Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?

Transkriptio

1 Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry? Olli Varis Matti Kummu Vesitekniikka, Aalto-yliopisto Sustainable Global Technologies

2 Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia Vesipula kasvanut rajusti Maailman väestöstä korkean tason vesipulaalueilla: Vuonna % Vuonna % Vuonna 2040 ~50% Väestön kasvu, ilmastonmuutos, ruokavalio, biopolttoaineet Lähde: Kummu & al Environmental Research Letters Kummu & al. Under preparation

3 Vesipula ja vesien hyödyntäminen Kummu, Ward, de Moel, Varis 2010 Environmental Research Letters

4 Vesistressi kartoilla Lähde: Kummu & al. Under preparation

5 Lähde: Kummu & Varis 2010 Environmental Research Letters

6 Varallisuus Kummu, Varis 2011 Applied Geography Monttu päiväntasaajan molemmin puolin

7 Vettä on tarpeeksi mutta väärissä paikoissa Vettä on rajallinen määrä; suurimmat vesivarat sijaitsevat usein alueilla missä on vähän ihmisiä Vettä katsotaan yleensä kahdella skaalalla: Paikallinen: Juomavesi* & sanitaatio Alueellinen: Vesivarat * Vuosituhattavoite (MDG) saavutettiin vuonna 2010 Lähde: Kummu & Varis 2011 Applied Geography

8 Onko vesistressi ongelma? EI välttämättä maissa missä on kapasiteettia (koulutus, hallinto, pääomaa) mukautua siihen. Esim: Arabiemiirikunnissa ei juuri ole vettä mutta varaa tuoda 92% ruoasta (kcal:ssa mitattuna) muualta. ON usein maissa missä haavoittuvuus on suurempi ja missä perinteisesti ollaan oltu omavaraisia. Esim: Ruandassa on vakava vesistressi, yli 35% ihmisistä aliravittuja ja he tuovat alle 10% ruoasta muualta.

9 Vettä tarvitsevat kaikki FUEL SHARES OF WORLD TOTAL Maatalous PRIMARY ENERGY SUPPLY % ihmisten käyttämästä vedestä Energia 96% uusiutuvasta energiasta bioenergiaa tai vesivoimaa 13.5% 6.9% 0.3% Terveys 1,8 M menehtyy veden levittämiin sairauksiin vuodessa Renewables 23.4% Ympäristö vesi on planeetan verenkierto Natural gas Ilmastomuutos suurin osa vaikutuksista tulee veden kautta 35.0% Infrastruktuuri, liikenne, Nuclear teollisuus, elinolot % Oil Coal Vesi on altis konflikteille 0.2% 16.4% FUEL SHARES OF WORLD RENEWABLE PRIMARY ENERGY SUPPLY 3.2% 79.9% Bioenergy, waste Wind Hydro Solar, tide Geothermal

10 Vesi ja konfliktit Kansainvälisillä jokivesistöillä 40% maailman väestöstä Lähes puolet maapinta-alasta 80% maailman pintavedestä Monta intressiä vesivaroja kohtaan Ruoka, energia, elinkeinot, terveys, liikenne, ympäristö, etc. Konfliktit voivat olla kansainvälisiä mutta usein myös paikallisia

11 Suurin osa vedestä kuluu ruoan tuotantoon Ihminen juo muutaman litran vettä päivässä mutta syö litraa 80-90% ihmisen hyödyntämästä vedestä kuluu ruoan tuotantoon Ruokaturva ja vesivarat yhteydessä kiinteästi toisiinsa China & S Asia: Water withdrawals - agriculture, industry & domestic 0% 20% 40% 60% 80% 100% China Bangladesh India Nepal Pakistan

12 Vesistressi vuonna Ruokaturva Vesi vain yksi tekijä ruokaturvassa - muut resurssit myös tärkeitä: viljelysmaa, lannoitteet, koulutus, energia, etc. Aliravitsemus: miljardi ihmistä Ylipainoisia 1,46 miljardia Aliravittujen osuus väestöstä (World Food Programme 2009)

13 Finucane et al Lancet 377: Merkittävä ylipaino Painoindeksi yli 30 Painoindeksi: paino/pituus 2 [kg/m 2 ] Yli 25: ylipaino Yli 30: merkittävä ylipaino Miehet 205 M Naiset 297 M

14 Finucane et al Lancet 377: Ylipaino Painoindeksi yli 25 Miehet Naiset

15 Kummu et al Ruokahävikit Kolmannes-neljännes tuotetusta ruuasta ei koskaan tule syödyksi

16 Ruokahävikit Kummu et al. 2012

17 Ruokahävikit AFR Sub-Saharan Africa EUR Europe (including Russia) INA Industrialized Asia LAM Latin America NAWCA North Africa & West-Central Asia NAO North America & Oceania SEA South & Southeast Asia. Kummu et al. 2012

18 Miten vesi- ja ruokaturvaa voitaisiin parantaa? Vesiturva Hyvä hallinto Yhteistyö Hyvä ympäristön tila Veden käytön tehostaminen Veden käytön vähentäminen Vesi-intensiivisten tuotteiden tuonti muualta (virtual water) Ruokaturva 1) viljelysmaan kestämättömän lisäämisen pysäyttäminen 2) satojen nostaminen normaalitasolle vähän tuottavilla viljelysmailla 3) tuottavuuden lisääminen 4) ruokavalion muutos 5) ruokahävikin vähentäminen (Lähde: Foley et al 2011 Nature)

19 Miksi tärkeä Suomelle? Hyvä vesien hoito stabiloi yhteiskuntia ja ekosysteemejä paikallisesti ja alueellisesti, vähentää haavoittuvuuksia, lisää hyvinvointia Suomi on pieni, pitkälle globalisoitunut maa 1,1% EUsta; 0,07% maailmasta (asukasmäärän mukaan) Ulkomaankauppa Suomelle erittäin tärkeä Suomen kannattaa edistää kv pelisääntöjä, vihreää kirjanpitoa, yhteiskuntavastuuta jne Vesijalanjälki Lähes puolet Suomen vesijalanjäljestä ulkomaille Kansainvälinen sopimuskäytäntö Suomella vahva tausta Cleantech-vienti kasvaa; tutkimus, koulutus: suuri potentiaali

20 Lopuksi Aristoteleen kolme maailmaa Mitä? Physical Metabolism Rational Conceptual Miten? Miksi? Ethical Appetite

21 Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry? KIITOS! Sustainable Global Technologies