Mitä opittavaa meillä on Uruguayn viljelymetsätaloudesta?
|
|
- Kirsi Uotila
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä opittavaa meillä on Uruguayn viljelymetsätaloudesta? Metsätehon iltapäiväseminaari Helsinki Pekka T Rajala Kehitysjohtaja Stora Enso Metsä
2 Canberra 1967 Istutusmetsillä tulee olemaan monissa kehitysmaissa tärkeä merkitys taloudellisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen tuottajana taistelussa köyhyyttä vastaan. FAO:n istustusmetsäkonferenssi
3 Rio de Janeiro 1992 Istutusmetsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä, luonnonmetsien häviämisen estämisessä, maisemansuojelussa sekä kasvava rooli bioenergian tuotannossa. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi
4 Santiago de Chile 1999 Istutusmetsien avulla voidaan toteuttaa merkittävän määrä hyvin erilaisia tehtäviä. Maapalloistumistuminen avaa mahdollisuudet istutusmetsiin pohjautuville teollisille investoinneille. YK:n metsäkokous
5 New York 2000 Istutusmetsillä on keskeinen tehtävä köyhyyden ja nälän poistamisessa, luonnon kestävyyden varmistamisessa sekä maailmanlaajuisissa talousja yhteiskuntakehityksessä. Istutusmetsillä on tärkeä rooli perinteisten metsäntuotteiden (puutuotteet, puukuitu, polttopuu) raaka-ainelähteinä, mutta myös sosiaalisten ja ekologisten palveluiden (työllisyys, virkistys, luonnonsuojelu, maaperän ja vesien suojelu, aavikoitumisen torjunta, hiilen sidonta) tuottajina. YK:n kehitysjulistus
6 Vuosikymmenien takainen unelma on toteutunut Globaali metsäteollisuus hyödyntää trooppisten ja subtrooppisten istutusmetsien vyöhykkeen istutusmetsiä. Lyhytkuituisen sellun tuotanto kasvaa Aasiassa ja Etelä- Amerikassa. Viljelymetsien puusta tuotetun bioenergian osuus on myös kasvanut merkittävästi. 6
7 Mikä on istutusmetsä ja mikä puuviljelmä? FAO 1990: Istutusmetsä on metsikkö, jotka on perustettu viljellen eli istuttamalla tai kylvämällä. FAO 2000: Puuviljelmä on kasvupaikalle vieraan puulajin metsikkö, joka on perustettu istuttamalla tai kylvämällä. FAO 2007: Istutusmetsä on nyt paikallisista tai vieraista puulajeista istuttamalla tai tietoisesti kylvämällä perustettu metsikkö. 7
8 Tropiikissa puu kasvaa nopeasti Tropiikin tai subtropiikin puuviljelmä eli plantaasi on tehoviljelty, yhden paikallisen tai vieraan puulajin muodostama metsikkö, jossa on yhtenäinen istutustiheys, tasainen ikäluokkajakauma ja lyhyt kiertoaika. 8
9 Trooppinen vyöhyke 9
10 Subtroopinen vyöhyke 10
11 Ilmasto ja maaperä ovat tärkeitä Ilmasto Sademäärä Lämpötila Maaperä Ravinteisuus Maankäyttö 11
12 Eukalyptus Eucalyptus globulus Eucalyptus grandis, Eucalyptus globulus 12
13 Trooppiset männyt PinP Pinus radiata, Pinus taeda, Pinus elliottii Pinus caribea, Pinus kesiya 13
14 Etelän puuviljelmiä on noin 100 miljoonaa ha CHI USA RUS BRA SUD INO THA FRA TUR URU 14
15 Teolliset viljelmät kuuluvat metsäteollisuudelle 4 5 2,5 1,2 1,5 15
16 Uruguayn menestystarina Takapajuisesta karjatalousmaasta selluteollisuuden pikkujättiläiseksi 16
17 Subtrooppinen Uruguay on yksi Etelä-Amerikan pienimmistä 17
18 Puuviljelmiä on nyt noin ha 18
19 Vallitseva kasvillisuustyyppi on ruohoaro eli pampa 19
20 Karjatalous on edelleen merkittävin maankäyttömuoto 20
21 Vähäiset luonnonmetsät sijoittuvat jokien varsille 21
22 Taimituotanto on nykyaikaista ja tehokasta 22
23 Eukalyptuksen taimet kasvatetaan pistokkaista 23
24 Kasvatus taimitarhalla kestää kolme kuukautta 24
25 Maanmuokkaus, kemiallinen torjunta ja lannoitus tapahtuvat koneellisesti 25
26 Istutus on mahdollista ympäri vuoden 26
27 Eukalyptus on pääpuulaji (> 80 %) 27
28 Kiertoaika on vuotta 28
29 Korjuuolot ovat helpot 29
30 Työmaat ovat suuria 30
31 Suomalaista puukorjuuosaamista hyödynnetään 31
32 Puunkorjuu on ulkoistettu yrittäjille 32
33 Koneiden käyttötunnit ovat korkeita (>4.000 h/a) 33
34 Koneiden huolto ulkoistettu ja keskitetty 34
35 Hakkuukertymät ovat m3/ha 35
36 Puut kuoritaan hakkuun yhteydessä koneellisesti 36
37 Puukauppamaksut perustuvat tehdasmittaukseen 37
38 Katkontapituuksia on vähän 38
39 Kaukokuljtusmatkat ovat pitkiä, keskimäärin 250 km 39
40 Kuormakoko on m3 40
41 Montes del Plata käynnistää proomukuljetuksen 41
42 Alkuperät pidetään erillään tehdasvastaanotossa 42
43 Botnian Fray Bentosin sellutehdas käynnistyi
44 Tehdas käyttää m3 puuta vuorokaudessa 44
45 UPM:n tehdas tuottaa vuodessa 1,1 milj. sellua 45
46 Sellu toimitetaan pääosin Kiinaan 46
47 Tehdas sijaitsee Argentiinan rajalla 47
48 Montes del Platan sellutehdas käynnistyy maaliskuussa 48
49 Poliittinen tahto ja selkeä maanomistus 49
50 Hyvät kasvuolot ja tasaiset maat 50
51 Tehokas puunkorjuu 51
52 Muiden maiden kokemusten hyödyntäminen 52
53 Korkea koulutustaso ja oppimishalu 53
54 Opintomatka suomalaisillekin! 54
55 55
Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla
Suomen PEFC-standardi Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009 9.11.2009 Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen
LisätiedotPEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009*
PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009* Sisältö: 1. Johdanto: Metsien hoito ja käyttö Suomessa 2008... 2 1.1 Metsien merkitys
Lisätiedot13 Kansainvälisiä metsätilastoja
13 Kansainvälisiä metsätilastoja Maailmassa on metsiä hieman yli neljä miljardia hehtaaria, ja ne peittävät maapallon maapintaalasta kolmanneksen. Metsäpinta-alaltaan suurimmat maat ovat Venäjä, Brasilia
LisätiedotSuomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa
Lehti sinulle metsänomistaja KEVÄT 2014 Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa s. 4 Kouvolan varuskuntiin lämpöä Harvestian puilla s. 12 Uusissa metsänhoitosuosituksissa jokaiselle jotakin
LisätiedotLuonnon köyhtyessä elämä muuttuu
Kalat katoavat Luonnon köyhtyessä elämä muuttuu Luonto elättää ja lääkitsee Lisätuloja luontomatkailusta Kylät kuihtuvat ULKOASIAINMINISTERIÖ Sisältö Kun laguuni tyhjenee 3 Peltoa raivataan sademetsästä
LisätiedotMetsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö
Metsät ja metsätalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö 70 0'0"E Metsät ovat hyvinvoinnin lähde Suomi kuuluu maailman metsäisimpiin maihin. Metsät peittävät kolme neljäsosaa Suomen maapinta-alasta.
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Tiivistelmä Suomi on matkalla kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa ja kestävää taloutta. Tämän toteuttamisessa
Lisätiedotekologisesti SIVUT 12 15
Keitele Forest Oy:n asiakaslehti Nro 1/2014 Ponssen koneet toimivat tehokkaasti ja ekologisesti SIVUT 12 15 Alajärvellä sahataan vauhdilla 8 Puukauppaa laajalla alueella 17 Teerikannoissa myönteistä kehitystä.
LisätiedotK IRJA VEDESTÄ. ANJA PORTIN (toim.)
K IRJA VEDESTÄ ANJA PORTIN (toim.) Tekstit: kirjoittajat Kuvat: valokuvaajat Suomennokset: englannista Olli-Pekka Haavisto (s. 29, 49, 65 ja 87), portugalista Anne Johansson (s. 81), indonesiasta Anu
LisätiedotTuotepäällikkö Anne Quarshie Reilun kaupan edistämisyhdistys ry. Ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä
Tuotepäällikkö Anne Quarshie Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä Esityksen sisältö Merkittävimmät ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä Suosituksia vaikutusten vähentämiseksi
LisätiedotBioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod
2014 Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod Michael den Herder, Mikko Kurttila, Pekka Leskinen, Marcus Lindner & Anniina Haatanen European Forest Institute, Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotTämä vuosi on perunan
Tämä vuosi on perunan (lähde: Potato Processing, May/June 2008) YK:lta tunnustusta saanut vaatimaton peruna on keskeisessä asemassa globaalissa ruokatuotannossa. Perunan tuotanto ja kulutus kasvavat kehitysmaissa.
LisätiedotStora Enson viimeisen neljänneksen ja koko vuoden tulos 2014 Muutos käynnissä, selvästi parempi tulos, osinkoehdotus ennallaan 0,30 euroa
Stora Enson viimeisen neljänneksen ja koko vuoden tulos 2014 käynnissä, selvästi parempi tulos, osinkoehdotus ennallaan 0,30 euroa Vuoden 2014 viimeinen neljännes (verrattuna vuoden 2013 viimeiseen neljännekseen)*
LisätiedotKokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa
Ennallistajan opas. Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa. 2006 Ennallistajan opas Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa
LisätiedotHyvä elämä kestävässä Pohjolassa. Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia
Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia T RY K S A G N R. 541-618 Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia ISBN 978-92-893-2498-4
LisätiedotMonta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää
Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää 1. Maapallo, ihminen ja kehitys 2. Aika toimia! 3. Tavoitteena kestävä kehitys 4. Monta polkua, sama suunta 1. Maapallo, ihminen ja kehitys Dinosaurukset
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan Rio+20 + 5 tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta
Suomen kehityspolitiikan Rio+20 + 5 tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta Eija Maria Ranta 1 1. Johdanto Kestävä kehitys on yksi aikamme suurimmista haasteista. Taloudellinen hyvinvointi jakautuu epätasa-arvoisesti
LisätiedotRAPORTTI. Mitä metsä kestää? Suomen metsien ekologistaloudellisesti vastuullinen hakkuupotentiaali
RAPORTTI 2015 Mitä metsä kestää? Suomen metsien ekologistaloudellisesti vastuullinen hakkuupotentiaali Sisällysluettelo Alkusanat 4 JOHDANTO 6 NYKYINEN METSIEN KÄYTTÖ EI OLE EKOLOGISESTI KESTÄVÄÄ 8 Metsien
LisätiedotSuomen Kiina-toimintaohjelma
Suomen Kiina-toimintaohjelma ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Suomen Kiina-toimintaohjelma Johdanto Kiinan merkitys Suomelle sekä kahdenvälisenä yhteistyökumppanina että kansainvälisenä toimijana
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA Valtioneuvosto on tänään 30.8.2012 maa- ja metsätalousministeriön esityksestä tehnyt tämän periaatepäätöksen
LisätiedotKestävän energian Janakkala tiedotuslehti 2012
Kestävän energian Janakkala tiedotuslehti 2012 N KUNTA Janakkala liittyi kuntien energiatahokkuus sopimukseen elokuussa 2011 Toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi on valmistunut. Peltoenergiassa
LisätiedotSuomen arktinen strategia 2013. Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013
Suomen arktinen strategia 2013 Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2013 Suomen arktinen strategia 2013 Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013 Valtioneuvoston
LisätiedotSuomen vesijalanjälki Globaali kuva suomalaisten vedenkulutuksesta
Suomen vesijalanjälki Globaali kuva suomalaisten vedenkulutuksesta Sisällysluettelo Yhteenveto 5 1: Vesitrendit 8 2: Vesijalanjälki 11 3: Suomen vesijalanjälki ulkomailla 15 4: Suomen vesijalanjäljen vaikutusten
LisätiedotSuomen mineraalistrategia
Suomen mineraalistrategia Mineraalivarantojemme suunnitelmallinen ja kestävä hyödyntäminen turvaa kansallista raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle pitkälle tulevaisuuteen.
LisätiedotVarsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020
Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020 2 LUOTSI Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020 Piirros: Anne Myllyaho Murrekäännös: Risto Vuorinen, Turkuseura Sisällysluettelo Varsinais-Suomen
LisätiedotYhdistävä luonto: ekosysteemipalvelut Suomessa
Olli Saastamoinen, Matleena Kniivilä, Janne Alahuhta, Kyösti Arovuori, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne, Antti Otsamo & Matti Vaara Yhdistävä luonto: ekosysteemipalvelut Suomessa Publications of the University
LisätiedotSUOMEN LUONTAISIA PUULAJEJA
SUOMEN LUONTAISIA PUULAJEJA UPM Metsä 1 Suomen luontaisia puulajeja Tällä kertaa esittelemme julisteessa ja opasvihkosessa Suomen metsissä luontaisesti kasvavia yleisimpiä puulajeja. Metsätalous maassamme
LisätiedotSUOMEN ARKTINEN STRATEGIA
SUOMEN ARKTINEN STRATEGIA 1 1 JOHDANTO 3 1.1 Arktinen alue ja Suomi 3 1.2 Arktisen alueen globaali merkitys 4 2 HAURAS ARKTINEN LUONTO 7 2.1 Ilmastonmuutos 7 2.2 Ympäristön saastuminen 8 2.3 Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotPANEELIEN RAPORTIT. Tieteen. teknologian ja. yhteiskunnan näkymät
PANEELIEN RAPORTIT Tieteen teknologian ja yhteiskunnan näkymät PANEELIEN RAPORTIT Tieteen teknologian ja yhteiskunnan näkymät www.finnsight2015.fi ISBN 951-715-610-3 Tekes PL 69 (Kyllikinportti 2) 00101
Lisätiedot