Lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava tila
|
|
- Aku Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä Antti-Jussi Ämmälä vs. apulaisylilääkäri HUS, psykiatrinen konsultaatiopoliklinikka Lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava tila Lapsivuodepsykoosia esiintyy harvoin, 1 2 tapausta tuhatta synnytystä kohden. Se on kuitenkin erittäin vakava tila, joka saattaa vaarantaa sekä äidin että lapsen turvallisuuden. Tärkeitä erotusdiagnostisia vaihtoehtoja ovat muut psykoosit, mukaan lukien muut psykoottiset mielialahäiriöt, somaattiset psykoosit ja delirium, joka on somaattinen hätätilanne. Lapsivuodepsykoosin hoito kuuluu psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Lapsivuodepsykoosia voidaan pitää todennäköisenä maanisen psykoosin alamuotona, joten korkean riskin potilaita ovat aiemmin lapsivuodepsykoosin sairastaneet sekä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat potilaat. Korkean riskin potilaat kuuluvat raskauden ajan ja synnytyksen jälkeen psykiatrisen erikoissairaanhoidon seurantaan. Korkean riskin potilailla voi harkita raskauden aikaista profylaktista lääkitystä. Tällöin atyyppiset antipsykootit ovat suositeltavimpia vaihtoehtoja. Vertaisarvioitu VV Lapsivuodepsykoosi (puerperaalipsykoosi) on vakava synnytyksen jälkeinen häiriö, joka aiheuttaa merkittävää haittaa ja jopa vaaraa niin synnyttäneelle äidille kuin lapsellekin. Se vaatii välitöntä hoitoa ja huomiota, usein päivystyksellistä psykiatrin konsultaatiota. Tyypillisimmin lapsivuodepsykoosi alkaa 3 10 päivää synnytyksen jälkeen ja viimeistään kuusi viikkoa synnytyksestä. Useimmiten äiti ja lapsi ovat jo kotiutuneet synnytyssairaalasta. Tämän takia neuvolalla on keskeinen rooli sekä riskiryhmien että oireiden tunnistamisessa ja potilaan seurantaan ja hoitoon ohjauksessa. Koska synnyttäjä ja hänen läheisensä kääntyvät usein myös synnytyssairaalan puoleen, sairaalan henkilökunnankin on hyvä pitää lapsivuodepsykoosin mahdollisuus mielessä. Hoidettuna lapsivuodepsykoosilla on hyvä ennuste. Sairauden kulku muistuttaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön kulkua, ja usein potilailla diagnosoidaankin myöhemmin kaksisuuntainen mielialahäiriö, mikäli heillä esiintyy myöhemmin masennusjaksoja (1,2,3,4). Mikäli oireisto rajoittuu vain maanisen psykoosin oireisiin, tulee käyttää sen diagnoosia (1). Sen takia tässä artikkelissa kuvataan lapsivuodepsykoosin oireet, kuten maanisen psykoosin oireet. Lapsivuodepsykoosidiagnoosia käytetään työdiagnoosina tilalle, joka muistuttaa maanista psykoosia ja jonka puhkeaminen ajoittuu synnytyksen yhteyteen. Koska kirjallisuudessa se esiintyy myös omana nimikkeenään, siihen liittyviä havaintoja on esitetty artikkelissa ikään kuin se olisi oma ilmiönsä. Tila on onneksi melko harvinainen: sen arvellaan esiintyvän noin 1 2:ssa tapauksessa tuhatta synnytystä kohden (5,6). Lapsivuodepsykoosi vaikuttaa epäedullisesti äiti-lapsisuhteen kehittymiseen ja on lapsen kaltoinkohtelun riskitekijä (6,7). Se lisää riskiä itsemurhaan (8) ja lapsensurmaan (9). Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa lapsivuodepsykoosidiagnoosi johti 38-kertaiseen riskiin joutua psykiatriseen sairaalahoitoon synnytyksen jälkeisen kuukauden aikana verrattuna sellaisiin synnyttäjiin, joilla ei ollut mitään lapsivuodeajan psykiatrista diagnoosia (5). Lapsivuodepsykoosia ei pidä sekoittaa synnytyksen jälkeiseen masennukseen, joka on huomattavasti tavallisempi ja koskettaa jopa 13 %:ia synnyttäjistä (10). Se on myös lievempi ja vain harvoin johtaa sairaalahoidon tarpeeseen. Toki myös synnytyksen jälkeinen masennus voi olla psykoottistasoinen, ja toisaalta maanisen psykoosin oireiden lisäksi potilaalla voi olla samanaikaisia masennusoireita, jolloin voidaan puhua kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekamuotoisesta jaksosta. Erotusdiagnostiikka vaatiikin usein erikoissairaanhoidon tutkimusta ja arviota. Riskitekijät ja etiologiset tekijät Lapsivuodepsykoosi uusiutuu herkästi. Peräti 57 %:lla potilaista, joilla oli ollut aiempi lapsi 2033
2 Katsaus Kirjallisuutta 1 STAKES. Tautiluokitus ICD-10. STAKES, Ohjeita ja luokituksia 3/ Brockington IF, Cernik KF, Schofield EM, Downing AR, Francis AF, Keelan C. Puerperal psychosis: phenomena and diagnosis. Arch Gen Psychiatry 1981;38: Jones I, Craddock N. Familiarity of the puerperal trigger in bipolar disorder: results of a family study. Am J Psychiatry 2001;158: Kendell R, Chalmers J, Platz C. Epidemiology of puerperal psychoses. Br J Psychiatry 1987;150: Munk-Olsen T, Laursen TM, Pedersen CB, Mors O, Mortensen PB. New parents and mental disorders: a populationbased register study. JAMA 2006;296: Hipwell AE, Goossens FA, Melhuish EC, Kumar R. Severe maternal psychopathology and infant mother attachment. Dev Psychopathol 2000;12: Chandra PS, Bhargavaraman RP, Raghunandan VNGP, Shaligram D. Delusions related to infant and their association with mother infant interactions in postpartum psychotic disorders. Arch Womens Ment Health 2006;9: Appleby L, Mortensen PB, Faragher EB. Suicide and other causes of mortality after post-partum psychiatric admission. Br J Psychiatry 1998;173: Spinelli MG. Maternal infanticide associated with mental illness: prevention and promise of saved lives. Am J Psychiatry 2004;161: O Hara MW, Swain AM. Rates and risk of postpartum depression: a meta-analysis. Int Rev Psychiatry 1996;8: Robertson E, Jones I, Haque S, Holder R, Craddock N. Risk of puerperal and non-puerperal recurrence of illness following bipolar affective puerperal (postpartum) psychosis. Br J Psychiatry 2005;186: Di Florio A, Forty L, Gordon-Smith K, Heron J, Jones L, Craddock N, Jones I. Perinatal episodes across the mood disorder spectrum. JAMA Psychiatry 2013;70: Sharma V, Penava D. Screening for bipolar disorder during pregnancy and the postpartum period. J Obstet Gynaecol Can. 2010;32: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito - suositus (päivitetty ) Bloch M, Schmidt PJ, Danaceau M, Murphy J, Nieman L, Rubinow DR. Effects of gonadal steroids in women with a history of post partum depression. Am J Psychiatry 2000;157: vuodepsykoosi, se uusiutuu seuraavan synnytyksen yhteydessä (3,11). Puolet tyypin 1 kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista naisista kokee jonkinlaisen relapsin synnytyksen jälkeen, valtaosalla se tapahtuu ensimmäisen kuukauden aikana synnytyksestä (12). Lapsivuodepsykoosin riskiin on liitetty myös synnytykseen liittyviä tekijöitä, kuten synnytyksen pitkä kesto, synnytyksen ajoittuminen yöaikaan ja synnyttäjän univaje (13). Nämä riskitekijät voivat altistaa minkä tahansa aiemman psykoosisairauden uusiutumiselle. Lapsivuodepsykoosin pääasiallisina etiologisina tekijöinä on esitetty kahta osa-aluetta; voimakasta psykososiaalista kuormitusta ja suuria fysiologisia muutoksia yhdistettynä mahdollisesti perinnölliseen alttiuteen, kuten kaikissa psykoosisairauksissa ja muissa vakavissa mielenterveyden häiriöissä. Tässäkin mielessä lapsivuodepsykoosi muistuttaa vahvasti kaksisuuntaista mielialahäiriötä, jossa niin ikään etiologisena hypoteesina on yksilöllinen haavoittuvuus yhdistettynä stressiin (14). Synnytyksen jälkeen naisen estrogeenitasot putoavat veressä lähes välittömästi yhteen kahdeskymmenesosaan raskauden aikaisesta, ja progesteroni putoaa muutamassa vuorokaudessa raskautta edeltävään pitoisuuteensa. Näiden hormonaalisten muutosten on myös ajateltu altistavan muutoinkin herkän yksilön lapsivuodepsykoosille (15). Synnytys on voimakas psykososiaalinen kuormitustekijä, joka muokkaa mahdollista parisuhdetta, muita sosiaalisia suhteita ja omaa identiteettiä. Kuormittavuuteen vaikuttaa ajankohtainen parisuhde, muu sosiaalinen tuki tai sen puute, taloudellinen tilanne, asumisolot ja muu Taulukko 1. Maanisen psykoosin oireet (ICD-10:n mukaan) (1). samanaikainen terveys. Nämä kuormitustekijät lienevät samoja, joita on havaittu synnytyspelon yhteydessä ja jotka aktivoituvat synnytyshetkellä ja välittömästi sen jälkeen (16). Oireet ja diagnostiikka Lapsivuodepsykoosin oireet alkavat tyypillisesti pian synnytyksen jälkeen, mutta joskus hitaasti hiipien viikkojen kuluessa. Ne voivat alkaa myös jo ennen synnytystä. Siksi viive hoitoon hakeutumisen ja psykoottisten oireiden välillä saattaa olla hyvinkin pitkä, joskus kuukausiakin (17,18). Tyypillisesti lapsivuodepsykoosin oireet ovat samankaltaisia kuin maanisen psykoosin oireet (taulukko 1). Tyypillistä on unen tarpeen väheneminen, levottomuus, ajatusten ja puheen tulva sekä ärtyneisyys. Psykoosin ydin on kuitenkin todellisuuden tajun heikkeneminen. Seulonnassa voi käyttää apuna Mood Disorder Questionnairea (MDQ) (19), joskin on hyvä pitää mielessä, että tämä seulakysely tuottaa huomattavan paljon vääriä positiivisia tuloksia (20). Toinen hyvä työkalu tilanteen nopeaan arviointiin on Young Mania Rating Scale (YMRS) (21). Se on nopea, kliinikon täyttämä arviointiasteikko. Kumpikin arviointityökalu on kehitetty nimenomaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä varten, joskin niitä on käytetty menestyksekkäästi myös lapsivuodepsykoosin arviointiin ja seurantaan (13,21). Diagnostiikkaa ei voi kuitenkaan pohjata seulontoihin, vaan ne toimivat työkaluina tilanteen nopeaan ennakkoarvioon. Erotusdiagnostiikka Erotusdiagnostisina vaihtoehtoina tulee miettiä ensisijaisesti elimellistä sekavuustilaa tai eli Mieliala Ajattelu Käytös Fysiologiset muutokset Kohonnut Tunne ajatuksen riennosta tai ajatusten tulvasta Levottomuus, rauhattomuus Ärtynyt Keskittyminen vaikeaa Estottomuus, piittaamattomuus sosiaalisista normeista Avoin (ekspansiivinen) Häiriöherkkyys Puheliaisuus Korostunut itsetunto Piittaamattomuus riskeistä Suuruuskuvitelmat Harha-ajatukset Vähentynyt unen tarve Motorinen levottomuus 2034
3 tieteessä 16 Saisto T ja Rouhe H. Synnytyspelon taustatekijät ja hoitotulokset tutkimuksen valossa. Suom Lääkäril 2012;67: Sit D, Rothschild AJ, Wisner KL A review of postpartum psychosis. J Womens Health 2006;15: Heron J, Robertson Blackmore E, Mcguinness M, Craddock N, Jones I No latent period in the onset of bipolar affective puerperal psychosis. Arch Women s Ment Health 2007;10: Hirschfeld RM, Williams JB, Spitzer RL ym. Development and validation of a screening instrument for bipolar spectrum disorder: the Mood Disorder Questionnaire. Am J Psychiatry 2000;157: Mantere O, Suominen K, Leppämäki S, Valtonen H, Arvilommi P, Isometsä E. The clinical characteristics of DSM-IV bipolar I and II disorders baseline findings from the Jorvi Bipolar Study (JoBS). Bipolar Disord 2004;6: Young RC, Biggs JT, Ziegler VE, Meyer DA. A rating scale for mania: reliability, validity and sensitivity. Br J Psychiatry 1978;133: Ganjekar S, Desai G, Chandra PS. A comparative study of psychopathology, symptom severity, and short-term outcome of postpartum and nonpostpartum mania. Bipolar Disord 2013;15: Grover S, Agarwal M, Sharma A ym. Symptoms and aetiology of delirium: a comparison of elderly and adult patients. East Asian Arch Psychiatry 2013;23: Brockington IF. Postpartum psychoses due to other diseases with a specific link to childbirth. Arch Womens Ment Health 2007;10: Shaaban HS, Choo HF, Sensakovic JW. Anti-NMDA-receptor encephalitis presenting as postpartum psychosis in a young woman, treated with rituximab. Ann Saudi Med 2012;32: Rich AM, Lajoie TM. Wilson s disease treatment of psychiatric manifestations in pregnancy. Psychosomatics 2012;53: Uguz F, Akman C, Kaya N, Cilli AS. Postpartum-onset obsessive-compulsive disorder: incidence, clinical features, and related factors. J Clinical Psychiatry 2007;68: Crino R, Slade T, Andrews G. The changing prevalence and severity of obsessive-compulsive disorder criteria from DSM-III to DSM-IV. Am J Psychiatry 2005;162: Abramowitz JS, Schwartz SA, Moore KM. Obsessional thoughts in postpartum females and their partners: content, severity and relationship with depression. J Clin Psychol Med Settings 2003;10: Ayers S. Delivery as a traumatic event: prevalence, risk factors, and treatment for postnatal posttraumatic stress disorder. Clin Obstet Gynecol 2004;47: Taulukko 2. Erotusdiagnostisia vaihtoehtoja lapsivuodepsykoosille. Tyypilliset oireet Päällekkäisyys lapsivuodepsykoosin kanssa Miten eroaa lapsivuode psykoosista Delirium Desorientaatio ajan, paikan ja itsensä suhteen, vaikeus kohdistaa ja ylläpitää huomiota Motorinen rauhattomuus Rauhattomuus, levottomuus, jäsentymätön käytös Ajatus- ja aistiharhat Usein alku on nopea, liittyy somaattisen tilan muutokseen, kuten infektioon Ei suuruus kuvitelmia tai estottomuutta, ei tunnetta ajatuksen riennosta. mellistä psykoosia (taulukko 2). Elimellinen sekavuustila eli delirium on mahdollinen, joskin todennäköisesti alitunnistettu tila myös synnytyksen yhteydessä (22,23). Kyseessä on somaattinen hätätilanne, jonka hoito on ensisijaisesti syynmukaista hoitoa. Tyypillisiä deliriumin aiheuttavia tekijöitä ovat rajut yleisinfektiot, suuret leikkaukset, sekä leikkauksessa käytetyt anestesia- ja kipulääkitykset. Valitettavasti deliriumin esiintyvyydestä synnytysten yhteydessä ei ole riittävästi tietoa. Synnytyksen tiedetään laukaisseen lukuisiin erilaisiin somaattisiin sairauksiin liittyviä tiloja, joissa psykoottiset oireet ovat merkittävimpänä akuuttivaiheen manifestaationa. Tällaisia ovat esimerkiksi anti-nmdareseptorienkefaliitti (24) ja Wilsonin tauti (25). Toinen merkittävä erotusdiagnostinen haaste on pakko-oireinen häiriö (OCD). Sitä esiintyy noin 4 %:lla synnyttäjistä 6 viikon sisällä synnytyksestä (26), kun taas valikoimattomassa yleisväestössä sen esiintyvyys on noin 2 % (27). Tyypillistä synnytyksen jälkeiselle pakko-oireiselle häiriölle ovat aggressiiviset ja ahdistavat ajatukset vastasyntyneen vahingoittamisesta. Pakkooireisessa häiriössä todellisuuden taju kuitenkin säilyy, ja tilaan ei sinällään liity samanlaista riskiä vastasyntyneen vahingoittamiseen, kuin Synnytyksen jälkeinen pakko-oireinen häiriö (OCD) Ahdistavat, väkisin mieleen tunkevat ajatukset, joiden sisältönä usein on vastasyntyneen vahingoittaminen Ajatukset saattavat olla epärealistisia ja eriskummallisia Potilaalla voi olla outoja rituaaleja niiden neutraloimiseksi Potilas itse ymmärtää ajatustensa olevan epä realistisia ja on palautettavissa realiteetteihin Akuutti stressireaktio Potilas kertaa jatkuvasti tapahtuneita mielikuvissa, unissa tai palautumina, tapahtunutta muistuttavien asioiden välttely Dissosiatiiviset oireet, kuten vaikeus muistaa tapahtumia, orientaation vaikeudet ja näistä johtuva epälooginen käytös Potilas on palautettavissa realiteetteihin, ei vauhdikkuutta, ei selkeitä ajatusharhoja lapsivuodepsykoosissa (28). Pakko-ajatuksia esiintyy tyypillisesti myös masennuksen aikana, mikä tulee ottaa huomioon. Arviolta noin joka kymmenes synnyttäjä kokee synnytyksen yhteydessä akuutin stressireaktion (29). Tyypillisesti oireet ilmenevät jo muutaman tunnin kuluessa stressaavasta tapahtumasta ja lievittyvät nopeasti, muutamassa päivässä (30). Tyypillisiä erotusdiagnostisia vaihtoehtoja sekä niiden päällekkäisyyksiä ja eroja on esitetty taulukossa 3. Luokittelu ICD-10-järjestelmässä Lapsivuodepsykoosin luokittelu herättää usein kysymyksiä. Lähtökohtana on se että ICD-10- diagnoosijärjestelmässä lapsivuodeaikaan liittyvät mielenterveyden häiriöt pyritään ensisijaisesti luokittelemaan mielenterveyden häiriön kautta, ja syy-yhteys lapsivuodeaikaan ilmaistaan lisäkoodilla O99.3 (lapsivuodeajan psyykkiset ja neurologiset sairaudet). Tällöin esimerkiksi vauhdikkaasti touhuileva, uneton ja aistiharhoista ja harha-ajatuksista kärsivä potilas luokiteltaisiin koodeilla F31.2 (kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykoottinen maaninen jakso) * O99.3 (lapsivuodeajan psyykkiset ja neurologiset sairaudet). 2035
4 Katsaus 31 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt. Käypä hoito -suositus Finlex. Mielenterveyslaki / laki/ajantasa/1990/ Ämmälä AJ, Ekelund J. Somaattinen pakkohoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128: Lichtenberg P, Navon R, Wertman E, Dasberg H, Lerer B. Postpartum psychosis in adult GM2 gangliosidosis: a case report. Br J Psychiatry 1988;153: Murray D Recurrence of puerperal psychosis not prevented by prophylactic progesterone administration. J Nerv Ment Dis 1990;178: Ahokas A, Aito M, Rimon R Positive treatment effect of estradiol in postpartum psychosis: a pilot study. J Clin Psychiatry 2000;61: O Reagan JB. Treatment of acute postpartum psychosis. Can Med Assoc J 1981;125: Steiner M, Latz A, Blum I, Atsmon A, Wijsenbeek H. Propranolol versus chlorpromazine in the treatment of psychoses associated with childbearing. Psychiatr Neurol Neurochir 1973;76: Reed P, Sermin N, Appleby L, Faragher B. A comparison of clinical response to electroconvulsive therapy in puerperal and non-puerperal psychoses. J Affect Disord 1999;54: Forray A, Ostroff RB The use of electroconvulsive therapy in postpartum affective disorders. J ECT 2007;23: Suominen K, Valtonen H. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito. Suom Lääkäril 2013;68: Doucet S, Jones I, Letourneau N, Dennis C-L, Robertson E. Interventions for the prevention and treatment of postpartum psychosis: a systematic review. Arch Womens Ment Health 2011;14: Sharma V, Smith A, Mazmanian D. Olanzapine in the prevention of postpartum psychosis and mood episodes in bipolar disorder. Bipolar Disord 2006;8: Malm H. Psyykenlääkkeiden käyttö ja turvallisuus raskauden ja imetyksen aikana. Suom Lääkäril 2005;10: Malm H, Vähäkangas K, Enkovaara AL,Pelkonen O. Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana. Lääkelaitoksen opas 2008, 2. uusittu painos. s sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. Taulukko 3. Lapsivuodepsykoosin lääkehoito. Mukailtu kaksisuuntaisen mielialahäiriön Käypä hoito -suosituksen sekä kotimaisten katsausten ja lääkelaitoksen oppaan mukaan (14,45,46). Lactbase- ja Gravbase-tietokannat: Lääke Annos akuutissa tilanteessa, Käypä hoito Lapsivuodepsykoosi löytyy ICD-10 luokituksesta kappaleesta F53.1 Muualla luokittamattomat lapsivuodeajan vaikeat mielenterveys- ja käytöshäiriöt. Sitä voidaan käyttää vain silloin, kun minkään muun häiriön diagnostiset kriteerit eivät täyty, ja tila on alkanut kuuden viikon sisällä synnytyksestä. Tarkennuksessa mainitaan vielä, että tätä diagnoosia käytetään usein, kun vielä ei ole riittävästi tietoa häiriön luonteesta. Ensisijaisesti siis aina pyritään mahdollisimman tarkkaan psykiatrisen häiriön diagnostiikkaan ja lapsivuodepsykoosin diagnoosi on toissijainen. Hoito ja hoidon porrastus Joskus lääkehoito joudutaan aloittamaan jo synnytyssairaalassa, jos synnytyksen jälkeinen vointi vaatii vielä obstetrista seurantaa. Somaattisen tilan salliessa hoito siirtyy psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, joko avo- tai sairaalahoitoon tilanteesta riippuen. Tilan pitää olla siinä vaiheessa jo suhteellisen vakaa. Mielenterveyslaki (31) sallii potilaan lähettämisen tahdonvastaiseen hoitoon, mikäli hänen todellisuudentajunsa on heikentynyt vakavasti siten, että tila vaarantaa potilaan tai muun henkilön terveyttä tai turvallisuutta, muut mielenterveyspalvelut Imetys, Lactbase Näytön aste Käypä hoito - katsauksessa Sopii myös raskaudenaikaiseen profylaksiaan, Gravbase ANTIPSYKOOTIT Aripripratsoli mg/vrk Ei riittävästi tietoa A Voi käyttää Asenapiini mg/vrk Ei tietoa A Ei tietoa Haloperidoli 2 15 mg/vrk Voi käyttää A Voi käyttää Ketiapiini mg/vrk Voi käyttää A Voi käyttää Olantsapiini 5 20 mg/vrk Ei suositella A Ei suositella Risperidoni 1 6 mg/vrk Voi käyttää A Voi käyttää Tsiprasidoni mg/vrk Ei tietoa A Voi käyttää MIELIALAN TASAAJAT Litium 0,8 1,2 mmol/l (pitoisuus veressä) Ei voi käyttää A Ei voi käyttää Karbamatsepiini mg/vrk Voi käyttää A Ei suositella Valproaatti mmol Voi käyttää Ei voi käyttää (pitoisuus veressä) ovat riittämättömiä tai ne eivät sovellu käytettäväksi. Näiden kaikkien kolmen kriteerin tulee täyttyä samanaikaisesti. Lapsivuodepsykoosissa todellisuudentaju on usein häiriintynyt tavalla, joka aiheuttaa merkittävää vaaraa niin potilaan omalle, kuin myös vastasyntyneen terveydelle ja turvallisuudelle. Usein potilaat tarvitsevat tiivistä tukea ja seurantaa hoidon aloittamiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi, mikä tekee muiden mielenterveyspalveluiden käyttämisen riittämättömäksi. Potilasta voidaan tietyin edellytyksin hoitaa myös somaattisessa sairaalassa hänen tahtonsa vastaisesti (31,32), esimerkiksi jos potilaan somaattinen tila, esimerkiksi synnytyskomplikaatio uhkaa välittömästi hänen henkeään. Tuolloin kyseeseen voi tulla ns. pakkotila, jossa jokin perusoikeus (esimerkiksi itsemääräämis oikeus) voidaan uhrata jonkin toisen perus oikeuden (oikeus saada hoitoa) toteuttamiseksi (33). Tähän vaihtoehtoon joudutaan turvautumaan lähinnä somaattisissa hätätilanteissa, joissa potilas vastustaa hoitoaan. Lääkehoito Tieto lääkehoidon tehosta tässä lapsivuodepsykoosissa perustuu pääosin pienillä tapaus 2036
5 tieteessä Neuvolalla on keskeinen rooli sekä riskiryhmien että oireiden tunnistamisessa. sarjoilla tehtyihin seurantatutkimuksiin tilan akuutin luonteen ja suhteellisen harvinaisuuden vuoksi (taulukko 3). Taulukossa on myös kuvattu eri vaihtoehtojen suhteen vaikutusta raskauteen ja imetykseen. Lääkehoito noudattaa yleisesti akuutin maanisen tilan tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön yhteydessä ilmenevän seka muotoisen jakson hoitoa (14). On huomioitavaa, että antipsykoottisesta lääkityksestä on apua myös muissa psykoottisissa tiloissa kuin vain maanisen psykoosin yhteydessä. Lääkehoito kannattaa suunnitella yhdessä psykiatrin kanssa silloinkin kun se somaattisista syistä toteutetaan yleissairaalassa. Yksittäisissä tapauksissa litium on osoittautunut tehokkaaksi lapsivuodepsykoosin hoidossa (14). Antipsykooteista löytyy lähinnä tapausselostuksia, joiden pohjalta ainakin klooripromatsiinista on ollut apua annoksilla, jotka vastaavat akuutin manian hoitoa (34). Tapausselostuksissa on kuvattu estrogeenistä olleen apua lapsivuodepsykooosin hoidossa (35). Muutamassa tapaussarjassa myös propranololista on ollut hyötyä (36,37). Näyttö sähköhoidon hyödyistä perustuu lähinnä tapausselostuksiin ja muutamiin pieniin hoitosarjoihin (37,38). Voidaankin sanoa, että paras näyttö lapsivuodepsykoosin hoidossa käytetyistä lääkkeistä on niillä, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön akuutin vaiheen hoidossa (14). Muu hoito noudattaa niin ikään kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon suuntaviivoja, kuten joko yksilö- tai ryhmäpsykoterapiaa ja psykoedukaatiota. Nämä on kuvattu tarkemmin tuoreessa katsauksessa (39). Ehkäisy Lapsivuodepsykoosin ehkäisyssä tärkeintä on tunnistaa ja seurata riskiryhmään kuuluvia potilaita tiiviisti. Erityisesti potilaat, joilla itsellään tai joiden ensimmäisen asteen sukulaisella on todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö, kuuluvat riskiryhmään saada olemassa olevan sairauden pahenemisvaihe tai sairauden puhkeaminen synnytyksen yhteydessä. Samoin luonnollisesti potilaat, joilla aiemmassa synnytyksessä on ollut lapsivuodepsykoosiin sopivia oireita. Mikäli riski saada psykoottisia oireita synnytyksen yhteydessä arvioidaan etukäteen suureksi, voidaan harkita ehkäisevää lääkitystä. Ehkäisevän lääkityksen vaihtoehtoja on kuvattu taulukossa 3. Tietoa ei ole riittävästi siitä, pitäisikö ehkäisevä lääkitys aloittaa jo raskauden aikana vai vasta heti synnytyksen jälkeen (40). Mielialan tasaajia ei voi käyttää raskauden aikana epämuodostumariskin takia, joten vaihtoehdoksi käytännössä jäävät antipsykootit. Niistä ainoastaan olantasapiinista on olemassa yksi tutkimus koskien lapsivuodepsykoosin ehkäisyä, jossa sen todettiin olevan tehokas. Tässä työssä oli kuitenkin mukana vain 25 naista, joten tulokseen tulee suhtautua varauksella (41). Estrogeenin tai progesteronin käytöstä lapsivuodepsykoosin estossa on olemassa joitakin tutkimustuloksia, mutta tällä hetkellä hyödyistä ei ole varmaa näyttöä (42). n English summary > in english Puerperal psychosis a rare but serious condition 2037
6 english summary Antti-Jussi Ämmälä Deputy Chief Physician Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS), Meilahti Psychiatric Outpatient Clinics Puerperal psychosis a rare but serious condition Puerperal psychosis is a rare, but potentially very harmful condition which puts both the mother s and the child s health at risk. Its prevalence is 1 2 per 1000 births. Known risk factors are previous episodes of puerperal psychosis and bipolar disorder. In the case of possible puerperal psychosis, a psychiatric consultation is warranted. Treatment of puerperal psychosis follows the guidelines for treatment of bipolar disorder. With high risk patients, preventive medication during pregnancy with atypical antipsychotics can be considered. 2037a
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMIKÄ ON LAPSIVUODEPSYKOOSI JA MITEN SIITÄ SELVIÄÄ? Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry 2016
MIKÄ ON LAPSIVUODEPSYKOOSI JA MITEN SIITÄ SELVIÄÄ? Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry 2016 Mikä Äimä ry? Valtakunnallisen yhdistyksen perustehtävä on antaa vertaistukea synnytysmasennusta ja lapsivuodepsykoosia
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotTerveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus
Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten
LisätiedotSynnytyksen jälkeinen psykoosi, myös lapsivuode-
Raskaus ja psyyke Kaija Eerola Psykoottisia häiriöitä esiintyy synnytyksen jälkeen enemmän kuin muulloin. Enemmistö niistä on mielialahäiriöitä, eivätkä ne luonteeltaan poikkea olennaisesti muiden ajankohtien
LisätiedotDementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 19.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotKaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito
Katsaus tieteessä Kirsi Suominen psykiatrian dosentti Helsingin kaupunki, kaksisuuntaisen mielialahäiriön tutkimus- ja hoitokeskus Kela, Etera kirsi.suominen@hel.fi Hanna Valtonen psykiatrian dosentti
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotYDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA
1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotKAKSISUUNTAISEN MIELIALAHÄIRIÖN TUNNISTAMINEN PERUS- TERVEYDENHUOLLOSSA
Opinnäytetyö (AMK) / (YAMK) Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyö 2014 Jarno Marjakangas KAKSISUUNTAISEN MIELIALAHÄIRIÖN TUNNISTAMINEN PERUS- TERVEYDENHUOLLOSSA Hoitonetti OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi
Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotPsykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin
Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotNeuvolapsykiatriaa. Odotusajan mahdollisia ongelmia
Antti-Jussi Ämmälä TEEMA: KATSAUS PSYKIATRIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Neuvolapsykiatriaa Neuvolassa kohdataan usein erilaisia mielenterveyden häiriöitä. Niillä voi olla suuri merkitys koko perheen hyvinvointiin.
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotAttentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten
Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä
LisätiedotÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Mundipharma, Nutricia, Mediverkko,
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotPakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria
Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotNUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi
NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotKAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ NUORUUDESSA. Mauri Marttunen professori HY, HYKS
KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ NUORUUDESSA Mauri Marttunen professori HY, HYKS Sidonnaisuudet Työnantajat: Helsingin yliopisto, HYKS Konsultaatio- ja luentopalkkiot: Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki,
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotPotilas X:n matka psykiatrisessa hoitojärjestelmässä
Potilas X:n matka psykiatrisessa hoitojärjestelmässä Tanja Svirskis LT, psykiatrian erikoislääkäri kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Potilas X on 55-vuotias mies ja hoidossa yliopistosairaalan kardiologian
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotSuositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla
Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotKaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä
Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku Erkki Isometsä Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä eli bipolaarihäiriöllä tarkoitetaan mielenterveyden häiriötä, jota luonnehtii
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotRaskaus, synnytys ja niitä seuraavat kuukaudet
Raskaus ja psyyke Tove Hertzberg Synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu noin 10 % äideistä. Vaikeusaste vaihtelee lievistä oireista psykoottiseen masennustilaan. Myös taudinkuva vaihtelee: ahdistusoireita,
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotMilloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden?
Tieteessä kättä pidempää Mauri Aalto LT, prosessori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja THL mauri.aalto@uta.fi Tiina Kaarne LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri
LisätiedotNuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.
Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL Työterveyslaitos 14.9.2017 2 1 14.9.2017 3 2 500
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
Lisätiedot041213 raskaus, synnytys ja mielenterveys. Vaj yl juha kemppinen
041213 raskaus, synnytys ja mielenterveys Vaj yl juha kemppinen Raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeinen depression hoito: - Rapor? 2009 APA ja ACOG - Lääkelaitos 2008 Lääkkeiden käyhö raskauden ja imetyksen
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotPsykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito
Katsaus tieteessä Miika Nietola LL, Turku mtniet@utu.fi Jyrki Korkeila professori Turun yliopisto, psykiatrian klinikka Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito Psykoottinen masennus on vakava häiriö,
LisätiedotAlaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007
Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin ssä Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet - 7 - vuotiaat/ 7 Lapin HUS (Uusimaa ja Helsinki) 99 997 998 999
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotKortikosteroidit ovat tulehdusreaktiota vaimentavia. Kortikosteroidien psyykkiset haittavaikutukset. Näin hoidan
Näin hoidan Aki Rovasalo Kortikosteroidien psyykkiset haittavaikutukset Kortikosteroidien psyykkiset haittavaikutukset ilmenevät useimmiten parin ensimmäisen hoitoviikon aikana. Tavallisia haittaoireita
LisätiedotVanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti?
Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti? Valtakunnallinen vanhuspsykiatrian koulutuspäivä 8.10.2009 Tampere LT, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen Neuro- ja vanhuspsykiatria, TAYS Yleistä väen
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotKaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa
Anita Puustjärvi ja Kirsti Kumpulainen KATSAUS Kaksisuuntainen mielialahäiriö lapsuudessa Lapsuudessa alkava kaksisuuntainen mielialahäiriö on taudinkuvaltaan aikuisuudessa alkavaa vakavampi, ja siihen
LisätiedotSYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET
SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN
LisätiedotMuistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS
Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotFysioterapian vaiku0avauus
Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu
LisätiedotKOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:
LisätiedotMitä elämäntyytyväisyysakkunasta
Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina
LisätiedotAdult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview
Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International
LisätiedotLINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES
LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES VAUVA- JA RASKAUSAIHEISIA YLEISIÄ NETTISIVUJA JA FOORUMEITA GENERAL WEBSITES AND FORUMS ABOUT BABIES AND PREGNANCY Babyidea
LisätiedotMuistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013
Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan
Lisätiedot1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotAGGRESSIIVINEN VANHUS
AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotNuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen
Katsaus tieteessä Outi Mantere dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HYKS Erityispoliklinikat Susanna Pajakko LK Turun yliopisto Nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotYlläpitohoito kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä
Outi Mantere, Hanna Valtonen ja Kirsi Suominen KATSAUS Ylläpitohoito kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Kaksisuuntaista mielialahäiriötä poteva on koko elinikänsä altis saamaan toistuvia masennus-, mania-,
Lisätiedot