Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Transkriptio

1 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO

2 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä 2

3 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteeseen päästään parantamalla suojelualueverkostoa; ylläpitämällä ja kehittämällä talousmetsien luonnonhoitoa; parantamalla tietopohjaa toimenpiteiden arviointia ja kehittämistä varten sekä metsä- ja ympäristöorganisaatioiden välisellä yhteistoiminnalla, metsänomistajien neuvonnalla, metsäammattilaisten koulutuksella ja viestinnällä METSO -toimintaohjelmaa toteutetaan ekologisesti tehokkailla, vapaaehtoisilla ja kustannusvaikuttavilla keinoilla Toimintaohjelman lähtökohtana on, että se ei saa vaarantaa tai hidastaa päätettyjen suojeluohjelmien loppuunsaattamista 3

4 14 toimenpide-ehdotusta 1 Luonnontieteelliset valintaperusteet 2 Luonnonsuojelualueiden elinympäristöjen ennallistaminen ja luonnonhoito 3 Suojelualueverkoston kehittäminen 4 Monimuotoisuuden turvaaminen yksityismetsissä 5 Yhteistoimintaverkosto 6 Luonnonarvojen kaupan organisointi ja yhteistyö 7 Luonnonhoitotoimet valtion talousmetsissä 4

5 14 toimenpide-ehdotusta 8 Monimuotoisuuden turvaaminen kuntien virkistysmetsissä ja valtion retkeilyalueilla 9 Metsänomistajien neuvonta ja metsäammattilaisten koulutus 10 Viestinnän toteuttaminen 11 Tietopohjan parantaminen 12 Metsien monimuotoisuuden tilan seurannan, tietojärjestelmien ja tilastoinnin kehittäminen 13 Luontotyyppi- ja lajistoinventoinnit 14 METSO-toimintaohjelman toimeenpanon seuranta ja arviointi 5

6 Luonnontieteelliset valintaperusteet (1) Luonnontieteelliset valintaperusteet tukevat kohteiden valintapäätöksiä, niitä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi tiukkoina sääntöinä. Myös alueelliset näkökohdat, erityiset lajiesiintymät ja metsikön sijainti suhteessa suojelualueverkostoon, ovat tärkeitä kohteiden valintaperusteita. Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä: 6 Lehdot Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Pienvesien lähimetsät Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Metsäluhdat ja tulvametsät Harjujen paahdeympäristöt Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Puustoiset perinnebiotoopit Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot

7 Luonnontieteelliset valintaperusteet (1) Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä rakennepiirteitä, ekologisia vaihtelusuuntia ja muita elinympäristöjen ominaisuuksia : Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haavat, koivut, raidat, pihlajat Jalot lehtipuut Palanut järeä puuaines Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous; sekä Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus 7

8 Lehdot, puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat ML 10 turvaa selvästi ympäristöstään erottuvat luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset lehtolaikut METSOn toimenpiteet voivat kohdentua pinta-alaltaan laajempiin lehtokokonaisuuksiin Hoitotoimilla voidaan edistää luonnonarvojen kehittymistä Vesitaloudeltaan muuttuneissa esim. pienvesien yhteydessä olevissa kosteissa lehdoissa Harjujen kuivilla lehtolaikuilla (sulkeutuneet, kuusialikasvos) Jalopuustoisissa tai lehtipuuvaltaisissa tuoreissa lehdoissa Lehdoissa, joita maanomistaja haluaa kehittää monimuotoisemmaksi (lahopuun luominen, yli-ikäisen puuston suosiminen, puuston rakenteen monipuolistaminen, kuusen vähentäminen, pienaukkoja, lehtipuun suosiminen ja viljely jne ) Puustoisilla soilla vesitalouden palauttaminen kohdennetaan tuottamaan vesitaloudeltaan toimivia kokonaisuuksia, esimerkiksi edistetään suojellun suon vesitalouden turvaamista Hakkuilla voidaan vähentää haihduttavaa puustoa, ojia voidaan tukkia jne. 8

9 Pienvesien lähimetsät, metsäluhdat ja tulvametsät ML 10 turvaa ympäristöstään selvästi erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pienvesien välittömiä lähiympäristöjä sekä kitu- ja joutomaan rantaluhdat Hoitotoimet luonnontilaltaan muuttuneilla kohteilla Purot ja norot Voidaan kunnostaa palauttamalla vesi vanhaan uomaan tai korjaamalla vesiuomaan kiveämällä tai asentamalla liekoja, jotta veden vaikutus lähiympäristöön palaut Lähteet, tihkupinnat ja lähdenorot Poistetaan rakenteita lähdealtaasta, tutkitaan kaivettuja ja lähdettä kuivattavia ojia, nostetaan peratun lähdenoron pohjaa jotta lähdevesi leviää luontaisesti, tasoitetaan koneiden tekemiä painumia tihkupinnoilla Pienten lampien lähimetsät Palautetaan lammen luontaista tulvarytmiä tukkimalla laskuojaa Kunnostamisen yhteydessä voidaan kunnostaa niihin liittyvät korvet, kosteat lehdot, tulvametsät ja pienvesivaikutteiset suot Esim. tulvivalle alueelle kaivettujen ojien tukkiminen Mahdollisia kytköksiä vesiensuojelun kosteikkohankkeisiin Kunnostus ensisijaisesti kokonaisuuksittain esimerkiksi lampien väliset purot/norot, toiminta koskee useita maanomistajia 9

10 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät ja harjujen paahdeympäristöt Runsaslahopuustoisiin kangasmetsiin liittyviä aktiivisen luonnonhoidon mahdollisuuksia on lähinnä kangasmetsien karuilla kasvupaikoilla, tai kun tehdään luonnonhoitoa monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden lisäämiseksi Paahteisten harjumetsien monimuotoisuutta voidaan turvata ottamalla harjumetsien hoidossa huomioon avoimien, lämpimien elinolosuhteiden syntyminen ja säilyminen Kohteet ovat luontaisten tai ihmisten aiheuttamien häiriöiden loppumisen sekä hakkuiden jälkeisen metsänuudistamisen takia kasvamassa umpeen Luonnonhoitotoimet kannatta kohdentaa niille kohteille, joilla on vielä jäljellä vaateliasta paahdeympäristöjen lajistoa Myös tällaisten harjujen paahdeympäristöihin rajoittuvissa metsissä tehtävät kunnostus- ja hoitotoimet ovat tarpeen, jotta paahdeympäristöjen eliölajeilla olisi mahdollisuus levittäytyä nykyistä laajemmalle alueelle 10

11 Maankohoamisrannikko ja perinnebiotoopit Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet Rannikolla turvaamisen kohteina voivat olla varsinaiset maankohoamiseen liittyvät elinympäristötyypit, mutta myös muut METSO-elinympäristöt Vesitaloudeltaan muuttuneiden kohteiden kunnostus Puustoiset perinnebiotoopit Toimenpiteet ovat olleet nuoren puuston raivaamista vanhoilta hakamailta tai metsälaitumilta ja niiden palauttamisesta metsämaisemallisesti alkuperäiseksi Varsinainen kohteen hoito eli laidunnuksen järjestäminen ei kuulu metsätalouden toimintaan 11

12 Metsäisten kallioiden elinympäristöt Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt Luontaisesti harvapuustoisia kalkkikallioympäristöjä voidaan pitää avoimina luonnonhoitotoimenpitein muun muassa raivaamalla pensaikkoa ja alikasvosta Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot Osa kohteista metsälain piirissä METSO-kohteet voivat sijaita lakikohteiden ympärillä, jolloin 12 turvaamistoimilla saadaan muodostettua elinympäristöverkostoja Luonnonhoitotoimenpiteet puustoisilla kallioilla, jyrkänteiden alusmetsissä ja louhikoiden metsissä voivat liittyä lahopuun tuottamiseen tai tietyn puulajin suosimiseen. Paahteisissa kalliometsissä puuston harventaminen voi olla sopiva hoitotoimenpide. Luonnonhoidollisia kulotuksia voidaan toteuttaa sijainniltaan sopivilla kohteilla.

13 Kiitos! 13

14 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO