Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava

Transkriptio

1 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Mynttilän viitesuunnitelma ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Espoon kaupunki Tengbom

2 Esipuhe Esipuhe ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnos on valmistunut esiteltäväksi osallisille. Kaavakartan, kaavamerkintöjen ja -määräysten sekä selostuksen lisäksi valmisteluvaiheessa laaditaan erilaisia kaupunkirakenteen, ympäristön ja liikenteen selvityksiä. Näiden selvitysten, analyysien sekä vaikutusten arvioinnin on tarkoitus tukea ja havainnollistaa kaavan ratkaisua. Tieto on tarkoitettu kaikille osallisille, päätöksentekijöille ja suunnittelijoille. Tässä raportissa on tutkittu yhden keskusta-alueen maankäyttöä joukkoliikenteen solmukohdassa tavoitteena havainnollistaa yleiskaavan mahdollistamaa tulevaisuutta. Raportissa konkretisoidaan yleiskaavan maankäyttölinjauksia ja mitoitustavoitteita esittämällä idealuonteisia ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia mm. kaupunkirakenteeseen ja joukkoliikenteen mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Toivon teille kiinnostavia lukuhetkiä tämän selvityksen parissa! Essi Leino yleiskaavapäällikkö

3

4

5 Suunnittelun tausta Työn tarkoitus on tutkia ja havainnollistaa Mynttilän kehittämistä tekeillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun tueksi. Suunnitelman on laatinut Tengbom Oy ja työtä on ohjannut Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjausryhmä. Työssä on hyödynnetty yleiskaavaa varten laadittuja selvityksiä. Työ tehtiin vuoden syksyllä ja se toimii tukena yleiskaavan laatimiselle ja alueidenjatkokehitykselle. Keskeiset tavoitteet Mynttilän kehittäminen liittyy kiinteästi Helsinki - Turku ratayhteyden kanssa samaan ratakäytävään suunniteltavan Länsiradan taajamajunan ja sen aseman toteuttamiseen. Ratayhteyden yleissuunnittelu on tarkoitus käynnistää vuonna. Tarkastelu/viitesuunnitelma tarjoaa lähtökohtia myös radan yleissuunnitelmalle. Tavoitteena on tiivis kaupunkimainen alueen topografian huomioon ottava omaleimainen, noin asukkaan lähikeskus, joka tukee radan ja aseman syntyä alueelle. Aluksi on selvitetty suunnittelualueen lähiympäristön vetovoimatekijät ja suunnittelun reunaehdot. Väestö- ja miljöötavoitteiden pohjalta on laadittu kaksi rakennemallivaihtoehtoa, jotka visualisoivat kehityspotentiaalia. Vaihtoehtoja on havainnollistettu kaavioin. Näiden pohjalta on laadittu viitesuunnitelma, jossa on esitetty tarkemmin alueen rakenne, sekä laadittu havainnollistavaa materiaalia ja ehdotus toteutuksen vaiheistuksesta. Raportti sisältää myös vaikutusarvioinnin Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista ympäristövaikutuksista, yhdyskuntataloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurivaikutuksista.

6

7 TU RU NV ÄY LÄ HISTA NUUKSIO KM - Luonto ja retkeily NUPURI KARHUSUO KEH GUMBÖLEN KARTANO Ä III - golf - ratsastus - vanhuspalvelu HIRVISUO TU RU NV ÄY LÄ MYNTTILÄ JÄRVI- JA JOKIMAISEMA ESPOON KESKUS - Luonto ja retkeily - virastot -palvelut KARTANO KAUKLAHTI K Ä EH III LÄHTÖTILANNE puh + /

8 VAIHTOEHDOT

9 KUKKULAKAUPUNKI "Tiivis ja kompai" Tengbom, Ropstenskajen VE VAIHTOEHDOT / puh +

10

11 UUSI JA OLEMASSA OLEVA LIIKENNEVERKKO Kävelyn ja pyöräilyn reitistö tukeutuu voimakkaasti viheralueisiin RAKENTAMINEN JA ASEMA, M SÄDE Kaikki rakentaminen sijoittuu aseman vaikutuspiiriin VIHERVERKKO JA EKOLOGISET YHTEYDET Kolme virkistysaluetta ja rakennettua rantaa maakunnallisen tason ekologinen yhteys saari k-m as k-m as vihersormet m k-m as laaksopuisto paikallinen ekologinen yhteys KEHÄ III VE KAAVIOT / puh +

12

13 KYLÄKAUPUNKI "Luontoon tukeutuva" Reiulf Ramstad Architects, Nord-Odal Library VE VAIHTOEHDOT / puh +

14

15 UUSI JA OLEMASSA OLEVA LIIKENNEVERKKO Kävelyn ja pyöräilyn reitistö kulkee raitteina rakentamisen keskellä RAKENTAMINEN JA ASEMA, M SÄDE Rakentaminen levittäytyy kyliin VIHERVERKKO JA EKOLOGISET YHTEYDET Yhtenäinen pääviheralue ja rakennettu aiivipuisto maakunnallisen tason ekologinen yhteys m k-m as aiivipuisto paikallinen ekologinen yhteys KEHÄ III VE KAAVIOT / puh +

16 VEISTOKSIA KUKKULALLA ps arkiteur, Villa Blåbär Viikinmäki, Harjannetie, Kuva: Mikael Lindén Reiulf Ramstad Architects, Romsdal Folk MuseumHelen & Hard, Rotneshagen, The masterplan for Rotnes Reiulf Ramstad Architects, Nord-Odal Library LINK Arkiteur, Elsesro Reiulf Ramstad Architects, Kiruna Guesthouse Tengbom, Ropstenskajen IDEAPALETTI puh + /

17 SUUNNITELMA

18 GUMBÖLE. Luonnonsuojelualue... ::.. Y Luonnonsuojelualue :.. : Y :. :. :.. LAAJENEMISSUUNTA :..... leikki ). (.. MAAMERKKIKORTTELI - näkyvyys saapumissuuntaan ja puistoon.. My nt til. ) (. ). ( :. ) : : x. GUMBÖLE :.. Lampi.... II x... : KOULU. n ge vä le bö nt My II. K Allas.. ) :. kr.... (. (. ) LAAKSOPUISTO - hoidettuja viheralueita - puistopelit ja piknik : - hulevesienhallinta.. ( Allas : (.) GUMBÖLE tie ) (.). än. (.. :.. :.. Va. (. int ie :.... x vr.. ( :. mahdollisuus katuverkon jatkamiselle :. :. - :.... Lpi. :.... V k. äki Käyttöoikeuden rajoitus Y tinm (. ). Myn kr. k V... Mynttiläntie.. LAAJENEMISSUUNTA.. : kv.. us joit ra en ud ike öo ytt Kä kv : at. ).. x ) (..... ( K..... :. : hulevesienhallinta Y. Va nh a My in nt tie kv s itu rajo en ud ike öo ytt Kä. x r.. ).. x. K..... URHEILUPUISTO - pallokenttä - pelialueet.. ) nt. LAAJENEMISSUUNTA n My m kr LÄHIPUISTO. ha. (. ).. :. LÄHIMETSÄ.. : ). ( : mahdollisuus katuverkon jatkamiselle..... :.... LAAJENEMISSUUNTA... Myn ttilä ntie... r m kh.. K :..... :.. :.. K.. LÄHIMETSÄ - leikkipaikka - lähiliikuntapaikka aseman sisäänkäynti.. :.. (. ). (. ).. KORTTELIPUISTO - leikkipaikka leikkipaikka.. KESKUS - asema - palvelut : - viheralueita :. GUMBÖLE leikkipaikka :.. s. Ra.. :. : M.. K. lue lua Luonnonsuojelualue e j o su... :.. : M.... : M.. : : : tin Va : M. :: yn :. Kvarnträsk... Y ::. am nh Luonnonsuojelualue tie. Kvarnträsk ntie. :: Luonnonsuojelualue rimäe Myllä. RANTAPUISTO - hoidettuja viheralueita - kahvila - uimaranta ja veneiden vuokraus - puistopelit ja piknik : - luistelu ja hiihto - laavu saaressa. ::.. :. Luonnonsuojelualue... :.. KOLMPERS... :.. ::. Gumbölenj oki HAVAINNEKUVA : puh + /

19 SUUNNITELMA Keskusta sijaitsee uuden, maan alle sijoitetun aseman kohdalla. Keskustan ydin muodostuu muutamasta korkeammasta, --kerroksisesta asuinrakennuksesta, joiden ympärillä on bastionimaisesti --kerroksisia lamellimaisia rakennuksia. Keskustaa ympäröivät tiiviit korttelit muodostuvat --kerroksisista rakennuksista. Keskustan lounaispuolella on maamerkkikortteli, joka on näkymäakselin päässä keskustaan saavuttaessa sekä laaksopuiston suunnasta katsottuna. Keskustaan muodostuu rakennusten lomassa polveileva torimainen, julkinen tila, jonne kivijalka- ja liiketilat avautuvat. Julkiset ulkotilat vaihettuvat eriluonteisiin yksityisiin pihoihin. Keskustan läpi kulkee rantaan ja alueen keskiosan laaksoon kapea viherakseli. Asuinkorttelien lomassa on säilytetty vihernauhoja, joissa sijaitsee korttelileikkipaikkoja. Vihernauhat yhdistyvät keskustan eteläpuolella aiivisia virkistystoimintoja sisältäväksi rakennetummaksi laaksopuistoksi. Keskustan itäpuolella sijaitsee luonnonmukaisempi kukkulapuisto. Koulu on osoitettu keskustasta aukeavan akselin päähän lähelle laaksossa sijaitsevaa urheilupuistoa. Suunnitelma mahdollistaa myös koulun sijoittamisen lähemmäs asemaa ja keskustakortteleita. Koululle johtaa asuinalueilta kattava kevyen liikenteen reitistö. Reitistö jatkuu keskustan tai kukkulapuiston läpi rantaan, jossa sijaitsee rantapuisto. Päätie Histasta Kauklahden suuntaan kulkee alueen kaakkoispuolella. Siltä johtaa keskustan läpi kokoojakatu, joka voi toimia alueen bussiliikenteen reittinä. Lännessä kokoojakadulta sekä päätieltä on mahdollista tulevaisuudessa jatkaa katuverkostoa laajentumisalueiden suuntaan. Päätien kaakkoispuolella kulkee historiallinen tielinja, joka säilyy kevyen liikenteen yhteytenä. Pysäköinti voidaan toteuttaa tapauskohtaisesti joko laitospysäköintinä tai kansiratkaisuna, joka hyödyntää maastonmuotoja. DÄMMAN KESKUSTA KOULU ESPOON KARTANO m ILMAKUVA puh + /

20 K :.. : :. :: av ck ba at Fo rs :.. :.. äg.. :.. en. :... :. ::.... : :.. : :. KOLMPERS.. :... KOLMPERÄ :... KOLMPERÄ ie KOLMPERS tint.. :. ar.. :.. KOLMPERS... KOLMPERÄ. Myn ha.. Van Dämman kv at ::.. GUMBÖLE.... K :.. II... :... GUMBÖLE. Myllärin tie at.... K... Lampi kv KOLMPERS.. KOLMPERÄ. ::.... Maneesi K... K... : :. Forsbackantie... Allas. kv.... Lpi : s s Ra s.. :.. at kv. Vedenpuhdistuslaitos.. :. : Myllärintie.. :. KOLMPERS.. sp... Myllärintie KOLMPERÄ.. s. :.... s m. :.. :. : KOLMPERS. :... :..... : KOLMPERÄ.. kv Myllärin tie..... :... :..... : :.... : :: ie Mustanpuront : : KOLMPERS Golf-kenttä.. ). ( :... : kv en kv :. Mjölnarväg.. :.. : vr. vr.. :. Luonnonsuojelualue..... mäe Mylläri. ntie. Luonnonsuojelualue :.... :: Luonnonsuojelualue.. ::.. ::... :. ::.. : : Y Y : ) (. ) My ntt. nti ( ). ) (.. )..... : : bö. x.. Kä. en raj oit us kr ha... x.. ( K x. x.. ).... ::.... böl. ) vr... :. (. ie. : M : tint Gum Myn. ) ( Van... ud.. ike enj :. öo : : ytt... V k... n. II. ge.. vä. le. : nt.. K My II. Lampi Allas. kv... ).. kr. :: (. x... GUMBÖLE. : : kv.+... ( (... ) ) : Viherverkko.. ( Allas : :.. e (. ) GUMBÖLE ilä (. )..... :.. Koulu (.... : :. K Asuminen, maamerkki.. leikki.... :... Golfkenttä.... Asuminen - krs..... Myntt ilänti e :. K. (..... kv. Lpi. P en oit us..... Y ) Y n tige ss sk inm Blom intie : Y. Y II YHT. k-m n. as... :. k-m = uusi asukas..... II :.. )... ) : K K (... )... ). ( (.... (. (. ) k-m as. Bl.. P :.... : k-m as. at. kr : : us uden rajoit. ki kv i um le äk.. G bö o nj Allas : S :.. us tinm rajoit uden Myn väge n :: kv öoike. kv. ) Käytt kv : ( E. vr.... : og.. kr.. II :..... ( Sper rings... kv ar Gumbölenjoki :.... :. kv at.. ) Bl raj. g. eud. ) s vä (..... oik ( ). :. (. ttö... Käy. ti e :. su on :.. Lä pi.... :. at. K... at.. ku.. :.. gen. : :: om ärr svä ån. npol n etsä de mb eu Blom oik kv.... tö. ea=,-,. : yt.. kv s men ). (. itu öle. jo ra.. : Käyttöoike (. ). Kä : :. Klä ppk K. i. ::.. tie. om kh su on. Gu ) ( (. ) Lä pi. kv :. us ) kv oit (. raj Gumbölenjok kv : en. ) ud... ike + ( öo : ) kv ytt.. ) Kä kv. (. vr :. ie. kv ). ( :.. ) tint K K ( (. Myn ha Van. k-m as Y K :.. ).. :. k-m as. GUMBÖLE ( K.. ) K.. s.... K Leikki tu... joi. (. : :K : : : ) K a n r Käyttöoikeuden rajoitus. äki. Leikki : int ie (. ar. de.. vr. ). Per ing... :.. (... :.. inm... Mynt.. : eu. kr oik Mynttiläntie. Allas.. at.. (. ) (. ). : tö. yt... Kä kv. kv Allas kv... at : ) x ) (.... : + : :.. ) (.. :. : Y : : Fors back antie.. K ). (... K kh.. Asuminen - krs.. : : :.. Keskustakorttelit - krs. palvelut ja asuminen. :.. K... ).. oki : tint Myn. K..... :.. ( : arii kh..... kh. vr kh. kh..... Y Luonnonsuojelualue. : : Luonnonsuojelualue : : M... : M..... :. :... GUMBÖLE :. Van :..... ha R as :. :.... ckantie Forsba. : : M... : K. K :... : : M at... : at.. : ::.... : : M... : :. Kvarnträsk.... Y Luonnonsuojelualue ::. ie. Kvarnträsk :... :.... :: Luonnonsuojelualue.... RAKEISUUSKUVA : puh + /

21 VAIHE VAIHE VAIHE VAIHE - Keskustakorttelit ja palvelut rakennetaan - Runkobussilinja - Radan toteutuksesta on päätös - Keskustan länsipuoli rakennetaan - Rakennetaan koulu ja maamerkkitalo - Juna-asema avataan - Rakennetaan asuinkorttelit alueellisen pääväylän varteen ja koulun länsipuolelle - Rakennetaan eteläosan ja alueellisen pääväylän varren korttelit k-m as k-m as k-m as k-m as VAIHEISTUS puh + /

22 EKOSYSTEEMIPALVELUT Rakentamisen lisääntyessä alueella paikallisten ekosysteemipalveluiden tuotanto pyritään turvaamaan monimuotoisten viheralueiden avulla. Laajemmat viheryhteydet muodostavat rungon, johon julkiset ja yksityiset rakennetummat viheralueet eli pihat ja puistot liittyvät. Tärkeimpiä alueella tuotettavia ja vaalittavia ekosysteemipalveluita ovat erilaiset säätelypalvelut kuten maaperän muodostus ja eroosion torjunta jyrkillä tonteilla ja kaduilla sekä elinympäristöjen tarjonta. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevien järvien kuntoon voidaan vaikuttaa kasvillisuusrakenteilla, jotka pidättävät ravinteita ja tasaavat hulevesivirtaamia. Kasvillisuuden massoittelulla voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä vaikuttaa paikalliseen pienilmastoon. Tiivis yhdyskuntarakenne mahdollistaa laajojen lähimetsien säilymisen, ja metsäalueet turvaavat tuotanto- ja kulttuuripalveluja mm. marjojen ja sienien ja muiden luonnontuotteiden keräämisen sekä luonnon virkistyskäytön osalta. Hulevesien imeyttäminen edesauttaa puhtaan veden muodostumista. Monipuoliset ja toisiinsa kytkeytyvät julkiset viher- ja ranta-alueet tarjoavat paljon kulttuuripalveluita kuten virkistystä ja oppimismahdollisuuksia esimerkiksi päiväkotiryhmille. Puisto / lähivirkistysalue Toiminnallinen puiston osa Piha-alue Keskeinen rakennettu viheralue Metsäinen lähivirkistysalue Ympäröivät metsäiset viheralueet Tärkeä virkistysyhteys Hulevesireitti Hulevesien käsittely VIHERALUEET : puh + /

23 Kävelyalue Alueellinen kokoojakatu Paikallinen kokooja- tai liityntäkatu Kävelyn- ja pyöräilyn pääreitti Toimintoja kokoava raitti Laiturit Rata, tunneli Asema Silta LIIKENNE : puh + /

24 B B A A A ASUINKORTTELI KOULU PUISTO MAAMERKKI TIE ASUINKORTTELI KESKUSTA - palvelut - kävelysillat- ja alueet - puistoakseli ASUINKORTTELI DÄMMAN B ASUINKORTTELI LEIKKIPAIKKA ASUINKORTTELI ASUINKORTTELI KESKUSTA ASUINKORTTELI ASUINKORTTELI LÄHIMETSÄ - palvelut - leikkipaikka - kävelysillat- ja alueet - lähiliikuntapaikka - puistoakseli LEIKKAUS : puh + /

25 ILMAKUVA puh + /

26 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tärkeimpien vaikutusten tunnistamisen apuna on käytetty MRL :ssä määriteltyjä yleiskaavan sisältövaatimuksia ja niistä johdettuja vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä. Vaikutuksia on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina. MYNTTILÄ Ekologinen kestävyys Onko luonnonarvojen säilyminen varmistettu sijoittamalla häiriöitä aiheuttavat toiminnot tai intensiivinen maankäyttö riittävän etäälle luontoarvoista? Säilyvätkö ekologiset käytävät katkeamattomina? Tukeutuuko virkistysalueverkosto maisemarakenteen ominaispiirteisiin? Onko lisärakentaminen sijoitettu yhdyskuntarakennetta eheyttävästi? Ovatko liikennejärjestelyt järjestetty ympäristön ja luonnonvarojen kannalta kestävällä tavalla? Miten ilmastonmuutokseen varautumiseen ja ennaltaehkäisyyn on voitu varautua? Sosiaalinen kestävyys Onko lähipalvelujen säilymisen edellytykset turvattu? Ovatko asumiselle varatut alueet riittävät ja monipuolisia vaihtoehtoja tarjoavat? Paljonko ihmisiä asuu melualueilla ja miten meluhaitta on suunniteltu poistettavaksi? Pääseekö kaikilta asuinalueilta esteettömästi virkistysalueille? Onko täydennysrakentamisen suunnittelun yhteydessä kiinnitetty huomiota elinympäristön laatuun? Alueelle ei muodostu häiriötä aiheuttavaa maankäyttöä rataa ja katuja lukuun ottamatta. Mittavan alueen toteuttaminen aiheuttaa rakentamisaikana haittoja lähiympäristöön (melu, pöly, tärinä, louhinnat jne.). Suunnitelman perustana oleva Länsiradan linjaus aiheuttaa huomattavia vaikutuksia maa- ja kallioperään leikkausten, tunnelien, täyttöjen ja läjitysten myötä, ja radalla on kielteisiä vaikutuksia ekologisten yhteyksien ja luonnon ydinalueiden kannalta (Espoo-Salo-YVA). Radan ekologista estevaikutusta on lievennetty osoittamalla rata tunneliin. Ekologisten yhteyksien sekä luontaisten hulevesireittien säilyminen on ollut suunnittelun lähtökohta. Ekosysteemipalvelujen kokonaispotentiaaliin ei nähdä suunnitelman myötä kohdistuvan merkittäviä haittavaikutuksia. Tärkeimmät ekologisen verkoston ydinalueet sijaitsevat suunnittelualueen ulkopuolella. Pohjois- ja eteläpuolella olevat ekologiset yhteydet säilyvät. Selvitysten mukaiset arvokkaat luontokohteet on huomioitu. Vettä läpäisemättömien pintojen kasvu ja tiivis kaupunkiympäristö lisää pintavaluntaa. Hulevesisuunnittelu voidaan toteuttaa luontaista vedenkiertoa vaalien. Alueen joukkoliikenne perustuu pääosin raideliikenteeseen, millä voidaan merkittävästi vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Alueelle toteutetaan uusi liikenneverkko. Melu ja tärinä voivat heikentää ihmisten elinoloja ja viihtyvyyttä. Tunnelissa radan estevaikutus ei kohdistu uudelle asuinalueelle ja meluvaikutukset vähenevät suhteessa avorataratkaisuun. Maisemarakenteen kohokohtia, mm. metsäisiä selännealueita on suunnitelmassa säilytetty; nämä alueet tarjoavat monipuolisia ekosysteemipalveluja ja virkistymisen sekä rauhoittumisen mahdollisuuksia asuinalueisiin tukeutuen. Alueella ei sijaitse olemassa olevia lähipalveluja joitakin virkistyspalveluja lukuun ottamatta. Alueelle voi väestönkasvun myötä sijoittua uusia palveluja. Palveluiden saavutettavuus on hyvä. Suunnitelma tarjoaa monipuolisia rakentamisen mahdollisuuksia. Keskustarakenteen läpi on osoitettu viherreittejä, jota myöten lähiluonto on saavutettavissa. Koulu on osoitettu keskustasta avautuvan akselin päähän, ja koululle on kävellen tai pyöräillen suora yhteys keskustasta ja asuinalueilta. Virkistyspalvelut ovat hyvin saavutettavissa. Keskustan lounaispuolella sijaitsevan Myntinmäen asuinalueen rakentaminen aiheuttaa alueen nykyisten asukkaiden kannalta suuria muutoksia, kun väljästi rakentunut alue tiivistyy. Tehostuva maankäyttö lisää liikennettä alueella, vaikka liikkumisen pääpaino onkin julkisessa liikenteessä, pyöräilyssä ja kävelyssä. Suosituksia jatkosuunnittelua varten Monipuolisia ekosysteemipalveluja tarjoavan kookkaan puuston säilymiseen tulee kiinnittää tiivistyvässä rakenteessa erityistä huomiota, ja veden pintavaluntaa tulee minimoida mm. laadukkaan viherrakentamisen keinoin. Näillä keinoin voidaan jonkin verran lieventää ydinalueen supistumisen haittavaikutuksia. Toteutus edellyttää huolellista hulevesisuunnittelua. Hulevesien luonnonmukaisia hallintakeinoja tiiviin kaupunkimaisessa ympäristössä tulee tarkentaa jatkosuunnittelun yhteydessä. Väljemmin rakentuvilla korttelialueilla ja kaikilla laajemmilla rakennetuilla viheralueilla tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon puustoa ja muokkaamatonta maaperää, jotka tarjoavat monipuolisia ekosysteemipalveluja ja terveyshyötyjä. Mahdolliset tärinä- ja runkoäänihaitat tulee jatkosuunnittelussa ottaa erityisesti huomioon ja torjua radan rakenteisiin suunniteltujen keinojen, esim. paalulaattojen ja runkoäänivaimentimien avulla. Liikenteen aiheuttamia haittavaikutuksia tulee pyrkiä vähentämään jatkosuunnittelun yhteydessä. Esteettömien kevyen liikenteen reittien suunnitteluun kiinnitetään huomiota jatkosuunnittelun yhteydessä. VAIKUTUKSET puh + /

27 Kulttuurinen kestävyys Onko maisema- ja kaupunkikuvallisesti tärkeiden sekä kulttuuriympäristöjen säilymisen kannalta merkittävien alueiden maankäyttö järjestetty niin, että suojelutavoitteet on mahdollista toteuttaa asetettujen tavoitteiden puitteissa? Edistääkö kaavan toteuttaminen elinympäristön virikkeisyyttä sekä asukkaiden kulttuurisia toimintaedellytyksiä? Onko ympäristön erityispiirteet, esim. kaupunkikuvalliset, historialliset tai kulttuurimaisemaan liittyvät tekijät, huomioitu merkittävänä vetovoimatekijänä? Taloudellinen kestävyys Paljonko aiheutuu kunnallistekniikan rakentamistarvetta? Mitkä ovat maankäyttöratkaisun toteuttamisen kustannusvaikutukset suhteessa muihin tutkittuihin vaihtoehtoihin? Onko vajaakäyttöisille alueille osoitettu täydennysrakentamista? Onko osoitettu elinkeinoelämälle riittävät ja toiminnalle soveltuvat aluevaraukset? Onko matkailuelinkeinon erityiskysymykset otettu suunnitelmassa huomioon? Onko liikennejärjestelyt järjestetty talouden kannalta kestävällä tavalla? Onko ratkaisu energiataloudellinen? Radan ja tiestön toteuttamisesta aiheutuu vaikutuksia muinaisjäännöksiin. Keskustasta osoitetut viheryhteydet suuntautuvat lähivirkistysalueiden lisäksi merkittäviin virkistyksen vetovoimakohteisiin: Espoonkartanon kulttuurimaiseman, Mankinjoen ja Hvitträskin sekä Gumbölenkartanon ja Nuuksion suuntaan. Myös virkistysmahdollisuudet (esim. golf ja ratsastus, melonta sekä hiihto) ovat merkittäviä vetovoimatekijöitä, joiden hyödyntäminen ja liittäminen osaksi alueen toimintoja on mahdollista. Esitetyillä kerrosluvuilla alueen toteutuksella ei ole vaikutuksia kulttuurimaisemaan. Monipiirteisen ja vaihtelevan topografian vuoksi alueen toteuttaminen edellyttää maansiirto- ja louhintatöitä sekä erilaisia taitorakenteita. Mm. kaupunkikuvallisesti laadukkaasti toteutetut pysäköintiratkaisut tiiviisti rakentuvilla alueilla edellyttävät kansirakenteita, joiden kustannukset ovat suuret. Alue on aiemmin rakentamatonta Myntinmäkeä lukuun ottamatta. Liikenneverkon toteutuksesta aiheutuu kustannuksia. Kustannusvaikutuksia muodostuu erityisesti louhintojen ja täyttöjen takia. Myös tunneliin rakennettavan radan kustannukset ovat suuret, ja runkoäänen torjuntaratkaisut voivat lisätä kustannuksia merkittävästi. Alueella ei sijaitse olemassa olevia palveluita. Uudet keskustaan sijoittuvat palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Kohtalaisen tiivis ja monimuotoinen kaupunkirakenne tukee alueen energiataloudellisuutta. Ratkaisu tukee tulevaisuuden lähesnollaenergiarakentamista ja energiankierrätystä sekä -optimointia aluetasolla. Alueen suuret korkeuserot ja monimuotoinen maasto aiheuttavat kuitenkin merkittäviä infraverkon toteutuksen kustannuksia ja voivat sitä kautta vaikuttaa myös energiatalouteen. Alueella voidaan hyödyntää aurinkoenergiaa ja lauhdelämpöä sekä geoenergiaratkaisuja. Tiivis kerrostalovaltainen asutus ja tiivis keskusta voivat hyödyntää kauko- tai aluelämpöä tehokkaasti; alueen reunoilla rakenne väljenee ja paikoin voidaan tutkia myös maalämmön mahdollisuuksia. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota muinaisjäännöksiin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseen. Uusi rakentaminen tulee mittakaavaltaan sovittaa peltomaisemaan ja ympäristöön, jolloin kulttuurimaisemaan ja -ympäristöön ei kohdistu merkittäviä haittavaikutuksia. Puustoisen reunavyöhykkeen ym. suunnitteluratkaisujen avulla voidaan tarvittaessa lieventää maisemakuvallista haittaa. Taitorakenteiden määrä, ominaisuudet ja kustannusarviot tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. SUUNNITELMAN SUHDE ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN Luonnon monimuotoisuus, hyvinvointi ja virkistys läsnä katukuvassa ja asukkaiden arjessa. Monipuolinen ja kattava virkistysreitistö osana Gumbölen jokilaaksoa, metsäkallioita ja Espoonkartanon kulttuurimaisemaa. Tehokkaasti rakennettu ja luonnonläheinen kukkulakaupunki junayhteyksien varrella. Maastonmuodot huomioonottava arkkitehtuuri muodostaa asemanseudulle erityisen kaupunkikuvan. Alueen topografian huomioon ottava omaleimainen kokonaisuus, joka tukee radan ja aseman syntyä alueelle. Uusi lähikeskus, joka huomioi ekologiset yhteydet sekä golfkenttäalueiden tulevaisuuden osana kaupunkirakennetta. Asuinkortteleiden lomaan voidaan muodostaa eriluonteisia, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä soljuvia ja elämyksiä tarjoavia reitistöjä, jotka kytkevät asuinalueet ympäröiviin laajempiin metsä- ja virkistysalueisiin. Alueelle on sijoitettu uusi monipuolisia toimintoja tarjoava urheilupuisto, jonne pääsee asuinalueiden lomaan muodostuvaa viherverkostoa pitkin. Alueen tiiviisti rakentuvasta keskustasta muodostetaan virkistysyhteys rantaalueelle, joka tarjoaa sekä luonnonelämyksiä että virkistyspalveluja. Rakennukset suunnitellaan maastoon porrastuvina massoina, joille muodostuu terasseja ja viherkattoja. Monimuotoisen massoittelun ja vihreän infran rakentamisen avulla rakentaminen voidaan luontevasti kytkeä luonnonympäristöön. Keskustarakenne on tiivis ja tehokas mahdollistaen raideliikenteen aseman, mutta alue tukeutuu ympäröivään luontoon viherakselien ja rakennuksista avautuvien näkymien avulla. Maastonmuodot tarjoavat mahdollisuudet hulevesien luonnonmukaiselle hallinnalle. Säilytettävien ekologisten yhteyksien luonnetta vahvistetaan osana kattavia ekosysteemipalveluja. VAIKUTUKSET puh + /