Mitä opittavaa meillä on Uruguayn viljelymetsätaloudesta?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä opittavaa meillä on Uruguayn viljelymetsätaloudesta?"

Transkriptio

1 Mitä opittavaa meillä on Uruguayn viljelymetsätaloudesta? Metsätehon iltapäiväseminaari Helsinki Pekka T Rajala Kehitysjohtaja Stora Enso Metsä

2 Canberra 1967 Istutusmetsillä tulee olemaan monissa kehitysmaissa tärkeä merkitys taloudellisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen tuottajana taistelussa köyhyyttä vastaan. FAO:n istustusmetsäkonferenssi

3 Rio de Janeiro 1992 Istutusmetsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä, luonnonmetsien häviämisen estämisessä, maisemansuojelussa sekä kasvava rooli bioenergian tuotannossa. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi

4 Santiago de Chile 1999 Istutusmetsien avulla voidaan toteuttaa merkittävän määrä hyvin erilaisia tehtäviä. Maapalloistumistuminen avaa mahdollisuudet istutusmetsiin pohjautuville teollisille investoinneille. YK:n metsäkokous

5 New York 2000 Istutusmetsillä on keskeinen tehtävä köyhyyden ja nälän poistamisessa, luonnon kestävyyden varmistamisessa sekä maailmanlaajuisissa talousja yhteiskuntakehityksessä. Istutusmetsillä on tärkeä rooli perinteisten metsäntuotteiden (puutuotteet, puukuitu, polttopuu) raaka-ainelähteinä, mutta myös sosiaalisten ja ekologisten palveluiden (työllisyys, virkistys, luonnonsuojelu, maaperän ja vesien suojelu, aavikoitumisen torjunta, hiilen sidonta) tuottajina. YK:n kehitysjulistus

6 Vuosikymmenien takainen unelma on toteutunut Globaali metsäteollisuus hyödyntää trooppisten ja subtrooppisten istutusmetsien vyöhykkeen istutusmetsiä. Lyhytkuituisen sellun tuotanto kasvaa Aasiassa ja Etelä- Amerikassa. Viljelymetsien puusta tuotetun bioenergian osuus on myös kasvanut merkittävästi. 6

7 Mikä on istutusmetsä ja mikä puuviljelmä? FAO 1990: Istutusmetsä on metsikkö, jotka on perustettu viljellen eli istuttamalla tai kylvämällä. FAO 2000: Puuviljelmä on kasvupaikalle vieraan puulajin metsikkö, joka on perustettu istuttamalla tai kylvämällä. FAO 2007: Istutusmetsä on nyt paikallisista tai vieraista puulajeista istuttamalla tai tietoisesti kylvämällä perustettu metsikkö. 7

8 Tropiikissa puu kasvaa nopeasti Tropiikin tai subtropiikin puuviljelmä eli plantaasi on tehoviljelty, yhden paikallisen tai vieraan puulajin muodostama metsikkö, jossa on yhtenäinen istutustiheys, tasainen ikäluokkajakauma ja lyhyt kiertoaika. 8

9 Trooppinen vyöhyke 9

10 Subtroopinen vyöhyke 10

11 Ilmasto ja maaperä ovat tärkeitä Ilmasto Sademäärä Lämpötila Maaperä Ravinteisuus Maankäyttö 11

12 Eukalyptus Eucalyptus globulus Eucalyptus grandis, Eucalyptus globulus 12

13 Trooppiset männyt PinP Pinus radiata, Pinus taeda, Pinus elliottii Pinus caribea, Pinus kesiya 13

14 Etelän puuviljelmiä on noin 100 miljoonaa ha CHI USA RUS BRA SUD INO THA FRA TUR URU 14

15 Teolliset viljelmät kuuluvat metsäteollisuudelle 4 5 2,5 1,2 1,5 15

16 Uruguayn menestystarina Takapajuisesta karjatalousmaasta selluteollisuuden pikkujättiläiseksi 16

17 Subtrooppinen Uruguay on yksi Etelä-Amerikan pienimmistä 17

18 Puuviljelmiä on nyt noin ha 18

19 Vallitseva kasvillisuustyyppi on ruohoaro eli pampa 19

20 Karjatalous on edelleen merkittävin maankäyttömuoto 20

21 Vähäiset luonnonmetsät sijoittuvat jokien varsille 21

22 Taimituotanto on nykyaikaista ja tehokasta 22

23 Eukalyptuksen taimet kasvatetaan pistokkaista 23

24 Kasvatus taimitarhalla kestää kolme kuukautta 24

25 Maanmuokkaus, kemiallinen torjunta ja lannoitus tapahtuvat koneellisesti 25

26 Istutus on mahdollista ympäri vuoden 26

27 Eukalyptus on pääpuulaji (> 80 %) 27

28 Kiertoaika on vuotta 28

29 Korjuuolot ovat helpot 29

30 Työmaat ovat suuria 30

31 Suomalaista puukorjuuosaamista hyödynnetään 31

32 Puunkorjuu on ulkoistettu yrittäjille 32

33 Koneiden käyttötunnit ovat korkeita (>4.000 h/a) 33

34 Koneiden huolto ulkoistettu ja keskitetty 34

35 Hakkuukertymät ovat m3/ha 35

36 Puut kuoritaan hakkuun yhteydessä koneellisesti 36

37 Puukauppamaksut perustuvat tehdasmittaukseen 37

38 Katkontapituuksia on vähän 38

39 Kaukokuljtusmatkat ovat pitkiä, keskimäärin 250 km 39

40 Kuormakoko on m3 40

41 Montes del Plata käynnistää proomukuljetuksen 41

42 Alkuperät pidetään erillään tehdasvastaanotossa 42

43 Botnian Fray Bentosin sellutehdas käynnistyi

44 Tehdas käyttää m3 puuta vuorokaudessa 44

45 UPM:n tehdas tuottaa vuodessa 1,1 milj. sellua 45

46 Sellu toimitetaan pääosin Kiinaan 46

47 Tehdas sijaitsee Argentiinan rajalla 47

48 Montes del Platan sellutehdas käynnistyy maaliskuussa 48

49 Poliittinen tahto ja selkeä maanomistus 49

50 Hyvät kasvuolot ja tasaiset maat 50

51 Tehokas puunkorjuu 51

52 Muiden maiden kokemusten hyödyntäminen 52

53 Korkea koulutustaso ja oppimishalu 53

54 Opintomatka suomalaisillekin! 54

55 55

Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla

Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla Suomen PEFC-standardi Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009 9.11.2009 Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen

Lisätiedot

PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009*

PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009* PEFC-ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla PEFC FI 1002:2009* Sisältö: 1. Johdanto: Metsien hoito ja käyttö Suomessa 2008... 2 1.1 Metsien merkitys

Lisätiedot

13 Kansainvälisiä metsätilastoja

13 Kansainvälisiä metsätilastoja 13 Kansainvälisiä metsätilastoja Maailmassa on metsiä hieman yli neljä miljardia hehtaaria, ja ne peittävät maapallon maapintaalasta kolmanneksen. Metsäpinta-alaltaan suurimmat maat ovat Venäjä, Brasilia

Lisätiedot

Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa

Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa Lehti sinulle metsänomistaja KEVÄT 2014 Suomen metsät ovat vahva voimavara myös biotaloudessa s. 4 Kouvolan varuskuntiin lämpöä Harvestian puilla s. 12 Uusissa metsänhoitosuosituksissa jokaiselle jotakin

Lisätiedot

Luonnon köyhtyessä elämä muuttuu

Luonnon köyhtyessä elämä muuttuu Kalat katoavat Luonnon köyhtyessä elämä muuttuu Luonto elättää ja lääkitsee Lisätuloja luontomatkailusta Kylät kuihtuvat ULKOASIAINMINISTERIÖ Sisältö Kun laguuni tyhjenee 3 Peltoa raivataan sademetsästä

Lisätiedot

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Metsät ja metsätalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö 70 0'0"E Metsät ovat hyvinvoinnin lähde Suomi kuuluu maailman metsäisimpiin maihin. Metsät peittävät kolme neljäsosaa Suomen maapinta-alasta.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Tiivistelmä Suomi on matkalla kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa ja kestävää taloutta. Tämän toteuttamisessa

Lisätiedot

ekologisesti SIVUT 12 15

ekologisesti SIVUT 12 15 Keitele Forest Oy:n asiakaslehti Nro 1/2014 Ponssen koneet toimivat tehokkaasti ja ekologisesti SIVUT 12 15 Alajärvellä sahataan vauhdilla 8 Puukauppaa laajalla alueella 17 Teerikannoissa myönteistä kehitystä.

Lisätiedot

K IRJA VEDESTÄ. ANJA PORTIN (toim.)

K IRJA VEDESTÄ. ANJA PORTIN (toim.) K IRJA VEDESTÄ ANJA PORTIN (toim.) Tekstit: kirjoittajat Kuvat: valokuvaajat Suomennokset: englannista Olli-Pekka Haavisto (s. 29, 49, 65 ja 87), portugalista Anne Johansson (s. 81), indonesiasta Anu

Lisätiedot

Tuotepäällikkö Anne Quarshie Reilun kaupan edistämisyhdistys ry. Ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä

Tuotepäällikkö Anne Quarshie Reilun kaupan edistämisyhdistys ry. Ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä Tuotepäällikkö Anne Quarshie Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä Esityksen sisältö Merkittävimmät ympäristövaikutukset kahvinviljelyssä Suosituksia vaikutusten vähentämiseksi

Lisätiedot

Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod

Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod 2014 Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod Michael den Herder, Mikko Kurttila, Pekka Leskinen, Marcus Lindner & Anniina Haatanen European Forest Institute, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Tämä vuosi on perunan

Tämä vuosi on perunan Tämä vuosi on perunan (lähde: Potato Processing, May/June 2008) YK:lta tunnustusta saanut vaatimaton peruna on keskeisessä asemassa globaalissa ruokatuotannossa. Perunan tuotanto ja kulutus kasvavat kehitysmaissa.

Lisätiedot

Stora Enson viimeisen neljänneksen ja koko vuoden tulos 2014 Muutos käynnissä, selvästi parempi tulos, osinkoehdotus ennallaan 0,30 euroa

Stora Enson viimeisen neljänneksen ja koko vuoden tulos 2014 Muutos käynnissä, selvästi parempi tulos, osinkoehdotus ennallaan 0,30 euroa Stora Enson viimeisen neljänneksen ja koko vuoden tulos 2014 käynnissä, selvästi parempi tulos, osinkoehdotus ennallaan 0,30 euroa Vuoden 2014 viimeinen neljännes (verrattuna vuoden 2013 viimeiseen neljännekseen)*

Lisätiedot

Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa

Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa Ennallistajan opas. Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa. 2006 Ennallistajan opas Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa

Lisätiedot

Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa. Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia

Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa. Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia T RY K S A G N R. 541-618 Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia ISBN 978-92-893-2498-4

Lisätiedot

Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää

Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää 1. Maapallo, ihminen ja kehitys 2. Aika toimia! 3. Tavoitteena kestävä kehitys 4. Monta polkua, sama suunta 1. Maapallo, ihminen ja kehitys Dinosaurukset

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikan Rio+20 + 5 tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta

Suomen kehityspolitiikan Rio+20 + 5 tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta Suomen kehityspolitiikan Rio+20 + 5 tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta Eija Maria Ranta 1 1. Johdanto Kestävä kehitys on yksi aikamme suurimmista haasteista. Taloudellinen hyvinvointi jakautuu epätasa-arvoisesti

Lisätiedot

RAPORTTI. Mitä metsä kestää? Suomen metsien ekologistaloudellisesti vastuullinen hakkuupotentiaali

RAPORTTI. Mitä metsä kestää? Suomen metsien ekologistaloudellisesti vastuullinen hakkuupotentiaali RAPORTTI 2015 Mitä metsä kestää? Suomen metsien ekologistaloudellisesti vastuullinen hakkuupotentiaali Sisällysluettelo Alkusanat 4 JOHDANTO 6 NYKYINEN METSIEN KÄYTTÖ EI OLE EKOLOGISESTI KESTÄVÄÄ 8 Metsien

Lisätiedot

Suomen Kiina-toimintaohjelma

Suomen Kiina-toimintaohjelma Suomen Kiina-toimintaohjelma ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Suomen Kiina-toimintaohjelma Johdanto Kiinan merkitys Suomelle sekä kahdenvälisenä yhteistyökumppanina että kansainvälisenä toimijana

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOIDEN JA TURVEMAIDEN KESTÄVÄSTÄ JA VASTUULLISESTA KÄYTÖSTÄ JA SUOJELUSTA Valtioneuvosto on tänään 30.8.2012 maa- ja metsätalousministeriön esityksestä tehnyt tämän periaatepäätöksen

Lisätiedot

Kestävän energian Janakkala tiedotuslehti 2012

Kestävän energian Janakkala tiedotuslehti 2012 Kestävän energian Janakkala tiedotuslehti 2012 N KUNTA Janakkala liittyi kuntien energiatahokkuus sopimukseen elokuussa 2011 Toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi on valmistunut. Peltoenergiassa

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia 2013. Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013

Suomen arktinen strategia 2013. Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013 Suomen arktinen strategia 2013 Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2013 Suomen arktinen strategia 2013 Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Suomen vesijalanjälki Globaali kuva suomalaisten vedenkulutuksesta

Suomen vesijalanjälki Globaali kuva suomalaisten vedenkulutuksesta Suomen vesijalanjälki Globaali kuva suomalaisten vedenkulutuksesta Sisällysluettelo Yhteenveto 5 1: Vesitrendit 8 2: Vesijalanjälki 11 3: Suomen vesijalanjälki ulkomailla 15 4: Suomen vesijalanjäljen vaikutusten

Lisätiedot

Suomen mineraalistrategia

Suomen mineraalistrategia Suomen mineraalistrategia Mineraalivarantojemme suunnitelmallinen ja kestävä hyödyntäminen turvaa kansallista raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle pitkälle tulevaisuuteen.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020

Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020 Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020 2 LUOTSI Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020 Piirros: Anne Myllyaho Murrekäännös: Risto Vuorinen, Turkuseura Sisällysluettelo Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Yhdistävä luonto: ekosysteemipalvelut Suomessa

Yhdistävä luonto: ekosysteemipalvelut Suomessa Olli Saastamoinen, Matleena Kniivilä, Janne Alahuhta, Kyösti Arovuori, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne, Antti Otsamo & Matti Vaara Yhdistävä luonto: ekosysteemipalvelut Suomessa Publications of the University

Lisätiedot

SUOMEN LUONTAISIA PUULAJEJA

SUOMEN LUONTAISIA PUULAJEJA SUOMEN LUONTAISIA PUULAJEJA UPM Metsä 1 Suomen luontaisia puulajeja Tällä kertaa esittelemme julisteessa ja opasvihkosessa Suomen metsissä luontaisesti kasvavia yleisimpiä puulajeja. Metsätalous maassamme

Lisätiedot

SUOMEN ARKTINEN STRATEGIA

SUOMEN ARKTINEN STRATEGIA SUOMEN ARKTINEN STRATEGIA 1 1 JOHDANTO 3 1.1 Arktinen alue ja Suomi 3 1.2 Arktisen alueen globaali merkitys 4 2 HAURAS ARKTINEN LUONTO 7 2.1 Ilmastonmuutos 7 2.2 Ympäristön saastuminen 8 2.3 Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

PANEELIEN RAPORTIT. Tieteen. teknologian ja. yhteiskunnan näkymät

PANEELIEN RAPORTIT. Tieteen. teknologian ja. yhteiskunnan näkymät PANEELIEN RAPORTIT Tieteen teknologian ja yhteiskunnan näkymät PANEELIEN RAPORTIT Tieteen teknologian ja yhteiskunnan näkymät www.finnsight2015.fi ISBN 951-715-610-3 Tekes PL 69 (Kyllikinportti 2) 00101

Lisätiedot