Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Transkriptio

1 Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus

2 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä Vesienhoidon suunnittelujärjestelmä Vesistöjen nykyinen tila ja kuormittavat tekijät Vesienhoidon toimenpiteet Nitraattiasetuksen uudistaminen 2

3 Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä Pohjois-Savon pinta-alasta vesistöjä osuus on vajaat 18 % Järvien kokonaismäärä yli kappaletta (> 1ha) Valtaosa järvistä pinta-alaltaan pieniä, mutta maakunnassa myös kymmenen yli 100 km 2 suurjärveä, neljässä maksimisyvyys yli 60 m Vesienhoidon suunnittelussa mukana 500 vesistöä (406 järveä, 94 jokea) ja 170 luokiteltua pohjavesialuetta Vesistön sijaitsevat Vuoksen (Iisalmen, Nilsiän ja Juojärven reitit, Kallaveden alue) ja Kymijoki-Suomenlahden päävesistöalueilla (Rautalammin reitti) 3

4 Vesienhoidon suunnittelujärjestelmä Taustalla EU direktiivi 2000/60/EY ja kansallinen vesienhoidon lainsäädäntö, mm. laki 1299/2004 ja asetus 1303/2004 vesienhoidon järjestämisestä. Ensimmäiset vesiehoitosuunnitelmat valmistuivat 2009 ( ) ja suunnitelmien päivityskierros parhaillaan menossa ( ) Vesienhoidon yleiset tavoitteet Vesien tila ei heikkene Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila hyvä 2015 mennessä (tai 2021, tai 2027) Pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila hyvä 2015 (tai 2021, tai 2027) Pilaavien ja haitallisten aineiden pääsyä vesiiin rajoitetaan Tulvien ja kuivuuden vaikutuksia rajoitetaan

5 Tietoa vesistön tilasta tuottavat sekä toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailut että ympäristöhallinnon seuranta 5

6 Vesien tilan arviointitapa Kuva: Seppo Hellsten Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö Ekologinen tila Pintaveden tila Kemiallinen tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Makrofyytit ja fytobentos -Pohjaeläimistö -Kalasto Esim. nikkeli ja TBT vedessä, elohopea kalassa, -EU:n prioriteettiaineet Hydrologismorfologiset laatutekijät Fysikaaliskemialliset laatutekijät -Yleiset olosuhteet -Pilaavat aineet Tyyppikohtaiset rajaarvot Ihmistoiminnan vaikutusten arviointi

7 Pohjois-Savon järvien ja jokien tila 2013 (eri luokkien osuudet lukumäärästä) 7

8 Pohjois-Savon järvien ja jokien tila 2013 (osuudet luokitellusta järvipinta-alasta ja jokipituudesta) 8

9 Tilaluokittelu 2008 Tilaluokittelu 2013

10 Lisätietoja vesien tilasta - OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu, - Vesien tila kartalla (pilotti), 10

11 Vesistöihin kohdistuva fosforikuormitus Tilaluokittelu 2013

12 Fosforikuormitus vesistöreiteittäin (VEPS-järjestelmä, 2008) 12

13 Typpikuormitus vesistöreiteittäin (VEPS-järjestelmä, 2008) 13

14 Sisäisen ravinnekuormitus? Useassa tilaltaan heikentyneessä järvessä vaikuttavana tekijänä myös sisäinen ravinnekuormitus järven pohjasedimenttiin aikojen saatossa sitoutuneiden ravinteiden vapautuminen uudelleen kiertoon järven tilan heikentyessä (hapettomuus, kalastomuutokset, resuspensio) Vesienhoidon toimenpideohjelman päivityksen yhteydessä pyritty arvioimaan sisäkuormituksen merkitystä järven tilan kannalta ja alustavasti arvioitu myös toimenpidemahdollisuuksia jne. 14

15 Vesienhoitosuunnitelmassa vuosille esitettyjen toimenpiteiden kustannusarviot Lisätoimenpiteiden vuosikustannukset (x1000 ) Sektori Iisalmen reitti Juojärven reitti Kallavesi- Sorsavesi alue Nilsiän reitti Rautalammin reitti Kaikki yhteensä Maatalous Yhdyskuntien jätevedet Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen Metsätalous Haja- ja loma-asutuksen jätevedet Kaikki yhteensä Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

16 Maataloudelle vesienhoitotoimenpiteiden toteutus 16

17 Arvio vesiensuojelutoimenpiteiden vuotuisista kustannuksista Vuoksen vesienhoitoalueella

18 Vesienhoitokaudelle esitetyt toimenpidetyypit (luonnos) Maatalouden suojavyöhykkeet: Suojavyöhykkeen voi perustaa vesistön tai valtaojan varsilla ja Natura 2000 alueiden pelloille. Monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämällä vyöhykkeellä on kasvettava monivuotista heinä- ja nurmikasvillisuutta eikä sille saa levittää lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Suojavyöhykkeen kasvusto on korjattava vuosittain niittämällä tai laiduntamalla Maatalouden kosteikot ja lasketusaltaat: Patoamalla tai kaivamalla tehty kosteikko tai laskeutusallas, jonka yhtenä tarkoituksena on maataloudesta aiheutuvan vesistökuormituksen pienentäminen. Peltojen talviaikainen eroosion torjunta: Tähän kuuluvat kaikki talviaikaisen kasvipeitteisyyden mukaiset tukikelpoiset toimenpiteet. Ravinteiden käytön hallinta: Maaperän lannoittaminen viljelykasvien kasvutarpeiden mukaisesti sekä lannoituksen perustuminen maaperän ravinneanalyyseihin ravinteiden tasapainoisen käytön mukaisesti. Lannan ympäristöystävällinen käyttö: Tilalla käytettävä lietelanta, virtsa, lannasta erotettu nestejae tai nestemäinen orgaaninen lannoitevalmiste levitetään sijoittavalla tai multaavalla kalustolla. Kasvuston perustamisen yhteydessä lanta mullataan. Lannan prosessointi: Lannan käsittely ja jalostaminen kotieläin- ja turkistuotantovaltaisilla alueilla lannan levitysalan ja ravinteiden hyötykäytön lisäämiseksi. Tällaisia menetelmiä voivat olla esimerkiksi lannan mekaaninen ja kemiallinen separointi, biokaasutus, kompostointi ja lannan tuotteistaminen lannoitteiksi. Maatalouden tilakohtainen neuvonta: Maatiloilla tehtävä vesiensuojeluun ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvä tilakohtainen ympäristöneuvonta 18

19 1/3 Nitraattiasetuksen (931/2000) uudistaminen Nitraattidirektiivin tavoitteena on vähentää maatalouslähteistä peräisin olevien nitraattien suoraan tai välillisesti aiheuttamaa vesien pilaantumista ja estää vastaisuudessa tällainen pilaantuminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän Työryhmän tehtävänä on laatia ympäristöministeriölle ehdotus uudistetusta nitraattiasetuksesta. Asetuksen tulee olla tulkinnallisesti selkeä ja työssä tulee ottaa huomioon Euroopan yhteisön komissiolta saatu palaute Nykyinen asetus on koettu epäselväksi ja sitä on jouduttu ohjeistamaan paljon Asetuksen suhde muuhun lainsäädäntöön (YSL ja Lannoitevalmistelaki) ja maatalouden ympäristötukijärjestelmään on tarkistettava TEHO Plus -hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros

20 2/3 Nitraattiasetuksen (931/2000) uudistaminen Valmistelutyön yhteydessä käsiteltyjä teemoja Asetusta sovelletaan maa- ja puutarhatalouden harjoittamiseen koko maassa. Terminologian yhdenmukaistaminen muun lainsäädännön ja maatalouden korvausjärjestelmän kanssa Käsitellään aikaisempaa selkeämmin lannan ohella myös orgaanisia lannoitevalmisteita Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden varastotilojen mitoitus ja kattaminen Syyslevityksessä pellolle levitettävän lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden määrät Kuivalannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden patterointi / aumaaminen Lannoitteiden levittämisen aikarajat Lannoitteiden käyttö vesistöihin rajoittuvilla pelloilla 20

21 3/3 Nitraattiasetuksen (931/2000) uudistaminen Työryhmän määräaika päättyy Lausuntomahdollisuus mennessä Lausuntopyynto_luonnoksesta_valtioneuvos(29175) Asetus tulee voimaan aikaisintaan vuonna 2015 TEHO Plus -hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros

22 Kiitos! 22