KT Erja Rusanen VTL Taina Lehtinen

Transkriptio

1 KT Erja Rusanen VTL Taina Lehtinen Kuva: Ida Pimenoff KT Erja Rusanen 1

2 TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Miten yhteisöllinen online-työskentely ja formatiivinen palaute ovat yhteydessä yksilöiden metodikäsitteiden oppimiseen? 2. Miten yhteisöllinen online-työskentely ja formatiivinen palaute ovat yhteydessä yksilöiden metodikäsitteiden osaamiseen? 3. Muuttuvatko tutkimuskysymysten 1 2 tulokset, kun aiempi koulutustausta ja aiemmat tiedot metodologiasta kontrolloidaan? KT Erja Rusanen 2

3 OPPIMISNÄKEMYS Sosiokognitiivinen teoria Oppimisessa on kyse ulkoisten ja sisäisten skriptien vuoropuhelusta, tavoitteena ulkoisten skriptien (eli opetuksen) sisäistäminen osaksi yksilön kognitiivista rakennetta (mm. Cramien, Kollar, Fischer & Fischer 2007) Kun tiedoiltaan erilaiset ryhmän jäsenet jakavat tietonsa ryhmässä, joutuu jokainen arvioimaan omia näkemyksiään kognitiivisen konfliktin (eli ulkoisten ja sisäisten skripiten ristiriidan) ratkaisemiseksi (mm. Arvaja & Mäkitalo-Siegel 2006; Littleton & Häkkinen 1999; Rauste von Wright, von Wright & Soini 2003) Ihmisten tiedot ovat erilaiset, jolloin voi syntyä noviisi ekspertti -astelma Tavoitteena tiedon transferoituminen eli yksilön kyky soveltaa tietoa uusissa yhteyksissä (Rauste von Wright, von Wright & Soini 2003) KT Erja Rusanen 3

4 PEDAGOGINEN KÄSIKIRJOITUS (collaborative script) Viittaa opettajan tukeen ryhmien ja yksilöiden työskentelyn onnistumiseksi silloin kun opetus ja oppiminen tapahtuvat verkossa (Dillenbourh & Tchounikine 2007) Mm. tavoitteiden, aktiviteettien, aikataulujen, roolien ja toteutustapojen viestintä ovat opetuksellisia periaatteita (Carmien ym. 2007; Kollar, Fischer & Hesse 2006), joiden tarkoitus on mahdollistaa sisältöjen oppiminen Skriptien tehtävänä on turvata opittavassa asiassa pysyminen ja vuorovaikutuksen rikkaus (Peterson & Roseth 2016; Dillenbourg & Tchounikine 2007) KT Erja Rusanen 4

5 PEDAGOGINEN KÄSIKIRJOITUS (collaborative script) 1. AC-luento 1 t 2. AC-luento 1 t Aloitustehtävä Ryhmätehtävät AC-luento 2,5 t Yksilöllinen oppimistehtävä 1 viikko 1 viikko 3 viikkoa 2 viikkoa 7 viikkoa Soveltavat artikkelit: Murtonen, S.; Lehtinen, E.; Olkinuora, E "Turha taito? Yliopisto-opiskelijoiden näkemykset tutkimustaitojen tarpeesta työelämässä, suuntautuminen oppimiseen ja koetut vaikeudet opinnoissa. Kasvatus. Lehto, J. E.; Uusitalo-Malmivaara, L Sleep-related factors: associations with poor attention and depressive symptoms. Child: care, health and development. Nevgi, A., Lindblom-Ylänne, S., & Levander, L Tieteenalakohtaiset erot opetuksellisissa lähestymistavoissa. Yliopistopedagogiikka. 2 x tutkijahaastattelut, a 1.5 h, yhteensä 3 h

6 TUTKIMUKSEN KOHDE 103 avoimen yliopiston kasvatustieteen perusopintojen opiskelijaa kahdelta samalla tavalla toteutetusta metodologian verkkokurssilta Ikä: ka=36.3, ha=10.2 (19-60 vuotta) 33 %:lla AMK-tutkinto 34 %:lla tutkinto tiede- tai taideyliopistosta Mukaan otettiin opiskelijat, jotka työskentelivät verkossa, osallistuivat palauteluennolle, palauttivat tehtävänsä (N=70 opiskelijaa) Yksi kielsi vastauksen käyttäminen, joten (N=69) Kyselyyn vastausprosentit olivat korkeat (89% ja 98%) KT Erja Rusanen 6

7 RIIPPUVAT MUUTTUJAT JA MITTARIT Metodikäsitteiden oppiminen, yhdeksää metodikäsitteen oppimista arvioitiin itsearviomittarilla* asteikolla 4-10 (ka=8.20, ha=0.90, a=0.89): Arvioi miten seuraavat metodologiaan liittyvät asiat ovat avautuneet sinulle opetuksen ja ryhmätoiminnan avulla? Tutkimuksen rakenne, tutkimusongelma, hypoteesit, muuttujat, validiteetti, tutkimuksen kohde, yleistäminen, reliabiliteetti, tutkimusasetelma, tieteenfilosofia, tutkimusetiikka ja mitta-asteikot Metodikäsitteiden osaaminen, mitattiin opettajien oppimistehtävästä antamilla pisteillä (0 40 pistettä, ka=24.03, ha=7.19, a=0.78): Neljä osioita: tutkijahaastattelujen metodinen vertaaminen artikkeliin (0 4 pistettä), metodikäsitteiden soveltaminen (0 10 pistettä), metodeja koskeva käsiteanalyysi (0 20 pistettä) sekä ulkoasu ja lähteet (0 6 pistettä) * sisältää opetuksen kokonaisuuden vaikuttavuuden arvioinnin omaan oppimiseen KT Erja Rusanen 7

8 RIPPUMATTOMAT MUUTTUJAT JA MITTARIT Palauteluennon didaktinen onnistuminen Kymmenen väitettä (1 = täysin eri mieltä; 5 = täysin samaa mieltä), joista laskettiin keskiarvosumma (ka=4.1, ha=0.6, a=0.90) Väitteet koskivat muun muassa luennon kykyä selkeyttää opittavia käsitteitä, luennon pituutta, havainnollisuutta ja asiasisältöjen määrän sopivuutta. Esimerkiksi Luento selkeytti metodikäsitteiden ymmärrystä, Luennossa tuli liikaa yhdellä kertaa omaksuttavaksi, Ymmärsin kaiken tai valtaosan luennolla kuulemastani Ryhmätyöskentelyn laatutekijät 59 Likert-asteikollista muuttujaa, joille tehtiin kahdessa erässä pääkomponenttianalyysit (ominaisarvo > 1, kommunaliteetti > 0.50, selitysasteet 68% ja 70.4%) Valittiin 12 selkeästi tulkittavaa pääkomponenttia KT Erja Rusanen 8

9 RYHMÄTYÖSKENTELYN LAATU: 12 PÄÄKOMPONENTTIA Kokonaisuus 1, 26 muuttujaa (selitysaste yhdeksän pk. ratkaisussa 68.0%): Joidenkin vähäinen osallistuminen ryhmän työskentelyyn Oma onnistunut ryhmätyöskentely (tavoitteet valmistautuminen tuotos) Roolien jaon tasapuolisuus Kaikkien aktiivisuus ryhmätyöskentelyssä Ryhmätyöskentelyn tavoitteen epäselvyys Ryhmäkeskustelujen asiallisuus Kokonaisuus 2, 33 muuttujaa (selitysaste kymmenen pk. ratkaisussa 70.4%): Oppimista edistävä positiivinen ilmapiiri ryhmässä Ryhmän sisällöllinen tuki metodikäsitteiden oppimisessa Kaikkien (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista Erilainen ymmärrys metodikäsitteistä ryhmätyöskentelyn alkaessa Yksimielisyyden muodostuminen metodikäsitteistä ryhmätyöskentelyn kuluessa Oma (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista LASKETTIIN RYHMÄTYÖN LAATUTEKIJÖIDEN PÄÄKOMPONENTTIPISTEET (ka=0, ha=1) KT Erja Rusanen 9

10 Lineaarinen regressioanalyysi Riippumattomat muuttujat: - 12 ryhmätyömuuttujaa - aiempi koulutustausta (dummy) - aiemmat metoditiedot (dummy) Riippuvat muuttujat: - Metodikäsitteiden oppiminen (itsearvio) - Metodikäsitteiden osaaminen (objektiivinen arvio) KT Erja Rusanen 10

11 TULOKSET TAULUKKO 2. Metodikäsitteiden oppimisen (itsearvio) regressioanalyysi (n=75) SELITTÄJÄT (vaihteluväli) β t p Regressiomalli 1 Aiemmat tiedot keskinkertaiset (0, 1) Palauteluento (1, 5) Ryhmätyöskentelyn tavoitteen epäselvyys R = 0.15 F = p = 0.04 Regressiomalli 2 β t p Palauteluento (1, 5) Oppimista edistävä positiivinen ilmapiiri ryhmässä Aiemmat tiedot erinomaiset (0, 1) Ryhmän sisällöllinen tuki metodien oppimisessa R = 0.21 F = p = KT Erja Rusanen 11

12 HUOMAA! 12:sta laatutekijästä 10 ei ollut yhteydessä metodikäsitteiden oppimiseen (itsearvio) KT Erja Rusanen 12

13 Koettuun oppimiseen yhteydessä olevat ryhmätyöskentelyn laatutekijät Joidenkin vähäinen osallistuminen ryhmän työskentelyyn Oma onnistunut ryhmätyöskentely (tavoitteet valmistautuminen tuotos) Roolien jaon tasapuolisuus Kaikkien aktiivisuus ryhmätyöskentelyssä Ryhmätyöskentelyn tavoitteen epäselvyys Ryhmäkeskustelujen asiallisuus Oppimista edistävä positiivinen ilmapiiri ryhmässä Ryhmän sisällöllinen tuki metodikäsitteiden oppimisessa Kaikkien (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista Erilainen ymmärrys metodikäsitteistä ryhmätyöskentelyn alkaessa Yksimielisyyden muodostuminen metodikäsitteistä ryhmätyöskentelyn kuluessa Oma (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista KT Erja Rusanen 13

14 TULOKSET Taulukko 3. Metodikäsitteiden osaamisen (objektiinen) regressioanalyysi oppimistehtävän kokonaispisteistä (n = 69) SELITTÄJÄT (vaihteluväli) β t p Regressiomalli 1 Aiemmat tiedot erittäin hyvät (0, 1) Palauteluento (1, 5) Joidenkin vähäinen osallistuminen ryhmän työskentelyyn (roolit, keskustelu, tuotos) Ryhmäkeskustelujen asiallisuus R = 0.34 F = p < β t p Regressiomalli 2 Palauteluento (1, 5) Oma (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista Ryhmän sisällöllinen tuki metodien oppimisessa R = 0.42 F = p < KT Erja Rusanen 14

15 HUOMAA! 12:sta ryhmän laatutekijästä vain yksi oli yhteydessä objektiivisesti mitattuun osaamiseen Tämä ainoa tekijä oli yksilötekijä: Oma (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista KT Erja Rusanen 15

16 Objektiivisesti mitattuun osaamiseen yhteydessä olevat ryhmätyön laatutekijät Joidenkin vähäinen osallistuminen ryhmän työskentelyyn Oma onnistunut ryhmätyöskentely (tavoitteet valmistautuminen tuotos) Roolien jaon tasapuolisuus Kaikkien aktiivisuus ryhmätyöskentelyssä Ryhmätyöskentelyn tavoitteen epäselvyys Ryhmäkeskustelujen asiallisuus Oppimista edistävä positiivinen ilmapiiri ryhmässä Ryhmän sisällöllinen tuki metodikäsitteiden oppimisessa Kaikkien (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista Erilainen ymmärrys metodikäsitteistä ryhmätyöskentelyn alkaessa Yksimielisyyden muodostuminen metodikäsitteistä ryhmätyöskentelyn kuluessa Oma (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista KT Erja Rusanen 16

17 Osaamisen tulokset osioittain (1/4) Vertailu: Tutkijahaastattelusta sellaisten metodisesti tärkeiden asioiden esittely, jotka puuttuivat artikkelista. β t p Regressiomallin 1 selittäjät (vaihteluväli) Palauteluento (1, 5) Oma onnistunut ryhmätyöskentely (tavoitteet, valmistautuminen, tuotos) R = 0.21 F = p = Regressiomallin 2 selittäjät (vaihteluväli) β t p Palauteluento (1, 5) Oma (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista Yksimielisyyden muodostuminen metodikäsitteistä ryhmätyön kuluessa R = 0.21 F = p = 0.016

18 Osaamisen tulokset osioittain (2/4) Soveltamisosio: Artikkelia ja tutkijahaastatteluja sovelletaan kymmeneen keskeiseen metodikäsitettä koskevaan kysymykseen (esimerkiksi arvioi sovellettavan tutkimuksen validiteettia). Regressiomallin 1 selittäjät (vaihteluväli) β t p Aiemmat tiedot erittäin hyvät (0, 1) Palauteluento (1, 5) R = 0.11 F = p = Regressiomallin 2 selittäjät (vaihteluväli) β t p Aiemmat tiedot melko hyvät (0, 1) Oma (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista R = 0.13 F = p = KT Erja Rusanen 18

19 Osaamisen tulokset osioittain (3/4) Käsiteanalyysi: Neljän metodikäsitteen valinta, määrittely ja perustelu miten käsitteet liittyvät toisiinsa. Regressiomallin 1 selittäjät (vaihteluväli) β t p Palauteluento (1, 5) Ryhmäkeskustelujen asiallisuus R = 0.29 F = p = Regressiomallin 2 selittäjät (vaihteluväli) β t p Palauteluento (1, 5) Ryhmän sisällöllinen tuki metodien oppimisessa Oma (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista R = 0.35 F = p < 0.001

20 Osaamisen tulokset osioittain (4/4) Ulkoasu ja lähteet osio: mm. viitteiden merkinnän ja lähdeluettelon oikeellisuus (APA:n mukaan) Regressiomallin 1 selittäjät (vaihteluväli) β t p Ryhmäkeskustelujen asiallisuus R = 0.23 F = p = Regressiomallin 2 selittäjät (vaihteluväli) β t p Palauteluento (1, 5) Oma (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista R = 0.33 F = p = KT Erja Rusanen 20

21 Objektiivisesti mitattuun osaamiseen yhteydessä olevat ryhmätyön laatutekijät Joidenkin vähäinen osallistuminen ryhmän työskentelyyn Oma onnistunut ryhmätyöskentely (tavoitteet valmistautuminen tuotos) (yhteys vain vertailuosioon) Roolien jaon tasapuolisuus Kaikkien aktiivisuus ryhmätyöskentelyssä Ryhmätyöskentelyn tavoitteen epäselvyys (oppiminen, itsearvio) Ryhmäkeskustelujen asiallisuus (yhteys vain ulkoasu ja lähteet osioon) Oppimista edistävä positiivinen ilmapiiri ryhmässä (oppiminen, itsearvio) Ryhmän sisällöllinen tuki metodikäsitteiden oppimisessa Kaikkien (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista Erilainen ymmärrys metodikäsitteistä ryhmätyöskentelyn alkaessa Yksimielisyyden muodostuminen metodikäsitteistä ryhmätyöskentelyn kuluessa Oma (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista (osaaminen, obj. + monet alaosiot) KT Erja Rusanen 21

22 Aiemmat tiedot Keskinkertaiset tiedot olivat positiivisesti yhteydessä metodikäsitteiden oppimiseen (itsearvio) Erittäin hyvät tiedot olivat kääntäen yhteydessä metodikäsitteiden osaamisen soveltavaan osioon (obj.arvio) Miksi? Heikensikö eksperttiys omaa suoritusta kun aika meni muiden opettamiseen? Syntyikö eksperteille virheellinen kuva omasta osaamisesta? Ekspertit saivat huonommat pisteet soveltamisosiossa Keskinkertaiset kokivat oppineensa, mikä ei kuitenkaan näy objektiivisesti mitatussa osaamisessa KT Erja Rusanen 22

23 Aiempi koulutus Koulutus ei ollut yhteydessä oppimiseen eikä osaamiseen 33%:lla AMK-tutkinto, 34%:lla yliopistotutkinto Miksi ei? Oletimme, että korkeammin koulutut olisivat kokeneet oppineensa vähemmän ja heidän pisteet olisivat olleet korkeammat Oletamme tulosten pohjalta, että korkeakoulujen metodiopetus vaatisi kehittämistä KT Erja Rusanen 23

24 Opettajan formatiivinen palaute. oli yhteydessä metodikäsitteiden koettuun oppimiseen metodikäsitteiden osaamiseen (objektiivinen mittaus) Vertailun, Soveltamisen ja Käsiteanalyysin pisteisiin Johtopäätös: Tiedon transferoitumisen kannalta opettajan palauteluennolla oli suurin merkitys KT Erja Rusanen 24

25 Oma työskentely metodikäsitteiden parissa.. oli yhteydessä metodikäsitteiden osaamista (objektiivinen arvio) Oma (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista selitti Vertailun, Käsiteanalyysin ja Ulkoasu-Lähteitä koskevia pisteitä ja suuntaa antavasti Soveltavan osion pisteitä (p=0.069) Oma onnistunut ryhmätyöskentely (tavoitteet, valmistautuminen, tuotos) selitti Vertailuosion pisteitä Johtopäätös: opiskelijoita kannustettava ahkeruuteen! KT Erja Rusanen 25

26 Oma ryhmätyöonnistuminen eli kyky työskennellä ryhmän hyväksi. oli yhteydessä vertailuosiossa onnistumiseen, mutta ei muihin osioihin, mm. ei soveltamisosioon Johtopäätös: ryhmätyöskentely ei edistänyt tiedon transferoitumista KT Erja Rusanen 26

27 Ryhmän ilmapiiri ja tavoitteiden selkeys. olivat yhteydessä metodikäsitteiden oppimiseen (koettu). eivät olleet yhteydessä metodikäsitteiden osaamiseen (obj.) Johtopäätös: toimiva ryhmä ja siinä koettu oppiminen eivät välttämättä johda todelliseen osaamiseen KT Erja Rusanen 27

28 Yhteisön merkitys oppimisessa? Muistettava: ryhmä on kompleksinen kokonaisuus, jossa aikaa menee sosiaaliseen säätelyyn metodikäsitteitä koskevat keskustelut jäävät mahdollisesti pinnallisiksi Ihmiset poistuvat opiskeluryhmistä omiin verkostoihinsa Tärkeintä on tiedon rakentuminen --- soveltaminen (transferenssi) Ryhmä voi auttaa asenteiden tai kommunikointitaitojen oppimisessa Vaikeat käsitteet ---- TOINEN JUTTU KT Erja Rusanen 28

29 KT Erja Rusanen 29

30 LIITE: Mitä summat sisälsivät? Oma onnistunut ryhmätyöskentely: Koen antaneeni itse arvokkaan panoksen ryhmän työskentelyyn Tunnistan oman työpanokseni lopullisessa vastauksessa Ennen ryhmän kokoontumista toin oman panokseni Ymmärrän mitä ryhmätyöltä odotetaan Oma (huolellinen) perehtyminen metodikäsitteisiin ennen ryhmän kokoontumista: Kuuntelin itse luentotallenteita ennen ryhmän kokoontumista Vastasin (tai yritin vastata) harjoitusartikkelin kysymyksiin itsenäisesti tallenteiden kuuntelun ja kirjallisuuden lukemisen jälkeen ennen ryhmän kokoontumista Syvensin tallenteiden asioita kirjallisuuden avulla KT Erja Rusanen 30

31 LIITE: Mitä summat sisälsivät? Ryhmän positiivinen ilmapiiri: Ryhmässä on helppo tuoda oma tietämättömyys esille Ryhmän ilmapiiri salli virheellisten näkemysten esittämisen Ryhmän ilmapiiri oli sellainen, jossa oli helppo tuoda esille epävarmoja näkemyksiä Ryhmässä oli kannustava ilmapiiri Ryhmässä oli helppo kommunikoida Ryhmässä oli rento tunnelma Ryhmässä oli innostava ilmapiiri Ryhmätyöskentelyn tavoitteen selkeys: Ryhmätyön tavoitteet olivat epäselvät Ryhmässä oli joku tai joitakuita, jotka eivät ymmärtäneet mitä ryhmässä oli tarkoitus tehdä Ryhmätyöskentelyn asiallisuus: Ryhmän keskustelut pysyivät pääosin tehtävänannossa Ryhmän keskustelu rönsyili usein muihin asioihin KT Erja Rusanen 31