Synnytyksen jälkeinen psykoosi, myös lapsivuode-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Synnytyksen jälkeinen psykoosi, myös lapsivuode-"

Transkriptio

1 Raskaus ja psyyke Kaija Eerola Psykoottisia häiriöitä esiintyy synnytyksen jälkeen enemmän kuin muulloin. Enemmistö niistä on mielialahäiriöitä, eivätkä ne luonteeltaan poikkea olennaisesti muiden ajankohtien psykooseista. Synnytyksen jälkeiset psykoosit ovat usein rajuoireisia häiriöitä, jotka kuitenkin paranevat hyvin. Niiden hoito on vaativaa: sairaalahoito- ja lääkitysratkaisuilla ei saisi vahingoittaa äidin ja lapsen välistä vuorovaikutusta., myös lapsivuode- tai puerperaalipsykoosiksi kutsuttu, on vakava mielenterveyden häiriö, joka ilmenee todellisuudentajun, tietoisuuden, havainnoinnin, ajattelun ja tunne-elämän häiriintymisenä. Siihen sairastuu pari naista tuhannesta ensimmäisinä synnytyksen jälkeisinä viikkoina. Synnytykseen liittyvien psykiatristen häiriöitten tutkimus keskittyi pitkään pelkästään lapsivuodepsykoosiin. Synnytyksen ja mielisairauden välinen yhteys on ollut hyvin varhainen, Hippokrateenkin kuvailema lääketieteellinen havainto. Lapsivuodepsykoosin systemaattinen tutkiminen alkoi 19. vuosisadan puolivälissä. Ranskalainen Marcé kirjoitti ensimmäisen tutkielman, joka keskittyi pelkästään synnytyksen jälkeiseen mielisairauteen (Brockington ym. 1982). Marcén ajoista asti psykiatriassa on kiistelty siitä, onko lapsivuodepsykoosi itsenäinen häiriökokonaisuus vai ei luvun alussa psykiatriaan omaksuttiin Kraepelinin tautiluokitus, joka korosti mielisairauksien jakoa kahteen pääryhmään, skitsofreniaan ja maanis-depressiiviseen mielisairauteen. Lapsivuodepsykoosi vaihtelevine masennus-, mania-, harhaluulo- ja deliriumoireineen ei tuntunut sopivan kumpaankaan pääluokkaan ja unohtui tutkimuskohtee- na, kunnes siitä kraepeliniläisen kahtiajaon heikennyttyä taas muutama vuosikymmen sitten kiinnostuttiin. Määrittely ja luokittelu Psykoottisia häiriöitä esiintyy lapsivuodeaikana enemmän kuin muulloin (Paffenbarger 1964, Kendell ym ja 1987). Psykiatrinen sairaalahoito on synnyttäneillä naisilla yleisempää kuin synnytystä edeltäneenä aikana kahdesta neljään kuukautta (Paffenbarger 1964), Kendellin ym. (1987) mukaan jopa kaksi vuotta synnytyksen jälkeen. Lapsivuodepsykoosin ajallinen määrittely perustuu havaintoon, että psykiatrisen sairaalahoidon tarve keskittyy ensimmäiseen synnytystä seuraavaan kuukauteen (Paffenbarger 1964) ja että häiriöt alkavat kahtena ensimmäisenä viikkona tästä neljän viikon jaksosta (Dean ja Kendell 1981, Brockington ym. 1982, Meltzer ja Kumar 1985, Agrawal ym. 1997). DSM-IV-tautiluokituksen kriteereissä sairastumisaika rajoitetaan neljään ja ICD-10-luokituksessa kuuteen ensimmäiseen synnytyksen jälkeiseen viikkoon. Lapsivuodepsykoosien diagnostinen luokittelu on saanut kirjallisuudessa paljon huomiota, Duodecim 2000; 116:

2 ja mielipiteet siitä ovat pysyneet ristiriitaisina meidän päiviimme asti. Useimmat lapsivuodepsykoosit voidaan diagnosoida perinteisellä kahtiajaolla skitsofreenisiin ja affektiivisiin häiriöihin. Useimmat tutkimukset osoittavat, että sairaalahoitoa vaatineista synnytyksen jälkeisistä psykiatrisista häiriöistä % on luonteeltaan mielialahäiriöitä (Meltzer ja Kumar 1985). Näistä häiriöistä noin 60 % on masennustiloja ja 40 % manioita (Brockington ym. 1981, Katona 1982, Schöpf ym. 1984, Davidson ja Robertson 1985, Kendell ym. 1987). Synnytyksen jälkeisten mielialahäiriöitten kirjosta on synnytyksen jälkeistä herkkyyttä ja masennustiloja kuvattu toisaalla tässä lehdessä (Hertzberg). Herkkyyttä ilmenee 7 10 päivän kuluessa synnytyksestä, ja lapsivuodepsykoosin esiintyvyys ajoittuu sen jälkeiseen aikaan. Synnytyksen jälkeisissä psykoottisissa mielialahäiriöissä korostuvat sekavuus ja skitsofreenistyyppiset oireet, kuten kuuloharhat, ajatushäiriöt ja harhaluulot (Brockington ym. 1981, Katona 1982) sekä väkivaltaan ja tappamiseen liittyvät ajatukset ja käyttäytyminen (Wisner ym. 1994). Synnytyksen jälkeiset masennustilat, jotka voivat ilmaantua myöhäänkin ja olla pitkäkestoisia, asettuvat vakavuudeltaan mielialan herkistymisen ja psykoosin väliin. Myös raskauden aikana esiintyy masennustiloja. On epäselvää, ovatko ne osa samaa jatkumoa kuin eriasteiset synnytyksen jälkeiset mielialahäiriöt ja voidaanko nämä kaikki häiriöt erottaa toisistaan vain vaikeutensa, kestonsa ja ajoittumisensa perusteella. Monet tutkijat kannattavat nykyisin jatkumoajattelua (Riley 1995). Tutkijoiden enemmistö on nykyään sitä mieltä, että useimmat vakavat synnytyksen jälkeiset psykiatriset häiriöt ovat samanlaisia kuin muina ajankohtina esiintyvät. Kansainvälisen tautiluokituksen ICD-10:n mukaan lapsivuodeajan mielenterveys- ja käytöshäiriöt tulisi luokittaa erilliseen ryhmään (F53) vain, mikäli ne eivät täytä minkään muun psyykkisen häiriön ehtoja. Amerikan psykiatriyhdistyksen DSM-IV-tautiluokituksessa lapsivuodepsykoosiksi voidaan nimetä muutoin määrittämätön vakavan masennustilan tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikea masennusjakso, maaninen jakso tai sekamuotoinen jakso, jos häiriöllä on selvä ajallinen yhteys synnytykseen. Syyt ja riskitekijät Tiedot lapsivuodepsykoosin syistä ja riskitekijöistä ovat ristiriitaisia. Ainoat obstetriset tekijät, joiden merkitsevä yhteys lapsivuodepsykoosiin on toistuvasti osoitettu, ovat ensisynnyttäjyys ja keisarileikkaus (Kendell ym. 1981, Kendell 1985, McNeil 1988b, Agrawal ym. 1997). Ensisynnyttäjyyden riski voi liittyä lapsen saamisen psyykkiseen merkitykseen ja sen aiheuttamaan elämänmuutokseen etenkin nuorella iällä. Ensisynnyttäjien ylimäärä sairausaineistoissa voi johtua myös siitä, että sairastuneet naiset välttävät uusia raskauksia. Ensisynnyttäjyyden riskimerkitystä vastaan puhuu kuitenkin selvitys 1800-luvun lopulla rekisteröidyistä puerperaalipsykooseista, joista enemmistö esiintyi uudelleensynnyttäjillä (Anis-ur-Rehman ym. 1990). Estrogeenit vaikuttavat keskushermoston dopaminergiseen impulssinvälitykseen, ja estrogeenipitoisuuden pieneneminen synnytyksen jälkeen voi altistaa psyykkisille häiriöille (Wieck ym. 1991). On jonkin verran näyttöä siitä, että estrogeeniprofylaksian ja -hoidon avulla voitaisiin estää puerperaalipsykoosin uusiutuminen riskiäideillä ja hoitaa vakavaa synnytyksen jälkeistä masennusta (Sichel ym. 1995, Gregoire ym. 1996). Estrogeeniteoria ei kuitenkaan riitä selittämään, miksi psykoosi joillakin potilailla alkaa jo vähän ennen synnytystä (Brockington ym. 1990). Lisäksi on epäselvää, onko estrogeenilla spesifinen vaikutus synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsiviin naisiin vai toimiiko se yleisenä depressiolääkkeenä (Glover 1992). Hormoni- ja välittäjäainemuutokset ovat jatkuvasti mielenkiinnon kohteena, mutta toistaiseksi ei ole saatu vakuuttavaa ja yhdenmukaista näyttöä mistään spesifisestä riskitekijästä puerperaalipsykoosin taustalla. Joskus lapsivuodepsykoosi liittyy ruumiilliseen sairauteen tai häiriöön, kuten raskausmyrkytykseen, verenvuotoon, infektioon, kilpirauhasen vajaatoimintaan, Cushingin oireyhtymään tai kasvaintautiin. Jotkin raskausaikana tai syn K. Eerola

3 nytyksessä käytetyt lääkkeet esimerkiksi verenpaine- ja kipulääkkeet saattavat laukaista psykoosin. On myös arveltu, että suurin osa puhtaista puerperaalipsykooseista johtuisi bromokriptiinin ja yleensä torajyväalkaloidien käytöstä synnytyksen yhteydessä (Iffy ym. 1989). Lapsivuodepsykoosin perinnöllisyyden mahdollisuutta on selvitetty sukututkimuksin. Useimmissa varhaisissa perinnöllisyystutkimuksissa löydettiin noin 30 %:n periytyvyys, mutta näissä tutkimuksissa oli useita puutteita (Ramsay 1994). Useat tutkijat ovat vertailleet lapsivuodepotilaiden ja muiden psykoosipotilaiden ensimmäisen asteen sukulaisten sekä normaaliväestön psykoosiriskiä (Protheroe 1969, Platz ja Kendell 1988, Dean ym. 1989). Ei ole saatu todisteita siitä, että lapsivuodepsykoosi olisi itsenäinen, spesifisesti periytyvä sairaus. Lapsivuodepsykoosiin sairastuvan naisen ensioireita ovat tyypillisesti uupumus, unettomuus, levottomuus, itkuisuus ja tunneelämän epävakaus. Deanin ja Kendellin (1981) tutkimista synnytyksen jälkeen sairaalahoitoon joutuneista naisista 82 % oli kokenut pitkäaikaisia vaikeuksia tai rasittavia elämäntapahtumia. On näyttöä siitä, että merkittävät elämäntapahtumat ovat tärkeitä laukaisevia tekijöitä yksisuuntaiselle synnytyksen jälkeiselle masennukselle mutta eivät häiriöille, jotka luokitellaan lapsivuodepsykooseiksi (Dowlatshahi ja Paykel 1990, Marks ym. 1992, Kumar ym. 1993). Naimattomuus on eri tutkimuksissa toistuvasti osoitettu puerperaalipsykoosin riskitekijäksi (Kendell ym. 1981, Kendell 1985). Parisuhteen puute saattaa kasvattaa riskiä lisäämällä sosiaalisia ongelmia ja vähentämällä mahdollisuutta psyykkisen tuen saantiin. Synnytyksen jälkeisten häiriöitten psykodynaaminen tutkimus on kiinnittänyt huomiota sairastuneitten naisten vaikeuteen käsitellä äitiy- teen liittyviä ristiriitaisia tunteita. Sellaiset puerperaalipsykoosin keskeiset oireet kuin sekavuus, hämmennys, avuttomuus ja häpeä on tulkittu merkiksi identiteettidiffuusiosta, joka kärjistyy vaikeuteen omaksua äidin roolia (Melges 1968). Tällainen rooliristiriita voi johtua siitä, että vastasynnyttänyt nainen, jonka oma äiti on ollut liian kontrolloiva tai torjuva, ei ole pystynyt samaistumaan äitiinsä. Vastasyntyneen avuttomuus toisaalta saa naisen yrittämään neuvottomana samaistumista entistä kiihkeämmin, mutta lopulta identifikaatioristiriita johtaa hänet hylkäämään äidinroolinsa, varsinkin jos hän ei saa ympäristöstään, nimenomaan puolisoltaan, riittävää tukea (Hayman 1962). Aiempi psykiatrinen sairaushistoria on tutkimuksissa selvimmin todennettu lapsivuodepsykoosin riskitekijäksi (Bratfos ja Haug 1966, Meltzer ja Kumar 1985, Kendell ym. 1987). Naisista, joilla ei ole tällaista sairaushistoriaa, lapsivuodepsykoosiin sairastuu noin kaksi promillea. Aiemmin sairastettu psykoosi tai vakava mielialahäiriö suurentaa vaaraa huomattavasti, ja riskin suuruus riippuu aiemman häiriön luonteesta. Varsinkin aiempien kaksisuuntaisen mielialahäiriön jaksojen on todettu aiheuttavan %:n todennäköisyyden sairastua myös synnytyksen jälkeen (Bratfos ja Haug 1966, Reich ja Winokur 1970). Jopa noin 50 %:n uusiutumislukuja synnytyksen jälkeen on kuvattu naisilla, jotka ovat aiemmin sairastaneet psykoosin tai vakavan masennustilan (McNeil 1988a, Marks ym. 1992). Yksisuuntaisissa häiriöissä lapsivuodehäiriöjaksojen vaara ei ole yhtä suuri kuin kaksisuuntaisissa (Kendell ym. 1987). Oireet, kulku ja ennuste Lapsivuodepsykoosiin sairastuvan naisen ensioireita ovat tyypillisesti uupumus, unettomuus, levottomuus, itkuisuus ja tunne-elämän epävakaus. Oirekuva pahenee epäluuloisuudeksi, sekavuudeksi, hajanaisuudeksi ja pakkomielteiseksi huoleksi vauvan hyvinvoinnista. Harhaluulot ja harha-aistimukset ovat melko yleisiä. Harhojen keskiössä on usein juuri vauva. Lapsivuodepsykoosi on siis todennäköisimmin mielialahäiriön jakso ja noudattaa mielialahäiriöiden kul- 1501

4 kua, johon luonteenomaisesti kuuluu toistuvia häiriöjaksoja. Lapsivuodepsykoosipotilaan mielialahäiriö uusiutuu usein vuoden tai parin päästä. Kliinisesti lapsivuodepsykoosin lyhyen ja keskipitkän ajan ennuste on erinomainen, ja suuri enemmistö potilaista paranee täysin. Luvut synnytyksen jälkeisen psykoosin uusiutuvuudesta seuraavien synnytysten jälkeen ovat vaihdelleet 15 %:sta 38 %:iin (Arentsen 1968, Protheroe 1969, Brockington ym. 1982, Schöpf ym. 1984, Davidson ja Robertson 1985, McNeil 1988a). Synnytykseen liittymättömän uuden psykoosin riskiksi aiemmilla lapsivuodepsykoosipotilailla on toisaalta saatu jopa % (Davidson ja Robertson 1985, Müller 1985). Platzin ja Kendellin (1988) aineistossa puerperaalipsykoosipotilailla esiintyi yhdeksän vuoden seuranta-aikana kuitenkin merkitsevästi vähemmän uusia psykooseja ja itsemurhia kuin muilla psykoosipotilailla. Huonoin ennuste on liitetty synnytyksen jälkeisiin skitsofreenisiin psykooseihin, joista puolet on kroonistunut (Davidson ja Robertson 1985). Uudelleensynnyttäjien lapsivuodeaikaisten psykoottisten uusiutumien diagnoosit ovat olleet vaihtelevia (McNeil 1986). Müllerin (1985) katamnestisen tutkimuksen mukaan lapsivuodepsykoosin jälkeiset synnytykseen liittymättömät sairausjaksot olivat huomattavan heterogeenisia siten, että mielialahäiriöitä oli 43 %, skitsoaffektiivisia häiriöitä 38 % ja skitsofreenisia 29 %. Pelkän synnytyksenjälkeisen psykoosijakson kokeneiden potilaiden ennuste on todettu muita paremmaksi ja vuotuinen sairaalahoitoon joutumisen riski sekä synnytyksen jälkeen että muulloin muita pienemmäksi (McNeil 1988a, Dean ym. 1989). Pelkän lapsivuodepsykoosin kokeneen uusiutumisriski on suurin ensimmäisen raskauden jälkeen ja pienenee seuraavissa raskauksissa (Dean ym. 1989). Ennuste on havaittu paremmaksi useilla osa-alueilla, kuten taudinkulussa sekä työkyvyn ja sosiaalisen toimintakyvyn säilymisessä (Dean ym. 1989), ja sen on havaittu säilyvän parempana vuosikymmeniä ja riippumatta diagnoosista, joka sairaalahoitoa vaatineelle puerperaalihäiriölle on annettu (Bell ym. 1994). Lapsivuodepsykoosipotilaiden kuolleisuus oli suuri 1900-luvun puoliväliin asti (Brockington ym. 1982). Potilaat lienevät menehtyneet huonoon ravitsemukseen ja sairaalainfektioihin, jotka olivat vaikeasti hallittavissa ennen antibiootteja ja muita nykyaikaisen lääketieteen hoitokeinoja. Applebyn ym. (1998) tanskalaisaineistossa itsemurhariski niillä äskettäin synnyttäneillä naisilla, jotka joutuivat psykiatriseen sairaalahoitoon, oli 70-kertainen ensimmäisen synnytyksenjälkeisen vuoden aikana. Ruotsissa itsemurha oli vuosina syöpätautien jälkeen toiseksi yleisin kuolinsyy naisilla, jotka olivat kuolleet vuoden kuluessa synnytyksestä (Högberg ym. 1994). Puerperaalipsykoosia sairastava äiti hyökkää vastasyntyneensä kimppuun vain harvoin, mutta on kuvattu lapsen kuolemaankin johtaneita pahoinpitelytapauksia ja niille jopa 4 %:n esiintyvyyslukuja (Davidson ja Robertson 1985). Hoito Kliinisesti lapsivuodepsykoosin lyhyen ja keskipitkän ajan ennuste on erinomainen, ja suuri enemmistö potilaista paranee täysin. on psykiatrinen hätätilanne. Äidin ja lapsen hyvä hoito vaatii usein sairaalassa oloa tai ainakin hyvin tiivistä avohoitoa, jossa tukihenkilön jatkuva läsnäolo tai tavoitettavuus on mahdollista. Lapsivuodepsykoosi on tyypillisesti nopea-alkuinen ja oireiltaan raju, ja usein tarvitaan hoitoa suljetulla osastolla. Äidin ja lapsen varhainen vuorovaikutus on erittäin herkkä. Vauvan erottaminen äidistään vaatii aina hyvin tarkkaa harkintaa. Äidin psyykkisen toipumisen ja lapsen psyykkisen kehityksen kannalta on tärkeää, ettei ero kestä 1502 K. Eerola

5 yhtään kauempaa kuin on välttämätöntä, koska eron jatkuessa äidin tuntuma lapsensa rytmiin ja reaktioihin heikentyy nopeasti. Lapsivuodepsykoosin keskeisiä taustatekijöitähän ovat usein naisen identiteettihämmennys, vaikeudet äitiyden roolin omaksumisessa ja itseluottamuksen puute lapsen hoitamisessa. Tuore äiti saattaa tarvita hyvin käytännönläheistä opastusta vauvan hoidossa sekä äidin ja lapsen vuorovaikutuksessa. Naisen itseluottamusta äitinä ja käytännön hoitotoimissa olisi tuettava. Mikäli äiti on ennen sairastumistaan ehtinyt luoda vauvaan kontaktin ja tunnesuhteen, on psykoosin väistyttyä olemassa jo perusta, jolle suhdetta voi rakentaa. Selväpiirteinen psykoosi alkaa useimmiten vasta sitten, kun äiti on jo kotiutettu lapsivuodeosastolta. Edullisinta olisi, että psykoosin takia sairaalahoitoon joutuva äiti voisi mahdollisuuksiensa ja toiveidensa mukaan hoitaa lastaan samalla osastolla hoitohenkilökunnan tukemana. Henkilökunnan niukkuuden ja hoitotilojen epäsopivuuden takia on usein kuitenkin jouduttu tyytymään siihen, että äitiä hoidetaan yleissairaalan psykiatrisella osastolla tai psykiatrisessa sairaalassa ja lasta yleissairaalan lastenosastolla tai lastenkodissa. Mahdollisuus havainnoida toisten äitien vauvanhoitotoimia voi olla hyödyllistä ja olisi helpommin toteutettavissa, mikäli hoito annettaisiin yleissairaalan lapsivuodeosastolla psykiatrisen yhteistyön tuen turvin. Psykiatrinen päiväosasto voi toimia siltana sairaala- ja kotihoidon välillä. Avohoidossa perheen tulisi saada tiivistä kodinhoitoapua, ja psykiatrinen hoito voidaan toteuttaa myös kotikäynnein. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja tapaa synnyttäneet äidit juuri sinä keskeisenä ajankohtana, jolloin psykoosiin sairastumisen riski on suurimmillaan. Äitiysneuvoloiden ja lapsivuodeosastojen henkilökunnan säännöllinen psykiatrinen työnohjaus- ja yhteistyökontakti edistää henkilöstön valmiuksia tunnistaa alkavat psykoosit varhain ja tekee hoitoonohjauksen luontevaksi. Jo se, että mielenterveysavun tarvetta tiedustellaan yksinkertaisella kysymyksellä raskaana olevilta ja synnyttäneiltä naisilta, voi paljastaa huomattavan ryhmän naisia, joilla on selvä psykiatrinen häiriö (Eerola 1999). On muistettava, että akuutissa vaiheessa riski naisen aggressiivisesta, ylistimuloivasta tai laiminlyövästä käyttäytymisestä vauvaa kohtaan on todellinen, joten hoito edellyttää paitsi opastusta myös valvontaa. Saattaa myös olla, ettei äiti ainakaan alkuvaiheessa halua tai uskalla nähdä lainkaan lastaan. Toisinaan äiti toipuu nopeammin, jos hän saa olla vapaana lapsenhoitovastuusta. Hänhän saattaa olla synnytyksen jälkeen pitkään myös fyysisesti hyvin uupunut. Somaattinen perushoito on tärkeää. Ääritapauksessa lapsen vanhemmat eivät tuettuinakaan pysty ottamaan lasta hoitoonsa, jolloin lapsi joudutaan sijoittamaan muualle ja ehkä adoptoimaan. Isän merkitystä ei pidä unohtaa. Isä pystyy parhaiten turvaamaan äidille ja vauvalle kahdenkeskisyyden rauhan. Joissakin sairaaloissa isä voi hoidon aikana asua ja yöpyä samassa huoneessa äidin ja lapsen kanssa. Isä tai muut sukulaiset ehkä hoitavat lasta kotona, jos äiti ei pysty hoitamaan tätä sairaalassa. Joka tapauksessa isä on tärkeä tukihenkilö äidin jälleen kotiuduttua. Äidin psykoosi on koko perheen kriisi, joka koskettaa yhtä lailla perheen vanhempia lapsia. Perheen tukeminen ja parisuhteen selvittely on usein tarpeen akuutin tilanteen väistyttyä, ja siitä hoito voi yksilöityä perhe-, pari- tai yksilöpsykoterapiaksi. Raskaus ja synnytys saattavat normaalistikin aktivoida naisessa varhaisempien kehitysvaiheitten ratkaisemattomia ristiriitoja, aiheuttaa regressiota kehityksellisesti varhaisiin käyttäytymismalleihin sekä häiritä persoonallisuuden tasapainoa, mikä synnyttää väliaikaisesti persoonallisuuden vakavammankin hajoamisen vaikutelman (Kestenberg 1976). Psykoterapia raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, jolloin pääsy syviin mielensisältöihin on helpompaa kuin muulloin, saattaa siksi olla erityisen hedelmällistä (Raphael-Leff 1990). Lapsivuodepsykoosin akuutissa vaiheessa tarvitaan usein psykoosilääkitystä. Psykoottisessa depressiossa masennuslääkitykseen (ks. Hertzberg, tässä numerossa) liitetään jokin psykoosilääke. Psykoottinen mania hoidetaan joko mielialantasaajalla (litium tai valproaatti) tai sen ja 1503

6 psykoosilääkkeen yhdistelmällä. Jos kyseessä on skitsofreenistyyppinen lapsivuodepsykoosi, käytetään psykoosilääkkeitä. Mikäli äiti haluaa imettää lastaan ja hänen psykoottinen tilansa sallii sen, imetyksen ja lääkehoidon edut pitäisi punnita huolella. Ratkaisu imetyksen lopettamisesta lääkehoidon toteuttamiseksi on merkittävä ja vaikuttaa paitsi lapsen ravitsemukseen, myös erityisesti äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kehittymiseen. Kaikki psyykenlääkkeet erittyvät äidinmaitoon, mutta niiden pitoisuus äidinmaidossa on varsin pieni. Pitkään käytössä olleita psykoosilääkkeitä, kuten klooripromatsiinia, perfenatsiinia ja haloperidolia, on käytetty imetyksen aikana ilman todettuja haittoja, mutta niiden mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista on niu- kasti tietoa (Austin ja Mitchell 1998). Näiden neuroleptien käyttö ei nykytiedon valossa ole ehdoton este imetykselle. Uudempien nk. epätyypillisten psykoosilääkkeiden käyttöön imetyksen aikana tulee tiedon puuttuessa suhtautua vielä erityisen varovasti. Dopamiinisalpauksen vuoksi psykoosilääkkeet lisäävät prolaktiinin ja maidon eritystä. Litiumlääkitystä ei vauvan munuaisten heikon toiminnan vuoksi suositella imetyksen aikana, mutta valproaatin käyttöä ei pidetä esteenä imetykselle (Vähäkangas ja Pelkonen 2000). Sähköhoito ei lääkkeiden tavoin vaaranna imetystä. Sen teho saattaa lapsivuodepsykooseissa olla jopa parempi kuin muissa psykooseissa, mikä tosin voi johtua myös lapsivuodepsykoosien yleisesti hyvästä ennusteesta (Reed ym. 1999). Kirjallisuutta Agrawal P, Bhatia MS, Malik SC. Post partum psychosis: a clinical study. Int J Soc Psychiatry 1997;43: Anis-ur-Rehman, St Clair D, Platz C. Puerperal insanity in the 19th and 20th centuries. Br J Psychiatry 1990;156: Appleby L, Mortensen PB, Faragher EB. Suicide and other causes of mortality after post-partum psychiatric admission. Br J Psychiatry 1998;173: Arentsen K. Postpartum psychoses. Dan Med Bull 1968;15: Austin MP, Mitchell PB. Use of psychotropic medication in breast-feeding women: acute and prophylactic treatment. Austr N Z J Psychiatry 1998;32: Bell AJ, Land NM, Milne S, Hassanyeh F. Long-term outcome of postpartum psychiatric illness requiring admission. J Affect Disord 1994;31: Bratfos O, Haug JO. Puerperal mental disorders in manic depressive females. Acta Psychiatr Scand 1966;42: Brockington IF, Cernik KF, Schofield EM, Downing AR, Francis AF, Keelan C. Puerperal psychosis: phenomena and diagnosis. Arch Gen Psychiatry 1981;38: Brockington IF, Oates M, Rose G. Prepartum psychosis. J Affect Disord 1990;19:31 5. Brockington IF, Winokur G, Dean C. Puerperal psychosis. Kirjassa: Brockington IF, Kumar R, toim. Motherhood and mental illness. Lontoo: Academic Press, 1982, s Davidson J, Robertson E. A follow-up study of postpartum illness, Acta Psychiatr Scand 1985;71: Dean C, Kendell RE. The symptomatology of puerperal illnesses. Br J Psychiatry 1981;139: Dean C, Williams RJ, Brockington IF. Is puerperal psychosis the same as bipolar manic-depressive disorder? A family study. Psychol Med 1989;19: Dowlatshahi D, Paykel ES. Life events and social stress in puerperal psychoses: absence of effect. Psychol Med 1990;20: Eerola K. Mielenterveyden häiriöt ensisynnyttäjillä. Turku: Turun yliopisto, Glover V. Do biochemical factors play a part in postnatal depression? Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 1992;16: Gregoire AJ, Kumar R, Everitt B, Henderson AF, Studd JW. Transdermal oestrogen for treatment of severe postnatal depression. Lancet 1996;347: Hayman A. Some aspects of regression in non-psychotic puerperal breakdown. Br J Med Psychol 1962;35: Högberg U, Innala E, Sandström A. Maternal mortality in Sweden, Obstet Gynecol 1994;84: Iffy L, Lindenthal JJ, McArdle JJ, McNamara RE, Ganesh V. Ergotism: a possible etiology for puerperal psychosis. Obstet Gynecol 1989;73: Katona CLE. Puerperal mental illness: Comparisons with nonpuerperal controls. Br J Psychiatry 1982;141: Kendell RE. Emotional and physical factors in the genesis of puerperal mental disorders. J Psychosom Res 1985;29:3 11. Kendell RE, Chalmers JC, Platz C. Epidemiology of puerperal psychosis. Br J Psychiatry 1987;150: Kendell RE, Rennie D, Clarke JA, Dean C. The social and obstetric correlates of pscyhiatric admission in the puerperium. Psychol Med 1981;11: K. Eerola

7 Kestenberg J. Regression and reintegration in pregnancy. J Am Psychoanal Assoc 1976; 24 Suppl 5: Kumar R, Marks M, Wieck A, Hirst D, Campbell I, Checkley S. Neuroendocrine and psychosocial mechanisms in post-partum psychosis. Prog Neuro-Psychopharmacol & Biol Psychiat 1993;17: Marks MN, Wieck A, Checkley SA, Kumar R. Contribution of psychological and social factors to psychotic and non-psychotic relapse after childbirth in women with previous histories of affective disorder. J Affect Disord 1992;29: McNeil TF. A prospective study of postpartum psychoses in a high-risk group. 1. Clinical characterictics of the current postpartum episodes. Acta Psychiatr Scand 1986;74: McNeil TF. Women with nonorganic psychosis: psychiatric and demographic characteristics of cases with versus without postpartum psychotic episodes. Acta Psychiatr Scand 1988(a);78: McNeil TF. A prospective study of postpartum psychoses in a high-risk group. 6. Relationship to birth complications and neonatal abnormality. Acta Psychiatr Scand 1988(b);78: Melges FT. Postpartum psychiatric syndromes. Psychosom Med 1968;30: Meltzer ES, Kumar R. Puerperal mental illness, clinical features and classification: a study of 142 mother-and-baby admissions. Br J Psychiatry 1985:147: Müller C. On the nosology of postpartum psychoses. Psychopathology 1985;18: Paffenbarger RS Jr. Epidemiological aspects of postpartum mental illness. Br J Prev Soc Med 1964;18: Platz C, Kendell RE. A matched-control follow-up and family study of puerperal psychoses. Br J Psychiatry 1988;153:90 4. Protheroe C. Puerperal psychoses: a long term study Br J Psychiatry 1969;115:9 30. Ramsay R. The genetics of puerperal psychosis. Psychiatr genetics 1994;4:5 12. Raphael-Leff J. Psychotherapy and pregnancy. J Reprod Infant Psychology 1990;8: Reed P, Sermin N, Appleby L, Faragher B. A comparison of clinical response to electroconvulsive therapy in puerperal and non-puerperal psychoses. J Affect Disord 1999;54(3): Reich T, Winokur G. Postpartum psychoses in patients with manic depressive disease. J Nerv Ment Dis 1970;151:60 8. Riley D. What causes postnatal depression? Kirjassa: Riley D. Perinatal mental health. Oxford: Radcliffe Medical Press, 1995, s Schöpf J, Bryois C, Jonquie re M, Le PK. On the nosology of severe psychiatric postpartum disorders: results of a catamnestic investigation. Eur Arch Psychiatry Neurol Sci 1984;234: Sichel DA, Cohen LS, Robertson LM, Ruttenberg A, Rosenbaum JF. Prophylactic estrogen in recurrent postpartum affective disorder. Biol Psychiatry 1995;38: Stewart DE, Klompenhouwer JL, Kendell RE, van Hulst AM. Prophylactic lithium in puerperal psychosis. The experience of three centres. Br J Psychiatry 1991;158: Vähäkangas K, Pelkonen O. Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana.»skylla ja Kharybdis». Lääkelaitos, Helsinki, 2000 Wieck A, Kumar R, Hirst AD, Marks MN, Campbell IC, Checkley SA. Increased sensitivity of dopamine receptors and recurrence of affective psychosis after childbirth. BMJ 1991;303: Wisner KL, Peindl K, Hanusa BH. Symptomatology of affective and psychotic illnesses related to childbearing. J Affect Disord 1994;30: KAIJA EEROLA, LT, erikoislääkäri Norjankatu TURKU Mitä opin 1. Synnytyksen jälkeiset psykoosit diagnosoidaan ICD-10-tautiluokituksen mukaan yleensä a) ryhmään»lapsivuodeajan vaikeat mielenterveys- ja käytöshäiriöt» b) oirekuvansa perusteella samoihin ryhmiin kuin muutkin psykoosit c) maanisiksi psykooseiksi 2. Synnytyksen jälkeisen psykoosin tunnetuin riskitekijä on a) lapsen kuolema perinataalikaudella b) estrogeenierityksen poikkeuksellinen vähäisyys c) aiemmat psykiatriset häiriöt 3. Äidinmaitoa saavalle vauvalle potentiaalisesti haitallisin seuraavista äidin käyttämistä lääkkeistä on a) tavanomainen neurolepti b) litium c) valproaatti Oikeat vastaukset sivulla

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava tila

Lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava tila Katsaus tieteessä Antti-Jussi Ämmälä vs. apulaisylilääkäri HUS, psykiatrinen konsultaatiopoliklinikka antti-jussi.ammala@fimnet.fi Lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava tila Lapsivuodepsykoosia

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

Raskaus, synnytys ja niitä seuraavat kuukaudet

Raskaus, synnytys ja niitä seuraavat kuukaudet Raskaus ja psyyke Tove Hertzberg Synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu noin 10 % äideistä. Vaikeusaste vaihtelee lievistä oireista psykoottiseen masennustilaan. Myös taudinkuva vaihtelee: ahdistusoireita,

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku Erkki Isometsä Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä eli bipolaarihäiriöllä tarkoitetaan mielenterveyden häiriötä, jota luonnehtii

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ

VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ Tämä vihkonen on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille ja heidän läheisilleen antamaan tietoa synnytyksen jälkeisistä mielialan vaihteluista (herkistymisestä, masennuksesta

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ

VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ Tietoa mielialamuutoksista synnytyksen jälkeen Ihmisen elämä on kuin puun oksa, jokaisessa oksassa on osa iloa, osa surua. Kaikki ne kuitenkin johtavat kasvuun ja elämän

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille

Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille Hullu on hullu vaikka voissa paistais? Opas parempaan mielenterveyskieleen työkalu toimittajille 1 Työryhmä: Inkeri Aalto, viestintäjohtaja, Mielenterveyden Keskusliitto ry Cajsa Björkman, tiedottaja,

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015

Tuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito

Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito Katsaus tieteessä Miika Nietola LL, Turku mtniet@utu.fi Jyrki Korkeila professori Turun yliopisto, psykiatrian klinikka Psykoottisen masennuksen diagnostiikka ja hoito Psykoottinen masennus on vakava häiriö,

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Äidin synnytyksen jälkeiset psyykkiset muutokset

Äidin synnytyksen jälkeiset psyykkiset muutokset Äidin synnytyksen jälkeiset psyykkiset muutokset Kuvaileva kirjallisuuskatsaus Emmi Määttä, Tiina Parikka Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kuvailulehti

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumakirurgia ja raskaus LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumat ja raskaus raskaus ja synnytys tärkeimmät syyt gynekologiseen laskeumaan pudendalishermovaurio, lihaksen vai faskian kompressio, venyttyminen

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VSSHP Psykologien alueellinen koulutuspäivä 2.10.2015 Psykologi Päivi Saranpää Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmässä

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

PERHEPESÄ Jorvin sairaala

PERHEPESÄ Jorvin sairaala PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä

Lisätiedot