Neuvolapsykiatriaa. Odotusajan mahdollisia ongelmia
|
|
- Lasse Kyllönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Antti-Jussi Ämmälä TEEMA: KATSAUS PSYKIATRIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Neuvolapsykiatriaa Neuvolassa kohdataan usein erilaisia mielenterveyden häiriöitä. Niillä voi olla suuri merkitys koko perheen hyvinvointiin. Raskaus myös altistaa joillekin mielenterveyden häiriöille. Tavallisimpia ovat masennus- ja ahdistushäiriöt. Päihdehäiriöiden tunnistaminen raskauden aikana on erittäin tärkeää mutta haastavaa asiaan liittyvän häpeän takia. Ennen raskautta alkanut syömishäiriö saattaa aiheuttaa ongelmia sikiön kasvuun ja kehitykseen ja on siksi hyvä tunnistaa ajoissa. Harvinainen mutta vakava lapsivuodepsykoosi saattaa usein puhjeta vasta synnytyssairaalasta kotiutumisen jälkeen, joten neuvolalla on keskeinen rooli sen tunnistamisessa ja äidin hoitoon ohjauksessa. Lääkehoito raskauden aikana vaatii kokonaistilanteen tarkkaa harkintaa ja selkeitä perusteluja hoidon tarpeellisuudesta ja tavoitteista. Äitiysneuvola tavoittaa huomattavan osan raskaana olevista naisista ja toimii siten merkittävänä mahdollisuutena vaikuttaa laajemminkin naisten terveyteen, muutenkin kuin vain lisääntymisterveyden näkökulmasta. Äidin terveyden tukeminen on samalla koko perheen tukemista, ja sillä on kauaskantoiset vaikutukset myös tulevan lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Koska lisääntymisikäiset naiset eivät usein ole terveyspalveluiden käyttäjiä ennen raskautta, neuvola saattaa olla ensimmäinen paikka, jossa mielenterveyden häiriön oireisto ja sen aiheuttama haitta tulevat esille, esimerkiksi konkreettisena hankaluutena selvitä vauvan kanssa arjesta. Joitakin mielenterveyden häiriöi tä esiintyy raskauden aikana ja lapsivuodeaikana enemmän kuin muulloin. Odotusajan mahdollisia ongelmia Synnytyksen yhteydessä naisen elimistössä tapahtuu merkittäviä monien hormonien ja välittäjäaineiden pitoisuuksien muutoksia, joiden ajatellaan osaltaan vaikuttavan synnytykseen ja lapsivuodeaikaan liittyvien psyykkisten oireiden ja häiriöiden ilmenemiseen. Estrogeenipitoisuudet samoin kuin progesteronipitoisuudetkin pienenevät rajusti muutamana synnytyksen jälkeisenä päivänä, ja molempien hormonien tiedetään vaikuttavan mielialan säätelyyn (1). Myös hypotalamus-aivolisäkelisämunuaisakselin (HPA-akselin) toiminta muuttuu raskauden aikana. Kortikotropiinia vapauttavan hormonin eritys alkaa istukassa raskauden puolivälin tienoilla ja on raskauden lopussa lähes satakertaista normaaliin nähden. HPA-akselin toiminta puolestaan on liitetty lukuisiin mielenterveyden häiriöihin ja stressin säätelyyn (2). Raskausaikaan, synnytykseen ja lapsivuodeaikaan liittyy myös runsaasti erilaisia psykologisia ja sosiaalisia muutoksia ja haasteita. Onkin todettu, että monet synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä lisäävistä tekijöistä liittyvät juuri sosiaaliseen tukeen ja perheeseen. Ne naiset, joilta puuttuu läheinen ihminen, jonka kanssa jakaa kokemuksiaan, joilla on parisuhdevaikeuksia ja jotka kokevat itsensä sosiaalisesti eristäytyneiksi, ovat synnytyksenjälkeisen masennuksen riskissä (3). Äidiksi tuleminen on myös psykologinen prosessi, joka käynnistää helposti äidin omaan kiintymyssuhdemalliin ja omiin lapsuudenaikaisiin kokemuksiin liittyviä kokemuksia, muistoja ja ajatuksia, joita on joskus tarpeen käsitellä synnytyksen jälkeen. Tätä tarkoitusta varten on kehitetty erityisiä äitien ja lasten terapiamalleja (4). Masennus lienee tavallisimpia mielenterveyden häiriöitä raskauden aikana erilaisten ahdistuneisuushäiriöiden ohella. Sitä esiintyy arviolta %:lla raskaana olevista (5). Masennuksen ydinoireita ovat masentunut mieliala, mielihyvän ja mielenkiinnon menettäminen, uupumusasteinen väsymys ja koros 569 Duodecim 2015;131:569 76
2 PSYKIATRIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA 570 tunut syyllisyyden ja arvottomuuden tunne. Äidin raskaudenaikainen masennus on liitetty ennenaikaiseen synnytykseen sekä viivästyneeseen imetyksen aloitukseen (6). Odottavan äidin masennuksen ja ahdistuksen on epäilty vaikuttavan monin eri tavoin syntyvän lapsen tulevaan terveyteen, erityisesti mielenterveyteen (7). Myös mahdollisia vaikutusmekanismeja ja biologisia polkuja, jotka yhdistäisivät äidin raskaudenaikaisen psyykkisen voinnin ja lapsen myöhemmän kehityksen on useita, ja ne sisältävät geneettisiä, epigeneettisiä, telomeereihin liittyviä sekä HPA-akselin toimintaan liittyviä hypoteeseja (8). Ainoastaan raskaudenaikaisen stressin vähentämiseen tähtäävät interventiot eivät näyttäisi olevan tehokkaita (9). Ilmeisesti ainakin interpersonaalisesta psykoterapiasta ja kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta saattaisi olla hyötyä synnytystä edeltävän masennuksen hoidossa (10). Myös liikunnalla saattaa olla suotuisaa vaikutusta synnytystä edeltävän masennuksen hoidossa, samoin psykoedukaatiolla (11). Masennuksen lääkehoito raskauden aikana pohjaa aina kokonaisarvioon, jossa hoidon hyödyt ja haitat punnitaan hoitamatta jättämisen hyötyihin ja haittoihin (KUVA 1). Pääpaino on psykososiaalisilla hoidoilla, mutta keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa myös lääkehoitoa tulee harkita (12). Mielialalääkkeiden käyttöön on liitetty perusteltuja huolia sikiön kasvusta ja kehityksestä, vastasyntyneen voinnista ja lapsen myöhemmästä kehityksestä (Huttunen tässä numerossa, 13). Aiemmin SSRI-lääkkeisiin on liitetty muun muassa lisääntynyt sydämen epämuodostumien riski, joka ei ole uudemmissa tutkimuksissa saanut vahvistusta, mutta keskustelu riskeistä jatkuu (14). Näihin lääkkeisiin on myös liitetty pieni mutta merkittävä vastasyntyneen keuhkoverenpaineen nousun riski (15). Vaakakupin toiselle puolelle täytyy vuorostaan laittaa hoitamattoman masennuksen aiheuttamat haitat, joita edellä esiteltiin. Masennuksen tunnistamisen apuna voi käyttää erilaisia itsearviointilomakkeita, jotka kuuluvatkin neuvolan rutiineihin. Eniten käytettyjä ovat Edinborough Depression Scale, mutta myös Beckin masennustesti (BDI) soveltuu käytettäväksi (16, 17). Isien masennus on herättänyt viime aikoina yhä enemmän huomiota, ja isien mielen tervey den huomioiminen neuvolassa onkin tärkeää (18). Isien hoidon porrastus noudattaa yleistä hoidon porrastuksen linjaa ja Käypä hoito -suositusta (12). Masennuksen tunnistamisen ja hoidon pääpiirteet on kuvattu tuoreessa katsausartikkelissa (18). Erilaiset univaikeudet, kuten unen saannin ja unessa pysymisen vaikeudet sekä yöunen virkistämättömyys ovat raskauden aikana tavallisia. Nämä saattavat osin liittyä normaaliin raskauden kulkuun mutta voivat myös ai heuttaa suurta huolta ja haittaa raskaana olevalle. Joskus unihäiriön taustalla voi olla myös synnytyspelko, mitä kannattaakin tiedustella potilaalta. Univaikeuksien hoidossa hyödyllisiä keinoja ovat muun muassa erilaiset unen huoltoon liittyvät neuvot (19). Lääkehoitoa raskauden aikana ei suositella kuin lyhytaikaisesti, jolloin voidaan käyttää oksatsepaamia 7,5 15 mg:n annoksena. Melatoniinin käytöstä raskauden aikana tiedetään vain vähän, joten sen käyttöä tulee harkita erityisen tarkkaan, vaikka viitteitä haitoista ei ole ilmennyt. Se erittyy ilmeisesti äidinmaitoon, joten sen käyttöä imetyksen aikana ei suositella. Niin ikään erilaiset unen häiriöt ovat synnytyksen jälkeen tavallisia. Ne voivat liittyä muuttuneeseen hormonitoimintaan ja synnytyksen jälkeiseen väsymykseen sekä tietenkin syntyneeseen lapseen. Raskaudenaikaiset syömishäiriöt ovat usein raskautta edeltäneen häiriön jatkumista raskauden ja lapsivuodeajan aikana. Tärkeimpiä ovat bulimia eli ahmimishäiriö ja anoreksia eli laihuushäiriö. Arviolta noin yhdellä sadasta raskaana olevasta on raskautta edeltänyt syömishäiriö (20). Anoreksia vaikuttaa sikiön kasvuun ja kehitykseen (21). Sille tyypillistä on kehonkuvan vääristyneisyys ja voimakas lihomisen pelko. Raskauden aikana tämä saattaa näkyä normaalin raskaudenaikaisen painonkehityksen viivästymisenä tai jopa puuttumisena. Potilaat usein tietävät painonsa hyvinkin tarkkaan grammalleen ja tuovat esiin huoltaan painon noususta. A-J. Ämmälä
3 Äidin lääkitystä puoltavat Lääkityksen pidättäytymistä puoltavat Äidin masennuksen vaikutus synnytyskomplikaatioihin Äidin masennuksen vaikutukset vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen muovautumiseen Äidin masennuksen vaikutukset sikiöön (suorat biologiset vaikutukset sikiönkehitykseen) Keuhkoverenpainetaudin riski Lääkkeen aiheuttamat pitkäaikaisvaikutukset oppimiseen, kognitioon yms. Serotoniinivieroitusoireet synnytyksen yhteydessä Epämuodostumariski KUVA 1. Lääkehoidon suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä. Bulimiaa sairastava henkilö kokee usein itsensä liian lihavaksi. Häiriölle tyypillistä on suurien ruokamäärien kuluttaminen kerralla ja kokemus syömisen hallinnan menetyksestä sillä hetkellä. Ahmimiskohtauksen jälkeen esiintyy tarvetta kompensoida ahmintaa. Myös bulimiaan on liitetty erilaisia äidin ja sikiön komplikaatioita (22). Molempien häiriöiden tunnistamiseen on kehitetty hyviä itsearviointilomakkeita, kuten Eating Disorder Inventory (EDI) (23). Pääasia tunnistamisessa on kuitenkin potilasta arvostava, tuomitsemista välttävä suhtautuminen ja hienovarainen tiedustelu siitä, miten potilas suhtautuu raskauden mukanaan tuomaan painon muutokseen. Usein potilaat on syytä ohjata arvioitavaksi äitiyspoliklinikkaan, josta käsin tarvittaessa konsultoidaan psykiatrian erikoissairaanhoitoa. Äitien päihteiden käytön yleisyyden raskauden aikana luotettava arvioiminen on haastavaa asiaan liittyvän häpeän ja leimautumisen pelon vuoksi. Arviolta noin 8 % yhdysvaltalaisista naisista käyttää alkoholia raskauden aikana samoissa määrin kuin ennen raskautta (24). Useimmat vähensivät alkoholin käyttöä tultuaan raskaaksi, mutta jo kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä alkoholin käyttö oli palannut puoleen raskautta edeltävästä ja 18 kuukauden kohdalla samaksi kuin ennen raskautta (25). Koska alkoholi on teratogeeninen aine, jonka käytölle ei ole turvallista enimmäismäärää, on pyritty rohkaisemaan raskaana olevia olemaan kokonaan käyttämättä alkoholia (26). Vanhempien päihteiden käyttö myös altistaa lasta kaltoinkohtelulle ja vaikuttaa haitallisesti kasvuympäristöön, joten käyttöön on syytä kiinnittää huomiota synnytyksen jälkeenkin. Vanhempien runsaan päihteiden käytön yhteydessä tulisikin aina arvioida erikseen lastensuojelun tarve ja tarvittaessa tehdä lastensuojeluilmoitus, jonka voi tehdä ennakoivasti raskauden aikana. Parhaiten päihteiden käytön arviointi onnistuu luottavassa, avoimessa ja tuomitsemattomassa ilmapiirissä. Mikäli raskauden aikana herää epäily päihteiden käytöstä, on potilas syytä lähettää äitiyspoliklinikkaan. Tupakointi on edelleen yksi suurimmista terveysriskeistä sekä raskaana olevan naisen että sikiön kannalta. Raskaudenaikainen tupakointi lisää ennenaikaisen synnytyksen, pienen syntymäpainon, istukan irtoamisen ja keskenmenon riskiä (27). Psykososiaalisilla interventioilla voidaan ilmeisesti lisätä lopettamisen todennäköisyyttä raskauden aikana, 571 Neuvolapsykiatriaa
4 PSYKIATRIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA 572 YDINASIAT 88 Raskauteen ja lapsivuode- sekä pikkulapsiaikaan liittyy monien positiivisten tapahtumien lisäksi joukko biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä, jotka voivat altistaa mielenterveyden häiriöille. 88 Äidin raskaudenaikaisilla mielenterveyshäiriöillä voi hoitamattomina olla kauaskantoisia seurauksia sikiön kannalta, joten häiriöiden aikainen tunnistaminen ja hoitaminen on ensiarvoisen tärkeää. 88 Neuvolan kautta voidaan tavoittaa lähes kaikki raskaana olevat, joten sen merkitys häiriöiden tunnistamisessa on keskeinen. 8 8 Useimmat raskaudenaikaiset mielenterveyshäiriöt voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa, usein yhteistyössä äitiyspoliklinikan kanssa. mutta vielä ei ole täysin selvää, millaiset toimet tuottavat parhaiten tulosta. Tupakoinnille raskauden aikana altistuu maassamme noin 18,5 % sikiöistä (28). Raskaana oleville voidaan antaa nikotiinikorvaushoitoa silloin, kun äiti ei muutoin kykene lopettamaan tupakointia. Tällöin suositaan lyhytvaikutteista valmistetta. Korvaushoito on imetyksen aikana lapselle turvallisempaa kuin äidin tupakointi (29). Raskaus tulee päihteitä käyttävälle naiselle usein yllättäen, sillä päihdeongelmaisilla naisilla kuukautiskierto on usein epäsäännöllinen, ja raskaudet voivat olla suunnittelemattomia. Päihteiden käyttäjien raskaudet ovat aina riskiraskauksia, joiden seuranta kuuluu äitiyspoliklinikkaan ja päihdehoitopaikkaan. Ennakoivan lastensuojeluilmoituksen teko saattaa olla aiheellista (30). Opioidien käyttäjien siirtämistä korvaushoitoon voidaan myös harkita. Arvio korvaushoidon aloittamisesta tehdään yleensä opioidikorvaushoitoon perehtyneessä yksikössä. Lapsen vieroitusoireiden hoitoon heti syntymän jälkeen joudutaan varautumaan, jolloin äidin käyttämien päihteiden määrä ja laatu antavat viitteitä siitä, millaisiin tukihoitoihin on valmistauduttava. Synnytys ja lapsivuodeaika Synnytyksenjälkeinen masennus on tavallisesti neljän viikon kuluessa synnytyksestä alkava tila, joka on sangen tavallinen ja koskettaa %:ia synnyttäneistä (31). Tyypillisten masennuksen oireiden lisäksi tilassa korostuvat usein syyllisyys ja riittämättömyyden tunne suhteessa lapseen ja lapsen hoitoon sekä epätoivo omasta pärjäämisestä äitinä. Synnytyksenjälkeisellä masennuksella on epäsuotuisa vaikutus niin äidin kuin lapsenkin terveyteen. Se lisää muun muassa riskiä turvattoman kiintymyssuhteen syntymiseen lapselle (32). Lisäksi synnytyksenjälkeinen masennus on liitetty lapsen henkisen, emotionaalisen ja motorisen kehityksen viivästymään sekä lapsen heikentyneeseen itsetuntoon (31). Sen ehkäisyssä näyttäisivät toimivan kotikäynnit, vertaistuki ja interpersonaalinen psykoterapia (10). Hoidossa on hyödytty interpersonaalisesta psykoterapiasta, joka on toteutettu joko yksilö- tai ryhmämuotoisena, ja kognitiivisesta käyttäytymisterapiastakin on ollut hyötyä. Lääkehoidossa noudatetaan masennuksen hoidon yleisiä suuntaviivoja, joskin lääkkeen vaikutus imetykseen tulee luonnollisesti tarkistaa. Tavallisimmin synnytyksen jälkeinen masennus hoituu perusterveydenhuollossa samoin perustein kuin masennus muissakin elämänvaiheissa. Erikoissairaanhoitoa kannattaa konsultoida, jos vastetta ei saada näkyviin kolmessa kuukaudessa tai kahdella asianmukaisella lääkehoitokokeilulla tai jos tilaan liittyy vakava toimintakyvyn heikkeneminen tai itsetuhoisuutta. Lapsivuodepsykoosi (puerperaalipsykoosi) on vakava synnytyksen jälkeinen häiriö, joka aiheuttaa merkittävää haittaa ja jopa vaaraa niin synnyttäneelle äidille kuin lapsellekin. Se vaatii välitöntä hoitoa ja huomiota. Lapsivuodepsykoosi alkaa keskimäärin 3 10 päivää synnytyksen jälkeen ja viimeistään kuuden viikon kuluttua synnytyksestä. Tämän takia neuvolalla on tärkeä rooli sekä riskiryhmien että oireiden tunnistamisessa ja potilaan seurantaan ja hoitoon ohjauksessa (33). Sairauden kulku muistuttaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön kulkua, ja usein potilailla diag A-J. Ämmälä
5 TAULUKKO. Esimerkkejä kysymyksistä, joita voidaan käyttää seulottaessa mielenterveyden häiriöitä. Kysymys Mitä haetaan Vastaus, joka antaisi aihetta huoleen Oletko ollut masentunut tai allapäin kahden viime viikon aikana enemmän kuin puolet ajasta? Onko koskaan ollut jaksoa, jolloin olosi olisi ollut ylihyvä, maaninen? Onko ollut ahdistavia ajatuksia, jotka tunkevat mieleen väkisin, vaikket halua niitä ajatella? Masennus Kaksisuuntainen mielialahäiriö Pakko-oireinen häiriö Mieliala masentunut suurimman osan ajasta kahden viikon ajan Maaninen tai hypomaaninen jakso, jossa vähentynyttä unen tarvetta, lisääntynyttä aktiivisuutta tai impulsiivista toimintaa Toistuvat mieleen tunkevat ajatukset, jotka hallitsevat arkea ja vievät huomiota tavallisilta asioilta Oletko tyytyväinen kehoosi? Syömishäiriöt Selkeästi vääristynyt kuva omasta kehosta, haluttomuus hyväksyä raskauden tuomia muutoksia kehossa Oletko käyttänyt alkoholia sen jälkeen, kun sait tietää olevasi raskaana? Alkoholiongelma Alkoholin säännöllinen käyttö raskauden aikana, suuret kertakäyttömäärät yksittäinkin nosoidaankin myöhemmin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Lapsivuodepsykoosin oireet ovat tyypillisesti samankaltaisia kuin maanisen psykoosin oireet, kuten unen tarpeen väheneminen, levottomuus, ajatusten ja puheen tulva sekä ärtyneisyys. Psykoosin ydin on kuitenkin todellisuuden tajun heikkeneminen. Myös itse tuho vaara on lapsivuodepsykoosissa suurentunut. Lapsivuodepsykoosin riskiin on liitetty aiempi psykoosijakso synnytyksen yhteydessä sekä aiemmin todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö. Suurentuneeseen riskiin liittyvät myös synnytyksen pitkä kesto, synnytyksen ajoittuminen yöaikaan ja synnyttäjän univaje (33). Lapsivuodepsykoosin pääasiallisiksi etiologisiksi tekijöiksi on esitetty kahta osa-aluetta: voimakasta psykososiaalista kuormitusta ja suuria fysiologisia muutoksia yhdistettynä mahdollisesti perinnölliseen alttiuteen, kuten kaikissa psykoosisairauksissa ja muissa vakavissa mielenterveyden häiriöissä. Tässäkin mielessä se muistuttaa vahvasti kaksisuuntaista mielialahäiriötä, jonka etiologisena hypoteesina niin ikään on yksilöllinen haavoittuvuus yhdistettynä stressiin (34). Synnytyksen jälkeisten hormonaalisten muutosten on myös ajateltu altistavan muutoinkin herkät yksilöt lapsivuodepsykoosille (35). Lääkehoito noudattaa yleisesti akuutin maanisen tilan tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön yhteydessä ilmenevän sekamuotoisen jakson hoitoa. Paras näyttö on niistä lääkkeistä, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön akuutin vaiheen hoidossa (34). Muu hoito noudattaa niin ikään kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon suuntaviivoja, kuten yksilö- tai ryhmäpsykoterapiaa ja psykoedukaatiota (36). Traumaperäisen stressireaktion esiintyvyyden synnytyksen yhteydessä arvioidaan olevan noin 3 % (37). Sille saattavat altistaa esimerkiksi hätäsektio tai vastasyntyneen hätätilanne. Oirekuvassa keskeistä ovat toistuvat, mieleen tunkevat muistot tai mielikuvat tapahtumista, painajaiset, tapahtumasta muistuttavien asioiden välttely, psyykkinen herkistyminen ja ylivireys. Rutiinimaista, yhden kerran mittaista jälkipuintia ei suositella traumaattisen synnytyksen läpikäyneelle. Sen sijaan potilasta on syytä rohkaista kertomaan kokemuksistaan ja tuntemuksistaan sekä hyödyntämään olemassa olevia, luonnollisia tukiverkostojaan (38). Potilaat, joiden oireisto on vakava, on tarvittaessa syytä ohjata esimerkiksi oman terveyskeskuksen kriisiryhmän tai muun tällaisten tilanteiden hoitoon perehtyneen yksikön hoitoon ja seurantaan (39). Pakko-oireiselle häiriölle tyypillisiä ovat pakkoajatukset eli mieleen väkisin tunkevat ahdistavat ja kuormittavat ajatukset, jotka henkilö itse tunnistaa vieraiksi sekä pakkotoiminnot eli toiminnot, joita henkilön on tehtävä 573 Neuvolapsykiatriaa
6 PSYKIATRIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Haastattelun kulku Onko ollut vauhdikkaita jaksoja tai psykoottisia oireita Lähete erikoissairaanhoitoon arvioon Ohjaus keskusteluhoitoon depressiohoitajalle. Seuranta-aika lääkärille Onko toimintakyky korkeintaan lievästi heikentynyt? Kehonkuvan ja syömiskäyttäytymisen tarkempi kartoitus. Tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultointi, ohjaus äitiyspoliklinikkaan Lääkehoidon harkinta keskusteluhoidon lisäksi. Seuranta tiiviisti, tarvittaessa erikoislääkärin konsultaatio Onko potilaalla masennusta yli 2 viikon ajan? Onko ollut mieleen tunkevia ahdistavia ajatuksia, jotka vaikuttaisivat arjessa toimimiseen? Onko ollut nukahtamis- tai univaikeuksia tai painajaisia? Onko korostunutta huolta painosta? Onko alkoholin tai muiden päihteiden käyttöä raskauden aikana? Onko muuta äitiä itseään huolestuttavaa? Erikoissairaanhoidon konsultaatio Onko ollut traumaattisia kokemuksia tai viitteitä synnytyspelosta? Ohjaus unen huollosta, mielialan tarkempi kartoitus Tiedon jakaminen alkoholin vaikutuksista Ohjaus psykiatriseen sairaanhoitoon tai synnytyspelon hoitoon perehtyneelle kätilölle, tarvittaessa äitiyspoliklinikkaan Oliko kyseessä yksittäinen vähäinen alkoholin käyttö? Käytettyjen päihteiden määrän, laadun ja käyttötiheyden selvittäminen. Ohjaus päihdepalvelujen piiriin ja äitiyspoliklinikkaan KUVA 2. Tavallisten mielenterveyshäiriöiden hoidon tarpeen tunnistamisen polkuja neuvolakäynnin yhteydessä. 574 uudelleen ja uudelleen, usein pakkoajatusten neutralisoimiseksi. Tyypillisiä pakkoajatuksia ovat erilaiset järjestykseen, likaisuuteen ja turvallisuuteen liittyvät ajatukset. Niihin liittyy tyypillisesti erilaisia tarkistus-, järjestely- ja puhdistusrituaaleja, kuten toistuvaa käsien pesua tai ovien ja hellojen tarkistamista. Äiti saattaa tarkistusrituaalien takia toistuvasti myöhästyä neuvolakäynneiltä, koska ei pääse lähtemään kotoaan ajoissa. Likaisuuteen liittyvät pakkoajatukset ja pakonomainen peseytyminen puolestaan johtavat herkästi esimerkiksi käsien iho-ongelmiin. Pakko-oireista häiriötä esiintyy raskauden aikana useammin kuin muulloin, sitä arvellaan esiintyvän raskauden aikana ja lapsivuodeaikana 4 11 %:lla äideistä (40). Myös isillä pakko-oireisen häiriön ilmaantuvuus lisääntyy raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, mutta aiheesta on selkeästi vähemmän tutkimusta. Mikäli oireet selkeästi haittaavat arjessa toimista, kannattaa herkästi konsultoida psykiatrista erikoissairaanhoitoa tilanteen tarkemmaksi arvioimiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi. Potilaat hyötyvät esimerkiksi SSRI-lääkityksestä ja kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Potilaat hyötyvät usein myös tiedosta, että kyseessä on suhteellisen tavallinen, hoidettavissa oleva vaiva. Tavallisia lapsivuodeajan pakkoajatuksia ovat erilaiset pelot A-J. Ämmälä
7 vastasyntyneen vahingoittamisesta. Mahdollisuus puhua näistä ajatuksista luottavaisessa, tuomitsemattomassa ilmapiirissä usein huojentaa ahdistusta merkittävästi. Lisäksi potilasta helpottaa kuulla, etteivät tällaiset ajatukset ole riski vastasyntyneelle. Lopuksi Neuvolassa on ainutlaatuinen mahdollisuus tavoittaa huomattava osa lisääntymisikäisestä väestöstä, joten siellä tehtävä terveyden arviointi ja tukeminen ovat merkityksellisiä paitsi koko perheen, myös kansanterveyden näkökulmasta. Mielenterveyden häiriöt ovat kohdejoukossa sangen tavallisia mutta mahdollisesti alitunnistettuja. Näin ollen neuvola tarjoaa merkittävän mahdollisuuden tunnistaa ja hoitaa tavallisimpia mielenterveyden häiriöi tä, jotka muutoin saattaisivat tulla hoidon ja huomion kohteeksi vasta paljon myöhemmin, mahdollisesti jo osittain kroonistuneessa vaiheessa. TAULUKOSSA on kuvattu joitakin seulonnassa hyödyllisiä kysymyksiä. KUVASSA 2 on esitetty esimerkki seulonnan kulusta neuvolavastaanoton aikana. Tärkeintä tunnistamisessa ja hoidon aloituksessa on luottamusta herättävä, avoin, neutraali ja aidosti kiinnostunut suhtautuminen mielenterveyteen. ANTTI-JUSSI ÄMMÄLÄ, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri (psykiatria) Sotilaslääketieteen keskus SIDONNAISUUDET sidonnaisuuksia KIRJALLISUUTTA 1. Bloch M, Rubinow DR, Schmidt PJ, Lotsikas A, Chrousos GP, Cizza G. Cortisol response to ovine corticotropin-releasing hormone in a model of pregnancy and parturition in euthymic women with and without a history of postpartum depression. J Clin Endocrinol Metab 2005;90: Tsigos C, Chrousos GP. Hypothalamicpituitary-adrenal axis, neuroendocrine factors and stress. J Psychosom Res 2002;53: Beck CT. Predictors of postpartum depression: an update. Nurs Res 2001;50: Guedeney A, Guedeney N, Wendland J, Burtchen N. Treatment mother-infant relationship psychotherapy. Best Pract Res Clin Obstet Gynaecol 2014;28: Dennis CL, Dowswell T. Psychosocial and psychological interventions for preventing postpartum depression. Cochrane Database Syst Rev 2013;2:CD Grigoriadis S, VonderPorten EH, Mamisashvili L, ym. The impact of maternal depression during pregnancy on perinatal outcomes: a systematic review and metaanalysis. J Clin Psychiatry 2013;74:e O Connor TG, Monk C, Fitelson EM. Practitioner review: maternal mood in pregnancy and child development implications for child psychology and psychiatry. J Child Psychol Psychiatry 2014;55: Monk C, Spicer J, Champagne FA. Linking prenatal maternal adversity to developmental outcomes in infants: the role of epigenetic pathways. Dev Psychopathol 2012;24: Fontein-Kuipers YJ, Nieuwenhuijze MJ, Ausems M, Budé L, de Vries R. Antenatal interventions to reduce maternal distress: a systematic review and meta-analysis of randomised trials. BJOG 2014;121: Trivedi D. Cochrane Review Summary: psychosocial and psychological interventions for preventing postpartum depression. Prim Health Care Res Dev 2014;15: Daley A, Foster L, Long G, ym. The effectiveness of exercise for the prevention and treatment of antenatal depression: systematic review with meta-analysis. BJOG 2015;122: Depressio [verkkodokumentti]. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseu ran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdis tys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2014 [päivitetty ] Malm H. Psyykenlääkkeiden käyttö ja turvallisuus raskauden ja imetyksen aikana. Suom Lääkäril 2005;60: Huybrechts KF, Palmsten K, Avorn J, ym. Antidepressant use in pregnancy and the risk of cardiac defects. N Engl J Med 2014;370: Jong GW, narson T, Koren G, narson A. Antidepressant use in pregnancy and persistent pulmonary hypertension of the newborn (PPHN): a systematic review. Reprod Toxicol 2012;34: Su KP, Chiu TH, Huang CL, ym. Different cutoff points for different trimesters? The use of Edinburgh Postnatal Depression Scale and Beck Depression Inventory to screen for depression in pregnant Taiwanese women. Gen Hosp Psychiatry 2007;29: Ji S, Long Q, Newport DJ, ym. Validity of depression rating scales during pregnancy and the postpartum period: impact of trimester and parity. J Psychiatr Res 2011;45: Riihimäki K, Vuorilehto M. Raskaudenaikaisen masennuksen tunnistaminen ja hoito. Suom Lääkäril 2014;69: Unettomuus [verkkodokumentti]. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä ri seuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2008 [päivitetty ]. www. kaypahoito.fi. 20. Cardwell MS. Eating disorders during pregnancy. Obstet Gynecol Surv 2013;68: Koubaa S, Hällström T, Lindholm C, Hirschberg AL. Pregnancy and neonatal outcomes in women with eating disorders. Obstet Gynecol 2005;105: James DC. Eating disorders, fertility, and pregnancy: relationships and compli- 575 Neuvolapsykiatriaa
8 PSYKIATRIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA cations. J Perinat Neonatal Nurs 2001;15: Schoemaker C, Verbraak M, Breteler R, van der Staak C. The discriminant validity of the Eating Disorder Inventory 2. Br J Clin Psychol 1997;36: Centers for Disease Control and Prevention (CDC). Alcohol use and binge drinking among women of childbearing age United States, MMWR Morb Mortal Wkly Rep 2012;61: Public policy statement on women, alcohol and other drugs, and pregnancy. American Society of Addiction Medicine (ASAM) publicy-policy-statements/1womenandpre gnancy_7-11.pdf. 26. Alkoholiongelmaisen hoito [verkkodokumentti]. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2011 [päivitetty ] Chamberlain C, O Mara-Eves A, Oliver S, ym. Psychosocial interventions for supporting women to stop smoking in pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2013;10:CD Chudal R, Brown AS, Gissler M, Suominen A, Sourander A. Is maternal smoking during pregnancy associated with bipolar disorder in offspring? J Affect Disord 2015; 171: Tupakkariippuvuus ja tupakasta vie roi tus [verkkodokumentti]. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2012 [päivitetty ] Huumeongelmaisen hoito [verkkodokumentti]. Käypä hoito -suositus. Suoma laisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihde lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2012 [päivitetty ] Patel M, Bailey RK, Jabeen S, Ali S, Barker NC, Osiezagha K. Postpartum depression: a review. J Health Care Poor Underserved 2012;23: Tronick E, Reck C. Infants of depressed mothers. Harv Rev Psychiatry 2009;17: Ämmälä AJ. Lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava tila. Suom Lääkäril 2014;69: Kaksisuuntainen mielialahäiriö [verkkodokumentti]. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2013 [päivitetty ] Bloch M, Schmidt PJ, Danaceau M, Murphy J, Nieman L, Rubinow DR. Effects of gonadal steroids in women with a history of postpartum depression. Am J Psychiatry 2000;157: Suominen K, Valtonen H. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja hoito. Suom Lääkäril 2013;68: Grekin R, O Hara MW. Prevalence and risk factors of postpartum posttraumatic stress disorder: a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2014;34: Antenatal and postnatal mental health: clinical management and service guidance. NICE guideline CG192. NICE Traumaperäinen stressihäiriö [verkkodokumentti]. Käypä hoito -suositus. Suo ma laisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2014 [päivitetty ] Speisman BB, Storch EA, Abramowitz JS. Postpartum obsessive-compulsive disorder. J Obstet Gynecol Neonatal Nurs 2011;40: Summary Psychiatry at the maternal clinic Various mental disorders are encountered at the maternal clinic. Pregnancy predisposes to some mental disorders, most commonly depressive and anxiety disorders. The recognition of substance use disorders during pregnancy is very important, but difficult owing to the associated disgrace. An eating disorder with an onset preceding the pregnancy may cause problems for growth and development of the fetus and should thus be identified early enough. The rare but severe postpartum psychosis may often break out only after discharge from the maternity hospital. Drug therapy during pregnancy requires careful consideration and clear-cut reasoning. 576
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotKOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotRaskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE
Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Haluamme auttaa Sinua löytämään oikean avun itsellesi sekä tulevalle lapsellesi Tästä oppaasta saat: tietoa päihteiden vaikutuksesta sikiöön vaihtoehtoja mistä saada
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotRaskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS
Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotÄitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI
ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen
LisätiedotHaasteita ja mahdollisuuksia
Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotRASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA
RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta
LisätiedotSYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS
SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa
LisätiedotTUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin
Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen
LisätiedotOTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka
OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotPOTILASOPAS. Valproaatti* (Absenor, Deprakine, Orfiril, Orfiril Long, Valproat Sandoz) Ehkäisy ja raskaus: Mitä sinun on tiedettävä
POTILASOPAS Valproaatti* (Absenor, Deprakine, Orfiril, Orfiril Long, Valproat Sandoz) Ehkäisy ja raskaus: Mitä sinun on tiedettävä Tämä opas on tarkoitettu tytöille ja naisille, jotka käyttävät valproaattia
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotLasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,
LisätiedotLapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava tila
Katsaus tieteessä Antti-Jussi Ämmälä vs. apulaisylilääkäri HUS, psykiatrinen konsultaatiopoliklinikka antti-jussi.ammala@fimnet.fi Lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava tila Lapsivuodepsykoosia
LisätiedotOdottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto
Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotTRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotVarhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys
Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen
LisätiedotMasentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotLÄÄKÄRIN TARKISTUSLISTA/VAHVISTUSLOMAKE MÄÄRÄTTÄESSÄ LÄÄKETTÄ NAISPOTILAILLE. (alitretinoiini) Lääkärin materiaalit. Potilaan nimi.
LÄÄKÄRIN TARKISTUSLISTA/VAHVISTUSLOMAKE MÄÄRÄTTÄESSÄ LÄÄKETTÄ NAISPOTILAILLE (alitretinoiini) Lääkärin materiaalit Potilaan nimi alitretinoiini Lääkärin materiaalit Lääkärin tarkistuslista/vahvistuslomake
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotRASKAUDENAIKAISEN. Mikael Ekblad TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE
RASKAUDENAIKAISEN TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE Mikael Ekblad Lääketieteen tohtori Tk-lääkäri, Harjavallan terveyskeskus Tutkija, Lasten ja nuorten klinikka, Tyks Valtakunnalliset Tupakka ja terveys
LisätiedotAi sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin
Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689
LisätiedotKeski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt
Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotMielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi
Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotHoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä
Päihteitä Käyttävän n Odottavan Äidin Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä LT, Osastonylilää ääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo, synnytys- ja naistentaudit - Päihteitä käyttävän n odottavan äidin
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotKeräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki
Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki 20.9.2017 Pakko-oireisen kirjon häiriöt tavallisesti on katsottu dysmorfisen ruumiinkuvahäiriön,
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU
RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä
Lisätiedot