Kalmun osayleiskaava alueen hulevesiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalmun osayleiskaava alueen hulevesiselvitys"

Transkriptio

1 Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Riihimäen kaupunki Kalmun osayleiskaava alueen hulevesiselvitys

2 Riihimäen kaupunki Kalmun osayleiskaavaalueen hulevesiselvitys Viite Pvm Hyväksynyt Osmo Niiranen Tarkistanut Ulla Loukkaanhuhta Kirjoittanut Anna Taipale Ramboll Finland Oy Terveystie 2 FI Hollola Finland Puhelin:

3 Sisällys 1. JOHDANTO Lähtökohdat ja tavoitteet Selvityksen organisaatio 1 2. HULEVESIEN HALLINNAN TARVEKARTOITUS KALMUN ASUINALUEELLA Nykytilanneselvitys Alueen nykytila Pinta ja pohjavedet Pinnanmuodot ja maaperä Selvitysalueen luontoarvot Maankäyttö Valuma alueiden kuvaus ja hulevesien muodostuminen selvitysalueella Hulevesien hallinnan tarpeen arviointi Maankäytön vaikutukset selvitysalueen vesitalouteen Maankäytön vaikutukset selvitysalueen veden laatuun Hulevesien hallinnan tarpeet ja tavoitteet 4 3. HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU KALMUN ASUINALUEELLA Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Yleistä Hulevesien paikallinen käsittely Alueelliset hallintamenetelmät Osavaluma alue 1: Osavaluma alue 2: Osavaluma alue 3: Osavaluma alue 4: Osavaluma alue 8: Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Tulvareitit Hallintamenetelmien vaikutukset ja toimivuus 8 4. HULEVESIEN HALLINNAN TARVEKARTOITUS KALMUN TEOLLISUUSALUEELLA Nykytilanneselvitys Alueen nykytila Pinta ja pohjavedet Pinnanmuodot ja maaperä Selvitysalueen luontoarvot Maankäyttö Hulevesien hallinnan tarpeen arviointi Maankäytön vaikutukset selvitysalueen vesitalouteen Maankäytön vaikutukset selvitysalueen veden laatuun Hulevesien hallinnan tarpeet ja tavoitteet 10 W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc

4 5. HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU TEOLLISUUSALUEELLA Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Yleistä Hulevesien paikallinen käsittely Alueelliset hallintamenetelmät Osavaluma alueet 5, 6, 7, 9 ja HULEVESIEN HALLINTAMENETELMIEN KUSTANNUKSET Yleistä Kalmun osayleiskaava alueen hulevesien luonnonmukaisten käsittelyjärjestelmien kustannusarvio Kalmun asuinalueen kustannusarvio Teollisuusalueen kustannusarvio Kadunvarsipainanteiden kustannusarvio 14 LIITTEET: Liite 1: Valuma alueet 1: Liite 2: Hulevesien käsittelyyn varattavat alueet 1: Liite 3: Tyyppipoikkileikkaus, Kalmun asuinalueen pääkatu 1: 200 Liite 4: Tyyppipoikkileikkaus, teollisuusalueen kokoojakatu 1: 200 Liite 5: Tyyppipoikkileikkaus, tulvapuisto ja purouoma 1: 200 Liite 6: Tyyppipoikkileikkaus, tulvapuisto ja purouoma kentän kohdalla 1: 200 Liite 7: Osavaluma aluekohtainen tarkastelu, taulukko Liite 8: Kustannusarvio W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc

5 1. JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Selvitystyössä on laadittu Riihimäen kaupungin Kalmun osayleiskaavaalueelle hulevesien hallintasuunnitelma tulevan asemakaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun pohjaksi. Hulevesien hallinnan tavoitteena on, että rakentamisen vaikutukset alueen pohja ja pintavesiin ovat mahdollisimman vähäiset ja alueen hydrologiset olosuhteet ja arvot säilyvät mahdollisimman lähellä nykyistä. Alueen vesitase pyritään pitämään muuttumattomana. Selvitysalue sijaitsee Riihimäellä valtatie 3:n varrella Riihimäen keskustataajaman lounaispuolella. Kalmun alue ja Herajoen läntinen teollisuusalue sijaitsevat valtatie 3:n länsipuolella, Würthin alue itäpuolella. Selvitysalueen laajuus onnoin 910 hehtaaria. Kalmun alueen maasto on alavaa peltoa ja mäkistä metsää. Päämaalajeja alueella ovat moreeni, savi ja hieta. Alueen nykyluonne selviää kuvassa 1 esitetystä ilmakuvasta. Kuva 1 Ilmakuva suunnittelualueesta. Tässä selvityksessä esitetään alueelle laadittu yleissuunnitelma. Suunnitelmassa on otettu huomioon alueen erityispiirteet, rajoitukset ja tavoitteet hulevesien hallinnalle. Suunnittelua varten suunnittelualue on jaettu osavaluma alueisiin 1 10, joiden rajaukset on esitetty suunnitelmakartassa. 1.2 Selvityksen organisaatio Selvityksen on tehnyt Ramboll Finland Oy Riihimäen kaupungin toimeksiannosta. Riihimäen kaupungin yhteyshenkilönä on toiminut toimistoarkkitehti Jari Jokivuo. Suunnittelijan työryhmään ovat kuuluneet yksikön päällikkö DI Osmo Niiranen, DI Anna Taipale ja maisema arkkitehti Ulla Loukkaanhuhta. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc 1

6 2. HULEVESIEN HALLINNAN TARVEKARTOITUS KALMUN ASUINALUEELLA 2.1 Nykytilanneselvitys Alueen nykytila Selvitysalueen laajuus on n. 850 hehtaaria. Selvitysalue on suurelta osin rakentamatonta metsä ja peltoaluetta. Alueella on jonkin verran olevaa tiestöä sekä muutamia tilakeskuksia ja omakotitaloja. Alueen koillisosassa moottoritien vieressä sijaitsee meijerin teollisuuskiinteistö. Nykyinen maankäyttö on kuvattu selvityksen liitteenä olevassa osavalumaaluekohtaisessa taulukossa Pinta ja pohjavedet Kalmun alue kuuluu Vantaanjoen valuma alueeseen. Pintavedet laskevat Herajoen ja Epranojan sekä Paalijoen ja Retkiojan kautta Vantaanjokeen. Suunnittelualueen pohjoisosa kuuluu Herajoen I luokan pohjavesialueeseen, joka on Riihimäen tärkein ja laajin pohjavesialue. Merkittävin pintavesistö suunnittelualueella on Epranoja. Se on myös alueen tärkein luontokohde. Puron luontoarvoja on kuvattu tarkemmin kohdassa Tarkastelualueen valuma alueet, vedenjakajat ja valumareitit on esitetty liitepiirustuksessa Pinnanmuodot ja maaperä Kalmun alue on topografialtaan vaihtelevaa ja pienipiirteisesti kumpuilevaa metsä ja peltoaluetta. Alueen pohjois, etelä ja länsiosat ovat korkeampaa kuin keski ja itäosat. Päämaalajeja alueella ovat moreeni, savi ja hieta. Alueen pinnanmuodot ja maalajit on kuvattu selvityksen liitteenä olevassa osavaluma aluekohtaisessa taulukossa Selvitysalueen luontoarvot Suunnittelualueen tärkein luontoarvo on Epranoja. Epranojan taimenkanta poikkeaa Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan muista Uudenmaan seudun purojen taimenkannoista ja saattaa olla Vantaanjoen alkuperäinen taimenkanta. Taimenen luontaisena elinympäristönä Epranoja on herkkä sekä vesien määrällisille että laadullisille muutoksille. Kaavoitustyön yhteydessä Riihimäen kaupunki on teettänyt luontoselvityksen Kalmun asuinalueen läpi virtaavasta purosta. Selvityksessä on arvioitu puron luonnontilaisuutta ja luontoarvoja sekä esitetty suositukset koskemattomaksi jätettävistä osuuksista Maankäyttö Alueelle on laadittu pientalovaltainen osayleiskaavaluonnos. Alueelle arvioidaan tulevan noin 6000 asukasta. Kokooja ja asuntokatujen osuudeksi on arvioitu noin 20 % asuntoalueiden pinta alasta. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc 2

7 2.1.6 Valuma alueiden kuvaus ja hulevesien muodostuminen selvitysalueella Suunnittelualue on jaettu osavaluma alueisiin, jotka on esitetty liitepiirustuksessa 1. Osavaluma alueiden geohydrologiset ominaisuudet sekä suunnitellun maankäytön vaikutukset niiden vesitalouteen on kuvattu selvityksen liitteenä olevassa osavaluma aluekohtaisessa taulukossa. 2.2 Hulevesien hallinnan tarpeen arviointi Maankäytön vaikutukset selvitysalueen vesitalouteen Päällystetyt ja vettä heikosti läpäisevät pinnat lisääntyvät luonnontilaisen alueen rakentamisen myötä. Samalla vähenevät viheralueet, jotka lisäävät haihduntaa ja imeytymistä. Tämän seurauksena pintavalunta lisääntyy ja hulevesien imeytyminen ja haihtuminen on vähäisempää. Hulevesivalunnan lisääntyminen saattaa aiheuttaa tulvimista purkureiteillä. Alapuolisilla rakennetuilla alueilla saattaa myös esiintyä tulvia ja valunnan äärevöitymistä. Määrällisesti suuret valunnan muutokset ja hulevesien laajamittainen poisjohtaminen luontaiselta valuma alueeltaan voivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa myös pohjaveden pinnankorkeuteen. Suunnittelualueelta määritettiin karttatarkastelun, osayleiskaavaluonnoksen ja ilmakuvien perusteella eri maankäyttömuodot nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa. Erilaisille maankäyttömuodoille ja pinnoille määritettiin valumiskertoimet, joiden perusteella laskettiin valuma alueiden keskimääräiset valumakertoimet. Valumakerroin kuvaa sitä, mikä osa sadannasta ja lumen sulamisvesistä muuttuu pintavalunnaksi. Kalmun alueelle suunniteltu uusi rakentaminen on pääosin pientalovaltaista asuinrakentamista, jonka toteutuminen kasvattaa valumakertoimia ja virtaamia jonkin verran. Rinteiset maastonmuodot lisäävät pintavaluntaa verrattuna vastaavaan tasaiselle alueelle rakentamiseen. Valumakertoimien ja virtaamien kasvu jää kuitenkin kohtuulliseksi maankäyttömuodosta johtuen. Maankäytön, valumakertoimien ja virtaamien muutokset on esitetty valumaaluekohtaisessa liitetaulukossa Maankäytön vaikutukset selvitysalueen veden laatuun Rakennetuilla pinnoilla virtaava vesi liuottaa mukaansa kiintoainesta ja muita haitallisia pienhiukkasia, kuten ravinteita ja raskasmetalleja alueen maankäytöstä riippuen. Mikäli hulevedet johdetaan käsittelemättöminä sadevesiviemäriin, päätyvät veteen liuenneet aineet vastaanottavaan vesistöön. Hulevesien imeyttäminen kasvillisuuden peittämään maaperään ja maakerrosten läpi on tehokas vesien puhdistamistapa. Hulevesiä voidaan puhdistaa myös esimerkiksi laskeuttamalla sekä erilaisten kosteikko ja suodatusrakenteiden avulla. Luonnonmukaisissa hulevesien käsittelyrakenteissa kasvillisuuden on todettu tehostavan vesien puhdistumista. Lisäksi kasvillisuus sitoo ja haihduttaa vettä ja lisää veden viivettä. Voimakkaasti pilaantuneita vesiä ei tule imeyttää etenkään herkillä tai suojeltavilla alueilla kuten arvokkailla pohjavesialueilla. Saastuneeseen maaperään ei myöskään saa imeyttää. Selvitystyön yhteydessä ei tehty vedenlaadullisia tutkimuksia. Suunnitellun asuinalueen pohjoisosat sijaitsevat Herajoen I luokan pohjavesialueella. Kalastollisesti arvokas Epranoja on herkkä myös veden laadullisille muutoksille. Alueelle suunniteltu pientalovaltainen asuinrakentaminen esitetyssä laajuudessa ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä muutoksia selvitysalueen vesien laatuun. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc 3

8 2.3 Hulevesien hallinnan tarpeet ja tavoitteet Kalmun alueelle suunniteltu vaihtelevaan maastoon sijoittuva pientalovaltainen ja tiivis asuinrakentaminen lisää valumia ja virtaamia kohtuullisesti nykytilanteeseen verrattuna. Maankäytön tyypistä johtuen rakentaminen ei todennäköisesti aiheuta merkittävää vesien laadullista heikentymistä. Maaperältään alue on vaihtelevasti moreenia, hietaa ja savikkoa. Erityiskysymyksiä Kalmun alueella ovat Herajoen I luokan pohjavesialue sekä luontoarvoiltaan merkittävä Epranoja suunnittelualueen pohjoisosassa. Hulevesien määrällisen hallinnan tavoitteita Kalmun alueella ovat, että rakentamisen vaikutukset alueen vesitalouteen ja vesitaseeseen ovat mahdollisimman vähäiset. Rakentamisella ei saa lisätä alueen ulkopuolisten vesistöjen virtaamia. Epranojaan ei johdeta hulevesiä. Hulevesien määrällisen hallinnan tavoitteita ovat rakentamisen vaikutusten minimointi pinta ja pohjavesien laatuun sekä pohjavesialueen ja Epranojan arvojen turvaaminen. Tavoitteena on, että hulevedet pyritään käsittelemään ja puhdistamaan luonnonmukaisin menetelmin mahdollisimman lähellä niiden syntysijaa. Ensisijainen menetelmä on vesien imeyttäminen. Muita menetelmiä ovat vesien varastoiminen, viivyttäminen ja puhdistaminen kasvillisuuden avulla sekä haihdunnan lisääminen. 3. HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU KALMUN ASUINALUEELLA 3.1 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Tavoitteena suunnittelussa on, että rakentamisella ei lisätä pintavaluntaa ja tulvia. Tällöin vesien imeyttäminen ja pidättäminen sekä haihdunnan ja kasvillisuuteen sitoutumisen edistäminen on ensisijainen tavoite kaikkialla missä mahdollista. Muilla alueilla sekä tulvatilanteissa tarvittaneen lisäksi koottuja allas/kosteikkoratkaisuja. Rinnealueilla oleellista on vesien hidastaminen padottamalla ja pituuskaltevuutta vähentämällä. Vesiuoman pituutta voidaan lisätä ja kaltevuutta vähentää meanderoinnin avulla, jolloin vesiä imeytyy ja haihtuu enemmän. Suurin osa suunnittelualueelle tulevasta rakentamisesta sijoittuu moreeniselänteille, jonne on mahdollista imeyttää hulevesiä. Siksi vesien tonttikohtainen käsittely, sekä mahdollisuuksien mukaan paikallinen käsittely myös katualueilla, helpottavat hulevesien hallintaa huomattavasti, koska muualla käsiteltäviä vesiä syntyy paljon vähemmän. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelmassa on esitetty hulevesien alueelliset hallintamenetelmät sekä hulevesien johtamisen periaatteet suunnittelualueella. Yleissuunnitelmassa on pyritty siihen, että nykyistä luonnonmaastoa säilytetään mahdollisimman paljon. Periaatteena on myös ollut, että Herajokea ei kuormiteta lisää ja että Epranojan herkkyys huomioidaan suunnittelussa. Eri osavaluma alueille on määritelty eri tavoitteet osa alueen maankäytön ja maaperän mukaan. Liitetaulukossa on eritelty osavaluma alueittain suositeltavat toimenpiteet hulevesien hallintaan. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc 4

9 3.1.1 Yleistä Hulevesien hallintasuunnitelman lähtökohtana on nykyisten purojen, kokoojauomien ja ojien säilyttäminen tulevassakin maankäyttötilanteessa. Näistä maaston alavimmista kohdista (puro ja ojalaaksopainanteista) muodostetaan osa puisto ja viheralueverkostoa. Alueet toimivat paitsi pintavesiuomakäytävinä, myös luontevina, jatkuvina ekologisina käytävinä ja osana virkistysalue ja reittiverkostoa. Puisto ja virkistysalueilla säilytetään mahdollisimman paljon olevaa kasvillisuutta (puusto, pintakasvillisuus). Uomien ympärillä säilytetään kasvillisuudeltaan monilajiset ja kerrokselliset ns. puskurivyöhykkeet. Keskeisten toiminnallisten puistoalueiden harkituissa kohdissa voidaan kasvillisuutta harventamalla avata näkymiä veteen. Paikoin suoraviivaisia uoman/ojanosuuksia voidaan muuttaa luonnonmukaisemmiksi lisäten uoman mutkittelua (kokonaispituutta). Tarvittaessa myös uoman poikkileikkausta voidaan muokata, esimerkiksi kaivamalla kapea alivirtaamakouru uoman pohjalle, loiventamalla sekä tukemalla jyrkkiä luiskia ja muodostamalla tulvatasanteita uoman poikkileikkaukseen. Viherkäytävien tulee olla riittävän leveitä ottaen huomioon uoman tarvitseman tulvatilavuuden, puiston toiminnallisen luonteen (mm. mahdollistaen virkistysreitin ja mahdollisten muiden toimintojen sijoittamisen ko. puistotai viheralueelle) ja säilytettävän kasvillisuuden olosuhteet (kasvillisuuden säilymisen edellytykset). Veden ei sallita nousevan puistoreiteille kuin harvinaisessa tulvatilanteessa, jolloin kevyelle liikenteelle tulee olla vaihtoehtoinen kulkuyhteys. Hulevesikosteikot ja altaat rakennetaan paikasta riippuen nykyisiin pääuomiin tai niihin laskevien sivu uomien varteen. Joissain tapauksissa kosteikot ja altaat voidaan rakentaa ns. tulvauomiin eli pääuomasta erotettuihin erillisiin uomiin. Kaivettavien kosteikkojen ja altaiden sekä muokattavien uoman osuuksien luiskat maisemoidaan välittömästi kaivutöiden jälkeen Hulevesien paikallinen käsittely Hulevesien paikallisen käsittelyn menetelmiksi esitetään hulevesien tonttikohtaista käsittelyä sekä vesien imeyttämistä pääkadun varteen rakennettavissa viherpainanteissa. Tonteilla minimoidaan läpäisemättömien pintojen määrä ja varataan 10 % tontin pinta alasta hulevettä varastoiviksi ja imeyttäviksi pääosin kasvillisuuspintaisiksi alueiksi, jotka sijaitsevat tontin muuta tasoa alempana ja joiden keskisyvyys on 5 10 cm. Viherpintaisten painanteiden ohella voidaan rakentaa myös hulevesiä kerääviä lammikoita, kosteikkoja tai maanalaisia kaivoja. Tällöin rakenteiden pinta ala tulee määrittää tonttikohtaisesti niiden tilavuuden perusteella. Rakenteiden ylivuoto ohjataan hallitusti viheralueelle tai tulvakorkeuteen asennetun ritiläkaivon kautta viemäriin. Pääkadun varteen rakennetaan 4 metriä leveät katuviherkaistat, jotka muotoillaan loivalle painanteelle (painanteen keskisyvyys 10 cm). Ajoratojen ja kevyen liikenteen väylän hulevedet ohjataan madallettujen tai aukotettujen reunakivien avulla painanteisiin. Painanteet varustetaan tulvakorkoon asennetuilla ritiläkaivoilla Alueelliset hallintamenetelmät Kalmun osa alueella hulevesien alueellisiksi hallintamenetelmiksi esitetään kosteikkoja ja puistovyöhykettä. Hulevesien hallintamenetelmät on pyritty suunnittelemaan osaksi kaupunkikuvaa. Osavaluma alueiden välille ei ole tehty tiukkaa rajausta, vaan osavalumaalueet liittyvät toisiinsa. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc 5

10 Hulevesien alueelliset hallintamenetelmät on kuvattu tarkemmin seuraavissa kappaleissa Hulevesien hallinnan periaatteet Kalmun alueella Hulevesien paikallinen käsittely Asuinkorttelit Tonteilla minimoidaan läpäisemättömien pintojen määrä Tontin pinta alasta varataan 10 % hulevettä varastoiviksi ja imeyttäviksi kasvillisuuspintaisiksi alueiksi, jotka sijaitsevat tontin alimmalla kohdalla. Tonteille voidaan myös rakentaa hulevesilammikko, kosteikko tai kaivo. Tonteilla säilytetään mahdollisimman paljon olevaa kasvillisuutta. Rakentamisen myötä poistuvan kasvillisuuden tilalle istutetaan uutta. Viherrakentamisessa suositaan monikerroksista ja rehevää kasvillisuutta lyhyeksi leikatun nurmikon sijaan. Pääkatu Katualueelle rakennetaan normaalia leveämmät katuviherkaistat, jotka rakennetaan painanteelle. Hulevedet ohjataan ajoradoilta ja kevyen liikenteen reitiltä madalletun tai aukotetun reunakiven kautta painanteisiin. Puistot ja viheralueet Puistoissa ja viheralueilla säilytetään mahdollisimman paljon olevaa kasvillisuutta. Istutuksissa suositaan monikerroksista ja rehevää kasvillisuutta Puistoissa ja viheralueilla syntyvät hulevedet käsitellään paikallisesti imeyttämällä ja maastoon johtamalla. Hulevesien alueellinen hallinta Nykyiset purot ja pääojat säilytetään pintavesien kokoojauomina ja keskeisestä purolaaksosta muodostetaan alueen viheralueverkoston runko ja hulevesiä varastoiva ns. tulvapuisto. Uomien ympärillä säilytetään puskurivyöhykkeet. Keskeisen puron muokatuilla ojamaisilla osuuksilla uomaa luonnonmukaistetaan ja puron varteen rakennetaan hulevesiä pidättäviä ja puhdistavia kosteikkoja Osavaluma alue 1: Osavaluma alue 1 Imeyttäminen ja pidättäminen olevan kasvillisuuden säilyttäminen katuviherkaistat Osavaluma alueella 1 hulevesien hallinta ja käsittely on melko helposti toteutettavissa. Alueelle on suunniteltu melko vähän uutta rakentamista ja pintavalunnan lisäys jää kohtuulliseksi. Kasvillisuutta on paljon jo ennestään ja siitä säilyy suuri osa. Maaperä on imeytykseen soveltuvaa. Alueen erityispiirteenä on herkkä Epranoja, jota pitää suojella ja välttää hulevesien johtamista Epranojaan. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc 6

11 Osavaluma alueelle 1 suunnitellut toimenpiteet ja tavoitteet on esitetty liitetaulukossa 6. Pääperiaatteena on olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen sekä hulevesien käsittely tonteilla. Pääkadulle voidaan rakentaa leveä painanne vihervälikaistalle/kaistoille. Ylivuodot ohjataan suurelta osin puistoon ja viheralueille, jonne myös tulvareitit ohjataan. Syntyvät pintavedet pyritään käsittelemään tonteilla. Osavaluma alueella 1 on kahdentyyppisiä tonttialueita; osa tonteista rajautuu puistoon / viheralueeseen ja osa on katujen rajaamia. Molemmilla tonttityypeillä on ensisijaisena tavoitteena pitää pintavalunta mahdollisimman pienenä ja käsitellä syntyvät pintavedet jo tonteilla. Olemassa olevaa kasvillisuutta pitää pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon ja rakentamistöiden takia poistuvan kasvillisuuden tilalle istutetaan uutta. Puistoon/viheralueeseen rajautuvilla tonteilla ylivuoto on helppo ohjata tontin ja viheralueen rajaan sijoitettavaan painanteeseen ja edelleen viheralueelle maastoon imeytymään. Katujen rajaamalla laajalla korttelialueella ylivuoto ohjataan joko kaivoon ja viemärin kautta hulevesikosteikkoon /purku uomaan/ maastoon tai mahdollisesti rummun kautta kadun ali viheralueeksi ehdotetulle alueelle ja edelleen maastoon. Näitä periaatteita voitaneen soveltaa suurimmalla osalla alueen pientalotontteja/asuintontteja Osavaluma alue 2: Osavaluma alue 2 Imeyttäminen ja pidättäminen olevan kasvillisuuden säilyttäminen katuviherkaistat Valuman tasaaminen Myös osavaluma alue 2 on helpohko hulevesien hallinnan kannalta. Asuinkortteleista vettä keräävä painanne voisi sijaita asuinkorttelien eteläpuolella metsän ja pellon reunavyöhykkeessä. Lisäksi alueelle voidaan tehdä muutama kokoava painanne/oja johtamaan vedet edelleen kokoojaojaan. Osavaluma alueelta 1 ja alueelta 3 kannattaa johtaa viemäröityjä hulevesiä tälle alueelle, jolloin alueella 1 ei tarvitse johtaa vesiä Epranojaan Osavaluma alue 3: Osavaluma alue 3 Imeyttäminen ja pidättäminen olevan kasvillisuuden säilyttäminen ja uuden kasvillisuuden istuttaminen katuviherkaistat Tulva alueiden muodostaminen Osavaluma alue 3 on haasteellinen hulevesien hallinnan kannalta. Hulevesien tonttikohtaisen ja pääkadulla tapahtuvan paikallisen käsittelyn lisäksi asuinalueen keskelle rakennetaan viheralue ja hulevesiverkoston rungoksi tulvapuistovyöhyke olemassa olevan puron ympärille. Uoman ojamaisille osuuksille maastollisesti sopiviin kohtiin sijoitetaan kosteikkoja ja pidätysaltaita. Tulvatilanteessa myös puiston keskeiset osat toimivat vesiä pidättävänä tulva alueena. Puistovyöhykkeen leveydeksi on suunniteltu minimissään 60 metriä. Suunnitellun puistovyöhykkeen osuudelta uoman pituus on reilu kilometri. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc 7

12 3.1.7 Osavaluma alue 4: Osavaluma alue 4 Imeyttäminen ja pidättäminen olevan kasvillisuuden säilyttäminen katuviherkaistat Tulva alueen muodostaminen ojan varteen valuman viivyttäminen uoman meanderointia lisäämällä Osavaluma alue 4 on hulevesien hallinnan kannalta haasteellinen, koska rakennetun alueen sisällä on jo paljon olevaa rakentamista ja uuden rakentamisen myötä alueen sisälle ei jää viheraluetta itäisintä reunaa lukuun ottamatta. Hulevesien tonttikohtainen käsittely on alueella ensisijainen tavoite. Lisäksi suositellaan hulevesien pidättämiseen ja puhdistamiseen soveltuvan lammikon/kosteikon sijoittamista osavaluma alueelle Osavaluma alue 8: Vesitaloudellinen tilanne säilyy ennallaan eikä osavaluma alueelle ole tarpeen esittää toimenpiteitä hulevesien hallintaa varten Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Rakentamisen aikainen hulevesikuormitus voi olla moninkertainen lopulliseen tilanteeseen verrattuna. Erityisesti hulevesien kiintoainepitoisuus saattaa nousta moninkertaiseksi hetkellisesti. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta onnistuu parhaiten vaiheistamalla työ. Patoja pidetään vähän kerrallaan auki ja maisemointi tehdään nopeasti. Hulevesien hallintaan esitetyt kosteikot suositellaan toteutettavaksi ennen varsinaisten rakennustöiden alkua, sillä ne soveltuvat hyvin myös rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan ja käsittelyyn. Kosteikkorakenteissa ei ole vaarana tukkeutumista kuten imeyttämiseen tarkoitetuissa painanteissa saattaa olla. Tästä syystä imeyttämiseen tarkoitettuja painanteita kannattaa käyttää hulevesien hallintaan vasta rakennustöiden loputtua. Kaivettavien kosteikkojen ja altaiden sekä muokattavien uoman osuuksien luiskat maisemoidaan välittömästi kaivutöiden jälkeen Tulvareitit Tarvittaessa harvinaisessa tulvatilanteessa voidaan sallia veden nouseminen puistoreiteille. Tällöin kuitenkin tulee olla vaihtoehtoinen kevyen liikenteen kulkuyhteys joko katualueella tai muualla maankäytön puolella Hallintamenetelmien vaikutukset ja toimivuus Edellä esitettyjen hulevesien hallintamenetelmien periaatteena on imeyttää ja viivyttää hulevesiä suunnittelualueella. Osaksi kaupunkikuvaa suunnitellut kortteli ja kiinteistökohtaiset hallintamenetelmät ovat yhteydessä alueellisiin hallintamenetelmiin. Tällä tavalla koko alueen hulevesien hallintajärjestelmän kapasiteetti on suurempi kuin mitoitussateiden vaatima kapasiteetti. Kortteli, kiinteistö ja aluekohtaisilla hallintamenetelmillä saavutetaan tuloksia myös hulevesien laadullisessa hallinnassa, sillä kosteikkoalueille laskeutuu epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, hulevesistä. Hallintamenetelmien avulla suunnittelualueen hulevesivirtaama ei lisäänny nykytilanteeseen verrattuna. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc 8

13 4. HULEVESIEN HALLINNAN TARVEKARTOITUS KALMUN TEOLLISUUSALUEELLA 4.1 Nykytilanneselvitys Alueen nykytila Alueella on nykyisellään metsäisiä kallio ja moreeniselänteitä ja niiden välisiä suoalueita. Alavimmat osat ovat viljelypeltoa Pinta ja pohjavedet Selvitysalueen itäpuolella sijaitsevan Herajoen vedenottamon ympäristössä pohjavedenpinnan korkeus on tasolla +82,6 87,3 m mpy (N60). Vedenottamon luoteispuolella pohjavedenpinnan taso vaihtelee +87,5 87,7 m mpy (N60). Länteen päin mentäessä pohjavedenpinnan taso nousee tasolle +91,45 m mpy (N60) ja edelleen Satulamäen kohdalla tasolle +105,4 m mpy (N60). Kaakkoisosassa Silmäkenevalla taso on +84,33 84,55 m mpy (N60). Silmäkenevan alueella ja Herajoen laaksossa pohjavesi on pääosin muutaman metrin syvyydellä maanpinnasta. Maaperä on näillä alueilla savea ja turvetta Pinnanmuodot ja maaperä Tarkastelualue sijaitsee I Salpausselän luoteispuolella. Alueen korkeustasot vaihtelevat välillä m mpy (N60). Silmäkenevalla olevat harjumäet ovat tasolla +95 m mpy (N60). Herajokilaaksossa Penninmäki on tasolla m mpy (N60) ja sen luoteispuoleiset harjumäet tasolla +100 m mpy (N60). Penninmäen pohjoispuolella oleva Räätykänmäki kohoaa tasolle m mpy (N60). Laaksoa reunustavat kalliot sekä moreenipeitteiset kalliomäet, joista korkeimmalle kohoavat idässä Korttionmäki sekä kaakossa Mikkolankallio ja Ruusinkallio tasolla m mpy (N60). Savikerrosten paksuus vaihtelee muutamasta metristä yli 20 metriin. Saven alla on lähes koko alueella hiekka ja sorakerroksia. Herajoen vedenottamon ympäristössä on savikerroksen alla yhtenäinen hiekka ja sorakerros Selvitysalueen luontoarvot Suunnittelualueella ei sijaitse merkittäviä luontoarvoja. Muinaisjärvi Silmäkeneva on lähellä ja siellä saattaa sijaita arkeologisesti merkittäviä kohteita Maankäyttö Alueelle on suunniteltu laajoja teollisuustontteja. 4.2 Hulevesien hallinnan tarpeen arviointi Maankäytön vaikutukset selvitysalueen vesitalouteen Suunnittelualueen erilaisille maankäyttömuodoille ja pinnoille määritettiin valumiskertoimet, joiden perusteella laskettiin valuma alueen keskimääräinen valumiskerroin. Valumiskerroin kuvaa sitä, mikä osa sadannasta ja lumen sulamisvesistä muuttuu pintavalunnaksi. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc 9

14 Suunnittelualueelta määritettiin karttatarkastelun, osayleiskaavaluonnoksen ja ilmakuvien perusteella eri maankäyttömuodot nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa. Alueen rakentaminen teollisuusalueeksi muuttaa merkittävästi alueen vesitaloutta Maankäytön vaikutukset selvitysalueen veden laatuun Teollisuusalueilla pinta ja kattovedet ovat yleensä asuinalueiden pinta ja kattovesiä likaisempia. Hulevesien pitoisuudet riippuvat teollisen toiminnan laadusta. 4.3 Hulevesien hallinnan tarpeet ja tavoitteet Teollisuusalueella suurin osa korttelialueiden pinnoista on vettä läpäisemättömiä tiiviitä katto ja asfalttipintoja, mikä lisää pintavaluntaa merkittävästi ja äärevöittää alueen vesitaloutta. Hulevesien määrällisen hallinnan kannalta erityisen ongelmallisiksi muodostuvat pitkäkestoiset ja/tai tiheään toistuvat rankkasadetilanteet. Asemakaavaluonnoksessa tontit ovat pinta alaltaan suuria ja muodostavat laajan ja yhtenäisen korkean valumakertoimen omaavan rakennetun alueen. Teollisuusalueen pinnoilta kertyvät vedet ovat yleensä selvästi likaisempia kuin esimerkiksi asuinalueen hulevedet. Hulevesien hallinnan tavoitteita alueella ovat hulevesien määrällinen hallinta ja hallitsemattomien tulvatilanteiden estäminen sekä hulevesien puhdistaminen ennen niiden johtamista valuma alueen ulkopuolelle. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi yhtenäiset laajat päällystetyt alueet tulee pilkkoa helpommin hallittaviksi pienemmiksi osa alueiksi ja hulevesiä tulisi pidättää ja käsitellä jo tonteilla. 5. HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU TE OLLISUUSALUEELLA 5.1 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Yleistä Teollisuusalueen hulevesien yleissuunnitelma on toteutettu samanaikaisesti Kalmun osayleiskaava alueen asuinalueen yleissuunnitelman kanssa. Tavoitteena suunnittelussa on, että rakentamisella ei lisätä pintavaluntaa ja tulvia. Teollisuusalueen hulevedet käsitellään kaava alueen sisällä. Koska kaava teollisuusalueen osalta on yleispiirteinen, esitetyt hulevesien käsittelyperiaatteet ja mitoitukset tulee tarkentaa jatkosuunnittelussa, kun alueen maankäyttö, tonttijärjestelyt ja alueelle tuleva teollisen toiminnan luonne tarkentuvat Hulevesien paikallinen käsittely Hulevedet käsitellään kolmivaiheisesti: Pienet sateet (sademäärä alle 12 mm), joille on tyypillistä korkeat pitoisuudet, käsitellään ohjaamalla vedet tonttikohtaisille viherkaistoille ja imeyttämällä ne maaperään. Kokoojakadun hulevedet ohjataan kadun varteen rakennettavaan viherpainanteeseen. Keskikokoiset sateet (sademäärä mm), jotka muodostavat noin ¾ vuosivalunnasta ja valtaosan kuormituksesta, puhdistetaan hulevesikosteikoissa. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc 10

15 Suuria ja pitkäkestoisia sateita pidätetään ja viivytetään hulevesien pidättämiseen ja käsittelyyn varattavilla alueilla ja tulva alueilla (mitoitusperusteena käytetään kerran 20 vuodessa toistuvaa suurinta vuorokausisadetta eli 56 mm) Teollisuusalueelle rakentamisen myötä muodostuvilla liitekartan 4A mukaisilla valuma alueilla hulevesien käsittelyä varten varattavat mitoitustilavuudet ovat: Laajemmalla, pääosin kokoojakadun itäpuolelle sijoittuvalla valumaalueella (75 ha) hulevesien pidättämiseen ja viivyttämiseen varattava tilavuus on noin m3 ja hulevesiä puhdistavien kosteikkojen yhteenlaskettu tilavuus noin m3 Pienemmällä, kokoojakadun länsipuolelle sijoittuvalla valuma alueella (30 ha) hulevesien pidättämiseen ja viivyttämiseen varattava tilavuus on noin m3 ja hulevesiä puhdistavien kosteikkojen yhteenlaskettu tilavuus noin m3 Hulevesien pidättämiseen ja viivyttämiseen varattavat alueet ja hulevesikosteikot on esitetty ohjeellisesti kartalla 4B (Aluevarausten laajuus perustuu laskennalliseen 0,5 metrin keskisyvyyteen). Kosteikot ja hulevesiä pidättävät ja viivyttävät alueet on osoitettu nykyisten pintavesiuomien varteen, mikä on lähtökohtaisesti suositeltavaa. Kosteikkojen yhteyteen rakennetaan esikäsittelyaltaat ennen varsinaista puhdistuskosteikkoa. Osa hulevesien pidättämiseen ja viivyttämiseen varatuista alueista voi sijoittua tonttialueille. Samoin osa tonttialueiden pysäköintialueista voidaan tasata niin, että tulvatilanteessa ne toimivat hulevesiä pidättävinä ja varastoivina alueina Alueelliset hallintamenetelmät Hulevesien alueellisiksi hallintamenetelmiksi ehdotetaan nykyisten pääojien ympärille muodostettavia hulevesipuistovyöhykkeitä, jotka jakavat teollisuusalueen pienempiin osa alueisiin. Uomien varteen rakennetaan hulevesiä puhdistavat ja laskeuttavat kosteikot. Lisäksi puistoalueet toimivat lyhytaikaisia tulvia pidättävinä varastotilavuuksina. Hulevesien hallinnan periaatteet teollisuusalueella Hulevesien paikallinen käsittely Teollisuuskorttelit Tonteilla minimoidaan läpäisemättömien pintojen määrä ja säilytetään mahdollisuuksien mukaan olevaa kasvillisuutta. Tontin pinta alasta varataan osa (suositus 20 %) hulevettä varastoiviksi ja imeyttäviksi kasvillisuuspintaisiksi alueiksi, jotka sijaitsevat tontin alimmalla kohdalla. Tonteille voidaan myös rakentaa hulevesilammikkoja tai kosteikkoja. Viherrakentamisessa suositaan monikerroksista ja rehevää kasvillisuutta lyhyeksi leikatun nurmikon sijaan. Kokoojakatu Katualueelle rakennetaan 5 m leveä katuviherkaista, joka muotoillaan painanteeksi. Hulevedet ohjataan ajoradoilta ja kevyen liikenteen reitiltä madalletun tai aukotetun reunakiven kautta painanteeseen. Hulevesien alueellinen hallinta Nykyisten pääojien ympärille muodostetaan hulevesien käsittelyyn varatut vihervyöhykkeet. Uomien varteen rakennetaan hulevesiä puhdistavat ja laskeuttavat kosteikot. Vihervyöhykkeet toimivat myös hulevesiä ja lyhytaikaisia tulvia pidättävinä varastotilavuuksina. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc 11

16 5.1.4 Osavaluma alueet 5, 6, 7, 9 ja 10 Osavaluma alueille 5, 6, 7 ja 10 sijoittuu teollisuutta. Hulevesien käsittelyä teollisuusalueen kokoojakadulla on havainnollistettu liitepiirustuksessa 4. Hulevedet ohjataan painanteelle rakennettaville katuviherkaistoille (ei keskikaistaa, painanteet ajoratojen molemmin puolin). Painanteet olisivat normaalia katuviherkaistaa leveämmät, esimerkiksi 4 5 metriä. Ylivuodot kerätään koholla olevilla ritiläkansikaivoilla sadevesiviemäriin. Koska teollisuusalueella pintavesiä kertyy rankoilla ja pitkillä sateilla paljon ja maaperäkerrokset eivät ole kovin imeyttäviä, teollisuusalueella voisi harkita myös tehostettua imeytymistä vaihtamalla viherpainanteiden alla maakerrokset imeyttäviksi (hiekkakerros ja sorakerros kasvullisten kerrosten alla). Sorakerroksen pohjalla voi olla vielä salaoja, joka kerää imeytymättömiä vesiä viemäriin. Tämä menetelmä on yleisesti käytetty Saksassa. Teollisuuskorttelialueilla tietty pinta ala (suositus 20 %) tulisi osoittaa viherpintaisiksi alueiksi, joille voidaan ohjata hulevedet käsiteltäväksi. Kasvillisuuden tulee olla monikerroksista ja rehevää (ei lyhyeksi leikattuja nurmialueita). Näiden viherpintaisten alueiden tulee sijaita tontin reunoilla ja hajautetusti muualla tontilla siten, että ne pilkkovat laajat yhtenäiset läpäisemättömät pinnat. Lisäksi (maastollisesti) sopiville tontinreunaalueille muotoillaan hulevesiä puhdistavia kosteikkoja tai lammikoita. Viheralueilla vedet kuljetetaan viherpintaisissa painanteissa kosteikkoihin ja lammikoihin puhdistettavaksi ja ohjataan vasta sitten eteenpäin maastoon tai viemäriin. Korttelin ei liikenne ja teolliseen käyttöön tarkoitetuilla kovapintaisilla alueilla suositaan läpäiseviä pinnoitteita (viherkatot, nurmikiveykset, sora ja erilaiset kennostorakenteet). Mikäli mahdollista, rakennukset toteutetaan mieluummin 2 tai useampikerroksisina kuin 1 kerroksisina, jolloin tulee vähemmän kattopinta alaa (riippuu alueelle tulevan teollisuuden laadusta!) Teollisuusalueen puistovyöhykkeillä säilytetään olemassa olevat pintavesiuomat ja niiden varrelle rakennetaan hulevesiä pidättävät ja puhdistavat kosteikot/lammikot. Tulva aluetta voidaan tarpeen mukaan varata hyvinkin suuren sateen mukaisesti. 6. HULEVESIEN HALLINTAMENETELMIEN KUS TANNUKSET 6.1 Yleistä Perinteisissä kuivatusjärjestelmissä hulevedet on johdettu sadevesiviemäreihin. Kustannusvertailua perinteisten ja luonnonmukaisten hulevesien käsittelymenetelmien välillä ei voi esittää kuin hyvin karkealla tasolla. Karkeasti voidaan arvioida, että Kalmun osayleiskaava alueella kustannussäästöjä syntyisi seuraavasti: Rakentamatta jäävä sv viemäri DN , 2000 m x keskihinta 300 e/m = Sadevesiviemärien koon pieneneminen 6000 m x 50 /m = Mahdollisten tulvatorjuntatoimenpiteiden ehkäiseminen purku uomissa alueen alapuolella Yhteensä suuruusluokka noin 1,5 milj W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc 12

17 Yhteenvetona voi todeta että esitettyjen toimintatapojen ei arvioida lisäävän alueen toteuttamisen kokonaiskustannuksia ja tuloksena saadaan merkittävästi parannettua hulevesien hallintaa ja pienennettyä haittoja sekä ympäristökuormitusta. Luonnonmukaisten hulevesien käsittelyratkaisujen rakentamiskulut ovat yleensä pienemmät kuin sadevesiviemärin rakentamiskustannukset. Luonnonmukaisten käsittelyratkaisuiden hoito ja huoltokulut saattavat olla jonkin verran suuremmat. Perinteisissä menetelmissä hulevesiä ei puhdisteta lainkaan ennen purkupisteeseen johtamista. Luonnonmukaisten menetelmien avulla hulevesistä poistuu ravinteita, jolloin vesistökuormitus vähenee. Pitkällä tähtäimellä voidaan olettaa luonnonmukaisten hulevesien hallintamenetelmien siten vähentävän vesistökunnostusten tarvetta ja näin saavuttavan kustannussäästöjä. Perinteisiä menetelmiä käyttäen katualueilla joudutaan kaivamaan enemmän kuin luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen. Luonnonmukaisilla menetelmillä maisemointitöitä tulee enemmän. Luonnonmukaiset käsittelyratkaisut voidaan kuitenkin usein sijoittaa olemassa oleville tai suunnitteilla oleville viheralueille. Hulevesien luonnonmukaisia menetelmiä käyttämällä sadevesiviemäröinnin mitoitusta voidaan pienentää. Karkeasti voidaan arvioida, että sadevesiviemäröinnin mitoitusta voidaan pienentää noin %, jos lisäksi hulevesien hallinnassa käytetään luonnonmukaisia menetelmiä. Täten viemäriverkoston rakennus ja ylläpitokustannukset jäävät alhaisemmiksi. Yleisesti on arvioitu että hulevesien luonnonmukaisella hallinnalla ja käsittelyllä voidaan saavuttaa n 30 % edullisempi kokonaisratkaisu. 6.2 Kalmun osayleiskaava alueen hulevesien luonnonmukaisten käsittelyjärjestelmien kustannusarvio Kustannusarvio on jaettu Kalmun asuinalueen kustannusarvioon ja teollisuusalueen kustannusarvioon. Kadunvarsipainanteet on eritelty kustannusarviossa omaksi kohdakseen, sillä niiden kustannukset tulisivat huomioitaviksi joka tapauksessa katuviherkaistojen yhteydessä. Kustannusarvio on esitetty liitteessä 8. Kokonaiskustannusarvio on yhteensä Kalmun asuinalueen kustannusarvio Asuinalueen kustannusten kokonaisarvio on Kustannusarvio on laadittu yleisille alueille suunnitelluille hulevesien hallintaratkaisuille. Kustannusarvio sisältää kosteikkojen, uoman muokkaamisen, maisemoinnin, hulevesien hallintamenetelmien ja siltojen kustannusarviot. 6.4 Teollisuusalueen kustannusarvio Teollisuusalueen kustannusten kokonaisarvio on Kustannusarvio on laadittu yleisille alueille suunnitelluille hulevesien hallintaratkaisuille. Kustannusarvio sisältää kosteikkojen, uoman muokkaamisen, maisemoinnin, hulevesien hallintamenetelmien ja siltojen kustannusarviot. W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc 13

18 6.5 Kadunvarsipainanteiden kustannusarvio Kadunvarsipainanteita sijoittuu suunnitelman mukaisesti sekä asuin että teollisuusalueelle. Kadunvarsipainanteiden kustannusarvio on Hollolassa 7. päivänä marraskuuta 2008 RAMBOLL FINLAND OY Osmo Niiranen yksikön päällikkö Anna Taipale suunnittelija W:\1065\TOIMISTOPALVELUT\1610\Vesi\ _Kalmu_selostus_AT.doc 14

19

20

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1

Lisätiedot

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710

Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011. Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki HULEVESI- SELVITYS 2.12.2011 Työnro 416710 Valio Oy Riihimäen meijeri ja Herajoen läntinen teollisuusalue, Riihimäki 18.11.2011

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID 1559459 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia ja

Lisätiedot

Marja-Vantaan hulevesien hallinta

Marja-Vantaan hulevesien hallinta Marja-Vantaan hulevesien hallinta Huleveden käsittelystä ja viivytyksestä tulvareitteihin Marika Orava, suunnitteluinsinööri, DI Marja-Vantaan sijainti Marika Orava 2 Marja-Vantaa * Kotikaupunki n. 30

Lisätiedot

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 9M409026 6.4.2009 Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Environment

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA

KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö 2.2 Valuma-alueet ja virtausreitit 2.3 Maaperä ja pohjavedet 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN

Lisätiedot

YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET

YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET hule-1 Alueelle rakennettava hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen varattava alue. Alueelle tulee johtaa Särkijärven valuma-alueelle sijoittuvilta rakennettaviksi tarkoitetuilta

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Hulevesien luonnonmukainen käsittely 1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN HULVSISLVITYS ASMAKAAVOITUSTA VARTN YMMRSTAN LIIKUNTAHALLIN TONTTI (55048/1) 08.07.2016 SPOO PÄIVITTTY 07.09.2016 Tontin pintamateriaalikaaviot täsmennetty, lisätty tontin laajennettu vaihtoehto. SISÄLLYS:

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

kaavoittamaton alue ajo + 108,0 20 KTY-10 e =0.5 hule-ohje as-1=1 1ap/60Km2 1ap/100Tm2 h-1=22 etä-1=2 rto PIENEN NEULAMÄENTIE ap ,5

kaavoittamaton alue ajo + 108,0 20 KTY-10 e =0.5 hule-ohje as-1=1 1ap/60Km2 1ap/100Tm2 h-1=22 etä-1=2 rto PIENEN NEULAMÄENTIE ap ,5 8 9 7 90 90 y 90 Matkuksentie 9 7 0 0 0 0 0 0 00 j jup- + 7. VL 8 luo- 8 8 7 7 +.0 0 0 +.0 9 TK- pp 9 9-990- 8 +.0 7 etä-= NEULALAMPI RATAPUISTO 7000 VL PIONEERI- PUISTO 8 e=0. hule-ohje as-= ap/0km ap/00tm

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

Niemenrannan ja Sellupuiston hulevesien hallintasuunnitelma

Niemenrannan ja Sellupuiston hulevesien hallintasuunnitelma Niemenrannan ja Sellupuiston hulevesien hallintasuunnitelma 20.11.2012 Hulevesien hallinta SUUNNITTELUN AIKAINEN ORGANISAATIO: Tilaaja: Konsultti: WSP Finland Oy Petri Saarikoski (projektipäällikkö Niemenranta2)

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Hulevesitarkastelu 20.12.2016 20.12.2016 Page 1 Valuma-alue Päivi Määttä Suunnittelualue sijoittuu Perämeren rannikkoalueen valuma-alueelle (84), missä edelleen Kuivasojan

Lisätiedot

MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS

MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS SALON KAUPUNKI MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29948 Raportti 1 (12) Syvälä Riitta/ Pekka Raukola Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Työn lähtökohdat

Lisätiedot

Tammelan hulevesiselvitys

Tammelan hulevesiselvitys Tammelan hulevesiselvitys Tammelan kaupunkisuunnittelukahvila 2.2.2017 Perttu Hyöty, Sito Oy When infrastructure counts. Selvityksen tarkoitus ja selvitysalue 2 Tarkoituksena selvittää nykyisen hulevesijärjestelmän

Lisätiedot

Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 9.11.2016 9.11.2016 2 Lähtökohdat Järvenpään kaupungin hulevesisuunnitelma Hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa v. 2013

Lisätiedot

HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS

HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 30.10.2015 Luonnos Viite 1510019205 HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, HEINOJAN ALUEEN HULEVESISELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS

JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS VALKEAKOSKEN KAUPUNKI JUTIKKALAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet...

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu

LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu RAPORTTI 4.6.2014 LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Rakennuttajan näkökulma hulevesien suunnitteluun ja toteutukseen

Rakennuttajan näkökulma hulevesien suunnitteluun ja toteutukseen Kuvalähde: Ramboll Rakennuttajan näkökulma hulevesien suunnitteluun ja toteutukseen Miia Ajo SRV Yhtiöt Oyj Hulevedet 2.0 seminaari, Espoo 19.1.2017 Esityksen esimerkkialueet Vermontie (Siemensin alue,

Lisätiedot

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät

Lisätiedot

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta

Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Vesihuoltopäivät 2016 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Aulanko sali, klo 11:00 11:20 Pertti Leppänen,

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

Hulevesien luonnonmukainen hallinta Outi Salminen,TKK Vesitalous ja vesirakennus 1.10.2008 Hulevesien luonnonmukainen hallinta Käsitteestä pähkinänkuoressa Luonnonmukaisten suunnitteluperiaatteiden ja tekniikoiden avulla voidaan vähentää

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS 2.9.2015 2 TOIMEKSIANTO JA SELVITYSALUEEN SIJAINTI Toimeksiannosta olemme laatineet alikulkuselvityksen Harsun työpaikkaalueen kaavaluonnoksen perusteella. Toimeksiantajana

Lisätiedot

Raholan asemakaavan nro 8436 hulevesiselvitys- ja suunnitelma

Raholan asemakaavan nro 8436 hulevesiselvitys- ja suunnitelma Raholan asemakaavan nro 8436 Donna id: 1188925 Infran hankenumero: 4043090 Tampereen Infra Erikoissuunnittelija Pekka Heinonen Tampereen Infra PL 487 33101 Tampere Käyntiosoite Frenckellinaukio 2E Puhelin

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

RAPORTTI. Heinolan kaupunki. Sinitaipaleen hulevesiselvitys 16WWE1623 29.11.2011

RAPORTTI. Heinolan kaupunki. Sinitaipaleen hulevesiselvitys 16WWE1623 29.11.2011 RAPORTTI 16WWE1623 29.11.2011 Heinolan kaupunki Sinitaipaleen hulevesiselvitys Sisältö 1 1 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET 2 2 SINITAIPALEEN ALUEEN NYKYTILANNE 3 2.1 Suunnittelualue 3 2.2 Valuma-alue

Lisätiedot

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Riitta Tornivaara Ruikka Hulevesifoorumi/ SYKE, Helsinki 1 Verkkojulkaisuna http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Painettuna Edita Publishing Oy, www.edita.fi/netmarket

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA

ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA Vastaanottaja Mänttä-Vilppulan kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä Joulukuu 2015 ISONNIEMEN TEOLLISUUS- ALUE, MÄNTTÄ-VILPPULA HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMA ISONNIEMEN TEOLLISUUSALUE,

Lisätiedot

V111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos

V111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Liite Yleiskaavoittajan päätös 21.10.2015 8 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Luonnosvaiheen vastineet lausuntoihin Kaavoitus Luonnosvaiheen vastineet 1 (5)

Lisätiedot

OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B. Oy Teboil Ab. Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus

OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B. Oy Teboil Ab. Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus Vastaanottaja Oy Teboil Ab Asiakirjatyyppi Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus Päivämäärä Tammikuu 2017 OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B Tarkastus

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Liite 1 1 (10) Biosuodatus / biopidätys... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4

Liite 1 1 (10) Biosuodatus / biopidätys... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Liite 1 1 (10) LIITE 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biosuodatus / biopidätys... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen ja varastointi...

Lisätiedot

Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu

Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu Yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen hulevesisuunnittelu POSELY 26.11.2015 Pia Kinnunen, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Maankäyttö aiheuttaa huleveden muodostumisen Hulevesien hallinnan suunnittelu

Lisätiedot

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA

VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA TAMPEREEN KAUPUNKI VUORES-PROJEKTI VUORESKESKUS IDÄN KORTTELEIDEN RAKEN- TAMISEN AIKAISTEN HULEVESIEN HALLINTA- SUUNNITELMA SUUNNITTELUOHJE FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23396 SUUNNITTELUOHJE I Bossmann

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

HEINOLA, HEIKKIMÄKI KUNNALLISTEKNIIKAN JA ALUEEN TASAUKSEN YLEISSUUNNITELMA

HEINOLA, HEIKKIMÄKI KUNNALLISTEKNIIKAN JA ALUEEN TASAUKSEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 24.7.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI KUNNALLISTEKNIIKAN JA ALUEEN TASAUKSEN YLEISSUUNNITELMA HEINOLAN KAUPUNKI, HEINOLA,

Lisätiedot

KALA , Asia 54,, Liite 2.7

KALA , Asia 54,, Liite 2.7 KALA 26.9.2011, Asia 54,, Liite 2.7 VANTAAN KAUPUNKI HULEVESISELVITYS TECHNOPOLIS HELSINKI-VANTAA 07.02.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat... 1 1.2 Selvityksen organisaatio...

Lisätiedot

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011 Vaasan kaupunki Kaavoitus 2011 SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Ekologinen hulevesien käsittely...4 2.1. Ekologinen hulevesien käsittely

Lisätiedot

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa Hulevedet hallintaan Lahdessa KILPAILUN TAVOITTEET Löytää uusia hulevesien hallinnan ja käsittelyn ratkaisuja, jotka sopivat Lahden kaupungin ja rakennusyritysten käyttöön.

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

LUONNOS. Merkintöjen selitykset. Maaston kaltevuuden mukainen eroosioherkkyys. Sarsanuoma Eroosio mahdollista

LUONNOS. Merkintöjen selitykset. Maaston kaltevuuden mukainen eroosioherkkyys. Sarsanuoma Eroosio mahdollista Natura-alueen puskurivyöhyke Kirkkojärven Natura-alue ava-alueen raja denjakaja Tierupu Hulevesiverkosto Tulvareitti Maaston kaltevuuden ukainen eroosioherkkyys rsanuoa Eroosio ahdollista Osavalua-alue

Lisätiedot

Sampo Alajärven osayleiskaava Hulevesiselvitys Vaihe 1

Sampo Alajärven osayleiskaava Hulevesiselvitys Vaihe 1 Hulevesiselvitys Vaihe 1 30.5.2014 30.5.2014 1 (14) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 2 2 HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIAN TAVOITTEET JA VAIKUTUS SUUNNITTELUALUEELLA... 2 3 SAMPO-ALAJÄRVI OSAYLEISKAAVA JA HULEVESIENHALLINNAN

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki HS-Vesi Oy. Tiiriön valuma-alueen hulevesiselvitys. Raportti

Hämeenlinnan kaupunki HS-Vesi Oy. Tiiriön valuma-alueen hulevesiselvitys. Raportti Hämeenlinnan kaupunki HS-Vesi Oy Tiiriön valuma-alueen hulevesiselvitys Raportti 29.5.2015 29.5.2015 1 (16) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio...

Lisätiedot

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.12.2015 HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA Tarkastus Päivämäärä 30.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Siitonen Jari Laihonen, Kimmo Hell,

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...

Lisätiedot

Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki

Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki Lakkitehtaantien itäpuoli, Renkomäki Asemakaava ja asemakaavan muutos A-2677 3.11.2016 Carita Uronen Suunnittelualue Asemakaava koskee Lahden kaupungin Renkomäen kaupunginosan (22.) osaa kaupungin omistamasta

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen hankkeet HULE ja VERTI

Suomen ympäristökeskuksen hankkeet HULE ja VERTI Suomen ympäristökeskuksen hankkeet HULE ja VERTI Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus Hulevesitutkimusten katsaus 2016 10.8.2016 Lepaa Teemoja HULE : Keskeisten menetelmien toimivuus

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma

Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmon alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 433-P26804 Suunnitelmaselostus Mönkkönen Eino Sisällysluettelo

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI 52125 HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 2.6.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUKOHDE... 3 1.1. ALUEEN YLEISKUVAUS... 4 1.1.1. Valuma-alue

Lisätiedot

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita.

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. 1. JOHDANTO Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. AKR- alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 60 000 m2 ja AO

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

ESPOON ASUNNOT ESPOON LOKIRINNE 1, HULEVESISELVITYS

ESPOON ASUNNOT ESPOON LOKIRINNE 1, HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Espoon asunnot Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Elokuu 2016 ESPOON ASUNNOT ESPOON LOKIRINNE 1, HULEVESISELVITYS Päivämäärä 31.8.2016 Laatija Kuvaus Ramboll Finland Oy Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Hulevesitulvat Geologian hyödyntäminen tulvasuojelussa Ratkaisut Hulevesitulvat

Lisätiedot

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hämeenlinnan korkeakoulukeskus Hulevesimallin tulokset 19.2.2015 Page 1 Malli Mallinnus FCGswmm -ohjelmalla, pohjana olemassa oleva Hämeenlinnan hulevesimalli Suunnittelualue jaettiin osavaluma-alueisiin

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Torin alle suunniteltavan syvän maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta

Torin alle suunniteltavan syvän maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Puolalankatu 5 20100 Turku Ramboll Linnankatu 3 a B 20100 Turku Finland Puhelin: 020 755 6940 Ohivalinta: 0207556947 Fax: 020 755 6941 reino.heikinheimo@ramboll.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Hulevesien hallintasuunnitelma. Tietäjäntie 4, Espoo

Hulevesien hallintasuunnitelma. Tietäjäntie 4, Espoo Tietäjäntie 4, Espoo 3.0.206 3.0.206 (3) SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 2 HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 3 3. Nykyinen maankäyttö ja topografia... 3 3.2 Maaperäolosuhteet...

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot