Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeet/ Muisti ASKEL Kainuussa

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeet/ Muisti ASKEL Kainuussa STLTK 223 Sosiaali- ja terveystoimen tutkimus-, suun nittelu- ja kehittämisen vastuualueella on valmistel tu hanketta muistihäiriöisten kun toutuksen ja palvelu ketjun kehittämiseksi. Hankkeen toimin ta-ai ka on Rahoitusta on haet tu TEKESiltä Innovaatiot sosiaali- ja ter veyspalvelujärjestelmässä ohjelman "Kohti aktiivista asiakkuutta" teemahausta. Hankehakemus on liitteenä. Liite nro: 3 Hankkeessa tulee olemaan yhteistyökump panina Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveys palvelu jen kuntayhtymä Ek sote (tekee oman hankehakemuksensa) se kä valtakun nallinen muistisai raiden tukijär jestö Muisti liitto. Kainuussa hankkeessa tu lee toimi maan -kuntayhtymän kump panina Kainuun Muistiyhdistys sekä Kajaanin am mattikorkeakoulu. Hankkeen kustannusarvio on TE KESiltä haettu rahoitus on 50% kustannuk sista eli Hankkeen päämäärä Hankkeen päämääränä on muistikuntoutuk sen keinoin parantaa muistisairaan ja hä nen omaisensa elämän laatua. Hankkeessa kehitetään Kainuussa asiakaslähtöistä pal velujär jestelmää, joka edistää kuntalaisten aivoterveyttä, ennalta ehkäisee muistisai rauksia ja vastaa enna koivasti jo sairastu neiden muistisairaiden ja heidän perheiden sä tarpeisiin lisäten heidän yleistä elämän laatua. Lisäämällä psykososi aalista tukea mahdollisimman varhain muis tisairaalle ja hänen omaiselleen lisätään sa malla myös koko palveluketjun kustannustehokkuutta. Kuntoutumisen tukeminen on päämääränä kaikissa muistisairaille ja hei dän lä heisilleen suunnatuissa palveluissa. Lisäksi hank keessa on tavoitteena lisätä ja tukea van hustyötä tekevien työhyvinvointia sekä asiakkaiden ja heidän omaistensa hy vin vointia uuden laisten kulttuurin työkalujen avulla. Kehittämistyön tuloksena on palvelujärjestelmä, jossa - kuntalaisilla on paremmat edellytykset teh dä aivoter veellisiä ja muistisairauksia ennal ta ehkäise viä elämän tapavalintoja sekä heil lä on tuo retta tietoa muistisairauksien nykyi sestä hoi to- ja kun toutuskäytännöstä - de mentiaan liittyvä toi vottomuus ja stigma pie nentyvät ja pit källä tähtäimellä sairastunei den määrä pienen tyy. - muistisairauteen sairastuneet ja heidän lä heisensä saa vat tarvitsemansa tiedon, tuen ja palvelut sairauden hoitoon, toimintakyvyn ja hyvän elämänlaa dun ylläpitoon sairauden eri vai heissa - ko tona asumisen aika pite nee, muistisairauk sista aiheutuvat koko naiskus tannukset kas vavat lähivuosina en nakoitua vähemmän. - asiakas hallitsee omaa elämäänsä aktiivi sesti - asiakas valitsee, te kee päätöksiä ja toimii aktiivises ti. Hän ko kee voivansa vai kuttaa

2 oman elä mänsä su jumiseen. - eri toimijatahojen ja sosiaali- ja terveyden huollon am mattilaisten välinen työnjako on muisti sai rauksien osalta selkiytynyt ja val miudet sai rastuneiden kun toutumisen tuke miseen ovat kehittyneet - työn mielekkyys li sääntyy ja hoitoketju eheytyy - ympärivuorokautisen hoivan työyhteisöis sä käytetään tanssia työhyvinvoinnin, asiak kaiden elä mänlaadun ja yhteisöllisyyden edistäjänä ja ylläpitäjänä. Hankkeen toimenpiteet: 1) Seudulliset muistiohjelmat laaditaan kul lekin alueelle viestittämään niistä tavoitteis ta, joihin elämänkaa ren eri vaiheissa pyri tään kansalaisten aivo terveyden edistämi sessä ja muistisai raiden sekä heidän läheis tensä tukemisessa. Muistiohjelma kokoaa eri sektoreiden ja toi mi jatahojen työtä kos kettavat tavoitteet konkreettisessa, asiakas lähtöisessä muo dossa Tans kan mallin ta paan. Muistiohjelmien tavoitteena on tuoda muistiasiat ja ai voterveyden edistä minen osaksi kaiken ikäisten hyvinvointia. Muistin toiminnan ja sen ongelmien sekä muistisai rauden hoidon ja kuntoutuksen puheeksi ot taminen ja oh jelmaksi kirjaaminen vähentää omalta osal taan dementian stigmaa. Käy tännössä kes keisenä toimijana tämän osa-alueen osalta tulee olemaan Kainuun Muistiyhdistys. 2) Ammattihenkilöstön osaamista muistioi reisten ja -sairaiden ihmisten kohtaamiseen ja tu kemiseen kartoite taan Tanskassa käy tettyjen kompetenssi profiilien avulla. Erityi sesti tullaan tarvitse maan tietoa ja vahvistu via valmiuksia muis tisairauksien ennaltaeh käisy-, kohtaamis- ja kuntoutusosaamiseen. Kartoituksen jälkeen laaditaan yhdessä henkilöstön kanssa yk sik kökohtaisia ja yksi löllisiä tarpeita vastaava koulutusohjelma. Tarvittava käännös- ja sovellus työ kompetenssiprofiili-arvioinnin käyttöönottoon teh dään hankkeen aikana. Perustyön tämän osioin kohdalta tekee Muistiliitto erillisen RAY:n rahoittaman hank keen kautta, mutta Kainuu osallistuu tämän hankkeen sisällä omalla työpanoksellaan si sällön kehittämi seen, konsultoin tiin ja mah dollisiin koulutuk siin. Näiden asiakokonaisuuksien osalta hank keen johtoryhmä tekee tutustumismatkan Tans kaan. 3) Rakennetaan malli, jolla Kainuussa to teutetaan käypähoitosuosituksen mukaista hyvää muistisairauksien hoitoa. Saumatto man hoitoketjun kokoami nen aivoterveyden edistämisestä muistisai rauksien varhaiseen toteamiseen sekä hy vään hoitoon ja kun toutukseen pohjaa Hy vät hoitokäytännöt suositukseen ja Muistilii ton uudistettuun kuntoutusmalliin (liite). Jul kisen, yksityisen ja kolmannen sektorin roo lit hoitoketjussa määritetään. Tavoitteena on päästä rin nak kain tekemisestä kumppa nuuteen, jota oh jaa yhteisenä tavoitteena asiakkaan tarve ja hänen hyvinvointinsa pa rantaminen. Tavoit teena on täsmentää eri toimijoiden rooli, tar ve ja tehtävät prosessis sa (geriatri-muistihoitaja-muistikoordinaattori-muistiyhdistys-muistineuvoja-muistiliitto). Edelliseen liittyen

3 1) Selvitetään/päätetään/perustetaan muis tikoordinaattoreiden teh tävien tarve eri alueilla/ ra kennetaan toimin nalle rakenne ja malli. Selvitetään muistipo liklinikan toimin tamallin laajenta misen mah dol lisuudet ja tehdään siitä toimintasuunni telma. 2) Muistihoitajien ja muistikoordinaattorien sekä kodinhoidon työnte kijöiden työnkuvat selkiy tetään tarkoituksen mukaisiksi eri sai rauden vaiheet ja perhei den muuttuvat tar peet huomioi den sekä 3) Kehitetään geriatrien ja muistihoitaji en/muistikoordinaattoreiden työparityösken telyä ja sen sisältöä. Osaa mista vahviste taan kehittä mällä erilaisia konsultaatiomuo toja esim. etäkonsul taatio ta. Määritel lään geriatrien ja terveyskeskus lääkäreiden teh täväjakoa muistisairaiden hoitoon liittyen. 4) Ohjausta ja neuvontaa kehitetään vas taamaan per heiden tarpeisiin. Kullakin per heellä on muistihoita ja/koordinaattori, jolla on tieto ja koordinaa tio perheen palveluista. Täsmen netään ole massa olevien käytäntö jen (ter veyden huollon 24h puhelinpäivystys, no pean diag nostiikan yksikkö sekä sosiaali päi vystys) si sällä muistisairaiden palveluket jun toimimi nen ja vahviste taan muistisai raus osaamista viikonloppujen ja iltojen osal ta. Määritellään muistineuvolan ja muistipolikli nikan roolit ja toiminnan sisällön kehittämi nen. Si sällön kehittämises sä on tärkeätä miettiä mm. ensitiedon tar joamisen sekä kuntoutussuunni telmien laa dinnan mallit ja työkalut (esim. tietoisuustai dot vuorovaiku tuksessa). Muistineuvo latoi minnan sisällön kehittämistä tehdään yh dessä asiakkaiden kanssa. Kuntoutussuun ni telmassa tarvi taan laajaa näkemystä asiakkaan elämästä, eikä se ole ainoastaan fyysisen kuntoutuk sen suunnitelma. Muisti testejä tehdään, mutta niiden tulosten hyö dyntäminen jää te kemättä; miten alkavaan muistisairauteen puututaan, miten sen ete nemistä voidaan hidas taa, jää liian vähälle. Kuntoutussuunni telmasta on tarkoitus jalos taa asiakkaan ar keen ulottu va "lukujärjes tys", ohjelma, joka rytmittää ja tukee asiak kaan itsenäistä sel viytymistä. Eritoten kiinni tetään huomiota kasvavaan alle 65-vuotiai den muistisairaus diagnoosin saavien henki löiden kuntoutumi sen tukemiseen (sisältää mm. nuoria alko holiperäistä dementiaa sairasta via miehiä ja naisia). Kuntoutumisen tuki voi rakentua pienistä paloista, joita tuot tavat yksityi nen, julkinen ja kolmas sektori. 5) Teknologian mahdollisuuksien kartoitta misella selvitetään, missä kaikessa voidaan tekno logisilla ratkaisuilla vastata kasvaviin tarpeisiin, esim. kotiin vie tävä vertaistoimin ta, kuntou tuksen apuväli neenä, etäkonsul taatiovälineenä. Muistisai raiden ja heidän omaishoitajiensa osallisuu den tukemiseen ja sosiaaliseen kanssakäy miseen sekä etä konsultaation toteuttami seen on tiedossa tietoteknisiä ratkaisuja, joiden vastaavuutta tarpeisiin arvioidaan ja tarvit taessa kokeil laan, otetaan käyttöön tai tuetaan käyttöön ottoa hankkeen aikana. Hankkeessa pyri tään selvittämään myös teknologian käytön kustannus-

4 Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta: vaikuttavuutta verrattuna perintei siin työskentelytapoihin. 6) Ympärivuorokautisessa hoidossa otetaan käyttöön tanssiesitys auttamismenetelmänä muistisairaiden elä mänlaadun kohentamiseksi ja omaisten tu kemiseksi. Luovilla me netelmillä tuetaan myös hoitoyhteisön yhtei söllisyyttä sekä työntekijöiden työhyvinvoin tia. Tavoitteena on tuottaa muistisairaiden vanhusten muis toihin perustuvia tanssiesi tyksiä vähintään kahdes sa (mahdollisesti kolmessa) työyksi kössä (3-4/vuosi). Tanssi esityksen kehittä minen ja juur ruttaminen osaksi hoitotyötä tapahtuu osallistavan toi mintatutkimuksen keinoin. Kehittäjinä ovat muistisairaat asiak kaat ja heidän omaisen sa, hoitajat, tanssi ja-koreografi ja toiminta tutkija. Toiminnan vaikuttavuuden arvioin nista vastaa Oulun yliopiston terveystietei den laitos. 7) Asiakkaiden tarpeita palvelujen suhteen on kartoitettu valtakunnallisen muistibaro metri kyselyn avulla (ke vät 2010). Mikäli tar vetta ilmenee, psyykkis tä tukea lisätään avomuotoisen sopeutumis valmennus-toi minnan avulla. Avomuotoinen sopeutumis valmennus tapahtuu lä hellä asiakkaita, pit käkestoisena mutta pieninä annoksina to teutettuina ryhmätoimintojen sar jana. Hank keessa suunnitellaan avo muotoisen sopeu tumisvalmennuksen sisäl tö. Ryhmä muotoisessa toiminnassa mah dollistuu vertaistuen hyödyntäminen sairauden alkuvaiheessa. Muistisairaan ja hänen omaisensa tukemi nen ja ymmärryksen li sääminen, mitä on ta pahtu massa ja miten siitä selviytyä, auttaa jatkossa selviytymistä ja mahdollistaa jopa asiakkaan pitempään kotona asumisen. Tutkitaan mahdollisuus "tuotteistaa" muisti sairauksien sopeutumisvalmennus, selvittää KE LAn mahdollisuudet ostaa/tukea sopeu tumispalvelujen järjestä mistä. Ryhmämuo toisen toi minnan lisäksi tutkitaan, voidaanko teknologian avulla tuot taa sopeutumisval mennusta ihmis ten omas sa kotona esim. vi deoyhteyksien avulla. (vrt. avomuotoinen sopeutumisvalmennus = ver taisryhmätoi minta ja tavoitteellinen vertais ryhmätoi minta. Selvitetään myös sosiaalisen median mah dollisuus vertaistuen antamisen paikkana. 8) Vertaistukitoimintaa kehitetään vastaa maan paremmin sairastuneiden ja läheisten tarpei ta. Tutor-toiminnan käynnistäminen ja vahvistaminen hyödyn täen teknologiaa ja tietojärjestel miä. Lisätietoja asiasta antavat kehittämispäällik kö Marita Pikkarainen, puh , ja sosi aali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen, puh tai sähköpos titse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Sosiaali- ja terveyslautakunta omalta osaltaan hyväksyy Muisti AS- KEL Kainuussa -hankkeen.

5 Asiantuntijana :issä 222 ja 223 kuultiin projektipäällikkö Terho Pekkalaa, joka oli läsnä kokouksessa asioiden esittelyn ajan klo 14:10-14:18. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päätösehdotuksen.