LUPAPÄÄTÖS Nro 2/09/2 Dnro Psy-2008-y-73 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 2/09/2 Dnro Psy-2008-y-73 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Hietajärven luonnonravintolammikon ympäristö- ja vesitalouslupa, Rovaniemi Matti Saari Oy Kaihuanmutka Pekkala

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 Vesitalouslupa... 4 Ympäristölupa... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 4 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotanto ja kapasiteetti... 5 Rehu, lannoitteet, kalkitus ja kemikaalit... 5 Haitallisten vaikutusten vähentäminen ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 5 VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS... 6 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 7 Ympäristön tila ja laatu... 7 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 7 Vaikutus pintavesiin...7 Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön... 7 Vaikutus yleisiin ja yksityisiin etuihin... 8 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksen täydennykset... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Muistutukset ja vaatimukset... 8 Hakijan kuuleminen ja selitys Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan lupamääräykset Rakenteita koskevat määräykset Säännöstelymääräykset Kunnossapitomääräys Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan ja melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu- ja raportointimääräys Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Ympäristölupa Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 16 Ratkaisu Perustelut... 16

3 Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Matti Saari Oy on ympäristölupavirastoon toimitetussa ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessa pyytänyt lupaa käyttää Hietajärveä luonnonravintolammikkona hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hietajärven luonnonravintolammikko sijaitsee Rovaniemen kaupungin itäosassa Olkkajärven luusuasta Vanttauskoskelle menevän Kuluksen metsäautotien varrella noin 13 kilometriä Olkkajärvestä itään. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesitalouslupa Vesilain 8 luvun 1 Ympäristölupa Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonravintolammikolle tai lammikkoryhmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja säännöstelyä koskevissa vesilain mukaisissa lupa-asioissa vesilain 8 luvun 1 :n nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Hakija on vuokrannut lammikkoalueen Metsähallitukselta. Vuokrasopimus on voimassa asti. Luonnonravintolammikon vaikutusalueella ei ole kaavamääräyksiä.

5 5 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Hietajärveä käytetään luonnonravintolammikkona, jossa keväällä istutetut vastakuoriutuneet harjuksen, siian tai kuhan poikaset käyttävät ravintonaan lammikossa syntyvää biomassaa, lähinnä eläinplanktonia. Kalanpoikasia ei ruokita. Lammikko täytetään sulamisvesistä keväällä ja tyhjennetään syksyllä. Talven lammikko on tyhjillään. Tuotanto ja kapasiteetti Hietajärven istutuspoikasten määrä on normaaliolosuhteissa noin harjusta (n. 15 kg/ha) tai noin siikaa (n. 26 kg/ha) kasvukaudessa. Tuotantomäärään vaikuttavat muun muassa poikasten henkiinjääminen, lammikon vesitilavuus ja pinta-ala, lämpöolosuhteet ja lammikon ravinnetilanne. Karuuntuminen heikentää ja lannoitus parantaa tuotantoa. Rehu, lannoitteet, kalkitus ja kemikaalit Matti Saari Oy ei ole lannoittanut eikä kalkinnut lammikkoa vuonna 2007, jolloin se oli ensimmäistä vuotta yhtiön hoidossa. Hakemuksessa esitetään lannoituksen kokonaisfosforisisällöksi enintään 40 kg (1,1 kg/ha) kasvukaudessa. Ravinteiden liukenevuuden ja hyväksikäytön parantamiseksi lammikkoa voidaan kalkita enintään 200 kg/ha, yhteensä kg. Mahdollinen kalkitus toteutetaan kevättalvella moottorikelkkalevityksenä. Kalkkia ei varastoida alueelle, vaan se toimitetaan paikalle vähän ennen levitystä. Päättyneeltä kasvatuskaudelta lammikkoon jääneet kesänvanhat poikaset saalistavat seuraavana tuotantokautena haitallisen paljon uuden ikäluokan pikkupoikasia. Sen vuoksi ne poistetaan tarvittaessa rotenon-käsittelyllä. Rotenon hajoaa luontaisesti vedessä lyhyessä ajassa ja jää suljetun padon taakse laimentuen lammikon seuraavan tuotantokauden täyteen vesitilavuuteen. Haitallisten vaikutusten vähentäminen ja paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Luonnonravintolammikon ympäristökuormitukseen vaikuttavat suoraan kalojen ruokinta ja lammikon lannoitus. Hietajärvellä kalanpoikasia ei ruokita. Lannoitusta käytetään tarpeen mukaan. Lannoituksella on selvä myönteinen vaikutus kalanpoikasten säilyvyyteen ja kasvuun. Koska Hietajärvi vähitellen karuuntuu, lannoituksen riittävyyttä tarkastellaan jatkuvasti. Tarvittava lannoitus arvioidaan vuosittain vedenlaatutietojen ja kalanpoikasten tuotantotietojen perusteella. Esitetyllä lannoituksen enimmäistasolla Hietajärven kuormitus on alempi kuin Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 2000) mukainen luonnonravintolammikoiden keskimääräinen ympäristökuormitus, 0,9 kg/ha/vuosi.

6 Muilta osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä osoittavat muun muassa seuraavat seikat: lannoitusta käytetään tarvittaessa, lannoitukseen ei käytetä karjanlantaa, kalkituksia käytetään vain tarvittaessa, kalaston hävittämiseen rotenon-käsittelyllä haetaan Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa, tyhjennysvaihe toteutetaan valvotusti, lammikon säännöstelylaitteet pidetään lukittuina ja tarvittava kalusto ja materiaalit kuljetetaan paikalle ja viedään pois autolla tilanteen mukaan, lammikon ja tyhjennysuomien pohjien mahdollisesti tarvittava puhdistuskaivu ajoitetaan tyhjennyksen jälkeiseen aikaan, jolloin vettä ei juoksuteta, lammikon vedenkorkeudesta ja juoksutuksista pidetään kirjaa. Juoksutukset pyritään toteuttamaan hitaasti, jolloin kiintoaine ehtii laskeutua ja eroosiota vältetään. 6 VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS Lammikko on rakennettu Metsähallituksen vuonna 1982 laatiman suunnitelman mukaisesti. Luonnonravintolammikossa on aikaisemmin tuotettu poikasia Kemijoen Uittoyhdistyksen velvoitteisiin. Myöhemmin lammikko on ollut yksityisen tuottajan käytössä. Matti Saari Oy on vuokrannut alueen luonnonravintolammikkokäyttöön Metsähallitukselta vuonna Lammikon rakenteisiin kuuluu purkukanavan suulla oleva betoninen pintapoistotoiminen säännöstelykaivo, jonka halkaisija on 1,0 m ja korkeus 3,5 m. Kaivon padotuskorkeus on 2,75 m. Säännöstelypadon harjan leveys on noin 5 m. Säännöstelypadolle johtaa huoltotie. Hietajärvi täyttyy tulvavesistä kevään aikana. Hietajärven luonnonravintolammikon säännöstelyn yläraja on N ,25 m. Säännöstelymunkin välittömässä läheisyydessä on vedenkorkeusasteikko, johon on merkitty lammikon ylin sallittu vedenkorkeus. Vedenkorkeus voi nousta tilapäisesti edellä mainitun ylärajan yläpuolelle keväällä tulva-aikana tai kesällä poikkeuksellisen runsaiden sateiden vuoksi. Lammikon pinta-ala ylävesirajalla on 36,5 ha ja tilavuus m 3. Hietajärven tyhjennysjuoksutus aloitetaan syyskuun alussa, kun veden lämpötila laskee lähelle 10 C. Poikaset otetaan kiinni keräilylaitteella, joka sijaitsee laskuojassa noin 200 metriä säännöstelypadolta. Lammikon tyhjentäminen kestää noin 40 vuorokautta ja virtaama on keskimäärin noin 0,15 m 3 /s. Juoksutusmäärä on enimmillään 0,5 m 3 /s. Laitteiston kautta on mahdollista juoksuttaa noin 0,9 m 3 /s. Pienimmät juoksutukset ovat tyhjennyksen loppuvaiheessa. Näin kiintoaineen ja lietteen määrä ei lisäänny juoksutusvedessä.

7 7 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Ympäristön tila ja laatu Hietajärvi kuuluu Kemijoen vesistön Kulusjoen vesistöalueeseen (65.715). Hietajärven valuma-alueen pinta-ala on 3,4 km 2. Luonnonravintolammikon vedet juoksutetaan tyhjennyskanavaa ja alkuperäistä laskuojaa pitkin Kaivo-Kulusjokeen ja edelleen Kulusjoen kautta Olkkajärveen sen luusuan lähistölle. Sieltä vedet virtaavat Raudanjokea pitkin Jyrhämäjärven kautta Kemijokeen. Hietajärvestä ei ole käytettävissä vedenlaatuselvityksiä. Lammikko on kirkasvetinen ja ilmeisesti vähäravinteinen. Alapuolisen vesistön luonne ja laajuus sekä lammikon koko huomioon ottaen Hietajärven kuormitus ei vaikuta merkittävästi vesialueiden vedenlaatuun. Hietajärvellä ja siitä alavirtaan olevien jokien varrella ei ole vapaa-ajan asutusta. Olkkajärven ja Jyrhämäjärven rannalla on vakituista ja vapaa-ajan asutusta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus pintavesiin Hietajärven kuormituksen vaikutukset vesistön ravinne- ja kiintoainepitoisuuteen ovat vähäisiä. Hakemuksessa esitetään vuosittaiseksi fosforilannoitukseksi 40 kg. Luonnonravintolammikon fosfori sitoutuu pääasiassa kalastoon ja muuhun biomassaan, sedimentoituu pohjalle tai poistuu muuten kierrosta. Tämän vuoksi vain osa lannoitteen fosforista kuormittaa vesistöä. Laskennallisesti fosforin lisäkuormitus lienee enintään kg vuodessa. Kokemusten perusteella vedenlaadun mittauksiin perustuvat laskelmat kuormituksesta jäävät selvästi tätä pienemmiksi. Hietajärven kuormitus on arviolta pienempi kuin kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeessa (Ympäristöministeriö 2000) asetettu tavoite 0,9 kg/ha. Lammikko tyhjennetään syys lokakuussa, jolloin veden perustuotanto ei enää ole voimakasta eikä ravinnekuormitus aiheuta muutoksia vesistön rehevyystasoon. Olkkajärvi ja vesialueet siitä alavirtaan ovat tilavuudeltaan ja virtaamiltaan niin suuria, että Hietajärven kuormitus ei niihin vaikuta. Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön Jätteitä syntyy vähän. Lannoitesäkit toimitetaan tyhjinä kaatopaikalle. Kuolleet kalat, joita ajautuu kiinniottolaitteiden sihteihin vähäisiä määriä (yleensä muutamia satoja yksilöitä vuosittain), viedään kaatopaikalle. Yhdyskuntajätteet, joita syntyy erittäin vähän, toimitetaan säkissä kaatopaikalle. Hietajärven ympäristössä ei ole vapaa-ajan asutusta. Toiminta ei aiheuta päästöjä ilmaan, melu- tai hajuhaittoja eikä lisää juurikaan liikennettä.

8 8 Vaikutus yleisiin ja yksityisiin etuihin Rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja se on hyötyisän tarkoituksensa vuoksi tarpeen vesialueen järkiperäistä hyväksikäyttöä varten. Luonnonravintolammikon rakentaminen on ollut tarpeen vastakuoriutuneiden harjuksen ja siian poikasten kasvattamiseksi. Kesänvanhat poikaset myydään istutuksiin. Toiminta ei rehevöitä sanottavasti vesistöä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lammikosta otetaan vesinäytteitä vähintään kaksi kertaa tuotantokaudella touko elokuussa. Näytteistä analysoidaan ph, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Tuotannollisen tarkkailun tulokset tulevat hakijan omaan käyttöön. Hietajärven kuormitusta tarkkaillaan määrittämällä lähtevästä vedestä tyhjennyksen alussa, puolivälissä ja lopulla kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Kuormitustarkkailu lähtevästä vedestä esitetään toteutettavaksi yhden kerran luvan voimassaoloaikana sellaisena vuonna, kun lammikkoa lannoitetaan. Vesistövaikutusten vähäisyyden vuoksi hakija ei ole katsonut vaikutustarkkailua tarpeelliseksi. Lisäksi hakija tarkkailee Hietajärven vedenkorkeuksia ja tyhjennysvirtaamia, jotka kirjataan lammikolla käyntien yhteydessä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemusta kalastusoikeuksiin liittyvillä tiedoilla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Rovaniemen kaupungissa sekä erityistiedoksiantona Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Rovaniemen kaupungille ja sen ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asianosaisille. Lisäksi Rovaniemen kaupungin kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto. Muistutukset ja vaatimukset 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, että Hietajärven luonnonravintolammikolle voidaan myöntää ympäristö- ja vesitalouslupa, mikäli lupamääräyksiä annettaessa otetaan huomioon seuraavaa:

9 Luvan saajalla on oikeus säännöstellä Hietajärven luonnonravintolammikon vedenkorkeutta niin, ettei se tilapäisistä säännöstelijästä riippumattomista tekijöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylitä korkeutta N ,25 m. Hakijan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista, laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Säännöstelylaitteet on pidettävä lukittuina, jotta asiattomien pääsy rakenteisiin estetään. Lammikon tyhjennysjuoksutus tulee järjestää siten, ettei vesistössä ja sen ranta-alueilla esiinny haitallisia vaikutuksia. Lammikon juoksutus saa olla enimmillään 0,5 m 3 /s. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Luonnonravintolammikossa kasvatettavaa kalamäärää ei ole tarpeen rajoittaa muulla tavoin, kuin että kasvattamiseen ei saa käyttää lisäruokintaa. Lupa kemiallisten fosforilannoitteiden ja kalkin käyttämiseen hakijan esittämällä tavalla voidaan sallia. Lannoituksiin saa vuosittain käyttää kemiallista lannoitetta, jonka kokonaisfosforisisältö on enintään 40 kg (1,1 kg/ha). Lammikon veden ph:n säätämiseksi voidaan vuosittain käyttää dolomiittikalkkia enintään 200 kg/ha. Lannoitukset ja kalkitukset on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen liikalannoitusta ja -kalkitusta välttäen. Lammikon pohjaa ei saa muokata kasvukaudella eikä lannoitteita ja kalkkia saa varastoida lammikkoalueella suojaamattomana vuosittain käyttöön tarvittavaa määrää enempää. Lammikkoon tyhjennyksen jälkeen jääneiden kalojen poisto Rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin on hyväksyttävissä. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet on käsiteltävä ja edelleen toimitettava Rovaniemen kaupungin jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Kalataudeista on välittömästi ilmoitettava Rovaniemen kaupungin eläinlääkärille. Kalatautitapaukset ovat poikkeustilanteita, joista on tehtävä ilmoitus viipymättä myös Lapin ympäristökeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät lammikolla pidettävään hoitopäiväkirjaan. Häiriö- ja poikkeustilanteista annettavassa lupamääräyksessä tulee ottaa huomioon myös mahdollisen tarkkailun järjestäminen. Luonnonravintolammikolla tulee järjestää käyttö- ja päästötarkkailu. Käyttötarkkailusta tulee pitää hoitopäiväkirjaa, johon on merkittävä hakijan esittämän lisäksi tiedot ainakin lammikon rakenteiden tarkastuksista ja huolloista, kalakuolemista, näytteenotoista, jätehuoltoon liittyvistä toimista ja muista mahdollisista tapahtumista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, sekä niitä koskevista valituksista. Hoitopäiväkirja on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja se on pyynnöstä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Koska lammikkoa lannoitetaan, päästöjä tulee tarkkailla lammikon tyhjennysjuoksutusten aikana. Päästötarkkailu tulee ohjeistaa lupamääräyksellä. Hakijan esittämä päästötarkkailu (kuormituksen tarkkailu) ja raportointi voidaan hyväksyä täsmennyksellä, että juoksutusten aikana otettavat päästötarkkailunäytteet on otettava sellaisen näytteenottajan toimesta, jolla on riippumattoman sertifiointielimen varmistama pätevyys näytteenottoon tai jonka pätevyys näytteenottoon voidaan erikseen osoittaa Lapin ympäristökeskukselle. Lammikosta kasvatuskauden aikana, esimerkiksi lannoitustarpeen arvioimiseksi, otettavat näytteet voi ottaa toiminnanharjoittaja. 9

10 Edelleen lupamääräyksessä on velvoitettava näytteet analysoitavaksi SFSstandardien mukaisina tai muita ympäristöhallinnon hyväksymiä määritysmenetelmiä käyttäen, ja Lapin ympäristökeskukselle tulee määrätä oikeus tehdä tarkkailuun tarpeelliseksi katsottavia muutoksia lupapäätöksen estämättä. Vedenkorkeuden muutokset lammikolta alavirtaan jäänevät vähäisiksi eikä tarvetta vesistön vedenkorkeuden tarkkailemiseen ole, jos luvassa määrätään lammikon tyhjennysjuoksutus järjestettäväksi siten, että vesistössä ja sen ranta-alueilla ei esiinny haitallisia vaikutuksia. Päätöksessä tulee antaa tarpeelliset toiminnan lopettamista ja jälkihoitotöitä koskevat lupamääräykset. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistamishakemus voidaan velvoittaa jätettäväksi vuoden 2016 loppuun mennessä. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että luonnonravintolammikon käytöstä ei ennalta arvioiden aiheudu kompensaation tai tarkkailun tarvetta. Vesinäytteet on otettava Hietaojasta kalanpoikasten keräilylaitteen alapuolelta lammikon tyhjennyksen alussa ja lopussa vähintään kaksi kertaa lupakauden voimassaoloaikana ja vuosina, jolloin lammikkoa lannoitetaan. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viiden vuoden kuluessa nyt asetettavien lupamääräysten voimaantulosta. Tuolloin hakijalla on käytössään Hietajärven vedenlaatutietoja, joiden perusteella voidaan tarkentaa arvioita toiminnan aiheuttaman kuormituksen vaikutuksista vesistöön. 10 Hakijan kuuleminen ja selitys Ympäristölupavirasto on ja varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen muistutuksista. Hakija ei ole antanut selitystä. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Matti Saari Oy:lle luvan Hietajärven luonnonravintolammikon rakentamiseen ja säännöstelyyn Rovaniemen kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempänä ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä.

11 11 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Matti Saari Oy:lle ympäristöluvan Hietajärven luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatusta varten Rovaniemen kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempänä ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesitalousluvan lupamääräykset Rakenteita koskevat määräykset 1. Hietajärven luonnonravintolammikon rakenteineen on oltava hakemuksen liitteenä 4 esitetyn Hietajärven rakentamis- ja säännöstelysuunnitelman sekä seuraavien hakemuksen liitteenä olevien piirustusten mukainen: liite 5b, piirustuksen numero 9813/1: "Hietajärven luonnonravintoallas. Kartta." MK 1: liite 5c, piirustuksen numero 9813/3: "Hietajärven luonnonravintoallas. Rakennepiirustuksia. Säännöstelylaitteet." MK 1:25. liite 5d, piirustuksen numero 9813/2: "Hietajärven luonnonravintoallas. Poikkileikkaus patopaikalta" MK 1:500/1:50. "Pituusleikkaus laskuojasta ja altaasta" MK 1:1 000/1:100. "Poikkileikkauksia kaivettavasta uomasta" MK 1:50. "Poikkileikkauksia Hietajärvestä" MK 1:1 000/1:100. "Poikkileikkauksia järven laskuojasta" MK 1:1 000/1:100. liite 5e, piirustuksen numero 9813/4: "Hietajärven luonnonravintoallas. Kalanpoikasten keräilylaite." MK 1:50. Kaikki korkeudet on sidottava N 43 -korkeusjärjestelmään. Hietajärven luonnonravintolammikon vedenkorkeuden tarkkailua varten on säännöstelymunkin välittömään läheisyyteen luonnonravintolammikkoon asennettava senttimetrijaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty säännöstelyn yläraja N ,25 m. Säännöstelymääräykset 2. Luvan saajalla on oikeus säännöstellä Hietajärven luonnonravintolammikon vedenkorkeuksia niin, ettei se tilapäisistä säännöstelijästä riippumattomista tekijöistä johtuvia lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta ylitä korkeutta N ,25 m. Lammikon täyttövaiheessa on jätettävä riittävästi tilaa äkillisiä vedenkorkeuden nousuja varten. Lammikko täytetään keväällä valuma-alueelta tulevilla sulamisvesillä ja tyhjennetään syksyllä lammikon tyhjennysojan kautta Kaivo-Kulusjokeen ja edelleen Kulusjokeen ja Olkkajärveen. Lammikkoa tyhjennettäessä juoksutuksesta ei saa aiheutua vältettävissä olevaa vahinkoa. Juoksutusta on lisättävä vähitellen tulva-aallon syntymisen estämiseksi.

12 12 Kunnossapitomääräys 3. Luvan saaja on velvollinen pitämään luonnonravintolammikon rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Säännöstelyrakenteet on lukittava siten, että niiden asiaton käyttö estyy. Luvan saajan on pidettävä luonnonravintolammikon tyhjennysoja kunnossa, ettei lammikosta ajautuva aines aiheuta haitallista padotusta tai muuta haittaa. Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla rakenteisiin ja laitteisiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia, jotka eivät loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 4. Lammikon veden ph-tasoa saa säätää lisäämällä lammikkoon kalkkia enintään 200 kg/ha. 5. Lammikkoa saa lannoittaa teollisesti valmistetulla fosforilannoitteella touko heinäkuussa, kun lammikosta ei ole juoksutusta. Lannoitus on lopetettava vähintään kuukausi ennen lammikon tyhjentämisen aloittamista. Vuosittain lisättävän lannoitteen kokonaisfosforisisältö saa olla enintään 40 kg/ha. Lannoitteita saa varastoida lammikkoalueella vain yhtä kasvukautta varten. 6. Lannoitus ja kalkitus on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen välttäen liikalannoitusta ja -kalkitusta. 7. Kaloja ei saa ruokkia eikä lammikon pohjaa pöyhiä. 8. Lammikko on 1.9. jälkeen tyhjennettävä niin hitaasti, tasaisesti ja huolellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta vesistössä vältytään. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Päästöt ilmaan ja melu 9. Luonnonravintolammikon toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia haju- tai meluhaittoja. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 10. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Rovaniemen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

13 13 Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 11. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu. 12. Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin. Tuhoamisesta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. 13. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Tarkkailu- ja raportointimääräys 14. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Ympäristölupavirasto voi tarvittaessa muuttaa ja ympäristökeskus tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua. 15. Hietajärven luonnonravintolammikolle on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettaminen 16. Jos lammikon toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan loputtua on vedenkorkeuteen ja vedenjuoksuun vaikuttavien rakenteiden suhteen meneteltävä vesilain 2 luvun 31 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen.

14 14 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Vesitalouslupa Luvan saajalla on vuokrasopimukseen perustuva oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Luonnonravintolammikon rakentamisesta ja vesistön säännöstelyksi katsottavasta luonnonravintolammikon käyttämisestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Lisäksi säännöstelystä saatava hyöty on melkoinen eikä muita hyödynsaajia ole. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Ympäristölupa Kun otetaan huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä ja käytettävän lannoitteen määrästä ja laadusta, toiminta vastaa tämän luonnonravintolammikon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Lupamääräysten perustelut Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika riittävän pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti, välttämällä liikalannoitusta, lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista ja välttämällä pohjalietteen sekoittamista veteen tyhjennysaikana. Juoksutusten vaikutusta vedenlaatuun on vaikutusten selvittämiseksi seurattava. Liettymis- ja vettymishaittoja voidaan vähentää asettamalla rakenteita ja kaivettuja ojia koskeva kunnossapitomääräys. Säännöstelyrakenteiden lukitsemista koskeva määräys on tarpeen niiden luvattoman käytön estämiseksi. Lannoituksen ajankohta on rajattu touko heinäkuulle, jotta ravinteet ehtivät lammikon tuotantoketjuun ja sitoutuvat kalamassaan eivätkä kulkeudu syksyllä tyhjennysveden mukana vesistöön. Ottaen huomioon lammikoiden sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja meluhaittojen vähentämisestä ovat riittävät. Kuolleiden kalojen ja jätteiden käsittelystä annetaan tarpeelliset määräykset ympäristöhaittojen estämiseksi.

15 Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tämän vuoksi luonnonravintolammikolla on pidettävä hoitopäiväkirjaa, johon on kirjattava kaikki hoito- ja kunnossapitotapahtumat. Lisäksi toiminnanharjoittajalle on määrätty päästötarkkailuvelvoite. 15 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Lapin ympäristökeskuksen ja 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ilmenevästi huomioon. Vesinäytteiden asianmukaisuuden varmistaa päätöksen liitteessä 2 oleva laadunvarmistus. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on toimitettava ympäristölupavirastolle mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta, kuormituksesta ja arvio hankkeen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen ja muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.

16 16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 momentti ja 55 2 momentti Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 14, 14a 1 momentti ja 31 sekä 8 luku 1 1 momentti, 2, 6, 9 1 momentti, 10 ja 10a 1 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 1 995,50 euroa. Perustelut Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittelymaksu on euroa. Vesilain mukaista alle 10 km 2 :n suuruista vesialuetta koskevan säännöstelyasian käsittelymaksu on euroa. Kun kysymyksessä on ympäristönsuojelulain 39 :n mukaisessa yhteiskäsittelyssä ratkaistu asia, tulisi periä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Koska kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua työmäärää pienempi, maksua pienennetään 35 %:lla. Käsittelymaksu on näin ollen 1 995,50 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

17 17 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Mikko Keränen Tarja Savela Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Mikko Keränen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Tarja Savela. Tiedustelut: asian esittelijä, puh TS/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma

18 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiak.palv ; telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

19 1 Liite 2 HIETAJÄRVEN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU Käyttötarkkailu Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäiväkirjaa. Siihen merkitään päivittäin lammikon hoito- ja kunnossapitotapahtumat, tuotantotiedot, kalkitusten ja lannoitusten ajankohta ja määrä, havainnot lammikon ja alavirran puoleisen vesialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), tyhjennysojan ja sen suun liettymät, luonnonravintolammikon vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalataudit ja niiden hoito ja käytetyt lääkkeet ja kemikaalit, kalakuolemat, näytteenotot, jätehuolto, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn tai lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat huomautukset. Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille, joille hoitopäiväkirja pyydettäessä esitetään. Luvan saajan tulee antaa ympäristökeskuksen pyytäessä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tarvittavan lannoitemäärän arvioimiseksi ja tehdyn kalkituksen vaikutusten toteamiseksi otetaan Hietajärven luonnonravintolammikosta kasvatuskauden aikana vähintään kaksi kertaa vesinäytteitä, joista määritetään ph, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Päästötarkkailu Tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla kertanäytteet vähintään yhtenä kasvatuskautena luvan voimassaoloaikana luonnonravintolammikon padolta lähtevästä vedestä tyhjennyksen alku-, keski- ja loppuvaiheessa. Tarkkailu tehdään sellaisena vuotena, kun lammikkoa lannoitetaan. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Raportointi Jäljennös tai yhteenveto hoitopäiväkirjasta toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Käyttötarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

20 Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö- ja päästötarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Lapin ympäristökeskukselle, Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ympäristökeskuksen ottamien vesinäytteiden analyysitulokset. 2 Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Käyttö- ja päästötarkkailun näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai valvontaviranomaisen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.