LAPIN KIVENNAISVARAT

Transkriptio

1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTEKNILLIS~ JULKAISUJA N:o 67 LAPIN KIVENNAISVARAT KIRJOITTANEET HERMAN STIGZELIUS JA PENTTI ERVAMAA ENGLISH SUMMARY MINERAL RESOURCES OP LAPLAND HELSINKI 1962

2 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTEKNILLISIA JULKAISU JA N:o 67 LAPIN KIVENNAISVARAT KIRJOITTANEET HERMAN STIGZELIUS JA PENTTI ERVAMAA 8 KARTTAA TEKSTISSA ENGLISH SUMMARY MINERAL RESOURCES OF LAPLAND HELSINKI 1962

3 Helsinki 198'1 Valtioneuvoston kirjapaino

4 ESIPUHE Seuraavana esitettävän Lapin kivenniiisvaroja käsittelevän yleiskatsauksen ovat tekijät laatineet Lapin teollisuustoimikunnan pyynnöstä Saviesiintymiä käsittelevän kappaleen on kirjoittanut maist Juho Hyyppii geologisesta tutkimuslaitoksesta Turpeista on kirjoittanut tri Martti Salmi, myös geologisesta tutkimuslaitoksesta Teollisuusmineraaleja käsittelevä osa perustuu suurelta osaltaan geologisen tutkimuslaitoksen arkistossa oleviin tri Erkki Aurolan laatimiin raportteihin Tri Aurola on myös tarkastanut teollisuusmineraaleja koskevan osan Paitsi geologiselta tutkimuslaitokselta, ovat tekijät saaneet arvokasta tukea työssään mm Outokumpu Oy:ltä, Otanmäki Oy:ltä, Suomen Malmi Oy:ltä ja Lapin maakuntaliitolta Tammikuun 26 päivänä 1961

5

6 SISALLYSLUETTELO ESIPUHE KARTOITUSTILANNE KALLIOPERÄEARTOITUS YAAPERÄKARTOITUS GEOFYSIKAALINEN AEROKARTOITUS JA POHJAKARTTATUNNE 1 MISIN ALUE KEMIJÄRVEN NAALAISKUNNASSA Karv&vmr a, Mustdampi Raajiirvi Leveäselkii S&ki Muutesiintymät 2 KOLARIN ALUEEN RAUTAMALMIT Rautuvaara Sivakkalehto Taporova Suuoja Juvakaisenmaa Rytijankii Rautuoja Kuerjoki Kolarin alueen muut rautamalmiaiheet 3 KOLARIN ALUEESEEN LIITTWAT RAUTAMALoaIAIEEET MUONION PUOLELLA Mannakorpi Tuohilehto 4 JERISJÄRVEN XAONEETTINEN HAIRIOALUE MUONIOSSA 5 PORKOSEN-PAHTAVAARAN ALUEEN RAUTAMALMIT KITTILÄSSA 6 VÄHÄJOEN RAUTA~~ESIINTYMA TERVOLASSA 7 JAURATSIN RAUTABiALMiAiFIEET PELKOSENNIEB~LLA 8 OUTOLAMXEN MAONET~~IESIINTYMÄ SODANKYLÄSSA

7 KROM~ALMIESIINTYMAT 1 KEMIN KROB~TTIESIINTYMAT 2 KIVALON KROMIITTIESIINTYMÄT 3 MUITA 9ROMIAIHEITA MOLYBDEENI RIKKIKIISU- JA NAGNEETTIKIISU KOBOLTTI K'UPARI -ELI AIHEET LYIJY- JA SINKKIESIINTYMAT SEKA NWIN VIITTAAVAT Kallinjärven molybdeenihohde-esiintymii Ylitorniolla Muita molybdeeniaiheita 2 RIggIKnSiJ- JA MAONEETTIKIISUESIINTYMÄT Savinan rikkikiisuesiintyma Sallmsa Sirkan Kumputunturin alueen rikki- ja magneettikiisuesiintymat Kittiläesä Kelujoen kobolttipitoinen magnetiittirikkikiisuesiintymii Sodankylassa Ma&neettikiisuesiintymiit Lapin kulta-alueella Kopsusjiirven magneettikiisuesiintymä Sodankylassä Jolnivuonon rikkikiisuesiintyrnä Inarissa Levijärven magneettikiisuesiintymä Kittilässä Savukosken kiisuesiintymät Jalkajoen magneettikiisuesiintymä Kittilbsä Peurasuvannon rikkikiisuaihe Sodankylbsä Muita rikkikiisu- ja magneettikiisuaiheita 3 ATRI OY:N TUTKIMAT KIISUMALMIAIHEET KITTILASSA 4 KUPARIKIISUESIINTYMAT JA NIIHIN VIITTAAVAT AIHEET Aholan kuparilouhos Sallassa Maunitutkimuksia Posiolla Sirkan kiisuesiintymii Kittilässä Kupari-Rautuvaaran malmi Kolarissa KihmaImiaiheet Enontekiöllä N~tamön-Vatsärin alueen malmiaiheet Inarissa Kuorajoen kiisumalmiaihe Sodankylässä Hotinvuoman kiisuesiintymä Kittilässä Muita kupariaiheita 6 LYIJY- Putaan sinkkivälke-lyijyhohde-esiintyd Sodankylitssa Muita lyijy- ja sinkkimalmiaiheita JA SINKKIMALMIAIHEET

8 3 HUHDONTAKULLAN EMÄKALLIOIKSI EPAILTYJA JUONI- JA RAKOMtTO- DOSTUMIA Kerkelankaivos Ruikka Prospektor Oy:n tutkimat *sideriittijuonet* Inarin kunnwsa Magneettikiisuesiintymiit kulta-alueella Makiirärova Palokiimaselkti Muut aiheet TEOLLISUUSMINERAALIT 39 ~ASBESTIESIINT&T 39 2 KVARTSIESIINTY~~AT 39 3 VERMIKULIITTIE~IINTYMAT 40 Maaninkavaara 40 4 KIILLE-ESIINTYMAT 40 Varpupii& eli Pesselmiivaara Sodankylass& 40 5 BERYLLIESIINTYMAT 41 Laajamaan berylliesiintymti Pellossa 41 Muut berylliesiintymät 41 6 APATIITTIESIINTYMÄT 41 Lehmikarin apatiittiesiintymii Rovaniemellii 41 7 KAOLIINIESIINTYMAT 41 Savukosken ja Pelkosenniemen kaoliiniesiintymat 41 8 MAUNESIITTIESIINTYMAT 42 Kaaritunturin magnesiittiesiintyma Inarissa 42 9 SIDERIITTIESIINTYMAT 42 Pahtalaenvuom&n sideriittiesiintyma Muoniossa KYANIITTIAIHEITA 42 KALKKIKIVI JA DOLOMIITTI 1 KALKKIMAAN DOLOMIITTILOUHOS ALATORNIOLLA 2 AKÄSJOENSWN EALKKIEIVIESIINTYMÄ KOLARISSA 3 MUUT KALKKIKIVI- JA DOLOMIITTIESIINTYMÄT KIVITEOLLISUUDEN TARKOITUKSIIN SOVELTUVAT ESIINTYMÄT 44 1 RAKENNUSKIVIEN LOUHINTAAN SOVELTUVAT KIVILAJIT 44 4 PAAKKOLAN LIUSKE 46 5 URMORIESIINTYMAT 46 Kalkkimaa Alatorniolla 46 Louen marmori Tervolassa 46 Kittilan kromimarmoriesiintymiit 46

9 SAVI- JA SAVIHIESUESIINTYMAT TURVEVARAT SUMMARY: MINERAL RESOURCES OF LAPLAND KIRJALLISUUTTA MAANTIETEELLINEX HAKEMISTO ABSTRACT The occurrences of metallic and non-metallic mineral deposits in Finnish Lapland are described brief ly

10 KARTOITUSTILANNE Geologinen ja geofysikaalinen kartoitus ovat menestyksellisen malminetsinnän perusedellytyksiä Seuraavassa esitetään miten pitkälle ne olivat Lapin osalta edistyneet vuoden 1960 loppuun mennessä Kallioperäkartoitus on suoritettu Lapissa geologisen tutkimuslaitoksen toimesta mittakaavaan 1: Kartasta 1 ilmenee milloin mikin karttalehti ja sen selitys ovat valmistuneet Inarin ja Utsjoen karttalehtien kallioperiikartat ovat vasta tekeillä Maastotyöt on suurimmalta osalta jo suoritettu ja karttojen arvioidaan valmistuvan parin vuoden kuluttua Ylitornion, Rovaniemen ja Kuolajärven karttalehdet ovat valmistuneet jo vuosina eivätkä enää vastaa nykyajan vaatimuksia Näiden alueiden uudelleenkartoitus onkin geologisen tutkimuslaitoksen Iähiohjelmassa Tällöin tullaan kallioperäkartat ainakin geologisesti mielenkiintoisimmilta alueilta julkaisemaan mittakaavassa 1: Tiimän mittakaavan käyttöön on jo siirrytty Etelä-Suomen osalta MAAPERAKARTOITUS Suomen geologisen yleiskartan (lehtijako kartassa 1) maaperäkarttoja (1: ) ei Lapin läänin alueelta ole vielä lähiaikoinakaan saatavissa Sen sijaan koko Pohjois-Suomen maaperäkartta 1: 1 milj on painatusvaiheessa Jokivarsista on saatavissa maaperäkarttoja valojäljennöksinä (1: ) Muut Lapissa suoritetut kartoitukset ovat toistaiseksi työkartoilla Maaperäkartoituksen nykytilanne Lapin läänin osalta ilmenee kartasta 2 GEOFYSIKAALINEN AEROKAl3TOITUS JA POHJAKARTTA~LANNE Aerogeofysikaalista kartoitusta on suoritettu systemaattisesti geologisen tutkimuslaitoksen toimesta Kartasta 3 ilmenee miten pitkälle tämä on Lapin läänin osalta edistynyt vuoden 1960 loppuun mennessä Lentokorkeus

11 Kartta 1 Suomen geologisen yleiskartan 1: lehtijako ja en karttalehtien painatusvuodet Suluissa karttalehtien selitysten paintusvuodet Map 1 Index kp of general geological m p of Finland, printing years of sheets and, within parenthcscs, years of publication of the explanations

12 Kartta 2 Lapin läänin maaperäkartoitustilanne Kartoitettu alue 2 Kartan julkaiseminen mittakaavassa 1: suunnitteilla Map 2 Situation of mapping of superjicial deposits in Lapland province Dee Mapped area 2 Printing of map in scale 1: is planned

13 on yleensä 150 m ja lentolinjojen väli 400 m Kolarin alueella on mittauslennot kuitenkin suoritettu 300 m korkeudessa linjaväleinä 800 m Magneettiset, sähköiset ja radioaktiiviset anomaliat rekisteröidään ja niiden perusteella laaditaan aeromagneettisia ja -sähköisiä karttoja Geologisen tutkimuslaitoksen lisäksi ovat Outokumpu Oy ja Otanmäki Oy suorittaneet aeroprospektausta matalalentona (lentokorkeus n m) eräillä sanottuja yhtiöitä kiinnostavilla tutkimusalueilla Myös nämä alueet on merkitty karttaan 3 Systemaattista geofysikaalista aerokartoitusta hidastaa tarkoitukseen soveltuvien ilmakuvakarttojen puute Tilanne tältä kohdin ilmenee kartasta 4 KIVENNAISESIINTYMAT Seuraavassa esitetään Lapin tähän asti tunnetut kivennäisesiintymät samoin kuin tärkeimmät uusiin esiintymiin viittaavat aiheet Lisäksi kiisitellään teollisuuden kannalta tärkeimpien maalajien, saven ja turpeen esiintymistä Lapissa Tiedot eri esiintymistä ja malmiaiheista on esitetty varsin suppeassa muodossa Viittauksilla julkaisuihin ja tutkimusraportteihin on kuitenkin pyritty osoittamaan, mistä tarkempia tietoja ko esiintymistä on saatavissa 1 MISIN ALUE KEMIJÄRXEN MAALAISKUNNASSA Misin rautamalmialue sijaitsee Kemijärven maalaiskunnan alueella Rovaniemen-Kemijärven rautatien varrella Alueelta löydettiin Kärväsvaaran malmiesiintymä vuonna 1921 ja samana vuonna sai talollinen Matti 0 Lahtela ensimmäiset esiintymää koskevat valtauskirjat Suomen Malmi Oy suoritti tutkimuksia Karväsvaarassa ja sen lähiympäristössä vuosina Tällöin löydettiin mm myöhemmin Mustalammen nimellä tunnettu malmiaihe Geologinen tutkimuslaitos suoritti v 1954 aeromagneettisen kartoituksen Misin alueella Todetuista häiriöistä saatujen viitteiden perusteella löysi Suomen Malmi Oy Sääski-nimisen malmiaiheen v 1955 ja Otanmäki Oy Raajärven malmiaiheen v 1957 sekä v 1958 suoritetun magneettisen matalalennon perusteella Leveäselän malmiaiheen 1959 (matalalennon linjaväli 200 m) Otanmäki Oy on saanut kaivoslain mukaiset oikeudet Kärväsvaaraan, Mustalampeen ja Raajärveen v 1957 sekä Sääskeen ja Leveäselkään v 1959 Esiintymien sijainti ilmenee kartasta 5

14 Kartta 3 Lapin lganin aerogeofysikaalinen kartoitus ja prospektointi Geologisen tutkimuslaitoksen kartoittama alue 2 Outokumpu Oy:n mittaama alue - 3 Otanmaki Oy:n mittaama alue Map 3 Aerogeophysical rnapping and prospecting of Lapland province Dec Area mapped by Geological Surcey 2 Area prospected by Outokt~mpu Co 3 Area prospected by Otanmäki Co

15 14 Kartta 4 Lapin läänin ilmakuvaus- ja ilmakuvakarttatilanne Ilmakuvakartat 2 Kuvattu alue 3 Alue, jota ei ole kuvattu Map 4 A&al photographs and maps of Lapland prozvince Dee Maps prepared Irom aerial photographs 2 Aerial photographs 3 No aerial photographs

16 Kärväsvaara Kärväsvaara on sodan jälkeen Lapin ensimmäinen tuotannollista toimintaa harjoittava malmikaivos Valmistelevat rakennustyöt aloitettiin kesäkuussa 1958 Malmin tuotanto pääsi alkuun avolouhintana heinäkuussa 1959 Vuonna 1959 louhittiin tonnia 547 % rautaa sisältävää malmia, josta saatiin tonnia 705 o % rautaa sisältävää rikastetta Vuonna 1960 louhittiin tonnia malmia, josta saatiin tonnia rikastetta Louhintaa jatketaan avolouhoksessa vuoden 1961 loppuun, jonka jälkeen on siirryttävä maanalaiseen louhintaan Siihen tähtäävät valmistelevat työt ovat jo käynnissä, Syksyllä 1960 oli Kärväsvaaran kaivoksen miesvahvuus 140 Karväsvaaran malmin puhkeama on 140 m pitkä ja sen pinta-ala m2 Alaspäin suippenevan, linssin muotoisen malmion on arvioitu sisältävän 270 metrin tason yläpuolella tonnia malmia, josta avolouhoksessa IC CIRCLE Kartta 6 Misin alueen rautamalmit Map 5 Map showing loeation of iron ores in Misi area

17 voidaan louhia n tonnia Jos louhinta pidetään maanalaisen louhintavaiheen aikana yhtä suurena eli tonnia/vuosi, riittävät tunnetut malmivarat vuoteen 1968 (Runolinna 1959) Mustalampi Alustavissa tutkimuksissa on Otanmäki Oy todennut, ettei tätä syvallä sijaitsevaa esiintymää voi louhia avolouhintamenetelmää käyttäen Esiintymiin tarkempi tutkimus ja mahdollinen hyväksikäyttö tulee ajankohtaiseksi vasta Kärväsvaaran malmivarojen ehtyessä - Mustalampi sijaitsee vajaan kilometrin päässä Kärväsvaaran rikastamosta Raajärvi Malmin hevosenkengän muotoinen puhkeama, jonka pinta-ala on n m2, on m paksun biesukerroksen peittämä Kenttäkaade on n 55" itään ja sivukaade 60-80" etelään Syväkairauksilla on esiintymä inventoitu 250 metrin syvyyteen ja todettu sen sisältävän ainakin 4,3 milj tonnia malmia Varsinaisessa malmissa on magnetiittiin sitoutunutta rautaa n 47 %, mutta jos sisäraakut otetaan mukaan, alenee rautapitoisuus 45 %:iin Otanmäki Oy:n laatiman Raajärven käyttösuunnitelman mukaan tultaisiin maanalaisen kaivostoiminnan aikana, sivukivilaimennuksen ja valmistavien töiden raakkulouhinnan johdosta saamaan 67 % rautaa sisältiivää rikastetta 55,5 % kaivoksesta nostetusta kivimäärästä - Malmi sisältää n 015 % fosforia ja 0,15 % rikkiä Rikasteen fosforipitoisuus on 0,oa % ja rikkipitoisuus 0,03 % Syväkairausrei'issä suoritettujen voimanuolimittausten perusteella on todettu Raajärven malmin jatkuvan vielä 250 metrin tason alapuolelle Esiintymän välittömässä läheisyydessä suoritetuissa kairauksissa ja magneettisissa mittauksissa on saatu viitteitä myös lisämalmista Tutkimusten perusteella voidaan Raajärven ja sen sivuesiintymien kokonaismalmivarat arvioida 6-9 milj tonniksi Otanmäki Oy on laatinut suunnitelman Raajärven esiintymän hyväksikäyttämiseksi Teollisuusneuvottelukunnan vuoriteollisuusjaosto on siitä antamassaan lausunnossa todennut, että suunniteltu yritys todettujen 4, a milj tonnin malmivarojen puitteissa ja rautamalmin silloisen suhteellisen alhaisen hintatason mukaan tuottaisi vaatimatonta voittoa Jaosto huomauttaa samalla, että jatkotutkimuksissa todennäköisesti tavataan lisää malmia, jolloin kannattavuus paranee

18 Leveäselkä Leveäselän esiintymä sijaitsee n 3 km Raaj ärvestä kaakkoon Tähänastisten kairausten mukaan malmi sisältää ainakin tonnia magnetiittimalmia, jossa magnetiittiin sitoutuneen raudan pitoisuus on 45 % (vrt Raajiirvi 45 %, Karvasvaara 49 %) Jatkotutkimuksissa kasvanevat malmivarat Kärväsvaaran tasolle Esiintymän hyväksikäyttö on ilmeisesti mahdollista sen jälkeen kun Raajärvellä on ryhdytty kaivostoimintaan Sääski Alustavissa syväkairauksissa (2 reikää) on todettu vain n 27 % rautaa sisältävää malmia Esiintymän tarkempi tutkiminen jäänee tuonnemmaksi Muut esiintymät Misin alueelta tunnetaan vielii joukko magneettisia häiriöitä, joihin saattaa liittyä käyttökelpoisiakin rautamalmiesiintymiä Niistä voidaan mainita v 1960 löydetyt ja vielä tarkemmin tutkimattomat Matkajärven ja Kaivoslammen magneettiset häiriöt, joista viimeksi mainittu sijaitsee Rovaniemen maalaiskunnan alueella 2 KOLARIN ALUEEN RAUTAMALMXl! Juvakaisenmaan rautamalmiesiintymii Niesajoen varrella Kolarin kunnassa tunnettiin jo 1600-luvulla Hyyderovan magneettinen häiriö Yllästunturin eteläpuolella on todettu jo 1800-luvun alkupuolella Vuonna 1917 löydettiin lisäksi Sivakkalehdon (ent Kivikkopalon) laaja ja voimakas magneettinen häiriöalue, josta tällöin ei kuitenkaan löydetty käyttökelpoista malmia Geologisen tutkimuslaitoksen v 1955 Kolarin alueella suorittamassa aeromagneettisessa kartoituksessa todettiin uusi voimakas indikaatio Rautuvaaran maastossa >SamaYa saatiin muitakin uusia viitteitä mahdollisists rautamalmeista Vuodesta 1956 alkaen on Suomen Malmi Oy tutkinut ko malmikenttää Vuonna 1959 tehdyn sopimuksen mukaan luovutti sanottu yhtiö omistusoikeuden alueella oleviin kaivospiireihin ja valtauksiin - Kuerjoen valtauksia lukuun ottamatta - Otanmäki Oy:lle Suomen Malmi Oy jatkanee kumminkin valtion toimeksiannosta tutkimuksiaan alueella Otanmäki Oy tutkii puolestaan esiintymien teknillisiä ja taloudellisia hyväksikäyttömahdollisuuksia - Tärkeimpien esiintymien sijainti ilmenee kartasta 6

19 Rautuvaara Esiintymään kuuluu kaksi rinnakkaista lounais-koillissuuntaista magneettista häiriöjaksoa, joista luoteinen, ns Pohjois-Rautuvaara, on n 3 km:n pituinen ja kaakkoinen, ns Etelä-Rautuvaara, n 1 km:n pituinen Pohjois-Rautuvaaran jakson lounaispäässä on kairauksilla inventoitu hyvin säännöllinen, jyrkkäasentoinen malmilinssi, jonka pituus on n 350 m ja paksuus m Esiintymän on todettu jatkuvan myös syvyyssuuntaan hyvin säännöllisenä Varmaa ja todennäköistä malmia on 400 metrin syvyyteen laskettuna yhteensä ainakin 6, s milj tonnia; magnetiittiin sidottu rautapitoisuus on 30, o % Geofysikaalisten mittausten perusteella malmin voidaan arvioida ulottuvan n metrin syvyyteen 600 m:n syvyyteen laskettuna malmivarat olisivat n 11, o milj tonnia Malmissa on haitallisina aineksina 2-5 % kiisuja ja n 0,25 % kuparia Rikastusprosessissa nämä kuitenkin voidaan suurimmalta osalta poistaa Etelä-Rautuvaaran jakson huomattavin yhtenäinen malmilinssi on n 200 m pitkä ja keskimäärin m paksu Tämäkin malmilinssi on jyrkkäasentoinen ja hyvin säännöllinen Malmio näyttää laajenevan syvyys- suunnassa 250 metrin tason yläpuolella on todettu olevan 3,5 milj tonnia malmia, jonka magnetiittiin sidottu rautapitoisuus on % Geofysi- Kartta 6 Kolarin rautamalmit ja tärkeimmät magneettiset häiriöjaksot Map 6 Iron ores and the most imporiant magnetic anomalies of Kolari area

20 kaalisten mittausten perusteella näyttää malmi jatkuvan syvyyssuuntaan vielä ainakin toiset 250 m, jonka mukaan Etelä-Rautuvaaran päälinssin kokonaismalmivarat olisivat n 7 milj tonnia Malmissa on hyvin vähän kuparia Lisäksi on Etelä-Rautuvaaran jakson kairauksissa tavattu joitakin pienempiä malmioita, joissa on todennäköisesti n 1 milj tonnia malmia Pohjois-Rautuvaaran lounaisella jatkeella sijaitsee Kupari-Rautuvaaraksi nimitetty erillinen malmilinssi, jossa on n 17 % magnetiittirautaa ja 0,65 % kuparia Korkeaan kuparipitoisuiiteen perustuen voitaneen tätä niukkarautaista esiintymää käyttää hyväksi muun kaivostoiminnan yhteydessä Esiintyman tunnetut malmivarat ovat n 2 milj tonnia Rautuvaaran kokonaismalmivarat ovat ainakin 11 milj tonnia ja todennäköisesti 2 1 milj tonnia, mahdollisesti suuremmatkin Rautuvaaran malmi on helposti louhittavaa, jauhettavaa ja rikastettavaa Sivakkalehto Magneettiset indikaatiot viittaavat siihen, että Sivakkalehto lienee merkittävin rautamalmiesiintymä Kolarin alueella Syväkairauksissa on magneettisten häiriöiden kuitenkin todettu aiheutuvan suurimmaksi osaksi vain n % rautaa sisältävistä pirotemalmeista, joiden hyväksikäyttö ei sellaisenaan ole kannattavaa Neljässä reiässä on kumminkin n 200 metrin syvyydessä tavattu yli 60 % rautaa sisältäviä malmiosueita Kairaustulokset viittaavat siihen, että täällä ollaan tekemisissä kymmenkunta metriä paksun, suhteellisen rikkaan syvämalmin kanssa Reikien voimakkaan taipumisen vuoksi ei tähän mennessä kuitenkaan ole onnistuttu saamaan luotettavaa kuvaa malmin muodosta ja ulottuvaisuuksista Tällä hetkellä voidaan varmasti arvioida Sivakkalehdon sisältävän vain n 0,5 milj tonnia yli 50 % magnetiittirautaa sisältävää malmia Esiintyman todelliset malmivarat saataneen selville vain ajamalla esiintymään tutkimuskuilu - Sivakkalehdon malmi näyttää rakenteensa puolesta olevan helposti jauhettavaa ja rikastettavaa Taporova Taporovan hematiittimalmin kokonaismäärä on arvioitu 20 milj tonniksi Vaikka malmi sisältää rautaa paikoin yli 40 %, on sen keskipitoisuus vain 25,s % Avolouhintana voidaan osa esiintymästä ehkä käyttää hyväksi On laskettu, että louhimalla yhteensä 16,~ milj tonnia malmia ja arvotonta sivukiveä saadaan 13 milj tonnia hematiittimalmia, joka sisältää 25 % talteenotettavissa olevaa rautaa Koska tämä malmin osa olisi halvalla louhittavaa ja samalla verraten helposti jauhettavaa, näyttää Taporova

21 alhaisesta rautapitoisuudestaan huolimatta tarjoavan mahdollisuuksia kaivostoiminnan harjoittamiselle Ne olisi kuitenkin vielä tarkemmin selvitettävä Suuojan esiintymä muodostaa todennäköisesti Taporovan hematiittiesiintymän jatkeen Malmi on kairattu vain 200 metrin profiilivälein, mikä vaikeuttaa tarkan malmiarvion tekoa Eräässä profiilissa on rautapitoisuus n 20 metrin matkalla yli 50 %, mutta yleensä vain n 30 % Suomen Malmi Oy:n malmiarviossa ( ) on Suuojan osalle merkitty 100 metrin syvyyteen laskettuna 10 milj tonnia todettua malmia keskipitoisuudeltaan 32,s % rautaa sekä lisäksi 5 milj tonnia todennäköistä malmia Kiven rikkinäisyyden johdosta saattaa esiintymän louhinta muodostua suhteellisen kalliiksi, mutta malmin jauhatus- ja rikastusominaisuudet ovat hyvät Juvakaisenmaa Juvakaisenmaan magnetiittiesiintymän malmivarat ovat Oy Vuoksenniska Ab:n aikoinaan suorittamien tutkimusten mukaan n 0,s-1, o milj tonnia ja rautapitoisuus 40 % Malmion asento on pysty ja malmi on helposti louhittavea, jauhettavaa ja rikastettavaa Rytijänkä Rautuvaaran jakson koillisella jatkeella Niesajoen molemmilla puolilla sijaitsevaan Rytijänkään kuuluu kaksi erillista malmiota, ns Etelä- ja Pohjois-Rytijänkä Edellinen on n 0,4 milj tonnin suuruinen kapea magnetiittimalmio, jonka rautapitoisuus on n 37 % Pohjois-Rytijängässä on noin 0,5 milj tonnia lähellä pintaa olevaa malmia, jonka rautapitoisuus on n 50% Rautuoja Rautuojan n 6 km pitkän magneettisen häiriöjakson ja Rautujärvestä laskevan Rautuojan leikkauskohdassa on tavattu 5 m leveä magnetiittimalmimuodostuma, jonka rautapitoisuus on 3 1,3 % Häiriöjakson muissa osissa suoritetuissa syväkairauksissa (6 reikää) on tavattu vain aivan kapeita malmikerroksia Alueella todetut gravimetriset ja magneettiset häiriöt johtunevat heikosta magnetiittipirotteesta tai syvällä, sijaitsevasta malmista

22 Kuerjoki Kuerjoki on toistaiseksi tarkemmin tutkimaton magneettinen häiriöalue Rautuojan jakson jatkeella Akäsjoen pohjoispuolella Alueelta on löydetty mm hyvänpuoleinen magnetiittimalmilohkare Kolarin alueen muut rautamalmiaiheet Kolarin alueen aeromagneettisissa kartoissa on useita pienempiä häiriöita, joiden tarkempaa selvitystä maasta käsin suoritettavilla tutkimuksilla ei toistaiseksi ole katsottu aiheelliseksi Ne aiheutunevat ainakin suurimmaksi osaksi taloudellisesti merkityksettömistä magnetiittipirotteista Esimerkkinä tällaisesta malmiaiheesta voidaan mainita Hyyderovan jo 1800-luvulla tunnettu laaja mutta heikohko magneettinen häiriöalue Yllästunturin eteläpuolella Tähänastisten alustavien tutkimusten perusteella näyttävät myös Ristimellan ja Siukomellan vanhastaan tunnetut magnetiittimalmiaiheet, samoin kuin Suuvaaran hematiittiesiintymä, olevan taloudellisesti merkityksettömiä Mannakorpi Suomen Malmi Oy:n Kolarin alueella suorittamien tutkimusten yhteydessä todettiin v 1958 magnetiittimalmiesiintymään viittaava selväpiirteinen magneettinen häiriö Kaalamaniemessä Muonion kunnassa Suoritetuissa syväkairauksissa todettiin yhdessä reiässä 60 metriä 28 % rautaa sisältävää malmia, jossa rautapitoisuus 10 m:n matkalla oli 40 % Mahdollisesti reikä on malmin suuntainen Vaikeiden kairausolosuhteiden ja alustavissa kairauk- sissa saatujen heikohkojen tuloksien johdosta esiintymän jatkotutkimukset on siirretty tuonnemmaksi -Mannakorven valtauksien omistusoikeus siirtyi Otanmäki Oy:lle Tuohilehto Tämä lähellä Kolarin pitäjän pohjoisnurkkaa sijaitseva magneettinen häiriöalue on tutkittu alustavasti Otanmäki Oy:n toimesta Alue oli vallattuna eikä sillä liene taloudellista merkitysta

23 Otanmäki Oy:n toimesta suoritetussa matalalentoprospektauksessa todettiin v 1958 Jerisjarven Jerissaaren kohdalla Muonion kunnassa huomattavia magneettisia häiriöitä, joista lupaavimmat ovat veden alla Alustavissa tutkimuksissa ei vielä ole selvinnyt mistä häiriöt aiheutuvat Tutkimukset jatkuvat Porkosen-Pahtavaaran rautamalmiesiintymät löydettiin vuonna 1865, jonka jälkeen niitä on tutkittu moneen otteeseen: Geologinen toimikunta 1920, Suomen Malmi Oy , Oy Vuoksenniska Ab 1943 ja Otanmäki Oy 1958 Esiintymä jakautuu satoihin pienempiin malmioihin, jotka muodostavat kaksi rinnakkaista, pohjois-eteläsuuntaista jaksoa Naista läntisempi kulkee Pahtavaaran kautta ja itäisempi Porkosen-Silmänpaistaman- Kuoreslaen-Haurespään vaarajonoa seuraten Erilliset malmiot ovat vain harvoissa tapauksissa muutamien metrien paksuisia Myös niiden syvyysulottuvuus on loivan akselisuunnan johdosta yleensä verraten pieni Malmimineraaleina olevat hematiitti ja magnetiitti esiintyvät tomumaisen hienona pirotteena hyvin tiiviissä kvartsiitissa Rautapitoisuus nousee vain harvoissa kohdissa 40 %:iin Malmi sisältää fosforia verraten runsaasti Erillisten malmioiden pienuuden sekä malmin huonon jauhettavuuden ja rikastettavuuden vuoksi on nykyisten tietojen valossa vaikea osoittaa Porkosen-Pahtavaaran alueelta yhtään sellaista malmiesiintymää, jonka hyväksikäyttöön olisi nykyvaiheessa mahdollisuuksia Toistaiseksi Porkosen-Pahtavaaran malmikenttää ei kuitenkaan ole tutkittu niin tarkoin, että myös käyttökelpoisten malmioiden löytymistä voitaisiin pitää mahdottomana (Hackman 1925, E Mikkola 1941, Väyrynen 1954) Vähäjoen v 1943 löydetty esiintymä sijaitsee Koivun asemalta n 8 km kaakkoon, Vähäjoen asutusal~lla Geologinen tutkimuslaitos suoritti alueella w geologista kartoitusta, geofysikaalisia mittauksia ja kairauksia (10 reikää) Tutkimuksissa todettiin muutamia miljoonia tonneja prosenttista rautamalmia (Aimo Mikkola 1947) Otanmäki Oy valtasi esiintymän v 1959 ja on suorittanut alueella mm täydentäviä geofysikaalisia mittauksia Nykyisen käsitkysen mukaan on olemassa edellytyksiä myös taloudellista merkitystä omaavan muutaman miljoonan tonnin magnetiittirautamalmin löytymiselle Tutkimukset jatkuvat

24 7 JAURATSIN RAUTAMALMIAIHEET PELKOSENNIEMELLA Jauratsin rautamalmiesiintymä on tiettömässä maastossa Pelkosenniemen kunnassa n 10 km Kemijoen eteläpuolella Tätä pientä kvartsiittiin liittyvää esiintymiiä on tutkinut Suomen Malmi Oy 1938 Noin 40 % rautaa sisältavaa hematiittimalmia on laskettu olevan tn ja 32-prosentista magnetiittimalmia tn Malmin asennosta paatellen malmivarat eivät liene paljonkaan suuremmat Otanmäki Oy on viime vuosina suorittanut täydentäviä tutkimuksia Jauratsin esiintymän ympäristössä Tutkimukset ovat vielä kesken 8 OUTOLAMMEN MAONETIITTIESIINTYMA SODANKYLASSA Suorittamassaan aeromagneettisessa matalalentotutkimuksessa Otanmäki Oy totesi v 1957 mielenkiintoisen magneettisen anomalian Orajärven ja Repojoen välisestä maastosta Outolammen läheltä Kairauksissa (3 reikää) tavattiin 2-3 m yli 50 % rautaa sisältavaa magnetiittimalmia, jossa lisäksi on useita prosentteja kobolttipitoista rikkikiisua (vrt Kelujoki, s 26) Sattasen kylästä n 10 km länteen sijaitsevassa Visasaaressa on tavattu muutamia n 20 cm:n paksuisia magnetiittijuonia amfiboliitissa Sattasvaaran ultraemäksisessä kivessä olevat magnetiittierkaumat ovat mittasuhteiltaan vieläkin vaatimattomampia 10 RAUTAMALMIJUONET Lapin eri puolilta tunnetaan useita suhteellisen kapeita, enimmäkseen hematiittisia rautamalmijuonia, samoin useita hematiittia ja magnetiittia sisältäviä, joskus lähes kompakteja rautamalmilohkareita, jotka rakenteestaan paatellen ovat todennäköisesti juonimuodostumista peräisin Suurin osa ko juonista, jotka vain harvoin ovat yli metrin paksuisia, liittyy karjalaiseen kvartsiittiin Tällaisia hematiittijuonia on tavattu mm seuraavissa paikoissa: Pyhätunturi Pelkosenniemellä Ylliistunturi Kolarissa Levitunturi Kittilassä Aakenustunturi Kittilässä Sotkaselkä Kittilässä Rautamalmeina näillä juonills ei ole taloudellista merkitystä Sodankylästä Vuotson läheltä tavatut Mäkärärovan hematiittijuonet ja Palokiimaselän magnetiittijuonet poikkeavat jossain määrin edellä maini-

25 tuista kvartsiitteihin liittyvistä juonimuodostumista Malmimineraalien puhtauden ja kiillemäisen rakenteen vuoksi on Suomen Malmi Oy:n toimesta alustavasti tutkittu Mäkärärovan malmista saatavan hematiittirikasteen soveltuvuutta hitsauspuikkojen raaka-aineeksi Kysynnän pienuuden vuoksi tutkimuksen jatkamiseen ei kuitenkaan ole ollut aihetta Palokiimaselän ja Makärärovan juonissa on paikoin todettu huomionarvoisia kultapitoisuuksia, joita käsitellään lähemmin jäljempänä kultamalmien yhteydessa Edella mainittuja juoniesiintymiin viittaavia rautamalmilohkareita on Lapista löydetty etenkin kullanhuuhdonnan yhteydessä siksi runsaasti, ettei niiden luetteloiminen ole mahdollista Kemin kromiittiesiintymät sijaitsevat Kemin kaupungin keskustasta 6-9 km koilliseen Kemin maalaiskunnan puolella Esiintymät löysi geologinen tutkimuslaitos kesän 1959 ja kevään 1960 välisenä aikana suorittamissaan tutkimuksissa Aiheen näihin tutkimuksiin antoi sukeltaja Martti Matilaisen löytämä irtokivi Mainittuna aikana suoritetuissa tutkimuksissa todettiin n 4 km:n pituisella Perta-aavan-Nuottijarven-Elijärven vyöhykkeellä mittasuhteiltaan varsin huomattavia kromiittimalmioita Kromiitin suuri rautapitoisuus kuitenkin rajoittaa malmin teknillisiä käyttömahdollisuuksia ja vähentää oleellisesti esiintymien arvoa Keväästä 1960 lähtien on Outokumpu Oy suorittanut esiintymien jatkotutkimuksia Näm& tutkimukset, joiden tarkoituksena on ennen kaikkea malmin hyväksikäyttömahdollisuuksien selvittäminen, ovat vielä kesken Esiintymien mahdolliset jatkeet Kemin kaupungin alueella ovat myös tutkimuksen alaisina Kemin malmitutkimusten yhteydessa saatiin viitteitä krorniitin esiintymisestä myös Kivalojaksossa Kemin maalaiskunnan koillisnurkassa Kriitillinen alue ulottuu etelässä Simon kunnan alueelle ja pohjoisessa Tervolan kunnan alueelle - Outokumpu Oy:n suorittamat jatkotutkimukset ovat vielä kesken 3 MUITA KROMIAIKEITA Kittilän itäosassa, Jeesiöjärven kylästä n 3,5 km etelään olevassa pienialaisessa ultraemäksisessa pahkussa on todettu hiukan kromiittia (Erkki

26 Mikkola 1941, s 72) Kromikiillettä eli fuksiittia sisältävät karbonaattikivet (kromimarmori, ks s 46) ja kvartsiitit ovat Kittilässä päin yleisiä Kromimalmeina nämä eivät kuitenkaan tule kysymykseen MANGAANIMALMIAIHEITA Suorittamissaan tutkimuksissa on Otanmäki Oy tavannut Sallassa ja Savukoskella useita % mangaania sisältäviä malmilohkareita Lohkareiden emäkalliota ei ole toistaiseksi löydetty MOLYBDEENI-, RIKKIKIISU- JA MAGNEETTIKIISU-, KOBOLTTI-, KUPARI-, NIKKELI-, LYIJY- JA SINKKIESIINTYMAT SEKA NIIHIN VIITTAAVAT AIHEET Edellä kuvatuista rauta- ja kromimalmeista eroten ovat Lapin läänin nykyiseltä alueelta tahan mennessä löydetyt sulfidiset malmit osoittautuneet mittasuhteiltaan verraten vaatimattomiksi, eivätkä ole yhdessäkään tapauksessa johtaneet kaivostoimintaan Viime vuosina varsinkin Lapin läänin osalta huomattavasti tehostuneissa malmitutkimuksissa on kuitenkin ilmennyt, että Lapissa on varsin hyviä mahdollisuuksia löytää myös tähän ryhmään kuuluvia käyttökelpoisia malmeja Kallijarven molybdeenihohde-esintymii Ylitorniolla Esiintyma löydettiin geologiselle tutkimuslaitokselle lähetettyjen kansannäytteiden perusteella suoritetuissa tutkimuksissa kesällä 1952 Geologisen tutkimuslaitoksen vuosina suorittamissa jatkotutkimuksissa todettiin molybdeenihohdetta useassakin eri vyöhykkeessä, jotka kuitenkin osoittautuivat mittasuhteiltaan verraten vaatimattomiksi Samoin osoittautui vyöhykkeiden keskimääräinen molybdeenipitoisuus pieneksi Molybdeenihohde liittyy gneissiä leikkaaviin kvartsijuoniin ja -pesaikkeisiin, joiden esiintymistapa on hyvin epäsäännöllistä Koska osa alueelta löydetyistä molybdeenipitoisista irtokivistä on ilmeisestikin peräisin tunnettujen vyöhykkeiden ulkopuolelta, on hyvia edellytyksiä löytää alueelta myös uusia molybdeenimalmioita Mainittakoon, että Hallijärven alueelta on lukuisten molybdeenihohdepitoisten lohkareiden lisäksi löydetty yksi sinkkivälkettä ja lyijyhohdetta sisältävä lohkare Siinä on sinkkiä 3,5 % ja lyijyä 0,s r %

27 Muita molybdeeniaiheita Molybdeenihohdepitoisia irtokiviä on tavattu seuraavista paikoista: - Rovaniemen lentokentältä (heikkoa molybdeenipitoisuutta on tavattu myös kalliosta); - Rovaniemen Olliviiristä Kemijokivarressa sekä - Kemijärven Pöyliöstä Savinan rikkikiisuesiintymä Sallassa Lapin läänin rikkikiisuesiintymistä huomattavimpia on Savinan esiintymä Sallan kunnan Hautajärven kylässä, Savinanjoen ja Saviaavanlammen välisessä maastossa Industria Oy valtasi esiintymän v 1936 Vuonna 1942 valtaus siirtyi Atri Oy:lle, ja 1948 tehtiin siinä kaivospiiritoimitus Vuonna 1956 esiintymä siirtyi jälleen Industria Oy:lle, jonka kaivospiirinä se on edelleenkin Savinan esiintymän malmimineraaleina on rikki- ja magneettikiisu, jotka muodostavat useampia erillisiä malmilinssejä Muita arvomineraaleja ei liene tavattu Esiintymän hyväksikäyttöön ei ole ryhdytty Koska Suomessa on nykyään rikkikiisun ylituotantoa ja koska ko esiintymä on sekä sijainniltaan että laadultaan varsin epäedullisessa asemassa kilpailussa, ei kaivostoiminnan aloittamiseen tätä nykyä liene mahdollisuuksiakaan Sirkan-Kumputunturin alueen rikkikiisu- ja magneettikiisuesiintymät Kittilässä Niin kuin Sirkan esiintymän kuvauksen yhteydessa (s 29) mainitaan,,on Atri Oy v Kittilässä suorittamiensa perusteellisten tutkimusten yhteydessa tavannut useassakin paikassa merkittäviä rikkikiisu ja magneettikiisupitoisuuksia Esiintymät eivät sisällä arvometalleja taloudellisia määriä Kelujoen kobolttipitoinen magnetiitti-rikkikiisuesiintymä Sodankylässä Saariselkä Oy valtasi v 1937 Kelujoen varrelta Sodankylän kirkonkylästä Kelujoen nimellä tunnetun rikkikiisuesiintymän Esiintymää on tämän jälkeen tutkittu useampaankin otteeseen eri yrittäjien toimesta Kysymyksessii on pieni magnetiitti-rikkikiisuesiintymä, jonka rikkikiisu paikoin sisäitää huomattavan runsaasti (n 1 %) kobolttia Mittasuhteiltaan esiintymä

28 on kuitenkin siksi vaatimaton, ettei sillä ole taloudellista merkitystä - Kelujoen esiintymää muistuttavaa, mutta sitä astetta suurempaa Outolammen esiintymää on selostettu s 23 Magneettikiisuesiintymät Lapin kulta-alueella Ivalonjokeen laskevan Taimenjoen suussa on tavattu granuliitin liuskeisuuden suuntainen magneettikiisulinssi, jonka näkyvissä oleva pituus on n 20 m, paksuus 1-1,5 m Sivukivessä on runsaasti grafiittia Esiintymä ei sisällä kultaa eika muitakaan arvometalleja, joten sillä ei ole taloudellista merkitystä Laadultaan vastaava magneettikiisuesiintymä on löydetty myös Ivalojoen varrelta Kyläjoensuun ja Porttikallion väliltä (Erkki Mikkola 1941, s 148) Myös Lemmenjoen kulta-alueelta on tavattu useita magneettikiisujuonia ja -linssejä Naista mainittakoon Vaijoen, Morgamoj an, Kotaojan, Heikkilänojan, Jiikäla-aytsin ja Pihlajakurun esiintymat Mittasuhteiltaan ja mineraalikokoomukseltaan namä vastaavat täysin edellä esitettyii Taimenjoen esiintymää Sellaisina ei näilläkään ole taloudellista merkitystä Samantyyppinen arvometalleja sisältämätön magneettikiisujuoni on löydetty myös Karigasniemestä Tenokodin läheltä Utsjoen kunnasta Kopsusjärven magneettikiisu-rikkikisuesiintymä Sodankylassa Samoin kuin muut Lapin granuliittialueelta tavatut kiisuesiintymät on Kopsusjärvenkin esiintymä mittasuhteiltaan varsin vaatimaton eika sisällä arvometalleja (Erkki Mikkola 1941, s 148) Jolnivuonon rikkikiisuesiintymä Inarissa Inarinjärven pohjoisrannalla sijaitseva Jolnivuonon esiintymä on löydetty kesällä 1960 Rikkikiisu on siinä vahvana pirotteena granuliitissa Outokumpu Oy:n suorittamat tutkimukset ovat vielä alkuvaiheessaan Levijärven magneettikiisuesiintymä Kittilässä, Levijoen latvalla, heti Levijiirven alapuolella on joen rantakalliossa tiivistii, paikoin kvartsiittimaista mustaliusketta, jossa on magneettikiisua hajanaisina pahkuina Erään analyysin mukaan kivi sisältää 0,2 % kuparia, mutta ei ollenkaan nikkeliä eika kobolttia Esiintymän laajuutta ei tunneta Mainittakoon, että myös Kolvakerolla ja Kesälaella, Levijärven länsi- ja luoteispuolella on tavattu pieniä magneetti- ja rikkikiisua sekä hiukan kupari-

29 kiisua sisältäviä kiisuaiheita Myös mainittuja kiisuja sisältäviä lohkareita on tavattu runsaasti Levijärven ympäristöstä (E Mikkola 1941, SS 70-71, ja Hackman 1925) Savukosken kiisuesiintymät Talollinen Juho Leskisenoja omisti vv Leskisenoja-nimisen valtauksen Kemihaaran pohjoisrannalla Myllypalon maastossa Valtauksen kohteeksi hän oli ilmoittanut rautaa, rikkiä ym - Esiintymästä ei ole tarkempia tietoja Vuonna 1903 anoivat Johan August Friman ja Vilho Matikainen 7 valtausaluetta Savukosken Arajärven seudulla Valtauksen kohteeksi ilmoitettiin kultaa, hopeaa, kuparia ja rautamalmia - Lähemmät tiedot puuttuvat Heikohkoa rikkikiisupitoisuutta on tavattu myös Piervulinotkosta lähellä Nuorttitunturia Rikkikiisu on pirotteena kvartsijuonten leikkaamassa amfiboliitissa Esiintymään on aikoinaan tehty pari pientä koelouhosta (E Mikkola 1941, s 24) Jalkajoen magneettikiisuesiintymä Kittilässä Kallioperäkartoitusta tehdessään E Mikkola tapasi Pokan eteläpuolella Jalkajoen latvalla kiisupitoista amfiboliittia, jossa parin metrin vahvuinen breksia sisältää magneettikiisumalmia Amfiboliittimurskaleiden välejä täyttävä kiisumassa ei sisällä arvometalleja (E Mikkola 1941, s 83) Peurasuvannon rikkikiisuaihe Sodankylassii 1940-luvulla löysi maanviljelijä Johan Adolf Lokka useita rikkikiisulohkareita Kitisen itärannalta, muutamia kilometrejä Peurasuvannon maantiesillan alapuolelta Lohkareet ovat hyvälaatuista rikikiisumalmia Kobolttia tai muita arvometalleja ne eivät kuitenkaan sisällä Vuosina oli maanviljelijä Lokalla löydösalueella muutamia valtauksia Tänä aikana suoritettiin lohkareiden emäkallion selvittämiseksi myös tunnustelevia geofysikaalisia mittauksia ja montutuksia Tähänastiset tutkimukset eivät ole johtaneet emäkallion löytymiseen Muita rikkikiisu- ja magneettikiisuaiheita Lapin läänin alueelta löydetyistä rikkikiisulohkareista on ennen muita mainittava Sodankylän kirkolta löydetty lohkare, joka sisältää huomattavan runsaasti kobolttia ja nikkeliä, kumpaakin n 1 % Kun myös muutamat muut Sodankylästä löydetyt rikkikiisulohkareet ovat sisältäneet merkittä-

30 västi kobolttia, näyttää olevan hyvät mahdollisuudet löytää Sodankylän alueelta juuri kobolttimalmia Tähän viittaa myös Kelujoen pieni kobolttipitoinen magnetiitti-rikkikiisuesiintymä (ks s 26) Arvometalleja sisältämättömiä rikkikiisu- ja magneettikiisulohkareita on Lapin eri puolilta löydetty hyvinkin runsaasti Näistä mainittakoon Kemistä, Ajoksen sorakuopasta löydetty n 10 kg painoinen kompakti rikkikiisulohkare Köyhempiä rikkikiisupitoisia lohkareita on tavattu runsaasti mm Soasjoen varrelta Sodankylästä, Vuotosjärven Kellonivalta, Pelkosenniemeltä ja Kittilän Mertavaarasta Vanhastaan tunnetuista (Holmberg 1858, s 187) magneettikiisu-rikkiesiintymistä mainittakoon vielä Merivaara ja Uomavaara Ylitorniolta Kikut esiintyvät niissä heikohkona pirotteena mustaliuskessa tai fylliitissä Ko esiintymillä ei ole käytännöllistä merkitystä Rikki- ja magneettikiisua tavataan verraten yleisin5 pirote- ja juonimineraaleina kaikkialla Lapissa Taloudellisesti ilmeisen merkityksettömiä esiintymiii ei ole katsottu aiheelliseksi tässä yhteydessä tämän enempää kuvata Atri Oy:n vuosina Kittilässä suorittamat tutkimukset johtivat lukuisiin valtauksiin, joista ensimmäinen, Sirkan kylästä löydetty5 kiisuesiintymaä koskeva tehtiin v 1939 Mainitut valtaukset sijoittuivat n 5 km:n levyiselle vyöhykkeelle, joka lännessä alkaa Aakenusvaaran pohjoispuolisesta maastosta, jatkuu siitä Sirkan kylään ja edelleen itää kohden Loukisen alajuoksun suuntaan Sieltä vyöhyke kääntyy Riikonjärven itäpuolitse Sotkajärvelle Lisäksi on Atri 0y:llä ollut valtauksia Kumputunturin länsipuolisessa maastossa Mainitulla alueella suorittamissaan tutkimuksissa on Atri Oy tavannut useastakin paikasta merkittäviä rikkikiisu- ja magneettikiisupitoisuuksia Arvometalleja sen sijaan on tavattu yleensä vain niukasti ja kaivospiirien määrääminen onkin katsottu aiheelliseksi ainoastaan Sirkan kiisuesiintymän osalta Vuonna 1948 määrätyt kaivospiirit Sirkan kylässä ovat edelleen voimassa Sirkan kiisuesiintymää koskevissa tutkimuksissaan on Atri Oy todennut useita kapeahkoja kiisujuonia, joissa on hyvin vaihtelevia, paikoin varsin korkeitakin kupari-, nikkeli-, koboltti-, arseeni- ja kultapitoisuuksia Esiintymän taloudellisen arvon määräämiseksi on Oy Vuoksenniska Ab, joka vuodesta 1955 lähtien on omistanut Atri Oy:n osakekannan, suorittanut maanalaista koelouhintaa sekä louhitun malmin rikastusta paikalle sitä varten rakennetussa koerikastamossa Vuodesta 1957 lähtien ovat nämä tutkimukset olleet keskeytyksissä

31 Mikäli Sirkan esiintymän jatkotutkimukset johtavat myönteiseen tulokseen esiintymän hyväksikäyttömahdollisuuksiin nähden, tulisi perustettavan kaivoksen tuotemäärä olemaan, malmin laadun ja koon johdosta, todennäköisesti vaatimaton Aholan kuparilouhos Sallassa Tämä jo vuosikymmeniä tunnettu esiintymä sijaitsee Oulankajokivarressa Huutoniemellä, lähellä Kuusamon rajaa Paikalla on amfiboliittia leikkaavia kupari- ja rikkikiisupitoisia kvartsi-kalkkisälpäjuonia, joita aikoinaan on kokeilumielessä jonkin verran louhittukin Mittasuhteiltaan esiintymä on kaikesta päätellen vaatimaton Samankaltaisia kuparikiisupitoisia kvartsi-kalkkisälpäjuonia on tavattu myös alempana Oulankajokivarressa, mm Savilammella ja Taivalkönkäällä Kuusamon puolella tällaiset juonet ovat vieläkin yleisempiä, mutta ovat myös siellä osoittautuneet pieniksi Malmitutkimuksia Posiolla Suomen Malmi Oy on vuodesta 1958 lähtien Posion-Kuusamon alueella suorittamissaan tutkimuksissa tavannut Hyvänniemen maastossa erilaisia kiisumalmiaiheita Vuodesta 1960 lähtien on myös geologinen tutkimuslaitos tutkinut eraitä kupari-nikkelimalmiaiheita Posion kunnan eteläosassa Nämä, samoin kuin Suomen Malmi Oy:n tutkimukset, ovat vielä kesken Sirkan kiisuesiintymä Kittilässä Tätä mm kuparikiisua sisältävää esiintymää on selostettu s 29 Kupari-Rautuvaaran malmi Kolarissa Esiintymää on selostettu s 19 Kiisumalmiaiheet Enontekiöllai Outokumpu Oy tutkii eraitä kiisumalmiaiheita Enontekiön kunnassa Tutkimukset ovat kesken Näätämön-Vätsärin alueen malmiaiheet Inarissa Viime vuosina on Outokumpu Oy suorittanut malmitutkimuksia myös Näätämön-Vätsärin alueella Inarinjärven pohjoispuolella Tutkimukset kä-

32 sittävät lohkare-etsintä& ja kallioperäkartoitusta sekä geofysikaalisia mittauksia, joita on suoritettu seka maasta että ilmasta käsin Alueelta on tavattu erilaisia kiisu- ja rautamalmiaiheita - Tutkimukset jatkuvat Kuorajoen kiisumalmiaihe Sodankylässä V 1958 suoritti geologinen tutkimuslaitos aerogeofysikaalista kartoitusta Kitisen ja Luirojoen latvoille suunnitelluilla allasalueilla (ks kartta 3) Samoilla alueilla vv maasta käsin suoritetuissa tutkimuksissa on Outokumpu Oy tavannut Kuorajoelta Kitisen varrella liuskeessa heikohkoa rikkikiisu-magneettikiisu-kuparikiisumineralisaatiota Tähanastiset tutkimustulokset eivat ole antaneet aihetta jatkotoimenpiteisiin Hotinvuoman kiisuesiintymä Kittilässä Tämii Aakenusjoen varressa sijaitseva esiintymä on ollut vuodesta 1959 lähtien Outokumpu Oy:n valtaamana Alueelta on tavattu kuparikiisua karsiutuneen kalkkikiven yhteydessä Esiintymä on kuitenkin siksi pieni, ettei sillä ole taloudellista merkitystä - Tutkimukset on nyttemmin keskeytetty Muita kupariaiheita Jo 1800-luvulla tunnetuista kuparikiisupitoisista esiintymistä mainittakoon Hakoköngäs ja Viitavaara Rovaniemellii (Holmberg 1858, s 191) Kummallakaan ei ole taloudellista merkitysta Toista tarkeää kuparimineraalia, kuparihohdetta, on tavattu kiintokalliossa tiettävästi ainoastaan Juokuanmaassa Kemin maalaiskunnassa Kuparihohde esiintyy heikkona pirotteena 0,5 m leveässä kvartsiittivyöhykkeessä (kuparipitoisuus 1,5 %) Pienuutensa vuoksi ei tälläkään esiintymällii ole hyväksik~yttömahdollisuuksia Huomionarvoisia kuparikiisupitoisia lohkareita on löydetty mm seuraavista paikoista: - Kemistä lentokentän läheltä Kuparin (6,o %) lisäksi lohkare sisältaä huomattavan mäaran (200 gltn) hopeaa Kemistä on lahetetty geologiselle tutkimuslaitokselle myös pieni lohkare kuparihohdetta Lohkareen löytöpaikka ei kuitenkaan ole tarkemmin tiedossa - Alatorniolta Alavojakkalan urheilukentän vieresta - Tervolasta Katkäjoen asutusalueelta Lohkare sisältää huomattavan runsaasti kuparia ja kultaa - Rovaniemeltä Taipaleen kylasta sekä Jaatilasta Ruikan läheltä - Kittilasta, pitajan eri puolilta

33 Useiden edellä mainittujen lohkareiden emäkallion selvittämiseksi on tehty tai parhaillaan tehdään tutkimuksia, mutta toistaiseksi ne eivät kuitenkaan ole johtaneet positiivisiin tuloksiin 5 KUPARI-NIKKELIMALMIAIHEET Lapin eri puolilta on lähetetty tutkittavaksi useita ensiluokkaisia kuparinikkelimalmilohkareita, jotka mineraalikoostumukse1taan ja rakenteeltaan muistuttavat huomattavasti Petsamon malmia Onkin varsin todennäköistä, että ainakin useimmat ko lohkareista ovat tavalla tai toisella kulkeutuneet Petsamosta On kuitenkin huomattava, että myös Lapin läänin nykyisellä alueella, esim Sodankylässä ja Posiolla (ks s 30) sekä Inarin pohjoisosissa on sellaisia kivilajeja, joihin hyvinkin voi liittyä nikkelikuparimalmeja 6 LYIJY- JA SINKKIMALMIAIHEET Putaan sinkkivälke-lyijyhohde-esiintymä Sodankylässä Esiintymä sijaitsee Kitisen länsirannalla Putaan talon pohjoispuolella Outokumpu Oy on tutkinut sitä vuodesta 1959 lähtien - Tutkimukset ovat kesken Muita lyijy- ja sinkkimalmiaiheita Laurilasta (ks s 33), Vallitunsaarests ja Akkunusjoen kanavasta Kemissä on löydetty useita lyijyhohdetta, rikkikiisua ja kuparikiisua sisältäviii kvartsi-karbonaattijuonia ja -pesäkkeitä Pienuutensa vuoksi näillä ei kuitenkaan ole taloudellista merkitysta Lisäksi on läänin eri puolilta, mm Sodankylästä ja Ylitornion Kallinjärveltä (ks s 25), löydetty joitakin lyijy- hohdetta ja sinkkivälkettä sisältäviä lohkareita Sallassa on tavattu sinkkivälkepitoisia dolomiittilohkareita URAANIMALMIAIHEITA Imatran Voima Oy on v 1959 suorittanut radioaktiivisia tutkimuksia Kittilässä, ja tehnyt niiden perusteella valtauksia Aakenusvaaran maastossa Tutkimukset ovat kesken Muut Lapin läänin alueelta tavatut vähäiset radioaktiiviset malmiaiheet eivät ole johtaneet valtauksiin KULTAESIINTYMAT 1 LAURILA V 1836 löydettiin Laurilan talon maalta Kemin maalaiskunnassa suurikokoinen karbonaattijuonten lävistämä kiisupitoinen vihreäkivilohkare, jossa v 1837 voitiin todeta paljain silmin näkyvää metallista kultaa Sulat-

34 tamalla saatiin lohkareesta kymmenkunta grammaa kultaa talteen Tämä lohkarelöytö antoi aiheen monivuotisiin tuloksettomiin kullanetsinnöihin laajoilla alueilla Lapin ja Oulun läänissä Vuosina suoritti Oy Prospektor tutkimuksia Laurilan alueella Tällöin todettiin, että paikalliset kivilajit paikoin sisältävät rikki- ja kuparikiisua ja että kultapitoisuus kiisurikkaissa osissa kohoaa n 1 grammaan tonnia kohden Löydettiin myös eräs leveimmältä kohdalta 3 metrin paksuinen, vahvasti rapautunut juonimainen pahku, jonka 1 metrin levyisen keskiosan todettiin sisältävän kultaa 36 grammaa tonnia kohden Mainittujen tulosten tarkistamiseksi kairasi Suomen Malmi Oy v 1955 Laurilan alueelle kaksi reikää Tällöin todettiin, että kultapitoisuus on huomionarvoinen vain muutamissa harvoissa kohdissa, joissa ilmeisestikin varsin epäsäännöllinen malmimineralisaatio on huomattavan runsas Parhaat kairaustulokset olivat seuraavat: - 1,2 metrin matkalla tavattiin malmia, joka sisälsi kultaa 3,4 gltn, hopeaa 77 gltn, lyijya 5,25 % ja kuparia 0,13 % - 0,9 metrin matkalla tavattiin malmia, joka sisälsi kultaa 2,s g/tn, hopeaa 42 g/tn, lyijyä O,a3 % ja kuparia 1,50 % Suoritettujen tutkimusten perusteella on ilmeistä, että kulta esiintyy hyvin epäsäännöllisinä konsentroitumina paikallisten kivilajien yhtä epäsäännöllisesti mineralisoituneissa osissa, ja että Laurilan aikoinaan niin suurta kohua aikaansaaneen kultamalmilohkareen emäkallio on aivan lähellä lohkareen löytöpaikkaa Löytöalue on nyttemmin tiheään asuttu eikä niin ollen ole vallattavissa (Tegengren 1951) Vanhin tieto Lapin kultaesiintymistä on jo vuodelta 1546, mutta ensimmäinen jatkotutkimuksia aiheuttanut havainto tehtiin vasta v 1867, jolloin norjalainen vuorimestari Tellef Dahl löysi kultaa Aimijoen suulta läheltä Utsjoen kirkkoa Tällä löydöllä ei kuitenkaan ollut välitöntä taloudellista merkitystä Ivalojoelta löydettiin kultaa ensimmäisen kerran v 1868 Löytö aiheutti kultaryntäyksen Ivalojoelle v 1870, ja seuraavina vuosikymmeninä huuhdottiin kultaa vaihtelevalla menestyksellä Ivalojoen-Sotajoen-Laanilan alueelta Vuonna 1933 löydettiin huuhdontakultaa myös Tankavaarasta Sodankylän kunnassa ja v 1946 Lemmenjoen alueelta Inarin kunnassa Tärkeimpien huuhdontakullan löytöpaikkojen sijainti on merkitty karttaan 7 Yhteensä lienee kultaa huuhdottu Lapista n kiloa, mutta nykyään saadaan enää vain n 1 kg vuodessa kymmenkunnan yksityisen kullanhuuhtojan kesäisen uurastuksen yhteistuloksena Kullanhuuhdonnan yhteydessä on viime vuosina ryhdytty ottamaan talteen hiomakelpoisia granaatteja ja

35 korundeja, jonka johdosta huuhdonnan kannattavuusedellytykset ovat jonkin verran parantuneet Hiottuja korundeja on markkinoitu ))Lapin tähti)) -nimisenä jalokivenä Kaikki tähänastiset yritykset kullankaivuun koneistuttamiseksi ovat epaonnistuneet lähinnä siksi, että kulta on joki- ja purouomissa rikastunut vain Kartta 7 Lapin huuhdontakultaesiintymat 1 Kultaesiintyma Mnp 7 Placer gold occurrences of Lapland 1 Gold occurrence

36 määräkohtiin Näistä kokenut kullankaivaja suhteellisen pienten maamassojen siirrolla käsin kaivaenkin pystyy ottamaan kullan talteen Kullanhuudonnalla ei ole ollut eikä tule olemaankaan välitöntä merkitystä teollisuutena, mutta se on tuonut kulta-alueille yritteliäisyyttä sekä edistänyt retkeilyä ja liiketoimintaa Se on antanut myös oman romanttisen värinsä Lapin talouselämään Kullanhuuhdonnan suurin merkitys on kuitenkin siina, että se antaa malminetsijöille arvokkaita viitteitä kallioperässä olevien kultamalmien löytymismahdollisuuksista Kullankaivun yhteydessa tavattu kulta on enimmakseen suhteellisen karkeaa ja kulumatonta Suurimmat nk hiput ovat painaneet 395, 384, 180 ja 160 grammaa Sekahippuja, joissa kullan ohella esiintyy kvartsia, limoniittia, hematiittia ja magnetiittia, on löydetty useimmista huuhtomoista Hippujen rakenteesta voi päätellä, että kullan yhteydessa on ollut todennäköisesti myös karbonaatteja ja rikkikiisua Kun siirrytään huuhdontakultaa sisältävää uomaa ylöspäin, muuttuu kulta karkeammaksi ja vähemmän kuluneeksi Sitä tavataan silloin myös korkeammalta uoman törmiltä Määräkohdan yläpuolella huuhdontakulta uomassa aivan lyhyellä matkalla joko loppuu tai muuttuu jälleen hienommaksi ja kuluneemmaksi Kultaa tavataan enimmäkseen uoman alimmista sorakerrostumista heti kallion pinnan yläpuolelta sekä kallion raoista Eräissä paikoissa kultaa on tavattu moreenistakin, mutta yleensä on todettava, että huuhdontakulta on sijoittunut nykyisiin löytöpaikkoihin melkein yksinomaan juoksevan veden kuljettamana Kuljetusmatkat näyttävät enimmakseen olleen lyhyehköjä Kultaa esiintyy useissa joki- ja purouomissa varsin laajalla alueella (ks Kartta 7) Kultarakeiden muoto ja väri vaihtelevat eri uomissa siina määrin, että kullan ulkonäöstä joskus voi päätellä, mistä uomasta jokin hippu todennäköisesti on löytynyt Huuhdontakulta on ilmeisesti peräisin lähiympäristön kallioperässä olevien kultaesiintymien rapautuneista ja kuluneista yläosista Etsiskelystä huolimatta ei toistaiseksi kuitenkaan ole tavattu kalliosta yhtään sellaista kultaesiintymää, jossa esiintyisi karkeaa, paljain silmin näkyvää kultaa ja jota sijaintinsa puolesta voitaisiin pitää jonkin huuhdontakultaesiintymän emäkalliona Poikkeuksen muodostaa mahdollisesti seuraavassa kappaleessa kuvattu Kerkelän juoni Laanilassa 3 HUUHDONTAKULLAN EMAKALLIOIKSI EPAILTYJA JUONI- JA RAKOMUODOSTUMIA Kerkelän kaivos Henry Kerkelä valtasi v 1898 Hangasojan varrelta Laanilasta alueen, jossa professori J J Sederholm samana vuonna oli todennut punaisen