Argumenta : Biomassojen kestävän käytön hallinta: Painostusohjaus biotuotteistamisen sääntelyssä Ari Lehtinen, Itä-Suomen yliopisto

Transkriptio

1 Argumenta : Biomassojen kestävän käytön hallinta: Painostusohjaus biotuotteistamisen sääntelyssä Ari Lehtinen, Itä-Suomen yliopisto Lähteitä: Politics of Forests. Northern Forest-industrial Regimes in the Age of Globalisation. Aldershot: Ashagte 2004 (eds: Lehtinen, Donner-Amnell & Sæther) Postcolonialism, Multitude, and the Politcs of Nature. On the Changing Geographies of the European North. Lanham: University of America Press 2006 (Lehtinen) Lessons from Fray Bentos: Forest industry, overseas investments and discursive regulation. Fennia 2/2008, ss (Lehtinen) (< Developing Forest Services -projekti (Suomen Akatemia, ), ks. Tehdasyhdsykunnat ja metsäteollisuuden rakennemuutos: vertailukohteina Kemijärvi, Suomi ja Pine Falls, Kanada. Alue ja Ympäristö 2/2010, ss (Rytteri)

2 Neoliberaali ympäristöhallinta/luonnonvarapolitiikka: Globalisaatio ja neoliberalisaatio yhdessä ovat tuoneet mukanaan ohjausvallan siirtymisen (jossain määrin) pois valtiolta yksityisten aloitteiden ja kv. toimijoiden suuntaan: kohden tapauskohtaista neuvottelu- ja painostusohjausta (diskursiivinen regulaatio) Uusi environmentalismi on monelta osin integroitunut neoliberalisaatioon (luonnonsuojelun matkailukehittäminen, biotuotteistaminen, pääsymaksut luontoon, luonnonarvokauppa, päästökauppa, siirrettävät kalastuskiintiöt etc), mutta uusissa sosioenvironmentalistissa liittoumissa on myös paljon neoliberalisaation perusteellista arvostelua (esim. WB/WTO/IMF - kritiikki, ympäristö ja oikeudenmukaisuusliikkeet) Neoliberalisaatio ympäristö/luontopolitiikassa: 1) luonnon/maan/tilan yksityistämistä (from commons to enclosures), 2) (ympäristö)hallinnon yksityistämistä /ulkoistamista ja 3) luonnon tuotteistamiseen perustuvan yksityisyrittämisen vahvistamista

3 Esimerkkitapaus: selluloosantuotannon kansainvälistyminen (Fray Bentos) Kansainvälistyminen/globalisaatio: uudet investoinnit (monikulttuurisessa tilassa) kansallisen sääntelyn heikkeneminen osin hallitsemattomat kehityskulut -- uudet sääntelymallit: tapauskohtaisten painostus- ja neuvotteluverkostojen rakentuminen: kv. yritysten uudenlainen asemoituminen (embeddedness): osallisten kentän laajentuminen ja uudet liittoumat: asiakasvaltiot (hallitukset, ministeriöt) talousalueiden säännöt ja toimijat (Mercosur, EU) kv. tuomioistuin, Haag osakkeenomistajat, pörssianalyytikot/-arvioijat luotottajat (Maailmanpankki, Pohjoismainen Investointipankki, Finnvera) maan/metsän/luonnnonvaran omistajat tehtaiden työntekijät (vanhoissa/uusissa asiakasmaissa) kilpailevat lokaliteetit, kilpailevat yritykset (Ence, Stora Enso) hyötyjen ja haittojen jakajat (Gualeguaychu) rinnakkaiset tuotantosektorit (esim agroteolliset intressit) sellun/paperin jatkojalostajat/kuluttajat (lehtitalot yms) kuluttajaliikkeet (boikottiriskit) ympäristöryhmät, sertifioijat (FSC) paikalliset aktiot ja liittoumat alkuperäis- ja uudisasukkaiden eturyhmät maattomien liikkeet yms --- ja jokerina pohjalla: sellun hintakehitys

4 Botnia Fray Bentos: Miksi asetelman annettiin kehittyä laajaksi kv. kiistaksi? A. Asiakkaan ja yhtiön epäterve suhde Uruguayn tarjous, koteloinvestointi=vapaakauppa-alue, etujen/haittojen paikallinen jako, ulkoinen kontrolli (absentee ownership) B. Metsäalan monikulttuuristumisen vaikeudet Tehdas teknisenä haasteena, metsäosaajat agroteollisuuden kentällä, konsulttien arviointiraportit, luotottajien rooli, selluntuotannon markkinariskit C. Ideologinen kamppailu Uruguayn irtiotto? Mercosurin tulevaisuus? Kansalliset intohimot/ryhmitykset, (uus)kolonialismin rasitukset

5