Raskaus, synnytys ja niitä seuraavat kuukaudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskaus, synnytys ja niitä seuraavat kuukaudet"

Transkriptio

1 Raskaus ja psyyke Tove Hertzberg Synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu noin 10 % äideistä. Vaikeusaste vaihtelee lievistä oireista psykoottiseen masennustilaan. Myös taudinkuva vaihtelee: ahdistusoireita, traumaperäisiä oireita ja erilaisia häiriöitä äidin ja lapsen suhteessa voi ilmetä rinnakkain. Moni äiti ei hae apua ja monille apua ei koskaan tarjota. Kuitenkin pitkään jatkuva oireilu saattaa vaikuttaa lapsen kehitykseen. Hoito muistuttaa muiden masennustilojen hoitoa: psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tukitoimia yhdistetään. Useimpia masennuslääkkeitä voidaan käyttää, vaikka äiti imettää. Jotta synnytyksen jälkeiset masennustilat havaittaisiin ja niitä päästäisiin hoitamaan, tarvitaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa lisäpanoksia, muun muassa jatkokoulutusta ja enemmän aikaa synnyttäjää kohti. Raskaus, synnytys ja niitä seuraavat kuukaudet ovat suurten biologisten, psykologisten ja sosiaalisten muutosten aikaa naisen elämässä. Parhaassa tapauksessa tämän ajan kokemukset edistävät naisen kehitystä ja psyykkistä kypsymistä, mutta kyseessä on myös monella tavoin rasittava ja vaativa elämänvaihe. Tällöin useiden psyykkisten häiriöiden etenkin mielialahäiriöiden vaara on tavallista suurempi. Kendellin ym. (1987) klassisen tutkimuksen mukaan psykiatriseen sairaalahoitoon joutumisen riski on kolmena synnytyksen jälkeisenä kuukautena selvästi suurentunut, selvimmin psykoosista johtuvan sairaalahoidon riski. Synnytyksen jälkeisten psyykkisten häiriöiden luonteesta ja niiden mahdollisesta omaleimaisuudesta verrattuna muissa elämänvaiheissa esiintyviin psyykkisiin häiriöihin on keskusteltu yhtä kauan kuin alalla on tehty tutkimuksia. Tätä nykyä useimmat alan tutkijat ovat sitä mieltä, että nämä häiriöt eivät oireiltaan juuri eroa elämän muina kausina ilmenevistä vastaavista häiriöistä. Tämä näkyy sekä DSM-IV- että ICD-10-tautiluokituksista. Viimeksi mainitussa häiriö on ensin luokiteltava psyykkisten häiriöi- den diagnostisten kriteerien (F00 F99) perusteella, minkä jälkeen tulee lisätä tarkennus O99.3 (raskautta, synnytystä ja lapsivuoteutta komplisoivat psyykkiset sairaudet ja häiriöt). Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta saa vain poikkeustapauksissa käyttää omaa diagnoosia F53.0 (esim. silloin, kun riittävää tietoa ei ole saatavilla tai jos esiintyy kliinisia erityispiirteitä, joiden takia häiriö ei sovellu muihin diagnoosiryhmiin). Synnytykseen liittyvät psyykkiset häiriöt on perinteisesti jaettu kolmeen pääryhmään: synnytyksen jälkeiseen herkistymiseen, ei-psykoottiseen synnytyksen jälkeiseen depressioon ja lapsivuodepsykoosiin. Monet tutkijat pitävät tätä jakoa eräänlaisena jatkumona, jossa herkistyminen edustaa vielä sellaista, minkä voidaan katsoa kuuluvan normaaleihin reaktioihin, ja lapsivuodepsykoosi taas on tämän kirjon vakavin ja harvinaisin häiriö. Synnytyksen jälkeinen herkistyminen on niin yleistä sitä esiintyy %:lla synnyttäneistä (O Hara ym. 1991b) että sitä täytyy pitää normaalina reaktiona eikä psyykkisenä häiriönä. Herkistymiselle tyypillisiä piirteitä ovat ohimenevä itkuisuus, mie- Duodecim 2000; 116:

2 lialan ailahtelu ja ärtyisyys, mahdollisesti myös ruokahaluttomuus ja unihäiriöt. Oireet ovat pahimmillaan 3 5 päivää synnytyksen jälkeen, ja ne häviävät yleensä kahdessa viikossa. Koska oireet ovat lieviä ja ohimeneviä, hoitoa ei tarvita. Ilmiötä on selitetty biologisilla, psykologisilla ja kulttuurimalleilla. Oireita on usein pidetty uuteen elämäntilanteeseen liittyvinä sopeutumisoireina. Vaikka ilmiötä pidetään vaarattomana, herkistymisoireista kärsivien naisten on havaittu olevan jonkin verran suuremmassa vaarassa sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen kuin niiden, joilla näitä oireita ei ole ollut: 20 %:lle naisista, joilla on ollut selvä herkistymiskausi, kehittyy myöhemmin synnytyksen jälkeinen masennustila (O Hara ym. 1991b). Ei-psykoottinen masennus on tavallisin synnytyksen jälkeinen psyykkinen häiriö. Siihen sairastuu eri tutkimusten mukaan noin % synnyttäneistä (O Hara ym. 1990, Cox ym. 1993). Synnytyksen jälkeiseen masennukseen on kiinnitetty vilkkaimmin huomiota viimeisten vuoden aikana. Häiriö on vähitellen tullut tutuksi myös maallikoille, ja eri puolilla maailmaa on näiden potilaiden auttamiseksi perustettu potilas- ja tukiyhdistyksiä. Viime aikoina käsitettä on myös arvosteltu. On esitetty, että synnytyksen jälkeiseksi masennukseksi on usein luokiteltu vivahteettomasti hyvin erilaisia tiloja: ahdistushäiriöitä, kuten paniikkihäiriöitä ja pakko-oireisia häiriöitä, erilaisia traumaperäisiä stressireaktioita sekä äidin ja lapsen varhaiseen suhteeseen liittyvien häiriöiden muunnelmia (Brockington 1996). Eri ahdistuneisuushäiriöiden osalta tutkimus on toistaiseksi ollut melko vähäistä. Joidenkin tutkimusten mukaan on hyvin tavallista, että pakko-oireinen häiriö joko pahenee tai alkaa synnytyksen jälkeisen masennuksen aikana (Buttolph ja Holland 1990). Joissakin tapauksissa paniikkihäiriö saattaa pahentua tai alkaa syntymän jälkeen, mutta alan harvoista tutkimuksista tehdyn meta-analyysin mukaan tässä ei ole selvää korrelaatiota (Hertzberg ja Wahlbäck 1999). Traumaperäisen stressireaktion oireita on raportoitu esiintyneen vaikean synnytyksen kokeneilla naisilla, mutta julkaistujen tapausselostusten perusteella on mahdotonta saada mitään käsitystä siitä, kuinka tavallisia tällaiset oireet ovat. Myös varhaislapsuuden tunnesuhdehäiriöt ovat merkille pantavia. Äidin ja lapsen suhteen ongelmat ulottuvat»äidillisen reaktion» viivästymisestä lapsen hyljintään. Robsonin ja Kumarin (1980) mukaan äidillisen reaktion viivästyminen on hämmästyttävän tavallista. Vielä viikon kuluttua synnytyksestä 43 äitiä 112:sta ilmoitti, että hallitseva tunne vastasyntynyttä kohtaan oli välinpitämättömyys, viikkoa myöhemmin näin vastasi enää neljä äitiä. Tavallisesti tunnesuhdehäiriöiden vakavimmat muodot ovat yhteydessä äidin psykiatriseen diagnoosiin (Kumar 1997). Näiden ongelmien ilmeneminen on kuitenkin tärkeä huomata, koska niissä tapauksissa, joissa tunnesuhdehäiriö on primaarinen suhteessa psykiatriseen häiriöön, äidin häiriön hoidossa on tärkeää työstää myös äidin ja lapsen suhdetta. Brockingtonin (1996) mukaan tunnesuhdehäiriön primaarisuuden tunnistaa tietyistä merkeistä: se edeltää masennusta, masennus vaikuttaa lievältä suhteessa tunnesuhdehäiriön vaikeusasteeseen, ja äiti tuntee olonsa paremmaksi kun hän on poissa vauvansa luota. Ei-psykoottinen masennus on tavallisin synnytyksen jälkeinen psyykkinen häiriö. Siihen sairastuu eri tutkimusten mukaan noin % synnyttäneistä. Äidin ja lapsen suhteen ongelmien onnistunut hoito johtaa automaattisesti masennuksen paranemiseen. Tällaisten vakavien tunnesuhdehäiriöiden vakiintuneesta hoidosta ei ole kirjallisuudessa tietoja, mutta käytössä on ollut erilaisia malleja (Brockington 1996). Häiriöiden yleisyydestä ei myöskään ole varmaa tietoa, mutta luultavasti ne ovat harvinaisia (Kumar 1997) T. Hertzberg

3 Epidemiologia Synnytyksen jälkeisen masennuksen esiintyvyys on sama kuin muun masennuksen (Cox ym. 1993). Sen sijaan sairastumisalttius on kolmena synnytystä seuraavana kuukautena korostunut verrattuna niitä seuraavaan yhdeksän kuukauden jaksoon (Cooper ym. 1988, Cox ym. 1993). Synnytyksen jälkeisen masennuksen kulku muistuttaa missä tahansa elämänvaiheessa saadun masennuksen kulkua: oireet voivat lieventyä itsestään 2 6 kuukaudessa, mutta joillakin potilailla niitä esiintyy vielä vuoden kuluttua. Diagnostiset vaikeudet ja erityispiirteet Masennusoireiden ja normaalien lapsivuodeoireiden samankaltaisuudet, kuten unirytmin muutokset, painon aleneminen, väsymys, huolestuneisuus ja libidon heikkeminen, voivat osaltaan vaikeuttaa synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamista. Masennustilasta tässä elämänvaiheessa kärsivien naisten on ollut vaikea hakea apua. Käsitys, että tällaiset tunteet ovat»väärin», on tavallinen, ja monet naiset ihmettelevät hämmentyneinä:»minunhan pitäisi olla onnellinen» Äiti kokee, että hän ei voi nauttia äitiydestään, ja kokemus jää jotenkin ulkopuoliseksi. Kun näistä ilmiöistä keskustellaan yleisemmin, potilaat saavat enemmän tietoa ja ovat valmiimpia avun hakemiseen. Tästä huolimatta masennus jää perusterveydenhuollossa usein tunnistamatta. Bågedahl- Strindlundin ym. (1998) tutkimuksessa äitiysneuvoloiden terveydenhoitajat totesivat 2 % äideistä masentuneiksi. Seulontatutkimuksessa ja haastatteluissa ilmeni, että masennustilan diagnostiset kriteerit täytti 8.4 %. Synnytyksen jälkeisen masennuksen piilevyyden ei pitäisi johtua siitä, että häiriö poikkeaisi jollakin tavoin muista masennustiloista. Puerpaalisia ja muita masennustiloja verrattaessa eri oireiden ilmenemisessä ei havaittu selviä eroja (Cooper ym. 1988, O Hara ym. 1990), vaikka jotkut ovatkin sitä mieltä, että eräät pakko-oiremuodot (aggressiiviset pakkoajatukset) ovat mahdollisesti tavallisempia synnytyksen jälkeisessä masennuksessa (Wisner ym. 1999). Diagnostisointiin on kehitetty erilaisia apukeinoja. Perusterveydenhuollon seulontatutkimuksiin on kehitetty kymmenen kysymystä sisältävä lyhyt lomake, Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS). Se on monissa tutkimuksissa osoittautunut ominaisuuksiltaan erinomaiseksi: Murrayn ja Carothersin (1990) laajassa väestötutkimuksessa sen tarkkuus oli 92.5 % ja sensitiivisyys 88 %. Sitä on käytetty myös suomalaisissa tutkimuksissa ja tulokset olivat vastaavia (Tamminen 1990). Äitiysneuvoloissamme lomakkeen laajemmasta käytöstä voisi olla tärkeää apua, kun äideistä yritetään seuloa esiin aiempaa suurempi osa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsiviä. Suurin osa potilaista ei saa koskaan hoitoa masennukseensa. Vaikutukset vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen Synnytyksen jälkeisen masennuksen vaikutuksista lapsen kehitykseen on tehty useita tutkimuksia, myös prospektiivisia. Niistä useimmissa on käynyt ilmi selvä yhteys äidin mielialahäiriön ja lapsen emotionaalisen, sosiaalisen ja kognitiivisen kehityksen välillä. Etenkin poikalasten kognitiiviset toiminnot häiriintyvät helposti (Murray ym. 1996). Kahdessa brittiläisessä tutkimuksessa nämä erot verrokkeihin nähden olivat todettavissa vielä 4 5 vuoden iässä (Cogill ym. 1986). Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että synnytyksen jälkeisestä masennustilasta kärsivien äitien lapsilla esiintyi ylimäärä turvattomia kiintymyssuhteita. Toisaalta äidin ja vauvan vuorovaikutus voi olla masennustilasta huolimatta verrattain normaali (Field ym. 1990). Fieldin ym. (1992) yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa ei lasten kehityksessä yhden vuoden iässä havaittu mitään eroa verrokkeihin nähden, jos äiti tervehtyi masennuksestaan ennen kuin lapsi oli täyttänyt kuusi kuukautta. Sen sijaan lapsilla, joiden äitien masennus jatkui yli kuusi kuukautta, todettiin yhden vuoden iässä depressiivisiä piirteitä vuorovaikutuksessa, huonompia tuloksia mielenterveyttä ja motoriikkaa arvioivassa testeissä ja hitaampaa kasvua etenkin painon osalta. Nämä havainnot korostavat hoidon tärkeyttä. 1493

4 Tärkeä päätelmä viime vuosina tehdyistä tutkimuksista on, että välittävänä patogeenisena tekijänä äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen ja lapsen häiriintyneen kehityksen välillä on masentuneen äidin ja hänen vauvansa välinen poikkeava viestintämalli (Murray ym. 1997). Etiologia Vaikka synnytyksen jälkeisen masennuksen etiologia on edelleen suurelta osin epäselvä, tunnetaan useita riskitekijöitä. Aikaisemman psykiatrisen sairauden etenkin aikaisemman masennustilan on raportoitu lisäävän synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. Viiden vuoden seurantatutkimuksessa naiset, joille kehittyi synnytyksen jälkeinen masennustila ja jotka olivat aikaisemmin kärsineet muusta masennuksesta, eivät olleet suuremmassa vaarassa sairastua masennukseen myöhempien synnytysten jälkeen, vaikka heillä oli luultavasti suurempi riski sairastua masennukseen muussa elämänvaiheessa. Sen sijaan tutkimuksen toinen kohortti, jossa ensimmäinen masennus oli synnytyksen jälkeinen, oli selvästi suuremmassa vaarassa seuraavan raskauden yhteydessä. Muun kuin puerperaalimasennuksen riski ei sen sijaan ollut suurempi (Cooper ja Murray 1995). Demografisia tekijöitä, kuten ikää, koulutusta, siviilisäätyä, lasten lukumäärää tai sosioekonomista asemaa, ei ole voitu pysyvästi yhdistää korostuneeseen riskiin (O Hara 1986). Sen sijaan monet psykososiaaliset riskitekijät on johdonmukaisesti raportoitu synnytyksenjälkeiseen depressioon liittyviksi. Tärkeimpiä lienevät parisuhdeongelmat ja riittämätön sosiaalinen tuki (Kumar ja Robson 1984, O Hara 1986). Monissa tutkimuksissa on lisäksi havaittu korrelaatio perinataalivaiheen negatiivisiin elämäntapahtumiin (esim. läheisen menettäminen, työttömyys) (O Hara 1994). Ristiriitaisempia tulokset ovat olleet silloin, kun kyse on ollut esimerkiksi obstetrisista komplikaatiosta (mm. keisarileikkaus). Eräiden tutkimusten mukaan synnytyskomplikaatioiden yhteydessä alttius masennukseen lisääntyy sellaisilla naisilla, joilla masennusta on esiintynyt aikaisemmin (O Hara 1994). Myös synnytyksen jälkeinen herkistyminen näyttää lisäävän synnytyksen jälkeisen masennuksen vaaraa. Äidin huono suhde omaan äitiinsä on joidenkin tutkimusten mukaan suurentanut riskiä (Kumar ja Robson 1984) samoin kuin eräät vastasyntyneessä ilmenevät ominaisuudet (ärtyisyys, huono motorinen kyky) (Murray ym. 1996). On epäselvää, liittyvätkö muut tekijät, kuten raskauden aikainen masennus tai ahdistus (Kumar ja Robson 1984, O Hara ym. 1991a), raskauden toivomuksenmukaisuus ja premenstruaalioireyhtymä, synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Riskitekijätutkimuksia lukuun ottamatta tämän masennusmuodon etiologia on suurelta osin selvittämättä. Erilaisia hormoniteorioita on pidetty lähes itsestään selvinä ovathan raskauden, synnytyksen ja imetyksen aikaiset hormonaaliset muutokset huomattavia. Siitä huolimatta tähän mennessä ei ole havaittu minkäänlaista korrelaatiota naishormonien pitoisuuksien ja synnytyksen jälkeisen masennuksen välillä (Harris ym. 1989, O Hara ym. 1991a). Teoreettisesti ja koe-eläintukimusten perusteella tiedetään, että estradioli tehostaa serotoninergista siirtoa keskushermostossa, koska synteesi lisääntyy ja serotoniinin hajoaminen vähenee. On mahdollista, että ajan mittaan ja pidemmälle kehitetyillä tutkimusmenetelmillä pystytään löytämään näiden toimintojen poikkeamia niillä naisilla, jotka sairastuvat synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Estradiolihoito on osoittautunut joissakin tapauksissa tehokkaaksi synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa, mikä osoittaa estradiolilla olevan jotain merkitystä. On esitetty, että osa synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavista naisista kärsii kilpirauhasen toimintahäiriöstä. Eräässä prospektiivisessa tutkimuksessa, jonka aineistona oli 303 raskaana olevaa naista, 7 %:lla oli kilpirauhassairaus. Näistä 38 %:lla esiintyi myös masennusoireita (Pop ym. 1991). Niinpä kliinikkojen pitäisi ottaa huomioon tämä mahdollisuus ja huolehtia siitä, että kilpirauhasarvot tarkistetaan, kun masennuspotilaalla ilmenee myös kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita (painon lisäys, heikentynyt kylmänsietokyky, letargia yms.). Kilpi T. Hertzberg

5 rauhasen toimintahäiriön ja synnytyksen jälkeisen masennuksen välisestä yhteydestä tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia. Psykologiselta kannalta äidin masennuksen takana voi olla hyvin erilaisia yksilöllisiä taustatekijöitä, joista tietysti aikaisemmat elämänvaiheet ja nykytilanne ovat keskeisimpiä. Psykodynaamisesti äidiksi tulo on naisen elämässä kehityskriisi, joka vaatii psyykkistä työstämistä monella tasolla (esim. erilaisten vauvaan liittyvien ristiriitaisten tunteiden käsitteleminen, aikaisemmasta elämästä luopumisen hyväksyminen jne.). Jos tämä prosessi estyy tai vaikeutuu eri syistä, seurauksena voi olla masennus. Äitiys saattaa helpottaa naisen keskeisimpien ristiriitojen uudelleen muokkaamista ja kypsyttää henkisesti, mutta tehtävän vaativuus altistaa masennukselle (Mäenpää-Reenkola 1997). Hoito Tähän mennessä ei ole havaittu minkäänlaista korrelaatiota naishormonien pitoisuuksien ja synnytyksen jälkeisen masennuksen välillä. Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidosta on tehty on hyvin niukasti tutkimuksia. Siksi hoito on pitkälti perustettava kliinisiin kokemuksiin. Samoin kuin muissa masennustiloissa kliininen kuva vaihtelee verrattain lievistä tiloista vakaviin, syviin masennuksiin. Hoito on tietysti sopeutettava vaikeusasteeseen. Se muistuttaa suurelta osin muissa elämänvaiheissa ilmenevien masennustilojen hoitoa, johon kuuluvat rauhoittava ja tukeva suhtautuminen, potilasopastus, psykoterapia ja psykofarmakologia (Brockington 1996). Psykoterapiassa masentunut äiti tarvitsee psykkistä tilaa, jossa hän voi tuntea olevansa hyväksytty omana itsenään. Neuvot ja ohjeet helposti vain lisäävät hänen häpeänsä ja syyllisyyttään. Äiti kaipaa kokemusta siitä, että hänen kaikki ristiriitaiset tunteet hyväksytään ja otetaan vastaan (Mäenpää-Reenkola 1997). Hän tarvitsee aikaa ja tukea uuden identiteetin rakentamisessa. Pariterapia saattaa joissakin tapauksissa olla tarpeen, mutta yhteistapaamisella on aina merkitystä. Myös synnytyksen jälkeisen tilanteen ainutlaatuisuus on otettava huomioon: äiti ei hyödy sairauslomasta, mutta hän saattaa tarvita konkreettista apua lastenhoidossa. Niissä tapauksissa, joissa äidin ja vauvan suhteen häiriö on keskeinen, tarvitaan erityistason terapia, jossa pyritään vaikuttamaan varhaiseen vuorovaikutukseen. Äidin tueksi on luotava verkosto, johon voivat kuulua perhe, ystävät ja ammattiauttajat. Myös tieto vertaistukiryhmistä (esim. Äimä ry) voi olla arvokas. Depressiolääkkeiden käyttöä tulee harkita kuten aina vakavan masennuksen yhteydessä. Hyvän siedettävyytensä vuoksi ja tutkimustulosten perusteella selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI-lääkkeet) pidetään ensisijaisina vaihtoehtoina synnytyksen jälkeisen masennuksen lääkehoidossa. Eniten selvityksiä on julkaistu sertraliinista ja fluoksetiinista, eikä näiden SSRI-lääkkeiden käyttöön ole liittynyt mitään vakavia sivu- tai haittavaikutuksia (Wisner ym ja 1996, Stowe ym. 1995, Appleby ym. 1997). Eräät asiantuntijat vierastavat fluoksetiinia, koska niillä on pitempi puoliintumisaika kuin muilla SSRI-lääkkeillä ja kyseiselle lääkityksen ominaiset sivuvaikutukset häviävät hitaammin lääkkeen lopettamisen jälkeen. Kirjallisuudessa on kuvattu yksi tapaus, jossa vauvan koliikit saattoivat liittyä imettävän äidin käyttämään fluoksetiiniin. Eräässä tutkimuksessa imetyksen aikainen fluoksetiinin käyttö yhdistettiin vauvan ohimenevään painon nousun hidastumiseen (Chambers ym. 1999), mutta tätä ei havaittu Vähäkankaan ja Pelkosen (2000) tuoreemmassa tutkimuksessa. Vaikka SSRI-lääkkeitä pidetäänkin nykyisin synnytyksen jälkeisen masennuksen ensisijaisina lääkkeinä, ei muidenkaan masennuslääkkeiden käyttöön ole liitetty varmasti mitään vakavia sivu- tai haittavaikutuksia. Trisyklisiä masennuslääkkeitä kannattaa näin ollen harkita erityisesti, jos äidin aikaisempi depressio on reagoinut suotuisasti näihin lääkkeisiin. Uudempiin tai vä- 1495

6 hemmän käytettyjen masennuslääkkeisiin imettävän äidin masennuksen hoidossa kannattaa toistaiseksi suhtautua vielä varovasti, koska aiheesta ei ole julkaistu riittävästi tapausselostuksia. Wisner ym. (1996) toteavat masennuslääkkeitä ja imetystä koskevassa meta-analyysissään, että alle kymmenen viikon ikäisten lasten maksa toimii varsin rajallisesti ja että tämän vuoksi depressiolääkkeiden mahdollista vaikutusta lapsen vointiin tulee seurata huolellisesti erityisesti alle kolmen kuukauden ikäisillä vauvoilla. Masennuslääkettä käyttävää ja imettävää äitiä tulee kehottaa kiinnittämään huomiota lapsessa mahdollisesti ilmeneviin muutoksiin (uni, ruokahalu, käyttäytyminen yms.) ja kertomaan niistä lääkärilleen. Päätös masennuslääkkeiden käytöstä imetyksen aikana on luonnollisesti tehtävä yhdessä äidin kanssa. Äidille on kerrottava, että kaikki psyykenlääkkeet erittyvät ainakin jossain määrässä rintamaitoon. Vauvasta mitatut depressiolääkemäärät ovat kuitenkin lähes kaikissa tapauksissa olleet häviävän pieniä. Toisaalta tiedot näiden lääkkeiden vaikutuksesta lapsen kehitykseen ovat luonnollisesti aina rajallisia. Luottamusta antaa kuitenkin se seikka, että jo nyt on käytettävissä seurantatietoa seitsemän vuoden ajalta, ja sen mukaan raskausaikana (jolloin altistus on paljon suurempi kuin imetyksessä) fluoksetiinille tai trisyklisille depressiolääkkeille alttiina olleilla lapsilla ei ole ilmennyt mitään poikkeavaa älykkyysosamäärän, kielellisen kehityksen ja käyttäytymisen osalta (Nulman ym. 1997). Tämä rauhoittava havainto on sopusoinnussa useilla eri eläimillä saatujen seurantatutkimustulosten kanssa. Imetys on monelle äidille tärkeä kokemus äiti-lapsisuhteen kehityksen kannalta. Nykytiedon valossa masennuslääkkeiden käyttö ei ole este imetykselle. Litiumlääkitystä ei suositella imetyksen aikana, koska se on yhteydessä neonataalikauden diabetes insipidukseen ja hypotyreoidismiin (Vähäkangas ja Pelkonen 2000). Muista mielialantasaajista turvallisin vaihtoehto on valproaatti, joka erittyy erittäin heikosti äidinmaitoon. Bentsodiatsepiinien tilapäinen käyttö ei ole este imetykselle, vaikka suuremmat annokset voivatkin veltostuttaa vauvaa. Tsopikloni erittyy äidinmaitoon, mutta sen tilapäinen käyttö unettomuuteen ei todennäköisesti aiheuta lapselle haittaa (Vähäkangas ja Pelkonen 2000). Gregoiren ym. (1996) kaksoissokkotutkimuksessa käytettiin menestyksekkäästi estrogeenilaastaria. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa kuitenkin se, että lähes puolet potilaista oli juuri ennen tutkimusta käyttänyt depressiolääkkeitä. Estrogeenihoito saanee kuitenkin paikan synnytyksen jälkeisen hoitoresistentin masennuksen hoidossa, mutta tarvitaan kuitenkin useita tutkimuksia, ennen kuin suosituksia voidaan antaa. Pitkäaikaiseen estrogeenihoitoon liittyy myös ongelmia (mm. imetyksen estyminen ja haittavaikutukset kohdun limakalvoon). Vaikeissa masennustapauksissa, jolloin äidin tai lapsen terveys tai turvallisuus ovat uhanalaisia tai äidin toimintakyky on niin huono, että hän ei selviä kotona, sairaalahoito voi olla välttämätön. Tällöin olisi äiti-lapsisuhdetta ja lapsen kehitystä ajatellen tärkeätä, että vauvaa ja äitiä ei eroteta toisistaan. Myös sähköhoitoa on käytetty menestyksekkäästi vakavien masennusten hoidossa. Lopuksi Erilaiset psyykkiset häiriöt, ennen kaikkea erilaiset masennukset ja ahdistukset, ovat tavallisia lapsivuodeaikana. Nämä häiriöt vaikuttavat huomattavasti koko perheeseen. Jos ne ovat vakavia ja pitkäaikaisia, ne saattavat vaikuttaa kauaskantoisesti lapsen kehitykseen. Aktiivinen ja tehokas hoito on siis erityisen tärkeää. Kliinikolla on harvoin mahdollisuus vaikuttaa interventioillaan niin monen ihmisen tulevaisuuteen! 1496 T. Hertzberg

7 Kirjallisuutta Appleby L, Warner R, Whitton A ym. A controlled study of fluoxetine and cognitive-behavioral counselling in the treatment of postnatal depression. BMJ 1997;314: Bågedahl-Strindlund M, Monsen Börjesson K. Postnatal depression: a hidden illness. Acta Psychiatr Scand 1998;98: Brockington, I. Motherhood and mental health. Oxford: Oxford University Press, 1996;170f. Buttolph ML, Holland AD. Obsessive-compulsive disorders in pregnancy and childbirth. Kirjassa: Jenike M, ym, toim. Obsessive compulsive disorders, theory and management. Chicago: Yearbook medical publishers, 1990, s Chambers CD, Anderson PO, Thomas RG, Dick LM, Felix RJ, Johnson KA, Jones KL. Weight gain in infants breastfed by mothers who take fluoxetine. Pediatrics 1999; 104:e61, 1999 Cogill S, Caplan H, Alexandra H, ym. Impact of postnatal depression on cognitive development of young children. BMJ 1986;292: Cohen LS. Treatment of psychiatric illness during pregnancy and the postpartum period. Julkaisussa: Program of the 150th annual meeting of the American Psychiatric Association, 1997, San Diego, s. 11. (Abstrakti). Cooper PJ, Campbell EA, Day A, ym. Non-psychotic psychiatric disorder after childbirth. Br J Psychiatry 1988;152: Cooper PJ, Murray L. The course and recurrence of postnatal depression. Br J Psychiatry 1995;166: Cox JL, Murray D, Chapman G. A controlled study of the onset, duration and prevalence of postnatal depression. Br J Psychiatry 1993;163: Field T, Healy B, Goldstein S, ym. Behavior-state matching and synchrony in mother-infant interactions of nondepressed versus depressed dyads. Dev Psychol 1990;26:7 14. Field T. Infants of depressed mothers. Dev Psychopathol 1992;4: Gregoire AJP, Kumar R, Everitt B, ym. Transdermal oestrogen for treatment of severe postanatal depression. Lancet 1996;347: Harris B, Johns S, Fung H, ym. The hormonal environment of postnatal depression. Br J Psychiatry 1989;154: Hertzberg, T, Wahlbeck K. The impact of pregnancy and puerperium on panic disorder: J Psychosom Obstet Gynecol 1999; 20: Kendell RE, Chalmers JC, Platz C. Epidemiology of puerperal psychosis. Br J Psychiatry 1987;150: Kumar R, Robson KM. A prospective study of emotional disorders in childbearing women. Br J Psychiatry 1984;144: Kumar R.»Anybody s child»: severe disorders of mother-to-infant bonding. Br J Psychiatry 1997;171: Lester BM, Lucca J, Andreozzi L, ym. Possible association between fluoxetine hydrochloride and colic in an infant. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1993;32: Murray L, Carothers AD. Validation of the Edinburgh postnatal depression scale on a community sample. Br J Psychiatry 1990;157: Murray L, Fiori-Cowley A, Hooper R, ym. The impact of postnatal depression and associated adversity on early mother-infant interactions and later infant outcome. Child Dev 1996;67: Murray L, Stanley C, Hooper R, ym. The role of infant factors in postnatal depression and mother-infant interactions. Dev Med Child Neurol 1996;38: Murray L, Cooper PJ. Effects of postnatal depression on infant development. Arch Dis Child 1997;77: Mäenpää-Reenkola E. Naisen verhottu sisin. Helsinki: Yliopistopaino, Nulman I, Rovet J, Stewart DE, ym. Neurodevelopment of children exposed in utero to antidepressant drugs. N Engl J Med 1997;336: O Hara MW. Social support, life events and depression during pregnancy and the puerperium. Arch Gen Psychiatry 1986;43: O Hara MW, Zekoski EM, Phillips LH ym. Controlled prospective study of postpartum mood disorders: comparison of childbearing and nonchildbearing women. J Abnorm Psychol 1990;99:3 15. O Hara MW, Schlechte JA, Lewis DA ym. Controlled prospective study of postpartum mood disorders: psychological, environmental and hormonal variables. J Abnorm Psychol 1991(a);100: O Hara MW, Schlechte JA, Lewis DA ym. Prospective study of postpartum blues: biologic and psychosocial factors. Arch Gen Psychiatry 1991(b);48: O Hara M. Postpartum Depression, causes and consequences. New York: Springer-Verlag, Pop VJM, de Rooy HAM, Vader HL, ym. Postpartum thyroid dysfunction and depression in an unselected population. N Engl J Med 1991;324: Robson KM, Kumar R. Delayed onset of maternal affection after childbirth. Br J Psychiatry 1980; 136: Stowe ZN, Casarella J, Landry J, ym. Sertraline in the treatment of women with postpartum major depression. Depression 1995;3: Tamminen T. Äidin masennus, imetys ja vuorovaikutus. Tampere: Tampereen yliopisto, Vähäkangas K, Pelkonen O. Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana.»skylla ja Kharybdis», Lääkelaitos, Helsinki, 2000 Wisner KL, Perel JM. Serum nortriptyline levels in nursing mothers and their infants. Am J Psychiatry 1991;149: Wisner KL, Perel JM, Findling RL. Antidepressant treatment during breast-feeding. Am J Psychiatry 1996;153: Wisner KL, Peindl KS, Gigliotti TMA, ym. Obsessions and compulsions in women with postpartum depression. J Clin Psychiatry 1999;60: Tove Hertzberg, LL Helsingin yliopiston psykiatrian klinikka Lapinlahdentie Helsinki Mitä opin 1. Mikä seuraavista psyykkisistä häiriöistä on tavallisin synnytyksen jälkeen? a) Traumaperäinen stressireaktio b) Psykoosi c) Masennustila 2. Mikä seuraavista tekijöistä lisää selvimmin riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen? a) Aikaisempi masennustila b) Korkea ikä c) Premenstruaalisyndrooma 3. Mikä seuraavista masennuslääkeryhmistä on ensijainen imettävälle masennuspotilaalle? a) Trisyklinen masennuslääke b) SSRI-lääke c) MAO-estäjä Oikeat vastaukset sivulla

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 25.2.2016, VERSIO 2 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

ÄIDIN SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS TUNNISTAMINEN JA HOITO

ÄIDIN SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS TUNNISTAMINEN JA HOITO Opinnäytetyö (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) 2016 Julia Eskelinen & Pauliina Lehtinen ÄIDIN SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS TUNNISTAMINEN JA HOITO OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Terveydenhoitaja

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS

SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS SEKTIOLAPSEN ENSI-IHOKONTAKTI JA ENSI- IMETYS IMETYSKOORDINAATTORI JOHANNA KOIVISTO, HYKS MITEN SEKTIO VAIKUTTAA IMETYKSEEN? Vaikutukset vauvaan, äitiin ja maidontuotantoon. 17.10.2016 2 IMETYKSEN HORMONAALINEN

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)

Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen

Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen 26.9.2013 LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Reija Latva TAYS Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö Luennon sisältö Taustatietoa Varhainen

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit Gks 22.9.2016 Pia Heinonen Tyks nkl Sidonnaisuudet Bayer Upviser Olympus Yksityisvastaanotto : Mehiläinen ja Terveystalo Endometriumpolyypit Ovat tavallisia

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK

Hyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Äidin synnytyksen jälkeiset psyykkiset muutokset

Äidin synnytyksen jälkeiset psyykkiset muutokset Äidin synnytyksen jälkeiset psyykkiset muutokset Kuvaileva kirjallisuuskatsaus Emmi Määttä, Tiina Parikka Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kuvailulehti

Lisätiedot

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille 8.5.2014 1 HISTORIAA HUS Mielenterveystalo otettiin aluksi käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2009 (Kelnet-Mielenterveystalo) ja 2011HUS-Mielenterveystalo Nuorten mielenterveystalo avattiin loppuvuonna

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Äidin lääkkeet ja imetys

Äidin lääkkeet ja imetys Taustaa Rintamaito on ideaali ravinnonlähde vastasyntyneelle lapselle Imetyksen hyödyt niin lapsen kuin äidin terveydelle, sekä äiti-lapsi suhteelle ovat kiistattomat WHO: täysimetys 6kk ikään asti, korvikkeita

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiapotilasta ohjaavalle OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Ohjaus on potilaan tilanteesta keskustelua kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa.

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Äidin masennus ja vauvan temperamentti

Äidin masennus ja vauvan temperamentti SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2007: 44 29 38 A r t i k k e l i Äidin masennus ja vauvan temperamentti Raskauden aikaiseen masennukseen sairastuu kahdeksan prosenttia äideistä Suomessa. Synnytyksen

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lamictal 30.12.2015, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on vakava sairaus, jossa esiintyy

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD1293 KOKEMUKSET MASENNUKSEN HOIDOSTA JA TOIPUMISESTA 2002 FSD1293 DEPRESSION TREATMENT AND RECOVERY 2002 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited.

Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Ospemifeeni Pirjo Inki / Kirjoitettu 4.11.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Senshio 60 mg kalvopäällysteinen tabletti, Shionogi Limited. Ospemifeeni on

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot