuvauskartat Rovaniemen toimiston arkistosta löytyy ainakin joku em. laatua oleva 1: mittakaavainen kartta lähes alueen kaikilta lehdilta. Geologisen tutkimuslaitoksen aeromagnee ttiset kartat peittavät koko alueen, aerosähköisistä puuttuu osa Rovaniemen ymparistösta. Omia geofysikaalisia lentomittauksia ei alueella ole suoritettu. Perapohjan alue Ylipaakkolan korkeudelta etelään sisältyg Oulu-Tornio kivila jikarttaan (1953), mutta pohjoispuoli on vanhaa Hackmania (1914). Malminetsinnän omien kartoituksien ja eräiden gradu-töiden perusteella ovat tosin päällisin puolin tulleet tutuiksi Karungin ja Rovaniemen väliset laajat alueet ja huonoimmin tunnettuja ovat enaii vain Narkauden ja Misin valiset seudut.

2 3. Alueen geologiset yleispiirteet Perapohjan alue muodostaa maljamaisen yksikön, jossa voidaan erottaa kaksi lähes itä-länsisuuntaista allasta ja näitä erottava selhne. Mikkola (1949) on käyttänyt pohjoisemmasta altaasta Idartimojoen synkliinin ja etelaisemmasta Kemi joen alajuoksun synkliinin nimitystä ja näiden välistä antikliinialuetta kutsunut Korpikylän (- Koivun) antikliiniksi. Kemijoen ala juoksun synkliinissa on edelleen mahdollista erottaa kaksi allasta, eteläinen ja pohjoinen. Samoin ilmeisesti Martimojoella ja siitä itaaa voidaan erottaa useita subsynkliineja. Martimojoen synkliinin E-jatke lienee löydettavissa Rovaniemen eteläpuoleisessa kiilleliuskevyöhykkeessä. Suprakrustiset kivilajit sekä näihin ajallisesti ja paikallisesti liittyviit initiaali-magmatismin ja - vulkanismin rehevät tuotteet ovat leimaa-antavia Peragohjan alueelle. Jos suprakrustisten kivi la j ien joukosta jätetään pois vulkaani sen vaiheen edustajat, jaa jaljelle oppikirjoista tuttu etumaasedimenttifasies ja osittain miogeosynkliinivaiheen sedimentaatio. Näin voimakas vulkaaninen toiminta sen sijaan liittyy yleensä vain eugeosynkliinivaiheeseen, ja eu- ja mio-~asitteet nykyisessä muodossaan ovatkin alueella pahasti päällekkäin. Kivilajien metamorfoosi on kokonaisuutena ottaen suhteellisen heikko. Alueen sedimenttikivien stratigrafia on parhaiten selvitetty ja nähtävissä alueen etelaosista, mutta sitä on voitu jaljittaa myös erillisilla pienemmillä kohteilla alueen eri puolilla. Kerrosj&rjestyksessä aliapana on pohjakongloaeraatti, jota paikallisesti on tavattu mm. Sompujärvella ja Suhangon alueella. Tämän päällä on paksu kvartsiittipatja, jossa on voitu erottaa ainakin Kivalon, Kallfnkankaan seka dolomiittien yhteydessä olevat massamaiset tyypit. Kvartsiitin ja alla olevan gneissigraniitin valiin on tunkeutunut paikallisesti ultraemaksisiii ja emäksisia syväkiviä seka pitkänä laajaalaisena kerroksena albiittidiabaasijuoni. Suhangon alueella ovat em. kivet taipuneet poikittaissuuntaiseksi matalaksi synkliiniksi. Konglomeraatti on tassa sytakassa joutunut pohjasta eroon albiittidiabaasin ja emaksisen kompleksin valiin.

3 Koivun ja Muurolan välillä esiintyvät albiittidiabaasit ja -gabrot ilmeisesti lävistävät kvartsiitteja ja esiintyvät näin ollen stratigrafiassa ylempänä kuin albiittidiabaasi Kivaloilla. Albiittidiabaasien yhteydessa on paikoin tavattu albitiitteja, jotka usein sisaltavat runsaasti magnetiittia sekä paikoin kvartsia. Kerrosjarjestyksessa kvartsiittien paalla seuraavat spiliittiset vihreakivet, jotka tyypillisimmillään ovat aglomeraatteja tai mantelirikkaita emaksisiä laavoja. Näiden yhteydessa tavataan paikoin metadiabaaseja. Happamet differentiaatit tuntuvat laavojen joukosta puuttuvan. Laavojen paalla on vihrealiuskeiksi metamorfoituneita tuffiitteja. Alueen huomattavimmat dolomiittiesiintymät liittyvät tiiman vyöhykkeen ylimpään horisonttiin; dolomiittien yhteydessa mainittakoon erikoisuutena fossiiliset stromatoliitit sekä onkoliitit. Perapohjan alueen keskiosissa ja etenkin sen luoteisosissa esiintyy lisäksi mustaliuskeita vihreiiliuskeiden yhteydessa. Vare j asven alueella (josta on tekeillä gradu-tutkielma) on sedimenttikivien vaihtelu vilkasta ja tavatut tyy-pit peräti moninaisia. Edelleen on vihreäkivien ja vihreäliuskeiden kontaktialueilla tavattu cherttyyppisiä kvartsiitteja, Nosanjarvellii t ha kvartsiitti esiintyy vuorokerroksin dolomiitin kanssa. Paikalla on Otanmaki Oy tutkinut Kittilän Petäjäselän kaltaisia sideriittisiä Fe- Mn-malmiutumia. Vihrealiuskeet vaihettuvat ylöspäin kerrallisiksi fylliittisiksi liuskeiksi. Taivalkosken konglomeraatti antaa muodostumansisaisena erikoisuutena vbiä tälle alueen stratigrafisesti ylimmalle osastolle. Sedimenttimuodostumaa nuoremmista syvakivista ovat malmigeologisesti toistaiseksi hedelmallisemmaksi osoittautuneet Harmeen (1949) anortosiitti-serpentiinisarjaksi ristima kompleksi alueen eteliiisessa kontaktissa gneissigraniittia vasten. Sarjan varhaisimmat differentiaatit ovat kromiitin ohella serpentiniitti, peridotiitit ja pyrokseniitit, jotka muodostavat selviä kerroksia ja pat joja kompleksin pohjaosissa. Kivilajijärjestys Kujanpaan (1964) mukaan esim. Ksski- Penikoilla on seuraavanlainen: ylempi gabro (saussuriitti) - anortosiitti - alempi gabro (saussuriittigb - pyrokseenigb) - peridotiitti (spt) - noriitti - ultraemäksiset (prd-sst-pyr)

4 - reunavyöhyke-pohja. Kerrosten vahvuus ja gärjestys vaihtelee paikallisesti melkoisestikin. Ultraemaksiselle osalle on varsinkin muodostuman keskiosissa tyypillista hyvin kehittynyt kerroksellinen, jopa rytmillinen rakenne. Suhangon emäksista jaksoa pohjaava kvartsidioriitti ulottuu pitkänä kielekkeena etelään ohi Ranuan kirkonkylän. Ranuan Ruona j oen (Rn/'g) serpentiniittipahku jen j ono kuulunee samaan magmaattiseen vaiheeseen. Penikkain Jaksossa on todettu kokoomukseltaan vihreäkivisten diabaasien lävistavan anortosiittiseryentiinisarjan kivilajeja voimakkaimman poikkirakoilun suunnassa; ilmeisesti jakson päällä oleva vihreakividiabaasi 1 on näihin juoniin syypää. Peräpohjan alueen etelaosaa lävistävät syvakivet ovat luettu Haaparanta-sarjaan. Siihen kuuluu jäseniä emaksisesta happameen. Naista mainittakoon Tornion seudulla oleva laaja gabroalue, joka Kaakamon suuntaan vaihettuu granodioriitiksi, Liakan pieni gabro-peridotiittimassiivi seka Pe ta j amaan ja Kantojärven välinen granodioriittivaltainen ja reunoiltaan emaksisempi intrusiivi. Perapoh Jan liuskealueen poh j oisreunaa migmatisoivaa graniittia on, ainakin Ruotsin puolella, pidetty varhaisorogeenista Haaparanta-sarjaa nuorempana, myöhäiskarjalaisena. Gneissimäiset syvakivet (joita nuorempi graniitti lavistslee) liuskealueen pohjoisreunan tuntumassa saattavat olla Satteitä vanhasta mobiloituneesta pohjasta, tähän kysymykseen ei kukaan ole tiettävästi lähemmin kadonnut. Myös Perasohjan alueen eteläreunalla gneissigraniittialueella esiintyy graniittityyypia, jota sana rejuvenaatio saattaisi parhaiten karakterisoida.

5 4. Malmiaiheita ja lohkarelöytö ja = tärkeimmät tutkimustyömaat Tavatut malmiaiheet ja -1ohkareet edustavat seuraavanlaisia malmityy2peja: 1) Spiliittisiin pinnallisiin tai puolipinnallisiin kiviin liittyvät malmiaiheet. Yllämainituissa kivissa esiintyy yleisesti karbonaattija/tai kvartsirikkaita juonia, jotka saattavat olla kultaja kuparipitoisia. Mittavimmat ja rikkaimmat juonet on tavattu Tervolan Kivimaalla (T/1), Rovaniemen maalaiskunnan Vinsassa (Roi/6) seka Laurilassa (Tegengren 1951). Hirvaalla on jakso klo-afb-kiviä (kyseessii lienee metasomaattinen, krd-atf-kiviin rinnastettava muodostuma, hiidenkirnut Sukularakassa sijaitsevat muuten tassa kivessä), jossa lohkarehavainnoista päätellen on magnetiittirikkaissa kohdissa mukana myös kuparikiisua. Narkaudessa on Kivalo-kvartsiitin päällä olevissa erilaisissa vihreäkivissa digeniittia (Roi/l-2). Kuparihohdetta on todettu vihreakivissii Kemin lähellä Laurilassa (Ke/8) ja hlaraunolla. Diabaaseihin liittyvissä albitiiteissa on paikoin runsaastikin rnagnetiittia, kuparikiisuakin saattaa tällöin kuulua pienissä määrin kuvaan mukaan. Misin laaja rautamalmiprovin~si on tapaus sinänsä, Tervolan Vähä j oella dolomiitissa ja karsikivissa sijaitseva malmi (Mikkola 1947) lienee samaa heimoa. 2) Emaksisiin syväkiviin liittyvät malmiaiheet. Peragohjan liuskealueen ja sen eteläpuoleisen gneissigraniitin kontakti on malmigeologisesti mielenkiintoinen horisontti. Tahän hiatuskohtaan tunkeutuneet ultraemaksiset ja emaksiset kivet muodostavat malmikriitilliset puitteet, joihin Kemin jaksossa Elijärvellä (Ee/l) liittyy oksidimalmeja ja Penikkain jaksossa Paasivaaralla saussuriittigabrossa kiisupirotetta (Ke/4) ; tässä jaksossa on myös heikkoja merkke ja Eli järvelle analogisesta kroniitin esiintymisestä. Palovaaran-Suhangon jaksossa (Rn/l-2) tulee edellisten kaltaiseen kuvaan lisää

6 alimmaksi kvartsidioriitti, kiisut seuraavat täällä pirotteena ja breksiana metaperidotiitin ja kvartsidioriitin kontaktivyöhyketta. Analysoiduissa näytteissä on lähes aina ollut kuparia enemmän kuin nikkeliä, magneettikiisua on läsnä verraten runsaasti ja tästä johtuen on kiisufaasin nikkelipitoisuus verraten alhainen. Malmi eroaa luonteeltaan selvästi varhaismagmaattisista nikkelfmalmeista, ero johtunee magmaattisen kehityksen aikana vallinneista erikoisolosuhteista, mm. spiliittivaiheesta. Alatornion Liakan (At/l) gabrossa ja sen ultraemäksisissa differentiaateissa on todettu lähes 1 prosenttiin nousevia Cu+Ni-pitoisuuksia. Parhaat näytteet ovat lohkareista, samaa tavaraa on tavattu kairauksissa joskin pitoisuudeltaan alhaisempana ja mittasuhteiltaan hyvin vaatimattomana. Laurilan ja Liakan välillä on tavattu satunnaisia kromiittimalmilohkareita, nämä saattavat olla peräisin Ruotsinkin puolelta. 3) Happamiin syväkiviin liittyvät malmiaiheet. Perapohjan liuskealueen pohjoisreunalla Ylitornion Kalli järvellä tunnetaan pieni m~l~bd~nimalmiaihe (Yle tyinen 1967). Rovaniemen Ylikylästä on löydetty suurikokoinen gneissilohkare (Roi/5), joka sisältää runsaanlaisesti molybdeenihohdetta. Rovaniemen lentokentällä on punaista graniittia leikkaavissa pegmatiittijuonissa satunnaisia rnolybdeenihohdekasautumia. Kemijärven suuntaan on edelleen tavattu satunnaista molybdeenihohdetta graniitti- 6. h. lohkareissa. Nämä aiheet kuuluvat jo paremmin Keski-Lapin graniittialueen piiriin.

7 4) Sedimenttikiviin liittyvät malmiaiheet. Rovaniemen maalaiskunnan Vanttausjarven aihe (Roi/3) osoittaa, että ainakin lähella Keski-Lapin graniittialuetta saattaa kiilleliuskeissa tai -gneisseissä esiintyä kerrosnyötaisesti kuparipitoisuutta. Otanmaki Oy:n tutkima rautakiisuuntuma (Nuutilainen 1968) Venejärven rannalla Misin alueella liittyy edelleen hyvin metamorf iseen ymgaristöön. Hirvaalla on sorakuopasta tavattu useita heikosti kiisupitoisia kvartsiittilohkareita (TH, -65) ja Tervolan Mikkotervonperalta on löydetty niinikään sorakuopasta yksinäinen kuparista rikas kvartsiittilohkare (Kn 24-8/Roi -68). Oulun - Tornion kivilajikartan selityksessa on mainittu Juorkunanmaassa tavatun karbonaatti-iskoksellisessa kvartsiitissa eräässä kohdin noin neliömatrin alueella kuparihohdetta. Karungin Varajarvella (~t/2) ja Tervolan Mustamaalla (T/3) on lohkareina todettu hienorakeista rikkikiisua, joka ilmeisesti on lähtöisin mustaliuskeita ja merkeliliuskeita leikkaavista juonimaisista esiintymistä, jalompia aineksia ei näihin ole todettu liittyvän. Kemin läheltä Kylaj oelta löydetty karsilohkare sisältää kuparikiisun ohella sinkkivalkettä ja lyijyhohdetta; toinen, kuparihohdepitoinen karsikivi on löytynyt Liakanjoen Pirkonkoskelta. Tassa yhteydessä tulkoon vielä mainittua Tervolan Vähävaarasta tavatut heikosti sinkkivalke- ja lyijyhohdepitoiset dolomiittilohkareet.

8 Arviointia alueen malmimahdollisuuksista Tassa kagpaleessa on tarkoitus alueelta saatujen viitteiden pohjalta esittää joitain subjektiivisia ajatuksia, seka positiivisia että negatiivisia, Peräpohjan malmimahdollisuuksista. Initiaalimagmatismiin ei tunnu liittyvän ainakaan mainittavampia happamia differentiaatteja, tata pitäisin negatiivisena piirteenä ajateltaessa suurempikokoisten kiisuaalmien esiintymistä. Sama saattaa päteä myös Sarkikaman emaksisen muodostuman suhteen. Kuten Tervolan Kivimaan etsintatyön lähtökohta, Juntusen löytämä kultarikas lohkare osoittaa, saattavat juonet yltää hyvinkin korkeisiin pitoisuuksiin, ja tästä syystä on vihreäkivien juoniseurueita jatkuvasti pidettävä silmällä. Xuparihohteen esiintyminen vihreakivissa on kuin virvatuli, syttyy ja sammuu, joten san merkitystä on vaikea arvioida. Tahanastiset havainnot eivät ekonoomisessa mielessä suuria lupaile. Molybdeenimalmimahdo11isuudet alueen pohj oisreunalla ovat ehkä kaikista kiisumalmeista parhaat, sillä tunnetaanhan useita hyvanlaatuisia salvittamattömia molybdeenihohdegitoisia lohkareita ja molybdeenin provinsiaalinen esiintyminen on myös positiivinen piirre. Kuparipit oinen kvartsiitt ilohkare on aina mie1enki.int oinen, tamant;).yppisten lohkareiden ja1 jittäminen sen sijaan on peräti vaikeata. Mikäli kuparimineralisaatio edustaa syngeneettistii malmimuodostusta, saattaisi mahdollisella esiintymalla olla merkittavakin laajuus, mutta jos kyseessä on vain puoli~innallisten kivien kontaktimetasomaattinen vaikutus sivukiveensa, lienee mineralisaatio kooltaan melko vaatimaton; tässä suhteessa on vaikeaa antaa prognoosia. Kvartsiittien mahdollinen uraanipitoisuus on niinikään kysymysmerkki. Rovaniemi

9 Perapohjan liuskealuetta käsittelevää kirjallisuutta: Berghell, Hugo und Hackman, Victor (1923) uber den Quartzit von Hallinkangas, seine Wellenfurchen und Trockemisse. Bull. Comm. &ol. Finlande 59. Enkovaara, Harme ja Väyrynen (1953) Suomen geologinen yleiskartta, lehdet Oulu-Tornio CS-B5, kivilajikartan selitys. Hackman, Victor (1914) Geologisk översiktskarta över Finland. Sekt. C6, B5 och B6. Rovaniemi, Tornea och Overtorneå. Beskrivning till bergartskartan. Geologiska komissionen. - " - (1918) Suomen geologinen yleiskartta. Lehdet Rovaniemi- Tornio-Ylitornio. Vuorila jikartan selitys. Bausen, Hans (1936) The North-Bothnian Downfold. Acta Academiae Aboensis. Math. et Phys. XI. Harme, Maunu (1949) On the stratigraphical and structural geolopg of the Kemi area, northern Finland. Bull. Comm. geol. Finlande n:o " - and Perttunen, Vesa (1964) Stromatolite struetures in Precambrian dolomite in Tervola, North Finland. C.R. Soc. geol. Finlande XXXV, Bull. Comm. geol. Finlande N: o 212. Kahma, Siikarla, Veltheim, Vaas j oki ja Heikkinen (1962) On the prospecting and geology of the Kemi chromite deposits, Finland (A preliminary report). Bull. Comm. g601. Finlande 194. Kujanpää, Jorma (1964) Kemin Penikkain jakson rakenteesta ja kromiiteista. Käsikirjoitus Oulun Yliopiston geologian ja mineralogian laitoksen arkist ossa. Mikkola, Aimo (1947) The Vähajoki iron ore in Tervola, North- ern Finland. C.R. Soc. geol. Finlande XX, Bull. Comm. géol. Finlande N:o 140.

10 Mikkola, Aimo (1949) On the geology of the area north of the Gulf of Bothnia. Bull. Comm. &ol. Finlande N:o Mikkola, Toivo (1960) Sedimentation of quartzite in the Kemi area, north Finland, Int. Geol. Cong., XXI session, part IX, p Malkki, Esko (1964) Yli-Penikan alue Kemin-Penikkain kerroksellisessa intrusiossa. Käsikirjoitus Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian laitoksen kirjastossa. Nuutilainen, Juhani (1968) On the geology of the Misi iron ore province, Northern Finland. Ann. Acad. Sci. Fennicae, Ser. A, 111, 96. Näykki, Ossi (1953) Kemin Kivalojen emaksisen kompleksin geologiaa. Hasikirjoitus Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian laitoksen kirjastossa. - " - (1967) Havaintoja Kemin alueen emaksisista kivista. GEOLOGI no 8/63. - It - (1964) Kemin Kivaloiden emäksinen kompleksi. Kasikir j oitus Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian laitoksen kirjastossa. Paakkola, Juhani (1967) Lapin läänin kansannäytteet vuosina Geoteknillisia julkaisuja no 70. Perttunen, Vesa (1964) Tervolan seudun geologiaa. Kasikirjoitus Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian laitoksen arkictossa. Stigzelius, Herman ja Ervamaa, Pentti (1962) Lapin kivennäisvarat. Geoteknillisia julkaisuja no 67. Suomalainen, Mikko (1967) Mikroanalyyttisia tutkimuksia Suomen magnetiittimalmeista ja niiden sivukivistä. Kasikirj oitus Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian laitoksen arkistossa. Tegengren, F. R. (1951) Guldmalsfynden vid Kemi. Acta Academiae Aboensis, Mathematica et Physica XVII, 7.

11 Vornanen, Erkki (1963) Vähä j oen malmin ja sen lähiympäristön kivilajien geologiaa. Käsikirjoitus Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian laitoksen arkistossa. 0 Yletyinen, Veijo ( 1967) Ylitornion Kivilomgolon molybdeenihohdeesiintyraasta. Geoteknillisia julkaisuja no 73.

12

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA:

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA: m E Korvuo mpu Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö OKMEIarkisto Outokumpu KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

M/17/Yt-45/1 Ylitornio, Uomavaara O. Vaasjoki, Selostus Uomavaaran alueella suoritetuista malmitutkimuksista syyskesällä 1945.

M/17/Yt-45/1 Ylitornio, Uomavaara O. Vaasjoki, Selostus Uomavaaran alueella suoritetuista malmitutkimuksista syyskesällä 1945. M/17/Yt-45/1 Ylitornio, Uomavaara O. Vaasjoki, 10.10.1945 Selostus Uomavaaran alueella suoritetuista malmitutkimuksista syyskesällä 1945. Selostuksen pohjana käytetyt kartat: K 1 = Suomen geologinen yleiskartta,

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola 3.2.49 Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 Tutkimusten aihe Geologisen yleiskartoituksen yhteydessä oli maist. A. Enkovaara löytänyt Kuivaniemen Jokikylästä

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHDET - SHEETS C 5 - B 5 OULU-TORNIO KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT A. ENKOVAARA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

3. Tutkimusvaiheet 3.1. Lohkare-etsinta ja kalliopertikartoitus

3. Tutkimusvaiheet 3.1. Lohkare-etsinta ja kalliopertikartoitus 1. Johdanto Sivu 3. Tutkimusvaiheet 3.1. Lohkare-etsinta ja kalliopertikartoitus 3.2. Geofysikaaliset mittaukset 3.3. Geokemialliset tutkimukset 3.4. Syvakairaus 4. Yhteenveto 5. Kirjallisuutta 6. Liitteet

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee Rautavaara E. Sipilä MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2.

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee Rautavaara E. Sipilä MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3334/80/1/10 Koskee 3334 12 Rautavaara E. Sipilä 03.12.1980 MALMITUTKIMUKSIA KORPIMÄEN VALTAUSALUEILLA KORPI 1-2. - 3 - JOHDANTO Rautavaara ympäristöineen on ollut malminetsijöiden

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi-

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi- Outokumpu Oy. r Portlos.: Helilnkl, kblmlnk. 16 Sllhk-: Kumpi. Helsinki Talon 1141 -- Puh.: vaihda 10510 ' Rikastamomme hpazirikasteen lyijypitoisuus on vaihdellut 1 ' * suurissa puitteissa, n. 2,506 $.

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Tutkimustyoselostus valtausalueella Lokki 1, kaivosrekisterinumero suoritetuista tutkimuksista.

Tutkimustyoselostus valtausalueella Lokki 1, kaivosrekisterinumero suoritetuista tutkimuksista. -t o@/~lj. r/ ~ GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS M06144131199511110 KUHMO Lokki 1 Timo Heino Markku Kilpela 6.1 1.1995..--- O~(G=/W. i J r,.,;-,..>: -..*.'*. ~ 5 ~ ; ~, ~ - - l ~ ; x - f -.&; - ~ ---------J - -.

Lisätiedot

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren Pohjois-Suomen yksikkö M19/2633/2007/10/63 21.12.2007 Rovaniemi Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN

Lisätiedot

Tormasjarven ja Koivun kartta-alueiden kalliopera

Tormasjarven ja Koivun kartta-alueiden kalliopera Suomen geologinen kartta Geological Map of Finland 1 :100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehdet 2631 ja 2633 Explanation to the Maps of Sheets 2631 and 2633 Pre-Quaternary Rocks Vesa Perttunen ja Eero

Lisätiedot

VAMMAVAARA. Rovaniemi Tervola. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 741,4 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma

VAMMAVAARA. Rovaniemi Tervola. Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 741,4 ha. Tietokantatunnus: TUU Muodostuma: Rantakerrostuma 7346000 7347000 7348000 2562000 2563000 2564000 2565000 2566000 TUU-13-126 7348000 7347000 7346000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500 m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

M19/2431/-77/5/10 Koskee Alavieska Esko Sipilä GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN MALMI- TUTKIMUKSISTA ALAVIESKAN SAARENPERÄLLÄ 1976.

M19/2431/-77/5/10 Koskee Alavieska Esko Sipilä GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN MALMI- TUTKIMUKSISTA ALAVIESKAN SAARENPERÄLLÄ 1976. M19/2431/-77/5/10 Koskee 2431 06-09 Alavieska Esko Sipilä 1978-04-11 RAPORTTI GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN MALMI- TUTKIMUKSISTA ALAVIESKAN SAARENPERÄLLÄ 1976. SISÄLLYSLUETTELO sivu Aikaisemmat tutkimukset

Lisätiedot

VIHANNIN - PYHÄSALMEN ALUEEN SINKKI-KUPARI- ESIINTYMÄTIETOJEN KERUU JA KÄSITTELY

VIHANNIN - PYHÄSALMEN ALUEEN SINKKI-KUPARI- ESIINTYMÄTIETOJEN KERUU JA KÄSITTELY '% löls'tc? KA F'i'ALE M 19/2432/-79/1 koskee 2434 3312 3313 3314 3321 3322 3323 Mikko Tontti Hannu Huhma Esko Koistinen Hannu Seppänen Matti K.A. Lehtonen 1.12.1979 VIHANNIN - PYHÄSALMEN ALUEEN SINKKI-KUPARI-

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY. Yhtenäisiä sarvivalkegabroalueita tavataan Hyvelan eteläpuolella seka Hyvelasta pohjoiseen Söörmarkussa.

OUTOKUMPU OY. Yhtenäisiä sarvivalkegabroalueita tavataan Hyvelan eteläpuolella seka Hyvelasta pohjoiseen Söörmarkussa. Q 0 K MALMINETSINTA Karsikivet esiintyvat ohuina valikerroksina kinzigiitissa. Karret ovat diopsidikarsia ja sisältävät yleensä hienoa magneettikiisupirotetta. Grafiittigneissit ovat monesti kinzigiitin

Lisätiedot

;* 2. Paltamo. Haapaselka

;* 2. Paltamo. Haapaselka 2 L* + GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS ;* 2 'I Paltamo Haapaselka Timo Heino TUTKIMUSTY USELOSTUS PALTAMON KUNNASSA VALTAUSALUEILLA HAAPASELKA 1 ja 2 SEK# HORKANLAMPI 1, KAIV. REK. N:O 3130 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VÄLI-SUOMEN ALUETOIMISTO M19/2441/-94/1/18. 0 Tuohinto, Jokikylä, Kastell i Esko Iisal o 1.9.199 4 GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l

Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l j-: RAUTARUU KKI OY MALMINETSINTA Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) N:o Ro13/72 Vuotos 1 Kari Airas KUNTA 1 LAAT.PVM 1 HYV. Pelkosenniemi 10.10.197. l KARTTALEHTI 1 LIITEKARTAT

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Sodankylä Joukhaisselän tuulipuiston alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Hannu Poutiainen Kustantaja: Lapin Vesitutkimus Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Pirjo Rautiainen

Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Pirjo Rautiainen 1 Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Pirjo Rautiainen Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2012 Kivimaan lehtojen, Tornivaaran lehtojen, Vinsanmaan lettojen, Kirvesaavan ja Vaaranjänkkä-Rovajänkkän Natura-alueet

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992

Lisätiedot

M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS

M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 12.8.1977 KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS Alkukesästä 1977 jatkettiin Koitelaisenvosien alueella kevättalvella keskeytettyä reikää

Lisätiedot

Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa

Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Maria Haanela Kandidaatin tutkielma Kaivannaisalan tiedekunta Oulun yliopisto 2016 Abstrakti Tässä työssä

Lisätiedot

Havaintoja Kangasniemen pitäjän

Havaintoja Kangasniemen pitäjän Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

MUHOS PYHÄKOSKI 5. Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus. Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000

MUHOS PYHÄKOSKI 5. Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus. Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000 MUHOS PYHÄKOSKI 5 Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000 / MUHOS PYHÄKOSKI 5 Koekuopitus 22.5. - 26.5.2000 Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva OULUN YLIOPISTO Arkeologian

Lisätiedot

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM ) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI. Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI. Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3 ,ALA-:+ 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3 KONGLOMERAATTIEN KULTATUTKIMUKSM KAINUUSSA 1984-85 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Pääpalkinnot KANSANNÄYTEPALKINNOT 2011

Pääpalkinnot KANSANNÄYTEPALKINNOT 2011 KANSANNÄYTEPALKINNOT 2011 Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakaa kiviharrastajille palkintoja yhteensä 28 500 vuoden 2011 parhaista malmiviitteistä, sekä palkinnon uudelle lähettäjälle lupaavista näytteistä.

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

Luku 6 KARJALAISET LIUSKEALUEET. mantereen ikivanha pintakivipeite. Kauko Laajoki

Luku 6 KARJALAISET LIUSKEALUEET. mantereen ikivanha pintakivipeite. Kauko Laajoki Luku 6 KARJALAISET LIUSKEALUEET mantereen ikivanha pintakivipeite Kauko Laajoki Karjalaiset liuskealueet koostuvat varhaisproterotsooisista, 2 500 1 900 miljoonaa vuotta vanhoista metamorfoituneista sedimenttikivistä

Lisätiedot

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto Timo Tarvainen PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDIMENTTIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATSISTIIKAN KEINOIN 1. Johdanto Niin sanotulla

Lisätiedot

Kertomus U* P Sal on kaivaukåista 14. 7. - 17. 7. 1960.

Kertomus U* P Sal on kaivaukåista 14. 7. - 17. 7. 1960. M Harjavalta, Hiittenharju, Launilan asui npaikka Kertomus U* P Sal on kaivaukåista 4. 7. - 7. 7. 960. Tehdessäni 23. 4. 960 tarkastusmatkan toimittaja Olavi Alstan kanssa Harjavallan Hi~enharjun eli Harjavallan

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

ARKI,TOKAPPALE. M 19/3311/-84/1 /10 Viitasaari Makkaralahti Jarmo Nikander

ARKI,TOKAPPALE. M 19/3311/-84/1 /10 Viitasaari Makkaralahti Jarmo Nikander ARKI,TOKAPPALE M 19/3311/-84/1 /10 Viitasaari Makkaralahti Jarmo Nikander 1.10.1984 SINKKIMALMITUTKIMUKSISTA VIITASAAREN KUNNAN MAKKARALAHDESSA VUONNA 1983 SISÄLTÖ SIJAINTI 1 KULKUYHTEYDET JA YMPÄRISTÖNSUOJELU

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 3242 30.12.2003 Mäkinen Jari Raportti Suonenjoen kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen suoritetuista

Lisätiedot

Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista.

Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. M 17/Ke-60/2 Kemi T. Siikarla 28.4.19 60 Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. 1. Linjoitustyöt: Kemin alueen geofysikaalisia tutkimuksia varten paalutettiin

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN 6GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHDET C6 ROVANIEMI H5 TORNIO H6 YLITORNIO VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT VICTOR HACKMAN SUOMENTANUT J. N. SOIKERO 24 KUVAA JA 9 TAULUA JIECSIN(JISSÄ

Lisätiedot

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston

Lisätiedot

- ilmakuvakartta 1:20-000, lehdet , , , I

- ilmakuvakartta 1:20-000, lehdet , , , I Outokumpu Oy Malminetsintä Malminetsintä H Ost e rrnan/hims 22.11.1976 1(7) Raportti koskee lohkare-etsintää, kallioperakartoitusta sekä muuta- mien aeromagneettisten häiriöiden selvittämistä Suonenjoen

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX 9 0 K MALMINETSINTX VIHANNIN KAIVOKSEN YMPARISTON KAIRAUKSET VUONNA 1985 Sysäyksen Vihannin alueen tutkimuksille on tuonut kesällä 1983 lennetty matalalentomittaus, jonka tulokset saatiin käyttöön keväällä

Lisätiedot

KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru

KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru Koekaivaus kivikautisella asuinpaikalla 1985 Matti Bergström KUOPIO (ent. Riistavesi) Välisalmen Vaaru 1 Kunta: KUOPIO Kylä Syrjäsaari Tila: Välisalmi Rnro 8:8,

Lisätiedot

Työselostus Tornion alueella kesällä 1946 suoritetuista malminetsinnöistä.

Työselostus Tornion alueella kesällä 1946 suoritetuista malminetsinnöistä. M/17/Tor 46/1 Tornion alue (Karunki - Ylitornio) Oke Vaasjoki 30.3.1946 Työselostus Tornion alueella kesällä 1946 suoritetuista malminetsinnöistä. Käytetyt kartat: - Pohjakartta: Ruotsalainen yleiskartta

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARITA

GEOLOGINEN YLEISKARITA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARITA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET B 8 ENONTEKIÖ KIVI LAJI KARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT ARVO MATISTO GEOLOGINEN

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3221, 2243/-86/1/1O Uurainen Kangashäkki Ossi Ikävalko

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3221, 2243/-86/1/1O Uurainen Kangashäkki Ossi Ikävalko GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3221, 2243/-86/1/1O Uurainen Kangashäkki Ossi Ikävalko 23.4.1986 MALMITUTKIMUKSET UURAISTEN KANGASHÄKIN ALUEELLA VUOSINA 1981-1983, YHTEENVETO SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

SodBQkzläQ KeluJärven moretni Ja mie!kj.vitutkimuksista

SodBQkzläQ KeluJärven moretni Ja mie!kj.vitutkimuksista Outokumpu Oy Halminetsintä (){.,.;!,. 3731/600/69 MKK SodBQkzläQ KeluJärven moretni Ja mie!kj.vitutkimuksista Sodankylän Orajä.rven alueella v. 1968 tehdyn puroeedimonttitutki muksan yhteydessä saatujen

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä)

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Kuva: Ville Vesilahti Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä) Geologian tutkimuskeskus "Ivalonjoen alue" Saarnisto & Tamminen (1987) Kvartsi-hematiittijuoni Kvartsi-karbonaattijuoni Hematiittikivet

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 1/2015 Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa Soili Mattila GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

VAMMALA Kaukola Juvela

VAMMALA Kaukola Juvela VAMMALA Kaukola Juvela Koekaivaus rautakautisella röykk iöa 1uee11 a Matti Bergström 1986 VAMMALA Kaukola Juvela Kunta: Vammala (ent. Tyrvää) Ky l ä : Kauko l a Tila: Määräala tilasta Juvela RNo 17, omistaa

Lisätiedot

7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet

7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet Outokumpu Oy ~fa1minetsintä Ok u-analogia/1 966... 2/ MIi, P ol v i j ä r v i. S ola Yhteenveto ',kairauksista v:lta 1957 Solassa kairattiin v. 1957 kuusi. re~ä. Näistä lcaksi (Sola- 1, 2) kairatti.in

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot