Raskaus, synnytys ja niitä seuraavat kuukaudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskaus, synnytys ja niitä seuraavat kuukaudet"

Transkriptio

1 Raskaus ja psyyke Tove Hertzberg Synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu noin 10 % äideistä. Vaikeusaste vaihtelee lievistä oireista psykoottiseen masennustilaan. Myös taudinkuva vaihtelee: ahdistusoireita, traumaperäisiä oireita ja erilaisia häiriöitä äidin ja lapsen suhteessa voi ilmetä rinnakkain. Moni äiti ei hae apua ja monille apua ei koskaan tarjota. Kuitenkin pitkään jatkuva oireilu saattaa vaikuttaa lapsen kehitykseen. Hoito muistuttaa muiden masennustilojen hoitoa: psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tukitoimia yhdistetään. Useimpia masennuslääkkeitä voidaan käyttää, vaikka äiti imettää. Jotta synnytyksen jälkeiset masennustilat havaittaisiin ja niitä päästäisiin hoitamaan, tarvitaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa lisäpanoksia, muun muassa jatkokoulutusta ja enemmän aikaa synnyttäjää kohti. Raskaus, synnytys ja niitä seuraavat kuukaudet ovat suurten biologisten, psykologisten ja sosiaalisten muutosten aikaa naisen elämässä. Parhaassa tapauksessa tämän ajan kokemukset edistävät naisen kehitystä ja psyykkistä kypsymistä, mutta kyseessä on myös monella tavoin rasittava ja vaativa elämänvaihe. Tällöin useiden psyykkisten häiriöiden etenkin mielialahäiriöiden vaara on tavallista suurempi. Kendellin ym. (1987) klassisen tutkimuksen mukaan psykiatriseen sairaalahoitoon joutumisen riski on kolmena synnytyksen jälkeisenä kuukautena selvästi suurentunut, selvimmin psykoosista johtuvan sairaalahoidon riski. Synnytyksen jälkeisten psyykkisten häiriöiden luonteesta ja niiden mahdollisesta omaleimaisuudesta verrattuna muissa elämänvaiheissa esiintyviin psyykkisiin häiriöihin on keskusteltu yhtä kauan kuin alalla on tehty tutkimuksia. Tätä nykyä useimmat alan tutkijat ovat sitä mieltä, että nämä häiriöt eivät oireiltaan juuri eroa elämän muina kausina ilmenevistä vastaavista häiriöistä. Tämä näkyy sekä DSM-IV- että ICD-10-tautiluokituksista. Viimeksi mainitussa häiriö on ensin luokiteltava psyykkisten häiriöi- den diagnostisten kriteerien (F00 F99) perusteella, minkä jälkeen tulee lisätä tarkennus O99.3 (raskautta, synnytystä ja lapsivuoteutta komplisoivat psyykkiset sairaudet ja häiriöt). Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta saa vain poikkeustapauksissa käyttää omaa diagnoosia F53.0 (esim. silloin, kun riittävää tietoa ei ole saatavilla tai jos esiintyy kliinisia erityispiirteitä, joiden takia häiriö ei sovellu muihin diagnoosiryhmiin). Synnytykseen liittyvät psyykkiset häiriöt on perinteisesti jaettu kolmeen pääryhmään: synnytyksen jälkeiseen herkistymiseen, ei-psykoottiseen synnytyksen jälkeiseen depressioon ja lapsivuodepsykoosiin. Monet tutkijat pitävät tätä jakoa eräänlaisena jatkumona, jossa herkistyminen edustaa vielä sellaista, minkä voidaan katsoa kuuluvan normaaleihin reaktioihin, ja lapsivuodepsykoosi taas on tämän kirjon vakavin ja harvinaisin häiriö. Synnytyksen jälkeinen herkistyminen on niin yleistä sitä esiintyy %:lla synnyttäneistä (O Hara ym. 1991b) että sitä täytyy pitää normaalina reaktiona eikä psyykkisenä häiriönä. Herkistymiselle tyypillisiä piirteitä ovat ohimenevä itkuisuus, mie- Duodecim 2000; 116:

2 lialan ailahtelu ja ärtyisyys, mahdollisesti myös ruokahaluttomuus ja unihäiriöt. Oireet ovat pahimmillaan 3 5 päivää synnytyksen jälkeen, ja ne häviävät yleensä kahdessa viikossa. Koska oireet ovat lieviä ja ohimeneviä, hoitoa ei tarvita. Ilmiötä on selitetty biologisilla, psykologisilla ja kulttuurimalleilla. Oireita on usein pidetty uuteen elämäntilanteeseen liittyvinä sopeutumisoireina. Vaikka ilmiötä pidetään vaarattomana, herkistymisoireista kärsivien naisten on havaittu olevan jonkin verran suuremmassa vaarassa sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen kuin niiden, joilla näitä oireita ei ole ollut: 20 %:lle naisista, joilla on ollut selvä herkistymiskausi, kehittyy myöhemmin synnytyksen jälkeinen masennustila (O Hara ym. 1991b). Ei-psykoottinen masennus on tavallisin synnytyksen jälkeinen psyykkinen häiriö. Siihen sairastuu eri tutkimusten mukaan noin % synnyttäneistä (O Hara ym. 1990, Cox ym. 1993). Synnytyksen jälkeiseen masennukseen on kiinnitetty vilkkaimmin huomiota viimeisten vuoden aikana. Häiriö on vähitellen tullut tutuksi myös maallikoille, ja eri puolilla maailmaa on näiden potilaiden auttamiseksi perustettu potilas- ja tukiyhdistyksiä. Viime aikoina käsitettä on myös arvosteltu. On esitetty, että synnytyksen jälkeiseksi masennukseksi on usein luokiteltu vivahteettomasti hyvin erilaisia tiloja: ahdistushäiriöitä, kuten paniikkihäiriöitä ja pakko-oireisia häiriöitä, erilaisia traumaperäisiä stressireaktioita sekä äidin ja lapsen varhaiseen suhteeseen liittyvien häiriöiden muunnelmia (Brockington 1996). Eri ahdistuneisuushäiriöiden osalta tutkimus on toistaiseksi ollut melko vähäistä. Joidenkin tutkimusten mukaan on hyvin tavallista, että pakko-oireinen häiriö joko pahenee tai alkaa synnytyksen jälkeisen masennuksen aikana (Buttolph ja Holland 1990). Joissakin tapauksissa paniikkihäiriö saattaa pahentua tai alkaa syntymän jälkeen, mutta alan harvoista tutkimuksista tehdyn meta-analyysin mukaan tässä ei ole selvää korrelaatiota (Hertzberg ja Wahlbäck 1999). Traumaperäisen stressireaktion oireita on raportoitu esiintyneen vaikean synnytyksen kokeneilla naisilla, mutta julkaistujen tapausselostusten perusteella on mahdotonta saada mitään käsitystä siitä, kuinka tavallisia tällaiset oireet ovat. Myös varhaislapsuuden tunnesuhdehäiriöt ovat merkille pantavia. Äidin ja lapsen suhteen ongelmat ulottuvat»äidillisen reaktion» viivästymisestä lapsen hyljintään. Robsonin ja Kumarin (1980) mukaan äidillisen reaktion viivästyminen on hämmästyttävän tavallista. Vielä viikon kuluttua synnytyksestä 43 äitiä 112:sta ilmoitti, että hallitseva tunne vastasyntynyttä kohtaan oli välinpitämättömyys, viikkoa myöhemmin näin vastasi enää neljä äitiä. Tavallisesti tunnesuhdehäiriöiden vakavimmat muodot ovat yhteydessä äidin psykiatriseen diagnoosiin (Kumar 1997). Näiden ongelmien ilmeneminen on kuitenkin tärkeä huomata, koska niissä tapauksissa, joissa tunnesuhdehäiriö on primaarinen suhteessa psykiatriseen häiriöön, äidin häiriön hoidossa on tärkeää työstää myös äidin ja lapsen suhdetta. Brockingtonin (1996) mukaan tunnesuhdehäiriön primaarisuuden tunnistaa tietyistä merkeistä: se edeltää masennusta, masennus vaikuttaa lievältä suhteessa tunnesuhdehäiriön vaikeusasteeseen, ja äiti tuntee olonsa paremmaksi kun hän on poissa vauvansa luota. Ei-psykoottinen masennus on tavallisin synnytyksen jälkeinen psyykkinen häiriö. Siihen sairastuu eri tutkimusten mukaan noin % synnyttäneistä. Äidin ja lapsen suhteen ongelmien onnistunut hoito johtaa automaattisesti masennuksen paranemiseen. Tällaisten vakavien tunnesuhdehäiriöiden vakiintuneesta hoidosta ei ole kirjallisuudessa tietoja, mutta käytössä on ollut erilaisia malleja (Brockington 1996). Häiriöiden yleisyydestä ei myöskään ole varmaa tietoa, mutta luultavasti ne ovat harvinaisia (Kumar 1997) T. Hertzberg

3 Epidemiologia Synnytyksen jälkeisen masennuksen esiintyvyys on sama kuin muun masennuksen (Cox ym. 1993). Sen sijaan sairastumisalttius on kolmena synnytystä seuraavana kuukautena korostunut verrattuna niitä seuraavaan yhdeksän kuukauden jaksoon (Cooper ym. 1988, Cox ym. 1993). Synnytyksen jälkeisen masennuksen kulku muistuttaa missä tahansa elämänvaiheessa saadun masennuksen kulkua: oireet voivat lieventyä itsestään 2 6 kuukaudessa, mutta joillakin potilailla niitä esiintyy vielä vuoden kuluttua. Diagnostiset vaikeudet ja erityispiirteet Masennusoireiden ja normaalien lapsivuodeoireiden samankaltaisuudet, kuten unirytmin muutokset, painon aleneminen, väsymys, huolestuneisuus ja libidon heikkeminen, voivat osaltaan vaikeuttaa synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamista. Masennustilasta tässä elämänvaiheessa kärsivien naisten on ollut vaikea hakea apua. Käsitys, että tällaiset tunteet ovat»väärin», on tavallinen, ja monet naiset ihmettelevät hämmentyneinä:»minunhan pitäisi olla onnellinen» Äiti kokee, että hän ei voi nauttia äitiydestään, ja kokemus jää jotenkin ulkopuoliseksi. Kun näistä ilmiöistä keskustellaan yleisemmin, potilaat saavat enemmän tietoa ja ovat valmiimpia avun hakemiseen. Tästä huolimatta masennus jää perusterveydenhuollossa usein tunnistamatta. Bågedahl- Strindlundin ym. (1998) tutkimuksessa äitiysneuvoloiden terveydenhoitajat totesivat 2 % äideistä masentuneiksi. Seulontatutkimuksessa ja haastatteluissa ilmeni, että masennustilan diagnostiset kriteerit täytti 8.4 %. Synnytyksen jälkeisen masennuksen piilevyyden ei pitäisi johtua siitä, että häiriö poikkeaisi jollakin tavoin muista masennustiloista. Puerpaalisia ja muita masennustiloja verrattaessa eri oireiden ilmenemisessä ei havaittu selviä eroja (Cooper ym. 1988, O Hara ym. 1990), vaikka jotkut ovatkin sitä mieltä, että eräät pakko-oiremuodot (aggressiiviset pakkoajatukset) ovat mahdollisesti tavallisempia synnytyksen jälkeisessä masennuksessa (Wisner ym. 1999). Diagnostisointiin on kehitetty erilaisia apukeinoja. Perusterveydenhuollon seulontatutkimuksiin on kehitetty kymmenen kysymystä sisältävä lyhyt lomake, Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS). Se on monissa tutkimuksissa osoittautunut ominaisuuksiltaan erinomaiseksi: Murrayn ja Carothersin (1990) laajassa väestötutkimuksessa sen tarkkuus oli 92.5 % ja sensitiivisyys 88 %. Sitä on käytetty myös suomalaisissa tutkimuksissa ja tulokset olivat vastaavia (Tamminen 1990). Äitiysneuvoloissamme lomakkeen laajemmasta käytöstä voisi olla tärkeää apua, kun äideistä yritetään seuloa esiin aiempaa suurempi osa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsiviä. Suurin osa potilaista ei saa koskaan hoitoa masennukseensa. Vaikutukset vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen Synnytyksen jälkeisen masennuksen vaikutuksista lapsen kehitykseen on tehty useita tutkimuksia, myös prospektiivisia. Niistä useimmissa on käynyt ilmi selvä yhteys äidin mielialahäiriön ja lapsen emotionaalisen, sosiaalisen ja kognitiivisen kehityksen välillä. Etenkin poikalasten kognitiiviset toiminnot häiriintyvät helposti (Murray ym. 1996). Kahdessa brittiläisessä tutkimuksessa nämä erot verrokkeihin nähden olivat todettavissa vielä 4 5 vuoden iässä (Cogill ym. 1986). Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että synnytyksen jälkeisestä masennustilasta kärsivien äitien lapsilla esiintyi ylimäärä turvattomia kiintymyssuhteita. Toisaalta äidin ja vauvan vuorovaikutus voi olla masennustilasta huolimatta verrattain normaali (Field ym. 1990). Fieldin ym. (1992) yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa ei lasten kehityksessä yhden vuoden iässä havaittu mitään eroa verrokkeihin nähden, jos äiti tervehtyi masennuksestaan ennen kuin lapsi oli täyttänyt kuusi kuukautta. Sen sijaan lapsilla, joiden äitien masennus jatkui yli kuusi kuukautta, todettiin yhden vuoden iässä depressiivisiä piirteitä vuorovaikutuksessa, huonompia tuloksia mielenterveyttä ja motoriikkaa arvioivassa testeissä ja hitaampaa kasvua etenkin painon osalta. Nämä havainnot korostavat hoidon tärkeyttä. 1493

4 Tärkeä päätelmä viime vuosina tehdyistä tutkimuksista on, että välittävänä patogeenisena tekijänä äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen ja lapsen häiriintyneen kehityksen välillä on masentuneen äidin ja hänen vauvansa välinen poikkeava viestintämalli (Murray ym. 1997). Etiologia Vaikka synnytyksen jälkeisen masennuksen etiologia on edelleen suurelta osin epäselvä, tunnetaan useita riskitekijöitä. Aikaisemman psykiatrisen sairauden etenkin aikaisemman masennustilan on raportoitu lisäävän synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. Viiden vuoden seurantatutkimuksessa naiset, joille kehittyi synnytyksen jälkeinen masennustila ja jotka olivat aikaisemmin kärsineet muusta masennuksesta, eivät olleet suuremmassa vaarassa sairastua masennukseen myöhempien synnytysten jälkeen, vaikka heillä oli luultavasti suurempi riski sairastua masennukseen muussa elämänvaiheessa. Sen sijaan tutkimuksen toinen kohortti, jossa ensimmäinen masennus oli synnytyksen jälkeinen, oli selvästi suuremmassa vaarassa seuraavan raskauden yhteydessä. Muun kuin puerperaalimasennuksen riski ei sen sijaan ollut suurempi (Cooper ja Murray 1995). Demografisia tekijöitä, kuten ikää, koulutusta, siviilisäätyä, lasten lukumäärää tai sosioekonomista asemaa, ei ole voitu pysyvästi yhdistää korostuneeseen riskiin (O Hara 1986). Sen sijaan monet psykososiaaliset riskitekijät on johdonmukaisesti raportoitu synnytyksenjälkeiseen depressioon liittyviksi. Tärkeimpiä lienevät parisuhdeongelmat ja riittämätön sosiaalinen tuki (Kumar ja Robson 1984, O Hara 1986). Monissa tutkimuksissa on lisäksi havaittu korrelaatio perinataalivaiheen negatiivisiin elämäntapahtumiin (esim. läheisen menettäminen, työttömyys) (O Hara 1994). Ristiriitaisempia tulokset ovat olleet silloin, kun kyse on ollut esimerkiksi obstetrisista komplikaatiosta (mm. keisarileikkaus). Eräiden tutkimusten mukaan synnytyskomplikaatioiden yhteydessä alttius masennukseen lisääntyy sellaisilla naisilla, joilla masennusta on esiintynyt aikaisemmin (O Hara 1994). Myös synnytyksen jälkeinen herkistyminen näyttää lisäävän synnytyksen jälkeisen masennuksen vaaraa. Äidin huono suhde omaan äitiinsä on joidenkin tutkimusten mukaan suurentanut riskiä (Kumar ja Robson 1984) samoin kuin eräät vastasyntyneessä ilmenevät ominaisuudet (ärtyisyys, huono motorinen kyky) (Murray ym. 1996). On epäselvää, liittyvätkö muut tekijät, kuten raskauden aikainen masennus tai ahdistus (Kumar ja Robson 1984, O Hara ym. 1991a), raskauden toivomuksenmukaisuus ja premenstruaalioireyhtymä, synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Riskitekijätutkimuksia lukuun ottamatta tämän masennusmuodon etiologia on suurelta osin selvittämättä. Erilaisia hormoniteorioita on pidetty lähes itsestään selvinä ovathan raskauden, synnytyksen ja imetyksen aikaiset hormonaaliset muutokset huomattavia. Siitä huolimatta tähän mennessä ei ole havaittu minkäänlaista korrelaatiota naishormonien pitoisuuksien ja synnytyksen jälkeisen masennuksen välillä (Harris ym. 1989, O Hara ym. 1991a). Teoreettisesti ja koe-eläintukimusten perusteella tiedetään, että estradioli tehostaa serotoninergista siirtoa keskushermostossa, koska synteesi lisääntyy ja serotoniinin hajoaminen vähenee. On mahdollista, että ajan mittaan ja pidemmälle kehitetyillä tutkimusmenetelmillä pystytään löytämään näiden toimintojen poikkeamia niillä naisilla, jotka sairastuvat synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Estradiolihoito on osoittautunut joissakin tapauksissa tehokkaaksi synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa, mikä osoittaa estradiolilla olevan jotain merkitystä. On esitetty, että osa synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavista naisista kärsii kilpirauhasen toimintahäiriöstä. Eräässä prospektiivisessa tutkimuksessa, jonka aineistona oli 303 raskaana olevaa naista, 7 %:lla oli kilpirauhassairaus. Näistä 38 %:lla esiintyi myös masennusoireita (Pop ym. 1991). Niinpä kliinikkojen pitäisi ottaa huomioon tämä mahdollisuus ja huolehtia siitä, että kilpirauhasarvot tarkistetaan, kun masennuspotilaalla ilmenee myös kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita (painon lisäys, heikentynyt kylmänsietokyky, letargia yms.). Kilpi T. Hertzberg

5 rauhasen toimintahäiriön ja synnytyksen jälkeisen masennuksen välisestä yhteydestä tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia. Psykologiselta kannalta äidin masennuksen takana voi olla hyvin erilaisia yksilöllisiä taustatekijöitä, joista tietysti aikaisemmat elämänvaiheet ja nykytilanne ovat keskeisimpiä. Psykodynaamisesti äidiksi tulo on naisen elämässä kehityskriisi, joka vaatii psyykkistä työstämistä monella tasolla (esim. erilaisten vauvaan liittyvien ristiriitaisten tunteiden käsitteleminen, aikaisemmasta elämästä luopumisen hyväksyminen jne.). Jos tämä prosessi estyy tai vaikeutuu eri syistä, seurauksena voi olla masennus. Äitiys saattaa helpottaa naisen keskeisimpien ristiriitojen uudelleen muokkaamista ja kypsyttää henkisesti, mutta tehtävän vaativuus altistaa masennukselle (Mäenpää-Reenkola 1997). Hoito Tähän mennessä ei ole havaittu minkäänlaista korrelaatiota naishormonien pitoisuuksien ja synnytyksen jälkeisen masennuksen välillä. Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidosta on tehty on hyvin niukasti tutkimuksia. Siksi hoito on pitkälti perustettava kliinisiin kokemuksiin. Samoin kuin muissa masennustiloissa kliininen kuva vaihtelee verrattain lievistä tiloista vakaviin, syviin masennuksiin. Hoito on tietysti sopeutettava vaikeusasteeseen. Se muistuttaa suurelta osin muissa elämänvaiheissa ilmenevien masennustilojen hoitoa, johon kuuluvat rauhoittava ja tukeva suhtautuminen, potilasopastus, psykoterapia ja psykofarmakologia (Brockington 1996). Psykoterapiassa masentunut äiti tarvitsee psykkistä tilaa, jossa hän voi tuntea olevansa hyväksytty omana itsenään. Neuvot ja ohjeet helposti vain lisäävät hänen häpeänsä ja syyllisyyttään. Äiti kaipaa kokemusta siitä, että hänen kaikki ristiriitaiset tunteet hyväksytään ja otetaan vastaan (Mäenpää-Reenkola 1997). Hän tarvitsee aikaa ja tukea uuden identiteetin rakentamisessa. Pariterapia saattaa joissakin tapauksissa olla tarpeen, mutta yhteistapaamisella on aina merkitystä. Myös synnytyksen jälkeisen tilanteen ainutlaatuisuus on otettava huomioon: äiti ei hyödy sairauslomasta, mutta hän saattaa tarvita konkreettista apua lastenhoidossa. Niissä tapauksissa, joissa äidin ja vauvan suhteen häiriö on keskeinen, tarvitaan erityistason terapia, jossa pyritään vaikuttamaan varhaiseen vuorovaikutukseen. Äidin tueksi on luotava verkosto, johon voivat kuulua perhe, ystävät ja ammattiauttajat. Myös tieto vertaistukiryhmistä (esim. Äimä ry) voi olla arvokas. Depressiolääkkeiden käyttöä tulee harkita kuten aina vakavan masennuksen yhteydessä. Hyvän siedettävyytensä vuoksi ja tutkimustulosten perusteella selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI-lääkkeet) pidetään ensisijaisina vaihtoehtoina synnytyksen jälkeisen masennuksen lääkehoidossa. Eniten selvityksiä on julkaistu sertraliinista ja fluoksetiinista, eikä näiden SSRI-lääkkeiden käyttöön ole liittynyt mitään vakavia sivu- tai haittavaikutuksia (Wisner ym ja 1996, Stowe ym. 1995, Appleby ym. 1997). Eräät asiantuntijat vierastavat fluoksetiinia, koska niillä on pitempi puoliintumisaika kuin muilla SSRI-lääkkeillä ja kyseiselle lääkityksen ominaiset sivuvaikutukset häviävät hitaammin lääkkeen lopettamisen jälkeen. Kirjallisuudessa on kuvattu yksi tapaus, jossa vauvan koliikit saattoivat liittyä imettävän äidin käyttämään fluoksetiiniin. Eräässä tutkimuksessa imetyksen aikainen fluoksetiinin käyttö yhdistettiin vauvan ohimenevään painon nousun hidastumiseen (Chambers ym. 1999), mutta tätä ei havaittu Vähäkankaan ja Pelkosen (2000) tuoreemmassa tutkimuksessa. Vaikka SSRI-lääkkeitä pidetäänkin nykyisin synnytyksen jälkeisen masennuksen ensisijaisina lääkkeinä, ei muidenkaan masennuslääkkeiden käyttöön ole liitetty varmasti mitään vakavia sivu- tai haittavaikutuksia. Trisyklisiä masennuslääkkeitä kannattaa näin ollen harkita erityisesti, jos äidin aikaisempi depressio on reagoinut suotuisasti näihin lääkkeisiin. Uudempiin tai vä- 1495

6 hemmän käytettyjen masennuslääkkeisiin imettävän äidin masennuksen hoidossa kannattaa toistaiseksi suhtautua vielä varovasti, koska aiheesta ei ole julkaistu riittävästi tapausselostuksia. Wisner ym. (1996) toteavat masennuslääkkeitä ja imetystä koskevassa meta-analyysissään, että alle kymmenen viikon ikäisten lasten maksa toimii varsin rajallisesti ja että tämän vuoksi depressiolääkkeiden mahdollista vaikutusta lapsen vointiin tulee seurata huolellisesti erityisesti alle kolmen kuukauden ikäisillä vauvoilla. Masennuslääkettä käyttävää ja imettävää äitiä tulee kehottaa kiinnittämään huomiota lapsessa mahdollisesti ilmeneviin muutoksiin (uni, ruokahalu, käyttäytyminen yms.) ja kertomaan niistä lääkärilleen. Päätös masennuslääkkeiden käytöstä imetyksen aikana on luonnollisesti tehtävä yhdessä äidin kanssa. Äidille on kerrottava, että kaikki psyykenlääkkeet erittyvät ainakin jossain määrässä rintamaitoon. Vauvasta mitatut depressiolääkemäärät ovat kuitenkin lähes kaikissa tapauksissa olleet häviävän pieniä. Toisaalta tiedot näiden lääkkeiden vaikutuksesta lapsen kehitykseen ovat luonnollisesti aina rajallisia. Luottamusta antaa kuitenkin se seikka, että jo nyt on käytettävissä seurantatietoa seitsemän vuoden ajalta, ja sen mukaan raskausaikana (jolloin altistus on paljon suurempi kuin imetyksessä) fluoksetiinille tai trisyklisille depressiolääkkeille alttiina olleilla lapsilla ei ole ilmennyt mitään poikkeavaa älykkyysosamäärän, kielellisen kehityksen ja käyttäytymisen osalta (Nulman ym. 1997). Tämä rauhoittava havainto on sopusoinnussa useilla eri eläimillä saatujen seurantatutkimustulosten kanssa. Imetys on monelle äidille tärkeä kokemus äiti-lapsisuhteen kehityksen kannalta. Nykytiedon valossa masennuslääkkeiden käyttö ei ole este imetykselle. Litiumlääkitystä ei suositella imetyksen aikana, koska se on yhteydessä neonataalikauden diabetes insipidukseen ja hypotyreoidismiin (Vähäkangas ja Pelkonen 2000). Muista mielialantasaajista turvallisin vaihtoehto on valproaatti, joka erittyy erittäin heikosti äidinmaitoon. Bentsodiatsepiinien tilapäinen käyttö ei ole este imetykselle, vaikka suuremmat annokset voivatkin veltostuttaa vauvaa. Tsopikloni erittyy äidinmaitoon, mutta sen tilapäinen käyttö unettomuuteen ei todennäköisesti aiheuta lapselle haittaa (Vähäkangas ja Pelkonen 2000). Gregoiren ym. (1996) kaksoissokkotutkimuksessa käytettiin menestyksekkäästi estrogeenilaastaria. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa kuitenkin se, että lähes puolet potilaista oli juuri ennen tutkimusta käyttänyt depressiolääkkeitä. Estrogeenihoito saanee kuitenkin paikan synnytyksen jälkeisen hoitoresistentin masennuksen hoidossa, mutta tarvitaan kuitenkin useita tutkimuksia, ennen kuin suosituksia voidaan antaa. Pitkäaikaiseen estrogeenihoitoon liittyy myös ongelmia (mm. imetyksen estyminen ja haittavaikutukset kohdun limakalvoon). Vaikeissa masennustapauksissa, jolloin äidin tai lapsen terveys tai turvallisuus ovat uhanalaisia tai äidin toimintakyky on niin huono, että hän ei selviä kotona, sairaalahoito voi olla välttämätön. Tällöin olisi äiti-lapsisuhdetta ja lapsen kehitystä ajatellen tärkeätä, että vauvaa ja äitiä ei eroteta toisistaan. Myös sähköhoitoa on käytetty menestyksekkäästi vakavien masennusten hoidossa. Lopuksi Erilaiset psyykkiset häiriöt, ennen kaikkea erilaiset masennukset ja ahdistukset, ovat tavallisia lapsivuodeaikana. Nämä häiriöt vaikuttavat huomattavasti koko perheeseen. Jos ne ovat vakavia ja pitkäaikaisia, ne saattavat vaikuttaa kauaskantoisesti lapsen kehitykseen. Aktiivinen ja tehokas hoito on siis erityisen tärkeää. Kliinikolla on harvoin mahdollisuus vaikuttaa interventioillaan niin monen ihmisen tulevaisuuteen! 1496 T. Hertzberg

7 Kirjallisuutta Appleby L, Warner R, Whitton A ym. A controlled study of fluoxetine and cognitive-behavioral counselling in the treatment of postnatal depression. BMJ 1997;314: Bågedahl-Strindlund M, Monsen Börjesson K. Postnatal depression: a hidden illness. Acta Psychiatr Scand 1998;98: Brockington, I. Motherhood and mental health. Oxford: Oxford University Press, 1996;170f. Buttolph ML, Holland AD. Obsessive-compulsive disorders in pregnancy and childbirth. Kirjassa: Jenike M, ym, toim. Obsessive compulsive disorders, theory and management. Chicago: Yearbook medical publishers, 1990, s Chambers CD, Anderson PO, Thomas RG, Dick LM, Felix RJ, Johnson KA, Jones KL. Weight gain in infants breastfed by mothers who take fluoxetine. Pediatrics 1999; 104:e61, 1999 Cogill S, Caplan H, Alexandra H, ym. Impact of postnatal depression on cognitive development of young children. BMJ 1986;292: Cohen LS. Treatment of psychiatric illness during pregnancy and the postpartum period. Julkaisussa: Program of the 150th annual meeting of the American Psychiatric Association, 1997, San Diego, s. 11. (Abstrakti). Cooper PJ, Campbell EA, Day A, ym. Non-psychotic psychiatric disorder after childbirth. Br J Psychiatry 1988;152: Cooper PJ, Murray L. The course and recurrence of postnatal depression. Br J Psychiatry 1995;166: Cox JL, Murray D, Chapman G. A controlled study of the onset, duration and prevalence of postnatal depression. Br J Psychiatry 1993;163: Field T, Healy B, Goldstein S, ym. Behavior-state matching and synchrony in mother-infant interactions of nondepressed versus depressed dyads. Dev Psychol 1990;26:7 14. Field T. Infants of depressed mothers. Dev Psychopathol 1992;4: Gregoire AJP, Kumar R, Everitt B, ym. Transdermal oestrogen for treatment of severe postanatal depression. Lancet 1996;347: Harris B, Johns S, Fung H, ym. The hormonal environment of postnatal depression. Br J Psychiatry 1989;154: Hertzberg, T, Wahlbeck K. The impact of pregnancy and puerperium on panic disorder: J Psychosom Obstet Gynecol 1999; 20: Kendell RE, Chalmers JC, Platz C. Epidemiology of puerperal psychosis. Br J Psychiatry 1987;150: Kumar R, Robson KM. A prospective study of emotional disorders in childbearing women. Br J Psychiatry 1984;144: Kumar R.»Anybody s child»: severe disorders of mother-to-infant bonding. Br J Psychiatry 1997;171: Lester BM, Lucca J, Andreozzi L, ym. Possible association between fluoxetine hydrochloride and colic in an infant. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1993;32: Murray L, Carothers AD. Validation of the Edinburgh postnatal depression scale on a community sample. Br J Psychiatry 1990;157: Murray L, Fiori-Cowley A, Hooper R, ym. The impact of postnatal depression and associated adversity on early mother-infant interactions and later infant outcome. Child Dev 1996;67: Murray L, Stanley C, Hooper R, ym. The role of infant factors in postnatal depression and mother-infant interactions. Dev Med Child Neurol 1996;38: Murray L, Cooper PJ. Effects of postnatal depression on infant development. Arch Dis Child 1997;77: Mäenpää-Reenkola E. Naisen verhottu sisin. Helsinki: Yliopistopaino, Nulman I, Rovet J, Stewart DE, ym. Neurodevelopment of children exposed in utero to antidepressant drugs. N Engl J Med 1997;336: O Hara MW. Social support, life events and depression during pregnancy and the puerperium. Arch Gen Psychiatry 1986;43: O Hara MW, Zekoski EM, Phillips LH ym. Controlled prospective study of postpartum mood disorders: comparison of childbearing and nonchildbearing women. J Abnorm Psychol 1990;99:3 15. O Hara MW, Schlechte JA, Lewis DA ym. Controlled prospective study of postpartum mood disorders: psychological, environmental and hormonal variables. J Abnorm Psychol 1991(a);100: O Hara MW, Schlechte JA, Lewis DA ym. Prospective study of postpartum blues: biologic and psychosocial factors. Arch Gen Psychiatry 1991(b);48: O Hara M. Postpartum Depression, causes and consequences. New York: Springer-Verlag, Pop VJM, de Rooy HAM, Vader HL, ym. Postpartum thyroid dysfunction and depression in an unselected population. N Engl J Med 1991;324: Robson KM, Kumar R. Delayed onset of maternal affection after childbirth. Br J Psychiatry 1980; 136: Stowe ZN, Casarella J, Landry J, ym. Sertraline in the treatment of women with postpartum major depression. Depression 1995;3: Tamminen T. Äidin masennus, imetys ja vuorovaikutus. Tampere: Tampereen yliopisto, Vähäkangas K, Pelkonen O. Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana.»skylla ja Kharybdis», Lääkelaitos, Helsinki, 2000 Wisner KL, Perel JM. Serum nortriptyline levels in nursing mothers and their infants. Am J Psychiatry 1991;149: Wisner KL, Perel JM, Findling RL. Antidepressant treatment during breast-feeding. Am J Psychiatry 1996;153: Wisner KL, Peindl KS, Gigliotti TMA, ym. Obsessions and compulsions in women with postpartum depression. J Clin Psychiatry 1999;60: Tove Hertzberg, LL Helsingin yliopiston psykiatrian klinikka Lapinlahdentie Helsinki Mitä opin 1. Mikä seuraavista psyykkisistä häiriöistä on tavallisin synnytyksen jälkeen? a) Traumaperäinen stressireaktio b) Psykoosi c) Masennustila 2. Mikä seuraavista tekijöistä lisää selvimmin riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen? a) Aikaisempi masennustila b) Korkea ikä c) Premenstruaalisyndrooma 3. Mikä seuraavista masennuslääkeryhmistä on ensijainen imettävälle masennuspotilaalle? a) Trisyklinen masennuslääke b) SSRI-lääke c) MAO-estäjä Oikeat vastaukset sivulla

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Synnytyksen jälkeinen psykoosi, myös lapsivuode-

Synnytyksen jälkeinen psykoosi, myös lapsivuode- Raskaus ja psyyke Kaija Eerola Psykoottisia häiriöitä esiintyy synnytyksen jälkeen enemmän kuin muulloin. Enemmistö niistä on mielialahäiriöitä, eivätkä ne luonteeltaan poikkea olennaisesti muiden ajankohtien

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ

VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ Tietoa mielialamuutoksista synnytyksen jälkeen Ihmisen elämä on kuin puun oksa, jokaisessa oksassa on osa iloa, osa surua. Kaikki ne kuitenkin johtavat kasvuun ja elämän

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ

VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ Tämä vihkonen on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille ja heidän läheisilleen antamaan tietoa synnytyksen jälkeisistä mielialan vaihteluista (herkistymisestä, masennuksesta

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009 Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne

Lisätiedot

Masennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen

Masennuslääkitys päivystystilanteessa. Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Päivystyspsykiatria Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Masennuslääkityksen aloittaminen päivystystilanteissa ei yksinään riitä hoidoksi, ja se tulee kyseeseen suhteellisen harvoin. Akuutin psyykkisen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

TEHOHOITOON SIIRTYNEEN VAUVAN JA ÄIDIN VARHAISEN SYLIKONTAKTIN YHTEYS ÄIDIN KOKEMAAN KIINTYMYK- SENTUNTEESEEN VAUVAN OLLESSA KOLMEN KUUKAUDEN IKÄINEN

TEHOHOITOON SIIRTYNEEN VAUVAN JA ÄIDIN VARHAISEN SYLIKONTAKTIN YHTEYS ÄIDIN KOKEMAAN KIINTYMYK- SENTUNTEESEEN VAUVAN OLLESSA KOLMEN KUUKAUDEN IKÄINEN TEHOHOITOON SIIRTYNEEN VAUVAN JA ÄIDIN VARHAISEN SYLIKONTAKTIN YHTEYS ÄIDIN KOKEMAAN KIINTYMYK- SENTUNTEESEEN VAUVAN OLLESSA KOLMEN KUUKAUDEN IKÄINEN Maria Auvinen Syventävien opintojen kirjallinen työ

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

ÄIDIN SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS

ÄIDIN SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Mira Susanna Ainassaari ÄIDIN SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Terveydenhoitajien valmiudet tunnistaa ja tukea Sosiaali- ja terveysala 2011 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VSSHP Psykologien alueellinen koulutuspäivä 2.10.2015 Psykologi Päivi Saranpää Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmässä

Lisätiedot

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö Tiedosta hyvinvointia 1 Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -seminaari Lääkelaitos Tiedosta hyvinvointia 2 Tavoite Tarkastella raskaudenaikaisen lääkkeiden

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen

Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Suvi Laru Perheverkko laillistettu psykologi 14.3.2014 1 Tällä nettiluennolla on tarkoitus keskittyä pohtimaan naisesta äidiksi ja miehestä isäksi siirtymistä ja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Jyväskylän kaupungin neuvoloiden terveydenhoitajien näkökulmasta Katainen Tiina Konttori Miia Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Synnytyksen jälkeinen masennus

Synnytyksen jälkeinen masennus Synnytyksen jälkeinen masennus RASKAUDEN- JA SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS, ennaltaehkäisy ja hoito Oireet Vuorovaikutus Seulonta ja hoito Rovaniemi 2.11.2007 Terv.hoit. ET-perhetrap perhetrap. Masennus

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA 1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Äidin masennus ja vauvan temperamentti

Äidin masennus ja vauvan temperamentti SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2007: 44 29 38 A r t i k k e l i Äidin masennus ja vauvan temperamentti Raskauden aikaiseen masennukseen sairastuu kahdeksan prosenttia äideistä Suomessa. Synnytyksen

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot