Synnytyksen jälkeinen psykoosi, myös lapsivuode-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Synnytyksen jälkeinen psykoosi, myös lapsivuode-"

Transkriptio

1 Raskaus ja psyyke Kaija Eerola Psykoottisia häiriöitä esiintyy synnytyksen jälkeen enemmän kuin muulloin. Enemmistö niistä on mielialahäiriöitä, eivätkä ne luonteeltaan poikkea olennaisesti muiden ajankohtien psykooseista. Synnytyksen jälkeiset psykoosit ovat usein rajuoireisia häiriöitä, jotka kuitenkin paranevat hyvin. Niiden hoito on vaativaa: sairaalahoito- ja lääkitysratkaisuilla ei saisi vahingoittaa äidin ja lapsen välistä vuorovaikutusta., myös lapsivuode- tai puerperaalipsykoosiksi kutsuttu, on vakava mielenterveyden häiriö, joka ilmenee todellisuudentajun, tietoisuuden, havainnoinnin, ajattelun ja tunne-elämän häiriintymisenä. Siihen sairastuu pari naista tuhannesta ensimmäisinä synnytyksen jälkeisinä viikkoina. Synnytykseen liittyvien psykiatristen häiriöitten tutkimus keskittyi pitkään pelkästään lapsivuodepsykoosiin. Synnytyksen ja mielisairauden välinen yhteys on ollut hyvin varhainen, Hippokrateenkin kuvailema lääketieteellinen havainto. Lapsivuodepsykoosin systemaattinen tutkiminen alkoi 19. vuosisadan puolivälissä. Ranskalainen Marcé kirjoitti ensimmäisen tutkielman, joka keskittyi pelkästään synnytyksen jälkeiseen mielisairauteen (Brockington ym. 1982). Marcén ajoista asti psykiatriassa on kiistelty siitä, onko lapsivuodepsykoosi itsenäinen häiriökokonaisuus vai ei luvun alussa psykiatriaan omaksuttiin Kraepelinin tautiluokitus, joka korosti mielisairauksien jakoa kahteen pääryhmään, skitsofreniaan ja maanis-depressiiviseen mielisairauteen. Lapsivuodepsykoosi vaihtelevine masennus-, mania-, harhaluulo- ja deliriumoireineen ei tuntunut sopivan kumpaankaan pääluokkaan ja unohtui tutkimuskohtee- na, kunnes siitä kraepeliniläisen kahtiajaon heikennyttyä taas muutama vuosikymmen sitten kiinnostuttiin. Määrittely ja luokittelu Psykoottisia häiriöitä esiintyy lapsivuodeaikana enemmän kuin muulloin (Paffenbarger 1964, Kendell ym ja 1987). Psykiatrinen sairaalahoito on synnyttäneillä naisilla yleisempää kuin synnytystä edeltäneenä aikana kahdesta neljään kuukautta (Paffenbarger 1964), Kendellin ym. (1987) mukaan jopa kaksi vuotta synnytyksen jälkeen. Lapsivuodepsykoosin ajallinen määrittely perustuu havaintoon, että psykiatrisen sairaalahoidon tarve keskittyy ensimmäiseen synnytystä seuraavaan kuukauteen (Paffenbarger 1964) ja että häiriöt alkavat kahtena ensimmäisenä viikkona tästä neljän viikon jaksosta (Dean ja Kendell 1981, Brockington ym. 1982, Meltzer ja Kumar 1985, Agrawal ym. 1997). DSM-IV-tautiluokituksen kriteereissä sairastumisaika rajoitetaan neljään ja ICD-10-luokituksessa kuuteen ensimmäiseen synnytyksen jälkeiseen viikkoon. Lapsivuodepsykoosien diagnostinen luokittelu on saanut kirjallisuudessa paljon huomiota, Duodecim 2000; 116:

2 ja mielipiteet siitä ovat pysyneet ristiriitaisina meidän päiviimme asti. Useimmat lapsivuodepsykoosit voidaan diagnosoida perinteisellä kahtiajaolla skitsofreenisiin ja affektiivisiin häiriöihin. Useimmat tutkimukset osoittavat, että sairaalahoitoa vaatineista synnytyksen jälkeisistä psykiatrisista häiriöistä % on luonteeltaan mielialahäiriöitä (Meltzer ja Kumar 1985). Näistä häiriöistä noin 60 % on masennustiloja ja 40 % manioita (Brockington ym. 1981, Katona 1982, Schöpf ym. 1984, Davidson ja Robertson 1985, Kendell ym. 1987). Synnytyksen jälkeisten mielialahäiriöitten kirjosta on synnytyksen jälkeistä herkkyyttä ja masennustiloja kuvattu toisaalla tässä lehdessä (Hertzberg). Herkkyyttä ilmenee 7 10 päivän kuluessa synnytyksestä, ja lapsivuodepsykoosin esiintyvyys ajoittuu sen jälkeiseen aikaan. Synnytyksen jälkeisissä psykoottisissa mielialahäiriöissä korostuvat sekavuus ja skitsofreenistyyppiset oireet, kuten kuuloharhat, ajatushäiriöt ja harhaluulot (Brockington ym. 1981, Katona 1982) sekä väkivaltaan ja tappamiseen liittyvät ajatukset ja käyttäytyminen (Wisner ym. 1994). Synnytyksen jälkeiset masennustilat, jotka voivat ilmaantua myöhäänkin ja olla pitkäkestoisia, asettuvat vakavuudeltaan mielialan herkistymisen ja psykoosin väliin. Myös raskauden aikana esiintyy masennustiloja. On epäselvää, ovatko ne osa samaa jatkumoa kuin eriasteiset synnytyksen jälkeiset mielialahäiriöt ja voidaanko nämä kaikki häiriöt erottaa toisistaan vain vaikeutensa, kestonsa ja ajoittumisensa perusteella. Monet tutkijat kannattavat nykyisin jatkumoajattelua (Riley 1995). Tutkijoiden enemmistö on nykyään sitä mieltä, että useimmat vakavat synnytyksen jälkeiset psykiatriset häiriöt ovat samanlaisia kuin muina ajankohtina esiintyvät. Kansainvälisen tautiluokituksen ICD-10:n mukaan lapsivuodeajan mielenterveys- ja käytöshäiriöt tulisi luokittaa erilliseen ryhmään (F53) vain, mikäli ne eivät täytä minkään muun psyykkisen häiriön ehtoja. Amerikan psykiatriyhdistyksen DSM-IV-tautiluokituksessa lapsivuodepsykoosiksi voidaan nimetä muutoin määrittämätön vakavan masennustilan tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön vaikea masennusjakso, maaninen jakso tai sekamuotoinen jakso, jos häiriöllä on selvä ajallinen yhteys synnytykseen. Syyt ja riskitekijät Tiedot lapsivuodepsykoosin syistä ja riskitekijöistä ovat ristiriitaisia. Ainoat obstetriset tekijät, joiden merkitsevä yhteys lapsivuodepsykoosiin on toistuvasti osoitettu, ovat ensisynnyttäjyys ja keisarileikkaus (Kendell ym. 1981, Kendell 1985, McNeil 1988b, Agrawal ym. 1997). Ensisynnyttäjyyden riski voi liittyä lapsen saamisen psyykkiseen merkitykseen ja sen aiheuttamaan elämänmuutokseen etenkin nuorella iällä. Ensisynnyttäjien ylimäärä sairausaineistoissa voi johtua myös siitä, että sairastuneet naiset välttävät uusia raskauksia. Ensisynnyttäjyyden riskimerkitystä vastaan puhuu kuitenkin selvitys 1800-luvun lopulla rekisteröidyistä puerperaalipsykooseista, joista enemmistö esiintyi uudelleensynnyttäjillä (Anis-ur-Rehman ym. 1990). Estrogeenit vaikuttavat keskushermoston dopaminergiseen impulssinvälitykseen, ja estrogeenipitoisuuden pieneneminen synnytyksen jälkeen voi altistaa psyykkisille häiriöille (Wieck ym. 1991). On jonkin verran näyttöä siitä, että estrogeeniprofylaksian ja -hoidon avulla voitaisiin estää puerperaalipsykoosin uusiutuminen riskiäideillä ja hoitaa vakavaa synnytyksen jälkeistä masennusta (Sichel ym. 1995, Gregoire ym. 1996). Estrogeeniteoria ei kuitenkaan riitä selittämään, miksi psykoosi joillakin potilailla alkaa jo vähän ennen synnytystä (Brockington ym. 1990). Lisäksi on epäselvää, onko estrogeenilla spesifinen vaikutus synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsiviin naisiin vai toimiiko se yleisenä depressiolääkkeenä (Glover 1992). Hormoni- ja välittäjäainemuutokset ovat jatkuvasti mielenkiinnon kohteena, mutta toistaiseksi ei ole saatu vakuuttavaa ja yhdenmukaista näyttöä mistään spesifisestä riskitekijästä puerperaalipsykoosin taustalla. Joskus lapsivuodepsykoosi liittyy ruumiilliseen sairauteen tai häiriöön, kuten raskausmyrkytykseen, verenvuotoon, infektioon, kilpirauhasen vajaatoimintaan, Cushingin oireyhtymään tai kasvaintautiin. Jotkin raskausaikana tai syn K. Eerola

3 nytyksessä käytetyt lääkkeet esimerkiksi verenpaine- ja kipulääkkeet saattavat laukaista psykoosin. On myös arveltu, että suurin osa puhtaista puerperaalipsykooseista johtuisi bromokriptiinin ja yleensä torajyväalkaloidien käytöstä synnytyksen yhteydessä (Iffy ym. 1989). Lapsivuodepsykoosin perinnöllisyyden mahdollisuutta on selvitetty sukututkimuksin. Useimmissa varhaisissa perinnöllisyystutkimuksissa löydettiin noin 30 %:n periytyvyys, mutta näissä tutkimuksissa oli useita puutteita (Ramsay 1994). Useat tutkijat ovat vertailleet lapsivuodepotilaiden ja muiden psykoosipotilaiden ensimmäisen asteen sukulaisten sekä normaaliväestön psykoosiriskiä (Protheroe 1969, Platz ja Kendell 1988, Dean ym. 1989). Ei ole saatu todisteita siitä, että lapsivuodepsykoosi olisi itsenäinen, spesifisesti periytyvä sairaus. Lapsivuodepsykoosiin sairastuvan naisen ensioireita ovat tyypillisesti uupumus, unettomuus, levottomuus, itkuisuus ja tunneelämän epävakaus. Deanin ja Kendellin (1981) tutkimista synnytyksen jälkeen sairaalahoitoon joutuneista naisista 82 % oli kokenut pitkäaikaisia vaikeuksia tai rasittavia elämäntapahtumia. On näyttöä siitä, että merkittävät elämäntapahtumat ovat tärkeitä laukaisevia tekijöitä yksisuuntaiselle synnytyksen jälkeiselle masennukselle mutta eivät häiriöille, jotka luokitellaan lapsivuodepsykooseiksi (Dowlatshahi ja Paykel 1990, Marks ym. 1992, Kumar ym. 1993). Naimattomuus on eri tutkimuksissa toistuvasti osoitettu puerperaalipsykoosin riskitekijäksi (Kendell ym. 1981, Kendell 1985). Parisuhteen puute saattaa kasvattaa riskiä lisäämällä sosiaalisia ongelmia ja vähentämällä mahdollisuutta psyykkisen tuen saantiin. Synnytyksen jälkeisten häiriöitten psykodynaaminen tutkimus on kiinnittänyt huomiota sairastuneitten naisten vaikeuteen käsitellä äitiy- teen liittyviä ristiriitaisia tunteita. Sellaiset puerperaalipsykoosin keskeiset oireet kuin sekavuus, hämmennys, avuttomuus ja häpeä on tulkittu merkiksi identiteettidiffuusiosta, joka kärjistyy vaikeuteen omaksua äidin roolia (Melges 1968). Tällainen rooliristiriita voi johtua siitä, että vastasynnyttänyt nainen, jonka oma äiti on ollut liian kontrolloiva tai torjuva, ei ole pystynyt samaistumaan äitiinsä. Vastasyntyneen avuttomuus toisaalta saa naisen yrittämään neuvottomana samaistumista entistä kiihkeämmin, mutta lopulta identifikaatioristiriita johtaa hänet hylkäämään äidinroolinsa, varsinkin jos hän ei saa ympäristöstään, nimenomaan puolisoltaan, riittävää tukea (Hayman 1962). Aiempi psykiatrinen sairaushistoria on tutkimuksissa selvimmin todennettu lapsivuodepsykoosin riskitekijäksi (Bratfos ja Haug 1966, Meltzer ja Kumar 1985, Kendell ym. 1987). Naisista, joilla ei ole tällaista sairaushistoriaa, lapsivuodepsykoosiin sairastuu noin kaksi promillea. Aiemmin sairastettu psykoosi tai vakava mielialahäiriö suurentaa vaaraa huomattavasti, ja riskin suuruus riippuu aiemman häiriön luonteesta. Varsinkin aiempien kaksisuuntaisen mielialahäiriön jaksojen on todettu aiheuttavan %:n todennäköisyyden sairastua myös synnytyksen jälkeen (Bratfos ja Haug 1966, Reich ja Winokur 1970). Jopa noin 50 %:n uusiutumislukuja synnytyksen jälkeen on kuvattu naisilla, jotka ovat aiemmin sairastaneet psykoosin tai vakavan masennustilan (McNeil 1988a, Marks ym. 1992). Yksisuuntaisissa häiriöissä lapsivuodehäiriöjaksojen vaara ei ole yhtä suuri kuin kaksisuuntaisissa (Kendell ym. 1987). Oireet, kulku ja ennuste Lapsivuodepsykoosiin sairastuvan naisen ensioireita ovat tyypillisesti uupumus, unettomuus, levottomuus, itkuisuus ja tunne-elämän epävakaus. Oirekuva pahenee epäluuloisuudeksi, sekavuudeksi, hajanaisuudeksi ja pakkomielteiseksi huoleksi vauvan hyvinvoinnista. Harhaluulot ja harha-aistimukset ovat melko yleisiä. Harhojen keskiössä on usein juuri vauva. Lapsivuodepsykoosi on siis todennäköisimmin mielialahäiriön jakso ja noudattaa mielialahäiriöiden kul- 1501

4 kua, johon luonteenomaisesti kuuluu toistuvia häiriöjaksoja. Lapsivuodepsykoosipotilaan mielialahäiriö uusiutuu usein vuoden tai parin päästä. Kliinisesti lapsivuodepsykoosin lyhyen ja keskipitkän ajan ennuste on erinomainen, ja suuri enemmistö potilaista paranee täysin. Luvut synnytyksen jälkeisen psykoosin uusiutuvuudesta seuraavien synnytysten jälkeen ovat vaihdelleet 15 %:sta 38 %:iin (Arentsen 1968, Protheroe 1969, Brockington ym. 1982, Schöpf ym. 1984, Davidson ja Robertson 1985, McNeil 1988a). Synnytykseen liittymättömän uuden psykoosin riskiksi aiemmilla lapsivuodepsykoosipotilailla on toisaalta saatu jopa % (Davidson ja Robertson 1985, Müller 1985). Platzin ja Kendellin (1988) aineistossa puerperaalipsykoosipotilailla esiintyi yhdeksän vuoden seuranta-aikana kuitenkin merkitsevästi vähemmän uusia psykooseja ja itsemurhia kuin muilla psykoosipotilailla. Huonoin ennuste on liitetty synnytyksen jälkeisiin skitsofreenisiin psykooseihin, joista puolet on kroonistunut (Davidson ja Robertson 1985). Uudelleensynnyttäjien lapsivuodeaikaisten psykoottisten uusiutumien diagnoosit ovat olleet vaihtelevia (McNeil 1986). Müllerin (1985) katamnestisen tutkimuksen mukaan lapsivuodepsykoosin jälkeiset synnytykseen liittymättömät sairausjaksot olivat huomattavan heterogeenisia siten, että mielialahäiriöitä oli 43 %, skitsoaffektiivisia häiriöitä 38 % ja skitsofreenisia 29 %. Pelkän synnytyksenjälkeisen psykoosijakson kokeneiden potilaiden ennuste on todettu muita paremmaksi ja vuotuinen sairaalahoitoon joutumisen riski sekä synnytyksen jälkeen että muulloin muita pienemmäksi (McNeil 1988a, Dean ym. 1989). Pelkän lapsivuodepsykoosin kokeneen uusiutumisriski on suurin ensimmäisen raskauden jälkeen ja pienenee seuraavissa raskauksissa (Dean ym. 1989). Ennuste on havaittu paremmaksi useilla osa-alueilla, kuten taudinkulussa sekä työkyvyn ja sosiaalisen toimintakyvyn säilymisessä (Dean ym. 1989), ja sen on havaittu säilyvän parempana vuosikymmeniä ja riippumatta diagnoosista, joka sairaalahoitoa vaatineelle puerperaalihäiriölle on annettu (Bell ym. 1994). Lapsivuodepsykoosipotilaiden kuolleisuus oli suuri 1900-luvun puoliväliin asti (Brockington ym. 1982). Potilaat lienevät menehtyneet huonoon ravitsemukseen ja sairaalainfektioihin, jotka olivat vaikeasti hallittavissa ennen antibiootteja ja muita nykyaikaisen lääketieteen hoitokeinoja. Applebyn ym. (1998) tanskalaisaineistossa itsemurhariski niillä äskettäin synnyttäneillä naisilla, jotka joutuivat psykiatriseen sairaalahoitoon, oli 70-kertainen ensimmäisen synnytyksenjälkeisen vuoden aikana. Ruotsissa itsemurha oli vuosina syöpätautien jälkeen toiseksi yleisin kuolinsyy naisilla, jotka olivat kuolleet vuoden kuluessa synnytyksestä (Högberg ym. 1994). Puerperaalipsykoosia sairastava äiti hyökkää vastasyntyneensä kimppuun vain harvoin, mutta on kuvattu lapsen kuolemaankin johtaneita pahoinpitelytapauksia ja niille jopa 4 %:n esiintyvyyslukuja (Davidson ja Robertson 1985). Hoito Kliinisesti lapsivuodepsykoosin lyhyen ja keskipitkän ajan ennuste on erinomainen, ja suuri enemmistö potilaista paranee täysin. on psykiatrinen hätätilanne. Äidin ja lapsen hyvä hoito vaatii usein sairaalassa oloa tai ainakin hyvin tiivistä avohoitoa, jossa tukihenkilön jatkuva läsnäolo tai tavoitettavuus on mahdollista. Lapsivuodepsykoosi on tyypillisesti nopea-alkuinen ja oireiltaan raju, ja usein tarvitaan hoitoa suljetulla osastolla. Äidin ja lapsen varhainen vuorovaikutus on erittäin herkkä. Vauvan erottaminen äidistään vaatii aina hyvin tarkkaa harkintaa. Äidin psyykkisen toipumisen ja lapsen psyykkisen kehityksen kannalta on tärkeää, ettei ero kestä 1502 K. Eerola

5 yhtään kauempaa kuin on välttämätöntä, koska eron jatkuessa äidin tuntuma lapsensa rytmiin ja reaktioihin heikentyy nopeasti. Lapsivuodepsykoosin keskeisiä taustatekijöitähän ovat usein naisen identiteettihämmennys, vaikeudet äitiyden roolin omaksumisessa ja itseluottamuksen puute lapsen hoitamisessa. Tuore äiti saattaa tarvita hyvin käytännönläheistä opastusta vauvan hoidossa sekä äidin ja lapsen vuorovaikutuksessa. Naisen itseluottamusta äitinä ja käytännön hoitotoimissa olisi tuettava. Mikäli äiti on ennen sairastumistaan ehtinyt luoda vauvaan kontaktin ja tunnesuhteen, on psykoosin väistyttyä olemassa jo perusta, jolle suhdetta voi rakentaa. Selväpiirteinen psykoosi alkaa useimmiten vasta sitten, kun äiti on jo kotiutettu lapsivuodeosastolta. Edullisinta olisi, että psykoosin takia sairaalahoitoon joutuva äiti voisi mahdollisuuksiensa ja toiveidensa mukaan hoitaa lastaan samalla osastolla hoitohenkilökunnan tukemana. Henkilökunnan niukkuuden ja hoitotilojen epäsopivuuden takia on usein kuitenkin jouduttu tyytymään siihen, että äitiä hoidetaan yleissairaalan psykiatrisella osastolla tai psykiatrisessa sairaalassa ja lasta yleissairaalan lastenosastolla tai lastenkodissa. Mahdollisuus havainnoida toisten äitien vauvanhoitotoimia voi olla hyödyllistä ja olisi helpommin toteutettavissa, mikäli hoito annettaisiin yleissairaalan lapsivuodeosastolla psykiatrisen yhteistyön tuen turvin. Psykiatrinen päiväosasto voi toimia siltana sairaala- ja kotihoidon välillä. Avohoidossa perheen tulisi saada tiivistä kodinhoitoapua, ja psykiatrinen hoito voidaan toteuttaa myös kotikäynnein. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja tapaa synnyttäneet äidit juuri sinä keskeisenä ajankohtana, jolloin psykoosiin sairastumisen riski on suurimmillaan. Äitiysneuvoloiden ja lapsivuodeosastojen henkilökunnan säännöllinen psykiatrinen työnohjaus- ja yhteistyökontakti edistää henkilöstön valmiuksia tunnistaa alkavat psykoosit varhain ja tekee hoitoonohjauksen luontevaksi. Jo se, että mielenterveysavun tarvetta tiedustellaan yksinkertaisella kysymyksellä raskaana olevilta ja synnyttäneiltä naisilta, voi paljastaa huomattavan ryhmän naisia, joilla on selvä psykiatrinen häiriö (Eerola 1999). On muistettava, että akuutissa vaiheessa riski naisen aggressiivisesta, ylistimuloivasta tai laiminlyövästä käyttäytymisestä vauvaa kohtaan on todellinen, joten hoito edellyttää paitsi opastusta myös valvontaa. Saattaa myös olla, ettei äiti ainakaan alkuvaiheessa halua tai uskalla nähdä lainkaan lastaan. Toisinaan äiti toipuu nopeammin, jos hän saa olla vapaana lapsenhoitovastuusta. Hänhän saattaa olla synnytyksen jälkeen pitkään myös fyysisesti hyvin uupunut. Somaattinen perushoito on tärkeää. Ääritapauksessa lapsen vanhemmat eivät tuettuinakaan pysty ottamaan lasta hoitoonsa, jolloin lapsi joudutaan sijoittamaan muualle ja ehkä adoptoimaan. Isän merkitystä ei pidä unohtaa. Isä pystyy parhaiten turvaamaan äidille ja vauvalle kahdenkeskisyyden rauhan. Joissakin sairaaloissa isä voi hoidon aikana asua ja yöpyä samassa huoneessa äidin ja lapsen kanssa. Isä tai muut sukulaiset ehkä hoitavat lasta kotona, jos äiti ei pysty hoitamaan tätä sairaalassa. Joka tapauksessa isä on tärkeä tukihenkilö äidin jälleen kotiuduttua. Äidin psykoosi on koko perheen kriisi, joka koskettaa yhtä lailla perheen vanhempia lapsia. Perheen tukeminen ja parisuhteen selvittely on usein tarpeen akuutin tilanteen väistyttyä, ja siitä hoito voi yksilöityä perhe-, pari- tai yksilöpsykoterapiaksi. Raskaus ja synnytys saattavat normaalistikin aktivoida naisessa varhaisempien kehitysvaiheitten ratkaisemattomia ristiriitoja, aiheuttaa regressiota kehityksellisesti varhaisiin käyttäytymismalleihin sekä häiritä persoonallisuuden tasapainoa, mikä synnyttää väliaikaisesti persoonallisuuden vakavammankin hajoamisen vaikutelman (Kestenberg 1976). Psykoterapia raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, jolloin pääsy syviin mielensisältöihin on helpompaa kuin muulloin, saattaa siksi olla erityisen hedelmällistä (Raphael-Leff 1990). Lapsivuodepsykoosin akuutissa vaiheessa tarvitaan usein psykoosilääkitystä. Psykoottisessa depressiossa masennuslääkitykseen (ks. Hertzberg, tässä numerossa) liitetään jokin psykoosilääke. Psykoottinen mania hoidetaan joko mielialantasaajalla (litium tai valproaatti) tai sen ja 1503

6 psykoosilääkkeen yhdistelmällä. Jos kyseessä on skitsofreenistyyppinen lapsivuodepsykoosi, käytetään psykoosilääkkeitä. Mikäli äiti haluaa imettää lastaan ja hänen psykoottinen tilansa sallii sen, imetyksen ja lääkehoidon edut pitäisi punnita huolella. Ratkaisu imetyksen lopettamisesta lääkehoidon toteuttamiseksi on merkittävä ja vaikuttaa paitsi lapsen ravitsemukseen, myös erityisesti äidin ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kehittymiseen. Kaikki psyykenlääkkeet erittyvät äidinmaitoon, mutta niiden pitoisuus äidinmaidossa on varsin pieni. Pitkään käytössä olleita psykoosilääkkeitä, kuten klooripromatsiinia, perfenatsiinia ja haloperidolia, on käytetty imetyksen aikana ilman todettuja haittoja, mutta niiden mahdollisista pitkäaikaisvaikutuksista on niu- kasti tietoa (Austin ja Mitchell 1998). Näiden neuroleptien käyttö ei nykytiedon valossa ole ehdoton este imetykselle. Uudempien nk. epätyypillisten psykoosilääkkeiden käyttöön imetyksen aikana tulee tiedon puuttuessa suhtautua vielä erityisen varovasti. Dopamiinisalpauksen vuoksi psykoosilääkkeet lisäävät prolaktiinin ja maidon eritystä. Litiumlääkitystä ei vauvan munuaisten heikon toiminnan vuoksi suositella imetyksen aikana, mutta valproaatin käyttöä ei pidetä esteenä imetykselle (Vähäkangas ja Pelkonen 2000). Sähköhoito ei lääkkeiden tavoin vaaranna imetystä. Sen teho saattaa lapsivuodepsykooseissa olla jopa parempi kuin muissa psykooseissa, mikä tosin voi johtua myös lapsivuodepsykoosien yleisesti hyvästä ennusteesta (Reed ym. 1999). Kirjallisuutta Agrawal P, Bhatia MS, Malik SC. Post partum psychosis: a clinical study. Int J Soc Psychiatry 1997;43: Anis-ur-Rehman, St Clair D, Platz C. Puerperal insanity in the 19th and 20th centuries. Br J Psychiatry 1990;156: Appleby L, Mortensen PB, Faragher EB. Suicide and other causes of mortality after post-partum psychiatric admission. Br J Psychiatry 1998;173: Arentsen K. Postpartum psychoses. Dan Med Bull 1968;15: Austin MP, Mitchell PB. Use of psychotropic medication in breast-feeding women: acute and prophylactic treatment. Austr N Z J Psychiatry 1998;32: Bell AJ, Land NM, Milne S, Hassanyeh F. Long-term outcome of postpartum psychiatric illness requiring admission. J Affect Disord 1994;31: Bratfos O, Haug JO. Puerperal mental disorders in manic depressive females. Acta Psychiatr Scand 1966;42: Brockington IF, Cernik KF, Schofield EM, Downing AR, Francis AF, Keelan C. Puerperal psychosis: phenomena and diagnosis. Arch Gen Psychiatry 1981;38: Brockington IF, Oates M, Rose G. Prepartum psychosis. J Affect Disord 1990;19:31 5. Brockington IF, Winokur G, Dean C. Puerperal psychosis. Kirjassa: Brockington IF, Kumar R, toim. Motherhood and mental illness. Lontoo: Academic Press, 1982, s Davidson J, Robertson E. A follow-up study of postpartum illness, Acta Psychiatr Scand 1985;71: Dean C, Kendell RE. The symptomatology of puerperal illnesses. Br J Psychiatry 1981;139: Dean C, Williams RJ, Brockington IF. Is puerperal psychosis the same as bipolar manic-depressive disorder? A family study. Psychol Med 1989;19: Dowlatshahi D, Paykel ES. Life events and social stress in puerperal psychoses: absence of effect. Psychol Med 1990;20: Eerola K. Mielenterveyden häiriöt ensisynnyttäjillä. Turku: Turun yliopisto, Glover V. Do biochemical factors play a part in postnatal depression? Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 1992;16: Gregoire AJ, Kumar R, Everitt B, Henderson AF, Studd JW. Transdermal oestrogen for treatment of severe postnatal depression. Lancet 1996;347: Hayman A. Some aspects of regression in non-psychotic puerperal breakdown. Br J Med Psychol 1962;35: Högberg U, Innala E, Sandström A. Maternal mortality in Sweden, Obstet Gynecol 1994;84: Iffy L, Lindenthal JJ, McArdle JJ, McNamara RE, Ganesh V. Ergotism: a possible etiology for puerperal psychosis. Obstet Gynecol 1989;73: Katona CLE. Puerperal mental illness: Comparisons with nonpuerperal controls. Br J Psychiatry 1982;141: Kendell RE. Emotional and physical factors in the genesis of puerperal mental disorders. J Psychosom Res 1985;29:3 11. Kendell RE, Chalmers JC, Platz C. Epidemiology of puerperal psychosis. Br J Psychiatry 1987;150: Kendell RE, Rennie D, Clarke JA, Dean C. The social and obstetric correlates of pscyhiatric admission in the puerperium. Psychol Med 1981;11: K. Eerola

7 Kestenberg J. Regression and reintegration in pregnancy. J Am Psychoanal Assoc 1976; 24 Suppl 5: Kumar R, Marks M, Wieck A, Hirst D, Campbell I, Checkley S. Neuroendocrine and psychosocial mechanisms in post-partum psychosis. Prog Neuro-Psychopharmacol & Biol Psychiat 1993;17: Marks MN, Wieck A, Checkley SA, Kumar R. Contribution of psychological and social factors to psychotic and non-psychotic relapse after childbirth in women with previous histories of affective disorder. J Affect Disord 1992;29: McNeil TF. A prospective study of postpartum psychoses in a high-risk group. 1. Clinical characterictics of the current postpartum episodes. Acta Psychiatr Scand 1986;74: McNeil TF. Women with nonorganic psychosis: psychiatric and demographic characteristics of cases with versus without postpartum psychotic episodes. Acta Psychiatr Scand 1988(a);78: McNeil TF. A prospective study of postpartum psychoses in a high-risk group. 6. Relationship to birth complications and neonatal abnormality. Acta Psychiatr Scand 1988(b);78: Melges FT. Postpartum psychiatric syndromes. Psychosom Med 1968;30: Meltzer ES, Kumar R. Puerperal mental illness, clinical features and classification: a study of 142 mother-and-baby admissions. Br J Psychiatry 1985:147: Müller C. On the nosology of postpartum psychoses. Psychopathology 1985;18: Paffenbarger RS Jr. Epidemiological aspects of postpartum mental illness. Br J Prev Soc Med 1964;18: Platz C, Kendell RE. A matched-control follow-up and family study of puerperal psychoses. Br J Psychiatry 1988;153:90 4. Protheroe C. Puerperal psychoses: a long term study Br J Psychiatry 1969;115:9 30. Ramsay R. The genetics of puerperal psychosis. Psychiatr genetics 1994;4:5 12. Raphael-Leff J. Psychotherapy and pregnancy. J Reprod Infant Psychology 1990;8: Reed P, Sermin N, Appleby L, Faragher B. A comparison of clinical response to electroconvulsive therapy in puerperal and non-puerperal psychoses. J Affect Disord 1999;54(3): Reich T, Winokur G. Postpartum psychoses in patients with manic depressive disease. J Nerv Ment Dis 1970;151:60 8. Riley D. What causes postnatal depression? Kirjassa: Riley D. Perinatal mental health. Oxford: Radcliffe Medical Press, 1995, s Schöpf J, Bryois C, Jonquie re M, Le PK. On the nosology of severe psychiatric postpartum disorders: results of a catamnestic investigation. Eur Arch Psychiatry Neurol Sci 1984;234: Sichel DA, Cohen LS, Robertson LM, Ruttenberg A, Rosenbaum JF. Prophylactic estrogen in recurrent postpartum affective disorder. Biol Psychiatry 1995;38: Stewart DE, Klompenhouwer JL, Kendell RE, van Hulst AM. Prophylactic lithium in puerperal psychosis. The experience of three centres. Br J Psychiatry 1991;158: Vähäkangas K, Pelkonen O. Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana.»skylla ja Kharybdis». Lääkelaitos, Helsinki, 2000 Wieck A, Kumar R, Hirst AD, Marks MN, Campbell IC, Checkley SA. Increased sensitivity of dopamine receptors and recurrence of affective psychosis after childbirth. BMJ 1991;303: Wisner KL, Peindl K, Hanusa BH. Symptomatology of affective and psychotic illnesses related to childbearing. J Affect Disord 1994;30: KAIJA EEROLA, LT, erikoislääkäri Norjankatu TURKU Mitä opin 1. Synnytyksen jälkeiset psykoosit diagnosoidaan ICD-10-tautiluokituksen mukaan yleensä a) ryhmään»lapsivuodeajan vaikeat mielenterveys- ja käytöshäiriöt» b) oirekuvansa perusteella samoihin ryhmiin kuin muutkin psykoosit c) maanisiksi psykooseiksi 2. Synnytyksen jälkeisen psykoosin tunnetuin riskitekijä on a) lapsen kuolema perinataalikaudella b) estrogeenierityksen poikkeuksellinen vähäisyys c) aiemmat psykiatriset häiriöt 3. Äidinmaitoa saavalle vauvalle potentiaalisesti haitallisin seuraavista äidin käyttämistä lääkkeistä on a) tavanomainen neurolepti b) litium c) valproaatti Oikeat vastaukset sivulla

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava tila

Lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava tila Katsaus tieteessä Antti-Jussi Ämmälä vs. apulaisylilääkäri HUS, psykiatrinen konsultaatiopoliklinikka antti-jussi.ammala@fimnet.fi Lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava tila Lapsivuodepsykoosia

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

MIKÄ ON LAPSIVUODEPSYKOOSI JA MITEN SIITÄ SELVIÄÄ? Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry 2016

MIKÄ ON LAPSIVUODEPSYKOOSI JA MITEN SIITÄ SELVIÄÄ? Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry 2016 MIKÄ ON LAPSIVUODEPSYKOOSI JA MITEN SIITÄ SELVIÄÄ? Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry 2016 Mikä Äimä ry? Valtakunnallisen yhdistyksen perustehtävä on antaa vertaistukea synnytysmasennusta ja lapsivuodepsykoosia

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku Erkki Isometsä Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä eli bipolaarihäiriöllä tarkoitetaan mielenterveyden häiriötä, jota luonnehtii

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta. MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT Kysely lähetettiin postikyselynä 1 000 Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Äidin synnytyksen jälkeiset psyykkiset muutokset

Äidin synnytyksen jälkeiset psyykkiset muutokset Äidin synnytyksen jälkeiset psyykkiset muutokset Kuvaileva kirjallisuuskatsaus Emmi Määttä, Tiina Parikka Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kuvailulehti

Lisätiedot

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät 25.11.2016 Helsinki Sidonnaisuudet LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Psykoosi pähkinänkuoressa. Opas psykoosiin sairastuneelle ja hänen läheisilleen

Psykoosi pähkinänkuoressa. Opas psykoosiin sairastuneelle ja hänen läheisilleen Psykoosi pähkinänkuoressa Opas psykoosiin sairastuneelle ja hänen läheisilleen Psykoosi pähkinänkuoressa -tekstin on kirjoittanut ylil. Reijo Laitinen Tekstin tarkastaja on prof. Pekka Niskanen Janssen-Cilag

Lisätiedot

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lamictal 30.12.2015, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on vakava sairaus, jossa esiintyy

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE

LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE 105 TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO VALPROIINIHAPPOA/VALPROAATTIA

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan PSYYKE JA LÄÄKE Tiia Talvitie FM Tiedottaja, Fimea Päivi Ruokoniemi LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelutilanne v. 2011-2014 J.G. 5/14 Palveluasumiseen siirtynyt asiakkaita: Kellokosken sairaalasta Psykiatrian poliklinikalta Kotikuntoutuksesta Lastensuojelusta Kotoa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot