Jari projekti Copyright 2018: Markku Laaksonen

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Marja-Leena Siitonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Jari projekti

2 Projektin taustaa Amerikkalaisen miljardöörin Daniel.K.Ludwigin unelma Casimir Ehrnroothin kaukonäköisyys kuitutarpeesta ja sen tuottamisesta tulevaisuudessa Kymi Kymmene Oy ja Oy Kaukas Ab olivat tunnettuja ja luotettavia paperin-ja selluntuottajia maailmalla Price&Pierce kansainvälinen markkinasellun myyjä suositteli KK:n kytkemistä teknisen asiantuntijan rooliin Kymin ja Kaukaan sulfiittisellutuotannon lopettaminen/henkilöresurssit

3 valmistettiin 2000 tonnia gmelinasellua (indonesialainen pajulaji) Kaukaalla ja yhteistyö KK:n kanssa alkoi Tehtaan insinöörien kouluttaminen alkoi Suomessa KK:n väki alkoi portugalin opiskelun 1978 KK:n väki siirtyi vähitellen Jariin ja 1979 alussa projektissa työskenteli 100 suomalaista sellun käytön ja kunnossapidon ammattilaista Perheenjäsenet mukaan lukien Jari oli toiseksi suurin suomalainen yhdyskunta Brasiliassa Rio de Janeiron lähellä sijaitsevan Penedon jälkeen

4 Tehtaan vaiheet Japanissa,Kuren telakalla,valmistettiin kaksi lauttaa:kuitulinja ja talteenottolinja Lautat uitettiin Japanista Jari-joelle kolmessa kuukaudessa 1978 Tehdasalueelle rakennettiin kuorimo,vedenkäsittely,kemikaalitehdas sekä jätevedenkäsittely Ei yhteyttä valtakunnan sähköverkkoon Lentoyhteys 700 km Belemiin DC3 ja Fokker tai jokilaivalla Kapasiteetti oli 750 t/d gmelina- ja karibianmäntymassaa eli t/a Metsää istutettiin ha Lisäksi alueella tuotettiin sahatavaraa,kaoliinia,riisiä ja lihaa

5 Tehtaan vaiheet Gmelina ei menestynyt hiekkapohjaisella maaperällä ja pian alettiin istuttamaan eukalyptusta ja karibian mäntykin vaihdettiin vuosien kuluessa radiata männyksi 80-luvun alussa brasilian hallinto alkoi kritisoimaan Ludwigin projektia verottomuus,maanomistuksen laajuus ja itsevaltainen johtamistyyli Ludwig luopui projektista toukokuussa 1981 ja Jari liitettiin osaksi Caemi Group:ia,jossa toimi 23 erilaista brasilialaista yhtötä 2000 luvun alussa Jari liitettiin Orsa Group:iin ja nimeksi tuli Jari Celulose Tehdas toiminut vaihtelevalla menestyksellä ja tuottanut viime vuosina myös liukosellua

6 Merimatka 2-4/1978

7 Mittasuhteet

8 Monte Dourado ja tehdas

9 Jari projekti mediassa

10 Helsingin Sanomat 2.kesäk.1979

11 Helsingin Sanomat 2.kesäk.1979

12 National Geographic

13 National Geographic

14 National Geographic

15 National Geographic

16 Manchete(brasiliainen aikakausilehti)

17 Manchete(brasiliainen aikakausilehti)

18 Manchete(brasiliainen aikakausilehti)

19 Manchete(brasiliainen aikakausilehti)

20 Manchete(brasiliainen aikakausilehti)

21 Manchete(brasiliainen aikakausilehti)

22 Kymiyhtiö 2-3/1979

23 Kymiyhtiö 2-3/1979

24 Jari 2000-luvulla

25 JARI CELULOSE S.A. December 2003

THE GROUP 100% Brazilian Capital Vertically Integrated

National Capital 21 years of experience on the Forestry

preserved forests Companies export Eucalyptus Pulp,

approximately 6000 direct and indirect jobs ISO 14001, ISO

26 THE GROUP 100% Brazilian Capital Vertically Integrated Companies: forests to cardboard units Jari Celulose 100% National Capital 21 years of experience on the Forestry Sector Orsa Manaus AAA Clients on Portfolio 40% of preserved forests Companies export Eucalyptus Pulp, Kraftliner, White- Top, Testliner and Fluting Paper Creates approximately 6000 direct and indirect jobs ISO 14001, ISO 9001 and ISO 9002 Certified. Applying for FSC. Orsa Rio Verde Orsa N. Campina Orsa Itapeva Jari Celulose Orsa Paulínia Orsa Alphaville Orsa Suzano Strong social work through ORSA FOUNDATION (Fundação Orsa)

27 INTEGRATED OPERATIONS FOREST Total Area ha Planted Eucalyptus 51,500 ha Average Distance (Forest- Mill) 45 km MILL Nominal Capacity t/year Production ,000t ,300t ,364t PORT Capacity Ships 200m long Operates 10,000 tons daily Distance Less than 150m from mill

28 Brasilian selluntuottajat

29 Brasilian selluntuottajat

30 Maailman suurimmat sellutehtaat 1. Fibria (Brasilia): 3,25 milj. tonnia/vuosi 2. April (Indonesia): 2,89 milj. tonnia 3. APP (Indonesia): 2,38 milj. tonnia 4. Fibria (Brasilia): 2,34 milj.tonnia 5. APP (Indonesia): 2,00 milj. tonnia 6. April (Kiina): 1,90 milj. tonnia 7. Suzano (Brasilia): 1,75 milj. tonnia 8. CMPC (Brasilia): 1,75 milj. tonnia 9. Eldorado (Brasilia): 1,70 milj. tonnia 10. CMPC (Chile): 1,51 milj. tonnia (...) 14. Stora Enso/Arauco (Uruguay): 1,37 milj. tonnia 15. UPM (Uruguay): 1,37 milj. tonnia 16. Metsä Group (Äänekoski): 1,30 milj. tonnia Lähde: Pöyry

Samankaltaiset tiedostot

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa

Teema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet Metsistä boreaalisella vyöhykkeellä on 1/3. Ne